Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 584/2012 vp Lahden lasitehtaan ja koko suomalaisen lasiteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomen lasiteollisuus on suuren murroksen kourissa. Kysymyksessä on alan tulevaisuus Suomessa. Laseja tarvitaan rakennusteollisuudessa sekä autoissa. Maamme viennillä on lukuisia haasteita. Siksi jokaisesta elinkeinoalasta ja yleensäkin teollisuudesta on pidettävä huolta säilyttääksemme tai luodaksemme työpaikkoja Suomessa. Merkittävä rooli lasiteollisuudessamme on japanilaisella Pilkingtonilla, joka 1970-luvun lopulla tuli Suomeen. Mm. Lahden lasitehtaan lopettamisella on laajat vaikutukset myös Pilkingtonin muille Suomen tehtaille, joille Lahden tehdas toimitti pitkään raaka-aineen. Puolentoista vuoden ajan raaka-aine on tuotu Saksasta ja Ruotsista Lahden tehtaan hinnalla, joka on noin 20 prosenttia markkinahintaa halvempi. Subventio päättyy syksyllä. Nyt esimerkiksi Pilkingtonin tehtaat Laitilassa, Forssassa, Tampereella, Ylöjärvellä ja Nivalassa ovat vaikeuksissa raaka-aineen hinnan rajun nousun johdosta. Suomessa on myös muita lasialan yrityksiä, joiden toimintaedellytykset tulee turvata. Suomessa lasiteollisuuteen nyt vaikeuksia Suomen vahvuuksia ovat olleet tasolasituotannon erikoisosaaminen, monipuolinen ajoneuvolasituotanto, karkaistujen erikoislasituotteiden toimittaminen rakennusteollisuudelle sekä jätelasin uusiokäyttö. Suomen sijainti lisää kustannuksia. Varsinkin merikuljetusten hinnannousut vaikuttavat lasiteollisuuteen ja sen säilymiseen Suomessa, koska raaka-aine tuodaan muualta ja valtaosa tuotannosta viedään muualle. Lasin hinnannousu vaikuttaa suoraan autosekä rakennusteollisuuteen. Lasin saatavuus sekä mahdolliset ongelmat laadussa vaikuttavat suoraan hinnannousuun esim. talonrakennuspuolella sekä parvekelasitusalalla. Jätelasin uusiokäyttö Lahden tehtaan lopettamisen jälkeen aiheuttaa myös kustannusten nousua sekä ympäristöongelmia. Työpaikkoja menetetään Pahimmillaan menetetään suuri määrä välittömiä sekä välillisesti lasiteollisuuteen kytkeytyviä työpaikkoja. Lasin osaajat häipyvät toisille aloille. Voimme joutua tilanteeseen, jossa alalla ei löydy enää osaavaa henkilöstöä. Lasialalla suoraan on töissä tuhansia ihmisiä, yksistään Pilkingtonilla lähes henkilöä. Alihankinnan ym. kautta työpaikkoja voi mennä vielä monilta tuhansilta lasitus-, rakennuslasitus- sekä muilla lasitusaloilla. Huoltovarmuus Lahden lasitehdas oli Suomen ikkunalasin kannalta kriittinen yritys. Suomeen tulee pääasiassa Ruotsista rakennuksiin käytettävä ikkunalasi. Se, että Suomessa ei valmisteta lainkaan tasolasia, voi tulla aiheuttamaan ongelmia kriisitilanteissa. Versio 2.0

2 Vielä vuonna 2009 Huoltovarmuuskeskus ja Rakennuspooli määrittelivät Lahden lasitehtaan huoltovarmuuskriittiseksi yritykseksi. Lahden lasitehdas oli ainoa, joka valmisti Suomessa tasolasia. Lasiteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet ja paljon erityisosaamista. Tämä kaikki voidaan menettää, elleivät työ- ja elinkeinoministeriö ja muut vastuussa olevat ministeriöt sekä elinkeinot itse lähde päättäväisesti aktiivisiin toimenpiteisiin. Tämä vaatii kiireisiä selvityksiä ja päätöksiä hallitukselta yhdessä elinkeinoelämän sekä palkansaajajärjestöjen kanssa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus osaltaan ryhtyy Lahden lasitehtaan ja koko Suomen lasiteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä rakennusten ja autojen ikkunalasien tuotannon turvaamiseksi myös huoltovarmuuden kannalta? Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2012 Jouko Skinnari /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 584/2012 vp Jouko Skinnari /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Skinnarin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 584/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus osaltaan ryhtyy Lahden lasitehtaan ja koko Suomen lasiteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä rakennusten ja autojen ikkunalasien tuotannon turvaamiseksi myös huoltovarmuuden kannalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pilkingtonin Lahden Lasitehtaalla on pitkä teollinen historia vuodesta luvun lopulla tehdas siirtyi englantilaisen Pilkingtonin omistukseen ja tehtaalla tehtiin perusteellinen tuotanto-koneiston uudistus. Nykyisin tehtaan omistaa Pilkington Automotive Finland Oy, jonka puolestaan omistaa japanilainen NSG Group. NSG Groupilla on 49 tehdasta 28 maassa ja se työllistää n henkilöä. Yhtiö on yksi maailman johtavista lasin ja lasituotteiden valmistajista. Pilkington brändin alla NSG Group valmistaa lasituotteita ja -ratkaisuja kaikille maailman johtaville ajoneu-vovalmistajulle, rakennusteollisuudelle sekä teknisille markkinoille. Suomessa yhtiöllä on ajoneuvolasitehtaat Tampereella, Laitilassa ja Ylöjärvellä. Pilkington Automotive Finland Oy:n alle kuuluvat myös Nivalassa ja Forssassa erityislaseja rakennusteollisuudelle valmistavat tehtaat. Lisäksi Espoossa toimii varaosalasien tukkuliike ja Laitilassa laivojen vaativia lasituksia toimittava yksikkö Pilkington Marine. Tuotantotoiminta Suomessa on merkittävää. Suomen toimintojen liikevaihto oli edellisellä tilikaudella 150 milj. euroa ja henkilöstön määrä n Lahden Lasitehtaan tuotanto pysäytettiin toistaiseksi 2009 heinäkuussa Euroopassa olevan lasituotannon ylikapasiteetin vuoksi. Sen jälkeen tehtaalla on ollut vain lasin leikkaustoimintaa ja logistisia toimia. Yhtiö teki tasolasilinjan uudelleen käynnistämisestä päätöksen keväällä Linjan korjaustyöt aloitettiin, mutta hanke jäädytettiin syksyllä 2011 Euroopan vaikean markkinatilanteen ja emoyhtiön taloustilanteen vuoksi. Yhtiö on joutunut perumaan suuria investointihankkeita mm. Aasiassa. Helmikuussa 2012 yhtiö ilmoitti Lahden Lasitehtaan sulkemisesta. Sitä ennen tehdas oli työllistänyt enää n. 30 henkilöä, joista osa oli kiertävillä lomautuksilla. Suomen muiden tuotantoyksiköiden toiminta jatkuu. Raakalasia Suomessa toimiviin jatkojalostusyksiköihin tuodaan lähinnä yhtiön Ruotsin tehtaalta, jonka kapasiteetti on lähes nelinkertainen Lahden tehtaaseen verrattuna. Ruotsin tehtaalla on ylikapasiteettitilanne. Ongelmallista Suomen tehtaiden kannalta on, että raakalasin hinta on kallistunut, kun tämän vuoden huhtikuun alussa loppui erityissopimus, jonka mukaan Suomen tehtaat saivat raakalasia Lahden Lasitehtaan edullisella hintatasolla. Jo vuoden 2009 tuotannon pysäyttämispäätöksen jälkeen rakennemuutoksen hoitamiseksi työja elinkeinoministeriö, Invest in Finland, Tekes, ELY-keskus, Lahden kaupunki ja seudullinen elinkeinoyhtiö kävivät lukuisia neuvotteluja yrityksen johdon sekä eräiden mahdollisten uuteen tuotantoon ja jatkojalostukseen investoivien kansainvälisten yritysten kanssa. Hallinnossa varauduttiin soveltuvuustutkimuksiin sekä selvitettiin niitä toimia, joilla valtio voisi edistää investointien toteutumista. Kysymykseen voivat tulla lä- 3

4 Ministerin vastaus hinnä rekrytointitilanteissa tai tuotantotoiminnan muutostilanteissa tarvittavat henkilöstön koulutustoimet sekä mahdollisesti myös tuotantotoiminnan kehittämiseen liittyvät teknologiahankkeet. Neuvottelut uusien investorien kanssa päättyivät NSG:n myynti- ja yhteistyöhaluttomuuteen sekä ilmoitukseen tuotannon uudelleen käynnistämisestä. Lahden Lasitehtaan sulkemisilmoituksen jälkeen on ollut uudelleen alustavia yhteyksiä kansainvälisiin investoreihin, mutta neuvottelut edellyttäisivät NSG:ltä neuvotteluhalukkuutta. Tasolasituotannon käynnistyminen uudelleen sekä jatkojalostuksen käynnistyminen Suomessa edellyttää, että tuotannolle on olemassa taloudelliset edellytykset, joiden puitteissa voitaisiin tehdä mittavia investointeja. Toimintaedellytykset ovat haasteelliset nykyisessä kansainvälisessä ylituotantotilanteessa. Myös Suomen sijainti kaukana suuren kysynnän alueista on ongelmallinen. Lahden Lasitehdas oli Huoltovarmuuskeskuksen rakennuspoolin määrittelemä Suomen ikkunalasituotannon kriittinen yritys. Oman ikkunalasituotannon huoltovarmuudellinen merkitys on vähentynyt nykyuhkakuvien näkökulmasta. Suomella on Ruotsin kanssa kriisiaikoihin varautumisesta taloudellinen yhteistyösopimus. Tämän sopimuksen puitteissa tuotanto voidaan varmistaa. Helsingissä 6 päivänä elokuuta 2012 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies 4

5 Ministerns svar KK 584/2012 vp Jouko Skinnari /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 584/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Skinnari /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen för sin del vidta för att förbättra verksamhetsbetingelserna för Lahden Lasitehdas och hela glasindustrin i Finland samt för att säkra tillverkningen av fönsterglas för byggnader och bilar också med tanke på försörjningstryggheten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Fabriken Pilkington Lahden Lasitehdas har en lång industriell historia sedan år I slutet av 1970-talet övergick fabriken i engelska Pilkingtons ägo och en grundlig förnyelse av produktionsutrustningen genomfördes. Fabriken ägs nuförtiden av Pilkington Automotive Finland Oy, som i sin tur ägs av den japanska koncernen NSG Group. NSG Group har 49 fabriker i 28 länder och den sysselsätter cirka människor. Bolaget är en av de ledande tillverkarna av glas och glasprodukter i världen. Under varumärket Pilkington tillverkar NSG Group glasprodukter och -lösningar för alla ledande biltillverkare i världen, byggnadsindustrin samt för den tekniska marknaden. I Finland har bolaget bilglasfabriker i Tammerfors, Letala och Ylöjärvi. Pilkington Automotive Finland Oy har också fabriker Nivala och Forssa vilka tillverkar specialglas för byggnadsindustrin. I Esbo finns dessutom en partiaffär för reservglas och i Letala en enhet, Pilkington Marine, som levererar krävande inglasningslösningar för fartyg. Bolagets tillverkning i Finland är betydande. Under den föregående räkenskapsperioden omsatte verksamheten i Finland 150 miljoner euro och sysselsatte cirka personer. I juli 2009 avbröts produktionen vid Lahden Lasitehdas tills vidare på grund av den överkapacitet som fanns inom glastillverkningen i Europa. Efter detta har fabriken endast sysslat med glasskärning och logistiska funktioner. Våren 2011 fattade bolaget beslut om att produktionen på planglaslinjen ska återupptas. Reparationerna på linjen inleddes, men hösten 2011 lades projektet på is på grund av den svåra marknadssituationen i Europa och moderbolagets ekonomiska situation. Bolaget har varit tvunget att inhibera stora investeringsprojekt bl.a. i Asien. I februari 2012 meddelade bolaget att fabriken Lahden Lasitehdas ska läggas ner. Dessförinnan hade fabriken sysselsatt endast cirka 30 personer av vilka en del var permitterade turvis. Verksamheten vid de övriga produktionsenheterna i Finland fortsätter. Råglas importeras till de finländska enheterna för fortsatt förädling närmast från bolagets fabrik i Sverige vars kapacitet är nästan fyrfaldig jämfört med fabriken i Lahtis. Fabriken i Sverige har överkapacitet. Det som är problematiskt ur de finländska fabrikernas synvinkel är att priset på råglas har stigit, då ett specialavtal om att de finländska fabrikerna fick råglas till ett förmånligt pris som gällde för Lahden Lasitehdas löpte ut i april i år. Redan efter beslutet att stoppa tillverkningen i syfte att tacka strukturomvandlingen år 2009 har arbets- och näringsministeriet, Invest in Finland, Tekes, NTM-centralen, Lahtis stad och det regionala näringsbolaget fört flera förhandlingar med företagets ledning samt några internationella företag som eventuellt skulle kunna investera i ny produktion och fortsatt bearbetning. I förvalt- 5

6 Ministerns svar ningen var man beredd på genomförbarhetsstudier samt utredning av vilka åtgärder som staten skulle kunna vidta för att främja investeringarna. Åtgärder som närmast kan komma i fråga är sådana åtgärder för utbildning av personalen som behövs vid rekryteringstillfällen eller vid ändringar i produktionsverksamheten samt eventuellt också teknologiprojekt som har samband med utveckling av produktionsverksamheten. Förhandlingarna med investerare strandade på NSG:s ovilja att sälja och samarbeta samt meddelandet att produktionen ska återupptas. Efter meddelandet att Lahden Lasitehdas ska läggas ner har preliminära kontakter tagits med internationella investerare, men förhandlingarna skulle förutsätta att NSG skulle vara villigt att förhandla. En återupptagning av planglastillverkningen samt inledning av den fortsatta bearbetningen i Finland skulle förutsätta att produktionen har ekonomiska förutsättningar inom ramen för vilka storskaliga investeringar skulle kunna göras. Verksamhetsförutsättningarna utgör en utmaning i den aktuella internationella överkapacitetssituationen. Också Finlands läge långt borta från de områden där det råder stor efterfrågan är problematiskt. Lahden Lasitehdas har av Försörjningsberedskapscentralens byggpol klassificerats som ett företag av kritisk betydelse med tanke på fönsterglasproduktionen i Finland. Ur försörjningsberedskapens synvinkel har betydelsen av egen fönsterglastillverkning minskat i ljuset av aktuella hotbilder. När det gäller beredskapen inför krissituationer har Finland ingått ett avtal om ekonomiskt samarbete med Sverige. Tillverkningen kan säkerställas inom ramen för detta avtal. Helsingfors den 6 augusti 2012 Näringsminister Jyri Häkämies 6