Ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaastepäästöihin
|
|
- Vilho Ketonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaastepäästöihin Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Tommi Ekholm, Tomi J Lindroos, Ilkka Savolainen julkinen
2
3 1 (14) Raportin nimi Ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaastepäästöihin Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Ympäristöministeriö, Magnus Cederlöf Asiakkaan viite Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Jatkohanke Ei-Päästökauppasektorin Päästövähennyksista ja JEPPIS ilmastopolitiikan vaikutuksista ilmansaasteisiin Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Tommi Ekholm, Tomi J Lindroos, Ilkka Savolainen 15/0 Avainsanat Raportin numero Ilmansaasteet, ilmastopolitiikka, päästökattodirektiivi, VTT-R päästökatto, Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan EU:n ilmastopolitiikan vaikutusta ilmansaastepäästöihin. Tarkastelukohteena on EU:n sisällä tapahtuvan -25% kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen vaikutus SOx-, NOx-, NMVOC- ja PM2.5- päästöihin Suomessa ja koko EU:n tasolla, kun vertailukohteena on nykyiset -20% vähennystavoitteet sisältävä ilmastopolitiikka. Raportti tekee katsauksen kahteen EU:n komission tekemään vaikutusarvioon, esittää skenaarioita Suomen ilmansaastepäästöistä eri ilmastopolitiikkavaihtoehdoilla, sekä lopuksi käy läpi NECdirektiiviin ehdotettujen ilmansaasterajoitusten alueellisia vaikutuksia EU:n luontoon ja ihmisten elinikään. Sekä EU:n komission vaikutusarviot että tähän raporttiin lasketut skenaariot esittävät SOx-, NOx-, NMVOC- ja PM2.5-päästöjen alenevan tiukentuvan ilmastopolitiikan seurauksena. Pääasiallinen syy päästöjen vähenemiseen on fossiilisten polttoaineiden väheneminen energiantuotannossa ja teollisuudessa. Tämä vaikutus on kuitenkin merkittävästi vähäisempi kuin viime vuosikymmenen aikana toteutunut ilmansaastepäästöjen laskutrendi, jonka taustalla on tiukentuneet päästöstandardit liikenteessä sekä parantunut päästöjen puhdistuksen taso suurissa polttolaitoksissa. Saavutettavien terveyshyötyjen taloudellinen arvo ja säästö ilmansaasteiden hallintakuluissa on Suomessa arviolta 10-14% ilmastopolitiikan kiristämisen kustannuksista, ja EU:n tasolla noin 19-32%, riippuen säästetylle elinvuodelle asetettavasta taloudellisesta arvosta. Koska muutos ilmansaasteiden päästötasossa on kuitenkin vain maltillinen, vähentäisi ilmastopolitiikan kiristyminen ilmansaasteista aiheutuvia terveyshaittoja vain vähän. Suomessa ilmansaasteiden määrä jo verrattain pieni ja siten lisävähennyksillä saavutettavat hyödyt ovat täällä pienempiä kuin EU:ssa keskimäärin. Ilmastopolitiikka ei yksin riitä NEC-direktiiviin ehdotettujen päästötasojen saavuttamiseen, vaan tätä varten tarvitaan ilmansaastepäästöjä suoraan rajoittavia toimia. Suurimpia jo päätettyjä ilmanlaatua parantavia toimia ovat kiristyvät Euro-normit liikenteessä ja IE-direktiivi. Luottamuksellisuus Espoo Laatija julkinen Hyväksyjä Tommi Ekholm VTT:n yhteystiedot Seppo Hänninen Jakelu (asiakkaat ja VTT) YM, VTT VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.
4 2 (14) Alkusanat Tämä tutkimusraportti on osa laajempaa jatkohanketta, minkä Ympäristöministeriö on tilannut VTT:ltä keväällä Koko hankkeen tavoitteena on muodostaa kattava ja päivitetty kuva ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteista ja uusista mahdollisista muiden ilmansaasteiden rajoituksista. Hankekokonaisuuden ohjaajana on toiminut Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä. Työhön VTT:ltä osallistuivat Tommi Ekholm, Tomi J. Lindroos ja Ilkka Savolainen. Kaikki esitetyt tulokset ja mielipiteet ovat selkeästi siteeratusta lähteestä tai tutkijoiden omia. Espoo Tekijät
5 3 (14) Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Ilmansaasteet ja ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaasteisiin Ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaasteisiin Komission arvioita ilmastopolitiikan vaikutuksista ilmansaastepäästöihin Matalahiilitiekartta % -tavoitteen jäsenmaa-arvio Alustava arvio ilmastopolitiikan vaikutuksista Suomen ilmansaastepäästöihin Arvio ilmansaasteiden vaikutuksista Euroopan luontoon ja ihmisten elinikään... 12
6 4 (14) 1 Johdanto Tässä raporttiluonnoksessa tarkastellaan Suomen SOx-, NOx-, NMVOC-, NH 3 ja PM2.5-päästöjä, niiden historiallista kehitystä sekä alustavia tulevaisuusskenaarioita. Erityisenä näkökulmana raportissa on EU:n ilmastopolitiikan tiukentamisen vaikutus ilmansaasteisiin vuoteen 2030 asti. Raportin alussa tehdään katsaus siihen miten mainitut ilmansaastepäästöt ovat kehittyneet historiallisesti, sekä mistä lähteistä eri päästötyypit Suomessa syntyvät. Tämän jälkeen raportti tarkastelee EU:n komission teettämiä matalahiilitiekarttaskenaariota (European Commission, 2011), sekä niissä toteutuvia ilmansaastepäästöjä, ja tarkempia vuonna 2012 julkaistuja jäsenmaakohtaisia arvioita. Neljännessä luvussa esitetään VTT:n TIMESmallilla laskettuja alustavia skenaarioita Suomen ilmansaastepäästöistä tiekarttaa vastaavissa skenaarioissa. Raportin lopuksi esitetään arvioita ilmansaasteiden alueellisista vaikutuksista luontoon ja eliniän odotteeseen Euroopassa. 2 Ilmansaasteet ja ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaasteisiin Kuva 1 esittää Suomen Long-range Transboundary Air Pollution -sopimukselle (LRTAP) raportoimat SOx-, NOx-, NMVOC., NH 3 ja PM2.5-päästöinventaarit sektoreittain vuosille Eri päästöjen sektoreittainen jakauma vaihtelee merkittävästi, sillä päästöjen pääasialliset syntymekanismit ovat hyvin erilaisia: SOx: polttoaineessa olevan rikin palaminen; valtaosa päästöistä energia- ja teollisuussektoreilta NOx: ilman typen reagointi happeen polttoprosessin korkeassa lämpötilassa (myös vähemmässä määrin polttoaineiden typestä); valtaosa päästöistä liikenne, energia- ja teollisuussektoreilta Primäärinen PM2.5 1 : epätäydellinen palaminen; etenkin pienistä tulisijoista sekä liikenteestä NMVOC: haihtuminen pääasiassa polttonesteistä ja liuottimista NH 3: nautojen ja sikojen lannankäsittely maataloudessa Ilmansaastepäästöjä rajoitetaan useilla eri mekanismeilla. LRTAP-sopimukseen kuuluva Göteborgin pöytäkirja asettaa sen allekirjoittaneille maille kansalliset kattoluvut. EU:n tasolla jäsenmaiden kattoluvut määrätään National Emission Ceiling -direktiivissä (NEC-direktiivi). Sekä Göteborgin pöytäkirjaa että NEC-direktiiviä ollaan päivittämässä määrittämään maakohtaiset päästökatot vuodelle Lisäksi EU:n alueella rajoitetaan liikenteen päästöjä ajoneuvokohtaisilla Euro-standardeilla, sekä suurien pistelähteiden (voimalat, teollisuuslaitokset) päästöjä mm. LCP ja IPPC-direktiivillä laitosten ympäristöluvituksen kautta. Maakohtaisia kattolukuja lukuun ottamatta päästörajoitteet ovat luonteeltaan normiohjauksia, ja niiden saavuttaminen on mahdollista mm. polttoprosessien hallinnalla sekä päästöjen puhdistuksella. NOx, SOx ja NMVOC -päästöillä on ollut laskeva kehitystrendi viime vuosiekymmenten aikana. SOx-päästöt ovat olleet viime vuosikymmenen vuodesta 2010 voimassa olevan NEC-direktiivin päästökaton alapuolella, mutta NOx- ja NMVOC-päästöt ovat alittaneet rajan vain vuosina NH 3 -päästöt eivät puolestaan ole laskeneet, ja ovat olleet päästökattoa suuremmat koko viime vuosikymmenen. Tulevien Euro 6 ja Euro VI -standardien, Industrial Emissions Directiven (IED) sekä tiukempien maakohtaisten kattolukujen myötä NOx, SOx ja NMVOC -päästöt oletettavasti jatkavat laskutrendiään. 1 Primäärinen viittaa ihmisen aiheuttamassa prosessissa suoraan syntyviin hiukkasiin. PM2.5 -päästöjä muodostuu myös ilmakehässä muista päästöistä, kuten rikin ja typen oksideista.
7 5 (14) SOx NOx PM NH NMVOC Energiantuotanto Teollisuus Liikenne Koti- ja maatalous, palvelut Muut energiaperäiset Ei-energiaperäiset Kuva 1. Suomen LRTAP-sopimukselle raportoitu inventaari SOx-, NOx-, PM2.5-, NMVOCja NH 3 -päästöistä (kt) sektoreittain vuosina Ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaasteisiin Koska tarkasteltavien ilmansaasteiden päästölähteet ovat osin samoja kuin kasvihuonekaasuilla, on ilmastopolitiikalla periaatteessa mahdollista vaikuttaa myös ilmansaasteiden määrään. Tämän vaikutuksen arvioimiseksi on kuitenkin ensin hyvä tiedostaa ilmastopolitiikan vaikutukset yleisesti. Aiemmissa ilmastonmuutoksen hillintäskenaarioissa (esim. Ekholm ym., 2010) on saatu tuloksena että kustannustehokkaat kasvihuonekaasuvähennykset kohdistuisivat lähivuosikymmeninä etupäässä energiasektorille sekä teollisuuteen. Siten merkittävin ilmastopolitiikan vaikutus kohdistuu niihin ilmansaasteisiin joita syntyy merkittävästi näiltä sektoreilta, ts. SOx- ja NOx-päästöihin. Ilmastopolitiikan ohjausmenetelmät eroavat merkittävästi standardeihin ja Best available technique lähtökohtiin pohjautuvista ilmansaasterajoitteista, jotka pyrkivät muuttamaan esimerkiksi polttolaitoksen ominaispäästöä puhdistamisen ja Low-NOx-polttimien avulla. Koska perinteisessä polttoprosessissa ei voida vähentää CO 2-päästöjä, ilmastopolitiikka ohjaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sitä kautta vähentää energiankäytön ilmansaastepäästöjä. Toisaalta ilmastopolitiikka kannustaa polttamaan biomassaa (mikäli biomassa oletetaan päästöneutraaliksi) sekä käyttämään CCS-teknologiaa, jotka lisäävät energiankäytön ilmansaastepäästöjä.
8 6 (14) Ilmansaastepäästöjen kehitykseen tulevaisuudessa vaikuttaa siis kolme tekijää. Ensinnäkin IED ja liikenteen Euro -normit tulevat vähentämään ominaispäästöjä. Toiseksi ilmastopolitiikka ohjaa energiankäyttöä vähäisempään fossiilisisten polttoaineiden käyttöön, ja siten pienempiin ilmansaasteisiin. Tämä vaikutus on kuitenkin sitä vähäisempi mitä pienemmät energiankäytön ominaispäästöt ovat. Kolmanneksi biomassan lisääntynyt käyttö sekä kivihiilen käytön lisäys CCS-tekniikalla voivat kumoavat osan ilmastopolitiikan aiheuttamasta vaikutuksesta, tai kivihiilen osalta jopa hieman lisätä SOx-päästöjä. Seuraavissa luvuissa käsitellään näitä vaikutuksia kvantitatiivisesti; luvussa 3 pohjautuen aiempaan EU:n matalahiilitiekarttaan, ja luvussa 4 pohjautuen alustaviin TIMES-skenaarioihin Suomelle. 3 Komission arvioita ilmastopolitiikan vaikutuksista ilmansaastepäästöihin Euroopan komissio esitteli vuonna 2011 ns. matalahiilitiekartan (European Commission, 2011), jossa tarkasteltiin syvien kasvihuonekaasupäästövähennysten saavuttamista EU:n tasolla vuoteen 2050 asti. Vuoden 2012 alussa komissio julkaisi tarkemman, jäsenmaakohtaisen selvityksen (European Commission, 2012) EU:n sisäisen -25% -päästövähennystavoitteen vaikutuksista vuonna Osana molempia selvityksiä esitettiin myös ilmastotavoitteiden vaikutus EU:n NOx, SOx ja PM2.5 -päästöihin. Ilmastopolitiikan kiristyminen tuo ilmansaasteisiin liittyen sekä terveydellisiä että taloudellisia lisähyötyjä johtuen kahdesta tekijästä. Ensinnäkin alentuneiden ilmansaastepäästöjen vuoksi ennenaikaisten PM2.5:sta johtuvien kuolemantapausten määrä laskee, jolle on arvioitu myös taloudellinen arvo. Toiseksi koska energiankulutus alenee ilmastopolitiikan tiukentamisen myötä, tämä vähentää myös tarvetta ilmansaasteiden vähentämiselle, ja siten tarvittavia vähennyskustannuksia. Molempien dokumenttien laskelmien perusteella EU:n ilmastopolitiikan kiristäminen nykyisestä 20% -tavoitteesta toisi lisähyötyinä mm. 2,6-3,1 miljoonan elinvuoden lisäyksen ja 2,7-3,6 mrd. säästön ilmansaasteiden hallintakuluissa EU:n tasolla vuonna 2020 johtuen ilmastopolitiikan myötä pienentyneistä ilmansaastepäästöistä. Vaikka selvitykset esittelevät tiukentamisen vaikutuksia kattavasti, ne antavat vain rajoitetusti vertailukohtia mihin vaikutuksia voisi suhteuttaa. Tässä luvussa pyritään siten esittämään tiekartan ja jäsenmaa-arvion vaikutuksia alkuperäistä esitystä havainnollisemmin. 3.1 Matalahiilitiekartta Ilmansaasteiden päästömääristä tiekartta ilmoittaa NOx-, SOx- ja PM2.5-päästöjen muutoksen nykyisen ja tiukentuneen ilmastopolitiikan välillä (skenaariot Reference ja Effective technology ). Koska tiekartta ei raportoi kummastakaan skenaariosta kokonaispäästöjä, vaan pelkän erotuksen skenaarioiden välillä, vertailu-uraksi on tässä muodostettu ekstrapolaatio toteutuneista EU-27:n päästöistä. Vertailu-urat ovat hieman suurempia kuin NEC-direktiivin valmistelun taustadokumenteissa (Amann ym., 2011) on esitetty vuodelle Ekstrapoloidut vertailu-urat sekä tiekartan raportoimat muutokset on esitetty kuvassa 2. Vaikutus kaikkiin kolmeen päästöluokkaan on siten noin 2-3% vuonna 2020; sekä noin 5% NOx- ja PM2.5-, ja 15% SOx-päästöille vuonna Ilmastopolitiikan vaikutus ilmansaasteisiin on siten vähäinen verrattuna varsinaisesti ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävien politiikkojen vaikutukseen.
9 7 (14) NOx SOx PM Kuva 2. EU:n matalahiilitiekartassa raportoitu ilmastopolitiikan kiristämisestä syntyvä NOx, SOx ja PM2.5 -päästöjen (kt) alenema vuosina (katkoviiva). Vertailu-urana (kiinteä viiva) on käytetty EU:n päästöjen eksponentiaalista ekstrapolaatiota vuosien inventaariarvoista, sillä tiekartta ei raportoi referenssiskenaarion päästötasoja. Terveydellisiä vaikutuksia suhteutettiin vertaamalla muutosta menetetyissä elinvuosissa sekä NEC-direktiivin taustadokumentin (Amann ym., 2011) raportoimaan perustapaukseen, että EU:n väestön kokonaiselinvuosiin (ks. taulukko 1). Lähtökohdaksi voidaan todeta, että Amann ym. (2011) raportoivat ilmansaasteista johtuvan menetyksen tilastollisessa eliniänodotteessa vaihtelevan n. 1.9 kuukauden (Suomi) ja 6.6 kuukauden (Belgia) välillä vuonna Tätä vaikutusta tiukentunut ilmastopolitiikka vähentäisi noin 2.3%, mikä olisi noin 0.01% keskimääräisestä kokonaiseliniästä, ts. noin kaksi päivää. Tiekartan raportoimat terveydelliset vaikutukset ovat siis häviävän pieniä. Taulukko 1: Ilmastopolitiikan tiukentamisesta johtuva muutos menetetyissä elinvuosissa PM2.5:n takia; suhteessa menetettyihin elinikävuosiin perustapauksessa, sekä suhteutettuna väestön kokonaiselinvuosiin yhteensä suhteessa perustapaukseen 2.3 % suhteessa väestön kokonaiselinvuosiin 0.01 % 0.03 % Tiekartan raportoimia ilmansaasteiden vähentämisen taloudellisia vaikutuksia on havainnollistettu taulukossa 2 vertaamalla niitä EU:n BKT:hen. Säästöihin sisältyy sekä ilmansaasteiden hallintakulujen väheneminen että terevysvaikutusten taloudellinen arvo. Ilmastopolitiikan kokonaiskustannuksia arvioitiin tiekartassa POLES-mallilla käyttämällä erilaisia oletuksia päästöoikeuksien huutokauppaamisesta ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Näistä oletuksista riippuen kiristyvän ilmastopolitiikan kustannus vaihtelee suuresti, % BKT:stä välillä. Taulukon tulkinnassa on hyvä huomioida että ilmastopolitiikan kustannusten ja terveysvahinkojen min- ja maxarvot eivät ole kytkettyjä toisiinsa. Mikäli ilmastopolitiikan kustannukseksi oletetaan tiekartassa ilmoitetun välin keskikohta, 0.55% BKT:stä, ovat ilmansaasteiden vähenemisestä saavutettavat hyödyt EU:sssa noin 8-13% ilmastopolitiikan kustannuksista.
10 8 (14) Taulukko 2: Ilmastopolitiikan tiukentamisesta johtuvien ilmansaastepäästöjen pienenemisen taloudelliset vaikutukset, sekä ilmastopolitiikan tiukentamisen kokonaiskustannus suhteutettuna EU:n BKT:hen. Vähentyneiden terveysvahinkojen ja saasteidenhallintakulujen arvo (% BKT:sta) Tiukentuneen ilmastopolitiikan kokonaiskustannus (% BKT:sta) min max min Max 0.04 % 0.07 % 0.11 % 0.17 % 0.09 % 0.97 % 0.74 % 2.0 % % -tavoitteen jäsenmaa-arvio Komission vuonna 2012 julkaisemassa jäsenmaa-arvioissa (European Commission, 2012) tarkennettiin aikaisempia raportteja ja julkaistiin jäsenmaakohtaisia arvioita ilmastopolitiikan ja muiden ilmansaasteiden vähentämisen synergiahyödyistä sekä ilmansaasteiden vähennyksen rahallisista terveyshyödyistä. Tarkastelun referenssitapauksena ovat nykyiset -20% -tavoitteet; ja tiukempana tavoitteena -25% EU:n sisäinen vähennys sekä 5% päästöyksiköiden hankkiminen EU:n ulkopuolelsta, ts. yhteensä -30% vähennys. Jäsenmaa-arviossa esitetyt ilmastopolitiikan lisävaikutukset ilmansaasteita koskien ovat pääasiallisesti kaikilta osin hieman tiekarttaa suurempia.tiivistelmä jäsenmaa-arvioiden Suomea koskevista tuloksista ilmansaasteiden vähentämisen osalta on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3: Arvio ilmastopolitiikan tiukentamisesta johtuvien ilmansaastepäästöjen pienenemisen taloudellisista vaikutuksista Suomessa vuonna 2020 (European Commission, 2012). Kustannukset käsittävät systeemikustannukset ja päästöyksiköiden (PKS, ei-pks, kansainväliset mekanismit) kaupan. Ilmastopolitiikan kokonaiskustannus verrattuna Baseline-skenaarioon (2009 asetetut toimet) Hyöty muiden ilmansaasteiden vähennyskustannuksissa vuonna 2020 Muiden ilmansaasteiden vähennyksen rahalliset terveyshyödyt vuonna 2020 Ilmansaasteista johtuvat eliniän menetys 2020 referenssi % erotus 740 M 1090 M 340 M -10 M +11 M +21 M 7-17 M M M 550 tuhatta elinvuotta 540 tuhatta elinvuotta 10 tuhatta elinvuotta Hyöty ilmansaasteiden pienenemisestä on 10-14%, ja vaikutus ilmansaasteista johtuviin elinvuosien menetyksiin noin 2% referenssitilanteeseen verrattuna. Taulukossa 3 ilmoitetut vaikutukset Suomelle ovat siten samansuuntaisia ja samaa suuruusluokkaa kuin taulukoissa 1 ja 2 raportoidut vaikutukset EU:n tasolla. Vertailun vuoksi NEC-direktiiviin ehdotetut ilmansaasteiden päästörajat pienentäisivät saasteista johtuvia elinvuosien menetystä Suomessa noin 20% nykypolitiikkaan verrattuna (Amann ym., 2011). Vaikutukset eri jäsenmaihin vaihtelevat kuitenkin merkittävästi, riippuen mm. maan ilmansaastepäästöjen nykytasosta sekä väestötiheydestä. Ilmansaastepäästöjen kustannushyötyä suhteessa ilmastopolitiikan tiukentamisen kustannukseen on verrattu jäsenmaittain kuvassa 3, ja vaikutusta menetettyihin elinvuosiin kuvassa 4. Kuvassa 3 esitettyihin lukuihin vaikuttavat myös erot jäsenmaiden ilmastopolitiikan kustannuksissa. Merkittävimmät taloudelliset hyödyt ilmansaasteiden vähenemisestä kohdistuisivat etenkin Itä-Euroopan mailhin. Elinvuosien lisäyksessä hyötyisivät Itä-Euroopan lisäksi etenkin myös tiheästi asutut Belgia ja Hollanti.
11 9 (14) Kuva 3. Jäsenmaa-arviossa (European Commission, 2012) esitetyt vähenevistä ilmansaastepäästöistä syntyvät rahalliset hyödyt kiristyneen ilmastopolitiikan seurauksena, suhteessa kiristyvän ilmastopolitiikan kustannukseen. Ilmansasteiden aiheuttama eliniän menetys suhteessa koko väestön keskimääräiseen elinikään 0.9 % 0.8 % 0.7 % 0.6 % 0.5 % 0.4 % 0.3 % 0.2 % 0.1 % 0.0 % Muutos -20% ja -25% vähennystapausten välillä Eliniän menetys -25% vähennysten tapauksessa Denmark Ireland Luxembourg Sweden Austria Finland Netherlands UK Belgium France Germany Italy Spain Cyprus Greece Portugal Slovenia Malta Czech Rep. Hungary Estonia Slovakia Poland Lithuania Latvia Romania Bulgaria EU Kuva 4. Jäsenmaa-arviossa (European Commission, 2012) esitetty muutos eliniän menetyksissä kiristyneen ilmastopolitiikan seurauksena. Palkin vihreä osa kuvaa ilmansaasteista johtuvaa eliniän menetystä EU:n sisäisten -25% -vähennysten tapauksessa, ja oranssit osa muutosta -20% ja -25% -vähennystapausten välillä.
12 10 (14) 4 Alustava arvio ilmastopolitiikan vaikutuksista Suomen ilmansaastepäästöihin EU:n matalahiilitiekartta käsitteli ilmastopolitiikkaa ja ilmansaasteita ainoastaan EU:n tasolla, eikä tiekartassa vaikutuksia arvioitu jäsenmaittain. Ilmastopolitiikan vaikutusta Suomen ilmansaastepäästöihin tehtiin siten alustavia arvioita VTT:n TIMES-Nordic -energiajärjestelmämallilla. TIMES-Nordic -malliin muodostettiin tiekarttassa esitettyjä tapauksia vastaavat skenaariot: nykyisen ilmastopolitiikan tason säilyttävä Baseline nykyiset 2020-tavoitteet käsittävä Reference, ja EU:n sisäiseen -25% -vähennykseen 2020 pyrkivä -25% dom. Näissä alustavissa skenaarioissa ei kuitenkaan ole vielä huomioitu EU:n uusiutuvan energian tavoitetta, vaan pelkät päästökaupan ja ei-päästökaupan tavoitteet. Käytetty malli kuvaa energiajärjestelmän kehitystä, minkä vuoksi sillä voi mallintaa vain energiaperäisten ilmansaasteiden kehitystä. Koska NH 3 -päästöt syntyvät etupäässä maataloudesta, nämä päästöt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Ei-energiaperäisten NOx-, SOx-, NMVOC- ja PM2.5-päästöjen oletettiin pysyvän vakiona nykytasollaan. Energiaperäisten päästöjen osalta mallissa haluttiin eristää ilmastopolitiikan vaikutus ja tiukentuvien ilmansaastedirektiivien vaikutuksesta tuleviin päästötasoihin. Tämän vuoksi malliissa oletettiin energiankäytön päästökertoimien pysyvän vuoden 2009 tasolla (Syke, 2011). Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että polttoaineiden laatu, polttotekniikat ja puhdistuksen taso pysyvät skenaarioissa vakiona, ja ainoa muutos tulevissa päästötasoissa eri skenaarioissa johtuu ilmastopolitiikan aiheuttamasta muutoksesta eri energiamuotojen käyttömäärissä. Siten skenaariot todennäköisesti yliarvioivat tulevia päästötasoja, koska uudet liikenteen Eurostandardit ja IED-direktiivi tulevat laskemaan ominaispäästöjä. Skenaarioita on mahdollista tarkentaa näiltä osin tulevaisuudessa. Skenaarioiden päästökehitykset on esitetty kuvassa 5. Tiukentuva ilmastopolitiikka alentaa tarkasteltuja päästöjä hieman. Laskeva trendi on kuitenkin merkittävästi heikompi kuin viime vuosikymmenen aikana jo toteutunut kehitys, jonka pääasiallisena aiheuttajana on ollut suoraan ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävät politiikkatoimet. Tulokset ovat siten hyvin samankaltaisia kuvassa 2 esitettyjen EU-tasoisten vaikutusten kanssa. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan siten todeta, että tiukentuva ilmastopolitiikka alentaa myös ilmansaastepäästöjä, mutta tämä vaikutus on pieni verrattuna politiikkatoimiin jotka kohdistuvat erityisesti ilmansaasteisiin. Ehdotettujen NEC-tavoitteiden saavuttaminen vaatii siten tarkasteltuja päästöjä suoraan rajoittavia toimia. Koska skenaarioissa ei oletettu ilmansaastepäästöjen ominaispäästöjen alenevan vuoden 2009 tasosta, ei pelkän ilmastopolitiikan vaikutus riitä saavuttamaan NEC-direktiiviin vuodelle 2020 ehdotettuja (Amann ym., 2011) päästötasoja. Siten myös tulevaisuudessa merkittävin keino ilmansaasteiden vähentämiseksi on suoraan niihin kohdistuvat politiikkatoimet, kuten NEC- ja IED-direktiivit sekä Euro-standardien kiristäminen.
13 11 (14) Selite: NOx SOx NMVOC PM2.5 Inventaari Baseline Reference -25% dom. NEC skenaarioraportti 8, referenssitaso: Kuva 5. Arvio EU:n ilmastopolitiikkan vaikutuksesta Suomen NOx, SOx, NMVOC ja PM päästöihin (kt) vuoteen 2030 asti, jos energiankäytön ominaispäästöjen oletetaan pysyvän vuoden 2009 tasolla. Kuvassa oikealla on esitetty myös NEC-taustaraportissa (Amann ym., 2011) laskettuja referenssitasoja Suomen 2020 vuoden päästöistä. Kuvassa 6 esitetään -25% -skenaarion NOx, SOx, NMVOC ja PM2.5 -päästökehitys tarkennettuna sektoreittain. Merkittävin vaikutus ilmastopolitiikalla on energiasektorin ja teollisuuden SOx- ja NOx-päästöihin, johtuen fossiilisten polttoaineiden polton korvautumisesta uusiutuvilla ei-polttoperäisellä energiantuotannolla. Vuodesta 2030 eteenpäin tiukennetun ilmastopolitiikan vaikutus SOx-päästöihin kuitenkin vähenee, johtuen kivihiilen lisääntyvästä käytöstä CCS-tekniikkaan yhdistettynä. Liikenteen NMVOC ja PM2.5 -päästöt vähenevät myös merkittävästi bensiinikäyttöisten ajoneuvojen parantuneen polttoainetehokkuuden vuoksi. NOx -päästöissä vastaava kehitys kuitenkin peittyy kasvaviin päästöihin muusta liikenteestä. Itse päästötavoitteiden vaikutus käytettävän kaluston polttoainetehokkuuteen on skenaarioissa kuitenkin vain vähäinen. Siten liikenteen NMVOC ja PM2.5 -päästöt vähenevät merkittävästi myös Baseline- ja Reference-skenaarioissa, mikä on nähtävissä myös kuvasta 5. Merkittävä osa NMVOC ja PM2.5 -päästöistä syntyy ei-energiaperäisistä lähteistä (haihtumapäästöt, liuottimet, valmistava teollisuus) ja kotitalouksista (biomassa pienissä tulisijoissa), joihin ilmastopolitiikan ei lasketuissa skenaarioissa oleteta vaikuttavan.
14 12 (14) NOx SOx NMVOC PM2.5 Ei-energiaperäiset Liikenne Kotitaloudet Teollisuus Sähkö ja lämpö Palvelut Maatalous Kuva 6. Sektoreittainen arvio EU:n ilmastopolitiikkan vaikutuksesta Suomen NOx, SOx, NMVOC ja PM2.5 -päästöihin (kt) vuoteen 2030 asti EU:n 25% päästövähennyksen tapauksessa. Skenaariossa ei ole huomioitu NEC-direktiivin uudistamisen myötä tiukentuvia päästörajoja tai liikenteen Euro-standardeja. 5 Arvio ilmansaasteiden vaikutuksista Euroopan luontoon ja ihmisten elinikään EU:n päästökattodirektiivin (NEC-direktiivi) uudistamisen taustaselvityksistä (Wagner ym, 2010) arvioitiin ilmansaasteiden maakohtaisia vaikutuksia Euroopan luontoon ja ihmisten elinvuosiin vuonna 2000 ja vuonna 2020, mikäli NEC-direktiiviin ehdotetut tavoitteet ilmansaasteille saavutettaisiin. NEC-direktiivin vaikutusarviota tulkitessa on hyvä huomata, että direktiivillä saavutettavat vähennykset ilmansaastepäästöissä ovat merkittävästi suuremmat kuin ilmastopolitiikan kautta saavutettavat vähenemät. Direktiivin vaikutusarvio antaa kuitenkin hyvän kuvan ilmansaasteiden vaikutusten alueellisesta jakaumasta, mikä auttaa hahmottamaan ilmastopolitiikalla saavutettavien hyötyjen jakautumista jäsenmaittain. Ilmansaasteiden aluekohtaiset vaikutukset riippuvat mm. lähiseudulla vapautuvista päästöistä ja siitä kuinka paljon ilmansaasteita kulkeutuu muualta tarkasteltavalle alueelle. Lopullisen altistuksen arvioiminen on erittäin haastavaa ja IIASA:n selvityksessä sitä arvioitiin GAINS-mallilla, mikä on alun perin suunniteltu juuri muiden ilmansaasteiden tarkasteluun. Kuvassa 7 on esitetty prosenttiosuus metsäalueista, joissa ilmansaasteiden laskeuma ylittää happamoitumisen kriittisen kuormituksen. Vasemman puoleisessa kuvassa on arvio vuoden 2000 tilanteesta ja oikeanpuoleisessa kuvassa on arvio vuoden 2020 tilanteesta, jos ehdotetut tavoitteet muille ilmansaasteille saavutettaisiin. Suurimmat vähennykset happamoittavien päästöjen vaikutuksista metsissä havaittaisiin arvioiden perusteella Puolassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Ruotsissa. Suomen metsät hyötyisivät happamoittavien päästöjen vähenemisestä hieman, mutta vähemmän kuin moni muu maa, sillä Suomessa happamoittavien päästöjen vaikutukset metsiin arvioitiin hyvin pieniksi jo vuonna 2000.
15 13 (14) Kuva 7. Prosenttiosuus metsäalueista, joissa ilmansaasteista johtuva laskeuma ylittää kriittisen happamoittavan kuormituksen. Vasemman puoleisessa kuvassa on arvio vuoden 2000 tilanteesta ja oikeanpuoleisessa kuvassa on arvio vuoden 2020 tilanteesta, jos NECdirektiiviin ehdotetut tavoitteet muille ilmansaasteille saavutettaisiin (Wagner ym, 2010). Metsien happamoitumisen lisäksi IIASA:n raportissa arvioitiin ilmansaasteista johtuvan typpilaskeuman rehevöittävää vaikutusta ekosysteemeihin Euroopassa. Kuvassa 8 on esitetty prosenttiosuus ekosysteemeistä, joissa typpilaskeuma ylittää kriittisen rehevöittävän kuormituksen. Kuvassa on esitetty arvio vuoden 2000 tilanteesta vasemmalla ja vuoden 2020 tilanteesta oikealla, jos ehdotetut tavoitteet saavutettaisiin. Rehevöittävien päästöjen vaikutuksessa vuonna 2000 on hyvin suuri ero happamoittavien päästöjen vaikutukseen vuonna Likimain 100 % Keski-Euroopan ekosysteemeistä kärsii rehevöittymisestä. Suomen osalta ongelma koskee lähinnä Etelä-Suomea. Jos ehdotetut tavoitteet vuodelle 2020 saavutettaisiin, tilanne paranisi merkittävästi, mutta suurilla alueilla rehevöitymisestä kärsivien ekosysteemien osuus pysyisi edelleen lähes sadassa prosentissa. Kuva 8. Prosenttiosuus ekosysteemeistä, joissa typpilaskeuma ylittää kriittisen rehevöittävän kuormituksen. Vasemmalla arvio vuoden 2000 tilanteesta ja oikealla vuoden 2020 tilanteesta, jos NEC-direktiiviin ehdotetut tavoitteet saavutettaisiin (Wagner ym, 2010). Kolmanneksi alueelliseksi tarkasteluksi valitiin pienhiukkasten vaikutus ihmisten eliniän odotteeseen. Arviot vuonna 2000 ja 2020 menetetyistä elinkuukausista eri alueilla on esitetty kuvassa 9. Vuoden 2020 kuvassa on oletettu, että ehdotetut tavoitteet toteutuisivat.
16 14 (14) Pienhiukkasten vaikutus on hyvin paikallista ja kohdistuu lähellä päästölähteitä asuviin ihmisiin. Usealla paikkakunnalla Keski-Euroopassa ihmiset menettäisivät yli 3 vuotta eliniästään, kun taas useimmilla paikkakunnilla menetetään arviolta 6-9 kuukautta. Pohjois- ja Etelä-Euroopassa tilanne oli parempi vuonna 2000 ja ihmiset menettäisivät arviolta vain muutaman kuukauden eliniästään pienhiukkasten vuoksi. Kolmesta IIASAn tekemästä arviosta tässä on merkittävin ero nykytilanteeseen. Arviossa kaikki suurimmat altistukset saataisiin poistettua ja käytännössä koko EU:n alueella menetettäisiin uusitun NEC-direktiivin myötä pienhiukkasten vuoksi korkeintaan 5 kuukautta eliniän odotteesta. Eliniän lisäksi näin suuri parannus näkyisi myös elämänlaadussa. Vaikutus Suomessa on pieni, sillä vuoden 2000 tilanne on arvioitu jo erittäin hyväksi. Kuva 9. Arvio menetyistä elinkuukausista eri alueilla Euroopassa. Vasemmalla on arvio vuoden 2000 tilanteesta ja oikealla vuoden 2020 tilanteesta, jos NEC-direktiiviin ehdotetut tavoitteet saavutettaisiin (Wagner ym, 2010). Lähdeviitteet Amann, M. ym., Cost-effective Emission Reductions to Improve Air Quality in Europe in 2020 Analysis of Policy Options for the EU for the Revision of the Gothenburg Protocol. NEC Scenario Analysis Report Nr. 8, International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA). Ekholm, T. ym., Effort sharing in ambitious, global climate change mitigation scenarios, Energy Policy 38, ss European Commission, Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European economic and social committee and the Committee of the regions A roadmap for moving to a competitive low carbon economy in 2050, COM(2011) 112 final; sekä Impact Assessment, SEC(2011) 288 final. European Commission 2012, Analysis of options beyond 20 % GHG emission reductions: Member State results, SWD(2012) 5 final. Syke, Air pollutant emissions in Finland Informative inventory report to the Secretariat of the UNECE Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution, Suomen ympäristökeskus, Wagner F. ym Baseline Emission Projections and Further Cost-effective Reductions of Air Pollution Impacts in Europe - A 2010 Perspective, NEC Scenario Analysis Report Nr. 7, International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA).
Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05840-14 Yhteenveto komission ehdottamasta ilmanlaatupaketista ja arvio sen vaikutuksista ilmastopolitiikkaan Suomessa Kirjoittajat: Tomi J. Lindroos, Tommi Ekholm Luottamuksellisuus:
LisätiedotEU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto
EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako Laura Saikku 29.04.2008 Helsingin Yliopisto EU:n päästövähennystavoite -20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna, -14%
LisätiedotTaakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot Tommi Ekholm 9.5.2017 Kustannustarkastelut Tässä on arvioitu lisätoimiskenaarion (With Additional Measures,
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotMetsien hiilinielujen
Metsien iilinielujen vertailutasojärjestelmän vaikutus Euroopan unionin metsäsektorille Laturi Jani, Lintunen Jussi & Uusivuori Jussi Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Taustaa Durbanin ilmastoneuvotteluissa
LisätiedotIHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE
IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi Mikko Savolahti SYKE 24.11.2017 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli
Lisätiedot2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys
2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-
Lisätiedotmaa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö
U 53/2016 vp - valtioneuvoston u- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) maa- ja
LisätiedotYmpäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö
U 53/2016 vp - valtioneuvoston U- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Ympäristövaliokunta
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotMMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.
1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.
LisätiedotMITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA Kysymykset Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sotessa Miten rahat pitäisi allokoida Miten käy kustannusten hallituksen ehdottamassa sote-mallissa
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotUUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE
UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
LisätiedotMitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?
Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
LisätiedotKasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.
Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
LisätiedotMatti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotCCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE 8.2.2018 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli sopii
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?
Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma? Ilmansuojelupäivät 22-23.8.2017 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Paljon on saatu aikaan 600 500 400 300 200 100 0 600 500 400 300
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotSuomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm
U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan
LisätiedotTilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus
Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEsityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?
Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden
LisätiedotSuomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden
Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotMitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotPäästökauppa selkokielellä
Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotKuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
LisätiedotUwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. joulukuuta 2013 (OR. en) 18165/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0448 (NLE) EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 20. joulukuuta 2013 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotSuomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia
Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)
LisätiedotLUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030
1 LUONNOS 18.9.2018/SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5 Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 2 3 5 Sovitut toimenpiteet ja kehityskulku sovituin toimenpitein (WM-skenaario) Tässä luvussa on arvioitu päästöjen kehitystä
LisätiedotSuomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa
Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotMaankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus
Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous; katsaus Ympäristövaliokunta 10.10.2017 Heikki Granholm 10.10.2017 1 Sisältö Ilmastonmuutos, maankäyttö ja metsät Mikä on LULUCF / AFOLU? LULUCF ml. metsät
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotIlmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere
Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen
LisätiedotPäästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki
Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora
LisätiedotNUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi
NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon
LisätiedotEleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi henkilöja pakettiautojen vuoden 2020 jälkeisiksi CO2 raja-arvoiksi/ COM(2017) 676 FINAL Eleonoora Eilittä
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus
Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus 16.9.2019 Energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eri aikajänteillä EU 20/20/20
LisätiedotTiedoksi: Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Helsingissä, 5.4.2013 Ympäristöministeri Ville Niinistö Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto Tiedoksi: Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Viite: Ympäristöministerien
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotEuroopan päästökauppajärjestelmä
Eurooppa-ryhmä 16.5.2019 Euroopan päästökauppajärjestelmä Outi Haanperä, PhD, Johtava asiantuntija, Sitra Keskeiset viestit - Suomen tulisi aktiivisesti ajaa EU:ssa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen mukaista
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotAjankohtaista ilmastorintamalta. Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen
Ajankohtaista ilmastorintamalta Kalevi Luoma Kouvola 19.11.2014 Kuntien ilmastokampanjan yhdyshenkilötapaaminen Meneillään valtionhallinnossa Energiatehokkuuslaki (HE 182/2014 vp); katselmusvelvoitteet,
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotU 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus
U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa 2021-2030, taakanjakoehdotus Tuija Talsi 28.9.2016 Talousvaliokunta Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n
LisätiedotMaatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa
Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotEU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö
EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö Vertailutason julkistamistilaisuus 12.12.2018 LULUCF -asetus kytkee maankäyttösektorin EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikkaan
LisätiedotEnergiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus
Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotTaakanjakosektorin päästövähennyskustannukset
Taakanjakosektorin päästövähennyskustannukset Tommi Ekholm, VTT, 2.2.2017 Ilmastosuunnitelman toimenpidekokonaisuudet EU:n komissio on ehdottanut Suomelle 39 % vähennystä päästökaupan ulkopuolisen sektorin
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotPäästökaupan uudistaminen
Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan
LisätiedotPuun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?
Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä? 40. Ilmansuojelupäivät, 19.8.2015 Tommi Ekholm, VTT tommi.ekholm@vtt.fi Lämmitystekniikoiden päästöt Puun pienpoltto, mahdollisuus päästövähennyksiin?
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta FORS-seminaari 16.12.2011 Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta Tommi Ekholm 2 Esityksen sisältö Taustaa: 2 C-tavoite ja ilmastonmuutoksen
LisätiedotVallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?
Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.8.2012 Ilkka Savolainen, tutkimusprofessori VTT 70 Industrial countries 60 Developing countries Total
LisätiedotTULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUT JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄT JA -STRATEGIAT
TULEVIEN BAT-PÄÄTELMIEN VAIKUTUKSET SUURILLA POLTTOLAITOKSILLA Ilmansuojelupäivät Kirsi Koivunen SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (SVA), SIDOSRYHMÄTYÖ JA VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄNNÖN
LisätiedotProjektikokemuksia pk-yrityshankkeista
Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotEnergy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050
Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu
LisätiedotLOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus
LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotTerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä
TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotHinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotLiikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030
Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotVähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut
Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotLaskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana Energia- ja ilmastostrategian kick-offtilaisuus 25.11.2015, Kulttuuritehdas korjaamo, Helsinki Tiina Koljonen, VTT, Energiajärjestelmät
LisätiedotSuomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen
Suomen ilmastotavoitteet vuodelle 2050 Asko Vuorinen 1 Sisällysluettelo 1.Mitattu lämpötilan nousu 2.Auringon aiheuttama lämpeneminen 3. Lämpenemisen mallintaminen 4. Suomen päästöt ja nielut 5. Toimenpideohjelma
LisätiedotOsaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia
Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Lisätiedot