YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT
|
|
- Aili Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT Pk-sektorin rahoitus edellyttää sääntelyruuvin löyhentämistä
2 1 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Arvoisa päättäjä, Pienten ja keskisuurten yritysten rooli uusien työpaikkojen luojana on merkittävä. Yrittäjyys on näyttänyt viime vuosinakin voimansa. Pienimmät yritykset ovat lisänneet työvoimaansa taloudellisesti vaikeina aikoina. Tällä hetkellä yritysten henkilöstöstä 63 prosenttia on pksektorilla. Hyvinvointimme tulevaisuus on vahvasti menestyvän yrittäjyyden varassa. Finanssialalla on merkittävä rooli säästöjen ohjaamisessa eri investointikohteisiin. Keskeinen osa pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta tulee pankeilta. Rahoituksen saatavuus ja sen ehdot ovat etenkin kasvuyrittäjille kriittinen kysymys. Vaikka yritysrahoitus toimii tällä hetkellä Suomessa hyvin, erilaisia rahoituksen katvealueita on olemassa. Yritysrahoituksen ehdot ovat finanssikriisin jälkeen yleisesti tiukentuneet. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on se, että pankkien sääntely on voimakkaasti lisääntynyt ja mm. vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet. Uuden sääntelyn tehtailu on lopetettava, koska ylisääntely tukahduttaa kasvun nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Lisäksi on arvioitava huolellisesti olemassa olevan sääntelyn vaikutuksia talouteen ja tarvittaessa oltava valmis tekemään siihen muutoksia Siltä osin kuin yritysrahoituksessa on ongelmia, on etsittävä tehokkaita keinoja rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi. Pankkien tärkeimmät täydentäjät pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa ovat Finnvera ja Tekes. Niiden luottopolitiikka ja pääomitus ovat ratkaisevia pk-yritysten kasvulle. Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja, jotta talous kääntyy vahvaan nousuun. Pk-sektorin rahoitus Suomessa edellyttää sääntelyruuvin löyhentämistä. Esitämme, että strategiseen hallitusohjelmaan ja toimenpidesuunnitelmaan on sisällytettävä kasvuteesit, joilla raivataan esteitä pk-sektorin rahoitukselta. Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja Finanssialan Keskusliitto
3 2 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Rahoituksen kasvuteesit strategiseen hallitusohjelmaan Suomen Yrittäjät ja Finanssialan Keskusliitto ovat laatineet tulevaa hallitusohjelmaa varten teesit, jotka toteuttamalla varmistetaan yritysrahoituksen toimivuus ja näin mahdollisuus talouskasvuun. 1. Yritysrahoitukseen on etsittävä uusia kanavia, jotka ovat ensisijaisesti markkinalähtöisiä. Julkisen vallan tehtävänä on paikata ilmeisiä markkinapuutteita. On kehitettävä pankkirahoituksen rinnalle samoilla pelisäännöillä toimivia muita rahoitusmuotoja, kuten joukkovelkakirjalainoja ja joukkorahoitusta. 2. Yritysverotuksella on kannustettava toimintaan Suomessa. On vältettävä veroja, jotka ajavat yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. On alennettava kokonaisveroastetta ja huolehdittava veroympäristön ennustettavuudesta. Yrityksille ei pidä luoda uusia kustannusrasitteita. 3. Uuden sääntelyn tehtailu on lopetettava. Ylisääntely tukahduttaa kasvun vaikeuttamalla yritysten toimintaa, nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Yritysten ja kotitalouksien lainarahan ruuvia ei pidä kiristää ylisääntelyllä liian tiukaksi. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön kansallista lisäsääntelyä tai EU-sääntelyä tiukempia vaatimuksia, jotka heikentävät suomalaisten yritysten menestysmahdollisuuksia. 4. Rahoituksen turvaamiseksi pk-yritysten luottojen riskipainolievennyksiä on jatkettava pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa. Riskipainolievennykset laskevat kustannuksia ja helpottavat pk-yritysten lainansaantia koko EU:n alueella. 5. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön järjestelmäriskipuskureita, sillä jo käytössä olevat lisäpääomapuskurit nostavat pääomavaadetta merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Muita vielä valmisteilla olevia pääomavaatimuksia säädettäessä tulee ottaa huomioon suomalaisten pankkien erityispiirteet. Suomen pankkisektori on tutkitusti vakavarainen ja sen häiriönsietokyky on vahva. 6. Pankkitoimintoja ei pidä pilkkoa. Erityisesti markkinatakaustoiminnan eriyttäminen erilliseen kaupankäyntiyksikköön sotisi nykyisiä yritysrahoituksen monipuolistamispyrkimyksiä vastaan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Se nostaisi yritysten markkinaehtoisen varainhankinnan kustannuksia ja heikentäisi markkinoiden likviditeettiä, mikäli markkinatakaustoiminnan houkuttelevuus vähenee pankkien näkökulmasta. 7. Suomen on vastustettava edelleen rahoitusmarkkinaveroa, koska se hyydyttäisi Euroopan taloutta. Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto lisäisi finanssialan ja sen asiakkaiden kustannuksia, heikentäisi rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja johtaisi markkinatoimintojen siirtymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin.
4 3 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Miten pankkisääntely vaikuttaa yritysrahoitukseen? Lisääntyvän pankkisääntelyn kielteiset vaikutukset pk-yritysten rahoituksen ehtoihin ja saatavuuteen sekä sitä kautta reaalitalouteen ovat nousseet viime aikoina yhä enenevässä määrin esille julkisessa keskustelussa. Konkreettiset toimenpiteet kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi ja esimerkiksi sääntelyhankkeiden vaikutusarviot on tehty pääosin yksittäisten hankkeiden yhteydessä ilman kokonaisvaikutusarviota. Tähän muistioon on koottu vireillä olevia sääntelyhankkeita, jotka Finanssialan Keskusliiton (FK) ja Suomen Yrittäjien mielestä ovat tärkeitä yritysten rahoituksen saannin ja sen ehtojen näkökulmasta. 1 Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusuudistus PK-yritysten luottojen riskipainolievennykset Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen vakavaraisuusasetuksen (Capital Requirements Regulation, CRR 501 artikla) mukaan tietyt kriteerit (luotto enintään 1,5 meur ja asiakkaan liikevaihto enintään 50 meur) täyttävien pk-luottojen riskipainoja voidaan skaalata lähes neljäsosalla perustason vaatimusta lievemmäksi. Lievennys ei paranna yksittäisen pkyrityksen luottoluokituksia muihin yritysasiakkaisiin verrattuna, vaan kukin pankki tekee luottokelpoisuusarvion edelleen omien menetelmiensä mukaisesti. Riskipainolievennys ei ole pysyvä, vaan komission on tehtävä tammikuun alkuun 2017 mennessä arvio lievennyksen jatkamistarpeesta. Komission raporttia varten Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) on tehtävä analyysi antolainauksen kehittymisestä seurantaaikana sekä pk-yritysten tosiasiallisesta riskialttiudesta eri suhdannevaiheissa. Säännös on uudistuksen harvoja osa-alueita, joka lievennyksen kautta yrittää tasapainottaa kiristyvistä vaatimuksista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Eräät eurooppalaiset toimialajärjestöt (mm. Leaseurope) ovat tehneet taustaselvityksiä sen varmistamiseksi, että lievennystä jatketaan. Koko Euroopan näkökulmasta pienten ja keskisuurten yritysten merkitys taloudessa etenkin uusien työpaikkojen luojana on huomattava. Näin ollen pkyritysten toimintaedellytyksistä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Edellytämme, että riskipainolievennyksiä jatketaan määräajan jälkeen, jotta pääomavaatimukset eivät tältä osin kiristy. Lisäksi on etsittävä myös muita keinoja rahoituksen saatavuuden (ks. jäljempänä) helpottamiseksi.
5 4 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Järjestelmäriskipuskuri Luottolaitosdirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön muiden uusien vakavaraisuusvaatimusten lisäksi myös ns. järjestelmäriskipuskuri. Direktiivi pantiin täytäntöön Suomessa elokuussa 2014, eikä lakiin otettu säännöstä järjestelmäriskipuskureista. Kielteistä kantaa perusteltiin mm. Suomen pankkisektorin vakaudella ja pankkisektorin suhteellisesti pienemmällä koolla esim. Ruotsiin verrattuna. Lisäksi uuden EU-sääntelyn katsottiin joka tapauksessa lisäävän merkittävästi pankkijärjestelmään kohdistuvia taloudelliseen varautumiseen liittyviä vaatimuksia. Lain esitöissä kuitenkin pidettiin tärkeänä, että lisäsääntelyn tarvetta arvioidaan lähiaikoina. Suomessa ei ole tarvetta järjestelmäriskipuskurien käyttöön ottoon, sillä pääomavaatimukset ovat kiristyneet ja kiristyvät lähiaikoina joka tapauksessa merkittävästi. Esimerkiksi luottolaitosdirektiivin mukainen yleinen tappiopuskuri ja vastasyklisen puskurin asettamisoikeus on otettu Suomessa käyttöön nopeutetulla aikataululla (vuoden 2015 alusta lukien). Lisäksi Finanssivalvonta voi 2016 alusta lukien asettaa lisäpääomavaateen kansallisesti merkittäville luottolaitoksille. Näiden ja useiden muiden uusien muutosten kokonaisvaikutuksista reaalitalouteen ei ole vielä kattavia arvioita. Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on hyvin tärkeää löytää tasapainoinen lopputulos, joka ei heikennä pankkien luotonantokykyä entisestään ja vaaranna tätä kautta yleistä talouskehitystä. Vaadimme, että Suomessa ei oteta käyttöön pankkien luotonantokykyyn kielteisesti vaikuttavia järjestelmäriskipuskureita eikä muita ylimääräisiä makrovakausvälineitä. Tiukentuvan likviditeettisääntelyn vaikutukset Vaikka tiukentuva ja yhdenmukaistuva likviditeettisääntely kiistatta lisää luottamusta rahoitusjärjestelmän vakauteen, on samalla otettava huomioon liian rajoittavasta sääntelystä aiheutuvat vaikutukset pankkien luotonmyöntöedellytyksiin ja luottojen ehtoihin. Erityisesti maturiteettitransformaation (lyhytaikaisten talletusten ja muun lyhytaikaisen velkarahoituksen muuntaminen pitkäaikaisiksi lainoiksi) käyttöön kohdistuvat liialliset rajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia myöntää pitempiaikaista rahoitusta. Komissio on vahvistanut maksuvalmiusvaatimuksen (Liquidity Coverage Ratio, LCR) sisällön määrittelevän tarkentavan säädöksen sisällön, ja vaade tulee voimaan lukien. Lisäksi pysyvän varainhankinnan vaatimuksen (Net Stable Funding Ratio, NSFR) osalta Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut vaateen lopullisen sisällön, ja päätökset NSFR:n käyttöön ottamiseksi EU:n tasolla tehdään vuoden 2016 loppuun mennessä. NSFR vaateen jatkovalmistelussa on tärkeää ottaa huomioon pohjoismaisten pankkien erityispiirteet (mm. kiinteistövakuudellisten jvk-lainojen merkitys ja talletuskannan vakaus). Muutokset osaltaan vaikuttaisivat myönteisesti pankkien luotonmyöntöedellytyksiin. Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) ei saa perusteettomasti vaarantaa yritysten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta.
6 5 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Vähimmäisomavaraisuusaste Tulossa olevista vakavaraisuusvaatimuksista erityisesti vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) on ongelmallinen, sillä se vaikuttaa kielteisimmin pohjoismaisiin yleispankkeihin, joilla on suurehkot taseet hyvillä vakuuksilla. Vaatimus asettaa pankeille samansuuruisen (ehdotuksen mukaan vähintään 3 %:n) pääomavaatimuksen kaikille taseerille niiden riskipitoisuudesta riippumatta. Siten esimerkiksi nykyisin vähäriskisiksi luokiteltavien julkisyhteisösaamisten (kuten Finnveran takaamat luotot) pääomavaade kasvaisi. Lopullinen päätös vaatimuksen käyttöönotosta tehdään seurantajakson jälkeen vuoden 2016 loppuun mennessä. Vähimmäisomavaraisuusasteen määrällistä vaatimusta ei pidä saattaa voimaan eikä Finnveran kaltaisten takausten käyttöedellytykset saa vaikeutua, jotta pk-yritysten rahoitus turvataan. 2 Pankkien kriisinratkaisulainsäädäntöön liittyvä MREL - vaade Vuoden 2015 alusta lukien voimaan tulleet kriisinratkaisua koskevat säännökset vaikuttavat kaikkien luottolaitosten sisäisiin menetelmiin ja lisäävät kustannuksia. Pelkästään yhteiseurooppalaiseen vakausrahastoon suomalaisilta luottolaitoksilta vuosina perittävien vuotuisten vakausmaksujen yhteismäärän arvioidaan ylittävän miljardi euroa. Luottolaitoksilta myös edellytetään riittävää vähimmäismäärää omistaja- ja sijoittajavastuun piirissä olevia omia varoja ja velkaeriä, jotta uuden sääntelyn mukainen sijoittajavastuu toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Vähimmäismäärän (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL) laskennassa käytettävä malli ja minimitason harmonisointi ovat parhaillaan valmisteiltavana EU:ssa. Laskenta tulee pohjautumaan pitkälle globaalilla tasolla sovittaviin säännöksiin, joiden sisällössä on eräitä pohjoismaisten pankkien näkökulmasta ongelmallisia kohtia. Ehdotusten myötä mm. hyvin vakavaraiset ja varainhankinnassaan pitkälle talletuksiin tukeutuvat pankit pakotettaisiin laskemaan liikkeelle huonompietuoikeuksisia velkainstrumentteja, mikä lisäisi tarpeettomasti niiden kustannuksia. Lisäksi malli on tiukentamassa vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa vaadetta, vaikka sen sisältö ja taso ovat vielä EU:ssa auki (ks. edellä). Pohjoismaisten pankkien erityispiirteet pitää ottaa huomioon MREL-vaateen sisällön EU-valmistelussa.
7 6 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit 3 Pankkien rakenneuudistuksia koskeva sääntely Komissio antoi tammikuussa 2014 asetusehdotuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on poistaa talletussuojasta ja julkisin varoin toteutettavasta kriisinratkaisusta talletuspankkikonsernien harjoittamalle arvopaperitoiminnalle johtuva epäsuora julkinen tuki sekä vähentää tätä kautta myös liiallista riskinottoa. Samalla vähennetään suurten pankkikonsernien rakenteen monimutkaisuudesta aiheutuvia esteitä niiden tehokkaalle valvonnalle ja purkamiselle kriisitilanteissa. Esitys pitää sisällään mm. omaan lukuun tapahtuvan arvopaperikaupan kieltämisen ja mahdollisuuden valvojalle vaatia mm. markkinatakaustoiminnan eriyttämistä talletuspankkitoiminnasta. Komission asetusehdotuksen tavoitteet ovat monilta osin päällekkäiset muiden rahoitusalan sääntelyuudistusten (mm. elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi) kanssa. Näiden uudistusten toimivuudesta ei ole ehtinyt kertyä käytännön kokemusta. Toteutuessaan asetusehdotus vähentäisi huomattavasti synergiaetuja, joita pohjoismainen yleispankkimalli tuottaa pankeille, ja siten lisäisi niiden ja viime kädessä asiakkaiden kustannuksia. Samalla se heikentäisi pankkien asiakkaina olevien suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten yritysten asemaa suhteessa muiden maiden yrityksiin. Myös tarjolla olevien rahoituspalvelujen valikoima ja laajuus voisivat muuttua, mikä haittaisi erityisesti yritysten mahdollisuuksia rahoittaa itseään markkinoilta pankkien välityksellä ja suojautua erilaisia markkinariskejä vastaan. Markkinatakaustoiminnan eriyttäminen erilliseen kaupankäyntiyksikköön sotisi nykyisiä yritysrahoituksen monipuolistamispyrkimyksiä vastaan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Se nostaisi yritysten markkinaehtoisen varainhankinnan kustannuksia ja mahdollisesti myös heikentäisi markkinoiden likviditeettiä, mikäli markkinatakaustoiminnan houkuttelevuus Suomessa vähenee pankkien näkökulmasta. Suomi on ilmoittanut tukevansa komission esitystä. Tämä kanta on tehty riittämättömään tietoon nojaten. Vaikutusarviointi on hyvin puutteellinen, vaikka asetus voisi toteutuessaan koskea jopa kuutta suurta pohjoismaista pankkia. Merkille pantavaa on, että esimerkiksi osa Ruotsin viranomaisista suhtautuu asetusehdotukseen hyvin kielteisesti. Asetusehdotuksen kielteiset vaikutukset (kustannusten lisääntyminen ja mahdollinen rahoituspalveluvaihtoehtojen supistuminen) erityisesti suomalaisyrityksille on otettava huomioon.
8 7 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit 4 Komission tiedonanto pitkäaikaisesta rahoituksesta ja pääomamarkkinaunionihanke Komissio julkaisi maaliskuussa 2014 tiedonannon pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuden parantamiseksi EU:n alueella. Tiedonannossa komissio korostaa pk-yritysten rahoituksen saatavuutta talouskasvun turvaamiseksi. Komission on myös pankkien vakavaraisuusasetuksen mukaan julkaistava vuoden 2015 aikana raportti uuden sääntelyn vaikutuksista pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuteen. Uuden komission vireille laittama hanke EU:n yhteisestä pääomamarkkinaunionista korostaa osaltaan pk-yritysten rahoituksen turvaamista ja rahoituslähteiden monipuolistamista. Asiaa koskeva komission vihreä kirja on parhaillaan konsultaatiokierroksella. Sen pohjalta komission odotetaan antavan toimintaohjelman alkusyksystä. Unionin pitäisi olla toiminnassa vuoteen 2019 mennessä. Edellä olevat hankkeet osoittavat, että pk-yritysrahoituksen merkitys on tunnustettu myös EU-tasolla. On tärkeää varmistaa, että suunnitellut toimenpiteet toteutetaan siten, että ne helpottavat Suomen yritys- ja finanssisektorien toimintaa. Pääomamarkkinoita kehittävien hankkeiden lähtökohtana tulee olla markkinoiden toimintaa haittaavien esteiden poistaminen, ei uuden sääntelyn luominen. Komission tiedonannossa samoin kuin pääomamarkkinaunionia koskevassa Vihreässä kirjassa on monia ehdotuksia toimenpiteiksi. Näihin vaikuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä viranomaisten sekä yritys- ja finanssialan järjestöjen kesken. Vaikuttavuusarviot tulee tehdä huolella jokaisesta sääntelyhankkeesta ennen voimaan saattamista. Myös sääntelyn vaikutusten kokonaisarviointi tulee tehdä kattavasti niin, että haitalliset vaikutukset yritysten mahdollisuuksiin saada rahoitusta ja rahoituksen ehtoihin minimoidaan. 5 Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) rooli sääntelyssä EBA:lla on uuden sääntelyn myötä merkittävä rooli tarkentavan sääntelyn ja vaikutusarvioiden valmistelussa. Lisäksi EBA:lle on annettu mm. valtuuksia listata tuotteita, joita voidaan hyödyntää vakavaraisuuslaskennassa. Pk-yritysten näkökulmasta tärkeä on mm. EBA:n valtuus listata fyysiset (muut kuin asunto) vakuudet, jotka kelpaavat riskienvähentämismenetelminä sisäisissä luokitusmalleissa (vakavaraisuusasetuksen 199 artikla). EBA:lle on annettu myös keskeinen tehtävä uusien normien tulkinnassa ns. Q & A - rekisterin kautta. Samalla Finanssivalvonnan varovaisuus tulkinnoissa on lisääntynyt. Vaikka nykyisistä tulkinnoista mm. Finnveran takausten rinnasteisuus valtiontakauksiin säilyy, on kansallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen jatkossa haasteellisempaa. EBA:n keskeinen rooli ja sen valmistelussa mukanaolon tärkeys tulee ottaa huomioon. Sidosryhmien informointi muiden kuin julkisten kuulemis- ja konsultaatiokierrosten yhteydessä vaihtelee eri maiden valvontaviranomaisten välillä. Lisäksi sidosryhmien edustajista koostuvan elimen (Stakeholder Group, jossa mukana sekä pankkien että pksektorin edustajia) rooli on jäänyt epäselväksi.
9 8 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Finanssivalvonnan tulee osallistua aktiivisesti EBA:n norminannon valmisteluun sekä sidosryhmien kytkemistä valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Sidosryhmien kuulemiselimen (Stakeholder Group) läpinäkyvyyttä tulee lisätä ja roolia selkiyttää. Lisäksi EBA:n vaikutusarvioita koskevien raporttien tulee yksittäisten hankkeiden sijaan keskittyä enemmän kokonaisvaikutusten arviointiin. Tarkastelun yhtenä painopisteenä tulee olla ehdotusten vaikutukset rahoituksen saatavuuteen ja reaalitalouteen. 6 Finanssitransaktiovero Finanssitransaktioveroa valmistellaan 11 EU-maan kesken ns. tiivistetyn yhteistyön menettelyllä. Maat sopivat tammikuussa 2015 käytännön järjestelyistä, joilla hankkeen etenemistä yritetään jouduttaa. Tavoitteena on ottaa vero käyttöön vuoden 2016 alussa. Valmistelutyön lähtökohtana on mahdollisimman laajapohjainen vero, jossa verokanta on matala. Vaikka Suomi ei ole mukana veron valmistelussa, toteutuessaan vero koskisi myös suomalaisia finanssilaitoksia, jos ne kävisivät kauppaa veron piirissä olevilla instrumenteilla. Siltä osin kuin kyse on rahoituksen välitykseen kytkeytyvästä kustannuksesta, se siirtyisi pitkälti finanssilaitosten asiakkaiden maksettavaksi. Loppusijoittajien kuten työeläkeyhtiöiden kohdalla vero jäisi rasittamaan niiden kannattavuutta, mikä heijastuisi työeläkemaksujen nousupaineena. Tulevan hallituksen tulee pitää Suomi finanssitransaktioveron valmistelun ulkopuolella. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa veron sisältöön siten, että sen aiheuttamat haitat suomalaisille finanssilaitoksille ja niiden asiakkaille - mikäli vero otetaan käyttöön sitä valmistelevien maiden alueella - jäisivät mahdollisimman pieniksi. 7 Kansallinen säädösvalmistelu Eduskunnan valiokunnat (erityisesti talousvaliokunta) käsittelevät kansallisten lakimuutosten ohella valtioneuvoston kantoja EU:ssa vireillä oleviin säädösmuutoksiin (Uja E-kirjelmät). Näitä ennen sidosryhmiä on kuultu ao. hankkeiden valmistelussa (työryhmät, lausuntokierrokset, vm:n jaosto 10 jne.). Viranomaisten ja toimialajärjestöjen tiivis yhteistyö lainsäädännön valmistelussa on tärkeää mm. suomalaisten markkinoiden erityispiirteiden esiin tuomiseksi (esim. pankkisektorin keskeinen asema pk-sektorin rahoituslähteenä). Näiden erityispiirteiden vuoksi sääntelyn kiristämisellä on Suomessa usein useita muita maita voimakkaampia vaikutuksia luotonmyöntöedellytyksiin, luottoehtoihin ja laajemmin reaalitalouteen. Viime kädessä kiristyvät vaatimukset lisäävät pankkien ja muiden finanssilaitosten asiakkaiden kustannuksia.
10 9 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteet: Finanssialan Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet: Lisätietoja: Suomen Yrittäjät ry toimitusjohtaja Jussi Järventaus, puh ekonomisti Petri Malinen, puh Finanssialan Keskusliitto toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. puh johtaja Reima Letto, puh
11 10 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 58 toimialajärjestöstä. Lisätietoja: FK JOTTA RAHA RIITTÄISI Finanssialan Keskusliito (FK) on finanssialan edunvalvontajärjestö. FK edustaa: - pankkeja - vakuutusyhtiöitä - työeläkeyhtiöitä - rahoitusyhtiöitä - arvopaperinvälittäjiä - sijoitusrahastoyhtiöitä - finanssialan työnantajia. Lisätietoja:
12 11 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit
Muistio 2.6.2014 PANKKISÄÄNTELY JA YRITYSRAHOITUS. 1. Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusuudistus
Suomen Yrittäjät Finanssialan Keskusliitto Elinkeinoelämän keskusliitto Muistio 2.6.2014 PANKKISÄÄNTELY JA YRITYSRAHOITUS Lisääntyvän sääntelyn kielteiset vaikutukset pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen
LisätiedotJärjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline
Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline 24.10.2017 Rahoitusmarkkinaosasto Uudistuksen tausta Baselin pankkivalvontakomitean suositukset vuonna 2010 pankkien vakavaraisuus- ja
LisätiedotONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014
ONKO FINANSSI-KRIISI JO OHI? Piia-Noora Kauppi Keski-Uudenmaan Elinkeinoseminaari 28.10.2014 1 2 KAIKKI SUOMALAISET OVAT FINANSSIALAN ASIAKKAITA FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä,
LisätiedotFinanssiala uuteen sääntely-ympäristöön
Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n
LisätiedotBasel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia
Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Rakli sijoittajapäivä 5.9.2011 Basel III vakavaraisuusuudistus Tavoitteena vakaampi ja luotettavampi pankkijärjestelmä Taustalla kolme vuotta
LisätiedotOnko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki
Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen Studia monetaria 31.1.2012 Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Mistä nykyisessä sääntelyuudistuksessa
LisätiedotPANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV )
PANKKISÄÄNTELYN KOKONAISUUDISTUS (LUOTTOLAITOSDIREKTIIVI JA ASETUS, CRD IV ) TAUSTA Vuoden 2008 finanssikriisi (Lehman Brothers, AIG jne.) -> vahva poliittinen tahtotila etenkin USA:ssa ja UK:ssa: Ei enää
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä
LisätiedotNÄIN SUOMALAINEN FINANSSIALA LOBBAA EU:SSA
1 NÄIN SUOMALAINEN FINANSSIALA LOBBAA EU:SSA 2 FK JA SUOMALAISET FINANSSIMARKKINAT FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat terveellä liiketoiminnallaan lisätä
LisätiedotMiniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä
Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.
LisätiedotEurooppalainen talletussuojajärjestelmä U5/2016 vp
Eurooppalainen talletussuojajärjestelmä U5/2016 vp 23.2.2016 Jaakko Weuro ja Markku Puumalainen Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Tausta Pankkiunionin kolmas vaihe Komissio antoi asetusehdotuksen
LisätiedotKomission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp
Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,
LisätiedotToinen seurantaraportti järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan keskuspankille Toinen seurantaraportti järjestämättömien lainojen vähentämisestä Euroopassa 9.5.2018 Markku Puumalainen, VM/RMO Talousvaliokunta
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013
LisätiedotYHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS
YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena 15.7.2015 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton
LisätiedotMakrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?
Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä
LisätiedotPankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta
Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I (U 16/2017 vp) 22.2.2017 Virva Walo Eduskunnan talousvaliokunta Ehdotukset vakavaraisuusasetuksen ja luottolaitosdirektiivin muutoksiksi Komissio antoi ehdotuksensa
LisätiedotHE 175/2014 vp laiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lausunto 1 (5) 9.10.2014 Talousvaliokunnalle HE 175/2014 vp laiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Finanssialan Keskusliitto (FK) toteaa
LisätiedotKansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.
Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat
LisätiedotU24/2018 vp - Katettujen joukkolainojen lainsäädäntökehys
U24/2018 vp - Katettujen joukkolainojen lainsäädäntökehys 31.5.2018 Pauli Kariniemi Talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Ehdotuksen tausta Komission toimenpidepaketti ja tiedonanto 12.3.2018: Toimien
LisätiedotOnko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä
LisätiedotMakrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?
Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus
LisätiedotPANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi
PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi 1 SUOMESSA PANKKISEKTORIN LAINANANTOKYKY TUKEE TALOUSKASVUA Yrityksille myönnetyt lainat Suomessa
LisätiedotAkavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä
Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa
LisätiedotFINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)
Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Finanssialan Keskusliitto (FK)
LisätiedotRahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotRahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa
Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia
LisätiedotFinanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä
Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä
LisätiedotPANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti
PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen
LisätiedotPääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?
Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen
LisätiedotKuntarahoitus lyhyesti
1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus
LisätiedotFinanssialan sääntely Suomessa
Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotPankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön
Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0270 (COD) 10460/16 EF 199 ECOFIN 636 CODEC 919 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotPeriaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi
1 (6) Periaatteet kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämiseksi (O-SII) ja lisäpääomavaatimusten asettamiseksi 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä
LisätiedotEurooppalainen finanssivalvonta
Eurooppalainen finanssivalvonta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.1.2012 EU:n valvontajärjestelmän tavoitteet 1. Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotPankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki
Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä
LisätiedotLuonnos kriisinratkaisulain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle Luonnos kriisinratkaisulain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Finanssialan Keskusliitto (FK) toteaa lausuntonaan seuraavan. 1. Alentamiskelpoisten
LisätiedotRahoituskysely pk-yrityksille
RAPORTTI 1/5 Rahoituskysely pk-yrityksille Euroopan velkakriisin seuraukset tuntuvat yritysrahoituksessa edelleen. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristyminen näkyy mm. suurempina vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaateina
LisätiedotPankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä
BLOGI Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä 9. 1 2. 2 0 1 5 B L O G I S a m i P y y k ö n e n Vuosia on keskusteltu siitä, että sijoittajavastuun toteutuminen
LisätiedotMikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen
Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Sisältö 1. Taustaa mikro- ja makrovakausanalyysille 2. Makrovakaus:
Lisätiedot5199/14 ADD 1 1 DGG 1B
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2010/0207(COD) 5199/14 ADD 1 EF 7 ECON 23 CODEC 50 EHDOTUS NEUVOSTON PERUSTELUIKSI Asia: Neuvoston ensimmäisen
LisätiedotMakrovakauspäätökset. Lehdistötilaisuus klo 15. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
Makrovakauspäätökset Lehdistötilaisuus 29.6.2018 klo 15 Teemat Makrovakausvalvonta ja makrovakausvälineet Systeemisesti merkittävien luottolaitosten puskurit ja järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnan
LisätiedotFinanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus. Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen
Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 13.10.2015 Johtaja Anneli Tuominen Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 13.10.2015 Anneli Tuominen Esityksen
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotMikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat
Mikro- ja makrovakausanalyysi sekä Suomen finanssimarkkinat Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 22.11.2012 Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority
LisätiedotFinanssiala - ihmisen arjessa. Tavoitteet EU-kaudelle FA:n hallitus
Finanssiala - ihmisen arjessa Tavoitteet EU-kaudelle 2019-2024 FA:n hallitus 12.11.2018 Suomi aktiivinen toimija EU:ssa Suomen oltava mukana EMU:n ytimessä EMU:n nojattava nykyistä enemmän markkinakuriin.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11170/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat EF 162 ECON 638 UEM 230 SURE
LisätiedotEduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen
HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10
LisätiedotJulkinen kuuleminen. Kysymyksiä ja vastauksia. 1 Miksi pankkitoiminta on luvanvaraista?
Julkinen kuuleminen toimilupahakemusten arviointioppaasta ja fintechluottolaitosten toimilupahakemusten arviointioppaasta Kysymyksiä ja vastauksia 1 Miksi pankkitoiminta on luvanvaraista? Pankit eli vakavaraisuusasetuksen
LisätiedotMukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj
Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj OP Sisältö 1. Talouden näkymiä 2. Pankkirahoituksen pääperiaatteet / Mihin kiinnitetään huomiota 3. Vakuudet 4. Esimerkkejä 5. Kiitos - 6 5 4 3 2 1 0 1 Lähde:
LisätiedotVuoden 2019 ennakolliset vakausmaksut yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (SRF) Usein kysyttyjä kysymyksiä
Vuoden 2019 ennakolliset vakausmaksut yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (SRF) Usein kysyttyjä kysymyksiä Yleistä tietoa laskentamenetelmästä 1. Miksi edustamaani laitokseen sovellettu laskentamenetelmä
LisätiedotDatan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus
Datan vapaa liikkuvuus EU:ssa komission asetusehdotus Kuulemistilaisuus 26.9.2017, @lvmfi Päivi Antikainen, yksikön johtaja, tietoliiketoimintayksikkö Tuomas Kaivola, ylitarkastaja, tietoliiketoimintayksikkö
LisätiedotSisällys. Esipuhe Tiivistelmä EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys
Vuosikertomus 2013 Vuosikertomus 2013 Sisällys Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 EJRK:n vuosikertomus 2013 Sisällys 3 Esipuhe Tämä on Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kolmas vuosikertomus. EJRK on
LisätiedotEuroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus (U 62/2017 vp UJ 21/2018 vp)
Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistus (U 62/2017 vp UJ 21/2018 vp) Talousvaliokunta 6.11.2018 Rahoitusmarkkinaosasto Syksyn 2017 ehdotus Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuksesta Ehdotuksilla
LisätiedotU 27/2018 vp: järjestämättömien vastuiden kattaminen ja jälkimarkkinat Lakivaliokunta , Markus Kari
U 27/2018 vp: järjestämättömien vastuiden kattaminen ja jälkimarkkinat Lakivaliokunta 30.5.2018, Markus Kari Taustaa Keväällä 2017 Rahoituspalvelukomitean (FSC) työryhmän kattava arvio ongelmasta ja suosituksia
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita
6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin
LisätiedotKuntarahoitus lyhyesti
1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus
LisätiedotPeriaatteet rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäpuskurin) asettamisesta
Muistio 1 (6) Periaatteet rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen (järjestelmäpuskurin) asettamisesta 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän rakenteellisista
LisätiedotYrityskauppa-ilta. Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen
Yrityskauppa-ilta Ritva Liisanantti ja Jukka Turunen Maailman talouskasvu Nordea Marketsin ennusteet 5% 4,7% 4% 3% 2% 1,9% 2,4% 1,8% 1,6% 2,2% 2,1% 1,6% 1,7% 2,4% 1% 0% -1% 0,8% 0,4% 0,2% -0,5% -0,3% 2010
Lisätiedot10067/17 vpy/elv/si 1 DGG 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2015/0270 (COD) 2016/0360 (COD) 2016/0361 (COD) 2016/0362 (COD) 2016/0363 (COD) 2016/0364 (COD) 10067/17 EF 117
LisätiedotHarmaan talouden torjunta
Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime
LisätiedotNordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja 19.9.2017 1 Nordean siirtyminen Suomeen Nordean mahdolliseen tuloon varauduttu
LisätiedotEuroopan investointiohjelma
Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN
LisätiedotMihin tarvitaan omistajia?
OHJELMA Mihin tarvitaan omistajia? Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman julkistus Avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma
LisätiedotKANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 MILLOIN EKP RYHTYY VALVOMAAN PANKKEJA? EKP:n pankkivalvontavastuu alkaa 4.11.2014. Yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamista
LisätiedotTÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.
TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN
LisätiedotBasel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin
Basel III Vaikutukset talouteen ja pankkeihin Esitys tilaisuudessa "Euroopan velkakriisi oikeudellisen sääntelyn mahdollisuudet" 5.10.2011 Esa Jokivuolle/Aalto yliopisto Sisältö Mistä Basel III -uudistuksessa
LisätiedotU 15/2014 vp. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
U 15/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n luottolaitosten häiriönsietokykyä parantavista rakennetoimenpiteistä (pankkien
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU
LisätiedotFINANSSIALA UUDEN KASVUN JA HYVINVOINNIN MOOTTORINA
FK: HALLITUSOHJELMATAVOITTEET VUOSILLE 2015-2019 FINANSSIALA UUDEN KASVUN JA HYVINVOINNIN MOOTTORINA 1. Toimivat finanssimarkkinat synnyttävät työtä ja yrittäjyyttä 2. Yksityinen varallisuus tukee hyvinvointipalvelujen
LisätiedotTIEDONANTO. Erovalmistelut eivät kosketa ainoastaan EU:ta ja kansallisia viranomaisia vaan myös yksityisiä tahoja.
EUROOPAN KOMISSIO RAHOITUSVAKAUDEN, RAHOITUSPALVELUJEN JA PÄÄOMAMARKKINAUNIONIN PÄÄOSASTO Bryssel, 8. helmikuuta 2018 TIEDONANTO YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERO EUROOPAN UNIONISTA JA PANKKI- JA MAKSUPALVELUJA
LisätiedotVUODEN 2018 ENNAKOLLISET VAKAUSMAKSUT YHTEISEEN KRIISINRATKAISURAHASTOON (SRF)
VUODEN 2018 ENNAKOLLISET VAKAUSMAKSUT YHTEISEEN KRIISINRATKAISURAHASTOON (SRF) KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA Yleistä tietoa laskentamenetelmästä 1. Miksi edustamaani laitokseen sovellettu laskentamenetelmä
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00963 TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) 25.07.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva Euroopan unionin valvontajärjestelmä
LisätiedotTäydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi
Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto PL 28 00023 HELSINKI VM019:00/2013 Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi laiksi luottolaitostoiminnasta
LisätiedotTyöpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001 2016 24 047 22 640 33 775 23 444 Nettolisäys: 77 090 15 399 Työpaikat syntyvät
LisätiedotRahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen
E 79/2015 vp Komission esitykset yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta Talousvaliokunta, 10.12.2015 Jaakko Weuro Markku Puumalainen Rahoitusmarkkinaosasto
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotArvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015. Rahoitusmarkkinaosasto
Arvopaperistamista koskevat asetusehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta 27.11.2015 Rahoitusmarkkinaosasto Mitä arvopaperistaminen tarkoittaa? Arvopaperistamisella (securitisation) myydään tuleviin kassavirtoihin
LisätiedotArvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano
Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamiseksi
Luonnos 28.3.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU-ympäristömerkistä annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi EU-ympäristömerkistä annettua
LisätiedotYritysrahoituskysely 2012: tietoisku
Yritysrahoituskysely 2012: tietoisku Toimiala Online kevätseminaari 23.5.2012 Jukka Vauhkonen Suomen Pankki Kyselyn taustaa Yritysten rahoituskysely 1994 2010 (SP, EK, TEM) Pk-yritysten rahoituskysely
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotHE 1/2015 vp. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun muuttamisesta, sijoituspalvelulain 6 luvun 2 :n muuttamisesta sekä rahoitusvakausviranomaisesta
LisätiedotValtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Puumalainen Markku(VM), Weuro Jaakko(VM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2015-00696 RMO Puumalainen Markku(VM), Weuro Jaakko(VM) 04.12.2015 Asia Komission esitykset yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 211/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että valtion
LisätiedotYritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta!
Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia Keski-Pohjanmaalla vihdoin päätösvalta! 17.5.2018 Kaustinen Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotValtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021 Eduskunnan talousvaliokunnalle, toukokuu 2017 Toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä Finnvera Oyj 1 Finnveran päätehtävät 2 Finnvera
LisätiedotKohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto
Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat
LisätiedotFK kannattaa monia komission ehdotuksia mutta näkee niissä myös ongelmia
Lausunto 1 (7) VM - valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö: U-kirjelmät pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I ja II FK kannattaa monia komission ehdotuksia mutta näkee niissä myös ongelmia Finanssialan
LisätiedotRahoitusta energiatehokkuuteen Kuntarahoituksen Vihreä rahoitus
Rahoitusta energiatehokkuuteen Kuntarahoituksen Vihreä rahoitus Rami Erkkilä 1Copyright Kuntarahoitus Kuntarahoitus Oyj Lainakanta 20,9 miljardia euroa* Suomen 2. suurin rahoituslaitos* Liikevoitto 95,9
LisätiedotHE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset. Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.
HE 11/2015 Avoimuusdirektiivin täytäntöönpano ja eräät muut muutokset Marianna Uotinen, erityisasiantuntija Eduskunnan talousvaliokunta15.9.2015 Avoimuusdirektiivin muutosten täytäntöönpano - keskeisimmät
LisätiedotPankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki
Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio
Lisätiedot