Purojen kunnostusohjelman laadinta

Transkriptio

1 KORMUNIITYNOJAN JA ITÄ-HAKKILANOJAN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Syksy 2016

2 Sisällys Purojen kunnostusohjelman laadinta... 3 Purojen Vantaa... 3 Kunnostusohjelma Vantaan puroille... 3 Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynojan historia... 4 Kunnostushistoria... 8 Puron tilan kartoitus... 8 Puron luonnontilaisuus... 8 Ekologinen tila... 8 Valuma-alue... 9 Valuma-alueen maankäytön muutos... 9 Maaperä... 9 Vesihuoltoverkosto...10 Riskikohteet...10 Suojeluarvot...11 Kasvillisuus, kalasto ja eläimistö...11 Vedenlaatu...12 Virkistyskäyttö...13 Maanomistus...13 Uoman keskeiset ongelmat ja niiden kunnostusehdotukset...14 Kunnostuksen ensisijaiset tavoitteet...14 Muut tavoitteet ja toimenpiteet...15 Ehdotetut kunnostustoimenpiteet Kormuniitynojalla ja Itä-Hakkilanojalla...17 Rukinpyörän alueen hulevesisuunnittelu...21 Keskustien vaellusesteen poistaminen...21 Puistomaisena säilytettävät alueet...23 Kunnostusten seuranta...23 Kunnostustöiden suorittaminen...24 Kunnostustoimenpiteiden ajankohta...24 Kunnostustöiden kustannusarvio

3 Purojen kunnostusohjelman laadinta Purojen Vantaa Vantaalla vietettiin vuonna 2015 Purojen vuotta, jonka eräänlaiseksi yhteenvedoksi apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä esitti, että Vantaalle laadittaisiin purojen kunnostusohjelma. Purojen kunnostussuunnitelmia ja kunnostuksia on tehty Vantaalla aiemminkin, mutta nyt tarkoituksena on tehdä tätä työtä suunnitelmallisemmin ja pyrkiä olemaan purokunnostusten edelläkävijäkaupunki. Kunnostusohjelman tarkoituksena on selvittää erityisesti pienvesien kalastoa elvyttäviä kunnostuksia ja kalaston tarpeita, mutta myös muita purojen hyvinvointia edistäviä ja sitä kautta ihmisten virkistäytymismahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä ja niille aikataulutusta. Kaupunginhallitus päätti 2015 lopulla, että vuonna 2016 jatketaan purojen teemavuotta, sen aikana syntyneitä hyviä toimintamalleja ja laajennetaan toiminta koskemaan myös jokia. Tätä varten perustettiin erillinen työryhmä. Kunnostusohjelma Vantaan puroille Kaupunkipurojen pitkäjänteinen kunnostaminen edellyttää kunnallista purojen kunnostusohjelmaa (Niemelä, Helle, Jormola: Purovesistöjen merkitys kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle, 2004). Purojen kunnostusohjelma tukee myös vesipuitedirektiivin mukaisia vesistöjen hoitosuunnitelmia. Purojen kunnostusohjelmaa varten koottiin myös työryhmä, jonka vetäjänä ja kunnostusohjelman laatijana on toiminut Anna Kyytinen vesihuollon yleissuunnittelusta. Muut työryhmän jäsenet ovat: Sinikka Rantalainen (ympäristökeskus), Päivi Jäntti-Hasa (ympäristökeskus), Markku Tiusanen (liikuntapalvelut), Aino Leino (viheralueyksikkö), Hanna Keskinen (viheralueyksikkö), Anne Mäkynen (kaupunkisuunnittelu) ja Marika Orava (vesihuollon yleissuunnittelu). Vantaan pienvesistöistä on tehty pienvesiselvitys vuonna 2009 hulevesiohjelman laatimisen yhteydessä. Vuosina Aki Janatuinen laati Vantaan Virtavesiselvityksen. Lähtötietoja purokunnostusohjelmaa varten on myös Vantaan viheralueohjelmassa. Siinä osia Kormuniitynojasta ja Itä-Hakkilanojasta on esitetty kunnostettavaksi kohteeksi vuosina Purojen kunnostusohjelman laatiminen on aloitettu kokoamalla yhteen lähtökohdat Vantaan pienvesistä (liite) ja sitä kautta muodostamalla tärkeysjärjestys purojen kunnostamiselle. Kunnostusohjelman tarkoituksena on selvittää kohteet, joista laaditaan kokonaisvaltaiset valumaaluekokoiset kunnostussuunnitelmat puroille. Ensimmäisiksi ns. pilottikohteisiksi valittiin Itä- Hakkilanoja ja Kormuniitynoja. Ne sijoittuivat purokunnostusohjelman priorisointitaulukon kärkipäähän. Sekä Kormuniitynoja että Itä-Hakkilanoja sijaitsevat kaupunkirakenteen keskellä. Alueella sijaitsee myös Håkansbölen kartano, jolla on maisemallista arvoa. Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynojan pääuoma (Itä-Hakkilanoja) alkaa Itä-Hakkilan pientaloalueelta ja kulkee viheralueiden läpi Porttipuiston yritysalueelle Hakunilaan. Puroon liittyy Porttisuon suunnalta tuleva Porttisuonoja suunnilleen Kaskelan kohdalla. Porttisuonoja alkaa Helsingin puolelta ja saa alkunsa hulevesistä. Helsingissä ojalla ei ole virallista nimeä, mutta ojaa on kutsuttu 3

4 Heikinlaaksonojaksi. Puron alajuoksu eli Kormuniitynoja alkaa Kehä III:sen eteläpuolelta Lähdepuiston lähteistä. kuuluu Håkansbölen kartanon arvokkaaseen kartanopuistoon ja maisemaalueeseen. Uoma kuuluu Krapuojan vesistöön ja valuma-alueeseen ja laskee Sotungin länsipuolella Krapuojaan, josta edelleen on yhteys mereen Kappelvikenissa Helsingissä. Valuma-alueella on metsää ja viljeltyalueita ja asuinalueita (Itä-Hakkila ja Hakunila). Uoma on alajuoksulla Hakunilan urheilupuiston länsipuolella luonnontilaisen kaltainen ja luontaisesti meanderoiva. Puronvarsilla kasvaa luonnontilaista puustoa ja pensastiheikköä sekä vaateliasta kostean lehdon kasvillisuutta. Puron yläjuoksu on muokattua uomaa, joka kulkee viheralueiden läpi. Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynojan valuma-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 10,5 km2. Kunnostussuunnittelun aikana on oltu yhteydessä ELY-keskukseen ja tiedusteltu mahdollista luvanvaraisuutta. Nyt ehdotetut toimenpiteet eivät vaadi vesilain mukaista lupaa. Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynojan historia Kuva 1 Karttaote Vampatti-karttapalvelusta, kuvassa senaatin kartta vuodelta 1872 ja päällä nykyiset virtavesiuomat 4

5 Kuva 2 Vampatti-kartta-aineiston pitäjäkartta vuodelta 1933 ja päällä nykyiset vesiuomat Vanhoissa kartoissa näkyy, että Kormuniitynoja on ollut aikoinaan hyvinkin mutkitteleva ja uomaa on vuosien saatossa suoristettu luvulla Håkansbölen kartanon alueelle on rakennettu neliömäinen kasteluallas, josta vettä otettiin puutarhaviljelmille ja kasvihuoneisiin. Patoaukon betonituet ovat yhä paikalla. Vuonna 2004 laaditussa Vantaan kulttuurimaisemaselvityksessä (Kuva 3 Vantaa kulttuurimaisemaselvitys ( re/118791_kaupsu_kulttuurimaisemaselvitys.pdf) on esitetty miten kaupunkialueiden rakentuminen on vaikuttanut puromaisemaan. Hakunilan urheilupuiston (C) rakentaminen laakson pohjalle on rikkonut Kormuniitynojan ja sen sivuojan laaksojen (D) kulttuurimaiseman maisemakuvallisen yhtenäisyyden ja eheyden. Håkansbölen kartano (E) puutarhoineen ja sivurakennuksineen on erillinen hieno ja sisäisesti eheä kokonaisuus. Ojangossa maisemallisesti arvokas alue sisältää Kormuniitynojan ja urheilupuiston reunan, jonka maisemanhoidolla urheilupuiston ja kulttuurimaiseman ristiriitaa voidaan lieventää. 5

6 Kuva 3 Vantaa kulttuurimaisemaselvitys ( maisemaselvitys.pdf) Kehä III on rakennettu 1960-luvulla. Håkansbölen kartanoalueelle muodostui suurtila jo 1600-luvulla. Kuvissa (Kuva 4 Peruskartta vuodelta 1967 ja Kuva 5 Peruskartta vuodelta 2016 (sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2016 aineistoa) on nähtävillä miten kaupunkirakenne on kehittynyt alueella. 6

7 Kuva 4 Peruskartta vuodelta 1967 Kuva 5 Peruskartta vuodelta 2016 (sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2016 aineistoa) 7

8 Kunnostushistoria Håkansbölen kartanon alueelle on toteutettu vesirakennushankkeita Kaffeholmenin kohdalle rakennettiin Kormuniitynojaan sivuoma. Lisäksi uomaan rakennettiin pohjapato, jossa on kaksi ylivuotoaukkoa. Padon tehtävänä oli palauttaa Kormuniitynojaan lampi. Virtavesien hoitoyhdistys on istuttanut vastakuoriutuneita taimenia Kormuniitynojaan vuosina 2005, 2006 ja 2008 (Pienvesiselvitys 2009). Vantaan kaupungin Liikuntapalvelut teki syksyllä 2015 kutualuekunnostuksia Kormuniitynojassa kahdessa paikassa. Vantaan kaupunki on istuttanut 1-vuotiaita rasvaeväleikattuja taimenen poikasia Kormuniitynojaan vuonna Puron tilan kartoitus Vantaan ympäristökeskus on kartoittanut mahdollisia kunnostuskohteita Kormuniitynojalla jo vuonna Tällöin Ville Salovaara on kuvannut uomaa ja kirjannut ylös mahdollisia kunnostettavia kohtia. Kevättalvella 2016 on käyty tekemässä uusia maastokäyntejä ja otettu valokuvia kohteista. Vuosina on lisäksi kartoitettu ja mitattu Kormuniitynojan rummut. Nämä tiedot on koottu erilliseen excel-taulukkoon. Mari Anna Närhi on tehnyt 2012 pro gradu-tutkielman Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön kuvastamana sekä sedimentin tutkimus - tutkielman. Puron luonnontilaisuus puron yläjuoksu muokattua uomaa, joka kulkee viheralueiden läpi Porttipuiston ja Hakunilan alueella uoma on voimakkaasti muokattua alajuoksulla puro on muokattua, osin puistorakentamisen keinoin Hakunilan urheilupuiston länsipuolella uoma on muokkaamaton??? alajuoksulla uoma on luonnontilainen ja meanderoiva Ekologinen tila Kormuniitynojan laskennallinen ekologinen tila vaihteli alueittain, ollen Itä-Hakkilanojalla välttävä ja tyydyttävä ja taas varsinaisella Kormuniitynojalla tyydyttävä/hyvä. Heikko veden laatu vahvisti Mari-Anna Närhen tutkimuksessa Kormuniitynojan ekologisen tilan tyydyttäväksi. Tutkimuksessa selvisi huomattava ero pohjaeläinindeksien ja hydrologis-morfologisen tilan välillä. Itä- Hakkilanojan ekologinen tila oli selvästi Kormuniitynojaa huonompi. Itä-Hakkilanojan tyydyttävä ekologinen tila johtuu kalojen kulkua estävistä tunneleista ja vähäisestä virtaamasta. Kormuniitynojassa on selkeästi suurempi virtaama kuin Itä-Hakkilanojassa. Kormuniitynojaa kuormittavat mm. rakennetuilta alueilta ja teiltä tulevat hulevedet sekä hevostalli ja sen ulkotarhat. Niiden vaikutuksesta Kormuniitynojasta on mitattu korkeita bakteeripitoisuuksia. Suuri Vaaralan jätevedenpumppaamo on riskitekijä Kormuniitynojan läheisyydessä. Vuonna 2008 jätevedenpumppaamolla tapahtui suuri ylivuoto uomaan. Itä-Hakkilanojalla rakennettujen alueiden vaikutus veden laatuun on vähäisempää kuin varsinaisella Kormuniitynojalla. 8

9 Kormuniitynojalla heikko veden laatu kertoo kaupungistumisen vaikutuksista. Kormuniitynojanssa on mitattu veden korkea sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus, sameus, lämpötila, biologinen hapenkulutus sekä bakteeripitoisuudet ovat korkeita sekä suuri indikaattoribakteerien määrä. Kormuniitynojan ekologisen tilan parantamiseksi tyydyttävästä hyväksi, on puron veden laatua parannettava esimerkiksi parantamalla valuma-alueella huleveden laatua ennen vesistöön laskemista. Valuma-alue Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynoja valuma-alueen koko on noin 10,5 km2, joka on Vantaan puroista suurimmasta päästä. Kuva 6 Itä-Hakkilanojan valuma-alue Kuva 7 Kormuniitynojan valuma-alue Valuma-alueen maankäytön muutos Maankäyttö puron eri osissa on hyvin erilaista. Puron latvaosassa Itä-Hakkilanoja virtaa väljästi rakennetulla asuinalueella. Varsinaisen Kormuniitynojan alkuosaa ympäröivät tiiviisti rakennetut asuinalueet, moottoritiet ja erilaiset keskustatoiminnot. Alajuoksulla Kormuniitynoja virtaa peltojen keskellä. Maaperä Kormuniitynoja virtaa pääasiassa savimailla. 9

10 Vesihuoltoverkosto Håkansbölen kartanon ympäristön alueella putkitettua hulevesiverkostoa on vain kartanorakennuksen ympäristössä. Muuten alueen hulevedet kulkevat avo-ojissa ja laskevat Kormuniitynojaan. Alueen hulevesiä on tulevaisuudessakin tarkoitus johtaa luonnonmukaisesti avo-ojissa ja viherpainanteissa. Kormuniitynojan puron hulevesiä hidastetaan pohjakynnyksellä, padolla ja vesialtailla. (Kuva 8 Hulevesien purkupaikat Kormuniitynojaan) Alueen länsipuoliselta asuinalueelta pintavedet valuvat myös Kormuniitynojaan. Kormuniitynojan vettä käytetään lumetukseen. Kuva 8 Hulevesien purkupaikat Kormuniitynojaan Riskikohteet Vaaralan jätevedenpumppaamo, vuonna 2008 tapahtui ylivuoto Mahdollinen bussivarikon siirto Kyytitien varresta Ojankoon 10

11 Suojeluarvot Håkansbölen kartanon ympäristö ja Sotungin laakso ovat kyläkuvallisesti ja maisemallisesti arvokkaita alueita. Valuma-alueen monimuotoisuudesta kertovat myös Itä-Hakkilan puronvarsilehto ja Liinapellon perhosalue, joilla molemmilla elää harvinaisia lajeja. Vantaan yleiskaavassa osa Kormuniityn varresta on luo-aluetta sitä koskevine kaavamääräyksineen. Kasvillisuus, kalasto ja eläimistö Pohjoinen haara Itä-Hakkilassa on kasvistollisesti ja eläimistöllisesti arvokasta aluetta (Itä-Hakkilan puronvarsilehto) Krapuojan vesistön kasvillisuus on monipuolista, ja kuten jo pienvesiselvityksessäkin todetaan, tulee kohteen luontoarvot säilyttää. Puronvarsilla kasvaa luonnontilaista puustoa ja pensastiheikköä sekä vaateliasta kostean lehdon kasvillisuutta kuten uhanalaisuusluokituksen mukaan silmälläpidettävä ojatädyke, lehtopalsami, kevätlinnunsilmä, purolitukka, keltakurjenmiekka, rantaminttu sekä pystykiurunkannus. (Pienvesiselvitys 2009) Lisäksi puro tarjoaa elinympäristön useille lepakkolajeille (suojeltavia), uhanalaiselle pikkutikalle ja silmälläpidettävälle ruisrääkälle. Puron reunusmetsissä on myös tavattu arvokasta perhoslajistoa. Vantaan virtavesiselvityksen mukaan Krapuojan vesistössä elää ympärivuotisesti ainakin ahventa, haukea ja piikkikaloja, joiden lisäksi puroon nousee keväisin Krapuojan kautta merestä mm. särkikaloja kudulle. Vesistöön on istutettu 1990-luvulta lähtien taimenia useaan otteeseen, mutta mahdollisen taimenkannan nykytilasta ei ole tarkkaa tietoa. Kormuniitynojassa elää ilmeisesti myös joko nahkiaista tai pikkunahkiaista, mahdollisesti jopa molempia lajeja. (Aki Janatuinen, Vantaan virtavesiselvitys ). Kormuniitynojassa elää valtalajina purokatkaa. Purokatkaa ei kuitenkaan Vantaan virtavesiselvityksen mukaan tavata Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynojan Lahdentien länsipuolisella osuudella ollenkaan. Pienvesiselvityksen mukaan kohteen luontoarvot tulee säilyttää ja parantaa maisemallista merkitystä erityisesti asuinalueiden viheralueilla. Itä-Hakkilanojalla ei ole niin monipuolinen lajisto kuin siellä voisi olettaa olevan. Ilmeisestikin puron veden vähyys rajoittaa pohjaeläinten esiintymistä. Itä-Hakkilanojan pohjaeläimistö on selkeästi köyhempää kuin Kormuniitynojan eläimistö. Krapuojan vesistöstä on joitakin hajatietoja täpläravun esiintymisestä, mutta selkeää kuvaa Vantaan purojen rapukannasta ei ole. 11

12 Vesikasvillisuus on vähäistä sekä Kormuniitynojalla että Itä-Hakkilanojalla. Jättipalsamikasvustoja on löydetty sekä Itä-Hakkilanojan että Kormuniitynojan varsilta. Vedenlaatu Mari-Anna Närhen vuonna 2012 tekemässä opinnäytetyössä Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön kuvastamana todetaan, että Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila on tyydyttävä, tosin Itä-Hakkilanojan ekologinen tila on ollut selvästi Kormuniitynojan tilaa huonompi (ero muodostui pohjaeläinindeksin ja hydrologismorfologisen tilan eroista). Tutkielmassa on myös ehdotettu muutamia tutkimustoimenpiteitä, joita esimerkiksi Itä-Hakkilanojalla ja Kormuniitynojalla voisi toteuttaa kunnostustyön yhteydessä. Kormuniitynojassa on Vantaan ympäristökeskuksen oma seurantapiste, jossa voidaan tehdä vedenlaadunseurantaa ennen kunnostusta, kunnostuksen aikana ja kunnostustöiden jälkeen. Kevät-kesällä 2015 Kormuniityn alajuoksulta on otettu tarkkailunäytteitä neljällä eri kerralla. Tuloksista (Vantaan pienvesien tutkimusraportti 2015) selviää, että Kormuniitynojan happipitoisuus saattaa olla eräs taimenen esiintymistä rajoittava tekijä. Kormuniitynojalla ei ole valtakunnallista tai muuta jatkuvasti seurattavaa vedenkorkeusasteikkoa eikä jatkuvaa virtausmittausta. Kuva 9 Vantaan ympäristökeskuksen näytepiste Kormuniitynojassa Kormuniitynojan varrella esiintyy lähteisyyttä. Näiden ns. okralähteiden punainen rautahydroksidi värjää paikoin maastoa. Lähteisyyttä esiintyy urheilukentältä Sotungintielle päin mentäessä puron reunavyöhykkeellä ja Blylodinpuistossa kartanon kohdalla uoman pohjoispuolella. Myös skeittipaikan kohdalla on myös ja paikoin lähteiden rauta saostuu hyvinkin näkyvästi maastoon. 12

13 Virkistyskäyttö Purouoman viheralueilla on merkittävää virkistysarvoa. Puron varressa on ulkoilureittejä sekä puron alajuoksun että yläjuoksun virkistysalueilla. Maanomistus Kuvassa 7 punaisella merkitty alue on yhteistä vesialuetta. Muilta osin Kormuniitynojan ja Itä- Hakkilanojan vesialueet ovat kaupungin omistuksessa. Kuva 10 Yhteinen vesialue Kormuniitynojalla 13

14 Uoman keskeiset ongelmat ja niiden kunnostusehdotukset Ongelmat Vaellusesteitä (Keskustien tierumpu, Sontungintien tierumpu, Hakunilan urheilupuiston pohjapato) Roskaantuminen Veden laadun heikentyminen peratut ja suoristetut osuudet, vrt. historialliset kartat kuormituslähteet: Vaaralan jätevedenpumppaamo, hevostalli, Kehä III vieraslajit, jättipalsami ongelmat uomassa: eroosiovaurioita Hakunilan urheilupuiston jälkeen itäänpäin mentäessä, sortumat yms. puroon laskevat hulevesi- ja ylivuotoputket Vaaralan alueella vesi padottaa rumpujen väärien korkojen takia Vyyhtitie: tulvaongelma Kunnostuksen ensisijaiset tavoitteet Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on parantaa kalojen ja muiden eliöiden elinoloja. Krapuojan vesistöön kohdistuvat toimenpiteet palauttavat uomaa luonnontilaiseen suuntaan ja ekosysteemin lähelle ihmisten aiheuttamaa häiriöitä edeltänyttä tilaa. Välillisesti kunnostuksella on vedenlaatua parantava vaikutus ja se myös vähentää alueen tulvariskiä. Kunnostuksella parannetaan myös alueen viihtyisyyttä ja maisemakuvaa, jotka edelleen mahdollistavat alueen virkistyskäytön paranemista ja asuinalueen arvostuksen nousua. Lisäksi toimenpiteillä saattaa olla opetuksellisia hyötyjä lähialueiden kouluille. Tässä kunnostussuunnitelmassa on esitetty useita toimenpiteitä Krapuojan vesistölle pitkän ajan suunnitelmana. Lähtökohtana on, että esitetyistä toimenpiteistä valitaan ensimmäiseksi toteutettavaksi muutama toimenpide. Toimenpiteiden käytännön toteutusjärjestys on tärkeä, jotta uusilla toimenpiteillä ei tuhota aikaisemmin tehtyjen kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia. Etusijalla kunnostuksen suunnittelussa ovat toimenpiteet, joilla saadaan aikaan merkittäviä tuloksia kohtuullisen pienellä panostuksella eli lähtökohdat puroympäristössä ovat hyvät. 14

15 Kormuniitynojan ja Itä-Hakkilanojan kunnostusten keskeisimmät tavoitteet Lisätä puron virtavesiluonnon monimuotoisuutta Parantaa erityisesti virtakutuisten vaelluskalojen poikastuotantoedellytyksiä Tehdä pienimuotoisia suojapaikkojen parantamista lisääviä toimenpiteitä, jotka eivät vaadi erityistä toteutuslupaa Lisätä ja edistää kultturihistoriallisesti arvokkaan maiseman viihtyisyyttä, esteettisyyttä ja tehdä alueesta edelleen mielenkiintoisempi virkistyskäyttöalue Muut tavoitteet ja toimenpiteet Kyytitien varressa tehdään putkitus Porttisuonojaan vuonna Ely-keskus on antanut asiaan lausuntonsa ja rakennussuunnitelmat on tehty. 15

16 Kuva 11 Nykytilanne Kormuniitynojassa ja Itä-Hakkilanojassa 16

17 Ehdotetut kunnostustoimenpiteet Kormuniitynojalla ja Itä-Hakkilanojalla Siivous siivous uomassa ja puronvarsilla roskien poiskuljettaminen Kutusoraikkojen tekeminen/kunnostaminen Hakunilan urheilupuiston vieressä poikastuotantoalueen kunnostaminen-->palstaviljelijöiden houkutteleminen mukaan talkoisiin Kormuniitynojalle Vaellusesteiden poistaminen Hakunilan urh. puiston pohjapato kivien asettelu uomaan Keskustien tierumpu rummun alapuolinen allastaminen puistoalueella Sotungintien tierumpu Kasvillisuuden raivaus varovainen puuston ja pensaston käsittely uoman varsilla puistomaisilla alueilla vesikasvien poistaminen niiltä uomaosuuksilta, joissa kasveja on haitallisen suuri määrä. Poistaminen tehdään joko niittämällä, haraamalla tai kaivamalla. Työssä on huomioitava, että kasvillisuutta poistetaan vain haitallinen osuus pajukon raivaus tehdään kalasto ja muu vesieliöstö huomioiden vain kalannousua estävät puut poistetaan umpeenkasvamista voidaan ehkäistä myös uomaan laitettavilla kivisillä virranohjaimilla liialinen kasvillisuuden raivaus lämmittää purovettä liikaa raivaus uoman pohjoisrannalla niissä kohdin kun puuston/pensaston poisto on tarpeellista Alueen historian korostaminen vanhojen rakenteiden korostaminen (Kormuniitynojassa olevan 1800-luvulta peräisin olevan patorakennelman jäänteen korostaminen ja infotaulun lisäminen) tiedon lisääminen QR-koodit seinätön museo opastaulut Virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen puronvarsikävelyreittejä luontopolkutyyppisesti tai eri teemoilla (esim. puronvarsikasvillisuus, elämistö) tietoa puronvarren eläimistöstä ja kasvillisuudesta Vieraslajien poistaminen jättipalsamin kitkeminen ylävirrasta alavirtaan Eroosiosuojaus Hakunilan urheilupuiston jälkeen itäänpäin eroosioherkkien penkkojen suojaus Luonnonmukaistaminen Vesimäärien hallinta alueellinen hulevesien viivytys, hulevesien hallintasuunnitelma Rukinpyörän alueelle 17

18 patojäänteen siistiminen opastaulu, jossa kerrotaan paikan historiasta ja paikalla 1800-luvulla sijainneesta padosta QR-koodi Kuva 12 Patorakennelman jäänne 1800-luvulta (Ville Salovaara, 2012) Kuva 13 (Anna Kyytinen, 02/2016) 18

19 Kuva 14 Toteutettavat toimenpiteet Itä-Hakkilanojalla vuosina (sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 07/2016 aineistoa) Kuva 15 Kormuniitynojalla vuosina tehtävät toimenpiteet (sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 07/2016 aineistoa) 19

20 20

21 Rukinpyörän alueen hulevesisuunnittelu Itä-Hakkilanojan valuma-alueelle tulisi laatia alueellinen hulevesisuunnitelma, jossa alueelle tulisi hulevesien viivytyskäsittely. Alueella on ollut tulvimisongelmia erityisesti Vyyhtitien kiinteistöillä. Vyyhtitien suuntaisesti tonttien takana kulkee oja, joka on kaivettu kuivatusoja, ei puron latvaosa. Tämä kuivatusoja johtaa vesiä nykyisin etelään päin. Ojaan tulee ajoittain paljonkin kuivatusvesiä Lahdentieltä, ja ainakin Linjatien alueen hulevesiviemäristä, ja ojan vedet virtaavat edelleen ojan eteläpäässä putkeen, joka on yhteydessä Vyyhtitien hulevesiviemäriin ja sitä kautta Itä- Hakkilanojaan. Ojan valuma-alue on siten suuri ja hulevesien määrä iso. Vyyhtitien länsipuolista latvaa ei enää ole olemassa. Kuva 16 Itä-Hakkilanojan sivuhaara Vyyhtitien kohdalla (Anna Kyytinen 02/2016) Keskustien vaellusesteen poistaminen Keskustien tierummun (kuva 17) alapuolen allastaminen poistaisi vaellusesteen, mutta ei kuitenkaan vaikuttaisi rummun kapasiteettiin tai toimintaan. 21

22 allastaminen Kuva 17 Keskustien tierumpu Hakunilan urheilupuiston pohjapatoon kiviä kiveäminen ja siivoaminen Kuva 18 Hakunilan urheilupuiston pohjapato 22

23 Puistomaisena säilytettävät alueet Kts. liite Kunnostusten seuranta Purojen vuoden jatkotyönä on kuntatekniikan keskuksessa kehitteillä myös purojen tilan seurantamittari. Tämä käsittäisi purojen tilan laajemman seurantaohjelman, joka koostuisi puroilla tehtävistä vedenlaatumittauksista, valokuvista ja muista purojen tilaa kuvaavista havainnoista. Purojen tilan seurantamittari olisi linkitetty purotietokantaan. Tämän kunnostussuunnittelun yhteydessä on tarkoitus seurata Kormuniitynojan ja Itä- Hakkilanojien vedenlaatua Vantaan ympäristökeskuksen ottamilla vedenlaatunäytteillä. Lisäksi arviodaan vieraslajien määrää ja kalaston kehittymistä. Vedenlaatunäytteet otetaan ennen kunnostustöiden alkamista, niiden aikana sekä kunnostustyön päätyttyä. Koska kyseessä on Vantaalla ensimmäinen kohde, johon tehdään laajempi kunnostussuunnitelma ja purojen tilan seurantamittarinkin laadinta on vielä kesken, voidaan näytteitä ottaa hieman tiheämmin, jotta voidaan arvioida mikä olisi sopiva näytteidenottoväli jatkossa. Kunnostustöiden suorittamisen yhteydessä voi olla tarpeen ottaa näytteitä jopa päivittäin. Mari-Anna Närhen tutkimuksessa (2012) todetaan, että kerran kuukaudessa tapahtuva näytteenotto ei ole tarpeeksi edustava otos, mikäli halutaan pitkän aikavälin seurantatuloksia. Happipitoisuuden ja veden happamuuden osalta tutkimusjakso tulisi myös ulottaa jatkumaan talven yli, jos halutaan kattava kuva puron vedenlaadusta. Lisätietoa puron tilasta toisi myös rapututkimus sekä kalaston tutkiminen ja puron ekologisen tilan luokittelu kalaston perusteella. Näytteiden ottamisesta ja tulosten analysoinnista vastaavat Vantaan ympäristökeskus ja kuntatekniikan keskus. Tarvittaessa voidaan mitata vedenkorkeutta ja virtaamaa. Virtaamamittausta varten Suomen ympäristökeskuksesta on mahdollista lainata siivikko. Kasvillisuuden inventointi voidaan suorittaa keskikesällä, mikäli halutaan kattava kuvaus puronvarren kasvillisuudesta. Jättipalsamitalkoiden onnistumista seurataan myös. Kunnostustöiden jälkeen seurataan kalaston kehittymistä, tästä seurannasta vastaa liikuntapalvelut Vantaan virtavesiselvityksessä on arvioitu Krapuojan vesistöalueen kalalajistoa ja lisäksi tietoja on saatavilla Vantaan liikuntapalveluiden kalastusteknikolta. Vesihuollon yleissuunnittelu kuntatekniikan keskuksessa vastaa tietojen yhteenkokoamisesta ja ylläpidosta purotietokannassa. toimenpide vastuutaho ajankohta veden korkeuden mittaaminen ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus virtaamamittaukset kuntatekniikan keskus valokuvat kunnostuskohteista kaikki ennen, työn aikana, jälkeen vedenlaadun tarkkailu ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus ennen, työn aikana päivittäin, jälkeen kalaston tilan arviointi liikuntapalvelut 23

24 purotietojen ylläpito kuntatekniikan keskus jatkuvasti Kunnostustöiden suorittaminen Kunnostuksilla ei aiheuteta merkittävää muutosta vedenkorkeuksiin eikä toimenpiteillä ole haitallista seurausta vesistölle tai sen käytölle. Kunnostukset tehdään osittain käsityönä, jolloin ei ympäröivälle maastolle aiheuteta vahinkoa. Töiden aikana työ alueella liikkuminen ja materiaalin siirtäminen aiheuttavat veden samentumista ja puronvarsikasvillisuuden paikoittaista painumista, mutta ympäristövaikutukset ovat lyhytaikaisia eivätkä ne aiheuta pysyviä haittoja puroluonnolle. Työt pyritään tekemään vähäisen veden virtaaman aikana. Kunnostusten tarkoitus on lisätä puron monimuotoisuutta ja antaa alkusysäys puron omille luonnonmukaistautumisprosesseille. Puroekosysteemin kunnostaminen on usein pitkä ja monivaiheinen prosessi, eikä kaikkea voi saavuttaa yhdellä kertaa. Kunnostustoimenpiteiden ajankohta Kesä-lokakuun välinen aika olisi parasta aikaa kunnostustöiden suorittamiselle, sillä silloin aiheutetaan mahdollisimman vähän haittoja puron ekosysteemille, toinen mahdollinen kunnostusajankohta on talvella maan routaannuttua Kunnostustyö tulisi suorittaa ylävirrasta alavirran suuntaan, jotta vältetään työnaikainen kiintoainekuormituksen kohdistuminen jo kunnostettuihin puron osuuksiin. Kesällä 2016 tehtyjä kunnostustoimenpiteitä: Kormuniitynojaan on tehty 4 uutta kutusoraikkoa kesällä 2016 poikaskivikkoja lisätty Kormuniitynojaan lisäksi jo olemassa olevia soraikkoja on paranneltu järjestetty talkoot asukkaiden kanssa Kormuniitynojalla , kitketty jättipalsamia uoman kiviä aseteltu uudelleen, jotta kalannousumahdollisuudet paranevat Itä-Hakkilanojassa avattu muutama ryteikkö ja siivottu roskia Kormuniitynojan purokunnostuksiin on käytetty kutusoraa noin 4 m3 ja poikaskivikkoa noin 3 m3. 24

25 Kuva 19 Kormuniitynojaan kesällä 2016 tehdyt kutusoraikot Kunnostustöiden kustannusarvio Kohde kustannus Huomioita: Siivous uomassa/, jättipalsamin kitkentätalkoot Kutusoraikkojen tekeminen Hakunilan urheilupuiston pohjapatoon kiviä noin 500 tarvikkeisiin, oma työ /m2, kesän 2016 materiaalikustannusten arvio noin 600, suunnittelu- ja virkatyö , suunnittelukustannukset 580 joskus voi olla tarpeen budjetoida ja tilata puronsiivousta ulkopuoliselta urakoitsijalta kokonaistalkookustannukset muodostuvat materiaalikustannuksista sekä arviosta vastikkeetta tehtävästä työstä (15 euroa/h/työntekijä ja lisäksi konetyö 30 euroa käyttötunnilta) lisäksi talkootöitä suunniteltaessa ja toteutettaessa kertyy kustannuksia virkatyöstä Eroosiosuojaus 5000 Kasvillisuuden niitto, näkymien avaaminen, puron säännöllinen hoito virkistys- ja maisemaelementtinä Vaellusesteen poisto, Keskustien tierummun alapuolinen allastaminen Vaellusesteen poisto, Sotungintien tierumpu QR-koodit, seinätön museo 1000 kasvillisuutta niitetään vain haitallisista kohdista ja mieluiten vain uoman pohjoispuolelta 2500, suunnittelu yms. kustannukset , suunnittelu kust. yms

26 Opastaulut 1000 Rukinpyörän metsäalue, alueellinen hulevesien käsittely/viivytys Vesinäytteiden otto (Kormuniitynojalla) Virtaamamittaus Mahdolliset muut kustannukset suunnittelutyön kustannusarvio 15000, toteutuksen kustannusarvio (tulvaputki tai hulevesiallas) yksi näytteenotto noin 200 +analyysikustannukset arviolta noin 270 /krt, näytteenottokertoja arviolta 6 krt/vuosi, yhteensä suunnittelutöineen arvio , suunnittelukust. 580 vesinäytteiden otto tilattava ulkopuoliselta laboratoriolta tai konsultilta, kustannukset heidän hinnastojensa mukaan vesinäytteitä tulisi ottaa kunnostustöiden aikana viikoittain, lisäksi tulisi ottaa näytteet ennen ja jälkeen kunnostustyön Syksyllä 2016 Kormuniitynojassa muita kustannuksia saattaa muodostua mahdollisesta luvantarpeesta 26