Monivaikutteisen kosteikon hoitosuunnitelma. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE)

Transkriptio

1 Monivaikutteisen kosteikon hoitosuunnitelma Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE)

2 Sisällys 1. Hakija Alueen perustiedot Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet Kosteikon hoitotoimenpiteet Rakenteiden kunnon tarkkailu ja patovallin korjaus Kosteikon seuranta, lietteen tason mittaus ja poisto Kosteikon veden laadun seuranta Kosteikon kasvillisuudenseuranta ja toimenpiteet Kosteikkokasvillisuuden hoito, raivaus ja niitto Laidunnus Linnustonseuranta ja toimenpiteet Eläimistön seuranta Pienpetopyynti ja pöntötys Kosteikon luontopolkureitin rakentaminen, ylläpito ja hoito Kosteikon maiseman muutoksen seuraaminen Tukikausi ja haettu tuki

3 Monivaikutteisen kosteikon hoitosuunnitelma Tarvaalan monivaikutteinen mallikosteikko 1. Hakija Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE) 2. Alueen perustiedot Sijanti sijaintikartta 1: Vesisöalue Summanen Kunta Saarijärvi Tila ja tilatunnus POKE Tarvaala / 4:80 Viljelijä POKE 3. Hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen (POKE) maille Tarvaalaan perustetun vesiensuojelukosteikon hyödyt ovat moninaiset. Lähialueen peltojen valumavesien puhdistuksen lisäksi perustettua kaksiosaista kosteikkoa käytetään opetus- ja tutkimustarkoituksiin. Kosteikon päätavoitteena on pidättää peltoalueilta ja yläpuoliselta valuma-alueelta tulevaa ravinne ja kiintoaineskuormitusta. Kosteikon rakentaminen aloitettiin maaliskuussa Kosteikkoalue on perustettu kaivamalla ja patoamalla. Eteläiselle kosteikkoalueelle kaivettiin kaksi syvänvedenallasta ja koko kosteikkoalueen ympärille rakennettiin patopengertä n. 500 metriä. Pohjoisen kosteikon alueelle kaivettiin syvänvedenallas ja muut rakennustyöt kaivamalla tehtiin loppuun keväällä Kesän 2013 aikana kosteikon rakentamisessa tehdään viimeistelytyöt. Kosteikon ympärille rakennetaan luontopolku siten, että kosteikkojen ympäri kulkeminen on mahdollista. Kosteikko sijaitsee noin 2 kilometriä Saarijärven taajamasta. Kosteikko sijoittuu Summanen-järven rannalle lähes kokonaisuudessaan oppimiskeskuksen omistaman tilan nro. 4:80 alueelle. Eteläpuolisesta kosteikosta osa sijoittuu Saarijärven osakaskunnan ( ) vesijättöalueelle. Kosteikko on jaettu eteläiseen ja pohjoiseen osaan, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2,74 ha. Kosteikon koko valuma-alue on 168 ha, josta peltopinta-alan osuus on noin 36 ha. Eteläisen kosteikon valuma-alueen pinta-ala on noin 139 ha ja siitä peltoa on noin 22 ha. Pohjoisen kosteikon valuma-alueen pinta-ala on noin 29 ha ja siitä on peltoa noin 14 ha. Kokonaisuudessaan peltojen osuus on noin 23% valuma-alueesta. 2

4 Kosteikkokokonaisuus on jaettu kolmeen lohkoon seuraavasti: Lohko 1: Eteläisen kosteikon pellon puolelle ulottuva osa (osa Kaivopellon lohkosta), A = 0,129 ha Lohko 2: Muu eteläisen kosteikon alue, A = 1,270 ha. Saarijärven osakaskunnan alueen lohkosta 2 on noin 0,54 ha. Lohko 3: Pohjoisen kosteikon alue, A = 1,340 ha. Eteläisen kosteikon valuma-alue on n. 1,39 km² ja pinta-ala n 1,40 ha. Valuma-alueen pelto-osuus on noin 16%. Pohjoisen kosteikon valuma-alue on n. 0,29 km² ja pinta-ala n. 1,34 ha. Valuma-alueen pelto-osuus on noin 48%. Nimellisviipymäksi kosteikossa kevättulvan aikana on laskettu eteläiselle kosteikolle n. 24h ja pohjoiselle kosteikolle n. 70h. 4. Kosteikon hoitotoimenpiteet 4.1. Rakenteiden kunnon tarkkailu ja patovallin korjaus Maarakenteiden; patovallien ja luiskien kuntoa tarkkaillaan. Rakenteet tarkastetaan runsaan virtaaman jälkeen eli pääasiassa keväällä lumen sulamisen aikana ja kesällä sekä syksyllä kovien sateiden jälkeen. Huomiota kiinnitetään erityisesti juoksutusrakenteiden kuntoon sekä penkereen luiskien kuntoon. Mahdolliset roskat ja tukkeumat settipadoissa ja muissa putkistoissa puhdistetaan. Padon painumista tarkkaillaan ja kolmantena vuonna rakentamisesta tehdään sorastus. Tarvittaessa patovallia korotetaan ja halkeamat tiivistetään. Patovallialueilla ja penkereillä kokeillaan erilaisia siemenseoksia tarkkaillen kuinka ne vahvistavat rakenteita. Myös kosteikkoaltaiden reunoilla kokeillaan erilaisia lajeja linnuston hoidon näkökulmasta sekä mahdollisen eroosion estämiseksi Kosteikon seuranta, lietteen tason mittaus ja poisto Syvänteiden ja ojien liettymistä tarkkaillaan mittauksin vuosittain. Syvännealueet tyhjennetään lietteestä tarvittaessa. Liete poistetaan kaivinkoneella tai lietepumpulla. Työstä aiheutuva vesistökuormitus otetaan huomioon; työ tehdään mahdollisimman kuivana aikana kesällä tai talvella. Poistettu liete levitetään pellolle tai läjitetään. Läjityspaikkana voidaan käyttää energiapajuviljelmän aluetta. Läjityspaikka nurmetetaan tai muuten huolehditaan, ettei lietettä valu vesistöön. Työ tehdään ostourakointina kaivinkoneilla ja omana työnä traktoreilla. Lietteen poisto tehdään tarvittaessa kaksi kertaa sopimuskaudella, samassa yhteydessä tarvittaessa tehdään kasvillisuuden poistoa kosteikkoaltaista kerran sopimuskaudella. Kosteikon virtaamaa selvitetään tarvittaessa väripanosmenetelmällä tai muulla menetelmällä, jos huomataan virtaamissa ja viipymissä muutoksia. Tarvittaessa pohjaeläimistöä ja muiden selkärangattomien määriä tarkkaillaan näytteenotoilla, jos havaitaan kosteikon ravinnetasapainossa oleellisia muutoksia Kosteikon veden laadun seuranta Veden laadun seurantaa tehdään kerran kuukaudessa virtaavan veden aikaan. Tällä hetkellä veden laadun seurantaa tehdään yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMK:n MAISA-hankkeen (Maatalouden vesiensuojelun kehittämishanke) kanssa. MAISA-hankkeessa on asennettu jatkuvatoiminen mittauslaite eteläisen kosteikon tuloveden seuraamiseksi. Näin ollen eteläisen kosteikon tulovedestä on saatu hyvin tietoa hankkeen ansiosta. Eteläiseltä kosteikolta on otettu 3

5 vesinäytteet settipadosta kerran kuukaudessa samanaikaisesti, kun jatkuvatoimisen mittarin kalibroimiseksi on otettu vesinäytteet. Vesinäytteet on tutkittu Jyväskylän ympäristölaboratoriossa. Kosteikolle on suunnitteilla tutkimushanke yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n kanssa. Mikäli tutkimushanke toteutuu kummankin kosteikon tulo- ja lähtöveden laatua tullaan seuraamaan jatkuvatoimisilla mittauslaitteilla. Jos tutkimushanke ei toteudu, kosteikon veden laatua tullaan seuraamaan POKE:n opiskelijoiden toimesta yksinkertaisilla testimenetelmillä Kosteikon kasvillisuudenseuranta ja toimenpiteet Kosteikolle on tehty ennen kosteikon rakentamista kasvillisuuskartoitus yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston ekologianopiskelijoiden kanssa. Kosteikolle on myös laadittu viitteellinen kasvillisuuden-, linnuston- ja eläimistönseurantasuunnitelma. Kosteikon kasvillisuudenseuranta on aloitettu kesällä Kasvillisuusseuranta on toteutettu POKE:n ympäristöhoitajaopiskelijoiden näyttötöinä. Tässä yhteydessä kosteikolle on perustettu pysyvät kasvillisuudenseurantaruudut. Seurantaruutuja on yhteensä 48 kappaletta, 24 eteläisellä ja 24 pohjoisella kosteikkoalueella. Jatkossa kasvillisuuden vuotuinen seuranta suoritetaan näillä kasviruuduilla. Kasviruudut ovat 1 m² suuruisia ja niistä arvioidaan silmämääräisesti lajien prosentuaalisia peittävyyksiä. Kasviruutujen inventoinnin ajankohta pidetään vuosittain samana ja toteutetaan viikolla 29. Kasvillisuusseurannan tulosten perusteella tehdään muut hoitotoimenpiteet kosteikolla koskien kasvillisuutta ja eläimistöä. Hoitoniitoilla pyritään lisäämään kasvillisuuden monimuotoisuutta. Hoidon vaikutusta tutkitaan jakamalla puolet kasvillisuusruuduista niitettyyn alueeseen, loppujen jäädessä luonnontilaisiksi. Mitkä alueet tullaan niittämään kasvillisuusseuranta alueista, tullaan päättämään vuosittain seurannan tulosten perusteella. Keskeistä on sukkession seuraaminen: mitkä kasvilajit kykenevät ehkäisemään pusikoitumista pohja-, pensas- ja kenttäkerroksessa. Järjestelmällisellä kasvillisuusseurannalla pyritään selvittämään, miten luontainen sukkessio kosteikolla etenee. Toisaalta selvitetään miten mahdollisesti toteutettavat raivaus, niitto ja laidunnus vaikuttavat kasvillisuuden laatuun ja määrään Kosteikkokasvillisuuden hoito, raivaus ja niitto Luonnon monimuotoisuuden ja vesiensuojelutehokkuuden kannalta kasvustoa tulee raivata. Kosteikon hoidossa kiinnitetään huomiota kasvillisuuden monipuolisuuteen, sekä kosteikon avoimmuuteen. Tämä saavutetaan tiheän kasvuston niittämisellä ja raivauksella. Niitto ja raivaus suoritetaan jättäen paikoin korkeampaa ja matalampaa sekä tiheämpää ja harvempaa kasvustoa, joka lisää vaihtelua kosteikkomaisemaan. Niitto ajoitetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle heinäkuun loppupuolelta elokuun alkupäiviin. Niittäminen ajoitetaan kasvukauteen, jolloin kasvit eivät ole vielä varastoineet suurinta osaa ravinteista maanpäällisistä osista juuristoonsa. Kosteikkoalueen niittämisellä ja niittojätteen keräämisellä poistetaan kosteikkoalueelta ravinteita. Niitto parantaa myös kosteikon sedimentin happitilannetta, koska kosteikon pohjalle ei tällöin vajoa niin paljon kuollutta kasvillisuutta. Kun kosteikon niitto aloitetaan, tehdään se 2-3 kesää peräkkäin, jonka jälkeen pidetään muutaman vuoden tauko. Kasvillisuus niitetään pääosin koneellisesti viereisten peltolohkojen niiton yhteydessä. Kapeat ja konetta kestämättömät kohdat niitetään raivaussahalla ja/tai viikatteilla. Niitto- ja raivausjätteet poistetaan kosteikon alueelta ja ne pyritään hyödyntämään energiana, rehuna ym. Osmankäämikasvusto pyritään poistamaan välittömästi sen leviämisen ehkäisemiseksi. Myös mahdolliset vieraslajit poistetaan kosteikolta välittömästi. Erityisesti kosteikkoaltaiden saarekkeet tullaan raivaamaan liiallisista pajukoista talvikaudella, jolloin niihin kulku on mahdollinen. Samalla raivataan muut kosteikon reunavyöhykkeet liiallisista paju- ja muusta pensaikosta. Raivausjäte kuljetetaan pois alueelta ja pyritään hyödyntämään energiana. Kosteikkoon kaatuneet puut pyritään pääosin poistamaan, erityisesti jos ne vaikuttavat veden virtaamiin. 4

6 Saarekkeiden pesimäturvallisuutta parannetaan seuraamalla vitelikon kasvua. Saarekkeiden hoidossa katkotaan pensaikko n. puolesta metristä ja jätetään latvat pesivien lintujen suojaksi petolintujen ilmahyökkäyksiltä. Mikäli todetaan, että linnuston turvallisuuden ym. takia tarvitaan lisää suojapaikkoja kosteikolle, joita sinne ei ole luonnollisesti muodostunut, voidaan saarekkeisiin istuttaa esimerkiksi kuusen taimia, jotka latvotaan Laidunnus Laidunnus elävöittää maisemaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Jos Poke:n Tarvaalan oppilaitoksen alueelle suunnitteilla olevalle perinnebiotoopille hankitaan lampaiden laiduntamista varten siirrettävää lammasaitaa, niin tätä ja muita rakenteita voidaan hyödyntää myös kosteikolla. Tällöin lampaille aidataan laidunnusalue, jonka vaikutusta kasvillisuuden kehittymiseen ja lajeihin tarkkaillaan Linnustonseuranta ja toimenpiteet Linnustoa seurataan vuosittain suunnitelmallisesti hoitosuunnitelman jatkotoimenpiteiden määrittelemiseksi. Linnuston seuranta toteutetaan yhteistyössä alueen paikallisten asukkaiden, lintuharrastajien ja riistanhoitoyhdistyksen sekä oppilaitoksen opiskelijoiden kanssa. Linnuston osalta paikalliset harrastajat vievät omat lintuhavaintonsa Bird Life:n Tiira tietokantaan. Kosteikolla on aikaisemmin seurattu muuttomatkalla pysähtyviä lajeja, pesiviä ja siellä vierailevia lajeja. Lisäksi vesilintujen pesimistä on selvitetty. Maatalousalueiden linnustoa selvitettäessä on menetelmänä käytetty reviirien laskentaa sekä kierto- ja pistelaskennan yhdistelmää. Reviirikartoitusmenetelmässä alueella vieraillaan viitenä aamuna toukokesäkuussa. Alueelta havainnoidaan lintujen reviirikäyttäytymistä. Lintuhavainnointien sijainti merkitään kartalle ja maastokauden loputtua viiden laskentakerran karttoja verrataan toisiinsa. Käyttäytymismerkintöjen perusteella määritetään todennäköiset reviirit. Kierto- ja pistelaskennalla on selvitetty pesiviä ranta- ja vesilintuja sekä muuttolintuja. Menetelmä perustuu rantoja kiertävään laskentareittiin ja havainnointipisteisiin. Pesiviä lintuja havainnoidaan vähintään kolme kertaa. Muuttolinnuista lasketaan ainoastaan alueella levähtävät lajit sekä tulomuuton että lähtömuuton yhteydessä. Laskentakertoja on muuttoa kohti noin 20. Metsästykseen kosteikkoalueella tarvitaan aina maanomistajan lupa. POKE:n Tarvaalan kosteikolla vesilintujen metsästys voi tapahtua pääsääntöisesti vuosittain jälkeen metsästyskoulutusten yhteydessä. Metsästyksen yhteydessä on aina huomioitava muu virkistyskäyttö kosteikolla ja sen välittömässä läheisyydessä. Metsästyksessä pyritään välttämään taantuneiden lajien metsästämistä. Näitä ovat jouhisorsa, heinätavi, punasotka ja tukkasotka. Metsästyksessä toteutetaan aina kestävänverotuksen periaatetta Eläimistön seuranta Muuta eläimistöä kuten sudenkorentoja, perhosia, sammakoita, matelijoita ym. seurataan silmämääräisesti kosteikon muun seurannan yhteydessä. Myös POKE:n opiskelijat voivat käydä havainnoimassa kosteikon eläimistöä. Jos toteutetaan jatkossa yhteistyötä esimerkiksi Jyväskylän Yliopiston kanssa, niin kosteikolla seurataan kulloinkin kohteena olevaa eläimistöä ja siitä raportoidaan erikseen Pienpetopyynti ja pöntötys Kosteikon linnuston ja monimuotoisuuden turvaamiseksi kosteikolla toteutetaan vuosittain pienpetopyyntiä. Myös vieraslajistrategia edellyttää minkin- ja supikoiran pyyntiä, mitkä erityisesti 5

7 uhkaavat pesiviä vesilintuja. Kosteikkoalueelle ja sen välittömään läheisyyteen asennettuja minkin- ja supikoiranpyyntilaitteita tarkastetaan päivittäin. Laitteiden kunnossapitoa ja syötitystä toteutetaan viikottain pyyntikaudella Kosteikoille laitetaan hajupostit sopiviin kohtiin, joista voidaan tarkastella kriittisimpään pesimisaikaan liikkuvien pienpetojen runsautta alueella. Jos sopivat kohdat riistakameroille löytyy, voidaan valvonta toteuttaa myös niiden avulla. Kosteikolle rakentamisen yhteydessä mahdollisesti tulleita kalakantoja tarkkaillaan. Mikäli kaloja havaitaan, ne poistetaan linnuston ravintokilpailun tähden. Kalakannan poistokalastus tapahtuu kesällä katiskakalastuksella syvänteistä. Pesäpönttöjä valmistetaan telkille ja lepakoille. Ne asennetaan kosteikkoalueelle ja huolletaan vuosittain Kosteikon luontopolkureitin rakentaminen, ylläpito ja hoito Kosteikon ympärille rakennettavaa luontopolkureittiä ylläpidetään ja huolletaan muiden kosteikon hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Luontopolkureitti toimii paikallisten asukkaiden, opiskelijoiden ja matkailijoiden virkistyskohteena Kosteikon maiseman muutoksen seuraaminen Kosteikon maiseman muutosta on seurattu valokuvaamalla eteläistä kosteikkoa näköalapaikalta. Tämän on toteuttanut Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMK:n Maisa-hanke. Jatkossa tullaan määrittelemään kummaltakin kosteikolta kohdat, josta kerran kuussa tapahtuva valokuvaus tapahtuu. Kosteikolla tehtäviä seurantaa, tutkimusta ja hoito ym. toimenpiteitä valokuvataan ja näistä valmistetaan mahdollisesti myöhemmin kosteikkorakentamisen ja kosteikon hoidon ja ylläpidon info ja koulutusmateriaalia. Kaikista tehdyistä toimenpiteistä pidetään vuosittain hoitopäiväkirjaa. 5. Tukikausi ja haettu tuki Tukikausi on 10-vuotinen. Haettu tuki 450 /ha. LIITTEET: suunnitelmakartta 1: 1000 kustannusarvio hoidosta 6