Lämpökuvauksen mittausraportti

Transkriptio

1 Sivu 1 Lämpökuvauksen mittausraportti HKR - LPK Staffan ja Staffansby LS Laulurastaantie Helsinki Tämä mittausraportti on kuvattu FLIR Systemsin ThermaCam E4-lämpökameralla (sarjanumero , 45 asteen linssi). Kuvauksen suoritti Pekka Toivonen / TermoLog Oy. Voimassaolevat sertifikaatit : - Lämpökuvaus VTT : CERT # H/lk 014/05 - Lämpökuvaus ASNT : CERT # 2004FI22N003 / Infrared Training Center - Kosteusmittaus VTT : CERT # H/ko 190/05 - Työturvallisuuskortti , voimassa 10/2010 saakka. Kuvausmenetelmänä on lämpökameralla suoritettu yksinkertaistettu tutkimus SFS TermoLog Oy p Kotiniityntie Kirkkonummi LY info@termolog.fi

2 Sivu 2 Tutkimuksen tilaaja Tutkimuksen tilaaja on HKR-Rakennuttaja psta Riitta Harju. Tutkimuksen kohde Tutkimuksen kohteena on LPK Staffan ja Staffansby lågstadieskola osoitteessa Laulurastaantie 20, Helsinki. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ulkovaippaan rajoittuvien rakenteiden lämpöfysikaalinen toimivuus ilmavuotojen ja lämmöneristyksen osalta. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero sekä keskilämpötila. Painemittaukset tehdään kertaalleen jokaisessa kerroksessa, mittauksen tuloksia käytetään ko. kerroksessa tapahtuvan lämpökuvauksen tukena. Erillisestä pyynnöstä voidaan raportoida myös huoneilman suhteellinen kosteus sekä kastepistelämpötilat. info@termolog.fi

3 Sivu 3 Sääolosuhteet kohteessa kuvauspäivänä ( ) Allaolevat lämpö- ja kosteuskäyrät on rekisteröinyt ilmatieteen laitoksen havaintoasema Helsingin Kumpulassa. Lämpötila Ilmankosteus info@termolog.fi

4 Sivu 4 Mittausraportissa käytetyt termit ja käsitteet Mittauspiste 1 : kertoo lämpökuvaan ohjelmallisesti sijoitetun mittauspisteen lämpötilan. Mittauspiste sijoitetaan kuvassa aina olennaiseen ja lämpökuvaajaa kiinnostavaan kohteeseen. Mittausalue min : arvo kertoo lämpökuvaan ohjelmallisesti sijoitetun mittausalueen sisältä löydetyn minimilämpötilan. Mittausalue Max : arvo kertoo lämpökuvaan ohjelmallisesti sijoitetun mittausalueen sisältä löydetyn maksimilämpötilan. Emissiivisyys : Kappaleen säteilemän energian osuus kappaleen kokonaisenergian määrästä ilmaistaan emissiivisyytenä. Se on desimaaliluku nollan ja ykkösen väliltä. Mitä suurempi emissiivisyys, sitä vähemmän kappale heijastaa ympäristön energiaa ja sitä enemmän kappale säteilee lämpöä. Absoluuttinen kosteus : Kuvaa ilman vesihöyrysisällön määrää. Absoluuttinen kosteus on esim. vesihöyryn massan suhde joko kuivan tai kostean ilman kokonaistilavuuteen. Yksikkönä käytetään grammoja vettä kuutiometrissä ilmaa (g/m^3). Absoluuttisella kosteudella on yläraja, kyllästyskosteus, joka määrittelee, paljonko vesihöyryä ilmassa voi olla kussakin lämpötilassa. Lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Jos ilmaan haihdutetaan väkisin vettä yli kyllästyskosteuden, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi. Samoin käy, kun ilma jäähtyy, sillä silloin kyllästyskosteus laskee. Suhteellinen kosteus (rh%) : kertoo montako prosenttia absoluuttinen kosteus on vallitsevan lämpötilan kyllästyskosteudesta. Kastepistelämpötila, lyhyemmin kastepiste : on lämpötila, johon ilman pitäisi jäähtyä, jotta kyllästystila saavutettaisiin. Tässä lämpötilassa ilmassa oleva kosteus tiivistyy jäähtyneen rakenteen pintaan. Paine-ero : Paine-eromittaus on lämpökuvausta tukeva toimenpide. Sisä- ja ulkoilman välinen paine-ero mitataan 1 pascalin tarkkuudella. Rakennuksen optimi paine-ero ulkoilmaan nähden on noin pascalia, eli hienoinen alipaine sisällä. Positiivinen sisäpaine aiheuttaa sisäilman kosteuden kulkeutumisen rakenteisiin ja saattaa ajan myötä aiheuttaa kosteusvaurioita. Liian suuri alipaine aiheuttaa ylimääräisiä kylmäilmavuotoja rakenteisiin. Suuret alipaineet vääristävät lämpökuvissa käytettyjä pistemäisten pintalämpötilojen ja lämpötilaindeksien arvoja. Nämä vääristymät voidaan tiettyyn rajaan asti ottaa huomioon lämpötilaindeksiä korjaamalla. Suuren alipaineen aiheuttamat ilmavuodot poistetaan ensisijaisesti IV-säätötyöllä. Lämpötilaindeksi : kts. sivu 6 Oleskeluvyöhyke : Huoneen osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista. Operatiivinen lämpötila : Operatiivisella lämpötilalla tarkoitetaan huoneilman lämpötilan ja ihmistä ympäröivien pintojen säteilylämpötilojen keskiarvoa. Operatiivinen lämpötila kuvastaa huoneilman poikkeavien pintalämpötilojen vaikutusta ihmisen lämmöntunteeseen. Operatiivinen lämpötila voi poiketa huomattavasti huoneilman lämpötilasta esimerkiksi huoneissa, joissa on suuria ikkunoita tai joiden alla on lämmittämättömiä ilmatiloja. Huoneilman lämpötila : Ilman lämpötila mitattuna mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä 1,1 metrin korkeudelta. info@termolog.fi

5 Sivu 5 Tietoa lämpötilaindeksin käytöstä Lämpötilaindeksillä voidaan arvioida rakennuksen vaipan lämpöteknistä toimivuutta. Seinän ja lattian pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksia käyttämällä silloin, kun lämpötilojen mittauksia ei voida tehdä - 5 C ± 1 C :n ulkolämpötilassa, ts. jos ulkolämpötila on alle - 5 C tai yli - 5 C (maks. + 5 C) mittaustoleranssi huomioon ottaen. Lämpötilaindeksi määritellään seuraavasti: TI = (Tsp-To)/(Ti-To)x100 [%] TI = lämpötilaindeksi Tsp =sisäpinnan lämpötila, C Ti = sisäilman lämpötila, C To = ulkoilman lämpötila, C Lämpötilaindeksin laskemiseksi on määritettävä huoneilman lämpötila, ulkoilman lämpötila ja sisäpinnan (seinä tai lattia) lämpötila. Seinän välttävän tason lämpötilaindeksi on 81 % ja hyvän tason lämpötilaindeksi on 87 %. Vastaavasti lattian välttävän tason lämpötilaindeksi on 87 % ja hyvän tason lämpötilaindeksi on 97 %. Seinän ja ulkovaipan liitoskohtien sekä läpivientien pistemäistä lämpötilaa kuvaava välttävän tason lämpötilaindeksi on 61 % ja hyvän tason 65 %. Sijoittamalla mitatut suureet edellä mainittuun kaavaan ja ratkaisemalla siitä lämpötilaindeksi, voidaan seinän lämpöteknillinen kunto arvioida lämpöviihtyvyyden ja mahdollisen terveyshaitan kannalta. Pistemäisen pintalämpötilan indeksi 61. Referenssitilanteessa, jossa sisälämpötila on 21 astetta ja ulkolämpötila -5 astetta, saa pistemäinen pintalämpötila olla indeksillä 61 mitattuna minimissään 10,9 astetta. 10,9 astetta on myös kastepistelämpötila joka saavutetaan ym. olosuhteissa kun ilman suhteellinen kosteus nousee noin 50 prosenttiin. 50 prosenttia voidaan saavuttaa esim. pienehkössä huoneistossa jossa on heikko ilmanvaihto, paljon ihmisiä samaan aikaan, pyykkejä kuivamassa yms. Lyhyesti sanottuna: käyttämällä mittaustyössä indeksiä 61 pyritään varmistamaan ettei kastepisteitä pääse syntymään edes lyhytaikaisesti. Kastepisteen pitkäaikainen olemassaolo yhdessä sopivan lämpötilan kanssa mahdollistaa kasvuolosuhteet home- ja lahottajasienille yms. mikrobeille. Lisätietoja lämpötilaindeksin käytöstä löytyy sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta asumisterveysohjeesta. Ohjeen voit ladata kokonaisuudessaan osoitteesta mm. internetosoitteesta info@termolog.fi

6 Sivu 6 Tietoa lämpötilaindeksin käytöstä Taulukon lähde : Sauli Paloniitty : Rakennuksen lämpökuvaus (ISBN ) Määritelmä Heikko taso Välttävä taso Hyvä taso Sovelletaan : Korjausrakentamisessa Uudisrakentamisessa Indeksi seinän lämpötilalle Indeksi lattian lämpötilalle Indeksi pistemäisille vioille Lattia ja seinät kuvataan SFS5511 standardin mukaisesti, indeksi määritetään usean mittauspisteen keskiarvon perusteella. info@termolog.fi

7 Sivu 7 Terveydelliset viranomaismääräykset ja ohjeet Lähde : Sauli Paloniitty : Rakennuksen lämpökuvaus (ISBN ) 1. Terveydensuojelulaki (763/94) Luku 7 Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset. 26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset. Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. 2. Terveydensuojeluasetus (1280/94) Luku 5 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset. 15 Asunnon ja muun oleskelutilan terveellisyyden valvonta, on kiinnitettävä huomiota, että rakennus on ottaen huomioonsen käyttötarkoitus riittävän tiivis ja siinä on riittävä lämmöneristys. 3. Sosiaali- ja terveysministeriön opas 1:2003 Asumisterveysohje 4. Sisäilmayhdistyksen julkaisu 5: Sisäilmastoluokitus 2000 Rakenteelliset viranomaismääräykset ja ohjeet Lähde : Sauli Paloniitty : Rakennuksen lämpökuvaus (ISBN ) 1. RakMK C3 Lämmöneristys Määräykset Rakennuksen vaipan lämpötekniset vaatimukset. 2. RakMK D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Lämpöolot, ilmanvaihto, melun ohjearvot. 3. RakMK D3 Rakennuksen energiatalous Määräykset ja ohjeet Sisäilman suunnittelun ohjeistus. 4. RT Rakennuksen sisäilmasto. Sisäilman lämpöolot ja lämpökuormat. info@termolog.fi

8 Sivu 8 LPK Staffan info@termolog.fi

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29 Sivu 29 Staffansby lågstadie info@termolog.fi

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55 Sivu 55 Tärkeää! Paine-eron vaikutus mittaustuloksiin (lähde : Sauli Paloniitty - Rakennuksen lämpökuvaus, 2004) Lämpökuvausta tehtäessä on tärkeää että tilassa vallitsee normaali painesuhde. SFS5132-standardin mukainen, lämpökuvauksen aikana tavoiteltava paine-ero on -5 pascalia, jolloin tila on lievästi alipaineinen. Paine-erolla on suora yhteys ilman liikkeeseen ja näin ollen myös ilmavuotopisteen pintalämpötilaan. Alipaineen suuruudella on yleensä melko suoraviivainen vaikutus vikakohtien pintalämpötiloihin silloin kun alipaine on vielä kohtuullinen (0 pascal pascal). Alipaineen kasvaessa yli -30 pascalin ei vuodon aiheuttamaa pintalämpötilan muutosta enää voi hallita. Tällöin on syytä tarkastella lähemmin alipaineen aiheuttavia tekijöitä ja harkita lämpökuvauksen keskeyttämistä sekä ehdottaa mahdollista ilmanvaihdon tasapainotusta. Huoneisto saattaa olla myös ylipaineinen, jolloin lämmin ja kostea huoneilma pääsee ylipaineisena rakenteisiin. Ylipaine aiheuttaa rakenteiden kostumista ja huoneilman vesihöyryn kondensoitumista rakenteisiin. Pitkällä aikajänteellä ylipaine aiheuttaa kosteusvauroita. Ylipaineista huoneistoa ei voida lämpökuvata sisältä käsin. Ulosvuotava huoneilma lämmittää mennessään vuotokohdat huoneilman lämpötilaan jolloin lämpökamerakaan ei havaitse vuotavassa pisteessä mitään poikkeamaa verrattuna vuotamattomaan rakenteeseen. Rakennukset, joissa on koneellinen poisto tai koneellinen tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmä, ovat lähtökohtaisesti oikein mitoitettuja korvausilman tulo- ja poistomäärien suhteen. Kun lähtökohtaisesti oikein suunniteltu ilmanvaihtojärjestelmä otetaan käyttöön, tulevat sattumatekijät mukaan peliin : ikkunat joissa on ns. korvausilmaventtiili ovat väärin käytettyinä (ja väärin mitoitettuina) suurin yksittäinen alipaineen aiheuttaja. Korvausilmaventtiiliit koetaan "vetoisiksi" ja usein asukas sulkee ne täysin, usein korvausilmaventtiilit tukitaan rievuilla, joskus ne jopa teipataan umpeen. Näissä tapauksissa alipaine huoneistossa kasvaa kohtuuttomaksi ja korvausilma etsii uusia reittejä. Uudet korvausilmareitit ovat tyypillisesti ikkunoiden ja ovien puitteissa sekä karmiliitospisteissä, ja varsinkin saunojen korvausilmaventtiileissä : Suuri osa kylmiksi raportoiduista pesuhuoneista ovat seurausta korvausilman väärälle reitille. Kun asunnon muut korvausilmareitit on tukittu, tulee huoneiston lähes kaikki korvausilma saunan "raakailmaventtiilistä" jäähdyttäen samalla saunan ja kylpyhuoneen kohtuuttoman kylmäksi. Jos lämpökuvauksen yhteydessä huoneistossa havaitaan yli -5 pascalin alipaine, tulee painevaikutuksen huomioiva korjauskerroin ottaa käyttöön. Vuotopisteestä mitatusta lämpötilasta lasketaan lämpötilaindeksi, jonka jälkeen indeksi tulee korjata painekertoimella. Painesuhteen tavoitetila on -5 pascalia. Esimerkiksi, jos huoneistossa on suurempi alipaine kuin -5 pascalia, esim. -12 pascalia, tulee lämpötilaindeksiä nostaa seitsemällä pisteellä (mitattu -12pa - -tavoitetila -5pa). Esim. jos kohteesta on mitattu lämpötilaindeksi 57 ja alipaine on -12 pascalia, on lopullinen lämpötilaindeksi 64. Korjausrakentamisen ollessa kyseessä on indeksi 64 jo hyväksytyllä tasolla! Uudisrakennuskohteissa indeksi 64 jää vielä hieman alle hyväksytyn tason. info@termolog.fi

56