CYGNAEUKSEN PUISTON ASUINKORTTELIN AVOIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU JYVÄSKYLÄ ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA. Voittanut ehdotus Nuovo

Transkriptio

1 CYGNAEUKSEN PUISTON ASUINKORTTELIN AVOIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU JYVÄSKYLÄ ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA Voittanut ehdotus Nuovo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

2 Kilpailujärjestelyt ja toimitus Arkkitehtioimisto Antti Pirhonen Oy Nokkalanniementie 7 B Espoo apoy@kolumbus.fi

3 ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1 KILPAILUOHJELMA 1.1 Kilpailukutsu 1.2 Osallistumisoikeus 1.3 Arviointiryhmä 1.4 Kilpailun kilpailuohjelman hyväksyminen ja säännöt 1.5 Kilpailuaika 2 KILPAILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailutehtävän tausta 2.2 Kilpailualue 2.3 Kilpailun tavoitteet ja kilpailutehtävä 3 KILPAILUN ARVOSTELU 3.1 Kilpailuehdotukset 3.2 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet 3.3 Yleisarvostelu 3.4 Ehdotuskohtaiset arvostelut 1. "Pihapuut" 2. "Alaska" 3. "Nuovo" 4. "Casablanca" 5. "Cygge" 6. "Kieppi" 4KILPAILUNRATKAISU 4.1 Palkintolautakunnan työskentely ja päätös 4.2 Suositus jatkotoimenpiteiksi 5 PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA NIMIKUORIEN AVAUS LIITE: Kuvamateriaalia ehdotuksista 2

4 CYGNAEUKSEN PUISTON ASUINKORTTELIN AVOIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU JYVÄSKYLÄ ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA 1 KILPAILUOHJELMA 1.1 Kilpailukutsu Jyväskylän kaupunki järjesti purettavan Cygnaeuksen lukion rakennuksen tontista (1-6-10) suunnitteluvaraus- ja tontinluovutuskilpailun asemakaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi ja korttelin toteuttajan valitsemiseksi. Kilpailun tavoitteena oli saada korkealuokkaisen Jyväskylän keskustan ruutukaavaa täydentävän ja elävöittävän korttelialueen suunnitelma ja toteutus. Arkkitehtuuriltaan suunnitelman tuli olla ajallisesti kestävää ja sisältää laadukkaita asuntojen toimivuuteen ja joustavuuteen liittyviä keskustaasumisen ratkaisuja. Toteuttaja valittiin laatuarvioinnin perusteella. Kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijöille myönnetään aluetta koskeva suunnitteluvaraus. Kaupunki laatii lopullisen asemakaavaehdotuksen voittaneen ehdotuksen pohjalta yhteistyössä sen tekijöiden kanssa. Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. Korttelialue/tontit luovutetaan kilpailun voittajalle asemakaavan saatua lainvoiman. Kauppahinta määritetään korttelin rakennusoikeuden perusteella. Kauppahinta on 400 /k-m 2 edellyttäen, että kauppa tehdään vuoden 2008 loppuun mennessä. Voittajan on sitouduttava toteuttamaan korttelialue/tontit esittämänsä kilpailuehdotuksen mukaisesti. 1.2 Osallistumisoikeus Kilpailuun voivat osallistua työparina arkkitehtitoimistot ja rakennusliikkeet/rakennuttajat joilla on vaadittu asiantuntemus ja voimavarat hankkeen laadukkaaksi toteuttamiseksi. Arviointiryhmässä istuneet kaupungin edustajat valitsevat jätetyn referenssimateriaalin perusteella kilpailuvaiheeseen kuusi yhteenliittymää. Kilpailuun osallistumisesta tai ehdotuksista ei maksettu palkkioita. Kilpailuun kutsuttiin seuraavat yhteenliittymät: 1. Sato-Rakennuttajat Oy ja YH Keski-Suomi Oy & Kirsti Sivén ja Asko Takala Arkkitehdit Oy kirsti.siven@arksi.fi 2. VVO Rakennuttaja Oy & Arkkit.tsto Lahdelma-Mahlamäki Oy teemu.seppala@arklm.fi 3. NCC & Arkkit.tsto SARC jan.soderlund@sarc.fi 4. YIT Rakennus Oy & Arkkit.tsto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy keijo.heiskanen@hh-ark.com 3

5 5. SKANSKA Kodit Oy & Arkkit.tsto Helamaa ja Pulkkinen OY 6. Lujatalo Oy & Arkkit.tsto LPV Oy 1.3 Arviointiryhmä Arviointiryhmään kuuluivat järjestäjien nimeäminä: Markku Andersson, kaupunginjohtaja, puheenjohtaja Veijo Koskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Saraste-Kautto, kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni Vauhkonen, rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Osmo Rosti, yhdyskuntatoimen johtaja Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti Anne Sandelin, asemakaava-arkkitehti Vesa Kantokoski, rakennusvalvonnan arkkitehti Kilpailuun valittujen yhteenliittymien edustajana toimi akateemikko Juha Leiviskä. Palkintolautakunnan sihteerinä toimi Antti Pirhonen, arkkitehti SAFA. Palkintolautakunta kuuli asiantuntijana arkkitehti Sampo Sikiötä kaupunkisuunnitteluosastolta. Asiantuntija ja sihteeri eivät osallistuneet päätöksentekoon. 1.4 Kilpailun kilpailuohjelman hyväksyminen ja säännöt Kilpailuohjelma liitteineen on Jyväskylän kaupungin sekä SAFAn kilpailusihteerin hyväksymä. Kilpailussa noudatettiin soveltuvilta osin SAFAn kilpailusääntöjä ( 1.5 Kilpailun aikataulu Kilpailuun tuli ilmoittautua klo mennessä. Kilpailu käytiin KILPAILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailutehtävän tausta Cygnaeuksen puiston alueella sijaitsi Jyväskylän kaupungin vanha puukirkko vuodelta Kirkon ympärillä oli hautausmaa johon vainajat haudattiin kaupungin perustamiseen asti. Vanha kirkko purettiin paikalta 1888 uuden tiilikirkon valmistuttua nykyiseen Kirkkopuistoon. Kirkon purkamisen jälkeen viimeisetkin hautamuistomerkit poistettiin ja alueesta rakennettiin puisto. Kilpailualueella on voimassa YO-asemakaava, joka on kuitenkin kaupunkirakenteellisilta ja - kuvallisilta ratkaisuiltaan vanhentunut. Alueelle on laadittu alustava asemakaavaluonnos. 4

6 Kaavaluonnoksen tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen suunnitelma joka ottaa huomioon Cygnaeuksen puiston merkityksen ja eheyttää ympäröivien katutilojen luonnetta sekä sallii korttelien läpi koillisesta kilpailualueelle tulevan kevyen liikenteen väylän jatkumisen korttelin läpi lounaaseen. 2.2 Kilpailualue Kilpailualue sijoittuu Jyväskylän ydinkeskustaan, 1900-luvun alkupuolella rakentuneeseen asuinrakennusten ruutukaavakorttelistoon. Korttelia, johon kilpailualue sijoittuu, rajaavat koillisessa Cygnaeuksenkatu kaakossa Vapaudenkatu, lounaassa Vaasankatu ja luoteessa Kauppakatu. Alueelle ovat tyypillisiä katutason liiketilat, joiden toivottiin elävöittävän myös kilpailualueelle toteutuvaa korttelia. Kilpailu koski nykyistä tonttia nro Kilpailualueen koko on yhteensä 6050 m2. Tontti viettää noin kolme metriä kaakkoon Jyväsjärveä kohti. Kilpailualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 2.3 Kilpailun tavoitteet ja kilpailutehtävä Ehdotuksen tuli eheyttää kilpailukorttelia ja soveltua luontevasti ympäröivään rakentamiseen ja naapurikortteleihin. Korttelin toteutuksen toivottiin kuitenkin olevan vaihtelevan moniilmeinen yhtenäisen suuryksikön sijaan. Kohde tullaan rakentamaan useammassa vaiheessa tonttijaon mukaisesti. Tämä osaltaan salli tonttien omaleimaisen suunnittelun ja moni-ilmeisen kokonaisuuden syntymisen. Katutason käsittelyn tuli olla keskustamaista ja suosia kaupallisia tiloja aktiivisen keskusta-alueen jatkamiseksi ydinkeskustasta lounaaseen. Rakentamisen toivottiin toteutuvan mahdollisimman pitkälle paikalla muuratuilla rakenteilla sekä puhtaaksimuuratuin ja/tai rapatuin julkisivuin. Tavoitteena oli laadukas, ajaton suunnittelu materiaalien luonnetta hyväksi käyttäen. Korttelin ohjeellinen rakennusoikeus oli k-m2, mutta sitä todettiin voitavan tarkistaa voittaneen ehdotuksen mukaisesti. Korttelin pysäköintiliittymä oli järjestettävä Vapaudenkadulta vähintään 50 metrin etäisyydeltä Vaasankadun liittymästä. 5

7 Korttelin pysäköintipaikat todettiin toteutettavaksi maan alle kahteen tasoon. Ylempi taso palvelee kilpailukorttelia ja se voidaan toteuttaa erillisenä pysäköintiyhtiönä. Alempi taso toteutetaan kaupungin yleisenä pysäköintilaitoksena. Alueella tuli noudattaa asuintilojen osalta miniminormia 1 ap/100 kem2 ja liiketilojen osalta 1 ap 70/kem2. 3 KILPAILUN ARVOSTELU 3.1 Kilpailuehdotukset Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä kuusi ehdotusta, jotka kaikki täyttivät ohjelman kilpailutekniset vaatimukset ja hyväksyttiin kilpailuun. Ehdotukset numeroitiin pakettien avausjärjestyksen mukaisesti: 1. Pihapuut 2. Alaska 3. Nuovo 4. Casablanca 5. Cygge 6. Kieppi 3.2 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Arviointiryhmä painotti työssään seuraavia seikkoja: - arkkitehtoninen kokonaisote ja esteettinen laadukkuus - ratkaisun luontevuus ja sopivuus ympäristöönsä - tilaratkaisujen toimivuus ja laatutaso - pihojen ja pysäköinnin laadukas ja toimiva järjestäminen - rakenteiden ja varusteiden laatutaso Arvostelussa painotettiin ratkaisun yleistä laatua. Kokonaisratkaisun toimivuutta pidettiin tärkeämpänä kuin yksityiskohtien virheettömyyttä. 3.3 Yleisarvostelu Yleistä Cygnaeuksen puistoon rajautuvalla entisellä lukion tontilla on merkittävä kaupunkikuvallinen asema Jyväskylän keskustan arvokkaimmalla alueella. Ympäristön ruutukaavan asuinrakennusten räystäskorot ovat asettaneet lähtökohdat kilpailussa sitovaksi annetun asemakaavaluonnoksen korkeusmaailmaan. Ruutukaavan eheyttäminen perinteisellä umpikorttelirakenteella on ollut asemakaavaluonnoksen lähtökohtana. Koillislounaissuuntainen kevyen liikenteen raitti jakaa kilpailualueen kahteen osaan siten, että raitin luoteispuolelle jää erillinen paremminkin naapurikortteliin liittyvä kolmikerroksinen rakennuspotentiaali. Muu osa kilpailualueesta on kaavaluonnoksessa esitetty 7-kerroksiselle asuinrakentamiselle, jonka maantasokerrokseen toivotaan sijoitettavaksi liiketiloja. Pysäköinti tuli sijoittaa pihatason alle ja ajoa sinne ei voinut järjestää 50 m lähemmäs Vaasankadun ja Vapaudenkadun risteystä. Kilpailijat ovat pääsääntöisesti noudattaneet asemakaavaluonnoksen tavoitteita. Umpikorttelin valoisuutta ja näkymien avautumista on pyritty lisäämään erilaisilla aukotuksilla joko pihan tasossa tai ylimmissä kerroksissa. Pihatason laajempi avaaminen Cygnaeuksen puistoon osoittautui tarpeettomaksi ratkaisuksi. Kaupunkikuvallisesti tärkeimmät kokoavat julkisivut muodostuvat puiston reunaan ja Vaasankadulle. Tontin Vapaudenkadun puoleisten nurkkien käsittelyyn on kiinnitetty erityistä huomiota, samoin puiston puoleiseen maantasokerrokseen. 6

8 Tontin läpi kulkeva yleinen jalankulkualue, sen näkymät ja liittyminen pihasuunnitelmaan sekä pysäköinnin ratkaisut muodostavat toiminnallisen ja viihtyisyyteen vaikuttavan kokonaisuuden. Pysäköintikellareista huolimatta ehdotuksissa on saatu pihalle alueita myös isoille puille. Kaavaluonnoksen mukainen kolmikerroksinen rakennus on useissa ehdotuksissa osoitettu korkeammaksi, mikä ei tuonut korttelille laadullista lisäarvoa. Asuntoratkaisuissa arvostelun painopiste on kohdistunut toimivuuteen, uusiin ratkaisumalleihin, parvekkeiden hyödyntämiseen ja monipuolisuuteen. 3.4 Ehdotuskohtaiset arvostelut Ehdotus n:o 1 "Pihapuut" Ehdotus sisältää varteenotettavia ajatuksia asuntojen tilaratkaisujen ja niistä kasvavan hienojakoisen ulkoisen arkkitehtuurin osalta. Parhailta osiltaan tämä suunnitelma osoittaa vakuuttavasti, että historialliseen kaupunkiarkkitehtuuriin kuuluva elävä mittakaava, plastillisuus ja miljöön virikkeisyys on saavutettavissa modernin arkkitehtuurin keinoin. Ehdotus ei tällaisenaan muodosta hallittua kokonaisuutta; tämä on valitettavaa, koska eväät hyvään lopputulokseen olisivat olemassa. Suuret sisäänvedetyt parvekkeet tuovat merkittäviä etuja sekä asuntoihin että korttelin ulkoiseen olemukseen. Erityisesti vinosti porrastetuissa osissa avautuu huoneista näkymiä eri suuntiin myös pienissä asunnoissa, ympäristö ikään kuin tunkeutuu sisään. On syntynyt pieniä omakotitaloja, joissa parveke muodostuu kokoavaksi sisäpihaksi. Rakennuksen eri sivujen liittyminen toisiinsa, julkisivujen ehjä ja ilmeikäs jatkuminen korttelin ulkonurkkien yli jne. ovat jääneet osittain saavuttamatta. Tästä on esimerkkinä katujen kulmaus, joka on perspektiivikuvassa kovin kömpelö. Tämä näyttää johtuvan hieman sekavista sisätilaratkaisuista rakennuksen nurkka-alueilla. Porrashuoneiden kerrostasot ovat sokkeloisia ja sisältävät pitkiä käytäviä. Vaasankadun siipeä lukuun ottamatta rakennusrungot ovat syviä ja läpimenevät asunnot puuttuvat. Parvekeratkaisu avaa kuitenkin kaikkiin asuntoihin näkymiä eri suuntiin. Pohjapiirrosten yksityiskohdat ovat usein selkiytymättömiä. Sisäpihamiljöö on arkkitehtonisesti hallittu ja elävä, mutta tässä yhteydessä vieras punatiili saattaatehdäsiitäsynkän. Pohjakerroksen liike- ja yleisötilat pienine etupihoineen ovat erityisen houkuttelevia, mutta paikoitusratkaisusta ja sisäänajon sijainnista johtuen niitä ei ole voitu sijoittaa puiston puolelle. Rakennuksen porrastetut ullakkokerrokset asettuvat kokonaisuuteen erittäin hyvin, ylemmän kattokerroksen osalta talosta on kuitenkin tullut 8-kerroksinen, siis asemakaavan vastainen. Kujan koillispuolella olevan rakennuksen on selvästikin syytä jäädä kolmikerroksiseksi. 7

9 Ehdotus n:o 2 "Alaska" Tämä konsepti tarjoaa poikkeavia aiheita ja ideoita, joita ei ole kuitenkaan käytetty hyväksi asuinympäristön kehittelyssä. hukkaan. Esimerkiksi talon viipaloiminen voisi tarjota mahdollisuuksia näkymien avaamiseen asunnoista ympäristöön. Esitettyä leveämpinä aukot voisivat myös toimia perinteisinä valopihoina antamaan valoa syvärunkoisen talon sisuksiin, mutta kun ylimmät kerrokset jatkuvat aukkojen yli ja peittävät taivaan, valuvat mahdollisuudet Asunnot avautuvat yleensä vain yhteen, usein epäedulliseen suuntaan. Tilaratkaisuista ei löydy kantavaa ajatusta eikä huoneiden mitoitus tunnu olevan kohdallaan. Pihan viistoseinäaiheelle ei ole motiivia asuttavuuden kannalta. Jalankulkutaso on katu- ja puistosivuilla käyttötarkoitukseltaan oikeaan osuva, ajoramppi sijaitsee hyvin. Pystyaihein jäsenneltyjä lupaavia pihasivuja lukuun ottamatta julkisivut ovat ankeat ja kaavamaiset. Päälle liimatut muodikkaat graafiset aiheet eivät juurikaan paranna tilannetta, päinvastoin: ne asettuvat vaakasuorina joko istuvan tai seisovan ihmisen silmien korkeudelle ja haittaavat pahasti näkymiä asunnoista maisemaan. Sisäpihalle pitäisi voida istuttaa isojakin puita. Esitetty terassoitu ratkaisu "valoteoksineen" on keinotekoinen ja kova, tällaisena piha tuo elävästi mieleen kalmiston. palomuuria. Ehdotus n:o 3 "Nuovo" Ehdotus on selkeä ja raikas; se käyttää etevästi hyväkseen ne mahdollisuudet, joita rakennuspaikka annetun asemakaavan puitteissa voi tarjota. Avaamalla umpikorttelin nurkat ylempien neljän kerroksen osalta Vapaudenkadun puolella on saavutettu monia etuja kaupunkirakenteen ja asuttavuuden kannalta: - Kauttaaltaan tasakorkeaan ratkaisuun verrattuna saadaan sisäpihalle valoa ja ilmavuutta. - Täyteen rakennetun umpikorttelin sijasta suunnitelma lähestyy olemassa olevaa kaupunkirakennetta avaamalla näkymiä asunnoista Jyväsjärven suuntaan, myös naapurustosta käsin. - Syntyy suuri määrä valoisia päätyasuntoja, joihin saadaan näkymiä kolmeen, jopa neljään ilmansuuntaan. Sekä asuttavuuden että kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja arkkitehtonisen ilmeikkyyden osalta tämä ehdotus on erittäin lupaava. Jalankulkutason tilaratkaisut ovat keskeisiä tekijöitä pyrittäessä siihen, että rakennus toimisi osanaelävääkaupunkimiljöötäjavahvistaisisitä.tämäkoskeesekäkatusivujaettäpuiston ja pihan puolta. Tässä ehdotuksessa esitetyt pohjakerroksen ratkaisut ovat esikuvallisen hyviä: pääkadun liike-, työ- ja ateljeetilat yläpuolella olevine asuntoineen, Vaasankadun ja Cygnaeuksen 8

10 puiston puoleiset asunnot terasseineen sekä palvelu- ja kerhotiloineen. Porrashuoneet muodostavat tässä ehdotuksessa erittäin kauniin avauksen kaduilta ja puistosta sisäpihalle. Ehdotuksen korkeusasemat suhteessa maastoon ja ympäristöön on huolellisesti punnittu. Harmillisen, tosin korjattavissa olevan poikkeuksen tässä hienossa kokonaisuudessa muodostaa autojen ajorampin sijoittuminen Vapaudenkadun ja Cygnaeuksen puiston kulmaan. Tämä nurkkaus on kaikkein herkullisin ajatellen esimerkiksi kahvilan, taidegallerian tai muun yleisötilan sijoittumista. Esitetyn selkeän paikoitusratkaisun puitteissa on helppo löytää ajorampille ja kadulta paikoitustiloihin johtavalle portaalle parempi sijainti. Asuntojen tilaratkaisut ovat erittäin kirkkaita ja hyvin toimivia, ne perustutuvat pitkiin, ehjiin sisäisiin näkymiin. Suurin osa asunnoista avautuu vähintään kahteen, usein kolmeen ilmansuuntaan. Ihmetystä herättää ikkunoiden sijainti pihanpuolen makuuhuoneissa: vapaa näkymä läpi asunnon on suljettu, ikkuna on siirretty parisängyn viereen. Myös yhteen suuntaan avautuvat pienet asunnot ovat väljiä ja selkeitä. Kattokerroksen huoneistot ovat unelmakämppiä, sisältä lähes 3,5 m korkeita, rapatun rakennuksen katolle nostettuja erillisiä omakotitaloja, kiiltävää (?) metallia ja lasia. Ilman, että hienoista tilaratkaisuista menetettäisiin jotain oleellista, voitaisiin tämä kerros haluttaessa myös täysin integroida talon perusarkkitehtuuriin. Suunnitelman mukaisina ne edustavat pinnallista nykytrendiä, muotia, joka ilmenee lähes jokaisessa asuntoarkkitehtuurikilpailussa. Talon lupaavia ja raikkaita, jopa hauskoja julkisivuja leimaa jossain määrin sama trendikkyys, ikään kuin kattokerros olisi johtanut talon ulkoista ilmiasua harhapoluille. Rakennuksessa on pystysuorat rakenne- ja tilaratkaisut, tästä huolimatta julkisivut yrittävät kuitenkin jakaa taloa vaakasuoriin viipaleisiin. Viipaleet pyrkivät häivyttämään tilarakenteen ja taistelevat talon perusarkkitehtuuria vastaan. Pohjapiirrokset ja julkisivut eivät täysin vastaa toisiaan vaan, "vapaan" julkisivusommittelun vuoksi, monet asunnot ovat turhaan muita hieman huonommassa asemassa. Suunnitelmaa edelleen kehitettäessä toivoisimme rakennuksen julkisivuihin lisää substanssia, hienoista tilaratkaisuista välittömästi kasvavaa, elävää plastillisuutta. Myös ajoaukko pysäköintitasoille tulisi siirtää pois kulmasta. Tällöin voidaan hyödyntää nurkkatiloja, jotka avautuvat puistoon. Ehdotus n:o 4 "Casablanca" Tämä ehdotus on erittäin ansiokas. Ulkoisen ilmi-asunsa osalta se edustaa kilpailun huippua. Julkisivut vastaavat pohjapiirroksia, julkisivut ja talon plastillisuus kasvavat tilaratkaisuista. Rakennus edustaa klassista modernia ajatonta arkkitehtuuria. Ehdotusta laadittaessa ovat sen korkeusasemat suhteessa maastoon ja talon tilaratkaisuihin jääneet vaille riittävää huomiota. On tehty virhe, jonka haittavaikutukset ovat suuret. Väärä valinta korkeusasemien osalta on johtanut epäedulliseen lopputulokseen kahdessa suhteessa: - Ylempi paikoitushalli samassa tasossa Vapaudenkadun kanssa nostaa pihan sekä alimman asuinkerroksen lattian yli 2 metriä korkeammalle kuin muuten olisi tarpeen. 9

11 Kun max. räystäskorkeus on talon ulkosivuilla +119,5, putoaa rakennuksesta yksi kokonainen kerros pois muihin ehdotuksiin verrattuna. Ehdotuksen tehokkuus jää turhan takia kilpailun pienimmäksi. - Toinen haittavaikutus koskee jalankulkumiljöötä: Vaasankadun ja Cygnaeuksen puiston puolella talo saisi maanpäällisen kellarin umpisokkeleineen asuntojen tai liike- ja palvelutilojen sijasta. Vaikka puutteet ovat suuria, ne ovat seurausta yhdestä virheestä, joka voidaan korjata. Näin ehdotus on kehityskelpoinen. Asuntojen tilaratkaisut ovat toimivia ja lisäksi arkkitehtonisesti vaikuttavia ja ilmeikkäitä. Tilasarja avartuu asteittain kohti olohuonetta, kuistia ja maisemia. Asunnot ovat hyvää tekevän selkeitä, erityisiä ansioita ovat esimerkiksi ikkunalliset vaatehuoneet ja saunat sekä pihapuolen parvekkeet. Porrashuoneet ovat valoisia ja väljiä, olematta kuitenkaan tuhlailevia. Pihan pimeimmän nurkan avaaminen korkealla porrasaukolla Vapaudenkadulle on pihamiljöön kannalta hieno oivallus, sillä näin tähän pimeään nurkkaan ei myöskään avaudu asuntoja alimmilla tasoilla. Ehdotus n:o 5 "Cygge" Ehdotus on idearikas, sympaattinen ja varsinkin asuntoratkaisujen kehittely osoittaa vahvaa eläytymistä. Positiivinen piirre on myös pihamiljöön "rakeisuus", hienojakoinen mittakaava, jonka pihalle työntyvät pienet siipirakennukset saavat aikaan. Ehdotuksen runsaat ideat ovat usein irrallisia, eivätkä ne synnytä vakuuttavaa arkkitehtonista kokonaisuutta. Pihanavaaminenympäristöönonmyönteinen tavoite. On kuitenkin saatu aikaan käyttökelvottomia, korkeita ja kolkkoja ulkotiloja talon alle ja samalla menetetty kuusi asuntoa, jotka ilmansuuntien, puistoyhteyksien ja rauhallisuuden kannalta olisivat kaikkein edullisimpia. Tämä on kuitenkin helposti korjattavissa. Asunnot ovat kauttaaltaan hyvin toimivia ja erityyppisten asuntojen valikoima on runsas. Erityisen kodikas on rungon läpi menevä tyyppi, siinä on asunnon sydämessä kokoava yhteistila: avokeittiö ja ruokailu. Tämän kautta kuljetaan muihin tiloihin. Kattokerroksen asunnot tuovat virkistävää vaihtelua kerrostalojen normaaliin massatuotantoon ja lisäävät kaupunkiasumisen mahdollisuuksien monipuolisuutta. Huonetilat lasikuisteineen eivät ole kokonaan mahtuneet tontin rajaan asettuvien julkisivujen sisäpuolelle. Parveke- ja julkisivujäsentely on rakenteellisesti sekava, mikä välittyy myös hieman vaikealukuisina katujulkisivujen projektioina. Julkisivujen monikerroksinen ja aiheinen pinta ei luo tasapainoista ja arvoista jalustaa ehdotuksen varsinaiselle oivallukselle, joka on sen 1960-luvun rakennustyyliä muistuttava, voimakkaan muotoinen peltikatto. Kaksikerroksiseen kattoaiheeseen esitetty, loisteliaita asuntoja sisältävä kattomaailma tuo korttelin osaksi kaupungin silhuettia ja järvimaisemaa. Samalla kattokerrokset tekevät korttelista 8-kerroksisen ja asemakaavan vastaisen. Pohjakerroksen tilajärjestelyt ovat jalankulkumiljöön kannalta eläviä, ja myös ajoramppi paikoitustiloihin on hyvin sijoitettu, etäälle Vapaudenkadun ja puiston nurkkauksesta. Porrashuoneissa on epämiellyttävät, ahtaimmat mahdolliset elementtiportaat ilman lepotasoja. Ne täyttävät juuri ja juuri poistumistievaatimukset, mutta niiden käyttömukavuus on huono. 10

12 Ullakkokerrokset muodostavat katolle oman erillisen maailmansa. Asunnot ovat loisteliaita, mutta peltipintainen raskas volyymi muuttaa rakennuksen roolin kaupunkikuvassa, eheyttävästä tulee hallitseva. Ehdotus n:o 6 "Kieppi" Ehdotuksen muita vähän pienempi runkosyvyys ja luopuminen yhtenäisistä parvekevyöhykkeistä tekee pihasta muita väljemmän ja ehkä mahdollistaa myös rivitalon rakentamisen pihalle. Parvekkeet ovat katusivuilla sisäänvedettyjä ja pihalla ne kytkeytyvät hissitorneihin rungon ulkopuolella. Kun vielä porrashuoneita on monta ja asuntoja vain kaksi kappaletta kerrostasolla, ovat lähtökohdat ihanteelliset hyville asuntoratkaisuille. Ne ovatkin melkein kaikki läpi talon ulottuvia, pohjiltaan ja näkymäolosuhteiltaan erinomaisia. Sisäänvedetyt parvekkeet antavat asuntoihin näkymän myös kolmanteen ilmansuuntaan. Toivoisi, että sama parvekeratkaisu esiintyisi myös puiston puolella: saataisiin paremmat näkymät ja kontaktit puistoon sekä eväitä elävälle julkisivulle. Pihan vertikaalit, hissit, parvekkeet ja "jahtimiehen keittiöt" tekevät pihamiljööstä mittakaavaltaan hienojakoisen ja ilmeikkään (tämä näkyy mm. julkisivukatkelmassa A-A). Samaa toivoisi myös ulkosivuilta. Sen sijaan, että jokainen sivu on "käsitelty erilaisin julkisivuteemoin", olisi eduksi pyrkiä yhtenäisyyteen. Julkisivuthan jatkuvat nurkkien yli, eikä tätä ole otettu huomioon esimerkiksi kadunkulmassa. Parvekkeet voisivat olla joka sivulla Vaasankadun tapaan sisäänvedettyjä ja sisäänvedot saisivat ulottua räystäästä maahan asti. Näin miljööseen syntyisi tilaratkaisusta kasvava inhimillinen mittakaava ja rytmi. Nyt julkisivut ovat arkipäiväiset ja ankeat. Sommitelman lomittuminen, kieppi kujan yli naapurin puolelle on vahva ele. Sen pitäisi toteutua kuitenkin asemakaavan mukaisena, kolmekerroksisena ja ilman lasisiltoja. Perspektiivikuva tuo mieleen asuinympäristön sijasta sairaala- tai yliopistomiljöön. 4 KILPAILUN RATKAISU 4.1 Arviointiryhmän työskentely ja päätös Arviointiryhmä kokoontui kolme kertaa ja sen asettama työryhmä kokoontui kolme kertaa. Ensimmäisessä arvostelukokouksessaan palkintolautakunta totesi, että säädetyssä ajassa oli saapunut kuusi kilpailuohjelman mukaisesti tehtyä ehdotusta ja päätti hyväksyä ne arvosteltaviksi. Arviointiryhmä päätti yksimielisesti asettaa kilpailussa ensimmäiselle sijalle ehdotuksen numero 3 nimimerkki "Nuovo" ja varasijalle numero 4 "Casablanca" mikäli voittanutta ehdotusta ei syystä tai toisesta voitaisi toteuttaa. Lisäksi arviointiryhmä päätti antaa kunniamaininnan ehdotukselle numero 5 nimimerkki "Cygge" sen ansiokkaista asuntoratkaisuista ja paikallisten piirteiden oivaltamisesta. 4.2 Suositus jatkotoimenpiteiksi Arviointiryhmä suosittelee alueen jatkosuunnittelun, toteutusvaiheen ja kaavamuutosprosessin aloittamista voittaneen ehdotuksen pohjalta. 11

13

14 sihteeri, arkkitehti SAFA Pöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen avattiin kilpailuehdotusten nimikuoret. Voittaneen ehdotuksen numero 3, "Nuovo", tekijöiksi osoittautuivat: Rakennuttaja: VVO Rakennuttaja Oy Jari Mäkimattila, johtaja, alue- ja hankekehitys Timo Ruuskanen, toimistoinsinööri Jyrki Hahkala, hankekehityspäällikkö Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy/ tekijänoikeus Tekijät: Rainer Mahlamäki, professori, arkkitehti SAFA Ilmari Lahdelma, professori, arkkitehti SAFA Pääavustajat: Taina Silmujärvi, arkkitehti SAFA Teemu Seppälä, arkkitehti SAFA Heikki Viiri, arkkitehti SAFA Avustajat: Eva Haggren, arkkitehti yo Petri Saarelainen, arkkitehti SAFA Hanna Suomi, arkkitehti yo Jesperi Vara, arkkitehti SAFA Valaistussuunnittelu: Vesa Honkonen Arkkitehdit Ky, Vesa Honkonen, arkkitehti SAFA Mari Koskinen, arkkitehti Varasijalle asetetun ehdotuksen numero 4, "Casablanca", tekijöiksi osoittautuivat: Rakennusliike: YIT Rakennus Oy Mikko Räty, aluejohtaja Seija Takanen, rakennuttajapäällikkö Anneli Vallas, markkinointipäällikkö Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy/ tekijänoikeus Tekijät: Matti Mastosalo, arkkitehti SAFA Petri Hirvonen, arkkitehti SAFA Jesse Weckroth, arkkitehti Jussi Toivola, arkkitehti SAFA Maija Perhe, arkkitehti SAFA Petra Björkman, arkkitehti yo Jyri Tartia, arkkitehti yo 13

15 Kunniamaininnan saaneen ehdotuksen numero 5, "Cygge", tekijöiksi osoittautuivat: Rakennusliike: Skanska Kodit Oy Panu Sivula, projektinjohtaja Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy/ tekijänoikeus Jarmo Pulkkinen, arkkitehti SAFA/ tekijänoikeus Karla Sivula, arkkitehti SAFA Mikko Kalkkinen, arkkitehti SAFA Muiden ehdotusten, joita ei asetettu paremmuusjärjestykseen, tekijöiksi osoittautuivat: ehdotus numero 1. "Pihapuut" Rakennusliike: NCC Rakennus Oy/ tekijänoikeus Raimo Pesola, hankekehityspäällikkö Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Sarc Oy Tekijä: Jan Söderlund, arkkitehti SAFA, professori em Avustajat: Elina Hyvämäki, arkkitehti SAFA Janne Laine, arkkitehti SAFA Hannes Häkkinen, arkkitehti yo Tommy Lindgren, arkkitehti yo ehdotus numero 2. "Alaska" Rakennusliike: Lujatalo Oy, Itä- ja Keski-Suomi Arja Räsänen Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Tekijät: Jorma Peltonen, arkkitehti SAFA/ tekijänoikeus Jaska Lauttala, rakennusarkkitehti Jari Järvi, rakennusarkkitehti Ari Kautto, rakennusarkkitehti Jukka Hiltunen, rakennussuunnittelija Perttu Nieminen, arkkitehti SAFA Timo Kangas, artenomi Rakennesuunnittelu: Finmacon Oy Keski-Suomi Juha Tanttu, DI Valaistussuunnittelu Korpihete Lightning design Jukka Korpihete 14

16 ehdotus numero 6. "Kieppi" Rakennuttaja: Sato-Rakennuttajat Oy Risto Junnila, aluejohtaja YH Keski-Suomi Seppo Ylinen, toimitusjohtaja Arkkitehtisuunnittelu: Kirsti Sivén & Asko Takala arkkitehdit Oy Tekijät: Kirsti Sivén Asko Takala Työryhmä: Riku Rönkä Tatu Pärssinen Alex Torres Mikko Raatikainen 15

17 LIITE Kuvamateriaalia ehdotuksista 1. Pihapuut 2. Alaska 3. Nuovo 4. Casablanca 5. Cygge 6. Kieppi

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29