Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhdentäminen Kuulemistilaisuus ja kirjalliset kommentit YHTEENVETO KUULEMISPALAUTTEISTA AIHEPIIREITTÄIN

Transkriptio

1 Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhdentäminen Kuulemistilaisuus ja kirjalliset kommentit YHTEENVETO KUULEMISPALAUTTEISTA AIHEPIIREITTÄIN Ympäristöministeriö järjesti kuulemistilaisuuden koskien yhden luukun periaatteesta ympäristöllisissä menettelyissä laadittua väliraporttia. Kuulemistilaisuudessa puheenvuoron käyttivät Metsäteollisuus ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, MTK ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Etelä-Suomen AVI, Etelä-Pohjanmaan ELY, Tukes sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Kuulemistilaisuuden jälkeen varattiin 2 viikkoa aikaa kirjallisten kommenttien toimittamiselle. Kirjallisia kommentteja saatiin kahdeksalta (8) eri taholta. Kirjallisia kommentteja antoivat seuraavat tahot: Kemianteollisuus ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Teknologiateollisuus ry, Kaivosteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Tukes ja Lahden kaupunki. 1. Sähköinen asiointi Elinkeinoelämän keskusliitto, Satu Räsänen, kommenttipuheenvuoro: Optimaalinen sähköinen yksi luukku edellyttäisi huomattavasti laajempaa soveltamisalaa kuin nyt ehdotetaan. Digitalisoinnin tulisi ylittää hallinnon ja viranomaisten rajat, hyödyntää olemassa olevat tietovarannot (rekisterit, paikkatiedot jne.) ja jollakin aikavälillä myös ratkaista valtion ja kuntien väliset tarvittavat rajapinnat. Sähköisen yhden luukun tulee kattaa datan kulku, lupamenettely, valvonta ja raportointi eri vaiheineen sekä erilaiset palvelutoiminnot. Kemianteollisuus, kirjallinen kommentti: Tavoitteena tulee olla asiakaslähtöinen, joustava sähköinen asiointi ja sitä tukevat menettelyt. Tämä toteutunee parhaimmillaan jatkuvan kehittämisen mallilla myös tarvittavien säädösten osalta. Teknologiateollisuus, kirjallinen kommentti: Toimiva asiakaslähtöinen yhden luukun periaate edellyttää toimivaa digitaalista asiointijärjestelmää. Raportissa kuvataan Luvat ja valvonta -kärkihankkeen tavoitetta. Kärkihankkeen ja yhden luukun periaatteen keskinäisestä koordinaatiosta tulee huolehtia sekä varmistaa, että käyttäjien, siis yritysten, näkökulma otetaan kehittämistyössä huomioon. Digitalisaatiossa huolehdittava tietojen luottamuksellisuudesta. Ympäristöteollisuus ja palvelut, kirjallinen kommentti: Yhden luukun malliin tulisi ottaa soveltuvissa määrin myös ennakko- ja jälkivalvontaan liittyviä lupa-, ilmoitus- ja rekisteröintimenetelmiä tärkeää olisi ainakin digi-sovelluksen ulottaminen myös näihin menettelyihin. Metsäteollisuus ry, Fredrik Blomfelt, kommenttipuheenvuoro ja kirjallinen kommentti: Sähköisten järjestelmien kehittäminen ja eri järjestelmien koordinointi huolestuttaa ja tähän olisi voimakkaammin pitänyt ottaa kantaa väliraportissa. On suuri epävarmuus siitä, etenevätkö hankkeet riittävän nopeasti ja tapahtuuko koordinointia eri hankkeiden välillä. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pasi Kallio, kirjallinen kommentti: Sähköisen järjestelmän tosiasiallisen toimivuuden kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota sähköisten palveluiden teknisiin lähtökohtiin, saavutettavuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Yksittäisillä luvanhakijoilla tai toisaalta haitankärsijöillä (kuten kansalaisilla ja järjestöillä) ei välttämättä ole aina tosiasiallisia mahdollisuuksia käyttää sähköisiä järjestelmiä riittävän tehokkaasti. Mikäli lupa-asioita yhdennetään ajallisesti, samanaikaisesti käsiteltävien isojen asiakirjojen määrä vaikeuttaa asiaan perehtymistä ja lausumista, etenkin jos kaikki aineistot pyritään pitämään sähköisinä. Tämä ei tarkoita, ettei sähköisiä järjestelmiä tulisi kehittää. Mutta samalla on varmistettava myös perinteisten kanavien toimivuus. Suomen Kuntaliitto, Miira Riipinen, kommenttipuheenvuoro: Sähköistä asiointia tulisi kehittää enemmän kuin mitä tämä lainsäädäntöhanke vaatii. Toiveena on, että hyödynnetään sekä olemassa olevia järjestelmiä että rajapintoja. Etelä-Pohjanmaan ELY, Aulis Rantala, kommenttipuheenvuoro: Sähköinen asiointi on toiminnan kannalta ehdottoman tärkeää ja tietojärjestelmien kehittämiseen on panostettava. 1

2 Tukes, kirjallinen kommentti: Tarkoituksenmukaisinta on keskittyä hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti ympäristöllisten lupien (ympäristölupa, vesitalouslupa, luonnonsuojelulain poikkeuslupa, maa-aineslupa, rakennuslupa) yhdentämiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen. Teknisen turvallisuuden lupa-asiat voidaan integroida osaksi sähköistä asiointia myöhemmin. Tukes pitää tärkeänä, että viranomaiset keräävät sähköisesti tehtäviensä edellyttämää tietoa yhteistyössä kaikissa niissä tilanteissa, joissa siitä on hyötyä asiakkaille ja viranomaisille, sekä hyödyntävät yhteistä tietopohjaa mahdollisimman laajasti. Tukes on valmis kaikkeen tällaiseen yhteiseen kehittämistyöhön. Yhteistyön tulisi olla luonteva osa viranomaisten välistä yhteistyötä ilman erillisiä säädöksiä. Työ- ja elinkeinoministeriö, Pauliina Karjala, kommenttipuheenvuoro: Työ- ja elinkeinoministeriö kannattaa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia. TEM koordinoi luvat ja valvonta-hanketta, jossa valmistellaan sähköiseen asiointiin liittyvää palvelukerrosta. Lahden kaupunki, kirjallinen kommentti: Hyvinä asioina pidetään mm. seuraavia: eri lupamenettelyt saadaan vireille sähköisesti samalla kertaa, hankkeen tiedot ja selvitykset syötetään vain kertaalleen ja aineistot ovat sähköisesti eri tahojen saatavilla. 2. Yhteensovittava lupamenettely a) Mitä lupia koskee Elinkeinoelämän keskusliitto, Satu Räsänen, kommenttipuheenvuoro: Ympäristöluvan ja kemikaaliturvallisuuslupien ja -ilmoitusten välisiä suhteita tulee selkeyttää ja päällekkäisyydet poistaa. Soveltamisalan laajentamista tulee tarkastella suhteessa ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyihin. Kemianteollisuus, kirjallinen kommentti: Kemianteollisuuden investoinnit ovat lähes kauttaaltaan sellaisia, joissa ympäristöluvat haetaan ja ratkaistaan ensin. Vasta teknisen suunnittelun edetessä ja tarkentuessa voidaan hakea kemikaaliturvallisuuslain mukaisia lupia. Selvitettäväksi jääkin, onko esitetyn laajuisella yhteen sovittamisella tarvetta. Olisi ensisijaista saada menettelyjen yhdentäminen varsinaisten ympäristöpäätösten osalta etenemään. Tässä vaiheessa kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain mukaan ottamista yhteen sovittavaan menettelyyn tulisi tarkastella kriittisesti. Vähintäänkin odottaa vaikutusten arvioinnin tuloksia ja muiden kehityshankkeiden linjauksia. Kaivosteollisuus, kirjallinen kommentti: Kaivosteollisuus korostaa kaivoslain asemaa sektorilakina, jossa säädetään kaikista kaivosoikeudellisista lupa- ja valvontamenettelyistä. Vuoden 2011 kaivoslakiin sisällytettiin yhteensovittamista muiden, lähinnä ympäristöllisten lakien kanssa. Kaivoslaissa on varallisuusoikeudellinen ulottuvuus, joten se ei ole varsinaisesti ympäristöllinen laki. Metsäteollisuus, Fredrik Blomfelt, kommenttipuheenvuoro ja kirjallinen kommentti: Ajallinen yhteensovittaminen on kannatettava vaihtoehto. Riittävän laaja soveltamisala on kannatettavaa. Keskeistä on, että kemikaaliturvallisuuslain luvat otetaan mukaan ja Tukes voisi olla myös koordinoiva viranomainen. Erittäin tärkeää, että eri lupamääräyksissä ei ole sisällöllisiä ristiriitoja. Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry, Minna Ojanperä, kommenttipuheenvuoro: Kannatettavaa, että ajallisesti yhdenmukaistetaan viranomaisten yhteistyötä ja lupamääräyksiä yhdennetään sisällöllisesti. Jos eri lakien luvat ovat samanlaisia, niin voiko muutoksenhaussa tulla esille ne bis in idem eli ei kahdesti samassa asiassa. Kuntaliitto, Miira Riipinen, kommenttipuheenvuoro: Rakennusluvat eivät sovi yhteen sovitettuun menettelyyn. Ehdotettu menettely edellyttää, että kaikki hakemukset asiakirjoineen ovat viranomaisella menettelyn alkaessa. Ilman toiminnan yksilöintiä ja ympäristöluvasta tulevia reunaehtoja ei ole järkevää suunnitella rakennuksia. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pasi Kallio, kirjallinen kommentti: Lupien ajallinen yhdentäminen voi olla käytännössä haasteellista. Miten pysäytetään kelvottomien hakemusten eteneminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa? Käsittelyajan osalta tulisi myös erottaa toisistaan aika, joka käytetään ennen hakemuksen vireilletuloa ja sen jälkeen kuluva aika. Vastuu hakemuksesta on viime kädessä hakijalla. 2

3 Tukes, kirjallinen kommentti: Tukes katsoo, että tarkoituksenmukaisinta on keskittyä hallituksen toimintasuunnitelman mukaisesti ympäristöllisten lupien (ympäristölupa, vesitalouslupa, luonnonsuojelulain poikkeuslupa, maa-aineslupa, rakennuslupa) yhdentämiseen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen. Teknisen turvallisuuden lupa-asiat voidaan integroida osaksi sähköistä asiointia myöhemmin. TEM, Pauliina Kanerva, kommenttipuheenvuoro: TEM:llä huoli siitä, että valmistuuko hanke ajallaan, jos paketoidaan liian monta lakia. Tukesin luvat tulisi ottaa mukaan vasta seuraavassa vaiheessa. Lahden kaupunki, kirjallinen kommentti: Rakennuslain mukaisten lupien yhdistäminen yhden luukun periaatteeseen on haastavaa. Rakennusluvissa tarvitaan yksityiskohtaiset suunnitelmat hankkeen toteutuksesta, joita ei usein ole vielä ratkaistu ympäristölupavaiheessa. Ympäristöluvan ehdot myös usein määrittävät ratkaisuja rakennuslupaan. Valtion ympäristölupaviranomainen ei voi määrätä, että ympäristölliseen lupamenettelyyn liittyvä rakennuslupahakemus menisi käsittelyssä muiden rakennuslupa-asioiden edelle. b) Yhteensovittava viranomainen ja sen rooli Kemianteollisuus, kirjallinen kommentti: Avoinna olevia kysymyksiä ovat, mikä on yhteen sovittavan viranomaisen rooli, millä viranomaisella tämä rooli olisi ja tarvitaanko tehtävä tässä muodossa. Väliraportissa on ehdotettu viranomaisiksi valtion lupa- ja valvontaviranomaista ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaista. Jos yhteensovittaminen tulee kattamaan väliraportin mukaan kemikaaliturvallisuuslain ja kaivoslain, tulee Tukesin ehdottomasti olla yksi yhteen sovittavista viranomaisista. Tällöin voitaisiin myös selvittää mahdollisuutta antaa luvanhakijan valita yhteen sovittava viranomainen hankkeeseensa. Teknologiateollisuus, kirjallinen kommentti: Jos yhteensovittaminen kattaa väliraportin mukaisesti kaivoslain ja kemikaaliturvallisuuslain, tulee Tukesin ehdottomasti olla yksi yhteensovittavista viranomaisista. Valinta yhteensovittavasta viranomaisesta tulee tehdä tarkoituksenmukaisuuden perusteella ja valinnan tältä osin voisi tehdä myös luvanhakija. Metsäteollisuus, kirjallinen kommentti: Keskeistä, että kemikaaliturvallisuuslain luvat otetaan mukaan menettelyyn ja että Tukes voi olla koordinoiva viranomainen. Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry, Minna Ojanperä, kommenttipuheenvuoro: Omalle viranomaiselle kuulumattomat tiedot lisäävät tuskaa eli aiheuttavat työtä molemmille osapuolille ja viivästyttävät asian käsittelyä. Kuntaliitto, Miira Riipinen, kommenttipuheenvuoro: Kunta on itsehallinnollinen toimija ja päätöksenteko tapahtuu eri tavalla kuin valtiolla. Arvioitava, mikä vaikutus maakuntauudistuksella on yhteen luukkuun. On huomioitava, miltä osin uudet tehtävät olisivat asian käsittelyä (maksullista) ja miltä osin neuvontaa (ilmaista, verovaroin tuettua). Taloudelliset vaikutukset on arvioitava. Valtion ympäristölupaviranomainen ei voi määritellä, että ympäristölliseen lupamenettelyyn kuuluva hakemus menee rakennusvalvonnassa jonossa jonkin yhdyskunnan toiminnan ja kehittämisen, kunnan elinvoiman kannalta kunnan priorisoiman rakennuksen lupakäsittelyn ohi. Koordinoiva viranomaisen tulisi asettaa ennemminkin tavoiteaikataulu lupien käsittelylle. Koordinoivan viranomaisen roolia tulisi täsmentää. Tukes, Päivi Rantakoski, kommenttipuheenvuoro: Harkittava vaihtoehtoa, että koordinoiva viranomainen voisi vaihtua menettelyn edetessä. TEM, Pauliina Karjala, kommenttipuheenvuoro: Koordinoivan viranomaisen toimivalta on säädettävä tarkasti. On myös hyvä tunnistaa, että lupamenettelyissä on muitakin viranomaisia, kuin mitä nyt rajattu tähän. Maakunnat on saatava tehokkaasti mukaan. Lahden kaupunki, kirjallinen kommentti: Yhden luukun lupa on tavoitteena kannatettava. Koordinoitava kokonaisuus voi olla laaja ja työllistää kunnan ympäristönsuojeluviranomaista. Ympäristönsuojeluviranomainen on kunnissa heikoimmin resursoitu viranomainen. Jos resurssit olisivat riittävät, niin koordinoivana viranomaisena toimiminen luontevasti on ympäristönsuojeluviranomainen. Koordinointi olisi suuri haaste kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle suurillakin paikkakunnilla ja tuntuu lähes mahdottomalta tehtävältä pienissä kunnissa, jossa kunnan ympäristöviranomainen voi toimia useamman kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena tai voi myös hoitaa ympäristönsuojeluviranomaisen 3

4 töitä vain osa-aikaisena ja vastata myös jostakin muusta kokonaisuudesta kunnassa. Laki kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen hallinnosta määrittää, että tehtäviin kuuluu vahvana ympäristönsuojelun edistäminen, neuvonta, ympäristöntilan seuranta, tiedottaminen ym. Koordinoivan viranomaisen osaamisen tulisi myös laajentua ja sen tulisi osata hakemuksen alkuvaiheessa tunnistaa kaikki hankkeeseen liittyvät menettelyt. Tämä on suuri osaamishaaste, johon tarvittaisiin lisäkoulutusta. Lisäksi on tärkeää määrittää, miltä osin asian käsittely on maksullista ja miltä osin ilmaista neuvontaa, joka kustannetaan verovaroin. c) Päätösvalta menettelyn valinnasta Kemianteollisuus, kirjallinen kommentti: Luvitettavat hankkeet vaihtelevat merkittävästi, ja väliraportissa esitetty luvanhakijan valinnanvapaus on erittäin kannatettava linjaus. Teknologiateollisuus, kirjallinen kommentti: Väliraportissa esitetään, että luvanhakijalla on valinnanvapaus siitä, millaisessa menettelyssä se hankkeensa lupia hakee, joko nykyisenkaltaisen menettelyn mukaisesti, missä mitään eri lupia tai päätöksiä ei yhdistetä, yhdennetä tai edes koordinoida, kaikki tarvittavat luvat, ilmoitukset, rekisteröinnit ja päätökset yhteensovitetussa menettelyssä tai osittain yhdessä ja osittain erillisissä menettelyissä. Valinnanvapaus on ensiarvoisen tärkeä, koska hankkeet vaihtelevat suuresti. Ympäristöteollisuus ja palvelut, kirjallinen kommentti: Luvanhakijan valinnanvapaus menettelystä on erittäin kannatettavaa. Yrityksen tulisi voida valita joko yhteensovitettu lupa-/päätösmenetelmä tai sitten hoitaa lupaprosessit erillisinä prosesseina kuten nykyäänkin. Metsäteollisuus, Frekrik Blomfelt, kirjallinen kommentti ja kommenttipuheenvuoro: Joustava järjestelmä, jossa hakija voi päättää menettelyistä, on kannatettava. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pasi Kallio, kirjallinen kommentti: Jos yhdentämisen valinta on kokonaan hakijan päätösvallassa ja menettelyä voi muuttaa missä vaiheessa tahansa, tämä voi entisestään vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa ja lisätä epävarmuutta. Etelä-Suomen AVI, Raija Aaltonen, kommenttipuheenvuoro: Joustavuus on keskeistä, koska etukäteen ei voida tunnistaa eri hankkeiden monimuotoisuutta. Etelä-Pohjanmaan ELY, Aulis Rantala, kommenttipuheenvuoro: Menettelyn valinnan olisi parempi perustua luvanhakijan ja viranomaisen väliseen sopimukseen. d) Asiakaslähtöisyys Kemianteollisuus, kirjallinen kommentti: Väliraportin päälinjaukset ovat kannatettavia, ja vievät luvituksen sujuvoittamista oikeaan, asiakaslähtöiseen suuntaan. Hanketta olisi kuitenkin syytä eräiltä osin suunnata uudelleen optimaalisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Tavoitteena tulee olla asiakaslähtöinen, joustava sähköinen asiointi, ja sitä tukevat menettelyt. Ja tämä toteutunee parhaimmillaan jatkuvan kehittämisen mallilla myös tarvittavien säädösten osalta. Ympäristöteollisuus ja palvelut, kirjallinen kommentti: Yhden luukun mallin kehitystyön tulee olla jatkuvaa ja määrätietoista. Viranomaispuolen sitoutuminen järjestelmän jatkokehittämiseen on tärkeää. Yhden luukun mallin tulisi olla toimintaperiaate, jonka mukaan ympäristönhallintoa kehitettäisiin ja jossa asiakaslähtöisyys olisi keskiössä. Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry, Minna Ojanperä, kommenttipuheenvuoro: Asioinnin tulee olla helppoa ja lähellä toimijaa. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pasi Kallio, kirjallinen kommentti: On pidettävä mielessä, että lupahankkeiden tosiasiallisia asiakkaita ovat sekä luvanhakija että myös muut osalliset, kuten asukkaat, järjestöt ja ympäristö itsessään. Tätä lähtökohtaa tulisi painottaa jatkossa enemmän ja menettelyiden tasapuolisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Myös haitankärsijöiden aseman parantamiseen tulisi panostaa. 4

5 Lahden kaupunki, kirjallinen kommentti: Muille asianosaisille, kuin koordinoivalle viranomaiselle, muutos olisi varmasti tavoiteltava ja hankekokonaisuus selkeämpi, kun lupia haetaan kerralla. e) Ennakkotapaaminen Teknologiateollisuus, kirjallinen kommentti: Raportissa on kuvattu ennakkotapaamisen sisältöä ja tavoitteita. Näemme, että määräajat ja prosessin aikataulujen hallinta ovat keskeinen osa ennakkoneuvottelusuunnitelmaa. Metsäteollisuus, kirjallinen kommentti: Tärkeää, ettei ole vain ennakkoneuvotteluja, vaan myös myöhemmässä vaiheessa prosessia pitää käydä neuvotteluja tarpeen mukaan. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pasi Kallio, kirjallinen kommentti: Ennakkoneuvottelu antavat kuvan siitä, että asiat on sovittu jo etukäteen. Tämän välttämiseksi tulisi varmistaa se, että kaikista neuvotteluista laaditaan muistio, joka liitetään hakemuksen asiakirja-aineistoon. Suunnitelma lupahakemuksen käsittelyn etenemisaikataulusta ja muista vaiheista on erittäin tarpeellinen asiakirja. Etelä-Pohjanmaan ELY, Aulis Rantala, kommenttipuheenvuoro: Ennakkotapaaminen hyvä asia ja toimii jo. Maankäyttö- ja rakennuslain lupien liittäminen menettelyyn ei ehkä järkevää ennakkotapaamisessa hyvä käsitellä nämäkin. Tukes, Päivi Rantakoski, kommenttipuheenvuoro: Neuvontavelvollisuus ja ennakkoneuvottelut on hyvä asia. f) Määräajat käsittelyvaiheille Teknologiateollisuus, kirjallinen kommentti: Näemme, että määräajat ja prosessin aikataulujen hallinta ovat keskeinen osa ennakkoneuvottelusuunnitelmaa. Ympäristöteollisuus ja palvelut, kirjallinen kommentti: On tärkeää määrittää menettelyn kokonaiskesto ja asettaa määräaikoja. Metsäteollisuus, kirjallinen kommentti: Määräaikojen asettaminen parantaa ennakoitavuutta. Määräajoista ei ole tarpeeksi vahvoja kirjauksia vielä väliraportissa, mutta askel oikeaan suuntaan. Tärkeää, että yhden luukun mallin avulla saadaan kokonaiskäsittelyaika lyhemmäksi. Maataloustuottajain keskusliitto MTK ry, Minna Ojanperä, kommenttipuheenvuoro: Asian ratkaisun antamiselle määräajassa on luotava selkeät raamit. Suomen luonnonsuojeluliitto, Tapani Veistola, kirjallinen kommentti: Yleistymässä olevat 30 päivän lausuntoajat ovat vapaaehtoisjärjestöille ja kunnille hyvin ongelmallisia. Kuulemisaineistot voivat olla hyvin laajoja. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pasi Kallio, kirjallinen kommentti: Liian lyhyt kuulemisaika saattaa pahimmillaan johtaa valitusten määrän lisääntymiseen. Ajatus lupamenettelyn määräajasta voi olla hankala toteuttaa. Liittyykö määräajan ylittämiseen jokin sanktio vai mikä vaikutus sillä voi lupa-asiassa olla? Myös yhdenvertaisuus suhteessa muihin hankkeisiin on ongelmallista. Etelä-Suomen AVI, Raija Aaltonen, kommenttipuheenvuoro: Menettely ei välttämättä nopeuta lupaasian ratkaisua verrattuna siihen, että lupa käsitellään yksinään, sillä asialla mennään hitaimman mukaan. Jos muutokset hyväksytään, lisäävät ne yhteistyötä viranomaisten ja toiminnanharjoittajien kanssa ja tuovat suunnitelmallisuutta lupakäsittelyyn. Tämä voi lyhentää hankkeen lupien kokonaiskäsittelyaikaa. Etelä-Pohjanmaan ELY, Aulis Rantala, kommenttipuheenvuoro: Ajallinen yhteensovittaminen on haastavaa hankkeen erilaisten osatekijöiden vuoksi. Tukes, Päivi Rantakoski, kommenttipuheenvuoro: Ajalliseen yhteensovittamiseen on kiinnitettävä huomiota (esim. ympäristölupa ja kemikaaliturvallisuuslupa). 5

6 Lahden kaupunki, kirjallinen kommentti: Aikataulullisesti tavoite samanaikaisista lupapäätöksistä on haastava. Yhdestä luukusta haettava lupa voi tosiasiallisesti tavoitteiden vastaisesti pidentää eikä lyhentää lupaprosessin kokonaiskestoa. Koordinoivan viranomaisen tehtävään kuuluu määräajan asettaminen sekä hakemusten täydentämiselle että lupapäätösten antamiselle. Mitä seuraa, jos luvat eivät ole valmiit sovitussa määräajassa? g) Maankäytön suunnittelu Elinkeinoelämän keskusliitto, Satu Räsänen, kommenttipuheenvuoro: Maankäytönsuunnittelun ohjausta osana yhden luukun lupamenettelyä tulisi tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhdessä. Ympäristöteollisuus ja -palvelut, kirjallinen kommentti: Maankäytön suunnittelun ohjaus tulisi saattaa osaksi yhden luukun mallia. Metsäteollisuus, kirjallinen kommentti: Kaavoituksen yhteensovittaminen yhteen luukkuun myös tärkeää, pitäisi ottaa siihen kantaa. Jos se ei ole mahdollista, niin toivon mukaan etenee oikeaan suuntaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. 3. YVA:n ja lupamenettelyn yhteensovittaminen Elinkeinoelämän keskusliitto, Satu Räsänen, kommenttipuheenvuoro: YVAn kytkeminen lupamenettelyyn EU:n YVA-direktiivin sallimalla tavalla on vielä avoinna oleva kysymys lupamenettelystä erillisestä YVAsta luopuminen niissä hankkeissa, joissa hankkeella ei ole vaihtoehtoja (vrt. YVA:n laatiminen kaavamenettelyn yhteydessä). Kemianteollisuus, kirjallinen kommentti: Oleellista olisi myös saada YVA kytkettyä lupamenettelyyn, ja arvioinnista tulisi voida luopua hankkeissa, joissa hankkeilla ei ole vaihtoehtoja. Ympäristöteollisuus ja palvelut, kirjallinen kommentti: YVA tulisi ottaa selkeämmin osaksi yhden luukun mallia, vähintäänkin niiden hankkeiden kohdalla, joissa ei ole sijoituspaikkaharkintaa. Erityisen tärkeää on, että YVAa kehitettäisiin sellaiseksi, että siinä keskityttäisiin oleellisiin asioihin palvellen näin paremmin luvitusta. Ympäristöluvan kanssa päällekkäiset kuulemiset ja lausuntokierrokset tulisi poistaa. Teknologiateollisuus, kirjallinen kommentti: Näemme, että ympäristövaikutusten arviointi tulee ottaa osaksi yhdennettyä ympäristöpäätösten kokonaisuutta. Pelkkä kuulemisten yhdistäminen ei riitä. YVAsta tulisi voida luopua hankkeissa, joissa käytännössä vaikkapa sijoituspaikan osalta ei ole vaihtoehtoja, kuten tehtaan toimintojen laajentuessa. Suurempi osa lupahakemuksista koskee luvan muutoksia kuin kokonaan uusia hankkeita, jolloin tämä poistaa turhaa hallinnollista taakkaa niin viranomaiselta kuin luvanhakijalta. Metsäteollisuus, Fredrik Blomfelt, kommenttipuheenvuoro: YVA:n yhteensovittamista voidaan tietyissä hankkeissa viedä pidemmälle. Suomen luonnonsuojeluliitto, Tapani Veistola, kommenttipuheenvuoro ja kirjallinen kommentti: YVAmenettelyn pitäisi olla valmis ennen lupavaihetta, muuten vaihtoehtovertailun merkitys heikkenee tai katoaa kokonaan. Joka hankkeella on kyllä aina vaihtoehtoja sijoituspaikan ja sen hionnan lisäksi tuotannon määrä, tekniikan laatu, vaikutusaika jne. YVAn tulokset nähdään vasta arviointiselostuksessa, siitä annetuissa lausunnoissa sekä perustellussa päätelmässä. Pitäisi olla aito mahdollisuus siihen, että YVAn tulokset ja selostuslausunnot johtavat esimerkiksi lisäselvityksiin, vaihtoehtojen järjestyksen muuttumiseen tai jonkun vaihtoehdon osoittautumiseen jopa mahdottomaksi. Mutta jos lupahakemus on jo vireillä kun perusteltua päätelmää kirjoitetaan, sitä tekevä virkamies joutuu "jo tapahtuneiden tosiasioiden" eteen. Silloin rima lisäselvityksiin nousee ylemmäs. Jos lupahakemuksen voi tehdä ennen selostuslausuntoja ja perustelua päätelmää, myös osallistumisen ja selostuslausuntojen merkitys vähenisi. Tällöin menetettäisiin YVAn ympäristödemokratiaa korostava puoli. YVAsta tulisi näin pelkkä muodollisuus, turhake ja pakkopulla. Menettelyjen yhdentäminen sopisi korkeintaan erilaisiin laajennushankkeisiin. Hankesuunnittelussa kasvaisi houkutus päästä eroon varsinaisesta itsenäisestä YVAsta yhteismenettelyllä. Tuloksena ns. salamitaktiikan, hankkeiden splittaaminen ja 6

7 "sillanpäähankkeiden" vaara kasvaisi. Jos YVA alistetaan pelkäksi ympäristöluvan esiasteeksi, menetetään YVAn lisäarvo moniin muihinkin päätöksiin kuten kaavaan, rahoitukseen, poliittisiin päätöksiin, sosiaalisen toimiluvan, kestävyyden ja imagopäätöksiin jne. YVA on informaatio-ohjauksen väline, jota ei pidä sotkea pelkäksi yhden luvan osaksi. Parhaimmillaan YVA on toiminnan oman hyvän suunnittelun työkalu eikä pakollinen paha. YVA-lain lausuntoaikoja ei pidä yhden luukun takia lyhentää. Suomen luonnonsuojeluliitto, Pasi Kallio, kirjallinen kommentti: YVA-menettelyn ja ympäristölupaan liittyvien kuulemisten yhdistäminen ei ole perusteltua. LUOVA ja menettelyn digitaalisuus voi käytännössä hoitaa ne harvat tilanteet, joissa tämä saattaisi tulla kyseeseen. Myös yhdennetylle kuulemiselle ehdotettu määräaika (enintään 30 vrk) on täysin riittämätön ehdotamme ajaksi vähintään 45 vrk. Uuden YVA-lain 25 edellyttää perustellun päätelmän liittämistä lupahakemukseen, eikä lakiin sisälly vanhan YVA-lain 11.3 :ää vastaavaa joustavaa säännöstä uusi laki ei siis ilman muutoksia nähdäksemme mahdollista kuulemisten yhdentämistä. Sekä kuulemisen että perustellun päätelmän merkitykset heikkenevät, kun ei ole riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Täydennyspyyntöjen kynnys saattaa nousta, jos myöhemmät selostuslausunnot löytävät puutteita, koska kuuleminen on jo tehty. Hankkeille on aina olemassa vaihtoehtoja ellei sijaintiin, niin tehoon jne. Vaikutusten vähäisyyttä ei myöskään tiedetä, ellei niitä ensin selvitetä. Kuulemisten yhdistäminen saattaa mahdollistaa hankkeiden sisäänajon ensin pienimuotoisempana/alle YVA:n, jonka jälkeen niitä laajennetaan, koska tiedetään menettelyn olevan kevyempää. YVA-menettelyn tosiasiallinen merkitys heikkenee ja ennakkoon sovitun matsin vaikutelma kasvaa