Metsätieto sähköistyy. Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin käyttäjästä. Sivut 10 11
|
|
- Sanna-Kaisa Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 24. HUHTIKUUTA 2014 Nro 8 Metsätieto sähköistyy Esa ja Marjaana Yrjänäinen ovat kaksi Metsään.fi-palvelun noin käyttäjästä. Sivut Ajankohtaista: EU-komissiossa muhii yllätys sivu 3 Puukauppa: Suomalaispuulla vientiä sivu 12 Kokeiltua: Husqvarnalta pikku-uutuus sivu 22 Riista: Kevätkaurista ei moni metsästä sivu 24 Juha Ollila
2 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Rankapuu uhkaa jäädä metsään Veroa suurempi asia Politiikassa väläytetään tasaisin väliajoin kiinteistöveron ulottamista metsään. Viimeksi näin kävi hallituksen kehysriihessä maaliskuussa. Ehdotus ei mennyt läpi. Onneksi, sillä se olisi voinut olla jokamiehenoikeuksien loppu. Jokamiehenoikeudet takaavat jokaiselle Suomessa oikeuden käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Vastaavaa ei monessa maassa ole. Jos kiinteistövero ulotettaisiin metsämaahan, miten metsänomistajat voitaisiin velvoittaa hyväksymään se, että kuka tahansa voi astua heidän metsiinsä? Ei kukaan ole velvollinen päästämään vieraita ihmisiä kotiinsakaan nauttimaan hienosta sisustuksesta. Jokamiehenoikeudet ovat niin arvokas asia, että niistä kannattaa pitää kiinni, vaikka verotuloja menetettäisiinkin. LIINA KJELLBERG Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kemeraksi, eli kestävän metsätalouden rahoituslaiksi, jatkaa vanhoja perinteitä. Vaikka puuta juuri nyt on enemmän kuin sitä käytetään, työryhmä katsoo viisaasti tulevaisuuteen. Valtion varoilla halutaan tukea luonnonhoidon lisäksi myös puuntuotantoa. Tosin laki antaa tuelle vain raamin. Budjettineuvotteluissa ratkeaa vuosittain, kuinka paljon rahaa on jaossa. Viime vuonna kemeratöihin käytettiin 63 miljoonaa euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. EU asettaa entistä tiukemmin rajoja jäsenmaiden omille tukijärjestelmille. Se näkyy myös kemeraesityksessä vaatimuksina, jotka meidän näkökulmastamme ovat turhaa byrokratiaa. Meneillään on jo kolmas yritys uudistaa metsätalouden tukea. Sekä vuoden 2007 että vuoden 2010 lakihakkeet ovat juuttuneet Brysseliin. Työryhmän esityksen mukaan valtio tukee jatkossakin suurta osaa töistä, mihin nytkin on mahdollista saada rahoitusta. Tärkeä uusi työlaji on taimikoiden varhaishoito. Sen lisäksi myös nuoren metsän kunnostukseen on mahdollista saada tukea, enintään 200 eroa hehtaarille. Iso muutos koskee tukea energiapuun korjuulle. Se jää kokonaan pois kemerasta. Alun perinkin oli tarkoitus, että kestävän metsätalouden rahoitus erotetaan energiapuun tuesta, jota varten on valmisteltu oma laki. Tosin neljä vuotta sitten aloitettu lakiuudistus odottaa edelleen EU:n komission hyväksyntää. On osoittautunut vaikeaksi saada lupa tuelle, jossa yhdistyvät sekä metsien hoito että energiapuun korjuu. Energiapuumarkkinat sopeutuvat, vaikka metsähakkeen hankinta nuorten metsien hoitokohteilta jäisi kokonaan vaille valtion rahaa. Jo nyt polttoon ostetaan kuitupuuta enenevässä määrin. Ruotsissa metsähaketta tehdään järeästä runkopuusta moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Järkevää olisi, myös EU:n kannalta, että tuki ohjaisi haketettavaksi etenkin nuorten metsien pienpuuta. Ilman sitä hyvää polttoainetta mätänee metsiin. SITAATTI Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 asetetun prosentin päästövähennystavoitteen vain siinä tapauksessa, että energiantuotantoon käytettävän biomassan päästökerroin on jatkossakin nolla, hiilidioksidin erotus- ja varastointiteknologiat otetaan käyttöön ja ydinvoima on edelleen osa energiantuotantovalikoimaa. TEMin ylijohtaja Esa Härmälä Piipussa Jymy, suussa hymy Näkymä savotta-aiheisesta kotimuseostani. Juhani H Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Rakennusala on muutoksen kourissa Kysynnän kasvu on asuinrakennusten korjauksissa, ei uudisrakentamisessa, rakennusalan veteraani Pekka Pajakkala sanoo. Sivut 4 5 Puukauppa-arviosta suli puolet pois Tuore metsänomistaja joutui pettymään pahasti. Sivu 6 Kirjanpainaja lisää koivun suosiota Sivu 7 Metsänhoitoyhdistykset menossa MTK:hon Sivu 8 METSÄSTÄ Koska kannattaa lannoittaa? Sivut Metsästyskulttuuri tallentuu videolle Sivut Metsä rauhoittaa mestariampujan Sivut Männyn perkuussa ei pidä arastella Sivu 19 Ympäristöjärjestön pomo sopuisana Greenpeacen maajohtajan Sini Harkin mukaan järjestö on monessa asiassa metsänomistajien puolella. Sivu 22 PILKKEITÄ Röntgenillä selviää siementen kunto Läpivalaisusta on suuri apu siementen tuotannossa ja tutkimuksessa. Sivu 26 Vero-ohjeet toivat lehtipalkinnon Sivu 28 Todelliset jättiläiset löytyvät Kanadasta Sivu 30 Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi
3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI EU-komission valmistelemat maa- ja metsätalouden valtiotukien säännöt ovat poikimassa ikävän yllätyksen. Kuvassa komission rakennus Brysselissä. Jock Fistick / Lehtikuva Miljoonan euron soppa Mikäli EU niin päättää, kaikki kemerahakemukset tehdään pian etukäteen. Siitä syntyisi iso lasku. TIIA PUUKILA Euroopan komissio uhkaa pistää kemeratukien päätöksentekojärjestelmän uusiksi. Komissio valmistelee parhaillaan uusia maa- ja metsätaloutta koskevia sääntöjä valtion maksamiin tukiin, joihin kemerakin lukeutuu. Mikäli luonnos EU:n valtiontukisuuntaviivoista ei muutu, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia ei voida enää myöntää tehdyille töille. Esimerkiksi taimikonhoitotyön tukea ei voisi enää hakea nykyiseen malliin urakan jälkeen. Jo ennen raivaussahan käynnistämistä tulisi olla tiedossa, mitä, missä ja milloin työ tehdään ja paljonko se maksaa. Jos komissio vaatii, kaikki rahoitushakemukset on tehtävä ennen työn aloittamista ja jälkirahoitteinen toimintatapa jää pois. Se on iso muutos, sanoo kemeralain uudistusta selvittäneen työryhmän puheenjohtaja metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmä on huomioinut valtiontukisuuntaviivaluonnoksen ehdotuksessaan, mutta kritisoinut sen vaikutuksia. Toteutuessaan rahoituksen ennakkohaku mutkistaa kemeran hakemista ja nostaa hallinnonkustannuksia arviolta yli miljoonalla eurolla. Muun muassa tästä syystä Suomen metsäkeskus on esittänyt eriävän mielipiteen kemeralain uudistusta selvitelleen työryhmän loppuraporttiin. Jo ennen sahan käynnistämistä tulisi olla tiedossa, mitä tehdään, missä, milloin ja mihin hintaan. Sillä kokemuksella, mitä meillä on näistä niin kutsutuista suunnitelmallisista hankkeista, se vain olisi aikamoinen soppa kaikille osapuolille, toteaa Suomen metsäkeskuksen johtaja Ari Eini. Suomi on vaatinut suuntaviivojen muuttamista siten, että tukea olisi mahdollista myöntää jälkikäteen tietyin edellytyksin. Lopulliset sävelet valtiontuensääntöihin selviävät kesäkuun loppuun mennessä. Varhaishoitoon kemeratukea Samaan aikaan, kun EU-komissiossa viilataan valtiontuensääntöjä, Suomessa on uudistettu kiireessä kemeralakia. Työryhmän ehdotus uudeksi kemeralaiksi valmistui maaliskuun lopussa. Esityksen merkittävin uudistus kohdistuu taimikoihin. Nuoren metsän hoitoa esitetään jaettavaksi kahdeksi erilliseksi työlajiksi: taimikon varhaishoidoksi ja nuoren metsän hoidoksi. Varhaishoitohankkeet kohdistuisivat taimikoihin, joiden keskipituus työn jälkeen olisi metristä kolmeen metriä. Nuoren metsän hoitoa tuettaisiin, jos jäävän taimikon keskipituus olisi vähintään kolme metriä ja rinnankorkeusläpimitta alle 16 senttiä. Samalla poistuu yksi nykyisen kemeran kompastuskivistä. Metsänomistajan ei tarvitse enää tukien toivossa viivästyttää hoitotöitä ja odottaa, että poistettavien puiden koko ja määrä täyttäisivät kemeraehdot. Muutoksia on luvassa myös muihin työlajeihin. Metsänuudistamista esitetään tuettavaksi ainoastaan Pohjois-Suomessa. Kemeran ulkopuolelle jäävät muun muassa luonnontuhon jälkeinen metsän uudistaminen, pellonmetsitys, pystykarsinta sekä kantojen nosto. Lisäksi hankkeiden vähimmäiskokoa tullaan nostamaan ja metsäsuunnitelmaan kohdistuvia vaateita kiristämään. Valtiontuensäännöissä tullaan todennäköisesti vaatimaan, että kukin jäsenvaltio asettaa vähimmäisrajan, jota suuremmilla tiloilla on oltava metsäsuunnitelma tai vastaavat tiedot jotta valtion tukea voidaan myöntää. Metsäsuunnitelma ei enää ole vapaaehtoinen. Työryhmä on esittänyt, että yli viidenkymmenen hehtaarin tiloilta vaaditaan metsäsuunnitelma tai metsävaratieto, Hilska-Aaltonen kertoo. Petun kohtalo auki Kemeralain uudistuessa metsänomistajat saavat heittää hyvästit nykymuotoiselle energiapuun korjuutuelle. Alun perin tarkoituksena on ollut korvata nuoren metsän hoidon tukeen kytketty korjuutuki uudella pienpuun energiatuella eli petulla. Komission kannan mukaan petu tulisi kuitenkin myöntää sähkö- ja lämpölaitoksille. Se ei avittaisi metsänomistajaa energiapuun korjuukustannuksissa, kuten alun alkaen oli tarkoitus. Petua on valmisteltu viimeiset neljä vuotta, ja se odottaa edelleen hyväksyntäänsä komissiossa. On yhä kysymysmerkki, tuleeko petua ja millä aikataululla. Nykyisiä pienpuuhakkeen käyttömääriä ei olisi saavutettu ilman valtiontukea. Katkos energiapuutukiin suistaisi nuorten metsien hoidon alamäkeen ja tekisi hallaa kotimaisen energiakäytön lisäämiselle. Nyt ministeriössä pohditaan parhaillaan, minkälainen tukijärjestelmä saisi komission hyväksynnän. Olemme kysyneet komissiolta, voisiko nuoren metsänhoidossa maahan kaadetun puuston keräämiseen myöntää jonkinlaista tukea. Se ei kuitenkaan ole nykyisen kaltainen energiapuun korjuutuki, jota komissio ei tule hyväksymään. Se on jo tiedossa, Hilska-Aaltonen sanoo. Nykyinen kemeralaki ja siten myös energianpuun korjuutuki ovat voimassa ainakin ensi vuoden kesäkuun loppuun.
4 14 METSÄSTÄ METSÄLEHTI Petri Kortejärvi Keväällä 2006 vasta harvennettu kuusikko riutui, puusto kasvoi kehnosti. Muutos kevään 2006 tilanteeseen on merkittävä. Lisäravinteita saaneet kuusikot ovat vihantia ja kasvuisia. METSÄNHOITO Lannoittaen yli arvokynnyksen Lannoitus on tepsivä keino kasvattaa karun maan puut tukin mittoihin. Sitä voi kokeilla esimerkiksi kuivahkon kankaan kuusikoissa. MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat Arvokynnyksellä puusto ei vielä täytä tukkipuun mittoja. Kun kynnys ylittyy, runkojen tyvet kypsyvät kuitupuuta kolme kertaa arvokkaammaksi tukiksi. Silloin puuston arvokasvu on suurimmillaan. Arvokasvu tarkoittaa puuston kantoraha-arvon lisäystä, mikä on myös metsänhoidon perimmäinen tavoite. Arvokasvun yksikkö on euroa hehtaarilla. Arvokasvua muodostuu kahdesta tekijästä. Puuston tilavuuskasvu tuottaa lisää myytäviä kuutiota. Puumäärän kasvaessa rungot suurenevat. Yhä suurempi osa niistä ylittää arvokynnyksen ja tukin osuus lisääntyy. Tällöin arvokasvu kiihtyy kuin vänkärillä vääntäen, koska puuston määrä ja keskimääräinen kuutiohinta kohoavat yhtä aikaa. Harvennushakkuut ovat varmin tapa vauhdittaa arvokasvua. Harvennetussa metsässä puuston kasvu keskittyy entistä vähempiin runkoihin, jotka järeytyvät nopeasti. Lannoituksella lisää arvoa Typpilannoitus on suotuisilla kohteilla likimain taattu keino tuottaa enemmän ja isompia puita siis nopeuttaa puuston arvokasvua, koska typen niukkuus rajoittaa puuston kasvua viljavimpia metsämaita lukuun ottamatta. Harvennukset ja ojien kunnostukset on aina tehtävä ennen lannoituksia. Suositeltu typpiannos on 150 kiloa hehtaarille. Esimerkiksi 600 kiloa Metsän NP1 -lannoitetta sisältää suositellun typpiannoksen. Typpiannosta voi huoletta lisätä 200 kiloon hehtaarilla. Jokainen lisäkilo lannoitetta tuottaa yhtä suu- Lannoitus elvyttää. Nuorena kuusi jaksoi laihallakin maalla kasvaa kohtalaisesti, mutta sitten kasvu hyytyi. Meno muuttui keväällä 2007 tehdyn lannoituksen jälkeen. ren kasvulisäyksen. Kannattavinta tuhdin lannoiteannoksen käyttö on varttuneissa, kohtalaisen runsaspuustoissa kasvatusmetsissä. Lisäkasvu saadaan nopeasti hyödynnettyä päätehakkuussa. Karun maan kuusikoille Kannattavimpia typpilannoituskohteita ovat kuivahkoiden kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot, joissa puusto ei vielä ole uudistuskypsä, mutta puut ovat jo pienen tukin mitoissa. Kertalannoitus tuottaa lisäpuuta pääosin tukkia kuutiota hehtaarille. Tuotto on tällöin prosenttia. Kasvupaikkavaatimuksiinsa nähden liian vähäravinteisilla mailla kasvavien puustojen, esimerkiksi kuivahkon kankaan kuusikoiden lannoitukset voivat olla lähes yhtä kannattavia.
5 METSÄLEHTI Lisätyppi on virkistänyt puiden pituus- ja paksuuskasvua huomattavasti. Harvenna, ennen kuin lannoitat VINKIT LANNOITUKSEEN 1 Kannattavimpia kohteita ovat kuivahkojen kankaiden männiköt ja tuoreiden kankaiden kuusikot. Myös kuivahkojen kankaiden kuusikot ja kuivien kankaiden männiköt ovat hyviä lannoituskohteita. Typpilannoituksella voidaan olennaisesti nopeuttaa puuston kehitystä ensiharvennuksen jälkeen, kun puiden ravinteiden tarve on suurimmillaan, tutkija Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitokselta toteaa. Lannoituksen voi toistaa 5 10 vuoden välein, jos ensimmäinen lannoitus lisää puuston kasvua selvästi. Kukkola korostaa, että niukkaravinteisissa kuusikoissa taimikonhoito ja harvennukset ovat tavallistakin tärkeämpiä, jotta puusto saadaan tuottamaan tukkia. Myös kuivan kankaan (kanervatyyppi) männiköissä typen niukkuus rajoittaa puuston kasvua. Myös niissä typpilannoitus voi lisätä tukin tuotosta selvästi, Kukkola kertoo. Lustot levenivät Yaran metsälannoitteista vastaava asiantuntija Petri Kortejärvi esittelee ylpeänä omaa lannoituskoettaan. Nyt vihannalta näyttävä, kasvuisa kuusikko harvennettiin keväällä Silloin puusto riutui eikä kasvu näyttänyt seuraavana kesänä elpymisen merkkejä. Kasvupaikka on mustikka- ja puolukkatyypin rajamailla, siis liian karua kuusikon kasvatukseen. Keväällä 2007 kuusikkoon levitettiin 150 kiloa typpeä hehtaarille. Kasvun herääminen on helppo laskea kiekoista, joita Kortejärvi moottorisahalla pätkäisee syysmyrskyn kaatamasta puusta. Lannoituksen voi ajoittaa laskemalla leveiden lustojen määrän. Lustot kertovat oppikirjamaisen tarinan. Nuorena kuusi on jaksanut karullakin maalla kasvaa, mutta sitten kasvu on hyytynyt ravinnepulaan. Lisätyppi on virkistänyt puiden pituus- ja paksuuskasvua huomattavasti. Kortejärven mukaan lannoitus sopii hyvin myös yläharvennuksin kasvatettaviin metsiin. Ne hän neuvoo lannoittamaan 6 8 vuotta ennen harvennusta. Harvennuksessa korjattava puusto ehtii järeytyä, joten myyntitulo kasvaa. Samalla lannoitus vahvistaa kasvatettavaksi jätettävien lisävaltapuiden latvuksia. Lannoitus voidaan toistaa 3 4 vuotta harvennuksen jälkeen. Ensiharvennuksen jälkeen kannattaa odottaa kolme neljä vuotta ennen lannoitusta, jotta puiden juuristo vahvistuu ja tuulituhojen riski pienenee. Lannoitus lisää arvokasvua Varttuneen kasvatusmetsän lannoitus lisää sekä puuston kasvua että tukkipuun osuutta. Omatoiminen säästää Ojat kuntoon Vedenvaivaamia metsämaita ei pidä lannoittaa. Kunnosta ensin ojat. Pienet alat voi lannoittaa käsipelillä. Myös maataloustraktorien peltolannoittimet soveltuvat metsänlannoitukseen. Tehokasta hiilensidontaa Metsien kasvatuslannoitukset ovat tehokas keino lisätä metsien hiilensidontaa. Lannoituksen hiilitase on erinomainen. Hehtaarille levitettävän typpilannoitteen valmistuksesta ja levityksestä vapautuu ilmakehään noin 500 kiloa hiilidioksidia. Lannoitus tuottaa hehtaarille lisää puuta keskimäärin 15 kuutiometriä. Lisäkasvuun sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia noin kiloa. Suomen hiilidioksidin päästöt (noin 61 miljoonaa tonnia) vähenisivät kymmenen prosenttia, jos metsiä lannoitettaisiin vuosittain hehtaaria. Tavoite ei ole realistinen. Viime vuosina metsiä on lannoitettu hehtaaria luvulla vuotuiset lannoitusalat kohosivat hehtaariin. 2Koivikoita ja taimikoita ei ole järkevä lannoittaa. Tosin ravinnehäiriöistä kärsivillä mailla boorilannoitukset voivat olla tarpeen. Ne on taimikoissakin syytä tehdä viipymättä. 3Lehtomaisten kankaiden kuusikoissa ja tuoreiden kankaiden männiköissä typpilannoitus tuottaa yleensä huonosti. Vaikutus tehostuu käyttämällä typen lisäksi fosforia, booria ja sinkkiä sisältäviä lannoitteita. 4Uusintalannoitukset tuottavat hyvän kasvunlisäyksen, jos ensimmäinen lannoituskerta antoi hyvän tuloksen. 5 Helikopterilla tai metsätraktorilla tehty lannoitus maksaa noin 400 euroa hehtaarilla. Hinta sisältää lannoitteen ja levityksen. 6Hoidetuissa metsissä kasvatuslannoitus tuottaa kuutiota lisää puuta. Varsinkin Pohjois-Suomessa lannoitus lyhentää myös puuston kiertoaikaa. 7Harvenna metsä ja tee tarvittavat kunnostusojitukset ennen lannoitusta. Hoitamattomiin metsiin lannoitteita ei kannata levittää. 8 Oikein ajoitettu lannoitus ei sanottavasti lisää myrskytuhoja. Harvennuksen jälkeen on syytä odottaa 3 4 vuotta ennen lannoitusta.
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotMetsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus
Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotMetsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotMetsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMetsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän lannoitus Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän lannoitus Metsän lannoitus oikeaan aikaan oikealaisessa paikassa on kannattavimpia metsätalouden investointeja
LisätiedotEnergiapuun tuet - Kemera ja Petu
Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista
LisätiedotTaimikon varhaishoito. Kemera-koulutus
Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin
LisätiedotKemeralain uudistaminen
Kemeralain uudistaminen Soiden maankäytön tulevaisuuden näkymät seminaari 25.11.2014 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö 1) Uudistuksen taustaa 2) Tavoitteet 3) Tukijärjestelmän
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoitustuet
Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus
LisätiedotKEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &
: Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän
LisätiedotMetsänhoito. Metsänomistajat
Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
LisätiedotKEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään
KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotMetsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
LisätiedotMitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?
Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan? Lapin 57. Metsätalouspäivät 5.-6.2.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 9.2.2015 1 Uudistuksen taustaa 1/2 KMO 2015:n Metsätalous ja energia -työryhmä
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti
LisätiedotPuukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa
Puukauppa ja metsänhoitokatsaus Petri Pajunen Vantaa 14.4.2018 Puumarkkinaennusteet 2018-201 Metsäteollisuuden investoinnit Toteutuneita investointeja mm. MG Äänekoski, UPM Kaukas ja Kymi ja SE Varkaus
LisätiedotMetsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotEnergiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
LisätiedotMetsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna
Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotKunnolliset työkalut. Hannu Hutun energiapuusavotta hoituu traktorilla, kaatopäällä ja giljotiinikouralla. Sivut 18 19
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. HELMIKUUTA 2013 Nro 3 WWW.METSALEHTI.FI Kunnolliset työkalut Hannu Hutun energiapuusavotta hoituu traktorilla, kaatopäällä ja giljotiinikouralla. Sivut 18 19 Ajankohtaista:
LisätiedotMetsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotPaljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotPKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille
PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme
LisätiedotTuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa
1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
LisätiedotTappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät
Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? 3.2.2017 Lapin 59. metsätalouspäivät Anna Rakemaa Tukijärjestelmän taustalla: Pitkäaikainen metsäpoliittinen tavoite on metsähoidon tukijärjestelmällä: 1. Kannustaa
LisätiedotSoveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;
1 K E M E R A Soveltamisala Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen; 2) metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitäminen;
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotKonkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5
Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 10. TOUKOkuuta 2012 Nro 9 www.metsalehti.fi Konkari jo 31-vuotiaana Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot
Lisätiedot1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 105/2006 vp Keskiviikko 24.1.2007 kello 10.00-11.30 Läsnä pj. Eero Lämsä /kesk vpj. Harry Wallin /sd jäs. Nils-Anders Granvik /r Pertti Hemmilä /kok Matti Kauppila
LisätiedotTerveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotTunnettu tuntematon. Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut 18 19
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 13. HELMIKUUTA 2014 Nro 3 WWW.METSALEHTI.FI Tunnettu tuntematon Suosikkiblogin pitäjä Paavo Puuntuottaja kertoo paljon metsästään, mutta itsestään ei edes nimeä. Sivut
LisätiedotKANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat
KANNATTAVA METSÄNHOITO Metsänomistajat Metsänhoito on ekoteko, sillä kasvaessaan metsä sitoo ilmasta hiiltä ja näin hillitsee ilmaston lämpenemistä. METSÄN KIERTOAIKA TAIMESTA TUKKIPUUKSI Metsän keskimääräinen
LisätiedotMetsätuhojen talousvaikutuksia
Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotMETSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MUISTIO Luonnonvaraosasto 25.1.2016 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotLämpöyrittäjäpäivän ohjelma
Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma 8.30 Kahvit 9.15 Avaus ja ajankohtaiskatsaus Urpo Hassinen, Metsäkeskus 9.30 Lämpöyrittäjyys auttaa Pohjois-Karjalaa öljystä vapaaksi Anniina Kontiokorpi, Maakuntaliitto 9.50
LisätiedotOvatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos 5.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen VALTIONEUVOSTON ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä
LisätiedotEnergiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotEnergiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio
Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
LisätiedotSuometsien hoitohankkeet yksityismetsissä
Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä Tapion seminaari Helsinki 26.4.2017 MHY Pirkanmaa ry - avainlukuja Metsäomistajien yhdistys 6098 jäsentä 174 000 hehtaaria metsää Hakkuusuunnite 1,2 Mm3 Myyntimäärä
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
Lisätiedot