Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10662/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9826/17 Asia: Neuvoston päätelmät sinisestä kasvusta POLGEN 99 POLMAR 25 COMAR 28 AGRI 355 CLIMA 200 ENV 644 PECHE 267 RELEX 570 TRANS 296 COMPET 515 RECH 249 ECOFIN 581 Valtuuskunnille toimitetaan oheisena neuvoston istunnossaan (liikenne, televiestintä ja energia) 26. kesäkuuta 2017 hyväksymät päätelmät sinisestä kasvusta /17 1 GIP 1B FI

2 Neuvoston päätelmät sinisestä kasvusta Euroopan unionin neuvosto, joka OTTAEN HUOMIOON SEURAAVAT: 21. ja 22. kesäkuuta 2007 annetut Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät 1 ; 10. lokakuuta 2007 annettu komission tiedonanto Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma 2 ; 14. joulukuuta 2007 annetut Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät 3 ; 3. syyskuuta 2008 annettu komission tiedonanto: "Eurooppalainen strategia merien ja merenkulkualan tutkimusta varten: Johdonmukaiset puitteet eurooppalaisella tutkimusalueella harjoitettavalle tutkimukselle merien kestävän käytön tukemiseksi"; 4 ; 15. lokakuuta 2009 annettu komission tiedonanto Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden kehittämisestä 5 ; 8. syyskuuta 2010 annettu komission tiedonanto "Meriosaaminen 2020: Meritiedolla ja seurannalla älykkääseen ja kestävään kasvuun" 6 ; 15. lokakuuta 2009 ja 11. syyskuuta 2012 annetut komission kertomukset EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistymisestä 7 ; 17. marraskuuta 2009 ja 23. toukokuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät merivalvonnan yhdentämisestä 8 ; /1/07 REV 1, 43 kohta 14631/07 + ADD /1/07 REV 1, 58 kohta 12699/ / /10 + ADD /09 + ADD 1 ja 13715/12 + ADD /2/09 REV 2 ja 9250/ /17 2 GIP 1B FI

3 13. syyskuuta 2012 annettu komission tiedonanto "Sininen kasvu: Meritalouden ja merenkulkualan kestävän kasvun mahdollisuudet" 9 ; Limassolissa 8. lokakuuta 2012 hyväksytty yhdennetystä meripolitiikasta vastaavien eurooppalaisten ministerien ja Euroopan komission julkilausuma meri- ja merenkulkualan kasvua ja työllisyyttä tukevasta toimintaohjelmasta 10 ; joulukuussa 2008, 16. marraskuuta 2009, 14. kesäkuuta 2010, 19. joulukuuta 2011, 11. joulukuuta 2012 ja 25. kesäkuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät yhdennetystä meripolitiikasta 11 sekä samasta aiheesta 24. kesäkuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät, joissa todettiin, että tarvitaan entistä vahvempaa kansainvälistä valtamerten hallinnointia 12 ; 21. marraskuuta 2011 annettu komission tiedonanto meristrategian laadinnasta Atlantin valtameren alueelle 13 ja 13. toukokuuta 2013 annettu komission tiedonanto "Atlantin alueen meristrategiaa koskeva toimintasuunnitelma: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteuttaminen" 14 ; 6. maaliskuuta 2014 annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteinen tiedonanto "Tavoitteena kansainvälisten merialueiden avoimuus ja turvallisuus: Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian osatekijät" 15 ; 24. kesäkuuta 2014 hyväksytty Euroopan unionin merellinen turvallisuusstrategia 16 ; 13. toukokuuta 2014 annettu komission tiedonanto "Innovointi siniseen talouteen: hyödynnetään mertemme ja valtamertemme potentiaalia työllisyyden ja kasvun edistämiseksi" 17 ; / / /1/08 REV 1, 15175/1/09 REV 1, 10300/10, 18279/11, 16553/12 + COR 1 ja 10790/ / / / / / /1/14 REV 1 + ADD /17 3 GIP 1B FI

4 27. huhtikuuta 2016 Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettu yhteinen tiedonanto "Arktista aluetta koskeva Euroopan unionin yhdennetty politiikka" 18 ; 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät arktisesta alueesta 19 ; 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät "Kierto kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma" 20 ; EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia 21 ; 14. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät EU:n globaalistrategian täytäntöönpanosta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla 22 ; Komission tiedonanto "Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi Kestävyyttä edistävät EU:n toimet", 22. marraskuuta ; unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteinen tiedonanto "Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon" 24 ; 3. huhtikuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät "Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon" 25 ; 19. huhtikuuta 2017 annettu komission tiedonanto "Aloite sinisen talouden kestävää kehittämistä varten läntisen Välimeren alueella" 26 ; 29. maaliskuuta 2017 annettu Vallettan julkilausuma EU:n meriliikennepolitiikasta 27 ja 4. toukokuuta 2017 annettu Vallettan julkilausuma tutkimusta ja innovointia koskevasta Euro Välimeri-yhteistyöstä; / / / / / /16 + ADD /16 + ADD / /17 + ADD / /17 4 GIP 1B FI

5 1. TUNNUSTAEN, että perinteiset ja uudet talouden sektorit meri- ja merenkulkualalla ovat tärkeitä Euroopan kestävän sinisen kasvun ja työllisyyden kannalta; VAHVISTAEN, että sininen talous on luonteeltaan monialaista, ja KOROSTAEN sinisen talouden innovaatiopotentiaalia meri- ja merenkulkualan kilpailukyvyn ja kestävyyden sekä turvallisuuden ja turvatoimien edistäjänä; TUNNUSTAEN, että valtamerten käytön on oltava kestävää ja että merellistä toimintaa varten tarvitaan vakaa sääntelykehys; 2. VAHVISTAEN, että Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus (merioikeusyleissopimus) muodostaa oikeudellisen kehyksen, joka on otettava huomioon kaikessa toiminnassa valtamerillä ja merillä; 3. SUHTAUTUEN MYÖNTEISESTI Vallettassa 20. huhtikuuta 2017 menestyksekkäästi järjestettyyn, sinistä taloutta käsitelleeseen epäviralliseen ministerikokoukseen, jossa asetettiin poliittiseksi prioriteetiksi tämän monialaisen politiikan vauhdittaminen, vuonna 2012 hyväksytyn EU:n sinisen kasvun strategian täytäntöön paneminen ja EU:n merialan taloudellisen potentiaalin vahvistaminen; TUNNUSTAEN kaikkien meri- ja merenkulkualan toimijoiden ja sidosryhmien roolin ja panoksen; 4. HYVÄKSYY liitteenä olevan yhdennetystä meripolitiikasta vastaavien eurooppalaisten ministereiden antaman Vallettan julkilausuman sinisestä kasvusta 28 ja TOTEAA, että julkilausuma viitoittaa arvokkaalla tavalla sellaisen sinisen kasvun tulevaa suuntaa, joka tukee kasvua, innovointia, kilpailukykyä ja sinisen talouden mahdollisuuksia luoda työpaikkoja; KEHOTTAA jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota jatkamaan kasvun esteiden poistamista, edistämään edelleen kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa, vauhdittamaan investointeja ja hoitamaan valtameriä kestävällä tavalla; 5. HYVÄKSYY komission tiedonannon "Aloite sinisen talouden kestävää kehittämistä varten läntisen Välimeren alueella" sisällön ja SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI sen liitteenä olevaan yhtäjaksoiseen toimintakehykseen, jossa esitetään naapurimaiden kanssa yhteinen laaja merellinen lähestymistapa ja jonka tavoitteena on luoda työpaikkoja ja edistää kasvua alueella parantamalla turvallisuutta ja turvatoimia, vauhdittamalla innovointia ja osaamisen kehittämistä sekä edistämällä valtamerten kestävää hallinnointia; / /17 5 GIP 1B FI

6 6. TOTEAA, että asianosaisten eteläisten kumppanimaiden on hyväksyttävä läntistä Välimerta koskeva aloite, jotta siitä tulisi aidosti yhteinen hanke, pyrittävä yhdessä vahvistamaan sen hallintorakenne ja ennen kaikkea perustamaan sille toimintaryhmä, joka liittää sen tiiviimmin Välimeren unionia koskevaan prosessiin, ja KEHOTTAA osallistuvia maita, Euroopan komissiota ja Välimeren unionin sihteeristöä edistämään tämän aloitteen täytäntöönpanoa johdonmukaisesti kaikkien muiden alueella toteutettavien aloitteiden kanssa; KOROSTAA, että aloitteen toiminta-ala ja mahdolliset hyödyt ovat edelleen avoimina muillekin kumppaneille; 7. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI valmisteluasiakirjoihin, jotka koskevat sinistä kasvua 29 ja merimatkailua 30, ja KEHOTTAA Vallettan ministerikokouksessa käytyjen keskustelujen pohjalta Euroopan komissiota jatkamaan tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja esittämään konkreettisia ehdotuksia jatkotoimiksi; 8. TUKEE tulevien puheenjohtajavaltioiden ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiä jatkaa johtavassa roolissa kestävien sinisten talouksien kehittämistä sekä merellisen kasvun ja turvallisuuden edistämistä; KEHOTTAA Euroopan komissiota asettamaan välitavoitteita sinistä kasvua ja merimatkailua koskevien valmisteluasiakirjojen sekä Vallettan julkilausuman jatkotoimille, joiden on määrä perustua sinistä kasvua käsitelleessä epävirallisessa ministerikokouksessa 20. huhtikuuta 2017 käytyihin keskusteluihin ja jäsenvaltioiden kanssa käytävään tulevaan keskusteluun, Euroopan kestävän sinisen kasvun kehittämiseksi edelleen; 9. ONNITTELEE Yhdistynyttä kuningaskuntaa onnistuneen Euroopan meripäivä -konferenssin järjestämisestä Poolessa 18. ja 19. toukokuuta 2017 ja ODOTTAA KIINNOSTUNEENA seuraavia konferensseja, jotka järjestetään Burgasissa, Bulgariassa vuonna 2018 ja Lissabonissa, Portugalissa toukokuussa 2019; PALAUTTAA MIELEEN neuvoston 11. joulukuuta 2012 antamat päätelmät, joissa pyydettiin jäsenvaltioita ilmaisemaan kiinnostuksensa Euroopan meripäivän järjestämiseen vuoden 2020 jälkeen, ja SOPII, että seuraavat Euroopan meripäivä -konferenssit järjestetään vuonna 2020 Corkissa, Irlannissa, vuonna 2021 Den Helderissä, Alankomaissa, vuonna 2022 Ravennassa, Italiassa, vuonna 2023 Brestissä, Ranskassa ja vuonna 2024 Svendborgissa, Tanskassa / / /17 6 GIP 1B FI

7 LIITE Yhdennetystä meripolitiikasta vastaavien eurooppalaisten ministereiden antama julkilausuma sinisestä kasvusta Vallettan julkilausuma Me, yhdennetystä meripolitiikasta vastaavat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ministerit, olemme 20 päivänä huhtikuuta 2017 Vallettassa, Maltassa, pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa kilpailukyvystä ja digitaali-, meri- ja palvelutaloudesta vastaavan ministerin Emmanuel Mallian toimiessa puheenjohtajana sekä ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaavan Euroopan komission jäsenen Karmenu Vellan läsnä ollessa sopineet seuraavaa: 1. TUEMME sinistä taloutta mereen ja merenkulkuun pohjautuvana taloutena, joka on hyvin hoidettua, kestävää ja pyrkii sovittamaan valtameriin liittyvän kestävän talouskasvun kanssa yhteen nykyisten ja tulevien sukupolvien toimeentulon paranemisen ja sosiaalisen tasavertaistumisen sekä avointen, luotettavien ja turvallisempien elintarvikejärjestelmien vahvistamisen, joka perustuu meriekosysteemien ja biodiversiteetin suojeluun ja resurssien kestävään käyttöön. SUOSITTELEMME työn jatkamista sinisen kasvun strategian puitteissa, jotta terveiden ja tuottavien valtamerten arvo siniselle taloudelle tulisi näkyvämmin esiin. 2. TOTEAMME, että EU:n hyväksyttyä sinisen kasvun strategian vuonna 2012 kestävän sinisen kasvun ja työllistämismahdollisuuksien edistämisessä on päästy eteenpäin sellaisilla aloilla toteutettavien toimenpiteiden ja toimien määrittelyssä, jotka tarjoavat paljon mahdollisuuksia kestävään siniseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, ja alueellisen kehityksen edistämisessä etenkin EU:n rannikkoalueilla, syrjäisimmillä alueilla ja saarilla; VAHVISTAMME, että meri- ja merenkulkualan kasvua ja työllisyyttä tukevasta toimintaohjelmasta annetussa Limassolin julkilausumassa 31 esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetut toimet ovat merkittävä osa Eurooppa strategiaa. TUNNUSTAMME EU:n kaikkien meri- ja merenkulkualan toimijoiden ja sidosryhmien, mukaan lukien teollisuus, tutkijat ja kansalaisyhteiskunta, roolin ja panoksen näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kannustamme niitä jatkamaan työtä jalanjälkensä pienentämiseksi maailmanlaajuisesti. 31 Yhdennetystä meripolitiikasta vastaavien eurooppalaisten ministerien ja Euroopan komission julkilausuma meri- ja merenkulkualan kasvua ja työllisyyttä tukevasta toimintaohjelmasta, hyväksytty 7. lokakuuta /17 7

8 3. MUISTUTAMME, että valtameret ovat olennaisen tärkeitä elämälle maapallolla, kestävälle kehitykselle, työllisyydelle ja innovoinnille; KOROSTAMME, että valtameriin kohdistuu kasvavia paineita, jotka uhkaavat meriekosysteemien sietokykyä ja niiden vaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. VAHVISTAMME, että Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimus (merioikeusyleissopimus) muodostaa oikeudellisen kehyksen, joka on otettava huomioon kaikessa toiminnassa valtamerillä ja merillä ja joka on strategisesti merkittävä perusta meri- ja merenkulkualan kansallisille, alueellisille ja maailmanlaajuisille toimille ja yhteistyölle. SUHTAUDUMME MYÖNTEISESTI EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteiseen tiedonantoon kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista ja neuvoston 3. huhtikuuta 2017 antamiin päätelmiin "Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon", joiden tavoitteena on varmistaa turvallisuus valtamerillä sekä niiden säilyttäminen ja kestävä käyttö ja hoito. 4. TOTEAMME, että sinisen kasvun myötä eurooppalaisilla merialueilla ja niiden osa-alueilla on saatu aikaan merkittäviä parannuksia yhdistämällä erilaisia innovatiivisia teollisuuden alan strategioita, joissa keskitytään tukemaan sinisen talouden innovoinnin ja kehittämisen edellytyksiä toimilla, jotka liittyvät etenkin tutkimukseen, tietoon, osaamiseen, ekosysteemiin perustuvaan merten aluesuunnitteluun, monialaisiin turvallisuusaloitteisiin ja rahoitukseen. KOROSTAMME, että kestävien investointien ja työpaikkojen parantamiseksi on edelleen ponnisteltava samalla kun säilytetään turvallinen ja luotettava merialue ja terve meriympäristö ja huolehditaan merten paremmasta hallinnoinnista. 5. PIDÄMME MYÖNTEISENÄ roolia, joka kansallisilla ja alueellisilla hallituksilla, paikallisviranomaisilla ja sidosryhmillä on jatkuvasti ollut nykyisissä merialueita ja niiden osa-alueita sekä makroalueita koskevissa strategioissa 32, samoin kuin aloitteita ja edistymistä muilla merialueilla ja niiden osa-alueilla 33, ja etenkin työtä, jota parhaillaan tehdään läntisen Välimeren aluetta koskevan aloitteen parissa; sitä voitaisiin pitää aloitteena, jolla valmistellaan laajempaa Välimeren merialuestrategiaa ottaen huomioon Välimeren unionin julkilausuma sinisestä taloudesta Kuten Atlantilla, Itämerellä sekä Adrian- ja Joonianmerta koskevissa strategioissa. Kuten Välimeri, Mustameri ja Pohjanmeri. Välimeren unionin julkilausuma sinisestä taloudesta, hyväksytty 17. marraskuuta /17 8

9 6. TUEMME aloitteita, joilla sinisen talouden työvoimaa autetaan hankkimaan asiaankuuluvia taitoja ja pätevyyksiä, muun muassa pienentämällä tarvittaessa osaamisvajetta pitkällä aikavälillä teollisuuden ja koulutuksen tehostetulla yhteistyöllä. KEHOTAMME hyödyntämään asiaankuuluvan käytettävissä olevan osaamisen koko potentiaalin, mikä vie eteenpäin tietämystä, innovointia ja kilpailukykyä ja muodostaa pohjan korkealle tuottavuudelle sekä kestävälle kilpailukyvylle ja kasvulle. PALAUTAMME MIELEEN, että korkeatasoisempaa ja laajempaa osaamista ja pätevyyttä tarvitaan yhä enemmän kaikkialla sinisessä taloudessa. EDISTÄMME yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtoa koulutuksen laadun parantamiseksi ja KEHOTAMME työmarkkinaosapuolia osallistumaan aktiivisesti sellaisten yhteisten aloitteiden tunnistamiseen ja kehittämiseen, joilla parannetaan pätevyyksien vertailukelpoisuutta ja edistetään myönteistä mielikuvaa meri- ja merenkulkualasta. 7. TOISTAMME, että koulutusta ja teollisuutta on lähennettävä huolehtimalla asianmukaisesta koulutuksesta ja työtilaisuuksista sekä edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja osaamisen siirrettävyyttä sinisessä taloudessa. TUEMME toimia meri- ja merenkulkualan vetovoiman lisäämiseksi merenkulkualan työntekijöiden keskuudessa sekä sosiaalisesti tasapuolisia toimintaedellytyksiä edistämällä ja soveltamalla kansainvälisiä normeja sekä asiaa koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia ja työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia. KOROSTAMME, että naisten osallistumista sinisen kasvun eri sektoreilla on edelleen edistettävä tukemalla miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatetta työelämään liittyvissä kysymyksissä. 8. TUEMME innovatiivisia aloitteita, joilla ylläpidetään turvallisuutta ja turvatoimia sekä ympäristönsuojelua merillä ja valtamerillä, ja palautamme mieleen terveiden merien merkityksen kestävälle siniselle kasvulle. SUOSITTELEMME, että tulevassa työssä keskitytään tukemaan uusia teknologioita ja aloja, joiden monialaista potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty, tukemalla meritaloutta taitotiedolla ja asiantuntemuksella. KOROSTAMME, että sinisen kasvun strategian tulevassa suunnassa olisi tunnustettava kaikkien asiaankuuluvien sinisen talouden alojen ratkaisevan tärkeä potentiaali niiden hyödyntämisen ja työpaikkojen kannalta, mukaan lukien valtamerten energia, vesiviljely, rannikko- ja merimatkailu, laivaliikenne, satamaan liittyvät toiminnot, ruoppaus, rannikko- ja merirakentaminen, meriteknologia, sininen bioteknologia, kalastus ja elintarvikkeiden jalostus /17 9

10 9. KANNUSTAMME aloitteita, joilla edistetään kiertotaloutta sinisen talouden puitteissa puhtaiden teknologioiden ja parhaiden käytettävissä olevien käytäntöjen pohjalta. EDISTÄMME resurssitehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa ja TOTEAMME JÄLLEEN merten ekosysteemipalvelujen arvon sinisen kasvun ja kestävän kehityksen edistäjänä. 10. TUEMME lisätoimia, joilla tehostetaan meren ja merenkulun tutkimusta kestävän kehityksen turvaamiseksi ja pyritään saamaan aikaan tehokkaampaan ja sovelletumpaan meriosaamiseen asiaankuuluvien foorumien, kuten Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODNET), ja johdonmukaisemman eurooppalaisen valtamerten seurannan avulla. 11. KEHOTAMME EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen Euroopan meri- ja merenkulkutalouden kestävää kehittämistä monivuotisen rahoituskehyksen ( ) yhteydessä, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia tulevia keskusteluja. KANNUSTAMME rahoitusvälineiden tehokkaampaa yhdistämistä ja niiden välistä synergiaa, varojen parempaa kohdentamista, kansainvälistä rahoituksen ja investointien helpottamista sekä soveltuvien investointifoorumien käyttöä esimerkiksi tutkimuksessa ja innovoinnissa. PALAUTAMME MIELEEN tutkimuksen ja innovoinnin merkityksen sinisen kasvun strategian tavoitteiden saavuttamiselle, mistä BlueMed-aloite on yksi esimerkki. 12. KEHOTAMME EU:ta ja sen jäsenvaltioita tunnistamaan etenkin ilmastonmuutoksen ja saariaseman aiheuttamat mahdolliset puutteet ja haasteet sen varmistamiseksi, että syrjäisimmille alueille, syrjäseutualueille sekä rannikko- ja saarialueille tarjotaan riittävästi kasvumahdollisuuksia ja että ne hyötyvät kaikista asiaankuuluvista rahoituslähteistä, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia tulevia keskusteluja. Kyseisillä alueilla toteutettavilla innovatiivisilla toimilla olisi vastattava mainittuihin haasteisiin ja tehottomuuteen edistämällä markkinoille pääsyä ja sähköisen terveydenhuollon kaltaisten palvelujen saatavuutta, veden riittävyyttä, energiatehokkuutta, kiertotalouden edistämistä sekä tutkimusta, jolla parannetaan tietopohjaa asianomaisista vahvuuksista ja heikkouksista, mukaan lukien rannikon eroosiosta, aavikoitumisesta ja valtamerten happamoitumisesta. 13. VAHVISTAMME kaupan ja yritysten yhteistyötä, jotta EU voi säilyttää asemansa globaaleissa sinisen kaupan arvoketjuissa ja kehittää sitä ja jotta työpaikkoja on tarjolla jatkossakin, erityisesti tieteen, hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan kansa tehtävän yhteistyön tuella, ja EU:n sisämarkkinat saadaan toteutettua lähimerenkulun kaltaisilla sinisen talouden aloilla /17 10

11 14. TOISTAMME, että EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat johtavassa asemassa kestävien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä sinistä taloutta varten maksimoidakseen liiketoiminnan ja houkutellakseen alalle lisää investointeja. OLEMME TYYTYVÄISIÄ Pariisissa joulukuussa 2015 saavutettuun historialliseen ja kunnianhimoiseen tulokseen, kun maailma hyväksyi ensimmäisen aidosti globaalin ja oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa toimia, joilla vastataan ilmastonmuutoksen uhkaan maailmanlaajuisesti osana kestävää kehitystä muun muassa rajoittamalla maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 celsiusasteeseen. TUEMME sellaista siniseen kasvuun tähtäävää valmiuksien ja aloitteiden kehittämistä, tutkimusta ja investoimista, jonka avulla voidaan edistää sinisen talouden alojen irtautumista hiilestä ja niiden hyötyjä. 15. KANNUSTAMME sekä kansallisia että alueellisia aloitteita, jotta rahoituskelpoiset toimijat (erityisesti pk-yritykset) voisivat hyödyntää täysin eurooppalaisten rahoitusvälineiden tarjoamat mahdollisuudet. 16. KEHOTAMME hyödyntämään soveltuvia investointivälineitä mahdollisimman tehokkaasti tutkimuksesta ja kehittämisestä markkinoille tuloon ulottuvan välin kaventamiseksi, etenkin eurooppalaisten erittäin potentiaalisten mutta riskialttiiden hankkeiden osalta. 17. KANNUSTAMME kehittämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja vastaavia foorumeita, joiden tavoitteena on kohdentaa Euroopan investointipankin / Euroopan strategisten investointien rahaston pääomaa sinisen kasvun rahoitustarpeisiin ja investoida sellaisen elinkelpoisen liiketoiminnan käynnistämiseen, jonka keskiössä on kestävyys. 18. TUEMME investointiympäristöä tehostamalla hallinnollisia menettelyjä esimerkiksi rajat ylittävällä suunnittelulla tai yksinkertaistamalla suurten hankkeiden lupamenettelyjä. 19. TUOMME ESIIN digitalisoinnin merkitystä ottaen huomioon mittavat mahdollisuudet optimoida meri- ja merenkulkualan tekniset ja operatiiviset näkökohdat, hallinnon yksinkertaistaminen mukaan lukien. KEHOTAMME hyödyntämään paremmin käytettävissä olevia tietoja edistämällä tietojenvaihtoa ja siitä saatavia hyötyjä, joita ovat esimerkiksi toimien päällekkäisyyden välttäminen ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen, sekä hyödyntämään jo olemassa olevia välineitä ja työkaluja, joilla tietoja voidaan kerätä ja jakaa EU:n jäsenvaltioiden kesken /17 11

12 20. TOTEAMME, että merimatkailun alalla on hyvät mahdollisuudet luoda työpaikkoja ja kasvua, myös kaukaisilla alueilla, joilla on muuten niukasti talouden toimintaa; PALAUTAMME MIELEEN, että merimatkailun kehittämistä vaikeuttavat monet haasteet, kuten innovoinnin ja monipuolistamisen puute, maailmanlaajuisen kilpailun lisääntyminen, kysynnän vaihtelu ja kausiluonteisuus, osaamisen ja pätevyyksien kohtaanto-ongelma ja kasvavat ympäristöpaineet. EDISTÄMME työntekijöiden liikkuvuutta merimatkailun alalla. 21. KANNUSTAMME sisällyttämään meri- ja merenkulkualan toiminnot kansallisiin ja alueellisiin älykkäisiin erikoistumisstrategioihin ja niiden kehittämiseen ottaen tarpeen mukaan huomioon asiaankuuluvat merialueita ja niiden osa-alueita koskevat aloitteet sekä makroaluestrategiat. 22. PALAUTAMME MIELEEN lisäarvon, jota tuottaa kaikilla eurooppalaisilla merialueilla ja niiden osa-alueilla tehtävä alueellinen yhteistyö keinona edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä asianomaisten rannikkovaltioiden kanssa, myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa EU:n kehityspolitiikan mukaisesti, sekä yhteisten prioriteettien vahvistaminen sinisen talouden kestävää kehittämistä varten. 23. KANNUSTAMME panemaan täytäntöön EU:n merellisen turvallisuuden strategian ja sen keskeiset toimet, joita ovat esimerkiksi meritilannetietoisuuden edistäminen ja merivalvonnan yhdentäminen, siviili- ja sotilasviranomaisten välisen yhteistyön tiivistäminen sekä yhteistyö rannikkovartiostotehtävissä, vahvistetun sääntelykehyksen mukaisesti. KANNATAMME kaikkien nykyisten asiaankuuluvien EU:n välineiden sekä kansainvälisten välineiden ja operatiivisten ratkaisujen johdonmukaista käyttöä ja kehittämistä edelleen monialaisen yhteistyön helpottamiseksi, mukaan lukien merivalvontaa koskeva yhteinen tietojenvaihtoympäristö (CISE) ja muut yhdennetyt merijärjestelmät ja -palvelut, joilla parannetaan EU:n ja jäsenvaltioiden tiedonvaihtoa /17 12

13 24. KATSOMME, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan valtamerten ja merten suojelemiseksi ilmastonmuutoksen haitallisilta seurauksilta ja vaikutuksilta sekä sen varmistamiseksi, että EU:n jäsenvaltioiden merivesialueilla niiden yhteisvaikutus, mukaan lukien ihmisen toiminnasta aiheutuva paine, pysyy niiden rajojen sisällä, jotka ovat tarpeen ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä, kuten merellisessä strategiassa 35 todetaan, muun muassa merten aluesuunnittelun 36 avulla. KEHOTAMME sisällyttämään sinisen kasvun tiiviimmin keskusteluihin, joita käydään kestävän kehityksen tavoitteen 14 täytäntöönpanosta, ottaen huomioon Agenda toimintaohjelman kolmen ulottuvuuden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöulottuvuuden keskinäisen riippuvuuden. KOROSTAMME tässä yhteydessä, että on tärkeää suojella, vahvistaa ja pitää yllä meriekosysteemien sietokykyä, sillä näin voidaan varmistaa, että niillä on paremmat mahdollisuudet selvitä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista samalla kun ne osaltaan edistävät ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. 25. VETOAMME neuvostoon, jotta se hyväksyisi tämän julkilausuman olennaiseksi osaksi työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskevia unionin prioriteetteja, sekä tuleviin puheenjohtajavaltioihin, jotta ne tiiviissä yhteistyössä muiden EU:n toimielinten kanssa toteuttaisivat asianmukaisia aloitteita ja asettaisivat välitavoitteita tämän julkilausuman pohjalta jatkaakseen vuonna 2012 hyväksytyn EU:n sinisen kasvun strategian kehittämistä ja täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista /17 13