Arviointityökalun tarkoituksena on opastaa yhtiöitä niiden työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmien arvioinnissa.
|
|
- Outi Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Työterveyden ja - turvallisuuden hallinnan arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tuotantolaitoksillaan työterveyden ja -turvallisuuden tasoa tuotantolaitoskohtaisesti. Kehitystä seurataan tämän arviointityökalun mukaisesti viiden tuloskriteerin avulla. Keskeiset tuloskriteerit voidaan erottaa toisistaan ja toiminnan kehitystä voidaan seurata vuosittain. Arviointityökalun noudattaminen myös yhdenmukaistaa yhtiöissä tehtäviä työterveyden ja -turvallisuuden hallintaan liittyviä arviointeja. Lisäksi tämän työkalun tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön toiminnan ulkoinen tarkastus. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän toteutuksen arviointi Arviointityökalun tarkoituksena on opastaa yhtiöitä niiden työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmien arvioinnissa. Arvioinnin tulisi auttaa yhtiöitä kehittämään valmiuksiaan toimintansa seuraamiseen ja parantamiseen luoda perusta yhtiön toiminnan auditoinnille. Hallintajärjestelmän arvioinnissa on käytettävä ammatillista harkintaa. Arviointityökalun soveltaminen edellyttää, että arvioinnin toteuttajalla on riittävä asiantuntemus arvioitavasta aihepiiristä ja hallintajärjestelmien arvioinnista. Arviointia toteutettaessa huomioidaan työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta. Arviointityökalu itsessään ei takaa työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan tehokkuutta, mutta sen avulla voidaan mitata toiminnan tasoa. Asiakirjan liitteenä on itsearvioinnin tarkistuslista (liite 2). Tuloskriteerit Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnalle on määritelty seuraavat viisi tuloskriteeriä: 1. Yhtiön toimintakehykset, sitoutuminen, ja johdon vastuu 2. Suunnittelu, toteutus ja toiminta 3. Koulutus, käyttäytyminen ja kulttuuri 4. Seuranta ja raportointi 5. Tulokset. Kullekin tuloskriteerille on määritelty viisi toiminnan tasoa. Toiminnan taso määritellään jäljempänä esitettyjen arviointiperusteiden avulla. Kaikkien yhtiöiden oletetaan noudattavan lainsäädännön ja viranomaisten vaatimuksia. Sivu 1/31
2 Työterveys ja -turvallisuus TULOSKRITEERIEN ARVIOINTIPERUSTEET Taso C B Arviointiperuste Toiminta vastaa Suomen lainsäädännön vaatimuksia. Käytössä ei ole järjestelmiä; toiminta on usein reagoivaa; menettelyjä saattaa olla käytössä, mutta niitä ei ole sisällytetty dokumentoituihin toimintakehyksiin ja hallintajärjestelmiin. Toimet eivät ole täysin johdonmukaisia tai niitä ei ole dokumentoitu. Järjestelmiä/prosesseja on suunniteltu ja niitä kehitetään parhaillaan. A AA AAA Työterveyttä ja -turvallisuutta edistäviä järjestelmiä/prosesseja on kehitetty ja pantu täytäntöön. Riskinarviointi on osa toiminnan suunnittelua. Viestinnässä noudatetaan avoimuutta ja raportointi on julkista. Järjestelmät/prosessit on sisällytetty johdon päätöksentekoon ja toimintoihin. Järjestelmä on todettu erinomaiseksi ja alallaan johtavaksi ulkoisessa, riippumattomassa auditoinnissa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty kunkin tuloskriteerin arviointiperusteet, joiden avulla arvioija voi määritellä asianmukaisen suoritustason (tasot C-AAA). Arviointia suorittaessaan arvioijan tulee huomioida, että kaikki viisi tuloskriteeriä täydentävät toisiaan. Arvioijan on valittava taso, joka vastaa parhaiten toiminnan tilaa. Jos toiminnan osa-alue tai tuloskriteeri ei ole relevantti, arvioinniksi on merkittävä ei sovellu (josta käytetään jäljempänä lyhennettä ei sov. ). Kunkin tuloskriteerin osalta voidaan valita vain yksi taso, ja se voidaan valita vain, jos kaikki kyseisen tason perusteet ja kaikki alempien tasojen perusteet täyttyvät. Jokaisen yhtiön tavoitteena on saavuttaa vähintään tason A-luokitus ja pyrkiä toimintansa jatkuvaan parantamiseen. Tuotantolaitoskohtaiset arvioinnit Yhtiön odotetaan arvioivan ja raportoivan työterveyden ja -turvallisuuden tuloskriteerit jokaisen toimipaikan/tuotantolaitoksen osalta. Tuloskriteerien arviointia suunniteltaessa tulee huomioida eri kaivostoiminnan harjoittajien organisaatiorakenne, koska yhtiöt saattavat luokitella tuotantolaitoksiaan ja rajata toimipaikkojaan eri tavoin. Tässä arviointityökalussa keskitytään erityisesti Suomessa toimiviin yhtiöihin ja niiden toimipaikkoihin sekä tuotantolaitoksiin. Tuotantolaitoskohtaisen raportoinnin on todettu olevan luotettavin, informatiivisin ja hyödyllisin toiminnan arviointitapa. Toiminnan raportointiin käytettävä online-tietokanta suunnitellaan helpottamaan laitoskohtaista arviointia. 1 Sivu 2/31 1 online-tietokanta valmistunee myöhemmin kaivosvastuu.fi-sivustolle
3 Arviointiprosessi On suositeltavaa, että arviointi sisältää haastatteluja, keskusteluja ja asiakirjojen tarkasteluja. Arviointiin osallistuu toimipaikan sekä johdon että tuotanto- ja asiantuntijahenkilöstön edustajia. Arviointi edellyttää järjestelmien arvioinnin asiantuntemusta sekä tietämystä ja kokemusta työterveyden ja -turvallisuuden hallinnasta. Kunkin tuloskriteerin osalta voidaan valita vain yksi taso, ja se voidaan valita vain, jos kaikki kyseisen tason perusteet ja kaikki alempien tasojen perusteet täyttyvät. Raportoinnissa ei voida käyttää tasojen välisiä arviointeja (esim. B+). Jos hankkeeseen osallistuu kaksi osapuolta, kuten yhteisyrityksessä, osapuolia kehotetaan keskustelemaan keskenään siitä, kuka arvioinnin tekee ja tehdäänkö arviointi yhdessä vai erikseen niin, että tulokset kuvaavat osaltaan kummankin yhtiön toimintoja. Arviointityökalun rakenne Arviointityökalussa esitetään kunkin tuloskriteerin osalta: tarkoitus, joka ilmaisee tuloskriteerin tavoitteen arviointiperusteet jokaiselle toiminnan tasolle (C-AAA) ohjeita, jotka auttavat arvioijaa ymmärtämään kunkin tuloskriteerin yleisen soveltamisalan ja jotka toimivat myös viitekehyksenä arviointihaastatteluja ja asiakirjojen tarkasteluja suoritettaessa yhtiön ja tuotantolaitoksen arvioinneissa usein esitettyjä kysymyksiä (FAQ, frequently asked questions), joiden avulla annetaan lisätietoja esimerkiksi keskeisten termien määritelmistä ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Sivu 3/31
4 TULOSKRITEERI 1 TYÖTERVEYDEN JA - TURVALLISUUDEN HALLINNAN TOIMINTAKEHYKSET, SITOUTUMINEN JA JOHDON VASTUU Tarkoitus: Varmistaa, että tuotantolaitoksella on määritelty selvät vastuut työterveyden ja -turvallisuuden johtamisesta ja tuloksista ja että turvallisuutta ja terveyttä koskevat velvoitteet on määritelty ja viestitty selkeästi henkilöstölle, urakoitsijoille ja toimittajille. Tuloskriteeri 1 Työterveyden ja - turvallisuuden hallinnan toimintakehykset, sitoutuminen ja johdon vastuu TULOSKRITEERIN ARVIOINTIPERUSTEET Taso C Arviointiperuste Toiminta täyttää Suomen lainsäädännön vaatimukset. Henkilöstö ja urakoitsijat tuntevat vastuunsa turvallisuudesta ja terveydestä. B A Yhtiö on laatinut toimintakehykset työterveydelle ja -turvallisuudelle. Yhtiön toimintakehykset vastaavat kaivosvastuujärjestelmän työterveyden ja -turvallisuuden arviointityökalun vaatimuksia. Yhtiön toimiva johto on määritellyt ja hyväksynyt toimintakehykset. Toimintakehykset on koulutettu henkilökunnalle ja urakoitsijoille ja viestitty muille tärkeille sidosryhmille. Johdon ja henkilöstön vastuut, velvollisuudet ja muut tehtävät on dokumentoitu ja niitä ylläpidetään. Sitoutuminen työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseen ymmärretään kaikilla organisaation tasoilla. AA Sisäisessä arvioinnissa on vahvistettu, että yhtiön toimintakehykset ovat ajan tasalla ja työterveyden ja -turvallisuuden arviointityökalun mukaiset, johdon vastuut ja muut vastuut on dokumentoitu ja ymmärretty, sitoutumisesta työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseen on tiedotettu henkilöstölle, urakoitsijoille ja toimittajille. Johdon vastuu ja muut vastuut on dokumentoitu ja ymmärretty, ja politiikan vaatimuksista ja sitoutumisesta työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseen on tiedotettu henkilöstölle, urakoitsijoille ja toimittajille. AAA Ulkoisessa auditoinnissa on vahvistettu, että yhtiön toimintakehykset ovat ajan tasalla ja kaivosvastuujärjestelmän työterveyden ja -turvallisuuden arviointityökalun mukaiset. Johto osoittaa todistettavasti edelläkävijyyttä sitoutumisessaan työterveyden jatkuvaan parantamiseen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Sivu 4/31
5 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan toimintakehykset, sitoutuminen ja johdon vastuu USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ NRO LIITTEESSÄ 1 KYSYMYS SIVU 1 Miten OHSAS mukainen työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmä otetaan arviointiperusteissa huomioon? Ks. sivu 17 2 Mitä AAA-tason edellyttämä edelläkävijyys tarkoittaa? Ks. sivu 17 6 Voidaanko yhtiötason asiakirjoja käyttää tuotantolaitoskohtaisen sitoutumisen osoittamiseen? Ks. sivu Kuinka kauan sisäiset ja ulkoiset arvioinnit tai auditoinnit ovat voimassa? Ks. sivu Mitä johdon vastuu tarkoittaa? Ks. sivu 20 Työterveyden ja - turvallisuuden hallinnan toimintakehykset, sitoutuminen ja johdon vastuu OHJEET ARVIOIJALLE Määritä haastattelujen ja asiakirjojen tarkastelun avulla seuraavat seikat: Onko yhtiön hallituksen ja johdon vastuut kirjallisesti kuvattu? Onko olemassa työturvallisuuden ja työterveyden toimintakehykset, jotka koskevat koko yhtiötä? Onko näistä periaatteista tiedotettu selkeästi? Tuntevatko esimiehet ja muu henkilöstö työterveyden ja -turvallisuuden edistämisen toimintakehykset? Ylläpidetäänkö esimiesten ja henkilöstön tietoisuutta toimintakehyksistä? Määritä myös käytettävät keinot. Sisältyykö työterveyden ja -turvallisuuden jatkuva parantaminen toimintakehyksiin? Onko kehitetty auditointi- tai arviointiprosesseja toimintakehysten varmistamiseksi? Onko viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana yhtiön toimintakehykset arvioitu tai auditoitu sisäisesti tai ulkoisesti? Onko yhtiön johto osoittanut sitoutumistaan aktiivisesti osoittamalla edelläkävijyyttä? Sivu 5/31
6 TULOSKRITEERI 2 TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN HALLINNAN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA TOIMINTA Tarkoitus: Varmistaa, että käytössä on työterveyden ja -turvallisuuden suunnittelu- ja johtamisprosesseja, joilla pyritään ehkäisemään työtapaturmia. Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työpaikkatarkastukset ovat toimivan järjestelmän olennaisia osia. Toiminnassa huomioidaan koko henkilöstö, urakoitsijat ja muut sidosryhmät. Tuloskriteeri 2 Työterveyden ja - turvallisuuden hallinnan suunnittelu, toteutus ja toiminta TULOSKRITEERIN ARVIOINTIPERUSTEET Taso C B Arviointiperuste Toiminta täyttää Suomen lainsäädännön vaatimukset. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä on otettu käyttöön. Riskienhallintatyökaluja käytetään johdonmukaisesti. Toimintatapojen riskienhallintamenettelyjen asianmukaisuus varmistetaan ja päivitetään säännöllisesti ennalta sovitun toimintatavan mukaan. A Dokumentoitu työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä on otettu täysimittaisesti käyttöön. Järjestelmä sisältää vähintään tavoitteet ja suunnitelmat niiden saavuttamiseksi toimintatavat vaarojen tunnistamiseen sekä riskien arviointiin ja hallintaan toiminnan suunnittelu perustuu riskinarviointiin normaali- ja muutostilanteessa menettelytavat turvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi huomioiden käytetyt lait ja standardit ja niiden ylläpidon työterveyden ja -turvallisuuden johtamisen tehtävät ja vastuut työterveys- ja -turvallisuusohjelman, joka kattaa työpaikkatarkastukset, työhygieeniset mittaukset, melun, tärinän, biomonitoroinnin ja muut riskinarviointiin perustuvat tarvittavat seurannat. seurantaohjelman tulosten arviointikriteerit tai turvallisuusrajat ja toimenpiteet niiden ylittyessä työterveys- ja -turvallisuusasiakirjojen ylläpidon vuosittain asetettavat työterveys- ja -turvallisuustavoitteet, jotka ovat mitattavia ja perustuvat jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmän luomiseen, toteuttamiseen ja ylläpitoon on varattu tarvittavat resurssit. Kolmen viime vuoden aikana toteutetussa sisäisessä arvioinnissa on vahvistettu, että työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmän suunnittelu, toteutus ja toiminta vastaavat A-tason vaatimuksia. Sivu 6/31
7 AA Työterveys- ja -turvallisuustoimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja toiminnassa arvioidaan vuosittain kuinka toiminta ylittää lakisääteiset vaatimukset ja asetetaan tavoitteet lakisääteisten vaatimusten ylittämiselle: yhteistoiminnassa työtapaturmien ennaltaehkäisyssä toiminnan jatkuvassa parantamisessa Vertaisryhmävertailuun tarkoitetut tavoitteet on asetettu siten, että tavoitteen saavuttamien parantaa työterveyden ja -turvallisuuden tasoa. Riskienarviointien toteutus ja käytettyjen menetelmien soveltuvuus arvioidaan sisäisesti kolmen vuoden välein, jotta varmistetaan menetelmien toimivuus työterveyden ja -turvallisuuden kehittämisessä. Kolmen viime vuoden aikana toteutetussa ulkoisessa auditoinnissa on vahvistettu, että työterveysja -turvallisuusjärjestelmän suunnittelu, toteutus ja toiminta vastaavat AA-tason vaatimuksia. AAA Työterveys- ja -turvallisuustoimenpiteiden suunnittelu, toteutus ja toiminta perustuvat edelläkävijyyteen. On kehitetty ja otettu käyttöön uusia innovaatioita ja toimintatapoja, jotka ehkäisevät ennalta työtapaturmia ja edistävät työterveyttä. Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan suunnittelu, toteutus ja toiminta USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ NRO LIITTEESSÄ 1 KYSYMYS SIVU 3 Mitä vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tarkoittaa? Ks. sivu 17 6 Voidaanko yhtiötason asiakirjoja käyttää tuotantolaitoskohtaisen sitoutumisen osoittamiseen? 12 Kuinka kauan sisäiset ja ulkoiset arvioinnit tai auditoinnit ovat voimassa? Ks. sivu 18 Ks. sivu Mitä suunnittelulla tarkoitetaan? Ks. sivu 19 7 Mikä on järjestelmä? Ks. sivu 18 Sivu 7/31
8 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan suunnittelu, toteutus ja toiminta OHJEET ARVIOIJALLE Määritä haastattelujen ja asiakirjojen tarkastelun avulla seuraavat seikat: Vastaako käytössä oleva järjestelmä yhtiön työterveyden ja työturvallisuuden toimintakehyksiä ja meneekö sen taso yli toimintakehysasiakirjan? Sisältääkö järjestelmä suunnitteluvaiheen, jossa on kuvattu vaarojen tunnistaminen sekä riskien arviointi ja hallinta? Onko hallintamekanismit ja standardit kehitetty varmistamaan lain ja muiden vaatimusten mukaisuus sekä tavoitteiden saavuttaminen? Onko henkilöstöä ja työsuojelutoimikuntaa kuultu ja osallistuvatko ne prosessiin. Onko koko henkilöstöllä ollut mahdollisuus osallistua prosessiin huomioiden heidän kieli ja kulttuuri? Onko järjestelmä toiminnassa, ja voiko organisaatio esittää dokumentteja sen toteutuksesta ja käytöstä? Onko työpaikan terveys- ja turvallisuusvaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi sekä henkilöstön terveydentilan seuranta dokumentoitu? Sisältääkö järjestelmä toimivan dokumentinhallintajärjestelmän? Ylittävätkö asetetut tavoitteet lakisääteiset vaatimukset ja kuinka toiminnan suunnittelussa varmistetaan, että tavoitteet ylittävät lakisääteiset vaatimukset? Arvioidaanko käytetyt riskienarviointimenetelmät ja niiden soveltuvuus säännöllisesti? Sivu 8/31
9 TULOSKRITEERI 3 TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN HALLINNAN KOULUTUS, TOIMINTATAVAT JA KULTTUURI Tarkoitus: Varmistaa, että yhtiöllä on käytössä toimintatavat (prosessit) henkilöstön, urakoitsijoiden ja toimittajien työterveys- ja -turvallisuuskoulutuksen antamiselle ja sen varmistamiselle, että kaikki osaavat tunnistaa vaaroja ja ehkäistä onnettomuuksia ja ymmärtävät oman vastuunsa yhteisestä työterveydestä ja -turvallisuudesta ja siitä, että turvallinen toiminta on riskinhallinnan olennainen osa. Tuloskriteeri 3 Työterveyden ja - turvallisuuden hallinnan koulutus, toimintatavat ja kulttuuri TULOSKRITEERIN ARVIOINTIPERUSTEET Taso Arviointiperuste C B Työterveys- ja -turvallisuuskoulutus, toimintatavat ja kulttuuri vastaavat Suomen lainsäädännön vaatimuksia. Käytössä on kirjallinen, dokumentoitu ja toimiva työterveys- ja -turvallisuuskoulutusohjelma, johon sisältyvät kirjallinen koulutustarpeiden analyysi, jossa tarkastellaan tarvittavia taitoja ja osaamista. perehdytys koko henkilöstölle, urakoitsijoille ja vierailijoille. Kirjallista koulutusohjelmaa päivitetään vuosittain, toteutetaan ja seurataan. Koulutusohjelman toteutukseen osoitetaan resurssit vuosittain. Johto selvittää tapahtuneet onnettomuudet ja tapaturmat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi. A Koulutuksen ja toimintatapojen tulee perustua riskien arviointiin. Urakoitsijoiden ja toimittajien valintakriteereissä on mukana työterveys ja -turvallisuus. Käytössä on kirjallinen, dokumentoitu ja toimiva työterveys- ja -turvallisuuskoulutusohjelma, johon sisältyy B-tason vaatimusten lisäksi riskiperusteista koulutusta ja dokumentointia koulutustarpeiden systemaattisesta analysoinnista. Koulutettavien ja kouluttajien osaaminen koulutuksen antamiseen arvioidaan. Koulutuksessa huomioidaan vaarojen tunnistus- ja raportointiohjelmat ja koulutuksessa keskitytään ennaltaehkäisyyn. Koulutusta tukee kirjallinen ohjelma, jolla varmistetaan säännölliset turvallisuustarkastukset ja -valmennus. Nämä kannustavat turvalliseen toimintaan ja työtapoihin. Turvallisuustarkastuksiin on käytössä tarpeelliset työkalut, joilla kerätään havaintoja työskentelytavoista ja työmenetelmistä. Sivu 9/31
10 AA Tuotantolaitoksen toimiva johto osoittaa jatkuvaa sitoutumista työterveyteen ja -turvallisuuteen. Johtajat johtavat organisaatiota kohti tapaturmattoman työpaikan tavoitetta sekä arvioivat tapahtumia, joilla on suuri terveys- tai turvallisuusriskin mahdollisuus. Johto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin riskien ehkäisemiseksi. Johto varmistaa, että yhtiön henkilöstö, urakoitsijat ja toimittajat tuntevat vastuunsa ja velvollisuutensa työterveydestä ja -turvallisuudesta. Vuosittain arvioidaan sisäisesti turvallisten toimintatapojen, ensiavun ja pelastustoiminnan koulutuksen sisällön ja koulutusmenetelmien muutostarpeet, jotta varmistetaan henkilöstön, urakoitsijoiden ja muiden olennaisten tahojen tietoisuuden jatkuva lisääntyminen työterveydestä ja -turvallisuudesta. Tuotantolaitoksella edistetään turvallisuuskulttuurin syntymistä ottamalla työterveysja -turvallisuusnäkökohdat huomioon ydinliiketoiminnoissa, kuten vuotuisessa liiketoimintasuunnitelmassa hankintapäätöksissä henkilöstön suoritusarvioinneissa palkitsemisjärjestelmässä (palkitsemisjärjestelmä ei saa johtaa tapaturmien ilmoittamatta jättämiseen) Tuotantolaitoksen ohjelmat edistävät terveyttä ja hyvinvointia ja kannustavat terveellisiin elintapoihin työajalla ja sen ulkopuolella. AAA Sitoutuminen työturvallisuuteen ja -terveyteen näkyy kaikkialla tuotantolaitoksessa (mm. ohjeet, opastukset, yleinen siisteys). Johto osoittaa sitoutumisensa korkeatasoiseen työterveys- ja -turvallisuuskulttuuriin kanssakäymisessään henkilöstön, urakoitsijoiden, toimittajien, vierailijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtiö käyttää uusia koulutusmenetelmiä ja kehittää jatkuvasti koulutuksen sisältöä mm. turvallisten toimintatapojen, ensiavun ja pelastustoiminnan osalta. Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan koulutus, toimintatavat ja kulttuuri USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ NRO LIITTEESSÄ 1 KYSYMYS SIVU 5 Mitä työn turvallisuuden valvonta on? Ks. sivu 18 6 Voidaanko yhtiötason asiakirjoja käyttää tuotantolaitoskohtaisen sitoutumisen osoittamiseen? Ks. sivu Mitä palkitsemisella tarkoitetaan? Ks. sivu 19 Sivu 10/31
11 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan koulutus, toimintatavat ja kulttuuri OHJEET ARVIOIJALLE Määritä haastattelujen ja asiakirjojen tarkastelun avulla seuraavat seikat: Onko koulutustarveanalyysi tehty ja koulutusjärjestelmä suunniteltu ja toteutettu analyysin tulosten mukaisesti? Onko koulutusohjelman toteutukseen osoitettu riittävästi resursseja? Sisältyykö järjestelmään, siitä tiedottamiseen ja siihen liittyviin koulutusohjelmiin vaarojen tunnistamisen sekä riskien arvioinnin ja hallinnan prosessit? Edistääkö järjestelmä aktiivisesti turvallista ja terveellistä toimintaa sekä hyvinvointia? Onko työntekijöille osaamistarpeeseen perustuvia koulutusohjelmia? Edellytetäänkö urakoitsijoilta koulutusta? Sisältyykö uusien henkilöiden, urakoitsijoiden ja vierailijoiden perehdytysohjelmaan yksityiskohtainen työterveys- ja turvallisuusosio? Ovatko koulutusjärjestelmät toiminnassa, ja voiko organisaatio esittää dokumentteja niiden toteutuksesta ja käytöstä? Päivitetäänkö koulutusohjelma vuosittain? Kuinka koulutuksen sisältö ja koulutusmenetelmien muutostarpeet vaikuttavat koulutuksen sisältöön? Sivu 11/31
12 TULOSKRITEERI 4 TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN HALLINNAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Tarkoitus: Varmistaa työterveys- ja -turvallisuustulosten säännöllinen seuranta sekä sisäinen ja ulkoinen raportointi. Tuloskriteeri 4 Työterveyden ja - turvallisuuden hallinnan seuranta ja raportointi TULOSKRITEERIN ARVIOINTIPERUSTEET Taso C B Arviointiperuste Toiminta täyttää Suomen lainsäädännön vaatimukset. Työturvallisuutta ja -terveyttä seurataan muodollisesti, mutta ei enempää kuin säädökset edellyttävät. Joitakin työterveys- ja -turvallisuustunnuslukuja seurataan ja raportoidaan tuotantolaitoksen johdolle säännöllisesti ja säädösten vaatimukset ylittävässä määrässä. Avaintunnusluvut raportoidaan tai julkaistaan tuotantolaitoksen sisäisesti. Toiminnan mittareita ei raportoida julkisesti. A Käytössä on kirjallinen, dokumentoitu ja toimiva työterveyden ja -turvallisuuden seuranta- ja raportointiohjelma, joka sisältää selkeästi määritellyt, johdonmukaisesti sovelletut, säännöllisesti arvioidut ja raportoidut mittarit, joita käytetään kehityssuuntien arviointiin ja kehityskohteiden priorisointiin. seurantaohjelman, joka kattaa läheltä piti -tapahtumien ja tapaturmien kirjanpidon sekä tutkinnan, turvallisuusjohtamisen sisäisen raportoinnin, työterveys- ja -turvallisuustarkastukset ja tulosten seurannan sekä tarvittavat jatkotoimenpiteet. myös työhygieenisten, melun ja tärinän mittausten sekä biomonitoroinnin tulosten seurannan ja analysoinnin ja toimenpiteisiin ryhtymisen. riskinarviointien tulokset ja niiden perusteella tehtyjen toimenpideohjelmien seurannan. kirjallisen työterveyden ja -turvallisuuden auditointiohjelman, vuotuiset työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta koskevat tuotantolaitostason sisäiset arvioinnit, joiden perusteella esitetään jatkuvaan parantamiseen tähtääviä suosituksia. säännölliset työterveys- ja -turvallisuustilanteeseen kohdistuvat johdon katselmukset, joiden tuloksia käytetään päätöksenteon tukena. työpaikkaseurannan, tarkastusten ja jatkotoimien tulosten säännöllisen raportoinnin tai julkaisemisen tuotantolaitoksen sisäisesti. työterveys- ja -turvallisuustulosten julkisen raportoinnin vuosittain. Työterveys- ja -turvallisuustietojen kerääminen, koostaminen ja raportointi ovat arvioitu sisäisesti sen varmistamiseksi, että tietojen luotettavuuden arviointi ja kerääminen on johdonmukainen prosessi. Viestinnässä noudatetaan avoimuutta ja raportointi on julkista. Sivu 12/31
13 AA Työterveys- ja -turvallisuustietojen kerääminen, koostaminen ja raportointi ovat auditoitu ulkoisesti sen varmistamiseksi, että tietojen keräämiseen on johdonmukainen prosessi. AAA Yhtiö on ottanut käyttöön työterveys- ja -turvallisuustietojen keräämisen, koostamisen ja raportoinnin, jotka osoittavat edelläkävijyyttä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan tiedon raportoinnin avoimuudessa. Yhtiö tiedottaa parhaista toimintatavoista myös muille alan toimijoille. Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan seuranta ja raportointi USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ NRO LIITTEESSÄ 1 KYSYMYS SIVU 6 Voidaanko yhtiötason asiakirjoja käyttää tuotantolaitoskohtaisen sitoutumisen osoittamiseen? Ks. sivu Mihin auditointi- tai arviointitoimien odotetaan kohdistuvan? Ks. sivu Kuinka kauan sisäiset ja ulkoiset arvioinnit tai auditoinnit ovat voimassa? Ks. sivu Mitä työpaikkaseurannalla tarkoitetaan? Ks. sivu Mikä on järjestelmä? Ks. sivu 19 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan seuranta ja raportointi OHJEET ARVIOIJALLE Määritä haastattelujen ja asiakirjojen tarkastelun avulla seuraavat seikat: Onko tuotantolaitoksella käytössä toimintatapoja (prosesseja) työterveys- ja -turvallisuustulosten seurantaan? Seurataanko tunnuslukuja, ja kuuluvatko niihin sekä läheltä piti - tapahtumien ja tapaturmien että turvallisuusjohtamisen tunnusluvut, työturvallisuus- ja työterveystarkastusten ja -seurannan tulokset, henkilöstön terveyden valvonta sekä onnettomuustutkinnat ja jatkotoimenpiteet? Kuuluuko tunnuslukuihin työhygieenisten, melun ja tärinän mittausten ja biomonitoroinnin tulokset? Onko työterveys- ja -turvallisuustiedon keräämiseen, koostamiseen ja analysointiin käytössä johdonmukaiset lähestymistavat, jotka on tarvittaessa myös dokumentoitu? Käytetäänkö suoritusmittareita kehityssuuntien tarkasteluun ja kehitystoimien priorisointiin? Onko työterveys- ja -turvallisuustulosten seurannan ja raportoinnin vastuut määritelty? Arvioidaanko työterveyden ja -turvallisuuden ja hallintajärjestelmän vaikuttavuus ja riittävyys vuosittain ja raportoidaanko tulokset tuotantolaitoksen johdolle? Onko tuotantolaitoksella työterveyden ja -turvallisuuden auditointiohjelma, ja sisältyvätkö ohjelmaan sekä vaatimustenmukaisuuden että hallintajärjestelmän auditoinnit? Kuinka usein työterveys- ja turvallisuustietoja raportoidaan tuotantolaitoksen johdolle, ja kuinka näitä tietoja käytetään päätöksenteossa? Sivu 13/31
14 Tiedotetaanko keskeisistä tunnusluvuista tuotantolaitoksen henkilökuntaa? Jos tiedotetaan, miten? Raportoidaanko tai julkaistaanko työpaikkaseurannan, tarkastusten ja jatkotoimien tulokset säännöllisesti tuotantolaitoksen sisällä? Raportoidaanko keskeisistä työterveys- ja -turvallisuusindikaattoreista julkisesti? Jos raportoidaan, miten? Onko tuotantolaitoksella käytössä järjestelmiä ja ohjelmia, jotka mahdollistavat työturvallisuuden ja -terveyden raportoinnin säännöllisen sisäisen tai ulkoisen auditoinnin, ja onko tällaisia auditointeja suoritettu kolmen viime vuoden aikana? Kuinka hyviksi havaituista toimintatavoista tiedotetaan muille toimijoille? Sivu 14/31
15 TULOSKRITEERI 5 TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN HALLINNAN TULOKSET Tarkoitus: Varmistaa, että jokaisella tuotantolaitoksella on asetettu työtapaturmien ehkäisemiseen tähtääviä jatkuvan parantamisen tavoitteita. Tuloksia arvioidaan säännöllisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tuotantolaitos, jossa on sattunut kuolemantapaus raportointivuoden aikana, ei voi saada tasoa A tai sitä korkeampaa tasoa. Tiedostamme, että kaikkien tuotantolaitosten perimmäinen tavoite on nolla työtapaturmaa Tuloskriteeri 5 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan tulokset TULOSKRITEERIN ARVIOINTIPERUSTEET Taso C Arviointiperuste Työterveys- ja -turvallisuustavoitteiden asettamiseksi tuotantolaitoksen henkilöstölle on olemassa järjestelmä, joka täyttää Suomen lainsäädännön vaatimukset. Toimipaikan johto ja henkilöstö osallistuvat tavoitteiden asettamiseen, toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen. Tavoitteet koskevat myös urakoitsijoita. B Työterveys- ja -turvallisuustavoitteiden asettamiseksi tuotantolaitoksen henkilöstölle ja urakoitsijoille on olemassa järjestelmä. Tavoitteiden toteutumista seurataan johdonmukaisesti. Tavoitteista ja niiden toteutumisesta on olemassa dokumentoitu tiedotuskäytäntö. A Henkilöstölle ja urakoitsijoille määritellään tavoitteet ja niistä tiedotetaan vuosittain. Toimipaikan johto osallistuu tavoitteiden asettamiseen sekä niiden toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, ja tuloksista laaditaan kehityssuuntien analyyseja. Sekä läheltä piti -tapahtumien ja tapaturmien että turvallisuusjohtamisen tunnusluvuille asetetaan tavoitteita. Yhtiön toimiva johto arvioi tuotantolaitosten tavoitteita ja kehityssuunnitelmia säännöllisesti virallisissa kokouksissa. Tuotantolaitoksen työturvallisuus- ja -terveystulokset tarkistetaan sisäisesti niiden tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Viestinnässä noudatetaan avoimuutta ja raportointi on julkista. AA Vertaisryhmävertailu osoittaa, että tuotantolaitoksen työterveys- ja -turvallisuustulokset ovat vertaisryhmää parempia ja täyttävät asetetut tavoitteet. Tuotantolaitoksen työterveys- ja -turvallisuustulokset auditoidaan ulkoisesti niiden tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. AAA Tuotantolaitos on johdonmukaisesti saavuttanut jatkuvan parantamisen tavoitteensa (vähintään kolmena neljästä viime vuodesta). Tuotantolaitoksen tapaturmataajuus on alle 5 (LTI). Sivu 15/31
16 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan tulokset USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ NRO LIITTEESSÄ 1 KYSYMYS SIVU 6 Voidaanko yhtiötason asiakirjoja käyttää tuotantolaitoskohtaisen sitoutumisen osoittamiseen? Ks. sivu 18 8 Kuinka tarkkaa vertailua edellytetään (tuloskriteeri 5 AA)? Ks. sivu Miten tapaturmataajuus lasketaan? Ks. sivu Mikä voi estää tuotantolaitosta saavuttamasta tasoa A tuloskriteerissä 5? Kuinka kauan sisäiset ja ulkoiset arvioinnit tai auditoinnit ovat voimassa? Ks. sivu 18 Ks. sivu Mitä palkitsemisella tarkoitetaan? Ks. sivu Mikä on järjestelmä? Ks. sivu 19 Työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan tulokset OHJEET ARVIOIJALLE Määritä haastattelujen ja asiakirjojen tarkastelun avulla seuraavat seikat: Minkälainen työterveys- ja -turvallisuustavoitteiden asettamisen käytäntö on, ja onko käytäntö muodollinen? Kannustavatko asetetut tavoitteet jatkuvaan parantamiseen? Koskevatko tavoitteet sekä henkilöstön että urakoitsijoiden työterveys- ja -turvallisuustuloksia? Seurataanko ja arvioidaanko tavoitteiden toteutumista, ja laaditaanko siitä kehityssuuntien analyyseja? Osallistuuko johto tavoitteiden asettamiseen sekä niiden toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen? Ohjaako ja arvioiko yhtiön johto tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumista? Arvioidaanko jatkuvaa parantamista säännöllisesti suhteessa ohjelmiin, toimintaohjeisiin, järjestelmiin ja prosesseihin? Vaikuttavatko työterveys- ja -turvallisuustulokset palkitsemiseen? Vertaako tuotantolaitos työterveys- ja -turvallisuustuloksiaan ja tavoitteidensa toteutumista vertaisryhmänsä tuloksiin? Mikä on tuotantolaitoksen tapaturmataajuus? Sivu 16/31
17 LIITE 1 Työterveyden ja -turvallisuuden arviointityökalu USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ 1. Miten OHSAS standardin mukainen työterveys- ja -turvallisuusohjelma otetaan arviointityökalussa huomioon? OHSAS standardin mukaista hallintajärjestelmää koskevat arviointiperusteet huomioidaan arviointia tehdessä. Jotta A-AAA-taso voidaan saavuttaa on hallintajärjestelmän vastattava tuloskriteerien vaatimuksia. Arviointikalun tuloskriteerit voidaan sisällyttää työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmään (OHSAS). 2. Mitä AAA tuloskriteerin edellyttämä edelläkävijyys tarkoittaa? Edelläkävijyys edellyttää toiminnan erinomaisuutta kaikissa tuloskriteereissä. Yleensä tämä edellyttää osallistumista erilaisiin julkisiin tai vastaaviin arviointeihin tai kilpailuluihin tai tutkimus- ja kehityshankkeisiin, joilla johto osoittaa sitoutumista. Edelläkävijyys on myös esimerkiksi edistyksellisiä toimintatapoja, henkilöstön koulutusta, raportointia ja viestintää, joka parantaa todistetusti työterveyden ja -turvallisuuden tasoa tai avoimuutta verrattuna muihin alan toimijoihin. Johdon asettamat mitattavat tulostavoitteet osoittavat selkeästi edelläkävijyyden. Edelläkävijyys tarkoittaa myös työterveyden ja -turvallisuuden tasoa parantavien toimintatapojen tai ratkaisujen kertomista muille alan toimijoille. 3. Mitä vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tarkoittaa? Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi on dokumentoitu prosessi, jolla varmistetaan, että kaikki työterveysja -turvallisuusvaarat on tunnistettu, riskien vakavuus on arvioitu ja niiden hallitsemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Tyypilliseen riskien arviointiprosessiin sisältyy toimipaikkaselvityksiä, turvallisuusanalyysejä ja riskien kenttäarviointeja (tai vastaavia). Systemaattinen riskianalyysi tehdään soveltuvalla menetelmällä, joita ovat esimerkiksi Crisis Management Planning Reference Guide -suunnitteluoppaan sisältämä riskien arviointi, potentiaalisten ongelmien analyysi, HAZOP ja Failsafe-arviointimenetelmä. Tuotantolaitoksen edellytetään dokumentoivan käyttämänsä vaarojen tunnistamisen sekä riskien arvioinnin ja hallinnan menetelmät. Tuotantolaitoksella on kirjallinen tai sähköinen riskirekisteri, jossa määritellään toimipaikan vaarat ja riskien hallintamenetelmät, ja tuotantolaitoksella on käytössä myös kenttäkäyttöön soveltuva riskinarviointityökalu tai -prosessi. 4. Kuinka määritellään, onko työterveyden ja -turvallisuuden hallinnan toimintakehykset arviointityökalun mukaiset? Työterveyden ja -turvallisuuden arviointityökalussa on määritelty useita velvoitteita, joita yhtiöt sitoutuvat noudattamaan. Yhtiön työterveyden ja -turvallisuuden toimintakehysten tulee olla arviointikalun hengen mukaisia. Vaikka yhtiön toimintakehysten ei edellytetä sisältävän kaikkia arviointityökalun lueteltuja sitoumuksia tai nimenomaisesti viittaavan arviointikaluun, toimintakehysten on oltava yleisellä tasolla arviointityökalun mukaisia. Sivu 17/32
18 5. Mitä työn turvallisuuden valvonta on? Työn turvallisuuden valvonnan avulla voidaan poistaa turvatonta tai vaarallista toimintaa tai olosuhteita. Valvonnan tavoite on kannustaa koko henkilöstöä ja myös urakoitsijoita ja toimittajia osallistumaan aktiivisesti työturvallisuustyöhön ja luomaan turvallisuustietoisuutta sekä yksilötasolla että kollektiivisesti. Valvonta on prosessi, jonka esimiehet ja johto tavallisesti suorittavat ja johon henkilöstö ja tarvittaessa muut toimipaikalla toimivat tahot osallistuvat. Valvonnassa on neljä perusvaihetta: (1) suunnittelu; (2) tehtävän tarkkailu; (3) myönteisen palautteen tai uusien ohjeiden antaminen; ja (4) henkilöstön, urakoitsijoiden ja toimittajien sitouttaminen työn terveelliseen ja turvalliseen suorittamiseen. Valvontaprosessissa voidaan tarkastaa vaarojen tunnistamis- ja riskinarviointiohjelmien sekä hallintajärjestelmän tehokkuus (esim. riskin arvioinnit kentällä, menettelyt, koulutus, säännöt ja standardit, onnettomuustutkintojen tulokset). 6. Voidaanko yhtiötason asiakirjoja käyttää tuotantolaitoskohtaisen sitoutumisen osoittamiseen? Yhtiötasolla laadittu toimivan johdon kirjallinen sitoumus (kuten yhtiön toimintakehykset) voidaan hyväksyä todisteeksi tuotantolaitostasolla tehdyn itsearvioinnin tai kaivosvastuujärjestelmän mukaisen todentamisen yhteydessä vain, jos voidaan osoittaa todistetusti, että yhtiön sitoumusta sovelletaan ja noudatetaan tuotantolaitoksella. Yhtiötason asiakirjojen ja tuotantolaitoksen käytäntöjen välillä on oltava todistettava yhteys. Jos tämä yhteys voidaan todentaa, voidaan yhtiötason asiakirjat hyväksyä todisteeksi tuotantolaitoksen sitoutumisesta. 7. Mitä tuotantolaitoksella toimivilla urakoitsijoilla ja toimittajilla tarkoitetaan? Käsitteellä tarkoitetaan kaivoksella työskenteleviä tai liikkuvia toimittajia tai urakoitsijoita. Tuotantolaitoksen edellytetään tiedottavan alueella työskenteleville tai liikkuville urakoitsijoille ja toimittajille heitä koskevista yhtiön työterveyden ja -turvallisuuden toimintakehyksistä. 8. Kuinka tarkkaa vertailua edellytetään (tuloskriteeri 5 AA)? Tuloskriteerin 5 osalta tasolla AA edellytetään, että tuotantolaitos tai yhtiö tekee vertailun muiden yhtiöiden tuloksiin vuosittain. Laitokset ja yhtiöt voivat hankkia näitä vertailutietoja haluamillaan keinoilla ja haluamistaan lähteistä, kuten alan julkaistuista luvuista (mikäli saatavilla), julkisista tiedonlähteistä, tai osallistumalla benchmarking-tutkimuksiin tai teettämällä niitä. 9. Mikä voi estää tuotantolaitosta saavuttamasta tasoa A tuloskriteerissä 5? Laitokset, joissa on sattunut kuolemaan johtava työtapaturma raportointivuoden aikana, eivät voi saada tuloskriteeristä 5 (tulokset) tasoa A tai sitä korkeampaa tasoa. Kuolemaan johtavalla työtapaturmalla tarkoitetaan työntekijän, urakoitsijan tai vierailijan kuolemaa, joka johtuu johdon valvonnan piiriin kuuluvasta, työhön liittyvästä onnettomuudesta. 10. Miten tapaturmataajuus lasketaan? Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden. Sivu 18/32
19 11. Mihin auditointi- tai arviointitoimien odotetaan kohdistuvan? Tuloskriteerin 4 osalta: Seuranta ja raportointi -auditoinnilta tai -arvioinnilta edellytetään työterveys- ja - turvallisuustietojen keräys-, koostamis- ja raportointiprosessien arviointia sen varmistamiseksi, että ilmoitetut prosessit ovat käytössä ja niitä sovelletaan jatkuvasti. Tuloskriteerin 5 osalta: Tulokset (taso AA): ulkoiselta auditointi- tai arviointitoiminnalta edellytetään kerätyn työterveys- ja -turvallisuustiedon paikkansapitävyyden ja tarkkuuden arviointia. 12. Kuinka kauan sisäiset ja ulkoiset arvioinnit tai auditoinnit ovat voimassa? Sisäinen tai ulkoinen auditointi tai arviointi, joka on saatu päätökseen viimeksi kuluneiden kolmen (3) vuoden aikana, täyttää sisäistä tai ulkoista auditointia tai arviointia koskevat vaatimukset. HUOM! Jos lakisääteisessä vaatimuksessa tai arviointityökalun tuloskriteerissä on vaadittu vuosittainen auditointi, toimitaan tämän vaatimuksen mukaan. 13. Miten toimiva johto määritellään? Työterveys- ja -turvallisuustulosten mittaamisen osalta toimivalla johdolla tarkoitetaan tuotantolaitostason korkeinta johtoa (kuten toimitusjohtaja, toimipaikan päällikkö jne.). Mikäli arviointityökalu edellyttää johdon sitoutumista ja vastuuta työturvallisuudesta ja -terveydestä kaikilla organisaation tasoilla, tulee vastuut määritellä toimipaikalla, liiketoimintayksikössä sekä alueen tai yhtiön tasolla (yhtiörakenteesta ja pääkonttorin sijainnista riippuen). 14. Mitä suunnittelulla tarkoitetaan? Suunnitteluun kuuluu sellaisia toimintoja kuten vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja hallintatoimenpiteiden määritteleminen, sovellettavan lainsäädännön vaatimusten selvittäminen ja saataville asettaminen sekä dokumentoitujen tavoitteiden ja tukiohjelmien laatiminen ja päivittäminen tuotantolaitoksen kaikissa toiminnoissa ja kaikilla tasoilla. 15. Mitä työpaikkaseurannalla tarkoitetaan? Työpaikkaseuranta voi sisältää lakisääteisiä ja vapaaehtoisia toimenpiteitä, esimerkiksi työpaikkatarkastuksen ja työhygienian, työkyvyn ja työpaikan työhygieenisten olosuhteiden seurantaa sekä muita samantapaisia toimia. 16. Mitä palkitsemisella tarkoitetaan? Palkitsemisella tarkoitetaan henkilöstölle tarjottavaa palkitsemispakettia kokonaisuudessaan. Myös urakoitsija tai toimittaja voidaan palkita. 17. Mikä on järjestelmä? Järjestelmä tai hallintajärjestelmä koostuu prosesseista, jotka yhdessä muodostavat järjestelmän kehyksen. Hallintajärjestelmän avulla voidaan varmistaa, että tehtävät suoritetaan oikein, yhdenmukaisesti ja tehokkaasti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan jatkuvan parantamisen edistämiseksi. Järjestelmäpohjainen lähestymistapa edellyttää tarvittavien toimenpiteiden arviointia, suunnittelua tavoitteiden saavuttamiseksi, suunnitelman täytäntöönpanoa ja tavoitteiden saavuttamisen seurantaa. Hallintajärjestelmässä otetaan huomioon henkilöstö- ja resurssitarpeet sekä se, kuinka järjestelmän toteuttamisen kannalta tarpeellinen dokumentointi toteutetaan. Dokumentointi kattaa kaiken tyyppiset dokumentointitavat (asiakirja, intranet, e-dokumentit jne). Kaikkia käytäntöjä ei tarvitse dokumentoida. Järjestelmässä prosessit ja toiminnot edellyttävät selkeitä ja tarkkoja vaatimuksia, jotka dokumentoidaan esimerkiksi menettelyohjeena. Tällöin yhtiö voi osoittaa selkeästi ja helposti, että prosessi tai järjestelmä on Sivu 19/32 käytössä. Tavallisesti edellytetään myös prosessien dokumentointia tai jäljitysketjua. Muita järjestelmiin liittyviä määritelmiä ovat:
20 Toimintakehys/Sitoumus: Tiettyä aihepiiriä koskeva johdon sitoumuksen ilmaus, jossa esitetään yhtiön näkökanta ulkopuolisille tahoille. Sitoumus voidaan ilmaista esimerkiksi yhtiön toimintakehyksissä. Käytäntö: Tehtävän suorittamiseen käytettävä epävirallinen ja dokumentoimaton menettelytapa. Menettely: Hyväksytty ja dokumentoitu kuvaus siitä, miten tehtävä suoritetaan. 18. Mitä johdon vastuu tarkoittaa? Hallintajärjestelmässä määritellään johdon vastuu. Johto on viime kädessä tilivelvollinen työturvallisuudesta ja -terveydestä sekä kyseisen hallintajärjestelmän kehittämisestä ja täytäntöönpanosta tuotantolaitoksella. Johdon vastuuta ei voi delegoida. Hallintajärjestelmässä on määritelty erityisiä työturvallisuuteen ja - terveyteen liittyviä vaatimuksia ja tehtäviä, joista huolehtiminen on annettu tuotantolaitoksella tietyn henkilön tehtäväksi. Vastuuvelvollisen käytettävissä on resurssit, joilla voidaan varmistaa, että työterveys- ja - turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi on käytössä asianmukaiset järjestelmät (koulutus, laitteistot, viestintä jne.). On tärkeää, että vastuista ja niihin liittyvistä tehtävistä viestitään selkeästi. Sivu 20/32
21 LIITE 2: ITSEARVIOINNIN TARKISTUSLISTA Työterveys ja -turvallisuus Tuotantolaitos/ toimipaikka: Arvioija: Yhtiö: Arviointipäivä: TODENTAVAT ASIAKIRJAT / TODISTEET: ASIAKIRJAN NIMI SIJAINTI Haastateltavat: NIMI TEHTÄVÄ NIMI TEHTÄVÄ Sivu 21/32
22 Kysymys Kyllä Ei Ei sov. TULOSKRITEERI 1: YHTIÖN TOIMINTAKEHYKSET, SITOUTUMINEN JA JOHDON VASTUU Onko tuotantolaitoksella käytössä työterveyden- ja -turvallisuuden hallinnan toimintakehykset, jotka yhtiön toimiva johto on hyväksynyt ja määritellyt? Kuvaus ja todisteet Tuloskriteeri 1 Taso B Ovatko toimintakehykset työterveyden ja - turvallisuuden arviointityökalun mukaisia? Jos on, onko henkilökunnalle, urakoitsijoille ja muille tärkeille sidosryhmille tiedotettu siitä? Onko johdon vastuu työterveysja -turvallisuusasioista osoitettu tuotantolaitoksen toimivan johdon edustajalle? Ymmärretäänkö työterveys- ja -turvallisuus jokaisen yhteiseksi vastuuksi ja velvollisuudeksi? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason B kysymyksiin, jatka tason A kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason B kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa C. Tuloskriteeri 1 Taso A Onko tuotantolaitoksen henkilökunnalle, urakoitsijoille ja toimittajille tiedotettu toimintakehyksistä? Onko vastuut ja niihin liittyvät velvollisuudet dokumentoitu ja ymmärretty kaikilla organisaation tasoilla? Onko sisäisessä arvioinnissa vahvistettu, että yhtiön toimintakehykset ovat työterveyden ja - turvallisuuden arviointityökalun mukaiset? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason A kysymyksiin, jatka tason AA kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason A kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa B. Tuloskriteeri 1 Taso AA Onko ulkoisessa auditoinnissa vahvistettu, että yhtiön toimintakehykset ovat työterveyden ja - turvallisuuden arviointityökalun mukaisia? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason AA kysymyksiin, jatka tason AAA kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason AA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa A. Tuloskriteeri 1 Taso AAA Osoittaako johto todistettavasti edelläkävijyyttä sitoutumisessaan työterveyden jatkuvaan parantamiseen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn? Esimerkkejä? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason AAA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa AAA. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason AAA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa AA. ARVIO YHTIÖN TOIMINNASTA TULOSKRITEERIN 1 OSALTA Taso: Sivu 22/32
23 Kysymys Kyllä E Ei sov. TULOSKRITEERI 2: SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA TOIMINTA Tuloskriteeri 2 Taso B Onko tuotantolaitoksella kehitetty työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä, joka on laajempi kuin lakisääteinen työsuojelun toimintaohjelma? Onko tuotantolaitoksella käytössä riskinhallintatyökaluja? Onko tuotantolaitoksella käytössä vakioituja toimintamalleja työturvallisuuden varmistamiseksi? Kuvaus ja todisteet Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason B kysymyksiin, jatka tason A kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason B kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa C. Onko systemaattinen ja dokumentoitu työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä kehitetty ja otettu täysimittaisesti käyttöön? Onko työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmän luomiseen, toteuttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen osoitettu riittävästi resursseja? Tuloskriteerit 2 Taso A Sisältääkö järjestelmä tavoitteet ja suunnitelmat niiden saavuttamiseksi toimintatavat vaarojen tunnistamiseen sekä riskien arviointiin ja hallintaan toiminnan suunnittelun, joka perustuu riskinarviointiin normaali- ja muutostilanteessa menettelytavat turvallisuuden jatkuvaksi parantamiseksi mukaan lukien soveltuvat lait ja standardit ja niiden ylläpidon työterveyden ja -turvallisuuden johtamisen tehtävät ja vastuut työterveys- ja -turvallisuusohjelman, joka sisältää työpaikkatarkastukset, työhygieeniset mittaukset, melun, tärinän, biomonitoroinnin ja muut riskinarviointiin perustuvat tarvittavat seurannat. seurantaohjelman tulosten arviointikriteerit tai turvallisuusrajat ja toimenpiteet niiden ylittyessä työterveys- ja -turvallisuusasiakirjojen ylläpidon. vuosittain asetettavat työterveys- ja turvallisuustavoitteet, jotka ovat mitattavia ja perustuvat jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Kolmen viime vuoden aikana toteutetussa sisäisessä arvioinnissa on vahvistettu, että työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmän suunnittelu, toteutus ja toiminta vastaavat A- tason vaatimuksia. Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason A kysymyksiin, jatka tason AA kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin Sivu tason 23/32 A kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa B.
24 Onko kolmen viime vuoden aikana toteutetussa ulkoisessa auditoinnissa vahvistettu, että työterveys- ja - turvallisuusjärjestelmän suunnittelu, toteutus ja toiminta vastaavat AA-tason vaatimuksia? Tuloskriteeri 2 Taso AA Arvioidaanko työterveysja -turvallisuustoimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja toiminnassa vuosittain, kuinka toiminta ylittää lakisääteiset vaatimukset ja asetetaanko tavoitteet lakisääteisen vaatimusten ylittämiselle: yhteistoiminnassa? työtapaturmien ennaltaehkäisyssä? toiminnan jatkuvassa parantamisessa? Arvioidaanko riskien arviointien toteutus ja käytettyjen menetelmien soveltuvuus sisäisesti kolmen vuoden välein, jotta varmistetaan menetelmien toimivuus työterveyden ja -turvallisuuden kehittämisessä. Onko vertaisryhmävertailuun tarkoitetut tavoitteet asetettu siten, että tavoitteen saavuttaminen parantaa työterveyden ja -turvallisuuden tasoa? Tuloskriteeri 2 Taso AAA Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason AA kysymyksiin, jatka tason AAA kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason AA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa A. Onko kehitetty uusia innovaatioita ja toimintatapoja työterveyden ja -turvallisuuden edistämiseksi? Onko uudet toimintatavat otettu käyttöön? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason AAA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa AAA. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason AAA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa AA. ARVIO YHTIÖN TOIMINNASTATULOSKRITEERIN 2 OSALTA Taso: Kysymys Kyllä Ei Ei sov. TULOSKRITEERI 3: KOULUTUS, TOIMINTATAVAT JA KULTTUURI Kuvaus ja todisteet Tuloskriteeri 3 Taso B Tarkkaillaanko tuotantolaitoksella työn turvallisuutta? Onko tuotantolaitoksella käytössä dokumentoitu ja toimiva työterveysja -turvallisuuskoulutusohjelma? Sivu 24/32
25 Jos on, sisältyykö ohjelmaan: virallinen koulutustarpeiden analyysi, jossa tarkastellaan tarvittavia taitoja ja osaamista? koko henkilöstön, urakoitsijoiden ja vierailijoiden perehdytys? päivitetäänkö kirjallista koulutusohjelmaa vuosittain? osoitetaanko koulutusohjelman toteutukseen resurssit vuosittain? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason B kysymyksiin, jatka tason A kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason B kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa C. Perustuuko koulutus ja toimintatavat riskien arviointiin? Onko työterveyden ja -turvallisuuden tuloskriteerit sisällytetty urakoitsijoiden valintakriteereihin? Onko tuotantolaitoksella käytössä dokumentoitu ja toimiva työterveysja -turvallisuuskoulutusohjelma, johon B-tason vaatimusten lisäksi kuuluu: riskiperusteista koulutusta dokumentointia koulutustarpeiden systemaattisesta analysoinnista? Tuloskriteeri 3 Taso A Päivitetäänkö virallista koulutusohjelmaa vuosittain, ja toteutetaanko ja seurataanko ohjelmaa? Osoitetaanko koulutusohjelman toteutukseen resursseja vuosittain? Arvioidaanko kouluttajien ja koulutettavien osaamista? Huomioiko koulutus vaarojen tunnistus- ja raportointiohjelmat ja keskitytäänkö koulutuksessa ennaltaehkäisyyn? Onko tuotantolaitoksella käytössä säännölliset turvallisuustarkastukset ja -valmennukset, jotka kannustavat turvalliseen toimintaan ja työtapoihin? Onko turvallisuustarkastuksiin käytössä tarkistuslistaa tai muuta työkalua? Arvioiko johto tapaturmia ja ryhtyykö tarvittaviin toimenpiteisiin vastaavien tapaturmien ehkäisemiseksi? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason A kysymyksiin, jatka tason AA kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason A kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa B. Osoittaako tuotantolaitoksen toimiva johto jatkuvaa sitoutumista työterveyteen ja -turvallisuuteen? Sivu 25/32
26 Huolehtiiko toimiva johto seuraavista seikoista: organisaation johtamisen kohti tapaturmattoman työpaikan tavoitetta? arvioinnin tapahtumista, joilla on suuri työterveys- ja - turvallisuusriskin mahdollisuus ja toimenpiteistä riskien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi? siitä että, yhtiön jokainen yksilö on tietoinen vastuista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät omaan työhön? Tuloskriteeri 3 Taso AA Arvioidaanko vuosittain sisäisesti turvallisten toimintatapojen, ensiavun ja pelastustoiminnan koulutuksen sisällön ja koulutusmenetelmien muutostarpeet? Varmistetaanko koulutuksen sisällön suunnittelulla henkilöstön, urakoitsijoiden ja muiden olennaisten tahojen tietoisuuden jatkuva lisääntyminen työterveydestä ja -turvallisuudesta? Edistetäänkö tuotantolaitoksella turvallisuuskulttuuria ottamalla työterveysja -turvallisuusnäkökohdat huomioon ydinliiketoiminnoissa, kuten vuotuisessa liiketoimintasuunnitelmassa? hankintapäätöksissä? henkilöstön suoritusarvioinneissa? palkitsemisjärjestelmässä? Edistävätkö tuotantolaitoksen ohjelmat terveyttä ja hyvinvointia ja kannustavatko ne terveellisiin elintapoihin työajalla ja sen ulkopuolella? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason AA kysymyksiin, jatka tason AAA kysymyksistä. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason AA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa A. Näkyykö sitoutuminen työterveyteen ja -turvallisuuteen kaikkialla tuotantolaitoksessa? Esimerkkejä? Tuloskriteeri 3 Taso AAA Osoittaako johto sitoutumisensa kanssakäymisessä henkilöstön, urakoitsijoiden ja toimittajien kanssa? Käyttääkö yhtiö uusia koulutusmenetelmiä ja kehittääkö jatkuvasti koulutuksen sisältöä? Jos vastasit Kyllä kaikkiin tason AAA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa AAA. Jos et vastannut Kyllä kaikkiin tason AAA kysymyksiin, tuotantolaitoksen toiminta on tasoa AA. ARVIO YHTIÖN TOIMINNASTA TULOSKRITEERIN 3 OSALTA Taso: Sivu 26/32
Arviointityökalun tarkoituksena on opastaa yhtiöitä niiden työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmien arvioinnissa.
MALMINETSINNÄN VASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Työterveyden ja - turvallisuuden hallinnan arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida malminetsintäalueillaan
Yhtiö on tietoinen rikastushiekan käsittelyalueiden aiheuttamista riskeistä ja ympäristövastuun merkityksestä johtamisessa.
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Rikastushiekan hallinnan arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tuotantolaitoksillaan rikastushiekan
Kaivosvastuujärjestelmä. ARVIOINTIPERUSTEET Kriisinhallintavalmiuden arviointityökalu
Kaivosvastuujärjestelmä ARVIOINTIPERUSTEET Kriisinhallintavalmiuden arviointityökalu 1 Sisällys TOC 2 Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tuotantolaitoksillaan
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Sidosryhmien kanssa toteutettavan vuorovaikutuksen arviointityökalu
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Sidosryhmien kanssa toteutettavan vuorovaikutuksen arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tuotantolaitoksillaan
2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto
TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 01.03.2016 01.03.2016 Rakennusteollisuus RT 2 RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N TURVALLISUUSKANNAOTTO VUOSILLE 2016-2017
Arviointi ja mittaaminen
Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja
Kaivoksen asianmukainen sulkeminen on oleellinen osa kaivoksen elinkaaren hallintaa ja kestävää kehitystä.
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Kaivoksen sulkemisen arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tuotantolaitoksillaan kaivoksen
Arviointityökalun tarkoituksena on tuloskriteerien avulla opastaa yhtiöitä vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Kaivoksen vesienhallinnan arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tuotantolaitoksillaan vesienhallinnan
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti
Arviointityökalun tarkoituksena on tuloskriteerien avulla opastaa yhtiöitä kriisinhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Arvioinnin tulisi:
Malminetsinnän vastuujärjestelmä ARVIOINTIPERUSTEET Kriisinhallintavalmiuden arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tutkimusalueidensa
Tietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
RAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä
Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä
Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen
Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
Riskit hallintaan ISO 31000
Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet
Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin *
P5_TA(2002)0498 Työturvallisuus- ja työterveyslainsäädännön soveltaminen itsenäisiin ammatinharjoittajiin * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston suositukseksi työturvallisuus-
Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille
Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Itsearviointityökalu on selkeä kysymyssarja ennakoivan työhyvinvointitoiminnan itsearviointiin ja raportointiin kannustaa jatkuvaan kehittämiseen antaa
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia
Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
MALMINETSINNÄN VASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen arviointityökalu. Johdanto
MALMINETSINNÄN VASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida malminetsintäalueillaan
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka
Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 1 (5) Eläketurvakeskuksen tietosuojapolitiikka Eläketurvakeskus Tietosuojapolitiikka 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tietosuojatoimintaa ohjaavat tekijät...
Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03
Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan
SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...
RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta
Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja
ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja Taustaa Suomen tilanteesta Suomen tilanne (Tapaturmavakuutuskeskus 2017) Vuonna 2017 korvattiin n.127
Sisäisen tarkastuksen ohje
Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN
TuKu Turvallisuuskulttuurin kehittäminen yrityksissä
TuKu Turvallisuuskulttuurin kehittäminen yrityksissä Helsingin Pelastuskoulu / Evak ry / Crnet Oy Tuula Pohjola 04.03.2013 3.3.2013 Copyright Crnet Oy 1 TuKu-valmennus 1.5.13-31.10.13 Valmennuspäivät 25
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja
27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus
Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014
Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,
Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014
Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN
1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa
Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset
1 Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset Organisaatio: Toimiluvan numero(t): Allekirjoitus: Asema: Nimenselvennys: Päiväys: SMS-käsikirn muutosnro: Turvallisuuspäällikkö
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset
1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin
MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
Ei näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN
Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus
Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin
Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas
1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä
Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä Tarkastaja Antti Kesälahti 24.1.2018 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen kulku 1. Sääntelykehys 2. Hakemuksen arviointiprosessi
Yrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
SMS ja vaatimustenmukaisuuden
SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document
Hyväksytyt asiantuntijat
1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston
Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset
Hyvinvointia työstä Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset 25.1.2018 Henriikka Ratilainen ja Maria Tiikkaja 24.1.2018 Työterveyslaitos Ratilainen & Tiikkaja www.ttl.fi 2 Mikä on turvallisuusilmapiirikysely?
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen hallinnan arviointityökalu
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen hallinnan arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida
Satakunnan koulutuskuntayhtymä
Satakunnan koulutuskuntayhtymä Minna Mari Virtanen Oppilaitoksen turvallisuuspäivä 5.4.2017 TURVALLISUUSKÄVELY Toiminnallinen, osallistava ja ajattelemaan ohjaava koulutusmenetelmä Kokemuksellinen tapa
Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu
Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2018 C(2018) 6560 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, annettu 11.10.2018, valvontamenetelmästä ja jäsenvaltioiden raportointia koskevista järjestelyistä julkisen
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.
Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä
YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ
YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ Johtajuus Yrityksessä on johtoryhmä/tiimi, jonka toiminnasta on näyttöä (pöytäkirjat) Henkilöstölle on perehdytetty yrityksen toimintatapa laatuun,
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja
2901030 Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät Vierailuluento 13.10.2004 Sanna Vauranoja Luennon aiheet 1. Käsitteet 2. Johtamis- ja hallintajärjestelmät yleisesti 3. Laadunhallinta 4. Ympäristönhallinta
Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta
Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä Keijo Päivärinta [Keijo Päivärinta 2.3.2017 1 Kilpailun käynnistyminen Juuret Turun suunnalla TR-mittari arviointivälineeksi 2 Ensimmäisten
HMS / työturvallisuus
Nordisk HMS / työturvallisuus tausta ja tavoitteet projektin havainnot projektin tulokset Jatkotoimenpiteet Suomessa Jatkotoimenpiteet GNA :ssa Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Nordisk
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
Turvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
Green Office ympäristöjärjestelmä
Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen
Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen
Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12
Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava
AOTT: Validoinnin laatutyökalu
1. Yhteiset eurooppalaiset 1. Validoinnin tarkoituksenmukaisuus 1.1. Validointimenettelyn tavoite on selkeästi kuvattu ja yleisesti tunnustettu 1.2 Validointimenettely on olennainen osa organisaation toimintaa
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus. 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj
ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Yleistä ISO 45001 standardista Yhteneväisyydet ja erot muihin ISO johtamisjärjestelmästandardeihin
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen katsotaan sisältyvän myös saamelaisen perinteisen tiedon ja
KAIVOSVASTUUJÄRJESTELMÄ ARVIOINTIPERUSTEET Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen arviointityökalu Johdanto Tätä asiakirjaa voidaan käyttää työkaluna, jonka avulla yhtiöt voivat arvioida tuotantolaitoksillaan
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
Tilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA
TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 22.11.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tilaliikelaitoksen strategia... 2 3. Viestinnän pääpainopisteet... 2 4. Viestinnän tavoitteet... 2 5. Kriisiviestintä...