Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmä Loppuraportti

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmä Loppuraportti HYTE- teematyöryhmä Puheenjohtaja Sari Mäkinen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö

2 Sisältö 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Työryhmän kokoontumiset Hyvinvointi- ja terveyden edistämisen teemaryhmän tehtävät ja tavoitteet 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Pirkanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Nykytilan kuvaus Analyysi nykytilasta: toimii hyvin / kehitettäviä alueita Teemaryhmän yhdyspinnat 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Lakiluonnosten vaikutukset Kunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Maakunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjaus ja kannustimet 4. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät, järjestäminen ja tuottaminen Alueellinen hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluketju Digitalisaatio hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 5. Asiakkuuden hallinta Asiakkuusstrategiat avuksi hyvinvointipalvelujen oikeaan kohdentamiseen Asiakkuusstrategiat käyttöön tuen tarpeen arvioinnissa organisaation hyvinvointityössä Viestintä kansalaisille tarinoiden avulla 6. Kannustimet Pirkanmaan kuntien HYTE-kerroin kannustin Työryhmän ehdotuksia Pirkanmaan lisäkannustimiksi Kannustimet HYTE palveluina ja HYTE kehittämisenä Yhteisbudjetointi Yhteiskehittäminen 7. Monituottajuus ja tuottamistavat kansalaisen hyvinvoinnissa 8. Vaikutusten arviointi Vaikutukset palveluihin ja nykytilaan EVA-menettely: Päätösten ennakkoarviointi 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhdyspintasopimus Hyvien käytäntöjen materiaalipankki 5 hyvää käytäntöä yhdyspinnoille 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Yhteenveto keskeisistä tuloksista Keskeiset viestit jatkovalmisteluun Liitteet: Työ kansalaisille näkyväksi tarinoiden avulla Pientyöryhmän selvitys ja ehdotus kannustimista Pirkanmaan väestön hyvinvointieroja kaventavia ja hyvinvointia lisääviä hyviä käytäntöjä Ravitsemuksen asiantuntijatuki kunnissa ja maakunnassa

3 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Ryhmän vetäjä: Sari Mäkinen (PSHP/Pete) varapuheenjohtaja: Mika Vuori (Tampere) Sihteeri: Teija Kvist-Sulin saakka, Merja Wikman ja Minna Kylmäniemi alkaen. Jäsenet: Maarit Varjonen-Toivonen (PSHP/Pete), Paula Paavilainen (Pirkkala), Markku Valkamo (Valkeakoski), Marja-Leena Parto-Koski (Sastamala), Helena Pesu (Virrat + Ruovesi), Ulla Harala (Hämeenmaan Sydänpiiri), Mika Vuori (Tampere), Riitta Luoto/Kristiina Harsu (KELA), Juha Ahonen (Tays, TA5), Tommi Vasankari (UKKinstituutti), Tarja Laukkanen (Tampere), Matti Mäkelä (Pikassos), Sini Männistö /Juha Mieskolainen (LSSAVI), Satu Rannisto (Suomen työterveyslääkäriyhdistys), Riikka Kimpanpää/Anja Jalonen-Männikkö (Tampere), Riitta Sernola (Nokia), Mirja Suntila (Keiturin Sote), Tarja Paulaniemi (Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto), Marja Lehtonen (Akaa) Työryhmän kokoontumiset Kokoukset , , , , , , , HYTE-hyvät käytännöt työpaja hotelli Rosendahl Tampere STM:n Sote- ja monialainen maakunta- aluekierroksen HYTE-työpaja Sastamala Työryhmä muodostanut pientyöryhmiä tarpeen mukaan (työpajan suunnitteluryhmä, hyvät käytännöt -pientyöryhmät, kannustimet -pientyöryhmä, HYTE-rakenne ja tehtävät -työryhmä) Aikataulutus kevät 2017 Työ eteni suunnitellusti asetettuihin tavoitteisiin nähden, jatkotyö aikataulutettu

4 1.2 Hyvinvointi- ja terveyden edistämisen teemaryhmän tehtävät ja tavoitteet Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsite määriteltiin yhdessä laaja-alaiseksi hyvinvointia edistäväksi, ennaltaehkäiseväksi, voimavaroja lisääväksi ja sairastunutta tukevaksi toiminnaksi. Toimijoina asukas, kunnat, maakunta sekä yritykset/järjestöt, sairaanhoitopiiri sekä Kela. Teemaryhmä laatii suunnitelman terveyden ja hyvinvoinnin tehtävien organisoimiseksi sekä hyvinvointierojen kaventamiseksi uudessa maakunnassa sekä yhteistyöstä/ työnjaosta kuntien ja järjestöjen kanssa (hallinnollisen organisoitumisen raide). Lisäksi työryhmä tekee hyvinvointia todeksi kansalaisille siten, että heillä on mahdollisuus tehdä terveellisiä valintoja (kansalainen arkiraide). Teemaryhmä kerää HYTE asioiden Hyvät käytännöt, laatii suunnitelman niiden levittämiseksi. Luo työpajoissa uusia hyviä toimintamalleja kuntien ja maakuntien yhdyspinnoille, aikataulu kevät Laatii esityksen siitä, miten maakunnan päätöksenteossa arvioidaan ennakkoon ja otetaan huomioon päätösten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen (ns. EVA-menettely). Syksy 2017/kevät 2018 Laatii mallin alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelusta valtuustokaudelle, sen toimeenpanon käynnistämisestä vuoden 2019 alusta ja toimeenpanon toteutumisen vuosittaisesta raportoinnista. Syksy 2017/kevät 2018 Osallistuu digitaalisten hyvinvointi- ja terveyden edistämisratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä Palvelujen digitalisointi-teemaryhmän kanssa, HYTEryhmän digiagenttina toiminut Juha Ahonen, Tays

5 2.Pirkanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä vuonna Se on tietoista voimavarojen kohdentamista alueen asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Käytännössä kyse on tehtävistä, joiden tavoitteena on asukkaiden hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Näitä tehtäviä toteutetaan maakunnassa, kuntien eri toimialoilla ja järjestöissä. Edistämällä hyvinvointia ja terveyttä parannetaan asukkaiden elämänlaatua, lisätään alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja tuottavuutta sekä hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua

6 2.1 Nykytilan kuvaus Hyvinvoiva väestö on edellytys elinvoimaiselle maakunnalle! Koko maakunta hyötyy, kun alueen kunnat onnistuvat väestön terveyserojen kaventamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. 2.2 Analyysi nykytilasta Pirkanmaalla väestötason hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä toimii hyvin Alueellisen koordinaation ja yhteistyön rakenteet: alueellinen taso, kuntien poikkitoiminnalliset hyvinvointiryhmät ja PSHP:n terveyden edistämistyö Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto Alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmat Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sidosryhmäyhteistyö PSHP:n Osaamisen kehittämisyksikön tuottama alueellinen terveyden edistämisen koulutus

7 2.2 Analyysi nykytilasta Kehitettäviä alueita Hyvinvointirakenteiden vahvistaminen: kirjallinen päätös hyvinvointikoordinaatioon liittyvistä tehtävistä, vastuista ja resursseista maakuntatasolla ja kunnissa. Hyvinvointikertomusten painopisteiden vienti osaksi talous- ja toimintasuunnitelmia sekä raportointi osana tilinpäätöstä maakunnassa ja kunnissa Päätösten ennakkoarviointimenettelyn systemaattinen käyttöönotto maakunnassa ja kunnissa Yhteistyö tulevan maakunnan ja kuntien hyvinvointiryhmien välillä. Kuntien hyvinvointityössä tarvitaan sote-asiantuntemusta ja maakuntatason hyvinvointijohtamisessa kunnan eri toimialojen sekä kolmannen sektorin asiantuntemusta. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat keskeinen osa kuntien tehtäviä ja maakunnan elinvoimaisuutta. Sote-palveluiden ja kuntien hyvinvointipalveluiden järjestämisessä huomioitava, miten tuetaan Pirkanmaalla väestön terveyserojen kaventamista: ennalta ehkäisevät - sekä arjessa pärjäämistä tukevat toimenpiteet, huomioiden myös erityisryhmät, ja rakenteet Tiedolla johtamisen kehittäminen

8 2.3 HYTE-teemaryhmän yhdyspinnat Keskeiset teematyöryhmät, joiden kanssa paljon yhdyspintoja Konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmä Lasten ja nuorten palveluiden teemaryhmä Kotona asumista tukevien palveluiden teemaryhmä Osallistamisen teemaryhmä HYTE Päihde- ja mielenterveysteemaryhmä Alueen elinvoiman edistämisen teemaryhmä Tiedolla johtamisen teemaryhmä Integraatio- ja palveluverkko teemaryhmä Palveluiden digitalisointi teemaryhmä

9 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarve muutoksen hetkellä säilyy maakuntatasolla muuttumattomana. Alueittain väestön tarpeet ovat hyvinkin erilaiset. Palvelujärjestelmän tavoite on muuttua ennakoivaksi, hyvinvointia ja terveyttä edistävämmäksi, minkä vuoksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja monipuolisiin digitaalisiin ja matalan kynnyksen palveluihin panostetaan aikaisempaa enemmän. Toimintamallin muutos ennakoivaksi hyvinvoinnin ja terveydenedistäjäksi edellyttää resurssien painopisteen muuttamista raskaasta korjaavasta palvelutuotannosta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Toimijoina hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä ovat asukkaat, kunnat, maakunta, eri palvelutuottajat ja muut toimijat. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on läsnä kaikessa palvelutuotannossa, mutta uudistuksen myötä erityisesti eri toimijoiden tulevilla yhdyspinnoilla tehtävä työ muuttuu Asukkaat käyttävät edelleen samoja palveluja, kuitenkin siten, että valinnanvapaus lisääntyy Kunta ja maakunta vastaavat asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä yhdessä Kunnan hyvinvointipalveluissa ja maakunta ehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelut tulee koordinoida hallitusti Yhdyspinnoista, yhteisestä tekemisestä tulee sopia

10 3.1 Lakiluonnosten vaikutukset Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on maakunnan ja kuntien yhteinen tehtävä Kunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kunnilla säilyy vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja sen tehtävät säilyvät samoina kuin tähän saakka Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuraaminen väestöryhmittäin Raportointi kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain Kerran valtuustokaudessa valmisteltava valtuustolle laajempi hyvinvointikertomus Strategisessa suunnittelussa asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet Yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kaikkien kunnan toimialojen välillä sekä muiden julkisten ja yksityisten yhteisöjen kanssa Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointi ja huomiointi päätöksenteossa Kunnan palveluissa toteutettujen toimenpiteiden seuraaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahojen nimeäminen Kuntien ja maakunnan yhteistyö on toteutettava niin, että maakunnissa oleva sosiaalija terveydenhuollon osaaminen ja tietopohja tukee kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä

11 3.1.2 Maakunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä HYTE-tehtävät rakennetaan osaksi maakunnan johtamista Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävänä on: Laatia maakuntastrategia, jossa otetaan huomioon asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Koota valtuustolleen alueellinen hyvinvointikertomus valtuustokausittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa Asettaa omassa suunnittelussa tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutoimijat, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistävät hyvinvointia ja terveyttä Arvioida ennakkoon ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen Antaa kunnille asiantuntijatukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä Järjestää/tuottaa ehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin kuuluu mm. Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveysneuvonta ja tarkastukset, työterveyshuolto, ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien ehkäisy, syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumisen ehkäisy, työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Maakunnat tukevat kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä Hyvinvointikertomustyön ja päätösten ennakkoarvioinnin tuki ja koulutus Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille ja tuki niiden tulkitsemiseen Valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanon tuki kunnille

12 3.2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtakunnallinen ohjaus ja kannustimet Tavoitteena on, että kuntia, maakuntia, sote-palvelutuottajia ja väestöä kannustetaan tekemään hyvinvointia ja terveyttä edistäviä päätöksiä ja valintoja. Maakuntien ja kunnan ohjausjärjestelmän osa-alueet Valtion ja maakuntien neuvottelut ja järjestämistä koskevat yhteistyösopimukset (perusteena valtakunnalliset tavoitteet) Maakuntien, kuntien ja palvelutuottajien julkinen vertailutieto Maakuntien ja kuntien valtion rahoitukseen liitettävä osuus (HYTE -kerroin) Maakuntien strategia, palvelustrategia ja palvelulupaus Maakuntien ja palvelutuottajien väliset sopimukset ja palvelutuottajille maksettuihin korvauksiin liitettävät kannustimet Kuntien kannustimet (HYTE kerroin= hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa) Yhteensä 57 M Kuntien toiminnassa arvioidaan hyvinvoinnin johtamista (9 indikaattoria), peruskoulutuksen (10 indikaattoria) ja liikuntatoimen (10 indikaattoria) tehtävien hoitamista kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan asukasluku x kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin. Asukaslukukohtainen rahoitus käytännössä minimi 6, mediaani 9,5, maksimi 12 Pirkanmaan osuus n. 3-6 M. Maakuntien kannustimet Yhteensä 170 M, maakuntien valtion rahoituksesta noin 1 % Maakuntien toiminnassa arvioidaan kansansairauksien ja syrjäytymisen ehkäisyä, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämistä ja tapaturmien ehkäisyä, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämistä Otetaan käyttöön ensi kerran vuonna 2022 Pirkanmaan osuus noin 17 M Hyvinvoinnin johtaminen perustuu tietoon, joka mitattavissa

13 4. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus 4.1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Teemaryhmä on mallintanut ehdotuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteeksi Pirkanmaan maakuntaan. Rakenteen mallin pohjana on hyödynnetty Valtiovarainministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuvauksia toimiviksi rakenteiksi. Teemaryhmä halusi kuvata kunnat ja maakunnan rinnakkaisiksi toimijoiksi. Lisäksi kuviossa järjestämisen ja tuottamisen tehtävät on eriytetty Rakennekuvaa on täydennetty erillisellä kuvalla, jossa maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät koottu toimijoittain järjestäjälle ja sote-palvelutuotantoon. Maakunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monialaista kaikki maakunnan toimialat huomioivaa yhteistyötä. Teemaryhmä esittää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhden toimielimen tehtäväkokonaisuus, joka valmistelee / osaltaan päättää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiat maakuntahallitukselle Maakunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta vastaa monialainen HYTE johtoryhmä Jokainen maakunnan toimiala vastaa oman alansa hyvinvoinnin, terveyden ja hyvinvointierojen seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista. Pirkanmaan maakunnan järjestäjäorganisaatiossa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat maakunnan alueellisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt ja kuntien hyvinvointikoordinaattorit muodostavat tärkeän yhdyspinnan kuntien ja maakunnan välille Kunnat päättävät itsenäisesti omat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteensa. Malliin vaikuttaa kunnan väestön koko ja tarpeet sekä alueelliset seikat. Rakennekuvassa on yksi ehdotus kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiksi, joka toimii ainakin keskikokoisissa ja suurissa kunnissa. Kunnan alueen palvelutuottajat tuottajat tuovat sote-asiantuntijuuden kunnan hyvinvointiryhmiin Asukkaat vaikuttavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osallistumalla innovaatiofoorumiin

14 Palvelutuotanto Järjestäjä KELA, poliisi, järjestöt, seurakunnat, yliopisto Pirkanmaan maakunnan HYTE-rakenne ja yhteistoiminta Asukkaiden hyvinvointi Asukkaiden hyvinvointi MAAKUNTA Maakuntavaltuusto Hallitus Toimielin 1, Toimielin 2, HYTE Monialainen maakunnan HYTE-johtoryhmä Toimialojen HYTE: esim. SOTE, Aluesuunnittelu ja kaavoitus, Ehkäisevä päihdetyö, Kasvupalvelut, Pelastus, SOTEKU, Turvallisuus, Ympäristö ja liikenne, jne. HYTE -vastuuhenkilöt VALTIO TUKI PALAUTE KUNTA Kunnanvaltuusto Hallitus Toimielimet Johtoryhmä Toimialojen HYTE: esim. Elinvoima, Tekninen toimi, Sivistystoimi, jne. Hyvinvointikoordinaattori Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattorien verkosto Asukkaiden osallisuutta edistävä hyvinvoinnin ja terveyden innovaatiofoorumi Sopimukset Ja palaute Maakunnan tuottamat palvelut Soteliikelaitos Yksityiset Sotepalveluntuottajat Sotekeskus Oy Ehkäisevien palveluiden koordinaattori ja/tai työryhmä: alueellisen elintapaohjauksen koordinaatio, mm. liikunta, ravitsemus, savuttomuus, päihteet jne. Sote -asiantuntijuus Ehkäisevien palveluiden koordinaattori ja/tai -työryhmä Monialainen HYTE-ryhmä Lasten ja nuorten hyte Ehkäisevä päihdetyö Jne.. Kunnan hyvinvointia edistävät palvelut järjestöt, seurakunta, poliisi, oppilaitokset Asukkaiden hyvinvointi

15 Tuottaminen Järjestäminen 4.2 Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät HYTE toimielin HYTE johtoryhmä HYTE vastuuhenkilöt Valmistella hallituksen tai valtuuston päätettäväksi tulevat asiat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevien sopimusten hyväksyminen Strategiset valinnat ja päätöksenteko/valmistelu hallitukselle tai valtuustolle Toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilipäätöksen hyväksyminen omalta osaltaan Yhteisten HYTE tavoitteiden ja määrittelyn hyväksyminen HYTE -palvelujen laatukriteerien määrittely ja seuranta Päättää ja linjaa EVA-menettelyn käytön maakunnassa Hyvinvoinnin strateginen johtaminen (maakuntastrategia, palvelustrategia) ja toimeenpano Palveluntuottajien sopimusohjaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden osalta Ennaltaehkäisevien palvelujen järjestämistehtävä, palvelutarpeiden selvittäminen Valvontatehtävät Hyvinvoinnin, terveyden ja terveyserojen seuranta, arviointi ja raportointi maakunnassa Järjestäjän palaute ja arviointi tuottajalle HYTEtavoitteiden toteutumisesta Yhdyspintapalveluista sopiminen Maakunnan poikkihallinnollisen HYTE työn johtaminen ja ohjaaminen Valtakunnallinen verkostoyhteistyö Valmistelee ja esittelee EVA menettelyyn vaihtoehdot Alueellinen hyvinvointikertomus perustuen kuntien hyvinvointikertomuksissa esitettyihin tarpeisiin Alueellisen hyvinvointityön koordinointi: alueellisen hyvinvointikertomuksen ja muiden alueellisten hytesuunnitelmien (mm. -kulttuurihyvinvointi, -liikunta, - ravitsemus) toimeenpano Alueellinen verkostoyhteistyö Hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille ja tuki niiden tulkitsemiseen Ehkäisevän päihdetyön alueellinen koordinointi Valtakunnallisten väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävien ohjelmien ja linjausten toimeenpano alueella ja niiden toimeenpanon tuki kunnille Hyvien käytäntöjen ylläpito ja kehittäminen Kehittämis- ja asiantuntijatuki kunnille ja palveluntuottajille Osallisuutta edistävän innovaatiofoorumin koordinointi Koulutukset: hyvinvointikoordinaattorien koulutus, EVA menetelmäkoulutuksen koordinaatio alueella Maakunnan palvelutuotanto Yhteistyö järjestäjän HYTE -vastuutahojen kanssa EVA-menettelyn käyttö järjestäjän ja tuottajan välisten sopimusten mukaisesti SOTE -asiantuntijuus kuntien HYTE -ryhmiin Paikallinen yhteistyö kuntien HYTE -ryhmien ja kansalaisten kanssa Ennalta ehkäisevä työote, yhteistyön tekeminen alueen kaikkien palvelutuottajien ja eri toimialojen kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ennaltaehkäisevien ja korjaavien SOTE -palvelujen tuotannossa, esim. - Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveysneuvonta ja tarkastukset, työterveyshuolto, savuton leikkaus, ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen ja tapaturmien ehkäisy, syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumisen ehkäisy, työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen

16 4.3 Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja, joka linjaa alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet ja niiden toimeenpanon. Ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus 2012 tehtiin vuosille Toinen vuosia koskeva hyvinvointikertomus hyväksyttiin PSHP:n valtuustossa Maakunnan toiminnan käynnistyttyä hyvinvointikertomus ja sen laadintaprosessi uudistetaan. Hyvinvointikertomuksen laatimiseen ovat osallistuneet kattavasti Pirkanmaan kunnat. Painopistealueet hyvinvointikertomuksessa ovat: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Päihteettömän elämätavat Savuttomuudesta terveyttä Viestintä sisältyy läpileikkaavana kaikkiin painopisteisiin Tavoitteena on mm. väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen Pirkanmaalla ja vaikuttaminen sote-palvelujen kustannuskehitykseen. Hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden kautta saadaan tietoa Pirkanmaan alueellisista eroista. Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomuksen toimeenpanoa tukevat Pirkanmaan alueellisissa ravitsemus-, -terveysliikunta- ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa esitetyt käytännön toimenpide-ehdotukset 6/1/

17 4.4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluketju Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluketju on julkaistu Terveysportissa ja on sairaanhoitopiirin nettisivujen kautta kenen tahansa nähtävillä. Palveluketju löytyy osoitteesta Laadittu monialaisessa ja moniammatillisessa työryhmässä Laaja-alainen näkökulma hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Sairaus- ja riskilähtöisen näkökulman rinnalle terveys- ja voimavaralähtöinen näkökulma ja positiivien terveyskäsitys- Terveys on hyvää arkea Palveluketjussa on mukana sekä yksilö- että väestönäkökulmat Lähtökohtana on elämän taitekohdat Perheen perustaminen, muutokset läheisessä ihmissuhteessa, uuteen kouluun tai työelämään siirtyminen, työelämän murros, muutos omassa tai läheisen terveydentilassa Merkittäviä hetkiä ihmisen elämässä hyvinvoinnin kannalta mihin suuntaan laiva kääntyy. Palveluketjun tavoitteet että asiakas saa elämäntilanteeseensa sopivaa ja tarkoituksenmukaista tukea terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseen ja edistämiseen että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuus lisääntyy toimijoiden välisen yhteistyön kautta tarjota käytännön keinoja ja työvälineitä terveyttä edistävän toiminnan kehittämiseen tuoda esiin terveyttä tukevan ympäristön ja olosuhteiden merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille lisätä ymmärrystä yhteisöjen terveyttä tuottavasta merkityksestä nostaa esiin kuormituksesta palautumisen merkitys hyvinvoinnille

18 4.5 Digitalisaatio hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Digitalisaatio ei pyri syrjäyttämään tai korvaamaan perinteisiä HYTE-toimintoja ja -palveluita vaan sen avulla tarjotaan kohderyhmäspesifejä aktiivisen ja itsenäisen osallistumisen mahdollisuuksia ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen vaihtoehtoja Asukkailla on moderneja ja vaikuttavia henkilökohtaisia älylaitteita oman hyvinvoinnin edistämiseen, seurantaan ja tallennukseen. Asukkaiden ja eri toimijoiden digitaalisesti tuottamat tiedot tallennetaan hyvinvointityön reaali-aikaiseen ja järjestelmäriippumattomaan tietoaltaaseen. Tiedot ovat sekä asukkaan, asiakkaan ja ammattilaisten käytettävissä. Asiakkailla on käytössään digitaalinen hyvinvointipalvelutarjotin, jossa alueellinen ja maakunnallinen palvelutarjonta on helposti löydettävissä Kunnilla on maakunnan tiedot (väestötasolla) käytettäväksi kunnan toiminnassa, samoin kunta tuottaa tietoa maakunnalle. Luodaan systemaattiset ja yhtenevät elintapaohjauksen kirjaamiskäytännöt, jotka mahdollistavat tiedonkulun yli kunnan ja maakunnan sekä läpi eri toimijoiden yhdyspintojen Maakunnan HYTE-päätöksenteossa käytetään digitaalista kansalaisvaikuttamista: esim. äänestys, mielipiteet ja palvelutarvekyselyt Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation (esote) tutkimus ja kehittäminen on laajuudeltaan maakunnallista ja valtakunnallista Koulutuksella, hankkeilla (ODA, VESOTE, Terveyskylä, Virtuaalisairaala) ja pilotoinneilla vahvistetaan asukkaiden ja ammattilaisten positiivista asennetta digitalisaation tueksi ja omaksumiseksi. Digitulkit tarjoavat kansalaisille ja ammattilaisille palveluohjausta digitaalisaation hyödyntämiseen

19 Asiakkaan voimavarat ARKI VAIKEAMPAA 5. Asiakkuuden hallinta 5.1 Asiakkuusstrategiat avuksi hyvinvointipalvelujen oikeaan kohdentamiseen Omien voimavarojen ja pystyvyyden tunteen vahvistuminen Arjessa pärjääminen YHTEISÖASIAKKUUS OMATOIMIASIAKKUUS VERKOSTOASIAKKUUS YHTEISTYÖASIAKKUUS Tehdään yhdessä potilaan kanssa Vaikuttaa hoidon järjestelyihin ja omahoidon tukikeinoihin, ei itse hoitoon Hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä Tarkistetaan systemaattisesti ja tarpeen mukaan Hyvinvoinnin ylläpitäminen Processman HOITO VAATIVAMPAA Asiakkaan terveysriskin voimakkuus Processman sekä Ltd. / Täyskäännös riskien on mahdollinen määrä 2015_12_08.ppt Terveysriskien ja omien voimavarojen tunnistaminen 1 Mukaillen Koivuniemi & Simonen 2011 Koivuniemi, Holmberg-Marttila, Hirsso & Mattelmäki 2014

20 TOIMIALAN HYVINVOINTITYÖN EDELLYTYKSET 5.2 Asiakkuusstrategiat käyttöön arvioitaessa tuen tarvetta organisaation hyvinvointityössä Haasteelliset YHTEISÖ VERKOSTO OMATOIMI YHTEISTYÖ Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto työstää Suuntimasta työkalua kunnan hyvinvointityössä tarvittavan alueellisen ja paikallisen tuen tarpeen arvioimiseksi. Pilotointi tapahtuu syksyllä Hyvät Selkeä TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9 Haasteellinen Suuntimasta muokannut MVT

21 5.3 Viestintä kansalaisille tarinoiden avulla HYTE-teemaryhmä tekee työtään asukkaille näkyväksi tarinoiden avulla. Pientyöryhmä laati viisi aitoa tarinaa eri elämänvaiheista (lapsiperhe, nuoret, työikäiset, ikääntyneet), jotka kulkevat työryhmän työskentelyn ja tavoitteiden mukana kuvaten arjessa kansalaisen kanssa kulkevaa hyvinvointitoimintaa/toimijoita. Tarinat (liite 1): Kaisan tarina; keskustelua lapsiperheen arjesta Vernerin tarina; miten eläminen 17-vuotiaana nuorena vieraalla paikkakunnalla ilman opiskelupaikkaa ja työtä onnistuu Pekan tarina: työikäisen elämää Kirstin ja Anteron tarina: puolison sairastuttua Liisan ja Erkin tarina: ikääntyneiden elämää

22 6. Kannustimet Valtakunnallisella kannustinjärjestelmällä kannustetaan kuntia, maakuntia, sotepalvelutuottajia ja väestöä tekemään hyvinvointia ja terveyttä edistäviä päätöksiä ja valintoja. Valtakunnallisella kannustinjärjestelmällä Pirkanmaan alueen kunnat voivat saada nk. HYTE-kertoimen mukaista kannustinrahaa eli valtionosuuden lisäosaa enimmillään kuusi miljoonaan euroa. Kuntien kannustinjärjestelmä käynnistyy vuonna 2019 maakuntauudistuksen aloittaessa. Pirkanmaan maakunta voi saada maakunnalle tarkoitettua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinta enimmillään 17 M. Maakunnan kannustinjärjestelmä käynnistyy vuonna Palkitseminen perustuu objektiivisiin mittareihin, joista kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuutta ja onnistumista arvioivat indikaattorit on lakiluonnoksessa julkaistu. Maakunnan toimintaa mittaavat indikaattorit ovat suunnitteilla. Valtakunnallinen kannustinjärjestelmä tuottaa niin merkittävän taloudellisen kannustimen Pirkanmaan kunnille ja maakunnalle, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen tavoitteiden saavuttamiseksi tulee huomioida maakunnan johtamisjärjestelmää luotaessa. Teemaryhmä on laatinut ehdotuksen Pirkanmaan lisäkannustinjärjestelmän ideoiksi Pientyöryhmän selvitys ja ehdotus kannustimista (Liite 2)

23 6.1 Pirkanmaan kuntien lainsäädäntöön liitetyt HYTEkannustimet eli valtionosuuden lisäosan laskelma Ennakkoväkiluku HYTE-kerroin e/asukas 12 e/asukas Tampere Nokia Ylöjärvi Kangasala Sastamala Lempäälä Valkeakoski Pirkkala Akaa Hämeenkyrö Mänttä-Vilppula Orivesi Ikaalinen Virrat Parkano Pälkäne Urjala Vesilahti Ruovesi Punkalaidun Kihniö Juupajoki Kuhmoinen

24 6.2 Työryhmän ehdotuksia Pirkanmaan lisäkannustimiksi Työryhmä esittää seuraavia ideoita kannustinmalleiksi Tavoite olla Suomen paras hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä Huolehdimme, että kaikki Pirkanmaan kunnat ja maakunta saavat maksimaaliset HYTE -kertoimien mukaisen valtionosuudet Ideat Kannustimet HYTE palveluina ja HYTE kehittämisenä Yhteisbudjetointi Yhteiskehittäminen Oikeudenmukaisen kannustinjärjestelmän ja validoidun mittariston rakentaminen on vaativa tehtävä. Jos sellainen halutaan rakentaa maakuntaan kansallisten kannustimien oheen, täytyy työhön panostaa erillisellä resurssilla

25 6.2.1 Kannustimet HYTE -palveluina Ensimmäisen maakuntavaltuustokauden aikana maakunta panostaa pirkanmaalaisten hyvinvointiin ja terveyteen Tukemalla kuntia saavuttamaan maksimaaliset HYTE-kertoimen mukaiset valtionosuudet Huolehtimalla maakunnan oman palvelujärjestelmän toimivuuden siten, että maakunta saavuttaa maksimaalisen valtionrahoituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen vuonna Tärkeään asemaan nousevat Yhdyspintojen rakentaminen ja toimivien käytäntöjen luominen maakunnan ja kuntien välillä (yhdyspintasopimukset) Uusien toimintamallien synnyttäminen Vauva- ja pikkulapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi maakunnan tuella esim. teemoista ravitsemus (Sapereruokakasvatusmenetelmä), liikuntakasvatus, kulttuurilähete Ikäihmisten kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisemiseksi esim.tasapainoryhmät Ravitsemusyhteistyö kuntien ravitsemispalveluiden kanssa Maakunnan ja palvelutuottajien välisten kannustimien ja sanktioiden käyttöönottaminen sopimuksissa, jotta palvelutuottajat sitoutetaan tekemään oma osuutensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tavoite Pirkanmaalla, että kaikki kunnat ja maakunta saavat täydet HYTEvaltionosuudet viimeistään vuonna

26 6.2.2 Yhteisbudjetointi Sekä maakunta että kunnat osallistuvat ennalta sovituilla osuuksilla yhteisen hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan kustannuksiin. Mallilla voisi rahoittaa maakunnallisesti sovittujen hyvin käytäntöjen rahoitusta Esimerkkejä: Esim. kulttuurihyvinvoinnin tuottaminen kuntien toimesta, maakunta tukee tietyllä %-osuudella Oppilashuollon yhteisbudjetointi, kunnan osuus koulupsykologit+ kuraattorit. Maakunnan osuus kouluterveydenhoitajat ja koululääkärit. Yhteinen tekeminen ja osallistuminen koulun arkeen. Ehkäisevän päihdetyön suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä. Kuntien lakisääteinen velvollisuus. Kuntouttava työtoiminta suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen yhteisesti sopien ja budjetoiden lisää yhteisvastuullisuutta Erityisasiantuntijuuden tarjoaminen kunnan hyvinvointityöhön: esim. alueelliset ravitsemusterapeutit konsultaatioon ja yleisötapahtumiin Yhteisellä budjetilla työn hyvin suorittajia palkitaan yhteisvastuullisesta tekemisestä säästyneillä euroilla.

27 6.2.3 Yhteiskehittäminen Eri toimijoiden yhteiskehittämisen palkitseminen Innovaatiopalkinnot yhteiskehittämisestä kuntien, maakuntien, palvelutuottajien ja järjestöjen/seurakunnan toimijoiden yhteistyönä Uusien HYTE -innovaatioiden yhteiskehittämisen palkitseminen portaittain Idea käytäntöön oman kunnan alueella = pikkuporkkana Malli niin hyvä, että idea jalkautunut käyttöön 5 kunnan alueella = keskikokoinen porkkana Hyvä käytäntö levinnyt koko maakunnan alueelle = isoin porkkana Esim. lastenneuvolatarkastusten toteuttaminen varhaiskasvatuksessa terveydenhoitajien ja varhaiskasvattajien yhteistyönä uusin menetelmin

28 7. Monituottajuus ja tuottamistavat asukkaan hyvinvoinnissa Yhteisö SOTE-liikelaitos SOTE-keskus Maakunnan osakeyhtiöt Kasvupalvelut Ympäristöpalvelut Turvallisuus/pelastus Elintapaohjauksen koordinaatio ja linjaukset maakunnassa Maakunta Kunnat Sivistyspalvelut Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Ravitsemispalvelut Mahdollisia kasvupalveluiden tuottajia Osalli suus Liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut Ravitsemusohjauspalvelut Koulutuspalvelut Mahdollisia kasvupalveluiden tuottajia Järjestöt seurakunta Yhteisö Yksityiset palvelutuottajat SOTE-keskukset Asiakassetelipalvelut Mahdollisia kasvupalveluiden tuottajia Liikennepalvelut elämäntapavalmennus

29 8. Vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset strategisiin tavoitteisiin Pirkanmaan asukkaiden hyvinvointi lisääntyy Painopiste ennaltaehkäisyyn Sujuva integroitu hyvinvointipalveluiden kokonaisuus Ihmisen oma HYTE-vastuu Maakuntastrategia / kuntastrategiat Maakunnan palvelulupaus /kuntien palvelulupaus Väestön hyvinvointitieto, ajantasaisuus, alueellisuus, tiedolla johtaminen Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset palveluihin Vaikutukset henkilöstön osaamiseen Yritys- ja markkinavaikutukset HYTE-kannustimet maakunnalle ja kunnille Resurssiohjaus korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointiin Alueen elinvoimaa lisäävä vaikutus HYTE vastuutahoina sekä maakunta että kunnat Monituottajamalli (maakuntien palvelutuotanto, kunnat, yritykset, järjestöt) Palveluiden sujuvuus, optimaalinen työnjako, selkeät vastuut Digitaalisten palvelut Verkostoissa työskentely Yhteistoimijuus, yhteisvastuu, yhteiskehittäminen Verkostojen johtaminen Kilpailu, uudet markkinat Uusia toimijoita Uusi teknologia Ympäristövaikutukset Ympäristösuunnittelu Kestävä kehitys

30 8.1 Vaikutukset palveluihin ja nykytilaan 1/2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on läsnä kaikessa palvelutuotannossa, mutta uudistuksen myötä erityisesti tulevilla yhdyspinnoilla tehtävä työ muuttuu Asukkaat käyttävät edelleen samoja palveluja, kuitenkin siten, että valinnanvapaus lisääntyy Kunta vastaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja maakunta toimii saman tavoitteen suuntaisesti omien palvelujensa osalta Ehkäisevän työn hallittu koordinointi maakunnan palveluissa Äitiys- ja lastenneuvolatyön ja varhaiskasvatuksen saumaton yhteistyö: Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentaminen Pirkanmaalla Terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarpeen selvittäminen yhdessä kunnan toimijoiden kanssa Kulttuurin, liikunnan ja sivistyksen merkitys, hyvinvointia edistävät lähetteet otetaan käytännöksi Ehkäisevän lastensuojelun käytännöt kunnan peruspalveluissa Maakunnan edustus lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyössä Maakunnan ja kunnan järjestämien palvelujen sekä kolmannen sektorin toiminnan yhteiset käytännöt (esim. perheiden talo ) Oppilas- ja opiskelijahuolto, kouluterveydenhuolto ja yhteisöllinen oppilashuolto: Kouluterveydenhuollon, -kuraattorien ja -psykologien asiakastyön ja koulun yhteisöllisen työn säilyttäminen sekä pedagogisen tuen kokonaisuuden kanssa tehtävä yhteistyö vaatii resursointia Terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarpeen selvittäminen yhdessä kunnan toimijoiden kanssa Kulttuurin ja liikunnan merkitys sekä yhteisöllisessä työssä että yksilöllisessä oppilas- ja opiskeluhuollossa Ravitsemus, esim. Ruokailutoimikuntamalli

31 Vaikutukset palveluihin ja nykytilaan 2/2 Kasvupalveluiden järjestäminen maakunnan vastuulla, yhteys kunnan elinvoimatehtäviin Työttömien terveystarkastuksiin ohjaus myös osana kunnan elinvoimatehtäviä Kunnan yhteisöllinen ja osallistava työ sekä työttömien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen esimerkiksi liikunnan, kulttuurin, ravitsemuksen (esim. valtakunnallinen Yhteinen keittiö-hanke) sekä vapaan sivistystyön avulla Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen Monipuoliset, matalan kynnyksen palvelukeskittymät yhdessä yksityisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa Toimintakykyä tukevia kulttuuri- ja liikuntapalveluja tarjottava maakunnan järjestämän palvelutuotannon yhteydessä Kotiin tarjottavat palvelut Kunnan järjestämät peruspalvelut tarjotaan saavutettavasti vapaaehtoistoimintaa hyödyntämällä Ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä huomioidaan ravitsemus osana hoitoa Muutoksessa erityisesti huomioitava Olemassa olevan tiedon tehokkaampi hyödyntäminen Uusien yhteisten sähköisten palvelutarjottimien kehittäminen ammattilaisten ja asukkaiden näkökulmasta Yhdyspintasopimukset kunnan ja maakunnan välillä Hyvien käytäntöjen hallittu käyttöönotto ja kehittäminen sekä uusien palvelujen mallintaminen yhteistyössä Maakunnan järjestämän palvelutuotannon palvelusopimuksiin asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaatimukset, kannustimet ja sanktiot Alueellisten suunnitelmien laatiminen ja niiden jalkauttaminen ovat maakunnan ja kuntien yhteinen tehtävä Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus ja toteuttaminen maakunnan ja kunnan palveluissa

32 8.2 EVA-menettely: Päätösten ennakkoarviointi Tausta HE 15/2017:n sisältämä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä toteaa 8 :ssä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu olennaisena osana maakuntien toimintaan. Sen vuoksi 8 :ssä säädetään, että eri toimijoiden päätöksenteossa on arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen = EVA-menettely. HYTE-teemaryhmän tehtävänä mm. on ollut laatia esitys siitä, miten maakunnan päätöksenteossa arvioidaan ennakkoon ja otetaan huomioon päätösten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen (ns. EVA-menettely). Väliraportissa tämä linjattiin tapahtuvaksi syksyn 2017/kevään 2018 aikana. Kyseessä on laajasti päätöksentekoon vaikuttava asia, jonka vuoksi asian valmistelu vaatii aikaa EVA-menettelyn esittely Ennakkoarvioinnissa ennakoidaan tulevia vaikutuksia ja määritellään seurantamittareita. Tavoitteena on, että poliittiset päätöksentekijät ja kuntalaiset voivat halutessaan tutustua asian taustoihin ja perusteluihin nykyistä paremmin. Velvoite päätösten ennakkoarviointimenettelystä annettiin kunnille jo nykyisen terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 :ssä, jonka johdosta Kuntaliitto julkaisi kesäkuussa 2011 suosituksen ja siihen liittyvän oppaan Suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista kunnallisessa päätöksenteossa: Ennakkoarvioinnissa valmistelija kuvaa ehdotuksen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja päätökselle. Vaikutuksia arvioidaan sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Ennakkoarvioinnin näkökulmat ovat kuntalainen, ympäristö, organisaatio ja henkilöstö sekä talous. Vähin vaatimus vaihtoehtojen laadinnassa on se, että kuvataan nk. nollavaihtoehto eli tilanne, jossa nykytilanteeseen ei tehdä mitään muutoksia ja kuvataan tämän vaihtoehdon vaikutukset. Nollavaihtoehdon kuvaaminen antaa hyvän tietopohjan ja perusteet sille, millaiseksi nykytilanteen halutaan muuttuvan. Näin myös valmistelija itse voi puntaroida julkisesti päätösesityksensä perusteluja ja osoittaa eri ratkaisuvaihtoehtojen edut ja haitat. Sähköinen hyvinvointikertomus työkalun nykyinen versio sisältää myös työkalun laajan ja suppean EVA-menettelyn käytölle. Ko. työkalua on käytetty Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus :n että kuntien hyvinvointikertomusten laadinnassa. Keskeiset haasteet EVA-menettelyn käyttöönotolle tulevassa maakunnassa HE 15/2017:ssä ei ole linjattu EVA-menettelyä koskemaan vain sote-asioita, vaan EVA-menettely tulee olla mukana eri toimijoiden päätöksenteossa. Siten sovittavat EVA-linjaukset on huomioitava kaikissa tulevan maakunnan tekemissä palvelusopimuksissa. EVA-menettely koskee erityisesti tulevan maakunnan esittelijä- ja valmisteluvastuussa olevia Tulevan maakunnan rakenteissa tulee tehdä päätökset siitä minkälaisten asioiden valmistelussa EVA-menettelyä käytetään

33 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Maakunta Yhdyspintasopimus Palvelutuottajat Kunnat

34 9. 1 Yhdyspintasopimus Yhdyspintasopimus on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahojen maakunnan ja kuntien välinen sopimus Yhdyspintasopimuksen tulee olla kunnan ja maakunnan välillä mandaatti, vahva velvoite tehdä yhteistä työtä. Maakunnalla on mahdollistava, koordinoiva ja velvoittava rooli, jonka takia yhdyspinnoilla tehtävä työ on tärkeää. Maakunta valvoo palvelutuottajien kanssa laatimiensa sopimuksien toteutumista. SIINÄ ON TÄRKEÄÄ SOPIA Tiedonkulusta. Tiedolla johtamisen onnistumisen ja kuntalaisten palvelutarpeiden ennakoinnin tae on joustava tiedonkulku kuntalaisilta ja lähityöntekijöiltä palveluiden järjestäjälle. Se mahdollistaa myös nopean tilanteisiin reagoimisen ja oikeaaikaisen palvelujen tarjonnan. Tiedonkulun toinen puoli on kansallisen tason hyvistä käytännöistä viestiminen kaikille toimijoille. Hyvien käytäntöjen uudet innovaatiot, kokeilut ja hankkeet hoidetaan yhdessä koordinoiden ja vältytään päällekkäisiltä hanke/rahoitushakemuksilta SIINÄ ON TÄRKEÄÄ SOPIA Palvelutuotannon laadunvalvonnasta. Yhdyspinnoilla työskentelevien roolin tulee olla puolueeton. Järjestäjän ja tuottajien sekä tuottajien ja palveluiden käyttäjien välisissä suhteissa tulee suosia avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja niiden tulisi sietää dialogisuutta ja kriittisyyttäkin. SIINÄ ON TÄRKEÄÄ SOPIA Yhdyspinnoilla työskentelevistä työryhmistä, joissa toteutuisi kuntalaisen, kunnan ja maakunnan, Kelan sekä kolmannen sektorin ja yritysten välinen dialogi ja toiminta yhteiseksi hyväksi. Työryhmät voisivat olla teemakohtaisia. Niillä tulee olla riittävästi arvovaltaa. Yhteistyön muodoista ja sidosryhmäyhteistyöstä

35 9.2 Hyvien käytäntöjen materiaalipankki Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmä järjesti monialaisen osallistavan työpajan Ennakkotehtävänä pyydettiin kuntien hyvinvointityöryhmiä kokoamaan kuntansa 10 tärkeintä väestön hyvinvointieroja kaventavaa ja hyvinvointia lisäävää käytäntöä Kysely tuotti kaikkiaan 183 pirkanmaalaista hyvää HYTE-käytäntöä, joista teematyöryhmä on jalostanut materiaalipankin. Materiaalipankki on ryhmitelty aihealueittain kehittämisen työvälineeksi kaikille alueen toimijoille. Mukana niiden kuntien yhteystiedot, joissa toimintamalli on käytössä. Materiaalipankki on julkaistu Pirkanmaa2019 sivuilla Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Terveelliseen kouluympäristöön panostettu, uusi yhtenäisnäiskoulu jonka yhteydessä päiväkoti Sisäilmatyöryhmä perustettu, panostetaan terveelliseen ympäristöön Kihniö sivistystoimen johtaja Matti Sillanpää Parkano Tekninen osasto, sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Jarmo Kyösti, tekninen johtaja Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Tulevaisuudessa yhtenäinen koulukampus alue Yhdyskuntasuunnittelussa (yleiskaavoitus) tehdään yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien ja osallisten kanssa Parkano sivistystoimen hallintopäällikkö Jenni Alppi jotta suunnittelussa huomioidaan mm. riittävät puisto- ja ulkoilualueet, reitistöt, ja hyvin PIRKKALA sijoitetut julkiset ja yksityiset palvelut eri kohde- ja ikäryhmille (mm.tiet, puistot, liikuntapaikat, koulujen ja päiväkotien sijainti ja mitoitus, palvelutalot ja muu asutus) Arkkitehti maankäyttö Pauliina Pelkonen, puh Yhteistyö/ alueellinen Kaupungin hyvinvointirakenteet ja yhteys ts. hyvinvointiryhmien/ teematyöryhmien kokoonpanot ja maakunnan edustus maakunnalliseen järjestelmään NOKIA Yhteistyö/ alueellinen Yhteistyö Pirkanmaan kuntien kulttuurityöntekijöiden kanssa Toimii erinomaisena työkaluna toiminnan suunnittelussa, vertaistukena, toimintamallien/käytäntöjen vertailussa, yhteisten mahdollisten projektien eteenpäin viemisessä ORIVESI Kansalaisopiston rehtori-kulttuurijohtaja Piia-Maria Ahonen Yhteistyö kunnan eri toimialojen kesken Yhteistyö kunnan eri toimialojen kesken Yhteistyö kunnan eri toimialojen kesken Liikunta- ja nuorisotoimen yhteistyö Juupajoen vapaa-aikatoimen kanssa Poikkihallinnollinen yhteistyö Ennaltaehkäisevät lähetekäytännöt ja polutus perusterveydenhuollosta kaupungin vapaa-aikapalveluiden piiriin Esim. retkien järjestäminen JUUPAJOKI Kunnissa on viime vuosien aikaan opittu tekemään hyvää, tavoitteellista ja tuloksellista KANGASALA yhteistyötä kuntalaisten palvelemiseksi ohi ja yli toimialarajojen. Uusien organisaatioiden ja Hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen, hallinnollisten rakenteiden syntyessä on huolehdittava sujuvasta asiakaslähtöisestä ja palvelevasta yhteistoiminnasta ja pidettävä kuntalainen keskiössä. Liikkumislähete, kulttuurilähete, muita? NOKIA

36 9.3 Pirkanmaan 5 hyvää käytäntöä yhdyspinnoille Esimerkki yhteistyöstä ja yhdyspinnoista Hyvien käytäntöjen työpajassa jalostettiin viittä käytäntöä toimiviksi malleiksi yhdyspinnoilla Jokaista viittä teemaa on jatkotyöstänyt työpajan tuotoksen pohjalta nimetty pientyöryhmä. Tavoitteena oli mallintaa toiminnan mahdollistava rakenne, kuvata eri toimijoiden roolit ja yhteistyötahot hyvän käytännön toimimiseksi vuonna Mallit valmistettu hyvistä käytännöistä (Liite 3): Ennaltaehkäisevät lähetekäytännöt /liikunta-, kulttuurilähete Perheiden talo/ matalan kynnyksen perhepalveluverkoston toimintamalli Koulujen ruokailutoimikuntamalli/ ravitsemusyhteistyö Arkeen voimaa- toimintamalli (vertaisohjaajien vetämä asiakkaiden arkipärjäämistä lisäävä ryhmänohjausmalli) Hyvinvointia yhdyskuntasuunnittelulla toimintamalli Esitellyt hyvät käytännöt todettiin yhteisesti sellaisiksi, että ne tulee saada toimimaan koko maakunnan alueella. Tavoitteena on käynnistää mallien mukainen toiminta Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkoston avulla jo ennen maakuntauudistusta. Hyvien käytäntöjen kuvista on jalostettu universaali rakennekuvaus/malli, jolla on kuvattu kaikki viisi hyvää käytäntöä. Rakennekuvan avulla voidaan mallintaa muitakin yhdyspinnoilla toimivia hyviä käytäntöjä tai toimintoja. Kuvien graafisen toteutuksen on tehnyt korkeakouluharjoittelija Elina Jouppi Pirkanmaan liitosta

37 Arkeen Voimaa -ryhmätoiminta Ryhmän tavoitteena on opetella käyttämään itsehoidon työkaluja, jotka auttavat tekemään myönteisiä muutoksia elämässä ja pitämään niitä yllä arjessa 2 VAPAAEHTOISTA VERTAISOHJAAJAA Kunta koordinoi ryhmän järjestämistä itsenäisesti tai yhteistyössä kuntien ja/tai järjestöjen kanssa. Ryhmän toiminta toteutetaan strukturoidun mallin mukaisesti ARVO- YHTEYSHENKILÖ KUNTIEN YHTEISET ARVO-KOORDINAATTORIT ARVO- SEURANTARYHMÄ RYHMÄTOIMINTA ASIAKAS: ASUKAS Kuntien yhteinen ArVokoordinaattori koordinoi ja organisoi vapaaehtoisten vertaisohjaajien kouluttamisen ja tuen KUNTA MAAKUNTA KOULUTUS, PALAUTE, KEHITTÄMINEN Kuntaliitto kouluttaa ArVokoordinaattorin Stanfordin mallin mukaisesti YHDYSPINTASOPIMUS, KUNTALIITTO, STANFORD PIRKANMAALAISET

38 Hyvinvointia edistävät lähetteet käytäntö Asiakas osallistuu toimintaan ja saa tarvettansa vastaavia hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistäviä palveluita Käynnit kirjataan järjestelmään ja palveluntuottajan kustannukset katetaan sopimuksen mukaan ASIAKAS SIVISTYSPALVELUT Ammattilainen esittelee asiakkaalle lähetemahdollisuuksia ja sopii palvelun käytöstä. Ammattilainen tekee lähetteen järjestelmään ja ohjaa asiakasta palvelun käyttöön Kunta vastaa lähetteen mukaisen toiminnan järjestämisestä joko itse tai esim. yhdessä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa SOTE- PALVELUT LIIKUNTAPALVELUT KULTTUURI- PALVELUT KUNTA, YKSITYISET PALVELUTUOTTAJAT, KOLMAS SEKTORI LÄHETE, PALAUTE Palvelutarpeen arvioinnissa todetaan tuen tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Ammattilainen arvioi asiakkaalle sopivan palvelun Maakunta vastaa arviointi- ja läheteprosessista sekä asiakkaan jatkoprosessista YHDYSPINTASOPIMUS, DIGITAALINEN PALVELUTARJOTIN MAAKUNTA PIRKANMAALAISET

39 Hyvinvointia yhdyskuntasuunnittelulla Kuntalaisen arjen hyvinvointia ja terveyttä tukeva yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu yhteistyönä tapauskohtaisesti kunnan, maakunnan, yhteistyökumppaneiden sekä kuntalaisten edustajiston muodostamassa verkostossa VALTION VIRANOMAIS- OHJAUS VAPAA-AIKA- PALVELUT SIVISTYS- PALVELUT TALOUS- JA HALLINTO- PALVELUT ASIAKAS: ASUKAS Kunta kutsuu koolle kuntakohtaisissa asioissa sekä tuottaa tietoa paikkatietoalustaan Maakunta kutsuu koolle laajemmissa asioissa ja ylläpitää paikkatietoalustaa SOTE- PALVELUT TEKNISET PALVELUT KUNNAN YLEISKAAVOITUS MAKU- PALVELUT KUNTA JA MUUT TOIMIJAT TIEDOLLA JOHTAMINEN, HYVINVOINTI- KERTOMUKSET KUNTA MAAKUNTA Perustehtävänä kuntatason kaavoitus ja arkipäivän elinympäristön terveellisyyden toteuttaminen Perustehtävänä strategisen tason linjaukset, maakuntakaavoitus ja kuntien kaavoituksen ohjaaminen MAAKUNTAKAAVOITUS MAAKUNTA PIRKANMAALAISET

40 Perheiden talo osana perhekeskustoimintamallia Asiakas saa tarvitsemiaan hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistäviä palveluita VERTAISRYHMÄ PERHEKIOSKI ASIAKAS: PERHE Maakunnan sotepalvelut, kuntien sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut, järjestöt sekä seurakunnat verkostona järjestävät kunnassa matalan kynnyksen palveluita perheille DIGITALO LÄHITOIMI- PISTE ERITYISTEEMALLISET VANHEMPAINILLAT PERHEIDEN TALO KUNTA, SEURAKUNTA, JÄRJESTÖT TIETOA, LAADUNVALVONTAA, KEHITTÄMISTÄ Maakunta vastaa perheiden talon toiminnan järjestämisestä yhdessä kunnan, kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa YHDYSPINTASOPIMUS MAAKUNTA PIRKANMAALAISET

41 Koulujen ruokailutoimikuntamalli Myönteisen kouluruokailun edistämisen malli, terveellinen ruoka ja ruokakulttuurien tuntemus ASIAKAS: OPPILAS JA PERHE Asiakas eli oppilas/perhe/kuntalainen osallistuu ruokailutoimikunnan toimintaan Kunta vastaa ruokailutoimikunnan toiminnan järjestämisestä ja toiminnasta SOTE- PALVELUT SIVISTYS- PALVELUT RAVITSEMUS- TERAPEUTTI KULTTUURI- PALVELUT LIIKUNTA- PALVELUT RUOKAILUSTA VASTAAVA HENKILÖ OPETTAJA KOULU KUNTA PALAUTE, KEHITTÄMINEN Maakunta varmistaa yhdyspintasopimuksessa päätetyt asiantuntijapalveluresurssit (ravitsemus, terveysneuvonta, suun terveys) YHDYSPINTASOPIMUS, ALUEELLINEN RAVITSEMUSSUUNNITELMA, MUU OHJEISTUS MAAKUNTA PIRKANMAALAISET

42 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 10.1 Yhteenveto keskeisistä tuloksista Vaikutukset asukkaisiin Pirkanmaan asukkaiden hyvinvointi lisääntyy Asiakkuusstrategioiden avulla kohdennetaan hyvinvointipalvelut kansalaisille optimaalisesti digitaalisia palveluita hyödyntäen Asukkaat osallistuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen innovaatiofoorumiin. Muutos hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnoissa tehdään asukkaille näkyväksi tarinoiden avulla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja tehtävät Teemaryhmä on mallintanut ehdotuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteeksi Pirkanmaan maakuntaan. Maakunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monialaista kaikki maakunnan toimialat huomioivaa yhteistyötä ja sitä johtaa monialainen HYTE-johtoryhmä. Teemaryhmä esittää, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhden toimielimen tehtäväkokonaisuus, joka valmistelee ja/tai päättää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiat maakuntahallitukselle Valtakunnallisen kannustinjärjestelmä tuottaa Pirkanmaalle erittäin merkittävän taloudellisen kannustimen. Maakunnan johtamisjärjestelmää luotaessa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen huomioitava sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoite on olla Suomen paras hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä Huolehdimme, että kaikki Pirkanmaan kunnat ja maakunta saavat maksimaaliset HYTEkertoimien mukaisen valtionosuudet Yhteistyö ja yhdyspinnat Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt ja kuntien hyvinvointikoordinaattorit muodostavat tärkeän yhdyspinnan kuntien ja maakunnan välille Yhteisestä tekemisestä, yhdyspinnoista sovitaan yhdyspintasopimuksessa maakunnan, kuntien ja palvelutuottajien kanssa Viiden hyvän käytännön mukainen toiminta yhdyspinnoilla käynnistetään Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkoston avulla jo ennen maakuntauudistusta

43 10.2 Keskeiset viestit jatkovalmisteluun Väliaikaishallinnon on Laadittava esitys siitä, miten maakunnan päätöksenteossa arvioidaan ennakkoon ja otetaan huomioon päätösten vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen (ns. EVA-menettely). Valmistelun aikataulu on riippuvainen maakunnan hallinnollisesta rakenteesta ja linjauksista, missä päätöksenteossa EVA-menettelyä otetaan käyttöön. Aikataulu Syksy 2017/kevät 2018 Laadittava malli alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja sen toimeenpanon käynnistämisestä vuoden 2019 alusta ja toimeenpanon toteutumisen vuosittaisesta raportoinnista. Syksy 2017/kevät 2018 Laadittava malli yhdyspintasopimuksesta maakunnan, kuntien ja palvelutuottajien kanssa, sovittava yhteistyöelimistä/foorumeista, yhteistyön tekemisen muodoista. Laadittava malli maakunnan ja palvelutuottajien välisiksi kannustimiksi ja sanktioiksi sopimuksiin, joilla palvelutuottajat sitoutetaan tekemään sovittu osuutensa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Suunniteltava maakunnan hyvinvointipalveluiden palveluverkko yhdessä integraatio- ja palveluverkkotyöryhmän kanssa Sopimusmallien ja niihin sisällytettävien kannustin-/sanktiomallien rakentamiseen tarvitaan erillinen resurssi väliaikaishallintoon Oikeudenmukaisen kannustinjärjestelmän ja validoidun mittariston rakentaminen on vaativa tehtävä. Jos sellainen halutaan rakentaa maakuntaan kansallisten kannustimien oheen, täytyy työhön panostaa merkittävällä resurssilla

44 Liitteet: 1. Työ kansalaisille näkyväksi tarinoiden avulla Kaisan tarina; keskustelua lapsiperheen arjesta Vernerin tarina; miten eläminen 17-vuotiaana nuorena vieraalla paikkakunnalla ilman opiskelupaikkaa ja työtä onnistuu Pekan tarina työikäisen elämää Kirstin ja Anteron tarina - puolison sairastuttua Liisan ja Erkin tarina ikääntyneiden elämää 2. Pientyöryhmän selvitys ja ehdotus kannustimista 3. Pirkanmaan väestön hyvinvointieroja kaventavia ja hyvinvointia lisääviä hyviä käytäntöjä Ennaltaehkäisevät lähetekäytännöt /liikunta,- kulttuurilähete Perheiden talo/ matalan kynnyksen perheiden palvelumalli Koulujen ruokalatoimikuntamalli/ ravitsemusyhteistyö Arkeen voimaa Hyvinvointia yhdyskuntasuunnittelulla 4. Ravitsemuksen asiantuntijatuki kunnissa ja maakunnassa

45 Tiedolla johtaminen Pirkanmaa2019 loppuraportti

46 1. Teemaryhmän toimeksianto ja kokoonpano Toimeksianto 1. Osallistua valtakunnalliseen valmisteluun ja tuottaa Pirkanmaan suunnitelma siitä, että uudessa maakunnassa asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä 2. Varmistaa, että tietoaineistot tukevat uudessa maakunnassa johtamista, päätöksentekoa, toiminta- ja taloussuunnittelua sekä raportointia Teemaryhmän kokoonpano Tomas Eija puheenjohtaja Ahlgren-Holappa Johanna Haapaniemi Anne Helin Vesa Herrala Jaakko Jokinen Aki Jokinen Mauri Konttajärvi Tiina Luoto Riitta Mäkinen Marko Niemi Heli 3/2107 alkaen Niemi Minna 12/2016 asti Pennanen Sinikka Rellman Johanna Santalahti Anne varapuheenjohtaja Soukko Tarja Ståhl Timo varapuheenjohtaja Tammi Ilpo Tulehmo Jani Turunen Simo

47 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi

48 Kuntien terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja sosiaalipalveluiden ICT-perusjärjestelmät (puuttuu työterveys+yksityiset ) Pirkanmaan lähtötilanne haasteellinen yhtenäisen tiedon tuottamiselle

49 Ammattilaisten käytössä olevia tietoportaaleja paljon Findikaattori Sotkanet TeaViisari Kelasto Stat.fi Tilastokeskus Pegasos-tietovarasto, Efficatietovarasto Kuntien omat tietovarastot Sairaanhoitopiirin omat tietovarastot Psykiatrian erikoisalan tietojen tietovarastot (Hilmo) Toimintaympäristöjen yhdistelmätiedot Kouluterveyskysely Lääkäriliitto (mm. työvoimatilastot) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Andor-tiedonhakupalvelu (yliopistojen) Kuntaliitto (sovell.) Tem.fi Väestökeskus Avo-HILMO Tapaturmatietokanta Poliisin tietokanta Alueellinen hyvinvointikertomus (ei-avoin/tunnukset vaaditaan) Terhikki > Valvira-tietokannat Pilvikki Epämuodostumarekisteri Vammaispalveluiden käsikirja (ylläpito THL) Lastensuojelun käsikirja ( ) Terveytemme Hyvinvointikompassi ATH (räätälöinti maksullinen) Asiakastyytyväisyyskyselyt Paikkatietokuvaukset

50 Tiedolla johtamisen palvelukokonaisuuden tavoite Tietoaineistot tukevat maakunnassa toiminta- ja taloussuunnittelua toiminnan ja henkilöstön johtamista luottamusmies- ja virkamiesjohtajiston, lähiesimiesten, asiakas- ja potilastyötä tekevän henkilöstön sekä asukkaiden päätöksentekoa ja valinnan vapauden käyttöä Palvelukokonaisuus kattaa laajasti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän tietotuotannon sekä analysoidun tiedon hyödyntämisen palvelutoiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Valtakunnallinen tietojohtamisen suunnitelma ja sen kanssa linjassa oleva Pirkanmaan suunnitelma on valmisteltu siten, että maakunnassa asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä

51 Sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen nykytila Julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan peruskunnissa, yhteistoimintaalueilla, kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa Yksityisiä palveluntuottajia ovat yritykset, säätiöt, yhdistykset ja järjestöt Järjestämisvastuussa ovat peruskunnat, jotka toimivat tilaajina ja osin myös tuottajina Palvelujen käyttöön, kustannuksiin, vaikuttavuuteen, laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä tietoja keräävät sekä tilaajat että tuottajat Käytössä on kymmeniä eri sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä ja niiden sovelluksia Tietoja kerätään lukuisista eri lähteistä ja tietojärjestelmistä organisaatio-, kunta- ja maakuntakohtaisesti sekä valtakunnallisesti Kerättyjä tietoja on vaikea verrata keskenään, koska sote-palvelukokonaisuuksien sisällöt ovat erilaiset eri tuottajilla kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä kymmeniä eri sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä ja niiden sovelluksia kirjaamiskäytännöt vaihtelevat suuresti yksityispuolen tietoja ei kerätä

52 Meiltä puuttuu Alueellisesti ja maakunnallisesti keskenään keskustelevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät Yhteinen yleiskäyttöinen maakunnallinen / yksi yhteinen valtakunnallinen tietoallas Yhteiset kirjaamiskäytännöt Yhteisesti sovittu jäsentynyt tapa kerätä tietoa ja tehdä sen perustella luotettavia analyyseja palveluista ja yhtenäiset kustannuslaskennan perusteet Toimintamallit ja järjestelmätason työvälineet palvelujen käytön, vaikuttavuuden ja kustannusten yhdistämiseen yksiselitteisellä ja helppokäyttöisellä tavalla Tiedon keräämisen, jalostamisen ja analysoinnin resurssit Sote -palvelujen asiakaspalautteiden kerääminen, analysointi, raportointi ja hyödyntäminen alueella yhteneväisesti Asiakastieto kansalaisten palvelukokemuksista, -odotuksista ja hyvinvointinsa edistämistä koskevista tavoista

53 Kehitettäviä asioita ovat Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja selkiyttäminen kansallisen ohjauksen mukaisesti asiakas- ja potilastyössä Manuaalisesti eri lähteistä tapahtuvasta tiedonkeruusta tulee päästä eroon Palvelujen käyttöön liittyvän suoritetiedon luotettavuutta tulee parantaa asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietohuoltoa sekä pääkäyttäjien osaamista ja roolia vahvistamalla Eri toimijoiden (erityisesti THL) keräämiä kattavia kansalaisia koskevia rekisteritietoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän alueellisesti, maakunnallisesti ja kansallisesti Tietoon perustuva johtaminen tulee saada systemaattiseksi osaksi johtamisjärjestelmää Tietojohtamisen osaamista on vahvistettava Tietojen analysoinnin välineitä kehitettävä (ei enää exceleitä) Pystyttävä vertailemaan luotettavasti kuntien ja maakuntien välistä palvelujen kustannusvaikuttavuutta ja tuottavuutta Päästävä reaaliaikaiseen seurantaan

54 Tiedolla johtamisen palvelukokonaisuus tarvitsee myös Maakunta sote-palvelujen järjestäjänä määrittelee, mitä ja miten palveluntuottajat keräävät ja tallentavat palveluja ja asiakkaita koskevaa tietoa. Kaikille sama velvoite. Maakunnassa riittävät sote-tiedontuotannon henkilöstöresurssit Reaaliaikaisen tietoaineistojen raportoinnin Ennakoivaa tiedon tuotantoa, mahdollisuuden simulointeihin ja skenaariotyöskentelyyn Riittävästi tiedon hyödyntämisen osaamista Mahdollisuuden hyödyntää tietoaineistoja tutkimuksissa ja tieteenteossa Ohjausta tietojen keräämiselle maakuntatason strategiasta tieto asukkaiden alueellisista palvelutarpeista ja omahoidosta asukkaiden sote-palveluja koskeva kokemustieto ja palveluodotukset tieto sote-palvelujen budjettiluvuista ja budjettien todellisesta toteumasta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. vertailukelpoiset, säännöllisesti samanlaisin kriteerein kerätyt sote-palvelujen tilastoluvut koosteet alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä asiantuntijatiedosta ja ohjauksesta hyvinvointikertomustietojen hyödyntäminen 54

55 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen

56 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Väestön hoidontarpeen arviointi - Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta Integraation hallinta valinnanvapaudessa - Missä ja mitä palveluja asiakas käyttää - asiakkaiden kokema palveluntarve suhteessa palvelujen tuottamisen määrään Palveluekosysteemi asiakkaan tarvetta vastaavat palvelukokemukset tuotetaan oikeanlaisina eri asiakassegmentille Paljon palveluita käyttäville sote-asiakkaille / potilaille nimetään palveluohjaaja koordinoimaan palvelujen käyttöä Palvelutuotantoa tukevat prosessit/toimintamallit ja toimivat tietojärjestelmät/ict-infra

57 Tekninen Pirkanmaan tiedolla johtamisen mallin suunnittelutyössä jatkovalmistelun näkökulmat - järjestelmätasoinen työ, joka luo teknisen alustan ja järjestelmäintegraatiot maakunnan tietotuotannolle ja tiedon liikkuvuudelle - Ict- ja tiedolla johtamisen ryhmien yhteistyö Operatiivinen - käytännön asiakas- ja potilastyössä käytettävä ja tuotettava tieto, tiedon liikkuminen ja käytettävyys yli toimijarajojen Strateginen - maakunnan strategisessa johtamisessa, toiminta- ja taloussuunnittelussa käytettävä jalostettu ja valikoitu tieto - KoJo yhteistyö, sekä sote että maku -asiat - Vaihtoehtoina jatko-organisoitumiselle nykymallin ohella - 1) tiedolla johtamisen strategisen tason suunnittelu KoJo ryhmään - 2) erikseen omana strategisena tiedolla johtamisen ryhmänä, jonka alla tai rinnalla sote-sektorin tiedolla johtaminen - 3) teemaryhmien yhteistyö ilman uudelleen organisointia

58 Tietojohtamisen malli Pirkanmaalla Tavoitteena tukea strategista johtamista Tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden kysynnän ennakoimisella Asiakasanalyysillä:asiakkaiden ja asukkaiden hyvinvointi- ja terveystarpeiden kartoittamisella Tuotettavien palvelujen laadun, kohdentumisen ja vaikuttavuuden selvittämisellä Toimintalogiikka Sisäiset ja ulkoiset tietolähteet tuottavat tietoa analysoitavaksi Ydintietoihin perustuvat indikaattorit ja mittarit arvioidaan suhteessa tavoitteisiin Vaihtoehtoiset ennusteet huomioidaan ennakoinnissa Asiakasanalyysi Asiakkaiden segmentointi Asiakasryhmien palvelujen käyttö ja kustannukset Asiakasryhmien kehityksen seuranta ja ennakoiminen Hyvinvointimittarit Ennaltaehkäisy: Miten edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia? Operatiivinen toimintapalvelujen laatu ja kustannustehokkuus Tuotettujen palvelujen vaikuttavuus

59 Maakunnan olemassa olevista tietojärjestelmistä integroituun tiedontuotantoon Pirkanmaalla Isoilla toimijoilla on tietovarastoja, joista tiedot kerättävissä tietoaltaan kautta suunnittelu-, budjetointi-, raportointi- ja analysointisovellusten avulla Pienemmillä toimijoilla tiedot ovat perusjärjestelmissä tai muutoin talletettuna (ruutuvihko) Tärkeä on toteuttaa mahdollisuuksien mukaan ICT-järjestelmien harmonisointi maakuntatasolla tarve etenkin sote asiakas- ja potilastietojärjestelmien konsolidoinnille ensimmäinen konsolidaatio -tyyppinen ratkaisu toteutetaan vuoden 2017 aikana liittyy Hatanpään sairaalan yhdistymiseen osaksi Taysia samalla rakennetaan yhteisrekisterikatselu Uranus (esh) ja Pegasos (pth) potilastietojärjestelmien välille Pirkanmaan maakunnan tulevat sote-järjestelmäratkaisut tulevat perustumaan UNAekosysteemiin (pidemmän aikavälin tavoite)

60 Maakunnan olemassa olevista tietojärjestelmistä integroituun tiedontuotantoon Pirkanmaalla Pikaisesti on tehtävä päätös budjettitietojen keräämisestä syksyllä 2017 yksi mahdollisuus on toteuttaa budjetointijärjestelmä vaihtoehtona on kerätä budjettitiedot esim. Excel -tiedostoina keskitettyyn ympäristöön Tietojärjestelmäratkaisua taloustietojen ja henkilöstötietojen (Tahe) hallinnointiin valmistellaan Pirkanmaalla maakuntatasolla valtakunnallisen Tahe -ohjeistuksen mukaisesti. Tahe -selvitys (Deloitte) valmistuu 5/2017 Tavoitteena on päättää 6/2017 aikana, millainen malli Pirkanmaalla tahe -asioissa toteutetaan yhtiöittämistä on mietitty mahdollisena vaihtoehtona, jolloin kunnille tarjotaan mahdollisuus liittyä Tahe-yhtiön palveluiden käyttäjäksi. Tahe-yhtiöselvitykset valmistuvat syksyllä

61 Maakunnan olemassa olevista tietojärjestelmistä integroituun tiedontuotantoon Pirkanmaalla Hyödynnetään Kelan Kanta -arkiston mahdollisuuksia uudella tavalla. Kanta ratkaisut toteutetaan valtakunnallisena hankkeena, johon osaltaan vaikuttavat valinnanvapauslain tiedonhallinnan pykälät Ainakin osa Kanta ratkaisujen ominaisuuksia on tarkoitus saada käyttöön viimeistään kesällä 2018 UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote -tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain Pirkanmaa on vahvasti sitoutunut UNA:aan UNA -ytimen sisältö ja sen komponentit tulevat vaikuttamaan asiakkuuden hallintaan, hoitoprosesseihin sekä kirjaamiskäytäntöihin, asiakastietojen käyttöön ja hakuehtoihin Lisäksi tärkeä maakunnan palvelutuotantoon vaikuttava asia on kansalaisten sähköisten omapalvelujen käyttö (Virtuaalisairaala ja ODA -hankkeet)

62 Sote-tietopaketit (entiset Palvelupaketit)

63 Eksote; Katja Klemola

64 Sote-tietopaketit osana maakunnan tietojohtamista Sote-tietopaketit ovat osa tulevan sote- ja maakuntauudistuksen kansallista raportointijärjestelmää THL valmistelee sote-mittaristoa (yhteistyössä stm:n KUVA-työryhmän kanssa ) Sote-tietopaketit toimivat kokonaisvaltaisena tietojohtamisen välineenä ja tukevat päätöksentekoa esittävät kustannukset, toimintatiedot ja asiakasmäärät yhdenmukaisesti. Sote-tietopaketteihin kustannustietojen ja asiakasmäärien lisäksi laatu- ja vaikuttavuustietoa sekä uudistumiskykyä kuvaavaa tietoa tasapainottaa taloudellisia mittareita ja ehkäisee osa-optimointia mahdollistaa paremmin alueellisen, vaikuttavuuteen perustuvan ohjauksen kehittämisen

65 Sote-tietopakettien käyttöönotto Pirkanmaalla Pirkanmaalla on kevään 2017 aikana työstetty käyttöönoton tiekartta, jossa käyttöönotto esitetään toteutettavaksi kolmeen osaprojektiin jaettuna hankkeena 1. Talouden osaprojekti määritellään ja käyttöönotetaan yhtenäiset käytännöt pohjana vastaavuustaulukoihin testauksessa kerätyt tiedot analysoidaan testausvaiheessa löydetyt ongelmakohdat kustannusten kohdentamisessa ja suunnitellaan tarvittavat muutokset 2. Toiminnan osaprojekti suunnitellaan pienryhmissä/työpajoissa kirjauskäytännöt ja toimintatavat luodaan muutoskoordinaattori verkosto, joka vastaa henkilöstön kirjaamisvalmennuksesta ja kouluttaa kirjaamisvalmentajia jalkautustyöhön 3. ICT osaprojekti suunnitellaan ja toteutetaan tietojen integroiminen maakunnan eri tietojärjestelmistä sotetietopakettirakenteen mukaisesti raportoitavaksi

66 Sote-tietopakettien käyttöönotto Pirkanmaalla Jokaisessa osaprojektissa tarvitaan vuorovaikutusta ja yhteistyötä maakuntien välillä. Yhteistyö vaatii koordinointia kansalliselta tasolta Käyttöönotto tulee linkittää osaksi maakunnallista tietoallashanketta ja jatkuvaa tiedon tuotantoa Tietojen keruussa kannattaa edetä järjestelmä- ja kuntakohtaisesti ottaen huomioon poimintavalmiudet Eri tietojärjestelmistä poimittavien tietojen ryhmittelystä annetaan ohjeet yhtenäisen poiminnan tekemiseksi

67 Kelan rooli Valtakunnalliset tietovarannot Väestötiedot Kanta- ja Kansa arkistot (OmaKanta, potilastiedon arkisto ja eresepti) Eri etuuksien ratkaisuun tarvittavia asiakaskohtaisia kustannus- ja toimintatietoja Kattavat tilastot ja raportit Valinnanvapauden pilotointi suoran valinnan palvelupilottia ei todennäköisesti Pirkanmaalla toteuteta henkilökohtaisen budjetin pilotin toteuttamista arvioidaan päätös tehdään viimeistään elokuussa 2017 Kela vastaa kansallisista valinnanvapaus-pilottiin liittyvistä tietojärjestelmistä, päävastuu on STM:llä 67

68 Maakuntien pilottien kansalliset tietojärjestelmäpalvelut Kela vastaa Valinnan vapaus pilotteihin liittyvistä kansallisista tietojärjestelmistä Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja Asiakasryhmät Omakanta.fi Kela.fi Kela.fi Käyttöliittymät Tunnistautuminen Info- ja neuvontapalvelut Omien tietojen katselu Palvelutuottajien selaus Palvelutuottajan valinta (Palvelutuottajan vaihto) (Palveluntuottajan vaihdon syy) Omien tietojen ylläpito Hyväksyttyjen palvelutuottajien sopimusten rekisteröinti /päivitys Palvelutuottajien tietojen ylläpito Palveluntuottajan valinta/vaihto asiakkaan puolesta (toisen puolesta asiointi) Listaus valinnan tekemättömistä Listaus asiakkaista palveluntuottajittain Automaattinen palveluntuottajan valinta (ajoitus?) Asiakastietojen katselunäyttö Vastuulla olevien asiakkaiden listaus Asiakas- ja valintatietojen välitys palveluntuottajan tietojärjestelmään *) Palvelut Asiakastietojen perustaminen VTJ-muutostietojen ylläpito Kapitaatiomaksatus? *) sovellusintegraatio potilastietojärjestelmiin Eräajot & Integraatiot 68 Asiakastiedot Palvelun järjestäjän tiedot Palvelun tuottajatiedot Tietovarannot

69 Kelan asiakastiedot (Sote ja sosiaaliturva tavoitetilassa) SOTE-järjestelmä Kelan sosiaaliturvaetuuksien arkkitehtuuri VTJ Kansalliset tietovarannot Terveydenhuollon tiedot Valinnanvapaustiedot Valinnanvapaustiedot Palvelusetelit Henkilökohtainen budjetti Asiointitiedot Kelan etuusjärjestelmät Etuustiedot Etuuskäsittelyn tukijärjestelmät Etuuskäsitte-lyyn liittyvät tiedot YTJ Sosiaalihuollon tiedot Maksutiedot Muut tiedot Maksatusjärjestelmät Asiankirjahallinta SOTEorganisaatiorekisteri Asiakkuudenhallinta Palveluntuottajille suoritetut maksut Palautetiedot Maksatustiedot Asiakirjatiedot Terveydenhuollon ammattihenkilöt Asiakkuustiedot Sopimustiedot Palvelunjärjestäjät Asiakkuudenhallinta Sopimusrekisteri Maakunnat / kunnat Asiointitiedot Apteekkirekisteri Kelan asiakas- ja rekisteritiedot Valveri-rekisteri Asiakastiedot Perusrekisterit Ulkopuoliset rekisterit Henkilöasiakastiedot Yhteisöasiakastiedot Asiakastunnisteet Palveluntuottajat Apteekit Terveyden-huollon ammattihenkilöt

70 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Maakuntalaki määrittelee maakunnan kaikki tehtävät. Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan Maakunta vastaa palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä viranomaisille kuuluvasta toimivallan käytöstä Maakunta ja liikelaitoksen viranhaltijat vastaavat päätöksentekoa ja oikeusharkintaa edellyttävistä lupa-ilmoitus- ja valvonta-asioista sekä yksilöön kohdistuvista sosiaali- ja terveydenhuollon asioista Tarvitaan maakunnan tietoallas kaiken tarpeellisen tiedon käyttöön saamiseksi maakuntajärjestäjän että tuottajien tarpeisiin. jo keväällä 2018 taloushallinnon ohjelma, jonne voidaan suunnitella tuleva TA 2019 sekä hallinnoida erityyppisiä asiakasmaksuja, laskutusta, asiakas- ja maksuseteleitä HR ohjelma, jolla voidaan hallita maakunnan palvelukseen siirtyvän henkilöstön työsuhteet ja palkanmaksuun liittyvät asiat. Oma sähköinen päätöksentekomenetelmä erityisesti muutoksenhaku ja valitusasioille

71 Lakiluonnosten vaikutukset tiedolla johtamiseen EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset tiedon saatavuuteen? Maakunta joutuu rekisterinpitäjänä tekemään asetuksen mukaisen tietosuojaselosteen Lausuntoaika hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja eräiksi siihen liittyviksi muiksi laeiksi päättyi Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot tallennettaisiin yhteen asiakasrekisteriin. Sähköisten asiakastietojen säilytyksen ja käytön keskuspaikkana olisivat valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, Kanta-palvelut. Reseptikeskusta hyödynnettäisiin kokonaislääkityksen hallinnassa. Kanta-palvelujen sisältöä on tarkoitus laajentaa. Kantaan voitaisiin jatkossa tallentaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, ohjaukseen, valvontaan, toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tiedonhallintaan liittyviä tietoja tai asiakirjoja sekä hyvinvointitietoa

72 Teemaryhmän suositukset jatkotoimenpiteiksi Maakunnalle rakennetaan yksi yhteinen tietoallas, johon kerätään nykyisistä tietojärjestelmistä maakunnan tiedolla johtamiseen tarvittavat tiedot Tietopaketit hanketta jatketaan syksyllä 2017 tavoitteena saada järjetelmä käyttöön viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä Käytetään nykyisiä potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, kunnes UNA-ekosysteemi on käytössä Suositellaan nykyisten potilas- ja asiakastietojärjestelmien konsolidaatiota, joka yhdenmukaistaa kirjaamiskäytäntöjä ja aikaansaa kustannussäästöjä käyttökustannuksissa

73 Teemaryhmän suositukset jatkotoimenpiteiksi Maakunnan tulisi tehdä läheistä yhteistyötä Kelan ja THL:n kanssa, jotta varmistetaan tiedolla johtamisen kokonaisuuden käyttöönoton onnistuminen, työnjako ja sisällön kehittäminen tarpeiden mukaiseksi Pirkanmaan alueelle yhtenäisen kirjaamisen projektin käynnistämistä 2017 syksyllä Julkisen erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon yksityispuolen tiedot ovat hyvin saatavissa, mutta julkisessa perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolella tietoja on kirjattu huonommin Jatkossa jokaisen terveyskeskuksen ja sosiaalipuolen tulee kirjata ja kerätä tietoja Minimivaatimus olisi lääkäreillä diagnoosien kirjaaminen ICD- 10 ja hoitopuolen kirjaukset ICPC2 koodistolla

74 Teemaryhmän suositukset jatkotoimenpiteiksi Sosiaalipalveluiden puolelta puuttuvat yhteiset koodistot ja kirjaamistavat Osallistutaan kansalliseen määrittelytyöhön ja otetaan valmiit kansalliset koodit käyttöön Väliaikaishallinnon ajalta saatava tieto on merkityksellistä ja sen hankkimiseen tulee olla riittävä resursointi Henkilöstöllä tulee olla tarvittavat resurssit kirjaamisen tekemiselle ja oman työn kehittämisen kautta motivaatio kirjaamiselle

75 Teemaryhmän suositukset jatkotoimenpiteiksi Viranomaispäätösten kirjaamiseen on luotava järjestelmä Tehtyjä päätöksiä on kyettävä seuraamaan ja niistä tulee saada euromääräistä tietoa maakunnan budjettiin Yksilöpäätökset ovat myös jatkossa valituskelpoisia ja niistä täytyisi tiedot olla käsiteltävissa Sopimusten ja päätösten seurantajärjestelmä on tärkeä, sillä kunnista ja sairaanhoitopiiristä siirtyviä sopimuksia on tuhansia Sosiaalipuolen päätösten kirjaaminen tulisi väliajalla tapahtua edes exceliin, jotta tiedot saadaan ylös Tietojärjestelmien pitää tulevaisuudessa tukea kirjaamiskäytäntöjä

76 Maakunnan tiedolla johtamisen rakentaminen Tiedon tuottamisen kehittäminen -> kirjaamisen kehittämisprojekti Tiedon keräämisen kehittäminen -> sote-tietopaketit Tietojen vertailtavuuden kehittäminen -> sote-tietopaketit + kirjaamisen kehittämisprojekti + maakunnallinen tietopalveluyksikkö Eri toimijoiden (esim. THL) keräämän kattavan kansalaisia koskevan rekisteritiedon hyödyntämisen kehittäminen Hyvinvointikertomustiedot Tietoon perustuva johtaminen pitää saada systemaattiseksi osaksi johtamisjärjestelmää - > yhteinen maakunnallinen/valtakunnallinen tietoallas + tehokkaat tietojen analysoinnin ja raportoinnin välineet ICT kehittäminen -> maakunnan tietojärjestelmien konsolidoinnit/yhteisrekisterikatselu, UNA-ekosysteemi

77 Pirkanmaa2019 esivalmistelun loppuraportti Lapsi- ja perhepalvelujen teemaryhmä Sote-projektiryhmän kokous

78 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet jäsenet Työryhmän kokoontumiset ja työskentely Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Lapsi- ja perhepalveluiden teemaryhmän tehtävät ja työsuunnitelma Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisällön nykytila Tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaan lasten ja perheiden sote-palveluiden sijoittuminen Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa, ongelmakohdat ja 16 kehittämistarpeet 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen 3.1. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Sote-uudistus Ehdotukset palvelukokonaisuudeksi, integraatioksi ja syötteitä palveluverkkotyöskentelyyn 4.1. Integraatiota tukevia toimenpiteitä Ehdotus lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudeksi ja organisaatioksi Perhekeskustoimintatason organisoitumisehdotus Erityistason palveluiden organisoitumisehdotus Vaativan tason palvelut Yliopistopaikkakunnille keskitettävät osaamis- ja tukikeskuksen palvelut Perustelut organisoitumisehdotukselle

79 Sisällys 5. OT-keskukset ja maakunnan kehittämisyksikkö 5.1. OT-keskukset OT-keskusten ja maakunnan kehittämisyksiköiden tehtävät Digitalisaation tarpeet 6.1. Lasten ja perheiden palveluiden sähköisten palveluiden kehittämistarve Asiakkuuden hallinta 7.1. Palvelutarve Palvelupaketit ja sisäinen kilpailu järjestäjän työkaluina Asiakasohjaus ohjaus ja neuvonta Asiakasohjaus palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako 8.1. Huomioitavia asioita järjestäjän ja tuottajan tehtävien jakoa mietittäessä Monituottajuus ja tuottamistavat 9.1. Monituottajuus ja tuottamistavat / sote-keskus ja perhekeskustoimintamalli Monituottajuus ja tuottamistavat / erityistason ja vaativat palvelut Vaikutusten arviointi Vaikutusten arviointi mahdollisuudet Vaikutusten arviointi huomioitavaa Vaikutusten arviointi uhat Valinnanvapauslakiesityksen vaikutukset esimerkki kasvatus- ja perheneuvonta 55 case

80 Sisällys 11. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhteistyö ja yhdyspinnat Väliaikaishallinnossa huomioitavaa Uudistuksen eteneminen Pirkanmaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Henkilöstön asema ja osaaminen Maakunnalliset rakenteet Digitalisaatio Palveluverkko ja LAPE-muutosohjelman mukaiset palvelutasot Teemaryhmän alaryhmien tärkeimmät nostot Lasten ja nuorten mielenterveys ja psykiatria-alatyöryhmä Valvonta alatyöryhmä Koulu- ja opiskeluhuolto sekä terveydenhuolto Äitiyshuollon ja lastenneuvolapalvelut Miksi neuvolat maakunnan liikelaitokseen? Lasten ja nuorten somaattinen sairaanhoito (pth ja kuntoutus, esh) Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu Teemaryhmän keskeiset nostot

81 1. Teemaryhmän työskentely

82 1.1. Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet jäsenet Maria Päivänen, sosiaalipalvelupäällikkö, Tampere (puheenjohtaja) Marianne Aalto-Siiro, kehittäjäsosiaalityöntekijä, Tampere Hanna Harju-Virtanen, projektipäällikkö, Pirkanmaan LAPE-hanke Anna Hemmi, kehittämiskoordinaattori, PSHP Timo Holttinen, erikoislääkäri, PSHP Seija Junno, erityissuunnittelija, Pikassos Riittakerttu Kaltiala-Heino, ylilääkäri, PSHP Marja-Liisa Keski-Rauska, ylitarkastaja, AVI Maija Koskinen, koulujen psykiatrinen sairaanhoitaja, Orivesi Saija Kujansuu, ylitarkastaja, AVI Nina Lehtinen, sivistysjohtaja, Lempäälä Tuula Lehto, sosiaalityöntekijä, Pälkäne Assi Liikanen, nuorisovaltuuston edustaja, Lempäälä Marja-Leena Lähdeaho, ylilääkäri, PSHP Minna Mäkitalo-Laihorinne, palveluryhmän päällikkö, Kela Titta Pelttari, Pirkanmaan LAPEmuutosagentti, Pirkanmaan liitto Tuija Peurala, hallintojohtaja, Orivesi Kaija Puura, ylilääkäri, PSHP Sanna Rautalammi, sosiaali- ja terveysjohtaja, Valkeakoski Tuula Salminen, suunnittelija, Lempäälä Tuire Sannisto, ylilääkäri, Tampere Heikki Syrjämäki, perheneuvontatyön johtaja, Tampereen seurakunnat Pertti Terho, sivistystoimen johtaja, Kuhmoinen Marketta Tiihala, sosiaalityön johtaja, Ylöjärvi Aila Vaimare, ohjaaja, Nokia Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL Hämeen piiri Rita Virtanen, aluejohtaja, Pelastakaa Lapset ry Outi Valkama, suunnittelija, Tampere/ alkaen Henna Vanhatalo, projektisihteeri, Tampere (sihteeri)

83 1.2. Työryhmän kokoontumiset ja työskentely Työryhmä on kokoontunut lähes täydellä kokoonpanolla yhteensä 10 kertaa; , ja sekä 9.1., 30.1., 20.2.,13.3., 3.4., ja Teemaryhmän työskentelyn ja laajan palvelukokonaisuuden työn tueksi perustettiin kuusi alaryhmää. Viisi ryhmistä aloitti työskentelyn loppuvuonna 2016 ja lasten ja perheiden palveluiden sosiaalipalveluiden ryhmä helmikuussa Alaryhmät ovat: a) Lasten ja nuorten somaattinen sairaanhoito (pth ja kuntoutus, esh) b) Äitiyshuolto ja lastenneuvolatoiminta c) Oppilas- ja opiskelijahuolto (ml. koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) d) Valvonta e) Lasten ja nuorten mielenterveystyö ja psykiatria f) Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu

84 1.3. Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Teemaryhmän toimeksianto Pirkanmaan lapsi- ja perhepalveluiden nykytilan kartoittamiseksi ja valmistelutyö maakuntaa siirtymistä varten on laaja ja yhdyspintoja moniin muihin teemaryhmiin on paljon. Selvitysja valmistelutyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Sovittujen alaryhmien ja Lape-hankkeen (Pippuri) myötä tehtävää on päästy tarkemmin palastelemaan ja toisaalta koordinoimaan. Muutosagentin rooli on tärkeä. Tehtävä on haasteellinen, koska lainsäädäntö on keskeneräinen ja tarkemmat valtakunnalliset linjaukset, visio ja rakenne ovat osin puutteelliset. Nykytilan kuvaus on yleisellä tasolla kohtalaisen hyvin selvillä; palvelujen pullonkaulat on tuotu esiin mutta toisaalta on kartoitettu ja kuvattu maakunnantasolle vietäviä hyviä käytäntöjä. Sote-valmistelun ja Lape-hankkeen (Pippuri) yhdistäminen saman teemaryhmän/ohjausryhmän tehtäviin on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, näin päästään etenemään yhdenmukaisesti. Toisaalta soteuudistuksen suunnitellut keinot ja Lape-hankkeen tavoitteet näyttäytyvät osin ristiriitaisina, mikä haastaa kokonaisuuden rakentamista. Teemaryhmässä tarvitaan paljon koordinaatiotyötä, asioiden valmistelua ja selvittelyä (pj, muutosagentti, projektipäällikkö, sihteeri)

85 1.4. Lapsi- ja perhepalveluiden teemaryhmän tehtävät ja työsuunnitelma Nykytilan kuvaus Suunnitelma palveluista Esiselvitys Lape-hankeen taustatiedot Pikassos asiantuntijaryhmän työ -> tietojen täydentäminen; kustannustiedot Mitä tulevan maakunnan pitää näissä palveluissa alueilla tehdä? Palveluiden yhtenäistäminen Hyvien käytäntöjen kehittäminen Digitalisaation edistäminen Palveluverkko Osaamiskartoitus Koulutus-, tutkimus-, kehittämistarpeet Yhdyspinnat muihin palveluihin Organisoituminen, johtaminen, henkilöstö sekä vaikuttavuuden arviointi Maakunnan Lape-ryhmä Pippuri Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen raikkaita innovaatioita -hanke Muutosagentti Projektiryhmä 8 vastuuryhmää sote sivistys

86 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi

87 2.1. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisällön nykytila Kokonaisuuden palvelutehtävät säädetään terveydenhuolto-, erikoissairaanhoito-, mielenterveys-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu-, oppilas- ja opiskelijahuolto-, lapsenhuolto-, isyys- ja avioliittolaeissa, laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sekä laissa kehitysvammaisten erityishuollosta. Toimintaa ohjataan myös eri asetuksilla, esimerkiksi asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ennaltaehkäisevästä suun terveydenhuollosta Lapsi- ja perhepalveluiden kokonaisuuteen kuuluvien palveluiden tehtävänä on edistää, ylläpitää, hoitaa ja turvata lasten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, turvallisuutta sekä oikeutta tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen, erityiseen suojeluun sekä vammaisen henkilön yhdenvertaisuuteen ja vammaisuuden aiheuttamien haittojen ja esteiden ehkäisemiseen ja poistamiseen. Lasten ja nuorten sairauksien hoito Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluvien palveluiden tehtävänä on vähentää lasten ja perheiden terveys- ja hyvinvointieroja, edistää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja turvallisuutta sekä edistää asiakaskeskeisyyttä ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun. Sote-palveluilla on velvoite yhteistyöhön, mikäli asiakkaan tarve niin vaatii. Yhteistyön tekemisestä on pykälät sekä sosiaali- että terveydenhuoltolaissa (SHL 41, THL 32 ). Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ohjaa aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön myös järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Asiakkailla on oikeus saada ohjausta, neuvontaa ja varhaista tukea sekä tarvittaessa palvelu- /hoidontarpeen arvioinnin perusteella tarjottavaa palvelua, hoitoa tai suojelua. Vuonna 2015 Pirkanmaalla oli lasta. Sosiaalihuollon kustannukset olivat yhteensä noin 115 milj. euroa. Sijaishuollon kustannukset olivat tästä kokonaisuudesta noin 60 % (sijoitettuna olleita lapsia 1290, kustannukset 69 milj. euroa). Lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon kustannukset olivat samana vuonna noin 80 milj. euroa (toimialue 4 ja nuorisopsykiatria yhteensä). Ainoastaan lapsille ja nuorille suunnattujen perusterveydenhuollon kustannuksista ei ole saatavilla tietoa. Tehtäväkokonaisuuden toimintaa valvovat Valvira, aluehallintovirasto ja STM

88 2.2. Tuotantotapa ja palveluverkko Palveluiden tarjonnassa, tuotantotavassa ja ammattiryhmien tehtävänkuvissa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja melko tarkasta lainsäädännöstä huolimatta. Tässä loppuraportissa käytetään termejä perhekeskustoiminta-, erityis- ja vaativa tason palvelut siten kuin ne LAPE-hankkeen toimeenpano-ohjelmissa ymmärretään. Lähipalveluina tuotettavat sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalvelut tuotetaan pääosin kunnan omana tai yhteistoiminta-alueen toimintana. Kunnat järjestävät palveluita myös palvelusetelin avulla. Palvelusetelin on kyselyn mukaan käytössä tällä hetkellä jossain muodossa yhdeksässä kunnassa tai yt-alueella. Erityispalveluiden järjestämisen tavassa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Esimerkiksi yli asukkaan Tampere kykenee tuottamaan omana tuotantona useita erityistason palveluita, vaikka hankkiikin palveluita useilta eri ulkoisilta palveluntuottajilta ja avustaa vapaaehtoistoimintaan perustuvaa järjestöjä. Kuuden kunnan osalta sote-palvelut on kokonaisulkoistettu yksityiselle toimijalle (Mänttä-Vilppula, Virrat, Ruovesi, Juupajoki, Parkano ja Kihniö). Näillä paikkakunnilla viranomaistoiminta hoidetaan kuntaan tai yhteispalvelualueelle palkattujen virkamiesten toimesta. Kuntien LAPE-ryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella yhteistoiminta julkisen ja yksityisen palveluntuottajan kesken toimii hyvin. Pirkanmaalla 11 kunnan osalta sote-palvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueella. Lisäksi perheet hankkivat merkittävän osan lasten sairaanhoidon palveluista yksityissektorilta. Oman toimintansa lisäksi kunnat ostavat erityispalveluita paljon PSHP:ltä, yksityisiltä toimijoilta ja järjestöiltä. Lastensuojelupalveluissa hankitaan runsaasti palveluita yksityissektorilta, erityisesti laitospalveluiden oma tuotanto on vähäistä

89 2.2. Tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaalla toimii Tampereen kaupungin tuottama maakunnallinen sosiaalipäivystys sekä 11 kuntaa palveleva lastensuojelun sijaishuollon ohjausyksikkö Tampereen Luotsi. Pirkanmaalla toimii myös sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, joka tarjoaa kunnille asiantuntijatukea ja kehittää sosiaalialan osaamista. Sosiaaliasiamiestoiminnassa tehdään alueellista yhteistyötä. Terveydenhuollon puolelta mainittaneen Tays:n ja lääketieteen tiedekunnan tutkimustoiminta sekä lasten terveyden tutkimuskeskus. Tiettyjen erityistason palveluiden tarpeen arviointi on haluttu pitää julkisella toimijalla sekä eettisistä että kustannussyistä. Esimerkiksi kiireelliset sijoitukset ja sijoituksen aikainen arviointityö on haluttu pitää mahdollisuuksien mukaan kuntien ylläpitämien perhetukikeskusten työnä. Vaativan tason sairaanhoidolliset palvelut tuottaa pääosin PSHP. Vaativan tason palveluita kunnan omana toimintana ei juurikaan tuoteta. Pirkanmaan kunnista ainoastaan Tampereen kaupungilla on tarjolla vaativan tason palveluita; vaikeasti vammaisten ERHO-yksikkö sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisille perheille kohdennetut Päiväperhon osastopalvelut. Kodeissa ja kasvuympäristöissä toteutettavia palveluita on erityisen paljon lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sekä lähipalveluiden että erityispalveluiden tasolla. Tämä on hyvä huomioida tulevaa palveluverkkoa suunnitellessa. Digitaalisten palveluiden osalta on tarve kehittämistyölle, palveluiden laajentamiselle ja monipuolistamiselle. Teemaryhmän työstämä Pirkanmaan lasten, nuorten ja perheiden sähköiset palvelut -kooste löytyy lopussa olevasta liitteestä

90 2.3. Pirkanmaan lasten ja perheiden sote-palveluiden sijoittuminen Palveluita ja palvelupisteitä on runsaasti Tampereella ja ympäristökunnissa. Erityisesti reuna-alueilla lasten ja perheiden sotepalvelut sijaitsevat laajempien palvelukeskittymien yhteydessä (esimerkiksi kunnantalolla), eivätkä tästä syystä näy omana palvelupisteenään. Esimerkiksi neuvolan toimipisteitä on 62, joista 19 sijaitsee Tampereella. Yksityisten palvelutuottajien tuleva sijoittuminen maakunnassa on tässä vaiheessa vielä epäselvää. Palveluiden tulevaa sijoittumista pohdittaessa tulee selvittää mahdollisuus jalkautua tai sijoittua kokoaikaisesti varhaiskasvatus- tai koulupalveluiden yhteyteen. Peruspalveluiden yhteyteen sijoitetut palvelut helpottavat moniammatillista yhteistyötä, mutta madaltavat myös asiakkaiden kynnystä ottaa vastaan apua ja tukea. On myös varmistettava työntekijöiden tarvitseman ammatillisen ja kollegiaalisen tuen saanti, jotka vaikuttavat mm. työssä jaksamiseen ja etenkin työuran alkuvaiheessa olevien työntekijöiden perehdyttämiseen ja ammatillisen identiteetin vahvistamiseen. Palveluiden tulevaa sijoittumista pohdittaessa tulee selvittää Tulevan työskentelyn aikana tulee selvittää järjestöjen ja seurakuntien käytössä olevien tilojen mahdollisuus toimia perhekeskustoimintamallissa kehitettävinä kohtaamispaikkatiloina niiden kuntien alueilla, joiden sote-tiloissa ei ole mahdollista tuottaa kohtaamispaikkatoimintaa

91 2.4. Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Erityisesti matalan kynnyksen palvelujen ja perhekeskustoimintamallin mukaista kehittämistoimintaa on tehty laajasti Yhteistyötä sujuvoittavia uudenlaisia toimintamalleja ja organisatorisia ratkaisuja on otettu käyttöön Asiakasosallisuus on huomioitu palvelujen kehittämisessä ja toiminnassa Osaajia ja toimijoita on runsaasti Perusosaamisen ohella on monenlaista erityisosaamista Kokemusta palvelujen hyvästä järjestämistä erikokoisilla väestönpohjilla Vahvuudet Mahdollisuudet Hyvien käytäntöjen systemaattinen leviäminen maakunnallisesti Erityisosaamisen ja osaajien maakunnallinen hyödyntäminen Tietoperustaisuuden vahvistaminen päätöksen teon tukena Monialaisen yhteisen työn edelleen kehittäminen Kuntiin jäävien palvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittavat rakenteet Digitaalisten palvelujen lisääminen Eriarvoisuus palvelujen saannissa maakunnallisesti, kokemus vaikeudesta saada apua oikea-aikaisesti Vaikuttavuustietoa interventioista on vähän, erityisesti sosiaalipalveluissa Palvelut ja toimintakulttuurit edelleen monin paikoin siiloutuneita Tieto toimijoiden välillä ei siirry riittävästi, tieto myös hajallaan eri tietojärjestelemissä ja rekistereissä Erityis- ja vaativan tason palvelujen käyttö suhteellisen suurta. Heikkoudet Uhat Vakiintuneita toimintakulttuureja ei onnistuta uudistamaan ja sitouttamaan kuntatoimijoita muutokseen Yhteistä näkemystä uusista toimintamalleista ja sen tavoitteista ei synny, osaoptimointi Muutostilanteessa palvelujen kehittäminen asiakaslähtöisesti jää valtataistelujen jalkoihin Järkevän fyysisen palveluverkon ja perinteistä palvelua korvaavien uusien digitaalisten ratkaisujen tarve arvioidaan väärin Järjestöjen auttamistyön taloudellinen turvaaminen ja yhteistyön toimivuus varmistettava sekä kuntien että maakuntien suuntaan. Yhteistyön kirjaaminen myös maakuntalakiin. Valinnanvapaus sirpaloittaa järjestelmää entisestään Yhtiöittämisvelvoite estää saumattomien palveluketjujen ja yhtenäisten toimintamallien syntymisen, vaikeuttaa huomattavasti järkevää tilojen ja resurssien käyttöä ja luo asiakkaalle epätarkoituksenmukaisen palvelurakenteen Alkuvaiheessa ei satsata riittävästi LAPE-kokonaisuuteen, erityisesti perhekeskustoimintaan

92 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen

93 3.1. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Hallituksen kärkihanke vuosille Hankkeet käynnistyneet jokaisessa maakunnassa. Pirkanmaan hanke Pippuri sai valtionavustusta 1,5 miljoonaa euroa. Pirkanmaan hanke toteutetaan alueellisesti laajana (mukana ovat kaikki maakunnan kunnat), monitoimijaisesti (kehittämistyöhön sitoutuneina on kunnat, järjestöjä, seurakuntia sekä yksityisiä toimijoita), hallinnonalojen rajat ylittäen sekä lapsia, nuoria ja heidän vanhempiansa osallistaen. Hankkeen aikana vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja omia voimavaroja sekä uudistetaan hajanainen lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmä. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Mallinnetaan ja otetaan käyttöön pääosin verkostomaisesti toimiva perhekeskustoimintamalli, joka kokoaa yhteen sote-, kuntiin jäävät, järjestöjen ja seurakuntien palvelut. Tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaisempaa apua asiakkaiden lähi- ja arkiympäristöihin ilman ohjaamista palvelusta toiseen. Perhekeskustoimintamalli sisältää lähipalveluna lapsille ja vanhemmille suunnatun avoimen kohtaamispaikan. HYTE-ryhmän loppuraportissa on tarkempi kuvaus Tampereen kaupungin kehittämästä ja LAPE-tavoitteiden mukaisesta kohtaamispaikasta, Perheiden talosta. Vahvistetaan varhaiskasvatuksen, koulun ja vapaa-ajanpalveluiden tuen tarjoamisen muotoja sekä yhteistyökäytäntöjä perus- ja erityistason sotepalveluiden kanssa. Yhteiselle työlle luodaan asiakaslähtöiset toimintatavat, joissa toteutuu sekä horisontaalinen että vertikaalinen integraatio. Kehitetään monialaista arviointityötä ja lastensuojelun sosiaalityötä. Kehitetään Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan asiakkaita ja ammattilaisia palveleva OT-keskus Uudistetaan toimintakulttuuria lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaksi (otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointityökalu, vahvistetaan asiakastyön ammattilaisten ja johtajien osaamista).

94 Lapsiperheiden palvelut integroidaan kaikilla tasoilla Vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Vaativat päihdehuollon erityispalvelut Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palvelut Päihdehuollon erityispalvelut Kolmannen sektorin erityispalvelut Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät Erikoissairaanhoito Perhekeskuksen palveluverkosto Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnan varhaiskasvatus ml avoin varhaiskasvatus Järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja toiminta Lastensuojelu Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (sote) Psykologit ja kuraattorit Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista huolehtiminen Vaativat perheoikeudelliset palvelut Vammaispalvelut Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden erityispalvelut Vaativat vammaispalvelut

95

96 3.2. Sote-uudistus Sote-uudistuksen jälkeenkin valtaosa lasten, nuorten ja perheiden palveluista jää kuntien tuottamaksi toiminnaksi. Esimerkiksi Tampereella 76% lasten ja nuorten palveluiden vuosisuunnitelman 2016 kustannuksista meni kasvatukseen, opetukseen ja kulttuuriin (tarkemmin kustannusten osuudesta seuraavalla dialla). Yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien sote-, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoiden kanssa tulee olla saumatonta myös jatkossa. Kunnat ovat perinteisesti rahoittaneet ennaltaehkäisevää ja vapaaehtoistoimintaan perustuvia järjestöjä. Järjestöjen toiminnalla on pystytty hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Järjestöjen tuottama ennaltaehkäisevästi lapsia ja perheitä palveleva vapaaehtoistoiminta tulee taata myös tulevassa maakunta-kunta - mallissa

97 Ydinprosessi: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Lastensuojelun osuus psykososiaalisen tuen palveluista Psykososiaalise n tuen palvelut 17 % Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 2% [LUOKAN NIMI] [PROSENTTI] Perhepalvelut 21 % Neuvola- ja terveydenhuolto palvelut 7 % Varhaiskasvatus ja esiopetus 32 % Lastensuojelun kuntoutus ja hoito 45 % Lastensuojelun avohuollon palvelut 21 % Perusopetus 42 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Yhteens ä Lastensuojelun avohuolto (avustus) 2 % Lastensuojelun sijaishuollon palvelut 11 % Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Yhteensä Perhepalvelut Lastensuojelun avohuollon palvelut Lastensuojelun sijaishuollon palvelut Lastensuojelun avohoito (avustus) 1064 Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Nuorten päihdehuolto 295 Muu tuotanto yhteensä Oma tuotanto yhteensä Oma tuotanto yhteensä 40 % Lastensuojelun palvelut, oma ja ulkoinen tuotanto Muu tuotanto yhteensä 60 %

98 4. Ehdotukset palvelukokonaisuudeksi, integraatioksi ja syötteitä palveluverkkotyöskentelyyn

99 4.1. Integraatiota tukevia toimenpiteitä 1) Organisoidaan sote-palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, joissa johtamisjärjestelyt tukevat integraatiota sekä horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön tekemistä. 2) Palvelukokonaisuudet muodostetaan väestöpohjille, jotka mahdollistavat tosiasiallisen yhteistyön tekemisen yli oman yksikön. 3) Sijoitetaan palveluohjaus perhekeskustoimintatasolle. Asiakastyön (ohjaus, neuvonta ja lyhytaikainen tuki) lisäksi tiivis yhteystyö erityisesti järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Myös ammattilaiset voivat konsultoida palveluohjaajia eri käytettävissä olevista palveluista. 4) Mallinnetaan Pippuri-hankkeen aikana asiakasprosessit ja sovitaan selkeät horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön tavat. 5) Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma toimivat myös ammattilaisten välisen yhteistyön asiakirjana ja sopimuksena. 6) Otetaan käyttöön asiakassegmentointia helpottavia työkaluja (esimerkiksi Suuntiman kehittäminen soveltumaan myös lasten ja perheiden palveluihin). 7) Ohjataan tuotantoa palvelupakettien, tiedon ja sisäisen kilpailun kautta

100 4.2. Ehdotus lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuudeksi ja organisaatioksi Vaativat somaattisen erikoissairaanhoidon pklja sairaalapalvelut Vaativat psykosiaalisen tuen palvelut palvelut ja vaativan erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten psykosiaalisen tuen ja psykiatrian palveluiden kokonaisuus Kuntiin jäävät palvelut Järjestöt ja seurakunnat SOTE-palveluiden kokonaisuudet: Lasten ja nuorten somaattisten terveyspalveluiden kokonaisuus Lapsen ja perheen mielenterveystyön ja psykososiaalisen tuen palveluiden kokonaisuus Vanhemmuuden tuen palveluiden kokonaisuus ja parisuhteen tuen kokonaisuus Lasten somaattisen erikoissairaanhoidon alueelliset palvelut ja äitiyshuollon erityistason palvelut 5 alueelle keskitettävät vaativan OTtason palvelut tarjolla ervaalueella Sotekeskus Sotekeskus

101 4.3. Perhekeskustoimintatason organisoitumisesitys palvelujen hallittavuuden ja yhteistyön näkökulmasta palvelujen suunnittelussa väestöpohja voi olla noin asukasta 1) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluiden kokonaisuus: kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, parisuhde- ja eropalvelut, vertaisryhmätoiminta, nepsy-työ 2) Lapsen ja perheen mielenterveystyön ja psykososiaalisen tuen palveluiden kokonaisuus: lapsiperheiden sosiaalityön palvelut (sis. lapsiperheiden aikuisten sosiaalipalvelut), kotipalvelu, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, nuorten mielenterveystyöryhmät, tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelu, vertaisryhmätoiminnat, nuorisoasematoiminta, tiivis yhteistyö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja kuntien vastuulle jäävien koulupsykologien, koulukuraattoreiden ja muiden opiskelija- ja oppilashuollon toimijoiden kanssa. 3) Lasten ja nuorten somaattisten terveyspalveluiden kokonaisuus: neuvolapalvelut (sis. äitiys-, lastenneuvola ml. erityinen kotikäyntityö, ehkäisyneuvonta/perhesuunnittelu, myös nuorten oma yksikkö/palvelupolku (osa ehkäisypalveluista toteutetaan opiskeluterveydenhuollossa), neuvolapsykologit, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, ravitsemus-, fysio-, puhe- ja toimintaterapia, ehkäisyneuvonta/perhesuunnittelu, terveydenhuollon kotipalvelu, lääkinnällinen kuntoutus *Jos valinnanvapauslainsäädäntö hyväksytään ja osa varhaisen vaiheen palveluista siirtyy tarjottavaksi sote-keskuksista, tulee miettiä kokonaisuuden 1 sisällyttämistä kokonaisuuksiin 2 ja 3. Alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuolto-palvelut organisoidaan suun terveydenhuoltopalveluiden toimesta (maakunnan liikelaitos)

102 4.4. Erityistason palveluiden organisoitumisehdotus palvelujen hallittavuuden ja yhteistyön näkökulmasta palvelujen suunnittelussa väestöpohja voi olla noin asukasta Lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja psykiatrian palveluiden kokonaisuus Lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoito: erikoislääkärijohtoiset lasten- ja nuorisopsykiatriset työryhmät mukaan lukien perheneuvoloissa nykyisin tehtävä lastenpsykiatrinen työ Lastensuojelun sosiaalipalvelut ja eropalvelut: lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sosiaalityö (poislukien sijaishuollon hankinta ja valvonta), tehostettu perhetyö, lastensuojelun osastopalvelut (päivystys, avo- ja pitkäaikaiset), perhehoitopalvelut (perhehoidon tuki, perhehoito), jälkihuoltopalvelut, nuorisoikäisten rikoksentekijöiden palvelut, väkivaltatyö, lastenvalvojapalvelut, olosuhdeselvitystyöskentely, valvotut ja tuetut tapaamiset, perheasiain sovittelu (perheneuvonta), follo-sovittelu Erityistason somaattiset terveydenhoitopalvelut Lastentautien ja lastenneurologian (ehkä myös sosiaalipediatria?) palvelut: kuntien nykyinen pkl-toiminta maakuntatasolle laajennettuna, perhekeskuksiin ja kouluterveydenhuoltoon & sotekeskusten yleislääkäreille konsultaatioita matalalla kynnyksellä antavana (sote-keskuksista käsin?) peruserikoissairaanhoidon toimintana, myös osuus kehittämisessä ja kouluttamisessa (neuvola, kouluterveydenhuolto, sote-keskus) Obstetrisen erityisosaamisen palvelut: sikiöseulonta- ja konsultaatioyksikkö Hatanpään sairaalan nykyisen Äitiysultran ympärille (v alusta Tays:n toimintaa) (satelliitti jonnekin muualle myös? ei kuitenkaan tarvetta 1/ )

103 4.5. Vaativan tason palvelut palvelevat koko alueen asiakkaita Vaativan tason somaattiset terveydenhoitopalvelut Tays:n lastentautien ja lastenneurologian erikoispoliklinikkataso (ns. suppeat erikoisalat), vuodeosastotoiminta, myös lastenkirurgia, foniatria, kuulokeskus ja Allergiakeskuksen lasten ja nuorten palvelut, perinnöllisyyslääketiede Ehdotus uudeksi toiminnaksi: Yleispediatrinen osasto, jossa lyhytkestoisia tutkimusjaksoja valikoiduille potilaille (esim. pienet syömisongelmaiset, kaiken ikäiset ummettajat/tuhrijat, univalverytmin häiriöt, lihavuuden hoidon alkuohjanta jne.) Äitiyshuollon vaativan tason palvelut Tays vaativamman tason konsultaatiot, diagnostiikka ja seuranta, päivytys ja muu 24/7-toiminta, vuodeosastot, synnytystoiminta, lapsivuodeosastot, potilashotellipalvelu synnyttäneille Vaativan tason lasten- ja nuorisopsykiatriset ja psykososiaalisen tuen palvelut Vaativan tason psykiatriset palvelut (vakavien lasten- ja nuorisopsykiatristen häiriöiden hoito avo-, päiväosasto-, perheosasto- ja kokovuorokausiosastomuotoisena ja kotiin viedyin interventioin Vaativan tason sosiaalipalvelut (yhdestä maakunnan yksiköstä tarjottavat palvelut): sosiaalipäivystys, asiakasohjausyksikkö Luotsi, perhehoidon tuki, kriisipäivystys, Päiväperhon kohtaamispaikka ja muu ei osastopalvelua edellyttävä palvelu

104 4.6. Yliopistopaikkakunnille keskitettävät osaamis- ja tukikeskuksen palvelut Syksyn 2016 aikana OT-keskusta työstetty valtakunnallisesti maan johtavien erityisasiantuntijoiden voimin. Työryhmän ehdotukset OT-tason palveluiksi: Vaativinta erityisosaamista edellyttävä somaattinen, lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset yksiköt Erityisen vaativan lastensuojelun moniammatilliset sijaishuollon yksiköt Valtion ja yksityiset koulukodit Adoptioneuvonta Vaativinta erityisosaamista edellyttävät lastensuojelupalvelut Vaativat neuropsykiatriset ongelmat Vaikeasti vammaisten ja kehitysvammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä vaativaa erityisosaamista edellyttävät monialaiset palvelut Vaativinta erityisosaamista edellyttävät maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten, -nuorten ja heidän perheidensä palvelut (esimerkiksi konkliktialttiiseen kunniakäsitykseen liittyvä väkivallan uhka) Erityisen vaativat eropalvelut Erityisen vaativat väkivaltatilanteisiin liittyvät palvelut Vaativinta erityisosaamista edellyttävät lasten, nuorten ja heidän perheidensä sekä vauvaa odottavien perheiden päihdehuollon vaativat erityispalvelut

105 4.7. Perustelut organisoitumisehdotukselle Asiakaslähtöisen toimintatavan eteenpäin vieminen edellyttää eri palveluiden integrointia, ammattilaisten koulutusta sekä verkostomaisempaa johtamistapaa sekä selkeitä maakuntatason ohjeita. Ehdotuksemme sisältää eri palveluyksiköiden yhdistämistä asiakaslähtöisempiin kokonaisuuksiin järkevän kokoisille alueille. Voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää monitoimijaisempaa työskentelyä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa (SHL 41, THL 32). Ehdotamme, että tietyt lasten ja perheiden perustason sote-palvelut organisoidaan integroituihin asiakaslähtöisiin kokonaisuuksiin noin asukkaan väestöpohjalle ja erityistason sote-palvelut noin asukkaan väestöpohjalle. Vaativan tason palvelut ehdotetaan keskitettävän yhteen pisteeseen Pirkanmaalla ja OT-tason palvelut viidelle ylipistopaikkakunnalle Suomessa

106 4.7. Perustelut organisoitumisehdotukselle Toimiva vertikaalinen ja horisontaalinen yhteistyö edellyttää selkeitä rakenteita, alueen ja ammattilaisten työn tuntemusta. Selkeät ja hallittavat alueet sekä rakenteet mahdollistavat asiakastyön pinnassa tapahtuvan yhteistyön kuntiin jäävien palveluiden, järjestöjen, seurakuntien ja valinnanvapauslainsäädännön myötä lisääntyvien sotekeskustoimijoiden kanssa. Toimivia hoito- ja palveluketjukuvauksia luodessa huomioidaan jo tehty kehittämistyö (esimerkiksi TAYS:n lastenpsykiatrisen ja Tampereen kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden kesken kehitetyt neuvottelu- ja palvelutarpeen arviointityöskentely-mallit). Toimintojen integroitumiseen tähtäävää kehittämistyötä tehdään Pippuri hankkeessa. Tuotoksia on tarpeen saada hyödynnettäväksi sote - valmisteluvaiheessa jo varhain. Kehittämistyössä osallistetaan lapsia ja perheitä

107 4.7. Perustelut organisoitumisehdotukselle Ehdotuksen mukaisesti Pirkanmaalle muodostuisi noin matalan kynnyksen palvelualuetta (ts. perhekeskustoimintakokonaisuutta.), joilla pysytään järjestämään riittävät perustason sote-palvelut. Erityistason yksi kokonaisuus tekee tiivistä yhteistyötä alueellaan sijaitsevien 3-4 perhekeskustoimintakokonaisuuden kanssa. Perhekeskuspalveluihin asiakas ei pääsääntöisesti tarvitse lähetettä tai ohjausta muulta taholta. Lähipalvelua voidaan tuottaa sekä kasvokkain tarjottavana asiakastyön palveluna että monimuotoisilla digitaalisilla menetelmillä. Erityis- ja vaativan tason palveluihin ohjaudutaan ammattilaisen tekemän palvelutarpeen arvioinnin/asiakassuunnitelman/hoidon tarpeen arvioinnin kautta. Resurssien käyttö yli kokonaisuuksien on välttämätöntä mikäli asiakkaiden tarve vaihtelee alueittain. Neljä tai viisi lähes samansisältöistä kokonaisuutta (1 erityistaso perhekeskustoimintamallitasoa) mahdollistavat sisäisen vertailun ja lisäävät hyvien käytäntöjen tai toimintamallien levittämistä

108 5. OT-keskukset ja maakunnan kehittämisyksikkö

109 5.1. OT-keskukset Viidelle yliopistosairaalapaikkakunnille kehitettävissä osaamis- ja tukikeskuksista varmistetaan monialainen arviointi ja apu niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat harvinaisten ongelmien vuoksi kapeaa/suppeaa erikoistumista edellyttäviä palveluita. OT-keskuksista varmistetaan näiden palveluiden laatu, vaikuttavuus, taloudellisuus, asiakaslähtöisyys, alueellisesti kattava saatavuus sekä riittävän taidon ja osaamisen ylläpitäminen. OT-keskusten tehtäviä on mallinnettu vuoden 2016 aikana kokoontuneessa Vaativien palveluiden uudistus: osaamis- ja tukikeskukset-työpajassa. Pirkanmaalta oli muutama edustaja PSHP:ltä ja yksi edustaja Tampereen kaupungin sosiaalipalveluista. OT-keskusten kehittämistyötä tehdään vahvassa kansallisessa ohjauksessa ja viiden maakunnan vetovastuulla. Ensimmäinen OT-keskustapaaminen järjestetään Pippurissa tehtävään OT-keskusten paikalliseen kehittämistyöhön osallistuvat edustajat Kanta-Hämeestä ja Etelä-Pohjanmaalta. OT-keskuksilla on asiakastyön lisäksi myös muita tehtäviä, joilla on selkeä yhdyspinta maakuntiin perustettavien kehittämisyksiköiden ja yliopiston kanssa. Tästä syystä näiden kehittäminen tulee tapahtua rinnakkain

110 5.2. OT-keskusten ja maakunnan kehittämisyksiköiden tehtävät OT-keskus Maakunnan kehittämisyksikkö (HE 35 ) Tarjoaa hoitoa ja tukea kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäville asiakkaille sekä näiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Suora ohjaus: konsultaatiot ja integroitu liikkuva työ. Koordinoi palveluiden kokonaisuutta - stepped care = porrasteinen hoito eri palvelujärjestelmän osissa. Sen ohjaaminen, että tehdään oikeita ja riittäviä asioita oikeassa paikassa. Tietoperustainen kehittäminen ja lasten ja nuorten palveluissa toimivan henkilöstön koulutusten koordinaatiorooli. Uusien ja vaikuttavien näyttöön perustuvien menetelmien implementointi ja ylläpito alueella. Vaikuttavuuden ja laadun arviointi ja seuranta. Käytäntölähtöinen tutkimus. Osallistuminen tutkimusverkostoihin (yliopistot, tutkimuslaitokset jne.). Tukee maakunnan johtoa toiminnan suunnittelussa ja päätösten toimeenpanossa. Koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa kehittämisyhteistyötä. Tukee alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja kustannusten hallintaa edistävää käytännönläheistä kehittämistyötä sekä tietoon perustuvien, kustannusvaikuttavien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista. Antaa tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä kunnille, joilla tästä on päävastuu. Toimii yhteistyössä alueen ja koulutus-, kehittämisja tutkimustoimintaan osallistuvien organisaatioiden kanssa. Osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Sovittaessa kehittämistyötä tehdään yhteistyöalueen sisällä ja edistetään maakuntien järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenmukaista ja tutkimukseen perustuvaa kehittämistä sekä siihen liittyvää yhteistyötä

111 6. Digitalisaation tarpeet

112 6.1. Lasten ja perheiden palveluiden sähköisten palveluiden kehittämistarve Digitalisaation hyödyntämiseksi tulee panostaa näiden edellytysten vahvistamiseen (resurssit, osaaminen, asenteet, toimivat perusjärjestelmät) Sähköinen ajanvaraus tulisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön myös julkisen puolen sote-palveluissa. LAPE-hanke Pippurissa kehitettävä perhekeskustoimintamallin osana tullaan tuottamaan sähköinen perhekeskus. Tällä pyritään helpottamaan palveluihin pääsyä ja tarjoamaan tietoa myös 3. sektorin, yritysten ja seurakuntien tuottamista palveluista ja sähköisessä muodossa tarjottavasta tuesta. Ammattilaisten konsultointi tulee pystyä hoitamaan nykyistä paremmin sähköisiä apuvälineitä käyttäen esimerkiksi skype-yhteyden avulla. Tekniikka on jo olemassa, mutta uusissa palveluissa huomioitava tietosuojavaatimukset. Palveluiden tuotannossa sähköiset palveluita on runsaasti käytössä järjestöjen tuottamissa varhaisen vaiheen palveluissa. Esimerkiksi chatpalveluita on runsaasti tarjolla. Ammattilaisen antama chat-palvelu voidaan tuoda julkisen puolen palveluissa puhelinneuvonnan rinnalle tai osittain korvaamaan tätä

113 6.1. Lasten ja perheiden palveluiden sähköisten palveluiden kehittämistarve Julkisella puolella varsinainen palveluiden tuottaminen sähköisessä muodossa on vähäisempää. Tampereella on käynnistetty Turun yliopiston tuottama Voimaperheet-palvelu, jossa 4-vuotisneuvolatarkastuksessa mukaan seuloutuneille käytösongelmaisten lasten vanhemmille tarjotaan nettimateriaaleihin tukeutuvaa puhelinvalmennusta. Lisäksi pilotoidaan äitiysneuvola-asiakkaiden tunnetaitovalmennusta netissä. Myös muita nettipohjaisia palveluita hyödynnetään esim. opiskeluterveydenhuollossa. Pirkanmaalla PSHP:llä on kehitteillä useita sähköisiä sovelluksia, joilla voitaisiin joko käyttää hyödyksi asiakassegmentoinnissa, asiakkaiden palveluiden tuen arvioinnissa, konsultoinnissa tai erityistason/vaativan tason palvelun tuottamisessa asiakkaalle sähköisesti. Esimerkiksi pikkulapsipsykiatrian digitalisoituina etäpalveluina on kehitteillä Huoma-palvelu, jossa perheiden tuen tarpeen arviointiin saadaan henkilökunnan työkaluiksi älykkäitä lomakkeita, videokonsultaatio mahdollisuus suoraan pikkulapsipsykiatriaan perehtyneelle lastenpsykiatrille, ja osalle perheistä tuetut itsehoitopaketit lievien ja keskivaikeiden hankaluuksien hoitoon. Huoma-palvelun konsultaatiota voisivat jatkossa tarvittaessa käyttää myös varhaiskasvatus ja sosiaalipalvelujen työntekijät. Myös esimerkiksi asiakassegmentointia helpottava Suuntima olisi mahdollista laajentaa ja tarvittaessa edelleen muokata eri asiakasryhmien kanssa työskentelyyn. Asiakasryhmistä erityisesti nuoret ovat kohderyhmä, joille palveluiden vastaanottaminen sähköisessä muodossa on luontevaa. Yhteiset asiakasjärjestelmät helpottaisivat yhteisten asiakkaiden kanssa työskentelyä. Tärkeä on kuitenkin huomata, että vaikka teknisesti raja-aidat on mahdollista ylittää, tulee integraation mahdollistamiseksi muuttaa salassapitolainsäädöksiä. Valinnanvapauslainsäädännössä esitetyn yhteisen asiakassuunnitelman tekemisestä on kokemuksia Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit -kuntakokeilun ja Hybridi-yhteistyön kautta. Yhteisen asiakassuunnitelman hyödyntäminen edellyttää yhteisiä asiakastietojärjestelmiä tai tiedon liikkumista eri järjestelmien välillä

114 7. Asiakkuuden hallinta

115 7.1. Palvelutarve Väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten (0-24 v.) määrä kasvaa Pirkanmaalla noin (+ 2 %) vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä pienenee ennusteen mukaan yhdellä prosenttiyksiköllä ( %). Lapsiperheiden ennustetaan keskittyvän yhä vahvemmin Tampereelle sekä ympäristökuntiin. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden käyttöä voidaan ohjata palveluiden tarjonnalla ainakin sosiaalipalveluiden osalta. Myös lakimuutoksilla on ollut vaikutusta palveluiden tarjontaan ja käyttöön. Valinnanvapauslainsäädännön myötä ainakin sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden käyttö tulee kasvamaan. Sote-uudistuksen ja Pippuri-hankkeen aikana tehtävän kehittämistyön myötä asiakkaat saavat oikea-aikaisempaa ja kohdennetumpaa apua. Tämä tulee vähentämään erityis- ja vaativan tason palveluiden tarvetta ainakin sosiaalipalveluiden osalta. Painopisteen siirto on mahdollista toteuttaa myös erityistason palveluiden sisällä. Esimerkiksi sijaishuollon painopisteen siirto laitoshoidosta kustannuksiltaan selvästi kevyempään perhehoitoon on mahdollista tehostaa, jos: Sijaishuoltoa tarvitsevat lapset tunnistetaan nykyistä nuorempina ja vähemmän vaurioituneina ja perheet ottavat apua ja tukea vastaan/perheille tarjotaan heille soveltuvaa ja heidän hyväksymäänsä palvelua Perhehoitoa kehitetään maakunnallisesti

116 7.2. Palvelupaketit ja sisäinen kilpailu järjestäjän työkaluina - Järjestäjä pystyy palvelupakettien, seurannan ja sisäisen kilpailun avulla ohjaamaan tuotannon painopistettä ja kustannuksia puuttumatta kuitenkaan yksittäisiin asiakasprosesseihin. - Ehdotetut kolme-viisi keskenään vertailtavaa aluetta ja mahdollinen johtajien kierto vahvistavat tuotannossa tehtävää työtä. - Palvelupaketeilla järjestäjän on mahdollista tilata perhekeskustoimintamallin, erityis- ja vaativan tason palveluita kokonaisuuksina ja ohjata palvelutuotantoa. - Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallissa on saatu kokemuksia isompien kokonaisuuksien ja tarkalle tasolle menevän tilauspakettien vaikutuksista. Kokemuksia on hyvä hyödyntää väliaikaishallinnon aikana tehtävässä suunnittelutyössä

117 7.3. Asiakasohjaus ohjaus ja neuvonta Lasten ja perheiden sote-palveluiden osalta ohjaus ja neuvontatyö kuuluvat kaikkien ammattilaisten tehtäviin. Uudistuva lainsäädäntö tuo sosiaalihuollon ohjaus- ja neuvontapalvelut vahvasti terveyspalveluiden yhteyteen. Ohjauksella ja neuvonnalla pyritään sujuvoittamaan asiakkaan palvelupolkua ja vähentämään raskaampien palveluiden tarvetta. Maakunnan kaikki lasten ja perheiden palvelut kootaan sähköiselle palvelutarjottimelle, sähköiseen perhekeskukseen. Tämä helpottaa asiakkaan itsenäistä ohjautumista oikeaan palveluun. Yleisen maakunnan terveyspalveluiden neuvonnan ja muun neuvonnan tulee toimia saumattomasti yhteen. Perhekeskustoimintamallin sisälle rakennetaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joiden yhteydessä kohtaamispaikkatyöntekijät tarjoavat ohjausta ja neuvontaa. Perhekeskustoiminta-alueilla ohjausta ja neuvontaa tarjoavat lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn erikoistuneet palveluohjaajat. Palveluohjaajat ohjaavat, neuvovat, mutta myös itse auttavat mikäli asiakkaan ongelma tulee ratkaistuksi 1-3 tapaamiskerralla. Tampereen kaupungin mallissa palveluohjauksella pystytään tehokkaasti ehkäisemään raskaampien palveluiden tarve (vain n.10 % ohjautuu lapsiperheiden sosiaaliasematyöskentelyyn)

118 7.4. Asiakasohjaus palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Lapselle tai nuorelle tehty palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma ovat keskeisiä työvälineitä, joilla voidaan ottaa huomioon asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne ja varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatio käytännössä. Palvelutarpeen arvioinnista esitetään säädettäväksi nykyisten toimintaa ohjaavien lakien lisäksi HE laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 2, 23, 31 ja 32. Valinnanvapauslakiesityksessä palvelutarpeen arviointi käsitetään laajana siten, että se sisältää sekä sosiaalihuoltolain 36 ja 37 :n palvelutarpeen arvioinnin että terveydenhuoltolain mukaisen hoidon tarpeen arviointityön. Sote-keskuksen työntekijä voi tehdä asiakkaalleen palvelutarpeen arvioinnin, jos arvioi asiakkaan palveluiden tarpeen rajoittuvan 15 :ssä tarkoitettuihin palveluihin. Mikäli asiakkaalla on tarve maakunnan liikelaitoksen vastuulla olevaan palveluun, tulee asiakas ohjata palvelutarpeen arviointiin liikelaitokseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman avulla asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne voidaan huomioida paremmin. Liikelaitoksen sosiaalihuollon ja tarvittaessa terveydenhuollon henkilöistä muodostettu ryhmä voi tarjota sote-keskukselle konsultaatiopalveluja tai arvioida palvelutarvetta liikelaitoksen tuotantovastuulla oleviin palveluihin (36 ). Palvelutarpeen arvioinnin selkeän ohjeistuksen, työntekijöiden koulutuksen ja tuen avulla pystytään takaamaan palvelun tasalaatuisuus. Liikelaitokseen tulee ohjautumaan sosiaalipalveluiden osalta pääasiassa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria, koska valinnanvapauslainsäädännön 15 :n mukaisten palveluiden tarpeessa olevien lasten ja nuorten osalta palvelutarpeen arviointi/hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä sote-keskuksessa. Voimassa oleva SHL:n 36 määrittää, että erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen osalta palvelutarpeen arvioinnista vastaavan henkilön tulee olla kelpoisuudeltaan sosiaalityöntekijä. Sote-keskuksiin ei tässä vaiheessa ehdoteta sijoitettavan sosiaalityöntekijöitä

119 7.4. Asiakasohjaus palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin on valmistuttava kolmen kuukauden sisällä asian vireille tulosta. Tämä luo painetta sosiaalitoimistotyöskentelyyn tällä hetkellä. Määräaikojen noudattamista seurataan AVIn taholta taholta tarkkaan. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat hoitotakuun aikarajat. Lasten ja nuorten osalta palvelutarpeen arviointityö on useimmissa kunnissa keskitetty sosiaalitoimistoihin, vaikka sosiaalityöntekijöitä työskentelee eri lasten ja nuorten palvelupisteissä runsaasti (esimerkiksi Tays, perheneuvolat). Ehdotamme, että tulevassa maakunnassa kaikilla liikelaitoksessa lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä on oikeus tehdä lapselle palvelutarpeen arviointi ja päätökset sosiaalihuoltolain mukaista palveluista. Tällä sujuvoitetaan ja nopeutetaan asiakkaan ohjautumista palveluihin ja vähennetään päällekkäisen työn määrää. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella lapselle tai nuorelle määritellään omatyöntekijä. Tällä hetkellä erityisen tuen tarpeessa olevista asiakkaista yli puolet jää sosiaalipalveluiden asiakkaaksi palvelutarpeen arviointityöskentelyn jälkeen. Näiden osalta omatyöntekijäksi nimetään yleensä palvelutarpeen arvioinnin tehnyt sosiaalityöntekijä. Tehtyä palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetoa tarkistetaan asiakassuunnitelmalla, ellei sen laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Asiakassuunnitelman käsite sisältäisi HE valinnanvapauslainsäädännöksi mukaisesti potilaslain 4 a :ssä tarkoitetun suunnitelman tutkimuksesta, hoidosta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Asiakassuunnitelmalla tarkoitettaisiin myös sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n mukaisia palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muita vastaavia suunnitelmia, sosiaalihuoltolain 39 :n mukaista asiakassuunnitelmaa, vanhuspalvelulain 16 :n mukaista palvelusuunnitelmaa sekä vammaispalvelulain 3 a :n 2 momentin mukaista palvelusuunnitelmaa. Myös lastensuojelulain 30 :n mukainen asiakassuunnitelma sisältyisi tämän lain mukaan määriteltyyn käsitteeseen. Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on tehtävä yhteistyötä niiden muiden palvelun tuottajien kanssa, jotka tuottavat palveluja asiakkaalle. Tarkoituksena on, että asiakkaalla on vain yksi asiakassuunnitelma, jota tarkennetaan ja täydennetään asiakkaan tilanteen muuttuessa. Viime kädessä sosiaalihuollon asiakassuunnitelma ja omatyöntekijäjärjestelmän avulla turvataan, että palveluntuottajien välinen yhteistoiminta sujuu asiakkaan tarpeiden mukaan ja asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon tulee varmistetuksi

120 8. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako

121 8.1. Huomioitavia asioita järjestäjän ja tuottajan tehtävien jakoa mietittäessä Lasten ja perheiden palveluissa on runsaasti valvontaan ja ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnan tulisi olla järjestäjän tehtäviä. Potilas- ja sosiaaliasiamiehille tehtyjen yhteydenottojen kautta saadaan tietoa palveluiden toimivuudesta. Tämä helpottaa valvontatehtävää tilanteessa, jossa merkittävä määrä aiemmin julkisen palvelutuotannon puolella olevasta toiminnasta siirretään vapaan valinnan piiriin. Viranomaispäätöksistä on mahdollista tehdä oikaisuvaatimus. Tällä hetkellä oikaisuvaatimukset käsitellään lautakunnissa. Oikaisuvaatimusten käsittely on järjestäjän tehtävä. Tuotannon puolelle tulee tietoa palveluiden toiminnasta myös kanteluiden, muistutusten ja hallinto-oikeuteen sekä korkeimpaan oikeuteen tehtävien hakemusten kautta. Näihin vastaaminen on ollut perinteisesti tuotannon tehtäviä. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaisesti lapsen etu on arvioitava ja otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä. Päätösten valmistelu-, toimeenpano- ja arviointivaiheessa olisi hyvä ottaa käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointimenetelmä. Lapsivaikutusten arviointi on konkreettinen tapa toteuttaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta sekä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna Lapsivaikutusten arviointi on ensisijaisesti järjestäjän tehtävä, mutta kehittyneissä organisaatioissa lapsivaikutusten arviointeja tehdään myös operatiivisella puolella

122 9. Monituottajuus ja tuottamistavat

123 9.1. Monituottajuus ja tuottamistavat / sote-keskus ja perhekeskustoimintamalli Sote-keskukset ovat joko yksityisiä tai maakunnan liikelaitoksen omistamia yhtiöitä. Laajan palvelun sote-keskus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksen ja neuvonnan, terveystarkastuksen, lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotot, kuntoutustarpeen arvioinnin, lyhyt aikaiset, ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut (sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu), apuvälineet, lyhytaikaisen kotisairaanhoidon ja kotihoidon, päihdetyön ohjauksen ja neuvonnan, mielenterveystyön ohjauksen, neuvonnan ja psykososiaalisen tuen sekä maakunnan harkinnan mukaan muita konsultaatioja vastaanottopalveluja. Asiakasseteli olisi annettava sote-keskuksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle suoran valinnan palveluihin kuuluvissa yksittäisissä toimenpiteissä ja palveluissa, jotka ovat erotettavissa itsenäisiksi tai erillisiksi osakokonaisuuksiksi. Suoran valinnan palvelun tuottaja voi antaa asiakkaalle asiakassetelin myös muissa suoran valinnan palveluissa. Osakokonaisuuksilla tarkoitettaisiin erityistyöntekijöiden (esim. ravitsemusterapeutti), hoitajien (esim. jalkaterapeutti) tai erikoislääkärin toimintaa. Näihin palveluihin sosiaali- ja terveyskeskuksen tulisi myöntää asiakasseteli, vaikka suoran valinnan palvelun tuottaja tarjoaisi näitä palveluja myös omana tuotantonaan. Osakokonaisuuksia olisivat myös esimerkiksi 15 :n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitettu kotipalvelu, kotihoito ja kasvatus- ja perheneuvonta. Liikelaitoksen tuotettavaksi jää muun muassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairaalapaikat, vaativan erityistason sairaanhoito ja päivystys, sosiaalityö, palvelutarpeen määrittely erityisen tuen tarpeessa olevien lasten osalta sekä palveluiden myöntäminen ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto

124 9.1. Monituottajuus ja tuottamistavat / sote-keskus ja perhekeskustoimintamalli Perhekeskustoimintamallin sisään kuuluu sote-keskuksen (esim. tilapäinen kotipalvelu, asiakassetelillä tai itse tuotettuna), maakunnan liikelaitoksen (esim. neuvola ja erityistason palvelut), kuntien (esim. oppilashuolto), järjestöjen (esim. perhekahvila, perhekummitoiminta, lastenhoitotoiminta) ja seurakuntien tuottamia palveluja. Sote-keskusten ja maakunnan liikelaitoksen ja muiden toimijoiden tulee muodostaa alueellisesti asiakaslähtöiset ja selkeät palvelukokonaisuudet, jotka tarjoavat lapsille, nuorille ja perheilleen palveluja ilman lähetettä tai ohjausta. Perhekeskustoiminnan tasolle liikelaitos tarjoaa erityis- ja vaativan tason palveluita konsultaation, jalkautumisen ja sähköisten palveluiden muodossa. Sosiaalipalveluiden puolella yksityisten ja järjestöjen tuottamisen palveluiden osuus on suuri. Esimerkiksi lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa ostopalvelujen osuus oli yli 60 prosenttia käyttökustannuksista. Jatkossa lasten ja nuorten palveluja tuottavat kunnat, maakunnan palvelulaitos, järjestöt ja seurakunnat sekä valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen osalta yksityiset yritykset. Palveluohjauksen rooli kasvaa Eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön tulee olla toimivaa ja joustavaa, tämä edellyttää nykyisten työ- ja toimintatapojen muutosta kaikkien osalta Aina kun mahdollista tuli käytössä olla yhteinen asiakastietojärjestelmä. Asiakas- ja potilastiedon liikkuminen toimijoiden keskellä erittäin monimutkaisessa palvelukokonaisuudessa on välttämätöntä

125 9.1.Monituottajuus ja tuottamistavat / sote-keskus ja perhekeskustoimintamalli Neuvolapalvelut tulee säilyttää maakunnan liikelaitoksen puolella, koska näin muodostuu toiminnallinen ja yhtenäinen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden kokonaisuus (neuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, raskauden ehkäisypalvelut, alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuolto, erityistyöntekijät). Neuvola edustaa liikelaitokseen sijoittuvia pitkäkestoisia palveluita (ei ole yksittäisiä/tarpeenmukaisia käyntejä vaan vuosien vuorovaikutussuhde). Lisäksi tämä vähentää valinnanvapausmallin mukanaan tuomaa lasten ja nuorten palvelujärjestelmän monimutkaisuutta. Perhekeskustoimintamallissa neuvola on keskeinen toimija universaalipalveluna ja matalan kynnyksen laaja-alaisena toimijana Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestöjen palveluiden osalta tulee tehdä nopealla aikataululla ratkaisuja siitä, että kuka avustaa järjestöjä jatkossa, maakunta vai kunnat vai molemmat. Vaara on, että kunnat eivät käytä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen määrärahoja vapaaehtoistoimintaan pohjautuvaan järjestöjen toimintaan, vaihtoehtokustannukset eivät näy kunnan vaan sote-maakunnan taloudessa Monituottajuus ja tuottamistavat / erityistason ja vaativat palvelut Erityistason ja vaativan tason palvelut järjestää ja osin tuottaa maakunnan liikelaitos. Tällaisia ovat mm. lastensuojelun sijaishuolto, erikoissairaanhoito. Sijaishuollon palvelut kilpailutetaan v aikana. Lisäksi maakunnan liikelaitoksesta annetaan asiakasseteleitä niihin palveluihin, joista maakunta järjestäjänä päättää ja joita liikelaitos ei itse tuota. Tällaisia voisi olla esimerkiksi lyhytkestoinen kotipalvelu

126 10. Vaikutusten arviointi

127 10.1. Vaikutusten arviointi - mahdollisuudet Vahvempi järjestäjä mahdollistaa maakunnan asiakkaille nykyistä tasavertaisemmat, laadukkaammat ja kustannustehokkaammat palvelut. Esimerkiksi erityistason palvelua voidaan tarjota nykyistä oikea-aikaisemmin ja kohdennetummin (mm. lastenpsykiatrista palvelua), mikä lyhentää palvelun kestoa ja säästää kustannuksia. Yhtiöittämisvelvoite ja valinnanvapauden tuoma palveluntuottajien moninaisuus mm. eri tietojärjestelmineen vaikeuttaa näiden tavoitteiden toteutumista erityisesti perustasolla. Vaativimman hoidon ja palvelujen laatu ja kustannustehokkuus nousee valtakunnan tasolla tapahtuvan keskittämisen ja erikoistumisen myötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman avulla asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne voidaan huomioida paremmin. Yhteisen suunnitelman teko edellyttää tiivistä yhteistyötä ja toimivaa tiedonkulkua. Valinnan mahdollisuus vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta. Sosiaalipalveluiden tuominen terveydenhuollon palveluiden yhteyteen tiivistää eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä, helpottaa ja madaltaa asiakkaan pääsyä varhaisen vaiheen sosiaalipalveluiden piiriin. Lisäksi maakunnan liikelaitoksen liikkuva eri ammattiryhmistä koostuva palveluyksikkö tukee integraatiota suoran valinnan ja maakunnan liikelaitoksen palvelujen välillä

128 10.2. Vaikutusten arviointi - huomioitavaa Suoran valinnan sosiaalipalveluiden laajentaminen tilapäiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen tulee lisäämään niiden käyttöä ja kustannuksia. Kuitenkin avun ja tuen saaminen oikea-aikaisesti, joustavasti ja nopeasti tulee vähentämään korjaavien palveluiden kustannuksia. Erityisesti kotipalveluiden ja kasvatus- ja perheneuvontapalveluiden saatavuudessa on ollut suurta kirjavuutta eri kuntien välillä. Näiden palveluiden saattaminen suoran valinnan palveluiksi vahvistaa näiden palveluiden saatavuutta. Asiakkaan oikeusturvaa palveluiden saannissa turvaa valinnanvapauslainsäädäntöehdotuksen 33, jonka mukaan sote-keskusta sitovat maakunnan liikelaitoksen tekemä palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Miten valinnanvapaus vaikuttaa niiden lapsiperheiden palveluiden käyttöön, jotka ovat käyttäneet omalla kustannuksellaan yksityisten terveysasemien palveluita? HE:ssä on maininta, että tutkimusten mukaan yli puolella suomalaisista lapsiperheistä oli käytössään yksityinen terveysvakuutus. Koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut jäävät kuntien vastuulle. Tällä hetkellä näiden palveluiden resursoinnissa ja palveluiden sisällöissä on suurta vaihtelevuutta ja palvelut koetaan yleisesti riittämättömiksi. Kuinka näiden ammattiryhmien mitoitus ja työnkuva saadaan tasalaatuiseksi maakunnan tasolla? Kuntien ja maakunnan tulee käydä keskustelua siitä, että mitä palveluita tarjotaan kunnan ja mitä maakunnan tasolla

129 10.3. Vaikutusten arviointi - uhat Kunnan ja maakunnan välille voi tulla eturistiriita resursoinnissa: joudutaanko tilanteisiin, joissa lapsen etu ei toteudu vaan ajetaan omaa etua resurssien takia. Tästä johtuen tulee rakentaa rakenne ristiriitatilanteiden ratkaisuun (esim. onko lapsi koulun tukitoimien, sosiaalipalvelun tai psykiatrian vai molempien tarpeessa)? On olemassa riski, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vähenee tulevaisuudessa, jos sekä kunta että maakunta näkevät sen toisen osapuolen tehtäväksi eikä sen toteuttamiseen ole riittäviä kannusteita. Valinnanvapauslainsäädännön taloudellisia vaikutuksia emme osaa arvioida, mutta on todennäköistä, että ainakin alkuvaiheessa kustannukset kasvavat. HE valinnanvapauslainsäädännöksi on vahvasti ristiriidassa Lape-muutosohjelman tavoitteiden kanssa: sote-keskukset vs. perhekeskustoimintamalli valinnanvapaus vs. hajanaisen lape-palveluverkon yhteensovitus asiakaslähtöisiä palveluita ei voida toteuttaa jäykällä palvelumallilla (esim. raskaudenehkäisyneuvontaa on toteutettava lakisääteisesti useiden eri palveluiden yhteydessä ei voida eriyttää yhdeksi palveluksi, joka sitten sijoittuisi joko liikelaitokseen tai sote-keskuksiin)

130 10.3. Vaikutusten arviointi - uhat Valinnanvapaus sisältää monenlaisia riskejä: hoidon/tuen jatkuvuus kärsii, mikä vaarantaa palveluiden vaikuttavuutta, tehokkuutta sekä asiakas- ja työtyytyväisyyttä. palveluihin pääsy voi helpottua, mutta paljon palveluita käyttävien asiakkaiden osalta toimijoiden ja palvelusta toiseen siirtymien määrä kasvaa. miten yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen onnistuu, jos valinnanvapauden myötä tulee useita palveluntarjoajia. Onko vaarana pirstoutuminen? Erityisesti lapsiperheen tilannetta pitäisi voida hoitaa ja tarkastella hyvin kokonaisvaltaisesti. ammattilaisten sijoittuminen maakunnan viranomaispalveluihin ja yhtiön palvelukseen voi jäykistää toimintaa nykytilaan verrattuna. Miten turvataan tasalaatuinen palvelutuotanto ja yhteistyöverkostojen toteutuminen. toteutuuko lapsen etu, jos vanhemmat voivat vaihtaa yksipuolisesti palvelutarjoajaa. Miten koko perheen tuen tarvetta voidaan arvioida, jos lapsi (yli 15 v.) voi olla eri sotekeskuksessa kuin muu perhe. Sote-keskuksissa tarjottavat sosiaalipalveluiden enimmäiskesto on arvioitu liian alhaiseksi, mikä aiheuttaa asiakkaiden turhaa ohjaamista palvelusta toiseen. HE:ssa mainittu mahdollisuus hankkia esim. kasvatus- ja perheneuvontapalvelu samalta palveluntuottajalta myös kolmen kuukauden työskentelyn jälkeen on asiakaslähtöistä toimintaa, mutta tässäkin syntyy asiakasprosessin sisälle tarpeeton porras

131 ESIMERKKI KASVATUS- JA PERHENEUVONTA -case 4. VALITSEE PALVELUN- TUOTTAJAN 3. SAA ASIAKASETELIN 3 KK KASVATUS- JA PERHENEUVONTAAN 5. PALVELUTARVE PITKÄKESTOINEN PALAA TAKAISIN SOTE--KESKUKSEEN 2. ASIOI SOTE- KESKUKSESSA 6. ASIOI SOTE- KESKUKSESSA TAI 7. OHJATAAN LIIKELAITOKSEEN? 9. ASIOI OMATYÖNTE KIJÄLLÄ 10. OHJAUTUU MAAKUNNAN PENEEN 11. ASIOI MAAKUNNAN PENESSA

132 11. Yhteistyö ja yhdyspinnat

133 11.1. Yhteistyö ja yhdyspinnat Lasten, nuorten ja perheiden päivittäin käyttämät palvelut jäävät kuntien vastuulle. Yhteistyö kunnissa työskentelevien ammattilaisten kanssa on ensisijaista. Toivotaan, että tilaratkaisuilla voitaisiin tukea sote- ja kuntiin jäävien palveluiden yhteistyötä. Sivistyspalveluiden osuus kuntien tulevissa budjeteissa on merkittävä. Esimerkiksi Tampereen kaupungin lasten ja perheiden palveluiden kustannuksista vuonna 2016 sote-palvelut muodostivat 24 %. Kuntien vastuulle jäävät kuraattori- ja psykologipalveluiden resurssoinnissa ja työnkuvissa on huomattavaa vaihtelevuutta eri kuntien välillä. Oleellista olisi maakunnan tasolla kuntien sopia kuraattori- ja psykologipalveluiden mitoituksista. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävän hoitaminen on ollut kuntien edun mukaista tilanteessa, jossa myös tehtävän laiminlyönnin kustannukset kaatuvat kunnan vastuulle. Uudessa tilanteessa terveyden ja hyvinvoinnin tehtävä on selkeä kuntien ja maakunnan yhteinen tehtävä. Järjestöavustusten osalta olisi hyvä tehdä yhteistä suunnittelu- ja koordinointityötä kuntien ja maakunnan kesken. Kunnissa mahdollisesti tehtävät palveluiden saatavuuden heikennykset sivistystoimen ja terveyttä ja hyvinvointia edistävissä palveluissa kasvattavat sotepalveluiden tarvetta

134 11.1. Yhteistyö ja yhdyspinnat Perhekeskustoimintamallitoimijoilla tulee olla tiivis yhteistyö aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa. Nämä ja lapsiperheiden sosiaalityön palvelu tavoittavat asiakkaat, joiden lapset ovat riskissä. Tutkimusten mukaan sijoituksen uhkaa kasvattaa vanhempien uupumus, liian ankara tai salliva kasvatus, köyhyys ja pitkäaikaissairaudet. Erityisesti pienten lasten sijoituksissa korostuvat vanhemman mielenterveysongelmat. Ylisukupolvista huono-osaisuutta lisäsivät vanhemman kuolema, vakava sairastuminen tai mielenterveyden ongelmat. Myös alkoholiongelmat siirtyvät helposti sukupolvelta toiselle. Ehdotamme, että aikuisten sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotettaisiin ainakin osittain samoissa tiloissa kuin lasten ja perheiden sote-palveluita toimijoiden kesken luodaan yhteinen toimintamalli ja sitä vahvistetaan Toimiva lapsi ja perhe koulutuksella (koskee myös sote-keskusten ammattilaisia jatkossa merkittävä osa aikuisten mielenterveysongelmista hoidetaan perusterveydenhuollossa) Aikuissosiaalityön sijoittumista toivotaan selvitettävän. Perheellisten aikuisten aikuissosiaalityön palvelulla toivotaan olevan vahva yhteys lasten ja perheiden sosiaalipalveluihin

135 11.1. Yhteistyö ja yhdyspinnat Pirkanmaan vastuulla on kehittää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä- Pohjanmaan erityisen vaativan tason palveluita tuottava OT-keskus. Kehittämistyötä tehdään vahvassa kansallisessa ohjauksessa ja viiden yliopistopaikkakunnan kesken. OT-keskus tulee tuottamaan erityisen vaativan tason palveluita myös Kanta- Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan asukkaille. Vammaispalveluiden kanssa tehtävä työ tulee olla saumatonta, vaikka vammaispalvelut tultanee keskittämään omaan yksikköönsä. Vammaisten lasten perheiden erityistarpeet tulee ottaa läpileikkaavasti huomioon kaikissa perheiden palveluissa, esim. vaihtoehtoinen kommunikointi, saavutettavuus. Ensitiedon ja varhaisen tukemisen toimintamallien kehittäminen Vammaisten lasten/ heidän perheidensä monialaiset tuentarpeet; vahva palvelu-/ kuntoutusohjaus, kokonaisvaltainen perheen tukeminen ja verkostomainen työote. Vammaisten lasten perheillä on samat oikeudet LAPE-palveluihin

136 12. Väliaikaishallinnossa huomioitavaa

137 12.1. Uudistuksen eteneminen Pirkanmaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Mittavan rakenteellisen ja toiminnallisen uudistuksen toteuttaminen edellyttää, että uudistuksen valmistelutyöhön rekrytoidaan mahdollisimman varhain maakuntaan sijoittuvaa asiantuntijaosaamista ja johtoa. Maakuntajohdon alaisuudessa voidaan lähteä rakentamaan palveluverkkoa ja prosesseja uudistuksen edellyttämällä tavalla. Substanssin asiantuntijoita tarvitaan valmisteluun tuomaan osaamistaan prosessien toteuttamisesta ja asiakastyön erityispiirteistä. Valmistelua varten tarvitaan ammattilaisia alueellisesti kattavasti Pirkanmaan alueelta. Edustuksessa on huomioitava myös eri tasoiset sote palvelut ts. matala kynnys, eritystaso, vaativa taso

138 12.2. Henkilöstön asema ja osaaminen Henkilöstön asema uudistuksessa on huomioitava erityisen tarkkaan; keinoina uudistuksen valmistelun avoimuus ja tehokas tiedottaminen. Pyritään löytämään luontevia tapoja ottaa henkilöstöä mukaan uudistuksen suunnitteluun. Muutokseen liittyy oleellisesti henkilöstöön vaikuttavia asioita: - Henkilöstön työnkuvissa, palkoissa ja työsuhde-eduissa on suurta vaihtelevuutta eri kuntien kesken. - Asiakaslähtöinen palveluiden tarjonta ja kustannussäästötavoite aiheuttaa sen, että osa henkilöstöstä joutuu muuttamaan työpistettä tai siirtymään vaihtelevasti työpisteeltä toiselle. Myös palveluiden tarjonta-aikoja on tarve laajentaa nykyisestä. - Ehdotetut palvelukokonaisuudet yhdistävät ja sekoittavat nykyisiä rakenteita. Moniammatillisessa tiimissä toimiminen edellyttää ammattilaisten osaamisen sekä esimiesten verkostojohtamisen ja moniammatillisen työryhmän johtamisosaamisen vahvistamista. Henkilöstön kouluttautuminen valinnan vapauteen ja monituottajamalliin liittyen aloitetaan heti kun on tiedossa valinnanvapauslain voimaantulon aikataulu, lain sisältö ja toimenpiteet Pirkanmaalla Muut henkilöstön siirtymiseen liittyvät asiat keskitetään henkilöstöhallintoon ja luottamushenkilöille Henkilöstöjohtamisessa varmistetaan substanssin tuntemus ja johtamismallien rakentaminen toteutetaan hyvässä yhteistyössä

139 12.3. Maakunnalliset rakenteet Maakunnallisten palveluiden kehittäminen otetaan painopisteeksi ja aloitetaan esim. maakunnan kehittämisyksikön henkilöstön johtamana (edellä mainittuja maakunnallisia, vaativan tason palveluja). Maakunnan kehittämisyksikön/ot-keskuksen rakentaminen aloitetaan ensi vaiheessa: tästä muodostuu Pirkanmaalla sote-uudistusta valmistelevien asiantuntijoiden verkosto ja foorumi. Uudistusta toteuttava taho ts. rakenne/vastuutahot on hahmoteltava ja hyväksyttävä nopealla aikataululla väliaikaishallinnossa. Palveluverkko ratkaisun rakenteen pohjalta on mahdollista jatkaa prosessien sisällöllistä kehittämistä. Kustannusanalyysin pohjalta arvioitava, mitkä toimenpiteet palveluprosessien sisällöllisessä kehittämisessä priorisoidaan; esim. saadaanko lastensuojelun perhehoitoa kehittämällä aikaan merkittäviä maakunnallisia kustannussäästöjä

140 12.4. Digitalisaatio Toimivat ja yhteensovitetut (so te, pth esh) perus-aikas- ja potilastietojärjestelmät ovat digitalisoidun työn perusrakenne. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa esitämme, että digitaalisten palveluiden (sis. konsultaatio- ja integraatiomuodot) ja muiden välttämättömien sähköisten palveluiden kehittäminen ja tuottaminen aloitetaan nopeasti. Kehittämistyössä voidaan hyödyntää esim. Virtu-verkkoalustaa, jonka useat palvelumuodot olisivat sujuvasti käyttöön otettavissa Pirkanmaalla. Sähköisten välineiden kehittämiseen tarvitaan maakunnallista henkilöstöä ja resursseja nopealla aikataululla

141 12.5. Palveluverkko ja LAPE-muutosohjelman mukaiset palvelutasot Lape-teemaryhmä on työstänyt palveluverkon Lape-muutosohjelman kolmen tason kaarelle; perhekeskustoimintamalli, erityistason ja vaativat palvelut. Vaativat palvelut on LAPE-mallissa viidelle yhteistoiminta-alueelle keskitettyjä ns. osaamis- ja tutkimuskeskus tason palveluja. Nämä käsitteet ovat ristiriidassa palveluverkko- ja integraatioryhmän käsitteiden kanssa, jossa palveluiden kolmas taso on maakunnan tasolla järjestettävät palvelut. Jatkovalmistelussa käsitteet tulee yhdenmukaistaa, jotta sotetoimintamalli saadaan kuvattua kaikkien palvelujen osalta yhdenmukaisesti. Lähipalvelu-sanan sijaan kannattaisi käyttää kotiin tai lähiyhteisöön tuotu palvelu tai jalkautuva palvelu tyyppisiä käsitteitä. Palveluiden jakaminen eri tarvetasoille tukee asiakastarpeen mukaista palvelujen hahmottamista, mutta siihen on haastava saada mukaan valinnanvapauden ja palveluverkkotyön käsitteet. Perhekeskustoiminnan (sis. yhteistyön koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa) niveltyminen sotekeskusten toimintaan on epäselvää Varhaisen tuen ja edistävän/ennaltaehkäisevän toiminnan riittävä resursointi ja toimiva yhteistyö kuntien ja maakunnan välillä on ensiarvoisen tärkeää, ns. korjaavissa palveluissa on merkittävää säästöpotentiaalia, mutta se vaatii pitkäjänteistä strategista ja taloudellista panostusta. Perhekeskustoimintamallin mukainen toiminta tulisi tuottaa pääasiassa lähipalveluna ja tämä tulisi huomioida palveluverkon suunnittelussa. Maakuntatason palveluista voi jalkautua seudullisiin palveluihin, seudullisista palveluista lähipalveluihin. Erityispalveluiden sisällä on erilaisia palveluita; niitä, joihin asiakkaat haluvat itse tulla ja niitä, joihin ei mielellään tulla. Sote-integraatio helpompi rakentaa yhteisissä tiloissa / rakennuksissa. (vrt Helsingin lasten ja perheiden hyvinvointikeskukset). Asiakasnäkökulmasta saman toimipisteen kautta palvelut näyttäytyvät kokonaisuuksina

142 13. Teemaryhmän alaryhmien tärkeimmät nostot

143 13.1. Lasten ja nuorten mielenterveys ja psykiatriaalatyöryhmä Alatyöryhmä tuotti ehdotuksen, miten mielenterveyttä tukevat, mt-häiriöitä ennaltaehkäisevät ja eri tasoisia häiriöitä hoitavat palvelut jakautuisivat LAPE-kärkihankkeen mukaisiin kolmeen tasoon, sekä hahmotelma, mitkä nykyiset toimijat ja palvelut kunkin tason asiakokonaisuuksia nyt hoitavat (ja miten ne siis sijoittuisivat noihin kolmeen tasoon) Perhekeskustoimintamalli = palveluita oman kunnan alueella tai saavutettavissa ilman lähetettä Merkittävä osa mielenterveyttä tukevasta ja häiriötä ennaltaehkäisevästä työstä tehdään muualla kuin terveyspalveluissa Erityispalvelut = saavutettavissa maakunnassa perhekeskusmallitason lähettämänä tai konsultoimana Erikoislääkärijohtoista psykiatrista toimintaa, joka yhteistyössä tarvittaviin suuntiin Jos halutaan, voidaan erityistaso jakaa vielä kahteen tasoon Osaamis- ja tukikeskus = koko maassa viidelle alueelle keskitettyjä palveluita, jotka saavutettavissa erityistason lähetteellä tai konsultoimana Erityispalveluiden sisälle integroitua, useampaa maakuntaa palvelevaa toimintaa; asioita, jotka keskitettävä, että osaaminen syntyy ja säilyy; yhteistyössä tarvittaviin suuntiin, useimmiten muihin erityistason tai osaamiskeskustason toimijoihin LAPE-hankkeessa linjattu rooli näyttöön perustuvien menetelmien valitsijana ja levittäjän edellyttää lisäresursointia ja tulee sovittaa maakunnan kehittämisyksikköön ja olemassa olevaan toimintaan tutkimuslaitoksissa niin, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä

144 VAATIVA TASO/OT- KESKUS EVA-yksikkö POLI/ LAPSY tämä taso ERITYISTASO YLIOPISTOSAIRAALA - Keskitetty poliklinikka (erityisosaamista vaativat tutkimukset/hoidot) - Lasten ja nuorten psykiatrinen päivystys - Kokovuorokausiosasto - Päiväosastot - Saumaton yhteistyö aluepolien ja vastaavien sos.palveluiden kanssa Lasten ja Nuorisopsykiatrian alueellinen poliklinikka -Erikoislääkäripalvelut -Vaikeiden/pitkäkestoisten häiriöiden diagn.&hoito -Tukee /kons. perustasoa Lasten- ja Nuorisopsykiatrian alueellinen poliklinikka -Erikoislääkäripalvelut -Vaikeiden/pitkäkestoisten häiriöiden diagn.&hoito -Tukee /kons. perustasoa Lasten ja Nuorisopsykiatrian alueellinen poliklinikka -Erikoislääkäripalvelut -Vaikeiden/pitkäkestoisten häiriöiden diagn.&hoito -Tukee /kons. perustasoa PERUSTASO LAPSI/NUORI Suurin osa lasten ja nuorten lievistä ja keskivaikeista ongelmista hoidetaan perustasolla (sotekeskus, perhekeskus, neuvola, koulu- ja opiskeluth, sosiaalipalvelut, erityistyöntekijät ml. psyk.sh) Pirkanmaalle perustetaan x määrä lasten ja nuorten erityistason alueellista palvelupistettä, joihin sijoitetaan lastenpsyk, nuorisopsyk, somatiikan ja sos.toimen palveluita

145 13.2. Valvonta alatyöryhmä Lainsäädäntö asettaa perustan valvonnalle Mikä taho valvoo mitäkin Omavalvonnan rooli korostuu Suunnitelmaperustainen ja reaktiivinen valvonta Valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto Valtiolle jääviä tehtäviä kootaan uuteen valtakunnallisen toimivallan omaavaan virastoon, joka toimii alueellisissa yksiköissä Maakunnallinen ohjaus- ja valvontayksikkö (työryhmän ajatus) Mahdollistaa ammatillisen ja erikoistuneen ohjauksen ja valvonnan LAPEssa huomioitava erityisesti yhteistyö kunnan kanssa (opetusja varhaiskasvatus) Digitalisaation hyödyntäminen mm. valvonta-aineiston keräämisessä ja valvonnan avaamisessa VALVOMO : Voimakas Ammatillinen Luotettava Valvova Ohjaava Moniammatillinen Oikeusturvaa edistävä

146 13.3. Koulu- ja opiskeluhuolto sekä -terveydenhuolto

147 13.4. Äitiyshuollon ja lastenneuvolapalvelut Neuvolapalvelut (äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvonta, neuvolapsykologityö ja kotipalvelu) sijoittuvat maakunnan liikelaitokseen Universaalipalvelu kaikille lähipalveluna kuitenkin riittävän suuret yksiköt/tiimit Lapsen kokonaisvaltaisen (fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen) kasvun ja kehityksen ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen vaatii laaja-alaista osaamista Tavoitteena jatkumotyö (äitiysneuvola lastenneuvola, raskauden ehkäisy osin integroituna näihin) - jatkuvuus keskeinen piirre palvelussa Moniammatilliset tiimit osana neuvolatyötä ja muiden perustason lapsiperhetoimijoiden työtä (ml. varhaiskasvatus) ja muut yhteiset toimintamallit (esim. yhteiset kotikäynnit) Yhteys kuntiin jääviin palveluihin, sote-keskuksiin ja aikuisten palveluihin myös järjestöjen ja seurakuntien keskeinen rooli palveluiden tuottajina ja kumppaneina tulevaisuudessakin Asiakkaan tarpeiden aktiivinen kuunteleminen ja kuuleminen kaikissa yhteyksissä luottamuksellisen suhteen rakentaminen mahdollistuttava jatkossakin Asiakassegmentoinnin, prosessien ja hoitoketjujen kehittäminen asiakkaita ja henkilöstöä osallistaen Asiakastiedon avoin kulku toimijoiden kesken, työtä tukevat asiakaslähtöiset digitaaliset palvelut Perustason ja yliopistotason erikoissairaanhoidon välille erityistason palvelut (alueellisesti) niin äitiyshuoltoon kuin lastenneuvolatyön tueksi ei-kiireellisille konsultaatioille ja lähetteille yksi osoite Peruspalveluiden sisällä erityisosaamisen paikallinen/maakunnallinen keskittäminen ja hyödyntäminen (esim. seksuaalineuvonta, Päiväperho, maahanmuuttajien erityispalvelut) Maakuntatason johtaminen (yhteiset palveluiden järjestämisen käytänteet, osaamisen kehittäminen) laadun ja tasaarvoisten palveluiden varmistamiseksi Työyhteisöjen ja yhteistoiminnan kehittäminen työn ilon nostattaminen ja toimijoiden keskinäisen luottamuksen rakentaminen Terveyden edistämisen johtamiseen osallistuminen koko maakunnan tasolla ja kuntayhteistyössä Palvelulupaus: Kohtaamisen kautta - sujuvat, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut raskaana olevien, lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia vahvistaen

148 13.4. Miksi neuvolat maakunnan liikelaitokseen? Äitiyshuollon ja lastenneuvolapalveluiden alatyöryhmä - Muodostuu toiminnallinen ja yhtenäinen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden kokonaisuus (neuvola, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuolto, erityistyöntekijät), jota ohjaa yhteinen asetus, yhdenmukaiset tavoitteet ja keskeisesti yhteiset työmenetelmät - Tämä mahdollistaa resurssien ja osaamisen mielekkään hyödyntämiseen (myös lasten ja nuorten terveydestä kiinnostuneet lääkärit sijoittuvat mieluummin maakunnan liikelaitoksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreiden rekrytointi liikelaitokseen hankaloituu entisestään, jos neuvolatyö jää sen ulkopuolelle) - Luo selkeän pohjan maakuntatason tiedolla johtamiselle, kehittämiselle, suunnittelulle ja yhteistyölle (integraatio) yhteiset toimintamallit, hyvien käytäntöjen systemaattinen levittäminen maakunnallisesti - Neuvola edustaa liikelaitokseen sijoittuvia pitkäkestoisia palveluita (ei ole yksittäisiä/tarpeenmukaisia käyntejä vaan vuosien vuorovaikutussuhde) - Vähentää valinnanvapausmallin mukanaan tuomaa lasten ja nuorten palvelujärjestelmän monimutkaisuutta - Perhekeskustoimintamallissa neuvola on keskeinen toimija universaalipalveluna ja matalan kynnyksen laaja-alaisena toimijana yhteinen maakunnan hallitsema palvelukokonaisuus on olennaisesti helpompaa sovittaa perhekeskus-toimintamalliin kuin lukuisten eri toimijoiden nakkikioskit - Erityisosaamisen ja osaajien maakunnallinen hyödyntäminen sekä asiakastyössä että henkilöstön osaamisen kehittämisessä - Sijoittuminen samaan organisaatioon mahdollistaa yhteisen potilas-/asiakastietojärjestelmän neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja erityistyöntekijöiden (kuntoutuspalvelut) kesken sekä maakunnan erikoissairaanhoidon kanssa! Helpottaa palveluiden tarjoamista liikkuville asiakkaille ja palveluista pois jäävien lakisääteistä tuen tarpeen selvittämistä - Kuntiin jäävien palvelujen ja sote-palvelujen yhteensovittaminen olennaisesti yksinkertaisempaa kun toimijoiden määrä on pienempi - Kansanterveystyön näkökulma, alueellinen väestötason näkökulma helpompi huomioida johtamisessa neuvolatoiminnassa ei ole kyse vain yksittäisten yksilöiden palveluista ja valinnoista vaan myös väestötason terveyden edistämisestä, mihin maakunnallinen kokonaisuus luo erinomaiset puitteet - Kaupallisen toimijan toimintalogiikan yhteensovittamisessa kokonaisvaltaisten hyvinvointipalveluiden toimintalogiikkaan voi sisältää lapsen oikeuksia vaarantavia riskejä (esim. lastensuojelullisen huolen herätessä asiakkaiden miellyttäminen vs. puuttumisen tarve) - Valinnanvapauden piiriin kuuluminen sirpaloittaisi järjestelmää entisestään, mikä on riski asiakas- ja väestötason terveyshyötyjen saavuttamiselle ja kustannusten hallinnalle - Palveluiden laatu: yksityisten palveluntuottajien kokemus ja osaaminen ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden tuottajana toistaiseksi vähäinen työn laaja-alaisuuden ja monimuotoisuuden hahmottaminen? - Lääkehuolto: onko yksityisen/maakunnallisen yrityksen mahdollista toteuttaa kansallista rokotusohjelmaa (maksuttomat rokotteet eivät tällä hetkellä ole yhtiöiden käytettävissä eivätkä voi PSHP:n sairaala-apteekin kilpailuttamia ehkäisyvälineitä hankkia ja jakaa maksuttomana ehkäisyvälinejakeluna THL:n ohjeistuksen mukaisesti)

149 YLIOPISTOSAIRAALA - vaativa erik.sair.hoito (pkl + osasto) - yleispediatrinen toiminta ja osastoseuranta Konsultoiva työntekijä Jalkautuu lähipalvelupisteisiin LASTEN AVOVASTAANOTTO/ ERIKOISSAIRAANHOITO - LAS- ja YLE-evl - Erikoislääkärikonsultti - Avopediatrin vastaanotto Pirkanmaalle perustetaan max 3 lasten ja nuorten lähipalvelupistettä, sijoitetaan perhekeskusten yhteyteen LASTEN AVOVASTAANOTTO/ ERIKOISSAIRAANHOITO - LAS- ja YLE-evl - Erikoislääkärikonsultti - Avopediatrin vastaanotto LASTEN OMA PÄIVYSTYS Erikoislääkärivetoinen -kaikki lasten päivystyskäynnit samassa toimipisteessä ympäri vuorokauden LAPSI/NUORI Suurin osa lapsista ja nuorista hoidetaan perhekeskuksissa PERHEKESKUS (neuvola, kouluth, sosiaalipalvelut, erityistyöntekijät), erikoissairaanhoidosta palautuu takaisiin sinne seurantaan LASTEN AVOVASTAANOTTO/ ERIKOISSAIRAANHOITO - LAS- ja YLE-evl - Erikoislääkärikonsultti - Avopediatrin vastaanotto ÄITIYSNEUVOLA LASTENEUVOLA KOULUTERVEYDEHUOLTO OPISKELUTERV.HUOLTO -terveystarkastukset -sairauksien ja kasvun / kehityksen ongelmien alkuselvittely ja soveltuvin osin hoito -sairauksien jatkoseuranta

150 13.6. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lastensuojelu Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin mahdollistaminen eri toimintayksiköissä/organisaatioissa, siellä mihin asiakas saapuu. Edellyttää: 1) sosiaalityöntekijälle oikeus tehdä arviointi ja päätökset sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista eri yksiköissä/organisaatioissa, 2) henkilöstöresurssien ohjaamista arvioinnin tekemiseen, 3) yhtenäisiä asiakastietojärjestelmiä ja palveluprosesseja, 4) yhtenäistä käsitteistöä ja palvelutarpeen arvioinnin mallia sekä 5) johdon tukea. Monialaisen yhteistyön tekemiselle toimivat puitteet. Edellyttää: yhteiset asiakastietojärjestelmät, rakenteiden ja asenteiden muutos, johdon ja lähiesimiehen tuki yhteistyön tekemiselle, hyvien käytäntöjen käyttöönottaminen. Erityistä osaamista vaativien palveluiden keskittäminen ja integraatio on positiivinen mahdollisuus. Tehtäväkuvia ja palveluja rakennettaessa on myös huomioitava, että sosiaalityön vaikuttavuuden kannalta asiakkaan kohtaaminen on keskeinen lähtökohta. Edellyttää: 1) tiettyjen palvelujen on säilyttävä lähellä asiakasta, 2) työntekijällä tulee olla kokonaisvaltaista ymmärrystä asiakkaan tilanteesta sekä paikallisesta toimintaympäristöstä, 3) asiakkaiden yksilölliset tarpeet tulee huomioida. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa tarvitaan myös työikäisten sosiaalipalvelujen (aikuissosiaalityön) osaamista ja näkemystä; mahdollistaa esim. ennaltaehkäisevän työn lasten kanssa. Sosiaalityön henkilöstön pysyvyys on varmistettava, jotta asiakas voi saada lakisääteistä, tarpeen mukaista ja laadukasta palvelua; Lastensuojelun työmäärä, asiakaskunnan monimutkaiset ongelmat ja lastensuojelun juridisoituminen tekevät työstä erittäin vaativaa. Henkilöstön vaihtuvuuden vähentäminen edellyttää: 1) asiakasmäärä/työntekijä sopivalle tasolle, 2) palkkatason nostaminen, 3) lastensuojelun julkisuuskuvan parantaminen. Sosiaalialan kehittämistyö sekä yhteistyörakenteet käytännön, opetuksen ja tutkimuksen toimijoiden välillä on turvattava ja siihen on sijoitettava resursseja; mahdollistaa sosiaalityön laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin mittareiden, sekä kustannustehokkaiden palvelujen luomisen

151 14. Teemaryhmän keskeiset nostot

152 14. Keskeiset nostot Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tulee sijoittua liikelaitokseen. Valinnanvapaus- ja substanssilainsäädännön linjaukset vaikuttavat oleellisesti palveluiden järjestämisen kokonaisuuteen LAPE-palveluiden osalta valinnanvapaus-mallin tavoitteet menevät osin ristiin lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelman tavoitteiden kanssa. Perhekeskustoiminnan (sis. yhteistyön koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa) niveltyminen sote-keskusten toimintaan on epäselvää. Varhaisen tuen ja edistävän/ennaltaehkäisevän toiminnan riittävä resursointi ja toimiva yhteistyö kuntien ja maakunnan välillä on ensiarvoisen tärkeää, ns. korjaavissa palveluissa on merkittävää säästöpotentiaalia, mutta se vaatii pitkäjänteistä strategista ja taloudellista panostusta Perhekeskustoimintamallin mukainen toiminta tulisi tuottaa pääasiassa lähipalveluna ja tämä tulisi huomioida palveluverkon suunnittelussa

153 14. Keskeiset nostot Mahdollisuuksien mukaan lasten sairaanhoitoa voitaisiin keskittää sotekeskuksissa lasten terveyteen perehtyneille ammattilaisille. Joustavan toiminnan mahdollistamiseksi erityisesti maakunnan olisi tärkeää, että sote-keskusten lääkärit ja muut ammattilaiset voisivat toimia myös maakunnan liikelaitoksen tehtävissä neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Asiakasohjauksen mallin osalta tulee käydä yhteistä keskustelua Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävä ja järjestöjen tuleva rahoitusmalli tulee selventää Sosiaalipalvelujen ja etenkin lastensuojelun osalta tulee tehdä vahvaa kehittämistyötä. Lastensuojelussa tarvitaan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen tukirakenne ja kytkeytyminen työelämään. Kehittämistyöllä pystytään parantamaan palveluiden vaikuttavuutta

154 Lähteet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kärkihanke. www-muodossa muutosohjelma-lape- Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman projektisuunnitelmat www-muodossa - Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen Perhekeskusmalli (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Erityistason palveluiden uudistaminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Sähköisten palveluiden projekti (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Lapsivaikutusten arviointi (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan ja raportointiin (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki (Projektisuunnitelma/Kärkihanke) - Moniammatilliset asiantuntijaryhmät lastensuojelussa. Selvitys toiminnasta ja kehittämisehdotukset (THL 16/2016) Pippuri, Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen-raikkaita innovaatioita - hankesuunnitelma ( ) Heino, Tarja; Hyry, Sylvia; Ikäheimo, Salla; Kuronen, Mikko; Rajala, Rika (2006). Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset : HuosTa-hankkeen ( ) päätulokset. Paananen, Reija, Ristikari, Tiina, Merikukka, Marko, Rämö, Antti, Gissler, Mika (2012). Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kansallinen syntymäkohortti 1987-tutkimusaineiston valossa. Lainsäädäntö: HE sote- ja maakuntauudistukseksi He valinnanvapaus laiksi Sosiaalihuoltolaki Lastensuojelulaki

155 Kiitos!

156 Kotona asumisen kehittäminen Esivalmistelun loppuraportti

157 Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Päivi Tryyki, Sastamala (pj.) Tuulikki Parikka, PSHP (vpj.) Kristiina Harsu, Kela Riitta Heinonen, AVI Sirpa Hiltunen, Hämeenkyrö Sirkka-Liisa Kaistinen, Tampere Mika Kallunki, Pirkanmaan srk. Tiina Konttajärvi, Pirkanmaan liitto (siht alkaen) Päivi Mattila, Tampere Mari Patronen, Pirkanmaan liitto (siht asti) Salla Pyykkönen, Soste Aila Rantanen, Sastamala (henkilöstö) Lauri Seinelä, Tay Sari Suokas, Tampere (henkilöstö) Katja Uitus-Mäntylä, Nokia Sonja Vuorela, Ikaalinen Teemaryhmä on kokoontunut keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa

158 Alatyöryhmien työskentelyyn osallistuneet - Asumisen turvallisuus: Riitta Heinonen, (pj., LSSAVI), Eija Kallio (Koskelantalot Oy, vuokrataloyhtiö, Mänttä-Vilppula), Mari Lahtinen/Tiina Karttunen (Tampere), Jaana Lehtinen (Tampere), Tytti Oksanen/Markku Suominen (Pirkanmaan Aluepelastuslaitos), Mari Patronen (Pirkanmaan liitto), Aila Rantanen (Sastamala), Marjaana Räsänen (Tampere), Pekka Saarivirta (Tampere), Sari Suokas (Tampere), Katja Uitus-Mäntylä (Nokia), Marianne Viitasalo-Männistö (Ikaalinen) -Asumispalvelut: Päivi Tryyki (pj., Sastamala), Anne-Maria Ahonen (Tampere), Sirpa Hiltunen (Ylöjärvi), Riitta Heinonen (LSSAVI), Tanja Hiltunen (LSSAVI), Auli Kanerva (Sastamala), Milja Koljonen (Tampere), Pirkko Mäenpää (Keiturin Sote), Susanna Lehtonen (Sastamala), Mari Patronen (Pirkanmaan liitto),, Lauri Seinelä (Tampereen yliopisto), -Henkilökohtainen budjetointi: Päivi Tryyki (pj., Sastamala), Anne Haanketo (Sastamala), Kristiina Harsu (KELA), Elise Kuismanen (TSNV), Petteri Kukkaniemi (KVPS), Hanne-Maria Leppäranta (Tampere), Antti Markkola (Tampere), Marianne Viitasalo-Männistö (Ikaalinen) -Ikäihmiset: Katja Uitus-Mäntylä (pj, Nokia), Sirpa Ellala (Ylöjärvi), Sirpa Hiltunen (Hämeenkyrö), Sirkka-Liisa Kaistinen (Tampere), Mari Patronen (Pirkanmaan liitto), Eeva Päivärinta (Tampere), Lauri Seinelä (Tay), Aila Rantanen (Sastamala), Sari Suokas (Tampere), - Kuljetukset ja tuet: Kristiina Harsu (pj, Kela), Satu Astor (Kela), Päivi Höglund (Tuomilogistiikka Oy), Esko Jantunen (vammaisneuvoston pj, Tampere), Sanna Koivukangas (Tampere), Eeva Muurinen (Parkano) - Omaishoidontuki alle 65-v: Päivi Tryyki (pj, Sastamala), Marita Jantunen (Sastamala), Paula Mäkinen (Nokia), Anne-Mari Laitinen (Pirkkala), Heli Minkkinen (Kangasala), Anni Mäkelä (Ylöjärvi) - Omaishoidon tuki yli 65-v: Sirpa Hiltunen (pj, Hämeenkyrö), Tiina Hankala/Ikaalinen, Anu Lehtinen/Nokia, Elina Lintunen/Kangasala, Sirkka-Liisa Penttilä/Ylöjärvi, Arja Salonen/Hämeenkyrö, Teija Suuniittu/Sastamala,, - Osallisuus: Mika Kallunki (pj, Pirkanmaan srk:t), Tuomo Kaarakainen ((Tampereen seudun invalidit), Arja Lehtonen (Pirkanmaan lihastautiliitto), Mari Patronen (Pirkanmaan liitto), Olli-Pekka Rättäri (Näkövammaisten liitto), Johanna Sola (Elonpolkuja verkosto), Riina Viitala (siht., Ylöjärven srk), Minna Ågren ( Tampereen srk), - Vammaiset: Tuulikki Parikka (pj, PSHP), Päivi Mattila (varapj, Tampere), Marjaterttu Kaisko (PSHP), Päivi Kaltio (Tampereen kehitysvammaisten tuki ry), Jukka Kaukola (Tampere, asti), Leena Köykkä (Tampere), Tea Kärnä (Kangasala), Susanna Lehtonen (Sastamala), Liisa Lindberg (PSHP), Salla Pyykkönen (Soste), Johanna Vesanen (Lempäälä), Tia Salminen (Valkeakoski), Sonja Vuorela (Ikaalinen)

159 1. VÄLIAIKAISHALLINNOSSA HUOMIOITAVIA YLEISIÄ SEIKKOJA (tarkemmat substanssidioilla) Ikäihmisten, vammaisten ja omaishoidettavien palvelut ja asiakasmaksut perustuvat kaikki viranhaltijapäätöksiin Yhtenäistämislinjausten jälkeen on varattava riittävästi aikaa hallittuihin siirtoihin ja päätösten tekemiseen: Pelkästään näillä asiakkailla vaatii useiden kymmenien henkilötyövuosien panoksen suoraan asiakaskohtaiseen työhön (arviointi, viranhaltijapäätökset) -> Sitä mukaan kun kriteerejä valmistuu, tulisi kuntien päätöksillä aloittaa muutoksen valmistelu välittömästi asiakkaiden osalta Ostopalveluissa valtava määrä sekä yksilötason että suurempaa joukkoa koskevia eri pituisia sopimuksia; palvelun jatkuvuus selvitettävä ja turvattava myös taitekohdissa, -> tulee linjata uusien asiakkaiden sopimusmenettely Suuri joukko asiakkaita palveluissa nyt käytöstä poistuvilla malleilla, esim. palveluseteli asumisen ja hoivan jatkuvuus selvitettävä ja turvattava myös siirtymäkaudella Palvelujen porrastus suunnitelman ja muutosten aikataulutuksen tulisi perustua Pirkanmaalle tehtyihin palvelutarvearviointeihin ja ennustuksiin perustuviin kustannuslaskelmiin. Mitkä ovat taitekohdat palveluissa kevyistä raskaisiin tai toisinpäin? Missä määrin resursseja voidaan kohdentaa uudella tavalla? Laskelmat tehtävä suunnitelman pohjaksi heti väliaikaishallinnon alussa. Pelkällä otona tehtävällä työryhmätyöskentelyllä ei ole mahdollista jatkaa valmistelua tarvitaan henkilöresursseja väliaikaishallintoon Valmisteluun tarvitaan lisäksi huomattavasti nykyistä enemmän yhteistä koordinaatiota sekä ryhmien välille että uudistuksen kokonaisuuteen Ryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeämpiä

160 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun Kotona asumisen kehittämisen kokonaisuus sisältää ikäihmisiä, vammaisia sekä kaiken ikäisiä omaishoidontuella hoidettavia koskien a) kotiin vietävät palvelut b) kotona asumista tukevat muualla tuotetut palvelut c) asumispalvelut Teemaryhmän työsuunnitelmassa teemaryhmän päätehtäväksi asetettiin tuottaa esitys kotona asumisen kehittämisestä ja integroiduista palvelukokonaisuuksista. Palvelukokonaisuudet ovat: ikäihmisten kotona asumista tukevat palvelukokonaisuudet, vammaisten kotona asumista tukevat palvelukokonaisuudet, omaishoidon palvelukokonaisuudet, ikäihmisten ja vammaisten asumispalvelut sekä I & O kärkihanke ja KAAPO/Ikäneuvo yhteistyö. Toimeksiannon laajuuden ja lakimuutosten epäselvyyden takia taustaselvitysten ja alustavien palvelukokonaisuuskuvausten lisäksi raportti sisältää alustavia nostoja väliaikaishallinnossa valmistelussa huomioitaviksi, ei esityksiä valmiista integroiduista palvelukokonaisuuksista joiden työstäminen on väliaikaishallinnon aikainen tehtävä. Teemaryhmän työtä toteutettiin esivalmistelun aikana yhdeksässä alatyöryhmässä, joiden tehtäväkokonaisuudet koskettavat kaikkia em. kotona asumisen kehittämisen osioita. Alatyöryhmät ovat olleet: 1. Asumisen turvallisuus 2. Asumispalvelut 3. Henkilökohtainen budjetointi 4. Ikäihmiset 5. Kuljetukset ja tuet 6. Omaishoidon tuki alle 65-v 7. Omaishoidontuki yli 65-v. 8. Osallisuus 9. Vammaiset

161 2.1. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun ASUMISTURVALLISUUS Asumisturvallisuus alatyöryhmän läpileikkaavana teemana oli asumisen turvallisuuden hahmottaminen seuraavista näkökulmista: paloturvallisuus (eri- ikäiset ihmiset, palokuormariski, huonokuntoiset laitteet) asumisympäristö, kerrostalo /naapurit, ok-talo sosiaalinen turvallisuus, ihminen kokonaisuutena, yhteisön tasolla ennakkosuunnittelu, palvelutalon tms. tukipiste, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus (karkaaminen, uhka ulkopuolelta) liikkumisen turvallisuus, esteetön ympäristö tekniikka (ovihälyttimet vrs. muistisairaat, ym.) asuntojen varustelu -ennakointi, taustainfra, suunnitteluvaiheessa nykyaikainen teknologia mahdollistaa langattoman - Miten tulevan valtion lupa- ja valvontaviraston, maankuntien ja liikelaitosten, palveluntuottajien sekä kuntien välinen valvonta ja omavalvonta muotoutuvat? - Kenen (toimijan) rooliin tehtävänä ja kustannusten vastaajana kuuluu kotona asumisen turvallisuudesta huolehtiminen? LIITE 1: Asumisturvallisuuden hahmottaminen case Martan kautta

162 2.2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun ASUMISPALVELUT - Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja liikaa suosituksiin nähden Resurssin uudelleen kohdentaminen - Ikäihmisten laitosasumista jonkin verran edelleen poistuu, resurssin uudelleen kohdentaminen - Ikäihmisten tavallista palveluasumista (kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan välimuoto) liian vähän - Henkilöstömitoitus vaihtelee ikäihmisten asumispalveluiden tuotannossa yhtenäiset linjaukset luotava, mahdollisesti resurssin uudelleenkohdentamista - Vammaisten asumispalveluita liian vähän ja ne ovat liian yksipuolisia eri malleja vammaisten asumiseen lisättävä, asumisen ohjausta ja tukihenkilötoimintaa lisättävä - Asiakasmaksuasetus puuttuu yhtenäinen asiakasmaksukäytäntö päätettävä - Asumispalvelut tällä hetkellä; julkinen tuotanto, ostopalvelut (sopimuksia eri pituisia myös toistaiseksi voimassa olevia), palvelusetelistä useita malleja - Valinnanvapauslainsäädäntö; jos käyttöön asiakasseteli asumispalvelujen yhtiöittäminen? - Valinnanvapauslainsäädäntö; henkilökohtainen budjetti ostopalvelut + kilpailuttaminen, liikelaitoksen asumispalvelut? - Valmisteilla oleva laatusuositus mahdollisesti alentaa nykyisiä henkilöstömitoituksia ja kelpoisuusehtoja vaikutukset henkilöstömäärään ja rakenteeseen selvitettävä - Selvitettävä mihin asukkaat ovat jatkossa vuokrasuhteessa; kiinteistön omistajaan kuten yleensä nyt vai maakuntaan? Välivuokraus? Alv?

163 2.3. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen mukaan maakunnalla velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia kaikille niille henkilöille, joilla on pitkäaikainen avun tarve ja jotka ovat oikeutettuja palveluihin ns. vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai kehitysvammaisia koskevan erityishuollosta annetun lain perusteella koskee Pirkanmaalla > henkilöä Maakunta voi päättää ottaa käyttöön myös koskien vammaisten lasten ja nuorten palveluja Koskee maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvia palveluja Voimaan heti Asiakkaalla erityisen vahva rooli oman asiakassuunnitelmansa tekemisessä ja sen kautta vahva oikeus valita itse palvelujensa sisältö ja tuottaja Asiakkaan kyky hallita henkilökohtaista budjettia? Edellyttää ainakin (mitä ei vielä ole): valtakunnallista rekisteriä palveluntuottajista, avustetun päätöksenteon vahvaa tukea ja järjestelmää (ei järjestäjä / tuottaja), selkokielisyyttä palvelujen valinnan tueksi, selkokielistä tiedottamista ja ohjausta, palvelujen kustannusten läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisia laskentapohjia, järjestelmiä budjetin hallinnointiin (maakunnan liikelaitos asiakas tuottajat maakunta tuottajat)

164 2.4. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun IKÄIHMISET - Ikäneuvo hankkeen puitteissa valmisteltu kotona asuvien ikäihmisten palveluihin malleja neuvontaan, asiakasohjaukseen ja kuntoutukseen - Asiakasohjaukseen liittyen valmisteltu moniammatillisia arviointiprosesseja ja mahdollisia työkaluja arviointien tekemiseen - Ns. iso IMO-lainsäädäntö tulossa voimaan 2019 kuulemiset, kirjaamiset ja viranomaispäätösten tekeminen lisääntyvät - Nykytilaan verrattuna kotihoidon peittävyyttä tulisi lisätä - Säännöllisen kotihoidon palvelut perustuvat aina viranomaispäätöksiin (myönnettävät palvelut ja niistä perittävä maksu). Asiakkuuksia nyt yli 6500 muutokset edellyttävät asiakaskohtaisia uusia päätöksiä - Valinnanvapaus lakiluonnos: Alle 3 kk kestävä kotisairaanhoito ja kotipalvelu sotekeskuksiin suoran valinnan palveluksi, pitkäaikainen / vaativa kotisairaanhoito maakunnan liikelaitoksen tuottamisvastuulla Nykyisen henkilöstön jakautuminen liikelaitoksen ja yhtiöiden välillä, lääkäripalvelut? LIITE 2: Ikäihmisten palvelut järjestäjän näkökulmasta (2) LIITE 3: Asiakasohjaustoiminta ja palvelujen integraatio asiakkaan näkökulmasta

165 2.5. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun KULJETUKSET JA TUET Kuljetukset ja tuet alatyöryhmän tehtävänä on ollut kartoittaa vammaisten ja ikäihmisten palveluihin liittyvien kuljetuspalvelujen ja erilaisten kotona asumista tukevien tukien kokonaisuutta. Kuljetusten osalta selvitystyö yhdistettiin Hankinnat ja logistiikka teemaryhmään väliraporttivaiheen jälkeen. Huomioitavia asioita Kotona asumisen teemaryhmän näkökulmasta: - Henkilökuljetukset (vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki), yhdistelyä lisättävä - Henkilöiden kulkeminen (asiointi, palveluiden luo pääseminen) - Henkilöstön kulkeminen (asiakkaiden luo) - Asiakkaiden omavastuu tulossa joihinkin kuljetusmuotoihin - Kunnissa yhdistetty vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuksia koulukuljetusten kanssa jatkon turvaaminen tarkoituksenmukaista - Tulee arvioida mahdollisuutta maakunnan, Kelan matkojen (SVL) ja VPL/SHL matkojen yhteiskilpailutukseen ja yhdistelyyn LIITE 4: Kuljetuspalvelujen kokonaisuuden kysymykset koskien henkilökuljetuksia ja henkilöiden kulkemista

166 2.6. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun OMAISHOIDONTUKI ALLE 65-V Asiakasmäärä Pirkanmaalla yli 1300; pääosa pitkäaikaissairaita lapsia, vammaisia lapsia, vammaisia aikuisia Tarve monesti vuosia / vuosikymmeniä kestävä omaishoitajan jaksamisen tukeminen ja työssäkäynnin mahdollistaminen keskiössä Hoidettavan palvelutarve ja tarve integraatiolle yleensä laajaa ja pitkäkestoista esh:sta perustasoon Palvelujen toteutus sekä liikelaitoksen, yhtiöiden että asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kautta Tiivis integraatio erityisesti alle 18-v osalta peruskuntiin (päivähoito, koulu). Logististen palvelujen tarve suuri. Omaishoidontuen palkkiossa käytössä nyt 2-4 maksuluokkaa tulee yhtenäistää Omaishoidon vapaissa käytössä nyt 1-5 mallia vapaiden toteutukseen valikko tulee yhtenäistää, haasteena tarjonnan kapeus alueellisesti Lakisääteinen minimi vapaissa lähes vuorokautta vuodessa eri tavoin toteutettuna yhteinen koordinaatio(alusta) tarpeen Päätökset aina viranomaispäätöksiä. Muutokset edellyttävät nykyisten sopimusten irtisanomista, uutta arviointia ja uutta päätöstä arvioitu tarvittava aika keskimäärin 7 tuntia / asiakas noin 9000 asiakaskohtaista työtuntia ennen muutoksen voimaantuloa LIITE 5: Hahmotelma porrastetusta palvelumallista

167 2.7. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun OMAISHOIDONTUKI YLI 65-V - Omaishoidontuen kriteereiden ja palkkioluokkien yhtenäistäminen Pirkanmaalla (valmistellaan Ikäneuvo-hankkeessa syksyllä 2017) - Palveluja kehitettäessä lyhytaikaisen- ja sijaishoidon vaihtoehtoja tulee lisätä ja vahvistaa mm. Ikäihmisten perhehoidon mahdollisuudet - Hoidettavien ja hoitajien heikko kunto tulee huomioida neuvonnassa, ohjauksessa ja asiakasohjauksessa (omaishoitoperheiden tunnistaminen) ja kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa - Omaishoitoperheiden akuutteihin tilanteisiin vastaaminen, selkeä yhteinen toimintamalli, esimerkiksi hoidon järjestäminen omaishoitajan sairastuessa Pirkanmaalla oli n voimassa olevaa omaishoitosopimusta, joissa hoidettava oli täyttänyt 65-vuotta. Muutos sopimuksessa edellyttää sopimusten irtisanomista ja arvioinnin perusteella tehtävää uutta viranomaispäätöstä n. 7 tuntia / asiakas n työtuntia - Lakisääteisten omaishoitajien vapaiden määrä yli 65-vuotiaiden sopimusten perusteella n vuorokautta vuodessa yhteinen koordinaatio (alusta) tarpeen LIITE 6: Yli 65-vuotiaan omaishoidon tuen palvelut kuvattu järjestäjän näkökulmasta

168 2.8. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun; OSALLISUUS - Kotona asumisen tukeminen osallisuuden kokemuksen kautta - Verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitettu erityisesti ei maksullista palvelutyötä ja täydentävää, velvoittavan lainsäädännön ulkopuolella olevaa toimintaa harjoittavien tahojen kanssa - Mukana esimerkiksi seurakunnat, erilaiset järjestöt kuten kansanterveys- ja vammaisjärjestöt, vanhusjärjestöt ja yhdistykset - Järjestötoiminnan rahoitukseen osallistuvat myös kunnat miten turvataan rahoituksen jatko, jos järjestön teema siirtyy maakuntaan? - Kuntien ja vapaaehtoistoimijoiden tulee tehdä yhteistyötä suunnittelussa ja toiminnassa kuntalaisten osallisuuden vahvistamiseksi - Osallisuus ja sitä edistävien toimijatahojen toiminta tulee huomioida myös asiakasneuvonnassa ja -ohjauksessa

169 2.9. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus; nykytila, muutoksen suunta, nostot jatkovalmisteluun; VAMMAISET - Kehitysvammaisten määrä kasvaa palvelutarpeet kasvavat - Palvelujen tarve yleensä suurta, jopa vuosikymmeniä kestävää, laajaa integraatiota vaativaa - Sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki ensisijaisia samat oikeudet kuin muillakin - Vammaispalvelulaki ja Erityishuoltolaki yhdistymässä Vahva oikeus palveluasumiseen, henk.koht. apuun ja liikkumisen tukeen säilyy ja monipuolistuu, uutena valmennusta sekä lyhytaikaista huolenpitoa - Asiakasmaksujen tulevat muutokset eivät ole tiedossa vielä - Työelämäosallisuus; siirtyykö vammaisten työtoiminta osaksi yleistä työtoimintaa? - Henkilökohtainen budjetti; asiakkaan oikeus valita palvelun tuottaja itse - Ns. iso IMO-lainsäädäntö tulossa voimaan 2019 (ja nykyisen IMO:n toimeenpano kesken) kuulemiset, kirjaamiset ja viranomaispäätösten tekeminen lisääntyvät - Moninaiset avun ja tuen tarpeet edellyttävät pitkälle vietyä palvelujen räätälöintiä, monialaista yhteistyötä ja verkostomaista työotetta; kokonaisvaltainen sosiaalityö + terveydenhuolto, palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnittelu ja selkokielinen ohjaus korostuvat, asiakaskohtaisia viranhaltijapäätöksiä runsaasti - Pirkanmaalla hyvin heterogeeninen palveluvalikko nyt: yhdenmukaistettava

170 VAMMAISET - Ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen ei tällä hetkellä riittävää, korostuu etenkin lapsiperheiden palveluissa resurssien kohdentaminen - Asiakkaana koko perhe - Vammaisten lasten tuki päivähoitoon, kouluun ja jatkokoulutukseen turvattava yhteistyössä kunnan kanssa - Rajanveto-ongelmia ja pallottelua sote-palveluiden ja työvoimapalveluiden sisällä nyt integraatio ja yhden luukun periaate - Väliinputoajia tällä hetkellä mm. ADHD ja nepsy lapset, jatkossa oikeus asiakkuuteen uuden lainsäädännön perusteella asiakasmäärät kasvavat - Alatyöryhmä esittää väliaikaishallintoon ainakin kahta henkilöresurssia; Yksi etuisuuksien myöntämiskriteereiden/ päätöksenteon työstämiseen ja toinen vammaispalveluiden kokonaisuuden/ rajapintojen työstämiseen. LIITE 7: Vammaisten palvelu- ja tehtäväkokonaisuus, selvitystyön eteneminen LIITE 8: Ennuste kehitysvammaisten määrän kasvusta Pirkanmaalla LIITE 9: Hahmotelma vammaisten kotona asumista tukevista palveluista Pirkanmaalla 2019 (2) LIITE 10: Hahmotelma vammaisten kotona asumista tukevista palveluista asiakkaan / järjestäjän näkökulmista (2) LIITE 11: Taulukko jatkossa työstettävien päätösten/ myöntämiskriteereiden yhteensovittamisen/ palveluiden kokonaisuuden hahmottamiseksi

171 3. Integraatiotarve maakunnan muihin palveluihin (esim. kasvupalvelut-sote) Kotona asumisen kehittämisen teemaryhmän tehtäväkenttä linkittyy kaikkiin esivalmistelun teemaryhmiin Erityisen tiivis yhteys kuntiin seuraavilla sektoreilla; kasvatus, asuminen, infra, liikkuminen, vapaa-aikapalvelut, (kauppa)palvelut, osallisuus Lisäksi teemaryhmän työ kytkeytyy järjestöihin ja 3. sektoriin; niiden palveluihin, vertaistoimijuuteen ja osallisuuteen Kela, Kuohke ja julkinen liikenne mahdollistavat tuet sekä liikkumisen Tiivis yhteys yrityksiin erityisesti kotiin vietävissä palveluissa ja asumispalveluissa Vanhusneuvostot ja vammaisneuvostot jatkossa sekä kunnissa että maakunnissa Lisäksi integraatiotarve mm. ensihoitopalveluun Lisäksi yhteys LUOVAan LIITE 12: Kotona asumisen kokonaisuus ja yhdyspinnat

172 LIITE 1: Asumisturvallisuuden hahmottaminen case Martan kautta / Asumisturvallisuusryhmä MARTTA ( ei nykymallilla palvelujen piirissä) Om - itse hankitut palvelut - ohjaus/neuvonta tulevaisuuden suunnitteluun - etäkäynnit - hyvinvointiteknologia joka yhteensopiva tulevaisuuden palveluihin Asiakas Jakauma Omavalvonta / valvonta - apuvälineet - etäkäynnit - hyvinvointiteknologia - lääkehoito - apuvälineet: liikkuminen, näkö, kuulo, turvapuhelimet ja ovihälyttimet, voimavarat - kodin muutostyöt - asiakastyö ja työpari työskentely - 30% asiakkaista tällä hetkellä -> lasku mahdollista tietyillä palveluilla - Asuntokohtaiset sprinklaukset palo RAI:n perusteella, jotka mahdollista siirtää asunto kohtaisesti - kampusajattelu Uudisrakennukset jotka suunniteltu senioreille / erityisryhmät sprinklataan ja rakennusluvan peruste - vuoteeseen annettavat palvelut ja apuvälineet, sängyt, jne. parityöskentelyä - erityiskohteet: kiinteistöjen turvakamerat, vartija palvelut Asiakassuunnitelma

173 LIITE 2: Ikäihmisten palvelut järjestäjän näkökulmasta / Ikäihmisetryhmä Moniamm. ger.arviointi Asiakaslähtöinen yhteistyö Sujuva tiedonkulku, yhteensopivat tietojärjestelmät Ratkaisukeskeinen työote Vaativan tason kuntoutus Laitoskuntoutus Lyh.aik.hoito Asumispalvelut Lähisairaala Sote-keskus Kotona asumista tukevat palvelut Päivätoiminta Neuvonta ja ohjaus 3. sektorin palvelut Kuntien hyvinvointityö ja -palvelut Päivystys Sosiaalipäivystys ESH, ml. akuutti sairaalahoito Sairaankuljetus Erityistason hammashoito Hoitotarvikkeet Apuvälineet, asunnon muutostyöt Kuljetuspalvelut SHL VPL Tulkkipal, komm. tuki OHT Perhe hoito Etuudet Hvtekn. Vaativat asumispalv. ASIAKASOHJAUS NEUVONTA

174 LIITE 2 (jatkuu): Ikäihmisten palvelut järjestäjän näkökulmasta / Ikäihmiset-ryhmä VERKOSTOJOHTAMINEN (sis. + ulk.asiakkuudet) VALVONTA Sosiaalipäivystys Omaishoidon tuki Kuljetuspalvelut Perhehoito NEUVONTA ASIAKASOHJAUS Päivystys Kotisairaalatoiminta, kotihoidon lääkärit (pvystys koko maakunnan alueelle) Erikoissairaanhoito ml. akuutti sairaanhoito Sairaankuljetus Tulkkipalvelut ja kommunikoinnin tuki Etuudet (KELA) Vaativat asumispalvelut (erikoishoiva, ml. MT- ja päihde) Hyvinvointiteknologia ml. robotiikka Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat tieto järjestelmät Kuntien hyvinvointityö ja - palvelut Päivätoiminta Lyhytaikaishoito (kuntouttavat asumispalvelut) Asumispalvelut Kotihoito ml. kotiutustiimi Neuvonta ja ohjaus Tukipalvelut Lähitorit Kolmannen sektorin palvelut (vap-ehtoistyö, vertaistuki SOTE-keskukset - perusterv.huollon polik. palvelut - terveystarkastukset - perusterv.huollon kiirevast.otto - esh poliklinikkapalvelut (ml geriatriset palvelut (ml muisti) - sos. ohjaus ja neuvonta - gerontologinen sos.työ - ft palvelut, toimintater.palvelut - kuntoutus (mm. ryhmät) - apuvälineiden välitys - maksuttomien hoitotarvikkeiden jako - laboratorioapalvelut - röntgenpalvelut - hammaslääkäripalvelut - Mt- ja päihdepalvelut - Toimeentulotuki (hark.) Erityistason hammashoito Palliatiivinen hoito (saattohoito) (toimii verkostona myös lähipalveluna) Vaativan tason kuntoutus (geriatrinen, AVH, lonkka murtuma) Apuvälinekeskus Asunnon muutostyöt Lähisairaala (kotisairaalasatelliitit, saattohoidon tukeminen (geriatrinen) lähialuekuntoutus ml. kotikuntoutus Hoitotarvikekeskus Laboratoriokeskus Kuvantamiskeskus Moniamm. ger. arviointi

175 LIITE 3: Asiakasohjaustoiminta ja palvelujen integraatio asiakkaan näkökulmasta / Ikäihmiset-ryhmä 90 % Viestintä: Vapaa-aika Yleinen ohjaus, kirjastot, harrastukset, ikäpisteet Ei julkisesti järjestettyjä palveluja, matala kynnys Neuvonta ja ohjaus: Ensivaiheen sosiaalityö. asiakkaan ohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Palveluvalikko sis yksityisen ja julkisen tarjoamat vaikuttavat palvelut portinvartija kustannusten hillintään Asiakasohjaus: Asiakasohjaus ja omaishoidon tuki, moniammatillinen esim. geriatrinen) arviointi, Palvelujen kriteerit Asiakassuunnitelman seuranta: kustannusten hallinta = palvelujen oikea-aikaisuuden varmistus 10% Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sote keskus, Lähitorit ja Terveyskioskit Asiakassuunnitelma, sis pahosu Palvelupäätös Palvelujen integraatio asiakastarpeisiin kanssa kulkija, vastuutyöntekijyys

176 Yhteistyö kela/kunnat /muut LIITE 4: Kuljetuspalvelujen kokonaisuuden kysymykset koskien henkilökuljetuksia ja henkilöiden kulkemista / Kuljetukset ja tuet-ryhmä ASIAKAS Päätös kuljetuspalveluista yksilölliset tarpeet, palveluintegraatio, valinnanvapaus, palveluseteli, henkilökohtainen budjetti, asiakasprofiili Kuljetuspalvelut matkat terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen VPL:n ja SHL:n mukaiset matkat palveluliikenne (koulukuljetukset) palveluntuottajan kotikäynnit MAAKUNTA Kilpailutus ja sopimusten hallinta Digitalisaatio palvelujen koordinointi Yhdenmukaisuus/yksilöllisyys Matkojen välityskeskus välittää, ohjaa, yhdistelee, tilastoi, raportoi ja valvoo Matkoja tulee yhdistellä aina, mikäli asiakkaan terveydentila ja yksilölliset tarpeet sen vaativat. Yhdistelyn tavoitteena on saada kustannussäästöjä ilman, että asiakkaan matka kärsii kohtuuttomasti. Yhdistelyyn soveltuvia matkoja ovat kaikki maakuntien vastuulle tulevat vammaispalvelulain /sosiaalihuoltolain mukaiset matkat sekä erilaiset terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat. (Koulukyytien mukaan ottaminen voisi tietyillä maantieteellisillä alueilla olla perusteltua.) TAUSTALLA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki, sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, (perusopetuslaki), Asiointi, työ, opiskelu työ- ja päivätoiminta osallisuus/virkistyminen Kotona asuvan tukea tarvitsevan henkilön matkat Edellyttää asiakkaan matkustamista Asiak as Voidaan toteuttaa kotiin vietävinä palveluina tai asiakas voi matkustaa saadakseen palvelua Luonnos 4/2017 KH kauppa, terveydenhoito, kotihoito, apuvälineet, apteekki

177 Liite 5: Hahmotelma porrastetusta palvelumallista / Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen ryhmä PSHP:n laitoshoito Virkistyspäivät yhteistyössä 3. sektorin kanssa Viranomaistyö (päätökset, palvelusuunnitelmat yms.) Virkistysvapaat Palvelut lähialueelta: Ostopalvelu tai palveluseteli yksityisiltä tai julkisilta palvelutuottajilta, palvelut julkisten palvelutuottajien yksikössä Valmennus ja koulutus Palvelut kotiin: toimeksiantosopimus, palveluseteli, perhehoitaja kotiin, julkisen palveluntuottajan työntekijä sijaistaa Yhteistyö 3. sektorin kanssa Palvelut maakunnasta: Perhehoito, tilapäishoitoyksikkö

178 LIITE 6: Yli 65-vuotiaan omaishoidontuen palvelut kuvattu järjestäjän näkökulmasta / Yli 65v. omaishoidon tuen ryhmä Vastuuhenkilö SOTE-keskus Lähisairaala Asumispalvelut Neuvonta, ohjaus Hoitopalkkio I III Kotikuntoutus Kotihoito Terveystarkastukset Asiakasseteli Omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämistavat ja sijaishoito:, Ikäihmisten perhehoito, lyhytaikaishoito asumispalvelussa, toimeksiantosopimus,(kunnan) työntekijä 3. sektorin palvelut(vertaistuki) Tukipalvelut: ateria,asiointi,siivous, turvapalvelut, muu hyvinvointiteknologia Kuljetuspalvelut SHL,VPL Apuvälineet, asunnon muutostyöt, hoitotarvikkeet Perhehoito Etuudet

179 Nykytilan kuvausta täydennetty Kehas Pirkanmaan alueellisen suunnitelman seurantaraportti 2015 Vammaispalveluiden kustannuksen sairaanhoitopiireittäin 2014 Kelan vammaisetuisuuden saajaa kohti Kehittämistarpeita kartoitettu Työryhmän jäsenten verkostoja hyväksi käyttäen: Hyvää ja säilytettävää/ kehitettävää: - Lapset ja nuoret - Aikuiset Prosessikuvaus ikäkaarimallin mukaan: Rajapinnat muihin palveluihin Kriittiset nivelkohdat Kehittämistarpeet Muutostekijöitä pohdittu Muuttuvan lainsäädännön vaikutuksia VPL + KVL Palvelutarpeeseen vaikuttavia muutostekijöitä Palveluiden kysyntä Säästöpotentiaalit LIITE 7: Vammaisten palvelu- ja tehtäväkokonaisuus, selvitystyön eteneminen / Vammaispalveluiden ryhmä Palvelurakennemalli a hahmoteltu Kolmiportainen malli: Asiakasnäkökulmasta: Kotiin vietävät, lähellä tuotetut ja keskitetyt palvelut Järjestämisen näkökulmasta: Matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut, vaativat erityispalvelut Uudelleen organisointi tarpeita Asiakasohjaus SHL ensisijaisuus VPL+KVL yhdistyminen Vastuutyöntekijät Perhehoitoyksikkö Keskitetty apuvälineyksikkö Asunnon muutostöiden yksikkö Jatkoselviteltäviä asioita kirjattu Myöntämiskriteereiden yhdenmukaistaminen mm: Henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt ja laitteet, muut vpl etuisuudet jne Etuisuudet/ viranhaltijapäätösten jatkuvuus Kilpailutetut palveluiden jatkuvuus ja uudet kilpailutukset Henkilökohtaisen avun keskus Tilapäishoidon välitys Asumispalvelut Vaativat erityispalvelut Vaatii resursointia Tuottajavaihtoehdot Henkilökohtaisen budjetin soveltaminen Tuetun päätöksenteon organsointi jne. Vaatii resursointia

180 LIITE 8: Ennuste kehitysvammaisten määrän kasvusta Pirkanmaalla / Vammaiset- alaryhmä Kehitysvammaisten määrä Pirkanmaa Valtakunnallinen arvio 1% väestöstä Pirkanmaan Kehas-alueellisen suunnitelman yhteydessä 2010 tehdyssä kuntakyselyssä kuntien vammaispalveluiden piirissä sillä hetkellä oli kehitysvammaisia oli 2396 eli 0,49 % Pirkanmaan väestöstä, mistä arvioituna ennuste on 2574 vuonna 2020 ja 2720 vuonna

181 LIITE 9:

182 Liite 9 (jatkuu)

183 LIITE 10: Hahmotelma vammaisten kotona asumista tukevista palveluista asiakkaan / järjestäjän näkökulmista / Vammaiset-ryhmä

184 LIITE 10: Hahmotelma vammaisten kotona asumista tukevista palveluista asiakkaan / järjestäjän näkökulmista / Vammaiset-ryhmä

185 LIITE 11: Taulukko jatkossa työstettävien päätösten/ myöntämiskriteereiden yhteensovittamisen/ palveluiden kokonaisuuden hahmottaminen / Vammaiset-ryhmä

186 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunta Maakuntajärjestäjä Prosessit/palvelut/tuottajaverkosto Kulttuuripalvelut Kasvupalvelut Koti Julkinen liikenne Maakunnan liikelaitos (julkinen rahoitus) (tuottamisvastuu) (yksilötason viranomaispäätökset) Palvelulupaus Palvelujen integrointi Asiakas-neuvonta/- ohjaus Palvelu-tarpeen arviointi Palvelujen myöntäminen Sotekeskus Omaishoidontuki, yli 65 v. Omaishoidontuki, alle 65 v. Ikäihmiset Vammaiset Kehitysvammaiset 24/7 Hoiva ja asuminen yksikössä Perhehoito Tehostettu palveluasuminen Keva asumispalvelut Vammaisasumispalvelut Asumisturvallisuus 3. Sektori (asiakkaalle maksuton) Infra Yksityinen (Yksityinen rahoitus)

187 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän loppuraportti

188 Sisältö Teemaryhmän työskentely Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Nykytilan analyysi Näkökulmia nykytilaan Palvelutarpeiden ennakoinnin tietopohja Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus Asiakkuuden hallinta Asiakastarinat Vaikutusten arviointi Yhteistyö ja yhdyspinnat Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset

189 Teemaryhmän työskentely

190 Teemaryhmän työskentely, työskentelyyn osallistuneet sekä työryhmän kokoontumiset Taina Niiranen, Hämeenkyrö pj Hanna-Mari Alanen, PSHP, vpj Päivi Kiviniemi, Tampere Maritta Närhi, Tampere Elina Anttila, Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue Paula Pasanen- Aro, Ylöjärvi Matti Mäkelä, Pikassos Vesa Vaittinen, A-kilta Irmeli Tamminen, LSSAAVI Juha Mieskolainen, LSSAAVI (kevät 2017) Tarja Paulaniemi, TE- toimisto Noora Vehmas, PSHP, sihteeri Eija Stengård, henkilöstön edustaja Virpi Harjula, henkilöstön edustaja Terhi Virta, henkilöstön edustaja Veijo Vähätiitto, Digiagentti Tampere

191 Työryhmä kokoontui yhteensä 13 kertaa työskentelyprosessin aikana, pääsääntöisesti Tays psykiatrian toimialueen tiloissa. Kokoukset ovat kestäneet pääsääntöisesti 3 h. Lisäksi on ollut kaksi koko päivän työskentelyä , 25.11, 8.12, 19.12, , 13.2, 20.2, 16.3, 31.3, 7.4, 24.4, 9.5, 19.5 Työryhmä on osallistunut kokouksiin hyvin ja työryhmän jäsenet ovat väliaikoina työstäneet itsenäisesti aineistoa kokouksiin, työskentely on ollut aktiivista. Palveluiden käyttäjille, yhteistyökumppaneille, järjestötoimijoille järjestettiin lisäksi työpaja Palveluiden käyttäjiä on osallistettu myös keräämällä heiltä mielipiteitä nimettömän kyselyn avulla

192 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän tehtävät ja tavoitteet Tehdä nykytilan kuvaus ja hyvät käytännöt Laatia suunnitelma päihde- ja mielenterveyspalvelujen maakunnallisesta kokonaisuudesta sisältäen hoitoketjujen arvioinnin ja johtamisen Selvittää, millä tavoin sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön, alkoholihallintoon sekä tupakkahallintoon liittyvien tehtävät voitaisiin organisoida maakuntatasolla yhteen Valmistella alkoholivalvonnan siirtoa AVIsta maakuntaan (mikäli hallituksen valmistelussa oleva alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu) Valmistella ehkäisevän päihdetyön asiantuntijatuen ja palveluiden organisointi sekä mielenterveysavohoitopalvelujen organisointi

193 Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset

194 Päihde- ja mielenterveyspalveluita ohjaava lainsäädäntö 1/2 Sosiaali- ja terveyspalvelut - Laissa määritellään väestölle annettavat palvelut, niiden sisältö ja laajuus (vastuu tulevaisuudessa maakunnilla) Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki Vammaispalvelulaki Lastensuojelulaki Päihdehuoltolaki Terveydenhuoltolaki, keskittämisasetus Itsemääräämisoikeuslaki, Mielenterveyslaki Tartuntatautilaki Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

195 Lainsäädäntö 2/2 Asiakkaan ja potilaan asemaan vaikuttavat lait Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Asiakasmaksulaki ja -asetus Tuottamista koskevat lait Kansanterveyslaki Erikoissairaanhoitolaki Terveydenhuoltolaki Sosiaalihuoltolaki Kehitysvammalaki Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki yksityisestä sosiaalipalveluista Muut erityisryhmiä koskevat lait ja asetukset Lainsäädäntöä yhdyspinnoilla Laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista, lakia esitetään kumottavaksi - HE laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä em. lakiesitykseen linkittyvät sisältölait Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Sairausvakuutuslaki (sairauspäivärahaetuudet) Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (kuntoutus psykoterapia, kuntoutusrahaetuudet) Kansaneläkelaki (kuntoutustuki = määräajaksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke) Laki vammaisetuuksista Toimeentulotukilaki

196 STM- ehdotukset mielenterveystyön kehittämisen painopistealueiksi vuoteen 2020 Asiakkaan aseman vahvistaminen- monipuoliset, saavutettavat palvelut, sähköiset palvelut, kokemusasiantuntijuus pysyväksi käytännöksi, omaistyön vahvistaminen Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ- edistävä ja ehkäisevä päihdetyö, itsemurhien ehkäiseminen, Peruspalveluissa otetaan kattavasti käyttöön vaikuttavat edistävän työn, ehkäisyn sekä varhaisen tunnistamisen ja hoidon menetelmät. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen- palveluiden järjestäminen erityisten tarpeiden mukaisesti, integraatio ja yhteisyö Ohjauskeinojen kehittäminen- tietopohjan kehittäminen (esim. ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydestä ja laadusta, tietoa päihteiden käytön yleisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyydestä ja kustannuksista sekä palvelujen kustannuksista, laadusta ja tuloksista, SOTE- muutoksessa huomioidaan mielenterveys- ja päihdetyön erityiskysymykset

197 Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän muutos - loppuraportti 2016 projektiylilääkäri Hanna-Mari Alanen Kehittämiskohteet ja suositukset tuleville vuosille: Asiakaslähtöisyys - Hoitosuunnitelmia laaditaan yhdessä potilaan kanssa - Kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä lisätään - Asiakasraateja perustetaan - Yhteistyötä läheisten kanssa lisätään - Palveluhenkisyyttä lisätään Potilaan hoito -Hoito- ohjelmia jalkautetaan ja menetelmäosaamista lisätään (tasalaatuisuuden lisääminen) - Potilaiden aktiivista perään kyselemistä lisätään ja hoidon jatkuvuutta turvataan - Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään tehokkaammin - Psykiatrisessa sairaalahoidossa tahdonvastaisia toimia vähennetään (luvut näkyviin tulevaisuudessa sähköisille sivuille) Henkilökunta - Avohoidon resursseja ja osaamista edelleen vahvistetaan ja toimintaprosesseja kehitetään - Jokaisessa kunnassa tehdään konkreettinen suunnitelma avohoidon vahvistamiseksi - Sairaalahoidossa vahvistetaan henkilöstövahvuus valtakunnalliselle keskitasolle - Kotiutustiimien käyttöä tehostetaan - Henkilöstölle määritellään ydintehtävät, suoritteita seurataan systemaattisesti (avo- ja sairaalahoidossa) - Henkilöstöresurssin käyttöä optimoidaan toiminnoittain, tuloksia mitataan, vaikuttavuutta seurataan Palvelujärjestelmä - avohoito vastaa potilaan hoitokokonaisuudesta ja sairaalahoito on avohoidon tuki - Palvelut järjestetään matalankynnyksen periaatteella (osittain ilman lähetettä) - Liikkuvien palveluiden määrää lisätään - Toteutetaan yhden puhelun/yhden oven periaatetta - Lähetteiden käsittelyyn liittyvä viive (päiviä/viikkoja) poistetaan - Ajanvarauksen helppouteen kiinnitetään huomiota - Palveluhenkisyyttä lisätään takaisinsoitto- ja tekstiviestijärjestelmiä hyödynnetään - Etäpoliklinikkatoimintaa kehitetään asiakasta palvelevaksi - Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaalan yhteyteen (Acutan kanssa synergiaetu)

198 Kansallinen mielenterveysja päihdesuunnitelma (MIELI - suunnitelma) Suunnitelman tavoitteena oli vähentää mielenterveys- ja päihdeongelmia ja niihin liittyvää syrjäytymistä, taata palvelut, jotka perustuvat todellisiin tarpeisiin ja ovat vaivattomasti ja joustavasti saatavilla sekä perustaa toiminta hyviin ja vaikuttaviksi arvioituihin käytäntöihin. Painopistealueet: asiakkaan aseman vahvistaminen mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn panostaminen palvelujen toteuttaminen toimivana kokonaisuutena ohjauskeinojen kehittäminen Alueelliset ja paikalliset mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat Mielekästä elämää- Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia Kuntien omat mielenterveys- ja päihdeohjelmat Suunnitelman katsottiin edesauttaneen myönteistä kehitystä erityisesti kokemusasiantuntijoiden ottamisessa mukaan toimintaan, psykiatrisen tahdosta riippumaton hoidon vähentymisessä, mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden sisällyttämisessä kuntastrategioihin sekä työkyvyn ja työhön paluun tukemisen vahvistumisessa. Suunnitelmalla katsottiin olleen myös myönteinen vaikutus tietoisuuden lisääntymiseen asiakkaan aseman vahvistamisen, edistävän ja ehkäisevän työn sekä palvelujärjestelmän kehittämisen tarpeista (STM 2016)

199 Nykytilan analyysi

200 Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sisältö Avopalvelut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat hoidossa ensisijaisia Edistävän mielenterveys- ja ehkäisevän päihdetyön integroiminen kiinteämmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä) Alkoholin ja tupakan saatavuuden säätely osana päihdehaittojen ehkäisyä ja toiminta rahapelihaittojen ehkäisemiseksi Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus Päivystys Matalan kynnyksen palvelut Monipuolinen päihdehoito ja haittojen vähentäminen Psykiatrinen sairaalahoito aikuisille, nuorille ja lapsille Eri toimijoiden tuottamat mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen palvelut, kuten päivä- ja työtoiminnat, kuntouttavat yhteisöhoidot ja kuntouttava asuminen Kansalaistoiminta, vapaaehtoistyö Kotiin suuntautuva työ Ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki Kriisitilanteiden psykososiaalinen tuki Kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto vastaa asukkaidensa mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä, varhaisesta tunnistamisesta, asianmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Asukkaiden päihteiden riskikulutuksen tunnistaminen ja hoito Erityisryhmien päihde- ja mielenterveyspalvelut (esimerkiksi kotoutujat/maahanmuuttajat, syömishäiriöt, transsukupuoliset)

201 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila (1/3) Terveydenhuoltolain mukaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alaisuuteen, minkä lisäksi palveluja toteuttavat myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Palveluja toteutetaan kolmella tasolla: kuntien peruspalveluissa, kuntien erikoissairaanhoidossa sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskuksissa mielenterveys- ja päihdepalveluja on tarjolla matalan kynnyksen neuvontapalveluina sekä avovastaanoton lääkärin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin palveluina. Laitosmuotoista päihdekatkaisuhoitoa sekä kuntouttavaa hoitoa on vähennetty ja tilalle on kehitetty avotoimintaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa avohoitopalvelut Sastamalan kaupungille ja kolmostien tilaajarenkaan kunnille (Ikaalinen, Hämeenkyrö). Muilla kunnilla on omia erikoissairaanhoidon tasoisia palveluja, esim. mielenterveystoimiston tuottamia tai keskitettyjä psykiatrian erityspalveluja. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa psykiatriset sairaanhoitopalvelut kaikille kunnille sekä psykiatrian avopalveluita neuro-, vanhus- ja yleissairaalapsykiatriassa

202 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila (2/3) Psykiatrinen sairaalahoito on keskittynyt Pitkäniemen sairaalaan, minkä lisäksi sairaalahoitoa annetaan Vammalan sairaalassa. Pirkanmaalla on v aikuispsykiatrisia sairaansijoja käytössä 214 kpl, mikä tarkoittaa 85 %:n käyttöasteella 0,43 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Luku on kansallisten ja kansainvälistenkin suositusten mukainen. Jos otetaan mukaan myös lasten ja nuorten sairaansijat (100% käyttöasteella), luku on 0,44 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Riittävästä resursoinnista on huolehdittava sekä sairaala- että avohoidossa. Tays psykiatrian siirrosta Pitkäniemestä Taysin kampukselle on tehty asemointipäätös. Siirto on suunniteltu tapahtuvaksi vuosien aikana

203 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila (3/3) Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Kunnat järjestävät mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta sosiaalipalvelut joko omana tuotantonaan tai ostopalveluna (mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut ja kotiin suunnattavat palvelut sekä päihdepalvelut avotoiminta ja laitoskuntoutus). Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla virka-ajan ulkopuolisessa sosiaalipäivystyksessä. Palvelua ylläpidetään Tampereella. Seudullista yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaaliasiamies- ja selviämishoitoasematoiminnassa. Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti tarjoamalla esimerkiksi kunnan, Kelan ja TE- viranomaisten verkostoyhteistyötä (TYP- verkostoyhteistyö)

204 Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön nykytila Pikkulapsiperheen palvelut: Perhesuunnitteluneuvolantoiminta, äitiysneuvola, lastenneuvola; Ennaltaehkäisevä työote ja perhetyöntekijän palvelut, sekä psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, Sosiaalipalveluiden perheneuvola/ pariterapia, lastensuojelullinen perhetyö Peruskouluikäisten ja opiskelijoiden palvelut: Kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto: Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä ja terveydenhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, psykologi. Palvelut myös 2. asteen koulutuksessa Työikäisten ja nuorten aikuisten palvelut: Aikuisneuvola,työttömien terveystarkistukset, omaishoitajien terveystarkistukset, omalääkärin vastaanottotoiminta: ennaltaehkäisevä toimintamuoto, puheeksi ottaminen, motivoiva haastattelu, Audit jne. Ikääntyneiden palvelut: Vanhusten terveystarkistukset/ ennaltaehkäisevät kotikäynnit kotihoidosta. Käynnit yhdessä kotisairaanhoitajan tai päihdepsyk sairaanhoitajan kanssa, vanhusten hoivapalvelut; päivätoiminta, ruokapalvelut Liikuntapalvelut; liikunnanohjaus/neuvonta: koko väestölle Matalan kynnyksen palvelut omassa kunnassa: mm. päihdesairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, ilman lähetekäytäntöä. Monimuotoinen työskentelytapa sekä jalkautuminen maakuntaan. sosiaalitoimen sosiaalityö esim. päihdekuntoutusohjaajan palvelut Kolmannen sektorin tuottamat lähipalvelut: päivätoiminta, työpajat,kerhot esim. Omaiset mielenterveyden tukena yhdistyksen koulutus ja vapaaehtoistoiminta Kriisiryhmätoiminta: traumaattisten tapahtumien jälkeinen toiminta ja ohjaus Internetpalvelu Rikosuhripäivystys Erikoissairaanhoito joka ikäryhmässä

205 Ennaltaehkäisevän päihdetyön nykyiset tavoitteet Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) oikeuttaa kunnat ja maakuntatason vastamaan ehkäisevän päihdetyön lakisääteisistä tehtävistä alueella ja kunnassa Ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvat alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelaaminen. Työ kattaa kaikki ikäryhmät Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa ( STM) on tavoitemittarit vuoteen 2025 sekä kuusi painopistettä: 1) EPT:n valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa 2) Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen sote politiikan ja yksilön valintojen tueksi 3) Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan ja tukea tarjotaan varhain 4) Paikallista alkoholi-, tupakka. Ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä 5) Haittoja ehkäistään lähiyhteisöissä 6) Ammattilaisilla on riittäväsit ehkäisevän päihdetyön osaamista Alkoholihallinto maakunnassa, Ehkäiseväpäihdetyö maakunnassa ja kunnassa toimivat yhteistyössä alkoholin saatavuuden kysymyksissä Monialaisen maakunnan ja kunnan välisen viranomaisyhteistyön lisäksi sovittava yhteistyö alkoholilupahallinnon, tupakkavalvonnan ja järjestöjen kanssa Kuntien ja kuntalaisten osallisuutta päihdehaittojen ennalta ehkäisyssä lisättäneen lupakäytännöissä (Alkoholilaki xx/xx 2017, uudistus siirtynee loppuvuoteen) Monialaisen työn johtaminen, ehkäisevä päihdetyö mukana maakunnallisten sekä kuntien hyte- sekä päihde-ja mielenterveysryhmien työssä EPT yhdyshenkilöt/koordinaattorit riittävästi resursoituna maakunta- ja kuntatasolla monialaisen työn koordinoijina hyvinvointikertomus ja suunnittelutyössä

206 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdyspinnat Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio ei toteudu tällä hetkellä saumattomasti. Yhteinen yhdyspinta täytyy rakentaa. Ehkäisevä päihdetyö- siirtyminen päihdepalveluihin ja tarvittaessa takaisin Asumiseen liittyvät palvelut LAPE- teemaryhmä Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, palveluketjut ja vastuut siirtyminen aikuispalveluihin Lastensuojelu ja sosiaali- ja perhetyö Kotiin vietävien palvelujen teemaryhmä Kotona asuvat ikäihmiset - kotihoito Omaishoitajien tukeminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen teemaryhmä Oppilashuollon tukeminen, kuraattorit ja psykologit Työllisyydenhoito ja koulutuspalvelut Työttömien terveyspalvelut (työttömien terveystarkastukset, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit) Sosiaalisen osallisuuden palvelut Pitkäaikaistyöttömien tuki arjessa, osana työelämälähtöistä kuntouttavaa työtoimintaa Etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, ohjaamot/nuortentalot TE-palvelut Kotoutumispalvelut Kelan palvelut (terapia, eläke, toimeentulo, työkyvyttömyys) Matalan kynnyksen palvelut, järjestötyö Julkinen liikenne ja sen kehittäminen kunnissa

207 Nykyinen päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaalla on tällä hetkellä noin 80 sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipistettä (pitäen sisällään myös asumispalvelut), joista on saatavilla päihde- ja mielenterveyspalveluja. Suurin osa toimipisteistä sijaitsee Tampereen seudulla Muissa kunnissa palvelut ovat usein terveyskeskusten ja sosiaalitoimistojen yhteydessä (Lähde: Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä)

208 Näkökulmia nykytilaan

209 Nykytilassa toimivaa - mitä halutaan vahvistaa Henkilökunnan osaaminen niin perustasolla kuin erikoissairaanhoidossa on osaamista ja vahvaa ammattitaitoa Paikalliset, toimivat hyvät hoitamisen käytännöt mm. kotiin vietävät palvelut, Herää huoli hanke, Stoppiryhmä, moniammatillisuus Parempi arki- hanke Vaikuttavat hoitomenetelmät - sekä ehkäisevän työn menetelmät käytössä Matalan kynnyksen palvelut myös joustavuutta vastaanottoajoissa Sote- integraatio osassa kuntia on tehty integraatiota jo pitkään Kokemusasiantuntijuus kokemusasiantuntijuus monipuolisesti käytössä osassa kuntia Kolmas sektori vahva toimija monipuolinen toimintakenttä Digitaalisuus Hyödyntäminen aloitettu kunnissa Esim. Kanta.fi, ODA, Mielenterveystalo.fi Eri kokoisten kuntien osaamisen hyödyntäminen esim. hankintaosaaminen, monipuoliset palvelut

210 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Hoidon kokonaisuuden pirstaleisuus ja hoitoprosessin toimivuus Mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemisessä vaihtelua Palvelut eivät muodosta aina toimivaa kokonaisuutta tai vastaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin Asioinnin monimutkaisuus Palvelutarpeen arvioinnin haasteet; oikea-aikaiset palvelut Hoidon sisältö ja laatu Matalan kynnyksen hoitoa, ennaltaehkäiseviä palveluja sekä päihteettömyyteen tukevia hoitoja tarjolla melko vähän Vaikuttavat hoitomenetelmät eivät ole käytössä kaikissa kunnissa yhtä laajamittaisesti Hoitaminen saattaa olla toisinaan hyvin sairaussekä lääkehoitokeskeistä Terapiapalveluita on saatavilla niukasti perustasolla Sairaalajaksot koetaan toisinaan liian lyhyiksi, myös sairaalasta kotiutumisprosessi vaihtelee kunnan mukaan Epätasainen kirjaamisen taso Puutteelliset hoitoketjut päihdehuollossa Asiakkaat tuovat edelleen esille päihdelaitoskuntoutuksen tarvetta Yhteisen tietojärjestelmän puuttuminen Tiedot eivät liiku potilaan mukana Resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen haasteet Toisinaan henkilökunnalla osaamisen vajetta Osaamista ei saada käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla, erikoissairaanhoito/perustaso Resurssit eivät kohdennu aina parhaalla mahdollisella tavalla - Ovatko perustason resurssit kunnossa? Kuntien eritasoinen palvelukenttä ja yhteistyö kuntien välillä Palvelutarjonta vaihtelee kuntien välillä- isossa kunnassa monipuolisemmat palvelut Yhteistyön vajetta kuntien välillä- lähinnä kunnat, joissa soten hoitavat yksityiset toimijat Kolmannen sektorin laadun varmistamisen mahdollisuus sekä kolmannen sektorin monipuolinen toiminta kaikissa kunnissa Asumispalveluissa kuntoutuminen jää osittain vajaaksi Kolmannen sektorin tarjonta epätasaista, samaa toimintaa ei ole tarjolla kaikissa kunnissa

211 Palvelunkäyttäjien kokemuksia mikä nykypalveluissa toimii? (asiakaskyselyn tuloksia) Asiakkaita kuunnellaan ja osallistetaan yhä enemmän Kokemusasiantuntijuus, potilaskeskeinen ajattelu Ammattitaitoinen, osaava henkilökunta Luotettavuus, kohtaaminen, jatkuvuus Monipuoliset, joustavat palvelut Joustavat, monipuoliset palvelumuodot päihde- sekä mielenterveyshoidossa kun hoitoon pääsee (esim. ryhmät, poliklinikkatoiminta, päivätoiminta jne.), matalan kynnyksen hoito, lähetteettömyys sekä kolmas sektori Hoidon sisältö Kehittävä ote toiminnassa, hoidon sisältö merkityksellistä asiakkaille (esim. vertaistuki, yksinäisyyden torjuminen, yhteisöllisyys) Maksuttomat palvelut Palvelut ovat saatavilla kaikille tulotasosta ja varallisuudesta riippumatta Palvelut ovat tarjolla lähellä Palveluihin on mahdollista päästä, koska ne ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä

212 Palvelunkäyttäjien kokemuksia - mitä nykypalveluissa tulisi kehittää? (asiakaskyselyn tuloksia) Tiedon saaminen Potilailla ei ole tietoa mihin tulee hakeutua hoitoon, hoitopoluista ei ole tietoa aina henkilökunnallakaan. Mistä saa apua, kun sitä tarvitsee? Hoitoon tulisi päästä ajoissa Hoitoon pääseminen ajoissa vaikeaa, apu tulee liian myöhään, jonot ovat pitkät, psykiatrille vaikeaa päästä. Hoitoa ei saa, kun sitä tarvitsee. Hoidon sisältö ja jatkohoito Hoito on pirstaleista ja päällekkäistä, tieto ei aina kulje toimijoiden välillä. Perheet ja lähiverkosto mukaan vielä paremmin hoitoon. Hoidot ovat melko lyhyitä ja hoito saatetaan päättää potilaan näkökulmasta liian aikaisin. Jatkohoito koetaan toisinaan liian kevyeksi ja tukemattomaksi sekä mielenterveys- että päihdepuolella Edelleen potilailla kokemusta pompottelusta, jos olet sekä mielenterveysettä päihdeongelmainen. Potilaat kokevat toisinaan olevansa väliinputoajia. Palveluohjauksessa haasteita

213 Palvelutarpeiden ennakoinnin tietopohja

214 Tulevaisuus Pirkanmaalla - päihde ja mielenterveyspalvelujen tarve? Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen Kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin, reuna-alueiden väestö vähenee Kuntakohtaisia eroja huoltosuhteessa, erot kasvavat v ennusteen mukaan Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa keskimäärin Työllisyysasteessa kuntakohtaisia eroja Pirkanmaalla verotettavat tulot / asukas keskimäärin alhaisemmat kuin koko maassa (Lähde: Nykytilan selvitys Pirkanmaalla 2016)

215 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdehuollon palvelut (2014) Lähde: Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla, nykytilan selvitys Mielenterveys Päihdehuolto Yksityinen Avohoitokäynnit yhteensä Avohoitokäyntejä suhteessa maan keskiarvoon Masennuslääkkeistä Kelakorvausta saaneet Avopalvelujen asiakkaat (A-klinikka ja muut) Katkaisuhoitoasemien asiakkaat Alkoholia liikaa käyttäviä aikuisväestöstä Psykiatrikäynnit Pirkanma a Tulevaisuus mielenterveyspalveluissa % % Tulevaisuus päihdepalveluissa Peruspalvelujen vahvistaminen - helposti saavutettavat, matalan kynnykset palvelut, lähellä potilaita Mielenterveyttä edistävälle työlle varmistettava resurssit - edistävä työ on kustannustehokasta ja vaikuttavaa Saumattomat palveluketjut - hoidon jatkuvuus keskeistä Valinnanvapaus? Alkoholinkäyttö kääntynyt laskuun, huumeiden käyttö lisääntynyt Laajempi väestöpohja mahdollistaa paremmat palvelut Toimivia päihdepalveluja tulee hyödyntää jatkossakin Integraation vahvistaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Kilpailutettavien ja julkisella rahoituksella tuotettavien palveluiden sekä arjen tukea antavien järjestöjen yhteistyö (Lähde: THL:n ennakkoarviot

216

217 Mielenterveysindeksi ikävakioitu ,7 89,2 91,7 95, , , ,9 112,4112,7 116,3116,4 118,4 113, , ,8 73,6 80,

218 Psykoosien esiintyvyysindeksi Pirkanmaalla 2015 (Kela) ,6 85,2 85,6 87,1 93,2 94, ,1 97, ,6 99,9 100,6 104, ,3108, ,7 69,3 70,7 71,8 72,9 74,6 75, Indeksi kuvaa ikä- ja sukupuolivakioituna psykoosien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100)

219 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

220

221 Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus

222

223 Tulevan palvelukokonaisuuden kuvaus mukailtu palvelu- ja integraatiotyöryhmän mukaista määrittelyä Lähipalvelut Kotona tai digitaalisesti taskussa itsehoito, itse-arviointi, tietoa mielenterveydestä (Mielenterveystalo.fi) Digi: ajanvaraus (sähk.), etähoito, hoidon seuranta, nettiterapia, hoitoon sitoutumiseen liittyviä sovelluksia: tekstiviestit, sähköpostit, video-yhteys (Lync, Skype jne.) Palvelut lähellä kotia Opiskelijahuolto (koulukuraattorit, psykologit) Terveysneuvonta; terveyskioski, lähitori, muut palvelut kauppakeskuksissa tms., mielenterveyttä edistävä ja päihdehaittoja ehkäisevä työ, päihteettömyyttä tukeva, kulttuuri - ja liikuntapalvelut järjestöjen kansalaistoiminta, avustuspohjainen toiminta sosiaalinen kuntoutus (laki sosiaalihuoltolaista) osallisuutta vahvista kuntouttava työtoiminta (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) Liikkuvat palvelut Kotikuntoutus, kotiin tehtävä työ, pyörillä kulkeva palvelu Maakuntatason palvelut/ Erityistason palvelut Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset ja hoidot (myös mielentilatutkimukset), STM:n asetuksen mukaiset sukupuoli-identiteettitutkimukset Vaativa yleissairaalapsykiatria (esim. SYV-potilaan hoidon alkuvaihe, kipupsykiatria) Päihdepsykiatrinen korvaushoitojen arviointi Vanhuspsykiatrinen konsultaatio Vaikeat syömishäiriöt Kehitysvammapsykiatrinen arviointi/ konsultaatio), ei-kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt Neuromodulaatiohoidot (DBS, rtms, ECT) psykoterapioiden maakuntatasoinen kooordinointi Aluetason palvelut/ Seudulliset palvelut Palvelut sote- keskuksissa (suoran valinnan toiminta, vapaan kilpailun piirissä) Maakunnan määrittelemät palvelut, peruspalvelut-matalalla kynnyksellä Safe house-hoito vuodeosastoilla alueilla- psykiatrisen konsultaation turvin Mt-ja päihdetiimit sotekeskuksissa (moniammatillisuus): psykiatriset sairaanhoitajat, päihdesairaanhoitajat, psykologi, lääkäri; sosiaaliohjaus ) psykiatrisen sekä päihdepsykiatrisen konsultaation turvin-> HUOM! Hallinnollinen sijoittuminen maakunnan liikelaitoksen alaisuuten Laitoskatkot (vuodeosastokatkot) osassa, avokatkot kaikissa Korvaushoito, huumekatkaisut, vieroitushoidot Maakunnan liikelaitoksen tuottamat palvelut: Maakunnan liikelaitoksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö Osastohoito, päivystys Maakunnan liikelaitoksen alueelliset, jalkautuvat moniammatilliset mielenterveys- ja päihdetyöryhmät (vahva avohoito), muutamassa työryhmässä laajempi palveluvalikko Vaativan tason sosiaalityö ja viranomaispäätökset Maahanmuuttajien psykiatrinen arviointi ja hoito, konsulaatio Maakuntasoiset huumehoitopalvelut Koulutus, kehittäminen, laadunarviointi, työnohjaus, koordinointi Palveluista muodostuu asiakkaille toimiva kokonaisuus, jossa yhteistyö eri toimijoiden kesken ja siirtyminen palveluista/tasoista toiseen toteutuu joustavasti

224 Maakunnan rooli palveluiden järjestämisessä Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista erityistason ja vaativista palveluista. Maakunta voi päättää ottaa henkilökohtaisen budjetin käyttöön laissa säädettyä laajemmin. Maakunta päättää palveluntuottajien korvausten yksityiskohdista. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset. (STM 2017) 224

225 Digitaalisuus ja teknologian hyödyntäminen päihde- ja mielenterveyspalveluissa Digitalisaatiotavoitetila 2022 Kaikki saman tiedon äärellä, sekä asiantuntijat että asiakkaat ja omaiset 24/7 palveluneuvonta Innovatiivinen asiakaslähtöinen palvelulogiikka (paikat, viikonpäivät ja kellonajat huomioiva) Kuntalaisen itse/omahoito Varhaisen vaiheen digitaaliset palvelut Palvelutuotannon läpinäkyvyys (mitä tarjolla, laatu arvioitu) Markkinointi ja imago kunnossa Digi tukee palvelukenttää ei kaikkea resurssia raskaisiin erikoissairaanhoidon palveluihin ODA, Kanta.fi ja Mielenterveystalo.fi osaksi palvelurakennetta Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus esim. Virtu.fi Edellytykset tavoitteeseen pääsemiseksi (alkaen tavoitetta lähinnä olevasta ajasta, siirtyen kohti lähtötilannetta) Muutosten vaikutusten mittaus Resurssien oikein kohdentaminen, henkilöstön joustava käyttö Tiedolla johtaminen kunnossa (toiminnanohjausjärjestelmä) Avoin toimintamalli, osaamiskapasiteetti käyttöön Asennemuutos (ei jakoa perus- ja erikoispalveluihin) Erikoissairaanhoitoa myös perustasolle Asiakkaiden kanssa innovointia (palvelumuotoilua) Kokemusasiantuntijuus, osallistaminen Kehittäminen ketteräksi Tietoa ja osaamisen lisäämistä digitalisaatiosta ja asennemuutos (työntekijät, päättäjät, asiakkaat) Yhteistyö muiden palvelualueiden kanssa (nuorisotyö, lapset ja perheet, koulu) Asiakkaan arjen kunnioittaminen Skype-neuvonta, konsultaatiot Järjestelmät, joihin asiakaskin voi kirjata

226 226 Kela

227 Asiakkuuden hallinta

228

229

230

231 Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelutarpeiden erityispiirteitä Hoidon saatavuus ja saavutettavuus ei ole riittävää häiriöiden yleisyyteen nähden. Peruspalvelujen vahvistaminen on tärkeää, koska valtaosa palvelukysynnästä kohdistuu perustasolle jo mielenterveyshäiriöiden suuren esiintyvyyden vuoksi. Perustasolla voidaan ensilinjassa tunnistaa mielenterveyshäiriöt ja hoitaa osa häiriöistä. Vain viidesosa palvelun tarvitsijoista on riittävässä ja laadultaan hyvässä psykiatrisessa hoidossa ja yli puolet on vailla mitään hoitoa. Mielenterveys -ja riippuvuuspalvelujen asiakkaat käyttävät usein useampaa palvelua, jolloin on he hyötyisivät näiden palvelujen sujuvasta yhteistyöstä Tiedolla johtamisen tulee korostua mielenterveys- ja päihdepotilaiden palveluiden suunnittelussa ja kohdentamisessa Alueelliset tarpeet ja hoitovajeet tulee tunnistaa ja mihin palveluja tulisi kohdentaa Osa mielenterveys- ja päihdepotilaista tarvitsee aktiivista ja motivoivaa palveluohjausta sekä tukea valinnanvapauden käyttämiseen Peruspalveluissa kohdataan runsaasti psykosomaattisesti oireilevia potilaita sekä päihteitä ongelmallisesti käyttäviä potilaita (tapaturmat, päihtyneet jne) ja myös somaattisesti sairaiden potilaiden psyykkistä oireilua. (peruspalveluissa supportiivista tukea)

232 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKUUKSIEN ASIAKKUUSPOLKU ASIAKAS PALVELUO HJAUS KOKONAISTILANTEEN KARTOITUS Ei jatkotoimen-piteitä TYÖSKENTELY- JAKSO JATKOSUUNNITELMA lyhytterapeuttisen työskentelyn päättäminen psykologi psykiatrinen sairaan-hoitaja terveydenhoitaja sosiaalityöntekijä lääkäri P u h e li n y h t e y s m u u t y h t e y s t a v a t YHTEYDENOTTO asiakkaan oma yhteydenotto LÄHETE/ YHTEIS- TYÖTAHOT NEUVONTA, KONSUL-TAATIO, KOU- LUTUS, DIGI- TAALISET TUKIMUODOT Asiakkaat sekä omaiset ja läheiset otetaan aktiivisesti mukaan hoidon / palvelukokonaisuuden suunnitteluun ASIAKKAAN NÄKÖKULMAN MOTIVAATION HUOMIOONOT- TAMINEN jatkotoimenpiteet asiakaspalautteita hyödynnetään palveluiden kehittämisessä JA LYHYTTERAPEUTTISEN SUUNNITELMAN LAADINTA ASIAKKAAN KANSSA 1-5 KÄYNTIKERTAA LÄÄKITYS- JA SAIRASLOMANTAR-PEEN ARVIOINTI OHJAUS PÄIHDEPALVELUUN, MIELENTERVEYSKESKUK- SEEN, NETTITERAPIAAN, KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUIHIN LYHYTERAPEUTTINEN YKSILÖTYÖKENTELY PSYKOEDUKAATIO KRIISITYÖ PARI-JA PERHETAPAAMISET RYHMÄT VERKOSTOYHTEISTYÖ ohjaus mahdolliseen jatkohoitoon: ryhmähoitoon, nettiterapiaan, kuntouttavaan psykoterapiaan, mielenterveyskeskukseen ja/tai muiden yhteistyötahojen piiriin (kts. alla olevat yhteistyötahot) kolmas sektori tuottaa ammatillista apua ja Vapaaehtoistyöntekijöide n toteuttamaa tukea. Esim. puhelin- ja verkkoauttamista, kasvokkaista kriisityötä, vertaistukea ja neuvontaa, kuntoutuskursseja, edunvalvontaa, asumispalveluita, päiväja virkistystoimintaa Terveysneuvonta VAPAA-AJAN TOIMINTA, SRK JA JÄRJESTÖT NEUVOLA MAAKUNNAN MIELENTER- VEYSKESKUS TYÖ- TERVEYS PERHE- NEUVOLA OPISKELIJATER VEYDEN- HUOLTO PÄIHDE- PALVELU 232 KOKEMUS- ASIAN- TUNTIJAT SOSIAALITY Ö PERHE-TYÖ KELA LASTEN- SUOJELU TYÖELÄMÄYH TEISTYÖ

233 Asiakastarinat

234 Suuntima- asiakassegmentoinnin ja ohjauksen välineenä Suuntima-palvelu on kehitetty hankeyhteistyössä ja sitä ylläpitää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Suuntima on verkossa toimiva kysymyksiin perustuva työväline, jossa sekä asiakkaalle että ammattilaiselle on omat kysymykset. Kysymykset koskevat asiakkaan terveyden, sairauden ja/tai hoidon tilannetta sekä arjessa pärjäämistä. Suuntima tunnistaa erilaisia asiakkuuksia omatoimi-, yhteisö-, yhteistyö- ja verkostoasiakkuuksia ja suosittelee asiakkuuteen sopivaa hoitopolkua. Eri asiakkuuksien polut ovat erilaisia. Suuntiman avulla asiakas ja ammattilainen voivat suunnitella asiakkaan polun yhdessä. Seuraavien sivujen asiakastarinat on jaoteltu Suuntiman mukaisesti

235 235

236 Omatoimiasiakas Jenna 25v: voimavarat hyvät ja hoidon toteutus selkeä Jenna on hiljattain eronnut avopuolisostaan ja joutunut muuttamaan pois yhteisestä kodista. Samaan aikaan määräaikainen työsuhde päättyi ja Jenna jäi työttömäksi. Jennan taloudellinen toimeentulo vaikeutui huomattavasti. Vanhemmat tukevat Jennaa, lisäksi hänellä on pari hyvää ystävää, joiden kanssa hän voi puhua tilanteesta. Jennalla on nuoruusiässä ollut vaikeampi masennus, joka Jennan mielestä hoidettiin hyvin nuorisopsykiatrialla. Sen jälkeen Jennalla mennyt hyvin useita vuosia. Jenna tulee nyt lääkärille väsymyksen ja univaikeuksien takia ja epäilee masennuksen uusiutumista. Hän on lähtenyt ajoissa hakemaan apua, jotta tilanne ei pääse vaikeutumaan liiaksi. Lääkäri aloittaa masennuslääkityksen, josta Jenna on saanut aiemmin apua. Lisäksi sovitaan seurantakäynti lääkärille. Jenna ohjataan psykiatriselle sairaanhoitajalle keskustelukäynneille sotekeskukseen. Kolmen käynnin jälkeen Jenna siirtyy käyttämään itsenäisesti Mielenterveystalon masennuksen oma-apuohjelmaa. Jenna ohjataan myös sosiaaliohjaajan käynnille, missä selvitellään taloudellista tilannetta sekä autetaan työnhakuasioissa. Sosiaaliohjaaja ohjaa Jennan kolmannen sektorin toimintaan. Seurantakäynnillä todetaan, että Jenna voi jo paremmin ja asiat ovat alkaneet järjestyä. Suuntima Tavoite Hoitosuunnitelman painopiste Ajanvaraus ja vastaanottovaihtoehdot Polkuun sisältyvät palvelut mm. Yhteydenotto ja koordinointitavat Omatoimi asiakkuus Potilaan voimavarat hyvät, hoidon toteutus selkeä Työ- ja toimintakyvyn säilyminen Omahoidon tuki Oman osaamisen vahvistaminen Käyntien tilalle muita potilaalle paremmin sopivia palveluja 236 Omahoitosuunnitelma Alkuohjaukseen panostaminen Varaa itse, nettiajanvaraus Digitaalisten palveluiden käyttö *Sotekeskuksen lääkärin vastaanotto * Sosiaaliohjaaja * Sotekeskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja * Terveysvalmennus * Terveyskirjasto Itsehoitoryhmät *Sähköinen asiointi ja omahoitopalvelut ( mm Mielenterveystalon masennuksen oma-apu) *Järjestöjen palvelut Lähetteet, muistutteet, itsenäinen sähköinen asiointi Asiakas itse asioi

237 Yhteistyöasiakas Ilkka 40 v: voimavarat hyvät, monitahoinen ja haasteellinen hoito Ilkka on sairastanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä 16 vuotta. Vointi on vaihdellut voimakkaasti ja sairauden vaikeutumisvaiheissa Ilkka on ollut sairauslomilla useita kertoja. Ilkalla on vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta. Perheen vuorovaikutussuhteet ovat lämpimät. Pääsääntöisesti Ilkka on ollut työterveyshuollon hoidossa. Nyt Ilkka on päätynyt psykiatriseen sairaalahoitoon manian vuoksi. Ilkka kotiutuu kuitenkin nopeasti kotiin annettavan psykiatrisen hoidon avulla. Ilkka käyttää runsaasti alkoholia ja tuhlaa perheen rahoja. Sotekeskuksen sosiaalityöntekijä selvittää Ilkan kanssa perheen talousasioita ja tukee päihteettömyyteen. Perhe on saanut aiemmin lapsiperheintervention ja siinä esiin tulleita selviytymiskeinoja vahvistetaan kotikäynneillä. Ilkka jatkaa maakunnan liikelaitoksen psykiatrian poliklinikalla hoidossa kunnes sairauden tasapaino löytyy ja Ilkka siirtyy takaisin työterveyshuollon hoitoon. Suuntima Tavoite Hoitosuunnitelman painopiste Ajanvaraus ja vastaanottovaihtoehdot Polkuun sisältyvät palvelut mm. Yhteydenotto ja koordinointitavat Yhteistyöasiakkuus Potilaan voimavarat hyvät, monitahoinen ja haasteellinen hoito Työ- ja toimintakyvyn parantaminen Tehokkaampi yhteistyö ja tiedonkulku ammattilaisten kesken Uusia yhteisiä palveluja Hoidon sujuvuus Moniammatilliset interventiot ja niiden koordinointi Asiakas ja ammattilaiset sopivat työnjaosta Yhteisvastaanotot (1 potilas, monta ammattilaista) *Valmisteleva vastaanotto *Sovittu yhteistyöprosessi ammattilaisten välillä *Verkostokokous *Maakunnan psykiatrinen hoito, omaistyö, ryhmähoito, kotiin annettavat palvelut, jatkohoito esim. työterveyshuollossa Sähköisten palveluiden käyttö itsenäisesti ja myös ammattilaisten kesken Omalääkäri/ vastuuhoitaja tai erityistilanteessa (erikoissairaanhoidon/ maakunnan) lääkäri tai hoitaja *Erilaiset kuntoutusmuodot *Vertaistukihenkilöt, - ryhmät ja 237

238 Yhteisöasiakas Pekka 63 v: voimavarat heikot, hoidon toteutus selkeä Pekasta tulee lähetteellä sotekeskuksesta maakunnnan liikelaitoksen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ahdistuksen, ärsyyntyneisyyden ja lisääntyneen epäluuloisuuden vuoksi. Pekka on pitkällä sairauslomalla polvivaivojen takia ja eläköitymässä. Maakunnan liikelaitoksen psykiatrian poliklinikalla käynnistetään tutkimus- ja hoitojakso. Jaksoon kuuluvalla parikäynnillä selviää, että Pekan vaimo on hyvin väsynyt tilanteeseen. Vaimo ohjataan omaisneuvontaan, jossa etsitään keinoja jaksamisen tueksi. Pekalle aloitetaan lääkitys oireiden lievittämiseksi. Keskustelukäynneillä todetaan, että oireet liittyvät Pekan kokemiin kipuihin sekä lähestyvään eläköitymiseen. Pekka ohjataan kolmannen sektorin kipupotilaiden ryhmähoitoon. Lisäksi Pekka lähtee tutustumaan miehille tarkoitettuun järjestötoimintaan yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa. Pekan oireet lievittyvät ja hoitojakso psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa päätetään. Pekan hoito jatkuu sotekeskuksessa. Suuntima Tavoite Hoitosuunnnitelman painopiste Ajanvaraus ja vastaanottovaihtoehdot Polkuun sisältyvät palvelut mm. Yhteydenotto ja koordinointitavat Yhteisöasiakkuus Potilaan voimavarat heikot, hoidon toteutus selkeä Toimintakyvyn ja omatoimisuuden tukeminen Potilaan osaamisen lisääntyminen Motivoituminen, voimaantuminen Psyykkinen tuki ja palvelujärjestelmän käytön hallinta Sitoutuminen, sovittu seuranta-aikataulu ja yhteydenpitokeinot Luottamussuhteen rakentaminen Ammattilainen sopii seuraavan ajan Säännölliset yhteydenotot sovitulla tavalla *Hoitajavastaanotto *Voimaannuttavat ryhmät (esim. kipupotilaiden ryhmä ) *Läheisten osallistuminen ja huomiointi (omaistyö) *Maakunnan psykiatrinen hoito *Sopeutumisvalmennus *Vertaishenkilöt- ja ryhmät, kokemusasiantuntijat *Puhelin- ja nettipalvelut Sähköisten palveluiden käyttö itsenäisesti ja myös ammattilaisten kesken Omalääkäri/ vastuuhoitaja tai erityistilanteessa (erikoissairaanhoidon) maakunnan) lääkäri tai hoitaja 238

239 Verkostoasiakas Tiina 23v: voimavarat heikot, monitahoinen ja haasteellinen hoito- ja palveluverkosto Tiina on 2-vuotiaan maakunnan liikelaitoksen sijaishuoltoon sijoitetun lapsen äiti, joka odottaa toista lastaan, Tiinalla itsellään on sijaishuoltotausta ja rikosrekisteri (huumeidenkäyttö- ja pahoinpitelytuomioita). Peruskoulu jäänyt kesken, ei ammatillista koulutusta, käy tällä hetkellä kuntouttavassa työtoiminnassa Huumetaustasta johtuen on korvaushoidossa, hakee lääkkeet päivittäin päihdesairaanhoitajalta sotekeskuksesta, kontrollilabrat, jotta voi tavata lastaan, usein kuitenkin retkahdukset estäneet tapaamisen Psykiatrian hoitojaksoja on ollut lapsuudesta lähtien, hän käy tällä hetkellä psykoterapiassa maakunnan koordinoimana. Tiina on ollut maakunnan liikelaitoksen koordinoimassa laitosmuotoisessa päihdekuntoutuksessa useamman kerran, viimeksi Järvenpään sosiaalisairaalassa. Äitiyden alkumetreillä lapsen kanssa Ensi- ja turvakodissa. Perhe on saanut kotiin tehtävää maakunnan liikelaitoksen intensiivistä perhetyötä. Tiiviit tukitoimet; sosiaalietuudet, lastensuojelun sosiaalityö ja äitiysneuvolan seuranta, ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehty. Käynnissä hallintooikeusprosessi huostaanoton vahvistamisesta Suuntima Tavoite Hoitosuunnitelman painopiste Ajanvaraus ja vastaanottovaihtoehdot Polkuun sisältyvät palvelut mm. Yhteydenotto ja koordinointitavat Verkostoasiakkuus Potilaan voimavarat heikot, monitahoinen ja haasteellinen hoito Pärjäämisen tukeminen Ammattilaisten selkeä koordinaatiovastuun määrittäminen ja kantaminen 239 Asiakkaan kokonaissuunnitelman laatiminen ja seuraaminen Hoidon koordinaattori Oma työpari huolehtii Kutsutaan/haetaan/verkostoja perhetapaamiset, kotikäynnit *Lääkityskysely *Nimetty hoidon koordinaattori *Verkostoyhteistyö laaja-alaisesti *Sosiaaliset tukikeinot (perhetyö jne) *Kuntouttavat ryhmät ja muut kuntoutusmuodot *Kotitori *Erityistyöntekijät *Omaisten ja läheisten tuki Kotikäynnit Sähköisten palveluiden hyödyntäminen myös läheisten kanssa Ammattilaisten säännöllinen ja proaktiivinen yhteydenpito (esim puhelin) Tarkoituksenmukaisin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisetn työpari= palvelukoordinaattori/ asiakasvastaava ja kuntoutusohjaaja

240 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio muihin palveluihin kaikilla tasoilla Psykiatriset osastojaksot Sijaishuolto Tehostettu neuvolatyö Vauvaperhety ö Kasvupalvelu t Psykoterapia Päihdelabrat Korvaushoito Opiskelu Päihdesh Perhetyö vastaanotto Kuntouttava työtoiminta Lastensuojelun sosiaalityö Lapsiperheide n kotihoito Ennakollinen lastensuojelu Äitiysneuvola Lastenneuvola Valvotut lapsen tapaamiset Kelan etuudet Ensi- ja turvakoti Päihdelaitoskuntoutus Vankila Rikosseuraa muslaitoksen seuranta

241 Päihde- ja mielenterveys teemaryhmä: Mielenterveys- ja päihdepotilaat tarvitsevat selkeät hoitopolut. Heistä 10-15% tarvitsee tukevaa ohjausta valitakseen palveluita ja kulkeakseen palveluverkossa. THL Johtajapäivät Esimerkkislaidit Sinikka Salo 241

242 Vaikutusten arviointi

243 Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden palvelukokonaisuus Ihminen Mielekästä elämää kotona ja kotiin Omahoito Palveluita tarvittaessa eri kanavien kautta Johtaminen Tiedolla johtaminen korostuu Muutosjohtamistaidot Viestintä ja tiedottaminen Osaaminen ja uudistuminen Vastuu omasta osaamisesta Innovatiivinen kehittäminen osana arjen työtä Arvostetaan omaa ja toisen osaamista Mielekästä elämää Pirkanmaalla Resurssit ja talous Vastuullinen kustannustietoisuus Kustannuskasvun hallinta Palvelurakenteen optimointi- oikea resurssien kohdentaminen Prosessit Sujuvat prosessit Digitaalisuuden hyödyntäminen

244 Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkkoonlähde PoPSTer- hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut- työryhmän loppuraportti

245 Vaikutuksia päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkkoonlähde PoPSTer- hanke, Mielenterveys- ja päihdepalvelut- työryhmän loppuraportti

246 Vaikutukset osaamisen kehittämiseen Peruskoulutukseen riittävästi aloituspaikkoja Moniammatil-lisen yhteistyön ja palvelutarpeen arviointi Moniam-matillisen työn johtaminen Kirjaaminen Osaaminen Digitaalisuus työvälineenä Monipuoliset menetelmäkoulutukset kaikilla tasoilla Ennalta-ehkäisevä ajattelutapa Viestintä ja tiedottaminen 246

247 Vaikutukset henkilöstöön Tehtävän-kuvien selkeyttäminen Epävarmuus tulevasta, siirtyvän henkilöstön määritteleminen Palkat, palvelussuhteet ja etuudet, palkkaharmonisaatio Yt-neuvottelut Henkilöstö Muutosjohtaminen Henkilöstöpolitiikka Viestintä ja tiedottaminen Kelpoisuusvaatimukset 247

248 Yhteistyö ja yhdyspinnat

249 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdyspintoja, esimerkkejä Palvelut järjestetään ja integroidaan siten, että palvelujen järjestämistä ja tuottamista ei ohjaa osaoptiointi ja palvelut järjestetään siten, että päällekkäiset toiminnat ja palveluvajeet minimoidaan. Yhdyspinnat maakunnan sisällä Sote-yhdyspinnat Sosiaalinen osallisuus Työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutuksen palvelut Kuntouttava työtoiminta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntien ja maakunnan yhdyspintoja Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö Yhteistyö Etsivässä nuorisotyössä Perheiden talo (vanhemmuuden tuki) Luodaan yhteiset tavoitteet ja asiakasprosesseja johdetaan yhdessä. Tehtäväjaon valtion, kuntien ja maakuntien välillä tulee olla selkeä.. Kasvupalvelut (sisältää nykyisiä TE-palveluja korvaavia palveluja uuden lainsäädännön myötä) Työttömien työnhakijoiden palvelut Työllistymisen monialaiset palvelukokonaisuudet maakunnassa, sosiaali- ja terveyspalvelujen asemointi osana työllistymistä edistäviä palvelukokonaisuuksia Järjestöyhteistyö Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka Oppilas ja opiskeluhuolto Asumispalvelut Kaavoitus, maankäyttö ja palveluverkot Tukipalvelut Maahanmuuttajien kotouttaminen Joukkoliikenne ja kuljetukset Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Muita yhdyspintoja Kela Seurakunnat Ylimaakunnallinen yhteistyö

250 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset

251 Keskeiset viestit jatkovalmisteluun 1/3 Vahvistaako uudistus perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita ja toteuttaako kansallisia päihde- ja mielenterveyslinjauksia? Asumispalveluiden keskitetty koordinaatio laadun varmistus, valvonta,kriteerit: sopimusosaamisen keskittäminen Psykoterapioiden sekä muiden vaativien hoito- ja kuntoutusmuotojen keskitetty koordinointi keskittämisasetusluonnoksen mukaisesti (viisi yliopistosairaalaa) Moniammatillisuuden varmistaminen ( lääkäri-sairaanhoitaja-sosiaalityöntekijä-tiimit) Psykososiaalisen tuen ja kriisityön maakunnallinen koordinaatio- vastuut ym. Määriteltävä Tiedolla johtaminen: Vaikuttavuusmittareita ja seurattavia indikaattoreita tulee hyödyntää

252 Keskeiset viestit jatkovalmisteluun 2/3 Maakunnan liikelaitoksella tulee olla riittävä ohjaus- ja koordinointimahdollisuus sotekeskusten päihde- ja mielenterveysryhmin Pääsääntöisesti ja päihde ja mielenterveyspalvelut ovat maakunnan liikelaitoksen hallinnoimaa toimintaa; myös sote-keskuksen päihde- ja mielenterveystiimit Maakuntaan tulisi perustaa oma alan koulutus- ja kehittämiskeskussubstanssiosaaminen varmistettava. Miten varmistetaan kaikkien toimijoiden arjessa tehtävä kehittämistyö? Koulutus, kehittäminen, työnohjaus, laadunarviointi-> laadunarvioinnin tulee ulottua myös yksityisiin palveluntuottajiin Perustasolla tulee olla neuvonnan ja ohjauksen lisäksi myös hoitoa päihde- ja mielenterveyspotilaille. Kolmannen sektorin työn jatkuvuus tulee turvata lisäämällä rahoittajien (nyt kunnat ja STEA) sitoutumista nykyistä pidemmällä tähtäyksellä

253 Keskeiset viestit jatkovalmisteluun 3/3 Palvelutarpeen arviointi: kuka osaa, kuka tekee ja missä tehdään? Miten taataan riittävän tasapuolinen ja asiakkaan tarpeet yksilöllisesti huomioiva arviointi? Onko palvelutarpeen arviointiyksikkö erillinen vai osa liikelaitoksen tehtäviä? Onko digitaalinen potilaan itsenäisesti tekemä alkuarviointi keino ohjata asiakas oikeaan palvelun piiriin ja hyödyntämään aktiivisemmin digitaalisia palveluita? B-lausuntojen määrää pitää saada vähenemään; vapauttaisi psykiatrien työaikaa potilaiden hoitamiseen Voisiko Kelan kuntoutuspsykoterapiarahat siirtyä maakunnalle? Entä muille Kelan korvauksille, matkat ja lääkekorvaukset? Maakunnan liikelaitokseen oma psykoterapiayksikkö Sosiaalityön rooli ja paikka- Missä sosiaalityötä tehdään jatkossa? Perustasolla (sotekeskuksissa) pitää olla jonoton ja kynnyksetön palvelu

254 Muuta huomioitavaa Teemaryhmän jatkotyöskentelyyn mukaan Kelan jäsen Digiasioiden integroiminen teemaryhmän työskentelyyn vahvemmin Teemaryhmän resurssit jatkossa? Teemaryhmällä ei ole ollut yhtään ylimääräistä resurssia. Vähintään yhden henkilön työpanos tulisi olla jatkossa teemaryhmän käytettävissä

255 Väli ja loppuraportti perustuu työryhmän työskentelyyn sekä seuraaviin lähteisiin: Alanen H-M Pirkanmaan aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän loppuraportti. Alueuudistus.fi Mielekästä elämää Pirkanmaalla- Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia Marttunen M, KärkkäinenJ & Suvisaari J Mieleneterveyspalvelut, THL ennakkoarvio. Sote- ja maakuntauudistus Pirkanmaalla- Nykytilan kuvaus, kevät Partanen A, Kuusaari K, Markkula J, Forssel M& Varis T Päihdepalvelut, THL ennakkoarvio. Pirkanmaan liitto; Ilpo Tammi- Julkisten toimipaikkojen kiinteistökysely 2016 sekä tilastokeskuksen aineisto yhteisöistä ja yrityksistä. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) PoPSTer-hankeMielenterveys-ja päihdepalvelut-työryhmän loppuraportti STM Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Suunnitelman loppuarviointi ja ohjausryhmän ehdotuksethttp://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74820/ mielenterveys JA_P_IHDESUUNNI pdf?sequ ence=1 Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL Johtajapäivät Tampere 255

256 Integraatio- ja palveluverkkoteemaryhmä Loppuraportti

257 1. Työskentelyyn osallistuneet Hannu Maijala, Urjala (pj.) Juhani Grönlund, Akaan ja Urjalan yhteistoiminta-alue (vpj.) Jaakko Antonen, PSHP ( alkaen) Auli Heinonen, Jämsä ( alkaen) Sisko Hiltunen, Tampere Doris Holmberg-Marttila, PSHP/Pete ( saakka), Kirsi Konola, KVPS Jussi Korkeamäki, Sastamala Vuokko Kuusiluoma, Parkano Leena Kuusisto, PSHP / Pete ( alkaen) Kristiina Laiho, Pikassos Toni Laine, Tampereen kaupunkiseutu Marika Lanne, Kangasala Petri Leiponen, Pirkanmaan terv.huollon järjestämissuunnitelma Tuula Liehu, Jämsä-Kuhmoinen ( saakka) Suvi Liimatainen, PSHP ( alkaen) Sanna Luukkanen, Kuhmoinen ( alkaen) Seppo Miilunpalo, LSSAVI Sari Mäkinen, PSHP/Pete ( alkaen) Anita Niemelä, PSHP Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry ( alkaen) Tarja Paulaniemi, TE-toimisto Nina Pirilä, Tampere (sihteeri) Hannu Päivä, PSHP Arto Ranta, Tampere Sanna Rautalammi, Valkeakoski Leena Saarela, PSHP Riitta Sauni, Suomen työterveyslääkäriyhdistys Petteri Taponen, KELA Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Tessa Tuukkanen-Salovesi, Kangasala

258 Alatyöryhmien työskentelyyn osallistuneet Teemaryhmän alaisuudessa on toiminut kaksi alatyöryhmää. Avopalvelut ja sote-keskukset alatyöryhmä Jaakko Herrala Sisko Hiltunen Tiina Konttajärvi Jussi Korkeamäki Leena Kuusisto Suvi Liimatainen Hannu Maijala Sari Mäkinen Sanna Rautalammi Eeva Torppa-Saarinen Yksityinen palvelutuotanto-alatyöryhmä Jaakko Herrala Sisko Hiltunen Tiina Konttajärvi Vuokko Kuusiluoma Ismo Partanen

259 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden yhdyspinnat: muut teemaryhmät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa/maakunnassa -> palveluverkon toiminnallinen integraatio Muut kuntiin jäävät sos.palvelut (esim. kuraattori, psykologi) Tiedolla johtaminen Tiedon integraatio: toimivien palvelukokonaisuuksien vuoksi tiedon tulee liikkua eri palveluntuottajien välillä yhteentoimivissa tietojärjestelmissä ja rekistereissä LAPE-teemaryhmä Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet asiakas- ja palveluohjaus Kotona asumisen kehittämisen teemaryhmä Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet asiakas- ja palveluohjaus Mielenterveys- ja päihdepalvelujen teemaryhmä Integroidut so ja te- hoito- ja palvelukokonaisuudet asiakas- ja palveluohjaus Tutkimus, opetus ja kehittäminen Maakunnan kehittämistoiminnan ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen esim. palvelukokonaisuuksien ja ketjujen suunnittelussa Osallistumisen teemaryhmä asukkaiden osallistuminen palveluverkon kehittämiseen 259

260 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden yhdyspinnat: muut teemaryhmät Digitalisaatio-teemaryhmä Palveluja digitalisoimalla on mahdollista keskipitkällä aikavälillä tehostaa palvelujen integraatiota ja optimoida palveluverkkoa. Tässä onnistuminen vaatii ensisijaisesti tavoitteellista ja vaiheittaista kyvykkyyksien ja toimintatapojen uudistusta ja toissijaisesti uutta digitaalista teknologiaa. Alueen elinvoiman edistäminen Maakunnan järjestämien palvelujen palveluverkon kokonaisvaltainen tarkastelu ja synergiaetujen arviointi suhteessa maakunnan tehtäviin, huomioiden kuntien ja valtion tehtävät. Palveluverkon integrointimahdollisuuksia voisivat olla esim.sotekasvupalvelut, yhteispalvelu-/asiointipiste (maakunta, kunnat, valtio), yhteistyö kuntien (elinvoimatehtävät) ja Kelan kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdyspinnat työllisyydenhoitoon, alueiden kehittämiseen ja kasvupalveluihin

261 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden yhdyspinnat: muut teemaryhmät Henkilöstöteemaryhmä Työnantajan ja työntekijän keskinäinen joustavuus sekä mukautumiskyky nousee tärkeäksi asiakkaan pysymiseksi keskiössä. Työympäristöt, työ- ja toimintatavat, yhteistyömuodot (yli sektorien) muuttuvat, joten henkilöstöltä vaaditaan vahvan ammattiosaamisen lisäksi yrittäjähenkisyyttä, palveluasennetta ja tavoitteellisuutta asiakkaan tyytyväisyyden takaamiseksi. Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja täydentäminen sekä työhyvinvointi ja turvallisuus korostuvat samoin laadukas johtaminen. Työvoiman tarpeen ennakointimenetelmiä ja ennakoinnin ohjausta tulee kehittää. Sote-palvelujen tuottajien määrä kasvaa, työvoiman saanti varmistettava. Työvoiman tarpeen ennakointimenetelmiä ja ennakoinnin ohjausta tulee kehittää. Turvattava kriittisten avainhenkilöiden saanti maakunnan palvelukseen. Henkilöstölle tulee taata riittävät mahdollisuudet vaikuttaa muutoksien valmisteluun ja toimeenpanoon. Muutoksessa tulee turvata siirtyvien työntekijöiden asema ja mielekäs sekä palkitseva työ uudessa organisaatiossa. Luotava yhteinen tulevaisuus, johon kaikki haluavat sitoutua

262 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden yhdyspinnat: muut teemaryhmät Hankinta- ja logistiikka teemaryhmä Ihmiset liikkuvat kokonaisuudessa entistä enemmän palveluiden luokse. Tarvitaan liikkuvia palveluita sekä ymmärrystä välimatkojen suhteellisuudesta (keskusta/maaseutu). Ammattilaisten liikuttaminen on edullisempaa ja tehokkaampaa kuin asiakkaiden. Tärkeää on logististenpalveluiden käyttöasteen optimointi. Toimivat ja hyväksi koetut toiminnot, kuten taksikyytien yhdistely tulisi säilyttää, mutta niitä voidaan kehittää. Vanhoihin hyviin toimintoihin pitää voida liittää myös uusia käytäntöjä ja innovaatiota, esimerkiksi uuden taksilain hyödyntäminen tulevaisuudessa sekä erittäin matalan kynnyksen palvelut (Postin tervehdyspalvelu). Digitalisaatio koskettaa asiakkaita sekä ammattilaisia. Digitalisaatio voi tulevaisuudessa vähentää sekä asiakkaiden että ammattilaisten siirron tarvetta, kun palvelut siirtyvät verkkoon. Teknologiaa vierastaville tulee turvata henkilökohtainen palvelu. Kiinteistöryhmä Muun muassa tilahankkeet, investointitarpeet, kiinteistöjen käytettävyys

263 3. Lainvalmistelun vaikutukset tehtäväkokonaisuuteen Palvelujen integraation ja palveluverkon suunnittelua ohjaa monilta osin lainsäädäntö, joka on osin yhä kesken. Valinnanvapaus lainsäädännön valmistelu on lykkääntynyt. Lainsäädännöstä nousee esiin teemaryhmän työhön mm. palvelujen yhteensovittaminen yli palvelutuottajien, jolloin vaaditaan tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin asiakassuunnitelma lähipalvelujen turvaaminen sote-keskusten määrittely asiakkaan oikeus valita itse ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö, joissa tuotetaan suoran valinnan palveluja ja palveluja antava ammattihenkilö tai ammattihenkilöiden moniammatillinen ryhmä asiakas voi valita palvelun tuottajan koko Suomen alueelta suoran valinnan palveluja tuottaisivat maakunnan liikelaitoksen yhtiöt sekä yksityiset palvelun tuottajat suun hoidon yksikön osalta yhtiöittäminen pitää olla valmiina jo elokuussa

264 4. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuus 4.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden kuvaus 4.2 Asiakaslähtöinen palveluketjujen integraatio 4.3 Palveluverkon suunnittelu 4.4 Integraatiotarve maakunnan muihin palveluihin

265 4.1 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden kuvaus Palveluintegraatio Maakunta vastaa kaikkien sotepalveluiden yhteensovittamisesta toimiviksi asiakaslähtöisiksi hoito- ja palvelukokonaisuuksiksi. Palveluverkko Maakunta vastaa asukkaiden palvelutarpeisiin joustavalla ja kustannustehokkaalla palveluverkolla hyödyntäen monipuolisia sähköisiä palveluita. Palvelujen integraation suunnittelun periaatteet ohjaavat suunnittelua Palveluverkon suunnittelun periaatteet ohjaavat suunnittelua

266 4.2 Asiakaslähtöinen palveluketjujen integraatio (liite 1) Mitä integraatio on? Maakunta vastaa kaikkien sote-palveluiden yhteensovittamisesta toimiviksi asiakaslähtöisiksi hoito- ja palvelukokonaisuuksiksi Keinoina erityisesti paljon palveluita käyttävien ja monisairaiden ohjaus, laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Miksi integroida hoitoa ja palveluita? Asiakkaalle sujuva kokonaisuus tuottaa terveyshyötyä Maakunnan näkökulmasta optimoidaan resurssien käyttö (toiminnan laatu, tuottavuus ja vaikuttavuus) 10 % asiakkaista käyttää 80% resursseista. Heidän palvelutarpeensa tunnistaminen ja palveluohjaus. Erilaiset toimintamallit erilaisille asiakkuuksille. Miten integroida hoito ja palveluita? 1. Integraatiotarpeen tunnistaminen 2. Palvelu- ja asiakasohjaus 3. Hoito ja palveluketjut työvälineiksi 4. Asiakassuunnitelma 5. Prosessikuvaukset sopimisen välineiksi 6. Integroidun hoito- ja palveluprosessin johtaminen

267 4.2.1 Asiakkaan palvelukokonaisuuden integroiminen Monisairaan/ paljon palveluita käyttävän tunnistaminen Kopin ottaminen -> kokonaistilanteen selvittelyyn ohjaaminen Kokonaistilanteen arvioon huolellinen valmistautuminen Asiakkuuden määrittely yhdessä asiakkaan kanssa (Suuntima) ja sosiaalisen tilanteen/toimintakyvyn laajaalainen arviointi Hoidon ja palvelutarpeen arviointi Asiakassuunnitelman laatiminen, sovittu hoidon ja palveluiden kokonaisuuden koordinaatiosta vastaava henkilö/työpari Asiakassuunnitelman noudattaminen, seuranta ja päivittäminen 267

268 4.2.2 Asiakaslähtöisen palveluketjujen integraation kokonaiskuva Yksilötaso Asiakkaan ja ammattilaisen kohtaaminen Asiakkaan yhdenvertainen osallistuminen, toimijuus Suuntima Palveluohjaus Asiakassuunnitelma Asiakkaan tarpeet ja arjessa pärjääminen Tuotanto organisaatiotaso = palveluiden tuottamisen taso Asiakaslähtöinen organisaatiokulttuuri, arvot ja asenteet Sovitut integroidut palveluiden muodot,sisällöt ja jakelukanavat Asiakaslähtöinen toiminnan johtaminen, arviointi ja raportointi Asiakasymmärrys Alueelliset hoitoja palveluketjut Palveluiden järjestämisessä huomioidaan erilaiset asiakkuudet ja palveluiden asiakaslähtöinen integraatio Asiakaslähtöinen verkostoyhteistyö, arvot ja asenteet Palveluiden järjestämisen taso Asiakaslähtöiset integroidut palveluprosessit Verkostojen johtaminen Sopimuksien seuranta, kannustimet ja sanktiot Hoito- ja palveluprosessi kuvaukset Sopimukset (järjestäjätuottaja) Yhteiskunnan taso Poliittinen päätöksenteko Mukaellen Virtanen, Suoheimo ym.2011 Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen

269 4.2.3 Integraation suunnittelun periaatteet Asiakaslähtöinen palveluiden integraatio on palveluiden järjestämisen perusta Integraatiotarpeen tunnistamisessa käyttöön asiakkuuksien segmentointi (Suuntima) Palvelu- ja asiakasohjauksesta kehitetään väline integroida hoitoa ja palveluita kaikkia tasoja hyödyntäen Hoito- ja palveluketjukuvaukset integraation työvälineiksi ammattilaisille Hoito- ja palveluketjukuvaukset laaditaan huomioiden kansansairaudet, paljon sote-palveluiden käyttöä ja kustannuksia aiheuttavat sairaudet ja pulmat, palveluiden integraation kannalta merkitykselliset sairaudet Monisairaan potilaan hoitoketjua hyödynnetään suuren palvelutarpeen ja kalliin asiakasryhmän tunnistamisessa, palvelutarpeen arvioinnissa, asiakassuunnitelman laatimisessa ja palveluohjauksessa Asiakkaan integroidun hoidon ja palveluiden kokonaisuus kirjataan asiakassuunnitelmaksi, joka sitoo sekä asiakasta että palvelutuottajia Integraation kannalta merkittävimmät ydinprosessit määritellään ja virtausta johdetaan

270 4.3 Palveluverkon suunnittelu Jatkotyöskentelyn pohjaksi Palveluverkon suunnittelun periaatteet Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla raportti Seutukunnittain järjestetyt keskustelutilaisuudet

271 4.3.1 Palveluverkon suunnittelun periaatteet (liite 2) Lähi-, alue- ja maakuntapalvelut kotiin tuotettavat tai kodin lähellä sijaitsevat lähipalvelut (määritellään jatkotyöskentelyn aikana tarkemmin) laajemman asiakaspohjan aluepalvelut, palvelujen integraatio keskeisessä asemassa laajan väestöpohjan palvelut maakuntapalvelut /erityistason palvelut Palveluverkon määrittely Fyysisellä palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa toimipisteverkostoa. Tätä osaltaan korvaa, tukee ja täydentää digitaalinen palveluverkko sähköisinä palveluina

272 4.3.1 Asukkaiden palvelut koostuvat Lähipalvelut päivittäinen, jatkuva käyttö palvelujen saavutettavuus eri kulkumuodoilla, korostuu kävely, pyöräily palvelujen ajallinen saatavuus kotiin tai lähiympäristöön sijoittuvat palvelut esimerkkejä: kotiin tuotavat palvelut (kotihoito, kotisairaala, perhetyö), digitaaliset palvelut, matalan kynnyksen palvelut (esim. terveyskioskit, lähitorit, perhekioskit), äitiys- ja lastenneuvolat, liikkuvat ja jalkautuvat palvelut, perusterveydenhuollossa päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaaliohjaus, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus Aluetason palvelut/seudulliset palvelut tunnuspiirteet samankaltaisia kuin lähipalveluilla aluekeskuksiin, hyvien liikenneyhteyksien solmukohtiin sijoittuvat laajemman väestöpohjan palvelut palvelujen integraatio korostuu, palvelukokonaisuudet moniammatillisuus, erikoisosaaminen, jalkautuvat palvelut keskittämällä saadaan mittakaavaetuja esimerkkejä: hyvinvointikeskukset/sotekeskukset, palvelusisältö voi vaihdella alueen erityispiirteiden mukaisesti, psykiatrian poliklinikat, päihdekeskus, sosiaalityö, asumispalvelut Maakuntatason palvelut / Erityistason palvelut laaja asiakaspohja erityispalvelut esim. sairaalat, yliopistollinen sairaala, apuväline- ja ensihoitopalvelut Palveluista muodostuu asiakkaalle toimiva palvelukokonaisuus, jossa yhteistyö eri toimijoiden kesken ja siirtyminen palvelusta/tasosta toiseen toteutuu joustavasti palveluintegraation keinoin

273 4.3.1 Palvelurakenteen kolmiportainen kaarimalli - alustava

274 4.3.1 Palveluverkon suunnittelun periaatteet 1. Asiakaslähtöisyys palvelutarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisilla palvelukokonaisuuksilla hyödyntäen asiakkuuksien segmentointia, lähipalvelut turvataan, asukkaat mukana palveluverkon suunnittelussa 2. Palvelujen saavutettavuus palvelujen saavutettavuus otetaan huomioon palvelujen sijoittamisessa, keskiössä asukkaiden asiointisuunnat 3. Keskuksien kehittäminen monipuolisina palvelukeskittyminä asiointikeskittymät, yhteistyön tiivistäminen maankäytön ja liikennesuunnittelun kanssa 4. Valinnanvapaus ja monituottajuus valinnanvapaus lisää yksityisten palvelutuottajien määrä, yhteistyö korostuu ja otetaan käyttöön uusia yhteistyömuotoja 5. Digitalisaation laajeneminen etäpalvelujen lisääntymisen vaikutukset tilatarpeisiin, eroja alueen tietoliikenneyhteyksissä 6. Palveluverkon ja tilojen optimointi kustannustehokas ja joustava paveluverkko, tilojen monipuolinen yhteiskäyttö maakunnan, kuntien ja yksityisten palvelutuottajien kesken Palveluverkon suunnittelun periaatteet on hyväksytty esivalmistelun hallituksessa

275 4.3.2 Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla (liite 3) Pirkanmaan julkisesti tuotetusta erikoissairaanhoidosta on laadittu kokonaisselvitys, jossa ovat olleet mukana Tampereen yliopistollisen sairaalan ja aluesairaaloiden lisäksi myös Tampereen kaupungin Hatanpään sairaala. (Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla, 2017, PSHP) Selvityksen tavoitteena oli laatia ehdotus julkisesti tuotetun erikoissairaanhoidon organisoinnista osana integroituvaa sote-maakuntaa. Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla -projektissa keskityttiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja projektissa mukana olleiden sairaaloiden työnjakoon tulevassa maakunnassa. Raportin yhteenveto ja suositukset on koottu loppuraportin liitteeksi siten, että erikseen on kuvattuna asiat, joista tulee päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ja Tampereen kaupungilla ja erikseen asiat, joista päätetään maakunnan sotehallinnossa. Valinnanvapauslakiehdotus ( ) ja Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ottavat kantaa erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiskokonaisuuteen lisäksi palvelusetelin, asiakassetelin ja ostopalveluiden keinoin

276 4.3.3 Seutukierrokset (liite 4) Etelä-, Lounais-, Luoteis-, Ylä-Pirkanmaa sekä Tampereen seutukunta Alueiden erilaisuus otettava huomioon mm. väestörakenteet, palvelutarpeet, liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet. Asiointisuunnat (kaupalliset palvelut, työpaikat, opiskelupaikat jne.) osaltaan määräävät palvelujen sijoittelua. Lähipalvelujen turvaaminen, monitarpeisten asiakkaiden palvelutarpeisiin vastattava mahdollisimman lähellä, millaisia ja minne matalan kynnyksen palvelupisteitä (esim. terveyskioskit, lähitorit, neuvonta ja ohjaus). Kotona asumisen tukeminen yhteinen teema, hyvät käytännöt, digitalisaation uudet tavat. Sote-keskuksien palvelusisältö ja sijoittuminen jatkotyössä keskeisessä roolissa miten turvataan sote-keskuksiin erikoislääkäripalveluita. Lähi-, alue- ja maakuntatasoisten palvelujen määrittely <-> alueiden erilaisuus. Jalkautuvat palvelut, liikkuvat palvelut uusia laajenevia toimintamuotoja. Yksityisten palvelutuottajien määrä lisääntyy. Maakunnan ja kuntien tiivis ja monipuolinen yhteistyö. Henkilöstön osalta tarkoittaa isoa toimintakulttuurin muutosta, yhteistyön tekeminen yli sektorirajojen, yhteistyötä eri toimijoiden (julkinen/yksityinen), jalkautuvat/liikkuvat palvelut, henkilöstö jatkuvat viestintä tärkeää

277 4.4 Integraatiotarve maakunnan muihin palveluihin (esim. kasvupalvelut-sote) Työllisyydenhoito yhdyspinta maakunnan järjestämiin kasvupalveluihin Työttömän työnhakijan palvelutarpeen mukaisten palvelujen integrointi: Sote-palvelujen (esim. terveystarkastukset, työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, sosiaaliohjaus, sosiaalisen osallisuuden/kuntoutuksen palvelut, työelämäläheinen kuntouttava työtoiminta) ja maakunnan järjestämisvastuulla (tuotetaan ensisijaisesti markkinoilla) olevien kasvupalvelujen tulee muodostaa eheä asiakkaan palvelutarpeen mukainen palveluketju ja -kokonaisuus. Sote-palvelujen ja maakunnan kasvupalvelujen työllisyydenhoidon yhdyspinnoilla on palvelujen integraatiotarvetta useampaan suuntaa (kuntien elinvoimatehtävät, Kela, 3. sektori jne.) Ensihoitopalvelu ensihoito on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä ja muut kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 1516/2016) Jatkohoidon osalta on arvioitava sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon mahdollisuuksia järjestää potilaalle palvelua potilaan kotiin (ensihoitoasetusluonnoksen muistio ) Valmistelussa on otettava huomioon myös alueen muut lähipalveluna toteutetut sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin viedyt palvelut. (terveydenhuoltolakiluonnos, muistio ) Yhteistyössä pelastustoimen kanssa korostuvat moniviranomaisyhteistyö ja varautuminen

278 5. Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely Väestömäärät ja ennusteet/suunnitteet Väestörakenne, lasten/ikäihmisten kehityksestä 5.2 Sairastavuus 5.3 Hyvinvointikertomus 5.4. Järjestämissuunnitelma

279 5.1.1 Pirkanmaan väkiluku 2016 Väkiluku 2016 Osuus % Pirkanmaa nyt Pirkanmaa sis Kuhmoinen % Akaa % Hämeenkyrö % Ikaalinen % Juupajoki % Kangasala % Kuhmoinen % Kihniö % Lempäälä % Mänttä-Vilppula % Nokia % Orivesi % Parkano % Pirkkala % Punkalaidun % Pälkäne % Ruovesi % Sastamala % Tampere % Urjala % Valkeakoski % Vesilahti % Virrat % Ylöjärvi % Karttojen väritys pohjautuu vuoden 2016 väkilukuun, mitä tummempi väri sitä enemmän asukkaita suhteessa muihin kuntiin kartassa.

280

281 5.1.2 Alle 7-vuotiaiden määrän muutos seutukunnittain / kunnittain %

282 vuotta täyttäneiden määrän muutos seutukunnittain /kunnittain %

283 5.2 Sairastuvuus Kelan sairastuvuusindeksi Suomi sininen (=100), Pirkanmaa ruskea Akaa punainen, Urjala violetti, Sastamala vihreä, Valkeakoski keltainen Sairastuvuus on Pirkanmaalla noin prosenttiyksikön matalampaa kuin Suomessa joskin hienoisessa nousussa Esimerkissä on käytetty Etelä- ja Lounais-Pirkanmaan kuntia Kuntakohtaiset erot ovat melko suuria Kuntien koko vaikuttaa Tietyissä kunnissa sairastuvuuden kokonaistaso pysyttelee samana, kun taas toisissa on nouseva trendi Suomi Akaa Urjala Sastamala Valkeakoski Pirkanmaa

284 5.3 Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus on strateginen alueellinen asiakirja, joka linjaa alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet ja niiden toimeenpanon. Ensimmäinen alueellinen hyvinvointikertomus 2012 tehtiin vuosille Toinen vuosia koskeva hyvinvointikertomus hyväksyttiin PSHP:n valtuustossa Maakunnan toiminnan käynnistyttyä hyvinvointikertomus uudistetaan. Hyvinvointikertomuksen laatimiseen ovat osallistuneet kattavasti Pirkanmaan kunnat. Painopistealueet hyvinvointikertomuksessa ovat: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen Päihteettömän elämätavat Savuttomuudesta terveyttä Viestintä sisältyy läpileikkaavana kaikkiin painopisteisiin Tavoitteena on mm. väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen Pirkanmaalla ja vaikuttaminen sote-palvelujen kustannuskehitykseen. Hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden kautta saadaan tietoa Pirkanmaan alueellisista eroista. 6/1/

285 5.4. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kunnat ovat laatineet terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman valtuustokaudeksi vuosille Suunnitelmasta on neuvoteltu shp:n kanssa, ja se on hyväksytty sairaanhoitopiirin valtuustossa. Kunnat ja kuntayhtymä arvioivat yhdessä suunnitelman toteutumista vuosittain ja laativat tarvittavat muutokset. Suunnitelma on voimassa tämän valtuustokauden loppuun saakka ( ). Järjestämissuunnitelman ohjausryhmä jatkaa työtään ja valmistelee shp:n valtuustolle päätösesityksen, että vuodet edetään päivittäen jo hyväksyttyä järjestämissuunnitelmaa seuraten nykyisen suunnitelman tavoitteita ja mittareita. Syksyllä aloitetaan palvelustrategian valmistelu, joka kulkee järjestämissuunnitelma-työn rinnalla. Erityistä huomiota kiinnitetään toteutumatta jääneisiin kehittämiskohteisiin: Perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen tulee varmistaa niihin taloudellisia resursseja kohdistamalla Terveyskeskuksissa laadittujen terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä on ollut laskeva, toisaalta Tampereen kaupungin valinnanvapauskokeilussa hoitosuunnitelmilla on taloudellinen insentiivi tuottajille. Hoitosuunnitelmatyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota maakunnallista valinnanvapautta valmisteltaessa. Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on pysäytettävä ja otettava käyttöön kilpailulliset toimintatavat erikoissairaanhoidon järjestämisessä Digitalisaation ja ICT:n mahdollisuudet on pyrittävä hyödyntämään täysimääräisesti

286 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (Mitkä tehtävät voisivat kuulua järjestäjälle, mitkä liikelaitokselle, tuotannolle jne.) Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jakoa arvioidaan valinnanvapaus- ja kilpailutus teemaryhmän toimesta. Työ huomioidaan integraatio- ja palveluverkkoteemaryhmän työssä jatkossa

287 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako: Työterveyshuollon järjestäminen sote-uudistuksessa Työnantajilla on velvollisuus järjestää työntekijöilleen työterveyshuoltopalvelut Nykyisen lain mukaan työnantaja voi hankkia palvelut 1) kunnan terveyskeskukselta, 2) järjestämällä palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa, tai 3) hankkimalla palvelut palveluiden tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä (1383/ ) Monituottajamalli on toiminut työterveyshuollossa jo nytkin, mutta maakunnalle siirtyy kunnan velvollisuus huolehtia siitä, että alueella on tarjolla työterveyshuoltopalveluja niitä tarvitseville työpaikoille ja järjestää myös omille työntekijöilleen työterveyspalvelut Pirkanmaalla 91%:lla sairaanhoitopalvelut ovat osa työterveyshuoltopalvelua On tarpeen integroida työterveyshuollon palvelut toiminnallisesti työikäisten muihin sote-palveluihin Liitteessä 6 esitetään esimerkki työterveyshuollon ja muiden palvelujen integraatiosta

288 7. Palvelutuotanto Lakiesitys Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa 7.2 Muut voimavarat esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus 7.3 Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen

289 7.1 Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Näkemyksiä julkisesta palvelutuotannosta Palvelujen järjestämisen vastuu on maakunnalla. Valinnanvapauden ulkopuolella olevat palvelut kuuluvat maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Maakunnan yhtiö voi toimia sote-keskuksena, matalan kynnyksen palvelujen tuottajana jne. uusien yhteistyömuotojen kehittäminen julkisten toimijoiden, yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen kanssa

290 7.1 Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Näkemyksiä yksityisestä palvelutuotannosta Yksityisten yritysten ja palvelutuotantoa harjoittavien yhteisöjen roolina on toimia palveluiden tuottajina. Joitakin järjestämisvastuuseen liittyviä tehtäviä voidaan delegoida yrityksille. Nykyisin yksityiset yhteisöt tuottavat noin 25 % terveyspalveluista ja 30 % sosiaalipalveluista. Yksityisen sektorin tuotanto-osuudet vaihtelevat toimialoittain ja maakunnittain. Esimerkiksi aikuisten suun terveydenhuollon palveluista yksityinen sektori tuottaa noin 50 %, avoterveydenhuollon käynneistä noin 35 %, työterveyspalveluista yli 65 % sekä avoterveydenhuollon fysikaalisesta kuntoutuksesta noin 80 %. Erityisryhmien palveluasumisesta yksityinen sektori vastaa pääosin, kun taas laitoshuollon paikat (vanhainkodit) ovat pääosin julkisen sektorin toimintaa. Tulevaisuuden näkemyksiä yksityisestä palvelutuotannosta Sote-keskusten palvelutuotannosta yritykset kilpailevat tasavertaisesti julkisen sektorin kanssa. Valinnanvapauslakiesityksessä esitetty palveluvalikoimavaatimus voi sulkea alan pk-yrityksiä pois markkinoilta. Tämä voi johtaa kilpailun vähenemiseen ja yksityisen palvelutuotannon keskittymiseen

291 7.1 Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Näkemyksiä järjestöjen palvelutuotannosta Järjestöt toimivat palveluntuottajina ns. yhteiskunnallisina yrityksinä eli voitot käytetään toiminnan kehittämiseen ja ne hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Eri kokoisten toimijoiden mahdollisuudet tuottaa palveluita on turvattava. Monissa yhteyksissä näyttää siltä, että uusi järjestelmä tulee suosimaan ja jopa edellyttämään hyvin suurta kokoa ja sen kautta saatavia skaalaetuja. Tässä kokonaisuudessa järjestöjen rooli on kuvattu hyvin pieneksi. Järjestöille ja yhteiskunnallisille yrityksille on luotava mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä mm. resurssien ja osaamisen kehittämisen suhteen. On varmistettava se, että nämä eivät jää alihankkijoiksi isoille yrityksille. Järjestöjen osaamista ja kohderyhmän tuntemusta on hyödynnettävä, sen kautta saadaan myös eri kohderyhmät kehittämään ja arvioimaan toimintaa. Eri sektorien osaamisen yhdistämisen olisi oltava tavoitteena. Suomessa toimii noin rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Sosiaali- ja terveyspalveluja suoraan itse tuottavia järjestöjä on 930. Niistä sosiaalipalveluita tuottaa 822 järjestöä, terveyspalveluita 207 järjestöä ja 98 järjestöä tuottaa molempia palveluita

292 7.2 Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Valtaosa auttamisesta tapahtuu omaisten ja läheisten avulla ilman virallisia tukimuotoja. Omaishoitaja pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy omatoimisesti. Omaishoitajia ja heidän läheisiään varten on valtakunnallinen Omaishoitajat ja läheiset liitto ry. Liiton jäsenyhdistys Pirkanmaalla on Pirkanmaan Omaishoitajat ry PIONI. Liitto ja paikallisyhdistykset tukevat eri tavoin omaishoitajien arjessa jaksamista. PIONI tekee yhteistyötä liiton, muiden omaishoitajayhdistysten ja alueen eri kuntien kanssa. Yhdistyksen toimintaa rahoitetaan monikanavaisesti; mukana on mm. Pirkanmaan kuntia. Palveluohjauksen ja neuvonnan tarve lisääntyy sote-uudistuksessa. Yhteisöjen merkitys tulee tunnistaa myös palveluohjauksessa. Järjestöillä on erityisesti vapaaehtoistyöstä osallisuuden ja matalankynnysten palveluiden osalta tietotaitoa, jota ei saa kadottaa. Järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten tuottamiin palveluihin pitää voida yhdistää niihin usein luontevasti kuuluva vapaaehtoistoiminta ja järjestölähtöinen kehittämis- ja vaikuttamistoiminta. Tähän olisi rakennettava edellytyksiä mm. yhteistyöverkostoja. Nämä elementit olisi myös oltava näkyviä. On oltava mahdollisuus edistää erilaisia yhteistuottamisen toimintatapoja, joissa ihmiset itse ovat aktiivisia omien palvelujensa kehittämisessä. Tähän tarvitaan yleensä tukea ja rakenteita, joita järjestöt voivat tarjota

293 7.3 Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen Lakiesitys Valinnanvapauslainsäädäntöesityksen mukaan asiakkaalla on oikeus valita käyttämänsä sosiaali- ja terveyskeskus ja suunhoidon yksikkö. Asiakkaalla on oikeus valita itse ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia ( 5) Sosiaali- ja terveyskeskuksessa tuotettaviin suoran valinnan palveluihin sisältyvät esityksen mukaan: Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja neuvonta, Terveystarkastukset Lääkärin ja hoitajien vastaanotot Kuntoutustarpeen arviointi Edellisiin liittyvät todistukset Lyhytaikaiset ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut Lyhytaikainen kotisairaanhoito ja kotihoito Apuvälineet (ei yksilölliset) Konsultaatio- ja vastaanottopalvelut (esim. erikoislääkärit) maakunnan harkinnan mukaan Päihdetyön ohjaus ja neuvonta Mielenterveystyön ohjaus ja neuvonta ja psykososiaalinen tuki Neuvolapalvelut maakunnan harkinnan mukaan

294 7.3 Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen Lakiesitys Suun hoidon suoran valinnan palveluihin kuuluvat: Suusairauksien ennaltaehkäisy ja neuvonta, suun terveystarkastukset, hoitosuunnittelu Suun ja hampaiden hoitotoimenpiteet iensairauksissa, hampaiden paikkauksissa, infektioissa ja kirurgiassa Kuvantamispalvelut, Hammasproteesien korjaus Hammaslääkärin todistukset ja lausunnot Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka saavat suun terveydenhuollon palvelut maakunnan liikelaitoksesta osana kouluterveydenhuoltoa tai opiskeluterveydenhuoltoa tai käyttävät neuvolapalveluja eivät käytä suunhoidon yksikön palveluja. Liikelaitos huolehtii hammas- ja suusairauksien erikoissairaanhoidosta sekä eisairaalaolosuhteita vaativasta erikoishoidosta sekä erityisryhmien palvelutarpeen arvioista ja hoidosta tai asiakasseteleillä palveluun ohjauksesta. Asiakasseteleitä vastaanottavat ja palvelua tuottavat sekä julkiset että yksityiset tuottajat. Yhtiöt ja muut tuottajat ilmoittautuvat mennessä (maakunnan oma valinnanvapauden piirissä oleva tuotanto on oltava yhtiöitettynä elokuussa 2018) Valinta tehdään marraskuun 2018 loppuun mennessä, sen jälkeen listaus lähimpään/ maakunnan muut toimenpiteet palvelujen turvaamiseksi. Se, miten asiakkaat valitsevat yksiköitä asettaa haasteita palveluverkon suunnittelulle

295 8. Vaikutusten arviointi Muun muassa palveluverkon suunnittelussa hyödynnetään vaikutusten ennakkoarviointia. Väliaikaishallinnossa toimiva moniammatillinen ja eri kuntien edustajista koostuva palveluverkkotyöryhmä vastaa tästä tehtävästä. Vertailun lähtökohtana on nykyinen palveluverkko. Laaditaan vaihtoehtoisia palveluverkkoratkaisuja. Yhtenä tarkastelukulmana on asukkaiden yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen. Lähtökohtatilannetta ja vaihtoehtoja tarkastellaan seuraavien vaikutustyyppien kautta: asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ympäristöön kohdistuvat vaikutukset yrityksiin kohdistuvat vaikutukset organisaatio- ja henkilöstövaikutukset taloudelliset vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa voidaan hyödyntää soveltuvin osin Kuntaliiton julkaisua Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa

296 9. Yhteistyö 9.1 Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa 9.2 Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi

297 9.1 Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon maakunnan ja kuntien tilojen monikäyttöisyyden ja yhteiskäytön mahdollistaminen, tilojen muuntojoustavuus sekä tilojen toiminnallisuus. Nämä voivat parantaa kilpailuetua sekä optimoida tilojen käyttöastetta. Keskeistä on huomioida palvelujen, asumisen, liikenteen ja maankäytön (PALM) yhteinen näkökulma kaikessa suunnittelussa yhdessä maakunnan ja kuntien kanssa. Tilatarve/-vaatimukset vaihtuvat asiakkaan tarpeiden ja palvelutuotannon erityispiirteiden mukaan. Tarvitaan siis syvällisempää analyysiä ja ennakointia digitalisaation, mobiilien ja kotiin tuotavien palveluiden vaikutuksesta fyysiseen tilaverkkoon. Perinteiset lähestymistavat (väestösuunnite, etäisyysanalyysit, joli-vyöhykkeet, saavutettavuusanalyysit yms.) eivät enää yksinään riitä palveluverkon suunnittelun pohjaksi. Ylimaakunnallinen yhteistyö Erva: ensihoito, osa sosiaalipalveluista, osa erikoissairaanhoidosta vallinnanvapaus tuo uusia näkökulmia, asukkaat voivat valita palvelut toisen maakunnan toimipisteestä tai toisinpäin maakuntien rajaseuduille voi muodostua ylimaakunnallista yhteistyötä esim. Kuhmoinen Jämsä

298 9.1 Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Yhteistyö koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen alueella palveluiden toimivuus edellyttää osaamis-, koulutus- ja työvoimatarpeiden aktiivista ennakointia ja joustavia mahdollisuuksia uudelleenkouluttamiseen. osaamistarpeiden ennakoinnissa on lisättävä sote-palveluja tuottavien tahojen mahdollisuuksia vaikuttaa koulutuksen suuntaamiseen ja sisältöihin. Ammattitaitoisen ja riittävän työvoiman turvaaminen oppilaitosten ja työelämän edustajien välistä avoimeen kumppanuuteen perustuvaa vuoropuhelua lisätä. sote-alan ammattilaisten sekä määrällinen että laadullinen ennakointi. Oppilaitosten omistajaohjausta tulee kehittää, jotta työelämän tarpeet tulevat huomioiduksi paremmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin on koulutettava ammattitaitoisia ja työyhteisötaidot hallitsevia ammattihenkilöitä ja korkeatasoiseen osaamiseen on panostettava entistä enemmän

299 9.1 Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Yhteispalvelulainsäädäntöä ollaan uudistamassa vuonna Huom.: Sastamalassa ei ole toistaiseksi yhteispalvelua, TE-asiointi ainoastaan ajanvarauksella

300 9.2 Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi Maakunta kunnat ja valtio Maakunnan sote-toimialan keskeisin sidosryhmä on peruskunnat, jotka vastaavat monista asukkaidensa hyvinvointiin liittyvistä tehtävistä (mm. sivistys- ja kulttuuripalvelut, terveyden edistäminen, kaavoitus, asuntopolitiikka). Yhteistyö vaatii kiinteitä työmuotoja, jota maakunta koordinoi. Myös sidosryhmäyhteistyö muiden valtion viranomaisten (esim. kela, poliisitoimi) kanssa kuuluu maakunnan järjestäjätahon vastuulle. Yksityiset palveluntuottajat Maakunnan alueella toimivat yksityiset palvelutuottajat saavat / ovat oikeutettuja saamaan riittävät tiedot sidosryhmäyhteistyön tavoitteista kootusti maakunnalta. Tämä edellyttää toimivaa, tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa maakunnan ja yksityisten palvelutuottajien kesken. Olisi tärkeää, että yksityisen sektorin toimijat pääsisivät mukaan maakuntastrategian ja maakunnan palvelustrategian valmisteluun siltä osin kuin ne käsittelevät niiden toimintaa, pelkkä kommentointi ei riitä. Yksityisen sektorin osallistuminen suunnitelmien valmisteluun lisää yritysten ja yhdistysten sitoutumista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että maakunnan palveluksessa on henkilöitä, joiden vastuulla on yhteistyön ja yhteistyömuotojen kehittäminen yksityisen sektorin toimijoiden (yritykset ja järjestöt) kanssa. Järjestöt Järjestöjen yhteistyömuoto maakunnan kanssa voisi perustua neuvottelukuntarakenteeseen. Neuvottelukuntarakenne, jossa järjestäjä, tuottajat, järjestöt ja kohderyhmän edustajat tapaavat kehittääkseen ja arvioidakseen toimintaa. Neuvottelukuntia voitaisiin perustaa teemoittain/kohderyhmittäin

301 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset: Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat) 10.1 Tiivistelmä teemaryhmän keskeisistä tuloksista 10.2 Ehdotukset jatkotyöskentelyyn

302 10.1 Tiivistelmä teemaryhmän keskeisistä tuloksista Jatkotyöskentelyn pohjaksi on laadittu asiakaslähtöisen palveluintegraation suunnittelun periaatteet palveluverkon suunnittelun periaatteet Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla raportti (2017) ohjaa osaltaan jatkosuunnittelua Valinnanvapauden ja monituottajuuden huomioiminen työskentelyssä. Eri toimijoiden laaja-alainen yhteistyö ja synergiaetujen hyödyntäminen palveluintegraation toteuttaminen vaatii eri toimijoiden sitoutumista yhteistyömuotojen luominen eri toimijoiden välille palvelujen, asumisen, liikenteen ja maankäytön (PALM) yhteinen näkökulma kaikessa suunnittelussa yhdessä maakunnan ja kuntien kanssa tilojen käytön optimointi eri toimijoiden kesken palveluintegraatio sekä palveluverkon ja toimintatapojen muutokset vaativat henkilöstöltä ja työnantajilta joustavuutta sekä mukautumiskykyä asiakkaan pysymiseksi keskiössä Digitalisaation vaikutukset palveluihin, henkilöstöön ja palveluverkkoon

303 10.2 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 1. Palveluintegraation jatkotyöstäminen Laaditaan ehdotukset mahdollisista toiminnallisista integraatiomalleista matalan kynnyksen konsultaatiomallit käytännössä esh <-> pth, th><sos sähköiset konsultaatiot rajapintayksiköt rakentamaan yhdyspintaa erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden välille (yleislääkäri/geriatri). Järjestäjä laatii sopimusluonnokset huomioiden asiakaslähtöinen palveluiden ja hoidon integraation Laaditaan ydinprosessien kuvaukset ja mittarit prosessin sujuvuuden ja sopimusten toteuttamista seurantaan. PSHP perusterveydenhuollon yksikkö laatii puuttuvat merkittävät hoito- ja palveluketjukuvaukset. Palvelu- ja asiakasohjaus

304 10.2 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset jatkuu 2. Palveluverkon jatkotyöstäminen Otetaanko suunnittelun pohjaksi aluemalli tai jokin muu malli erilaisia vaihtoehtoja kuntarajat häivyttäen mm. väestöpohjat, alueprofiilit, saavutettavuus, asiointisuunnat, palvelukeskittymät. Sote-keskusten ja suun hoidon yksiköiden sekä lähipalveluverkosto lähtökohtana nykyinen palveluverkko, toimipisteet kartalle sisältöineen palvelujaon (lähi/alue/maakunta) työstäminen edelleen, yhteensovittaminen substanssiryhmien kanssa vaihtoehtomalleja. Jatkovalmistelussa huomioidaan asukkaiden palvelutarpeet, alueelliset erot ja palvelutuotannon erityispiirteet. Tarvitaan erityisesti ennakointia digitalisaation, mobiilien ja kotiin tuotavien palveluiden vaikutuksesta fyysiseen palveluverkkoon. Somaattinen erikoissairaanhoito Pirkanmaalla raportin (2017) toimenpideesitysten jatkotyöstäminen Lyhyen aikavälin palveluverkkosuunnitelma ja visio pitkän aikavälin palveluverkosta. Palveluverkkosuunnitelma valmis keväällä

305 10.2 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset jatkuu 3. Selvityksen tekeminen liikkuvasta palveluyksiköstä erilaiset toteutustavat, palvelusisältö, pilottialue, kustannukset. 4. Osallistuminen mukana suunnittelussa eri tahojen osallistuminen (kunnat, henkilöstö, asukkaat, eri toimijat, sidosryhmät jne.). 5. Vaikutusten arviointia hyödynnetään jatkosuunnittelussa (ks. kohta 8). 6. Sote- ja maku -teemaryhmien loppuraporttien tarkastelu palveluintegraation ja palveluverkon näkökulmasta. 7. Väliaikaishallintoon tarvitaan sekä palvelujen integroinnin että palveluverkon suunnitteluun resursseja

306 Loppuraportti Tutkimus, opetus- ja kehittämisteemaryhmä

307 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet: Tapio Visakorpi (pj. TaY), Reija Linnamaa (Tampere), Aki Viitasaari (Akaa), Matti Salo (PSHP), Kristiina Laiho (Pikassos), Päivi Karttunen (TAMK), Jukka Peltokoski (ELY), Elise Kosunen (TaY), Katri Maahi (Tampere), Pirkko Achren (Tredu), Matti Eskola (Finn-Medi Oy), Kirsi Juhila (TaY), Juha Teperi (TaY), Kaija Holli (Pirkanmaan liitto, TaY), Seppo Parkkila (varapj, TaY), Matti Lehto (TaY asti), Piri Hiltunen (TAMK), Mira Perämäki (PSHP), Jari Hyttinen (TTY), kutsuttuna: Jaakko Herrala, Taina Ketola (Pirkanmaan liitto), Anne Markkula (Nokia), Tiina Surakka (PSHP), Nina Kilkku (TAMK, asiantuntija), Marianne Aalto-Siiro (Tampere), sihteeri: Kaisa Valtee (Erika Säynässalo) asiantuntijoita: Petri Räsänen (Pirkanmaan liitto, ), Ville Korpiluoto (Demola, ), Vuokko Ylinen (PSHP, ), Harri Melin (TaY, ), Työryhmän kokoontumiset , , , , , , , , (palvelutuottajien tapaaminen)

308 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö - opetus, tutkimus ja kehitys Tuotantotapa ja palveluverkko Opetus TaY: - LL (opiskelijoita 702),terveystiede (hoitotiede, 331), sosiaalityö (434), psykologia (214), logopedia (33), yhteiskuntatutkimus (191) LT/FT/TlT (441), erikoislääkäri (1366), erikoishammalääkäri (18), Täydennyskoulutus: sote-alan johtamiskoulutus (PD) ja erikoislääkäreiden moniammatillinen johtamiskoulutus (Mojop) TTY: - DI (opiskelijoita 100), TKT (70), biolääketieteen tekniikka, biomateriaalit, biomittaukset ja kuvantaminen, bioinformatiikka, terveysteknologia, terveyden informatiikka, sairaalafyysikko koulutus (yhteistyössä TAYS:n kanssa)

309 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tuotantotapa ja palveluverkko Opetus TAMK: - sosiaali- ja terveysalan koulutusvastuut - AMK tutkinnot: fysioterapeutti (opiskelijoita 164), bioanalyytikko (147), ensihoitaja (109), kätilö (78), röntgenhoitaja (93), sairaanhoitaja (1109), terveydenhoitaja (102), sosionomi (59) YAMK: sosionomi. YAMK tutkinnot, kliininen asiantuntija (52), sosiaalija terveysalan johtaminen (59), terveyden edistäminen (35), hyvinvointiteknologia (55). Uusista erikoistumiskoulutuksista käynnistyneet Moniammatillinen kotikuntoutus ja Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju (muut kehitysvaiheessa). Lisäksi TAMK Edu tarjoaa täydennyskoulutusta ja räätälöityä koulutusta SOTE alan tarpeisiin. TREDU: - sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutus, koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintokoulutus, perhepäivähoitajan ammattitutkintokoulutus, päihdetyön ammattitutkintokoulutus, välinehuoltajan ammattitutkintokoulutus, kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutus, vanhustyön erikoisammattitutkintokoulutus, mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkintokoulutus sekä, muu työelämän tarpeen mukainen koulutus ja työelämäpalvelut

310 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tuotantotapa ja palveluverkko Opetus PSHP: -kliinisten sairaala-alojen perusopetus ja erikoislääkärikoulutus Täydennyskoulutus: - osaamisen kehittämisyksikkö järjesti vuonna täydennyskoulutustilaisuutta (mukaan luettuna verkkokoulutus), joihin osallistui henkilöä. - tavoitteena tukea sairaanhoitopiirin strategian sekä yksiköiden toiminnan tavoitteita ja vastata tarvittavien taitojen päivittämis- ja uudistumistarpeisiin. - osaamisen ylläpito ja laajentaminen

311 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tuotantotapa ja palveluverkko Tutkimus ja kehittäminen Rahoitus: SA, VTR, OKM, TEKES, EU, Säätiöt, ELY-keskus: Yhteensä lähes 120 meuroa/v (TaY 55, Tiedekeskus+Finn-Medi 11, TAMK 2,5, UKK 1,7, TTY 7, TEKES-yritysrahoitus 40) poislukien yritysten suorat T&K kulut TaY: yliopiston tavoitteena on tuottaa korkeatasoista perustutkimusta. Tutkimusaloina erityisesti lääke-, hoito- ja sosiaalitieteellinen tutkimus (mm. 6 tutkimuskeskusta, eturauhassyövän tutkimuskeskus-pcrc, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille FICAM, keliakiatutkimuskeskus-celires, lasten terveyden tutkimuskeskus, rokotetutkimuskeskus, gerontologian tutkimuskeskus-gerec, hyvinvointipalvelut (WELLi-verkosto), sosiaalityön (PRAKSIS) ja psykologian (PSYKE) opetus- ja tutkimusklinikat, BioMediTech (TaY+TTY). TTY: yliopiston tavoitteena on tuottaa korkeatasoista perustutkimusta. Tutkimusaloina erityisesti ihmisen varaosat, biomateriaalit, biomittaukset ja kuvantaminen, bioinformatiikka, terveysteknologia, terveyden informatiikka TAMK: TKI toiminta painoalalla Sosiaali- ja terveysalan uudet toimintamallit, on keskittynyt erityisesti digitalisoituviin hyvinvointipalveluihin sekä väestön ikääntymisen tuomien haasteiden ratkaisuihin yhteistyössä alan yritysten ja julkisorganisaatioiden kanssa

312 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tuotantotapa ja palveluverkko Tutkimus ja kehittäminen Pikassos: sosiaalialan osaamiskeskus, verkostoi sosiaalialan käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen toimijat ajankohtaisiin kehittämistoimiin, edistää ammattilaisten osaamisen kehittymistä. Viime vuosina työ painottunut sosiaalihuollon tiedonhallintaan, asiakkaiden osallisuuden edistämiseen ja palveluprosessien uudistamiseen. Keskittyy kehittämistoimintaan Tays: Tutkimus- ja innovaatiopalvelut (Tiedekeskus/FinnMedi): rahoitushaun, sopimusvalmistelun, tilastotieteen, monitoroinnin, projektihallinnoinnin, palvelumuotoilun ja kehittämisen sekä innovaatiotoiminnan asiantuntijat, innovaatioalustat (HealthHUB), biopankkitoiminta, tutkimusrekisterit, eettisen tmk ja erva- tutkimustoimikunnan palvelut, VTR-kilpailutus ja projektihallinto PSHP/Pete: tutkijaterveyskeskusten verkoston ylläpito; terveyskeskuksille suunnattu kehittäjäkoulutus; muu tuki terveyskeskusten tutkimus- ja kehittämistoiminnalle (esim. hoitoketjutyö)

313 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tuotantotapa ja palveluverkko Tutkimus ja kehittäminen Kunnat: kuntien panostukset kehittämiseen ja tutkimukseen vaihtelevat kunnan koon mukaan. Tampereen kaupungilla selvästi laajinta toimintaa, mm. projektitoiminnan systematisointi salkkumallilla, isot kaupunkitasoiset kehitysohjelmat, 6Aika-strategian toteuttaminen yhdessä kuuden suurimman suomalaisen kaupungin kanssa, mittavat panostukset Smart Tampere -teemaan (sis. ekosysteemiajattelun ja palveluiden digitalisoimisen), uusien yhteiskehittämisen toimintamallien kehittäminen (mm. Oma Tesoma - projektikokonaisuus ja sen osana Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimalli), lahjoitusprofessuurit

314 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Opetus - periaatteessa kokonaisuus toimii, mutta on hajanainen ja siiloutunut - integroitu SOTE koulutus ja täydennyskoulutus on Tampere3:n ydinosaamista. Tampere3 voisi profiloitua SOTE korkeakouluksi EHDOTUS (tuso-selvitys): korkeakoulut luovat op laajaalaisen sote koulutuspaketin, sisältäen myös johtajakoulutuksen. SOTE alan opiskelijat käyvät sen joko opiskelujensa sisällä tai ns. pre-sote opintoina (ennen siirtymistä opiskelemaan spesifiä tutkintoa) - tarvitaan uudenlainen motivoiva koulutusputki, jolla mahdollistetaan lähihoitajalla koulutus työn ohessa vaikka maisteriopintoihin saakka. Tämä mahdollistaa laajenevan työnkuvan. - varauduttava laajaan sote- henkilöstön täydennyskoulutukseen. -TaY Tays yhteistyö koulutuksessa on läheistä ja sitä pitää edelleen vahvistaa. Yhteistyölle ei saa tulla lainsäädännöllisiä ja organisoitumiseen liittyviä esteitä. Taysin pitää olla koulutus-evo kelpoisena sekä FinElibin tunnustamana yliopistoon assosioituvana palvelutuottajana

315 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Opetus - Tampere3-Tays-tk-erva-sairaalat välinen koulutusyhteistyö toimii hyvin. Se tulee taata jatkossakin - PSHP/Peten tuottama YEK- ja erikoislääkärikoulutuksen ohjaajakoulutus sekä koulutuksen laadunvalvonta säilytettävä muutoksessa. Tutkimus ja kehittäminen - tutkimusyhteistyö korkeakoulujen, Tays:n ja erityisvastuualueen (erva) sairaaloiden välinen yhteistyötä on vahvistettava: ESIMERKKI: Tampereen Syöpäkeskus hanke. Perustajina TaY, Tays, TAMK, ja erva-sairaalat. Tavoitteena lähentää syöpätutkimusta ja -hoitoja -> parempaa hoitoa ja tiedettä - TaY yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sekä johtamiskorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspotentiaalin hyödyntäminen maakunnan ja soteorganisaatioiden toiminnassa - TTY ICT ym tekniikan osaamisen hyödyntäminen - T&K toiminnan tehostaminen ja lisäpanostus - muutosprosessi ja palveluiden kehittäminen edellyttävät kehittäjäosaamisen koulutusta (vrt. terveyskeskuskehittäjien koulutus/pete)

316 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Opetus - OKM-selvityksessä ehdotetaan SOTE-tutkintomäärien lisäystä (OKM 2015:14). Mahdollisuus Tampere3:lle? - erikoislääkärikoulutus vaatii erityistä huomiota, koska sen uudistus on käynnissä samaan aikaan sote- ja maakuntauudistuksen kanssa (kasvava koordinaation tarve, syvenevä yhteistyö palvelutuottajien ja yliopiston välillä) - perusterveydenhuollossa tapahtuvan erikoislääkärikoulutuksen tuen (ohjaajakoulutus, laadun seuranta) kaltaista toimintaa tarvitaan tulevaisuudessa myös muilla erikoisaloilla palveluiden tuottajakentän laajetessa ja hajaantuessa opetuksen osalta tarve erikoislääkärikoulutuspaikkojen lisäämiseen - eri koulutusalojen yhteistyön ja osaamisen ja kurssien ristiin hyödyntämisen puute - maisteri- ja yamk-tutkinnon suhde; nykyisellään työelämässä on koulutuksen ja osaamisen suhteen ristiriitoja, työnantajapuoli ei osaa hyödyntää osaamista eikä tukea täydennysopinnoissa, koulutuksen ja käytännön yhdistämistä

317 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Tutkimus ja kehittäminen - T&K rahoitus voimakkaassa laskussa (esim. VTR 60 ->18 meuro 2000-luvun aikana, TEKES:n rahoitus tutkimuslaitoksille laski 50% v >16) - tutkimusrahoitus: myös maakunnan otettava vastuuta, erityisesti palvelujärjestelmätutkimuksesta ja infrastruktuurista - sosiaalihuollosta/sosiaalitieteistä on puuttunut sekä koulutusevo että VTR -> jatkossa oikeutettu niihin. Ohjautuuko rahoitusta oikeasti sosiaalitiedepuolelle? - rahoituksen pitkäjänteisyyden puute -> heikentää vaikuttavuutta. Projektit erillään tarpeista. Maakunnan olisi taattava pitkäjänteinen rahoitus ja tutkimustulosten ja kehittämishankkeiden siirtäminen käytäntöön - vaativan Akatemia-, EU- tmv -rahoitushakuun pystyvän tutkimuksen tarvitsemien palveluinfran puutteet. VASTAUS: Kaupin kampuksen tutkimus ja innovaatiopalveluiden keskittäminen (organisatorisesti?) toiminnallisesti ja fyysisesti saman katon alle. Tavoite palvelu toiminnassa avoimet innovaatio-alustojen kuten HealthHUB:n ja Demolan tiiviimpi kytkeytyminen SOTE soveltavaan tutkimus- ja kehitystoimintaan

318 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Tutkimus ja kehittäminen - kehittämistoiminnan hyödyntäminen tutkimuksen kohteena ja tutkimuksen rahoitus osana kehitystoimia niiden suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnissa - palvelujärjestelmää koskeva tutkimus volyymiltään pientä suhteessa uudistusten luomaan tarpeeseen - toimintatapojen kehittämisen ohuus ja hajanaisuus julkisissa SOTE organisaatioissa. - parhaiden käytäntöjen leviäminen puutteellista, kehittämistyökalujen ja kehittäjäosaamisen puute - kehittämisen aliresursointi suhteessa tarvittavaan muutokseen - peruspalvelujen (perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen) tutkimusta on vahvistettava: kestävä infrastruktuuri ja vakaa rahoituspohja, sama koskee sosiaalihuoltoa

319 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Yhdyspinnat: muut teemaryhmät - kehittäminen koskee kaikkia teemaryhmiä Alueen elinvoiman edistäminen - maakunnan kannalta olennaista, että innovaatioista tuotteita - terveysteknologian vienti kasvaa voimakkaasti ja on Suomen suurin huipputeknologian vientiala - bioteknologia, sisältäen paljon lääketieteellistä bioteknologiaa, on kasvanut kaikesta epäilyksestä huolimatta. Tarvitaan uudenlaisia osaajia - tähän on olemassa/alkamassa mm.: Innovation scout (TEKES), SPARK-ohjelma, Tampereen Smart City/Älykäs Terveys sekä Innovatiiviset kaupungit KEHITYS: Kaupin kampuksen strategiaryhmä selvittää millä alueilla ja millä rakenteilla Pirkanmaa voi nousta terveystutkimuksen (mukaan lukien palvelujen järjestelmätutkimuksen) kansainvälisesti tunnustetuksi toimijaksi. Tukijalkoina maakunta ja Tampere3. Tavoitteena on saada lisättyä sekä julkista että yksityistä T&K rahoitusta. Yhteistyö kuntien kanssa tärkeää, yksi mahdollisuus on ns. allianssimalli. Strategia valmiina 2018 alkuun mennessä

320 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Tiedolla johtamisen ryhmä - tutkimus tuottaa tietoa johtamisen tueksi Palveluiden digitalisointiryhmä ja ICT-asiat - datan digitalisointi edesauttaa tutkimusta ja luo uusia mahdollisuuksia tiedon jalostamiseen - yhteiset tietokannat suuri voimavara tutkimukselle. Hyvin toteutettuna toiminnan hajautuminen useille palvelun tarjoajille ei heikennä tutkimusta, päinvastoin - tulevaisuuden tutkimus ja tiedolla johtaminen perustuu BigData:aan, sekä sitä hyödyntävään koneoppimiseen ja tekoäly solvelluksiin Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä - valinnanvapaudella teoriassa suuri merkitys opetukseen ja tutkimukseen, jos tänä päivänä hyvin keskitetty toiminta hajoaa useille palvelun tarjoajille

321 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) - terveyden tutkimuksen ja opetuksen osalta periaatteessa tilanne entisellään (esim. rahoitus korvamerkitty, mikä tärkeää) - pääosin pykälät on siirretty terveydenhuoltolaista tarkastelematta, miten pykälät soveltuvat tulevaan integroituun toimintaan - kun jatkossa valtionrahoitus sisältää sekä so- että te, voidaan olettaa, että rahoitusta ohjaantuu myös aiempaa enemmän peruspalvelujen tutkimukseen. Onko näin? - palvelutuottajien moninaisuus tulee olemaan iso ongelma. Miten taata koulutus ja tutkimus jos yliopistosairaala keskittyy entistä enemmän päivystyspotilaiden, harvinaissairauksien ja vaativimman tason hoitoon ja muut jos potilaat/asiakkaat hajaantuvat useisiin palveluorganisaatioihin? Menetetäänkö Suomen tutkimuksen kilpailukyky? - myös yksityisillä pitää olla sopimuspohjaisesti opetus- ja tutkimusvelvollisuus - miten kannustetaan yksityisiä palveluntuottajia hyvään opetukseen / tutkimukseen/kehittämistoimintaan?

322 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset - maakuntaan järjestäjän kehittämisyksikkö, joka edesauttaa tiedolla johtamista EHDOTUS: PETE ja Pikassos sekä muut yhteistyöalueen vastaavat yksiköt (Väli-Suomen kehittäjäverkosto) ovat hahmotelleet uutta integroitua rakennetta ja näkevät, että jatkossa yksiköt eivät toimi erillisinä. Kehittämisyksikköön olisi integroitu pth:n, esh:n ja sosiaalialan kehittämisen tavoitteiden määrittely- ja seuranta; paikka olisi maakunnan sote- ja järjestämisjohtajan organisaatiossa; oma budjetti ja toimivaltaa kehittämisen johtamisessa kehittämisyksikön tehtävät: kehittäminen ja sitä tukeva tutkimus; osaamisen kehittäminen; koordinaatio ja verkostotyö - kehitysyksikön tehtävänä myös ennakoida muutos- ja kehitystarpeita koulutuksessa ja tutkimuksessa yhdessä tuottajien kanssa - sosiaali- ja terveysalan kehittäminen yhteen: (arvioitava suhteessa maakunnan kehittämisyksikkö vs yhteistyöalueen kehittämisyksikkö, onko integraatiosta etua?) - maakunnan kehitysyksikö ja palvelutuottajien kehitysyksiköiden välinen suhde? Luodaanko ylimääräinen kerros byrokratiaa?

323 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset - SOTEn T&K&I tukipalvelukeskuksen muodostaminen Kaupin kampukselle (Tampere3 ja Tays+FinnMedi Oy) kootaan asiakkaiden kannalta toiminnallisesti yhteinen yksikkö (todennäköisesti useamman organisaation yhteistuotantona), joka saa perusrahoituksensa hyödyntäjäorganisaatioidensa (ja maakunnan) TKI-panostuksesta. Tehtävinä mm. tutkimuksen, erityisesti kliinisen tutkimuksen tukipalvelut, innovaatiotoiminta ja kaupallistaminen, erikoissairaanhoidon toimintatapojen kehittäminen. Voiko olla elinkeinojen kehittämiseksi tarkoitettuja hankkeita ja ohjelmia? - kuinka paljon maakunta tekee itse kehitystä itse? liikelaitos/tukipalveluyhtiö? Pitäisikö maakunnalla SOTE-projektien kehittämispalveluja tuottava liikelaitos tai tukipalveluyhtiö voiko toimina markkinoilla olevan tuotannon kanssa? Vai voisiko Kaupin kampuksen tukipalvelut laajentua koko SOTE kentälle? - maakunnan omistaman/-ien markkinoilla toimivan tuotannon T&K&I: yhtiöitetyllä tuotannolla sisäinen kehitysyksikkö, johon koottu osa kuntien nykyisestä kehittämisresursseista ja hankkeista - miten yksittäisen maakunnan TKI, maakunnallinen yhteistyö tai koko Suomen (ja EU) tutkimustoiminnan päämääriä voidaan synkronoida tai koordinoida?

324 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset - yliopistolla ja ammattikorkeakoululla oltava rooli maakuntahallinnossa - mikä on yo-sairaalan rooli ja olemus? sivuvirat? osavirat? MAHDOLLISUUS: yo-maakunta on suuri brändimahdollisuus, joka erottaa Pirkanmaan 13 muusta maakunnasta ja yksityisistä palveluntuottajista. Osaamishyvinvointikeskuksen (OHKE) tulo Kaupin kampukselle vahvistaa ennestään maakunnan ja korkeakoulujen yhteisyyttä. Yliopistosairaalabrändi on maailmalla tunnustettu indikoivan parempaa hoitoa. - maakunnan tuottama data olisi oltava tutkimuksen (Tampere3:n) käytössä, avataanko tämä myös maakunnan tai monikansallisten yritysten käyttöön? - jo kootun tietoaineiston hyödyntäminen (esim. Tampereen kaupungin keräämää tietoa) hyödynnettäisiin tulevaisuuden ja henkilöstöresurssien suunnittelussa - maakuntaan sijoittuu alueellisen eettisen toimikunnan sekä tutkimustoimikunnan järjestämisvastuu

325 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta - kehitystoiminta, joka varsin huomattavaa isoilla kunnilla - SOTE kehittäminen menee joko maakuntaan tai SOTE OY:hin. Olennaista yhdyspinnassa on muu kunnille jäävä toiminta; liikunta, kulttuuri, koulutus - järjestöt ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö - julkinen sektori ja yritykset (innovaatioalustat/prosessit/markkinavuoropuhelu) Yhdyspintoja valtioon - korkeakoulut voimakkaassa OKM ohjauksessa. T&K pitkälti valtion ohjauksessa - THL: maakuntien toiminnan auditointiin Yhdyspintoja yhteistyöalueen sairaaloihin - laki velvoittaa yhteistyöhön tutkimuksessa ja opetuksessa - suuri mahdollisuus Yhteyspinta Eurooppaan, - vaikutusmahdollisuudet esim. EU tuleviin puiteohjelmiin ja kansanvälisen yhteistyön organisointi osaksi maakunnan toimintaa

326 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus Koulutus Tavoite: Huolehtia siitä, että tulevaisuuden SOTEn osaamistarpeisiin voidaan vastata sekä määrällisesti että laadullisesti Tämä edellyttää: - nykyisten koulutusten ja ammatillisten lähestymistapojen uudelleen arviointia, sillä nykyinen koulutus ja ammatilliset lähestymistavat ovat syntyneet toisenlaisessa kontekstissa - ihmisten (asiakas, potilas, kansalainen) tarpeiden pitämistä koulutuksen ja kehittämisen lähtökohtana hyödyntäen tehokkaasti myös digitalisoituvaa ja muuttuvaa toimintaympäristöä - hyvinvointiprofiilin muutosten ja terveydellissosiaalisten ongelmien tunnistamista sekä niihin vastaavien toimintamallien ja koulutuksellisten ratkaisujen kehittämistä

327 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus Esimerkkejä eri ammattiryhmien työtä yleisesti koskevista ja niitä integroivista sisällöistä ovat: työn ja organisaatioiden kehittäminen (mukaan lukien palvelumuotoilu) verkostojen hyödyntäminen monialainen ja moniammatillinen yhteistyö ja osaaminen asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus palvelujärjestelmän hahmottaminen yrittäminen ja liiketoiminta teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen eettisten periaatteiden huomioiminen turvallisuus Uudenlaisten palvelujen ja toimintamallien käyttöönotto edellyttää em. osaamisten sisällyttämistä sekä perus-, jatko- että täydennyskoulutuksiin (mukaan lukien erikoistumiskoulutuksen kehittyvät muodot) Osaaminen voidaan varmistaa kehittämällä nykyisiä koulutusohjelmia ja luomalla niiden yhteisiä koulutussisältöjä. Lisäksi voidaan tarvittaessa luoda kokonaan uusia tutkinto- ja täydennyskoulutuksia. Osaaminen perustuu täydennyskoulutuksesta huolehtimiseen. Johtamisen perusteet tulee sisällyttää kaikkien korkea-asteen opintojen perusopintoihin

328 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus - maakunta valvoo ja ohjaa palvelutuottajien tarjoamaa koulutuksen tasoa yhteistyössä oppilaitosten kanssa Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutus - sote-peruskoulutuksen käytännön harjoittelu tapahtuu palvelutuottajien organisaatioissa - sote-alan koulutuksen koulutus- ja harjoittelupaikoista ja niihin liittyvistä kustannuksista sovitaan maakunnan, oppilaitosten ja palvelutuottajien sopimuksissa - koulutus- ja harjoittelupaikkoihin liittyvistä kustannuksista sovitaan em. sopimuksessa siltä osin kuin ne eivät kuulu valtion maksaman korvauksen piiriin Sosiaali- ja terveysalan ammatillinen jatkokoulutus - maakunta määrittää yhteistyössä oppilaitosten ja ministeriöiden kanssa koulutus- ja osaamistarpeen - erikoislääkärikoulutuksessa yo-maakunta koordinoi koulutuspaikkojen jakoa yhteistyössä yhteistyöalueen yliopiston kanssa Sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutus - maakunta määrittää yhteistyössä tuottajaorganisaatioiden kanssa ammattiryhmäkohtaiset jatkuvan täydennyskoulutuksen vaatimukset

329 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio (TKI) Tavoite: sosiaali-ja terveysalan yliopistotasoisen tutkimuksen, sekä kehitys- ja innovaatiotoiminnan edellytysten varmistaminen ja sote integraation hyödyntäminen Tämä edellyttää: - korkeakoulujen ja palvelutuottajien, erityisesti maakunnallisten tuottajien kiinteää yhteistyötä - maakuntahallintoon perustetaan kehittämisyksikkö koordinoimaan ja seuraamaan palvelutuottajien TKI toimintaa - maakunta velvoittaa sopimuspohjaisesti palvelutuottajat TKI panostukseen ottaen kuitenkin palvelutuottajan koon ja toimintakentän - maakunta myös hallinnoi ja koordinoi yhteistyöalueen TKI toimintaa (esim sotetutkimustoimikunta) - TKI toiminta tapahtuu palvelutuottajilla sekä alueen korkeakouluissa - TKI palvelut tutkijoille ja yhteistyöalueen SOTE organisaatioille tuotetaan yhdessä Tampereen korkeakoulujen kanssa

330 5. Asiakkuuden hallinta Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio - erityyppisiä asiakkaita, kuten yksityiset henkilöt, perheet, palveluorganisaatiot, tutkijat jne. Tarpeet sen mukaisesti erilaiset - TKI-palvelujen kehittäminen asiakas- ja asiakassegmentointilähtöisesti - kehittämisyksikkö tukee asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän kehittämistä asiakuuksien segmentaatiota hyödyntäen

331 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Koulutus - koulutuksen vastuu oppilaitoksilla - palvelujen tarjoajien tarjottava koulutuspaikkoja ja - mahdollisuuksia - palvelun tarjoajien, erityisesti maakunnallisen liikelaitoksissa (mm. Tays), oltava esim. sivuvirkaisia professoreita ja muita opettajia - maakunta arvioi koulutustarvetta, valvoo koulutuksen laatua ja toteutumista, sekä ohjaa ja tekee koulutussopimuksia

332 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio - useita palvelutuottajia käsittävien kehittämis- ja innovaatiotoimien koordinaatio on maakunnan kehittämisyksikössä - yhteistyöaluetta käsittävissä TKI toiminnoissa koordinaatio yo-maakunnalla - palveluntuottajilla (liikelaitos, maakunnan yhtiöt, ja yksityiset) on omaa aktiivista kehittämis- ja innovaatiotoimintaa - sivuvirkaiset professorit ja tutkijat osaltaan edistävät TKI toimintaa ainakin liikelaitoksessa - Tampereen korkeakouluilla vahva tutkimusrooli maakunnassa ja yhteistyöalueella - yhteistyöalueen eettinen toimikunta ja sote-tutkimustoimikunta maakunnalla, joka hankkii hallinnolliset palvelut yliopistolliselta sairaalalta

333 7. Monituottajuus ja tuottamistavat Koulutus - koulutus lähtökohtaisesti monituottajillinen, oppilaitokset, palveluntuottajat, maakunta jne - Tampereen korkeakoulut ovat juuri aloittaneet sote-koulutuskokonaisuuksien rakentamisen (ns. ops työ) Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio - sekä yksityisen, että julkisen palvelutuottajien velvollisuuksiin kuuluu TKI - palvelujentuottajiin kuulumattomilla yrityksillä (esim. lääketeollisuus, laitteiden valmistajat, digitaalisten palvelujen kehittäjät jne) merkittävä rooli SOTE-TKI:ssa - innovaatioympäristö muodostuu yksityisten ja julkisten organisaatioiden yhteisekosysteemissä (public-private-partnership)

334 8. Vaikutusten arviointi Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio - TKI toiminta on keskeistä maakunnan elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta. SOTE-TKI:lla edellytykset nousta maakunnan todelliseksi vahvuudeksi - vaikuttavuutta arvioidaan erilaisilla TKI arvioinneilla (T&K osalta julkaisut, kilpailtu rahoitus, kansainvälinen yhteistyö, patentit, hankkeiden määrä, innovaatioiden osalta yritykset ja työllisyys, innovaatiotilannekuva - toiminnan pitkäjänteistä ja monipuolista tutkimista arvionnin välineenä - maakunnan kehittämisyksikkö tekee ja tukee näihin kohdistuvaa tutkimusta järjestämistehtävää tukevaa palvelutarpeen arviointia, hoitoprosessien sujuvuuteen, hoidon ja palvelun laatuun sekä tuloksiin liittyvää arviointia (terveyshyöty)

335 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta - kuntien kehitystoiminta, joka on isoilla kunnilla varsin laajaa - maakunnan järjestäjäorganisaatiossa sijaitsevalla SOTE kehittämisyksiköllä on yhdyspinta kaikkiin palvelutuottajiin, maakunnan oma liikelaitos mukaan lukien - SOTE kehittäminen menee sekä maakuntaan että SOTE OY:hin. Olennaista yhdyspinnassa on muu kunnille jäävä toiminta; liikunta, kulttuuri, koulutus - järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö, jota maakunnan kehittämisyksikkö koordinoi - kehittämistä tehdään yhdessä maakunnan asukkaiden kanssa Yhdyspintoja valtioon - korkeakoulut voimakkaassa OKM ohjauksessa. T&K pitkälti valtion ohjauksessa. STM:n ohjaus terveyden tutkimuksen arviointiryhmän ja sote-neuvottelukunnan kautta. - sairaaloiden sivu- ja osavirat korkeakoulujen kanssa - kansallinen vaikuttavuuden tutkimus

336 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhdyspintoja yhteistyöalueen sairaaloihin - laki velvoittaa yhteistyöhön tutkimuksessa ja opetuksessa - suuri mahdollisuus - sote-tutkimustoimikunta, VTR rahoituksen haku/jako/hallinnointi - professuurit keskussairaaloissa - erikoislääkärikoulutuksen koordinointi yo-maakunnalle Yhteyspinta Eurooppaan ja kansainvälisesti muualle - vaikutusmahdollisuudet esim. EU tuleviin puiteohjelmiin ja kansanvälisen yhteistyön organisointi osaksi maakunnan toimintaa - kansainvälinen tutkimusala- ja ammattiryhmäkohtainen verkostuminen ja benchmarkkaus

337 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Koulutus - maakunnan sote-kehittämisyksikkö koordinoi maakunnan sosiaali- ja terveysalan perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä oppilaitosten kanssa - tehdään yhteistyöalueen maakuntien kesken koulutussopimus, joka on edellytyksenä koulutuksen valtiolliselle tuelle - yo-sairaala maakunta hakee koulutusrahoitusta ja raportoi siitä ministeriöön - maakunta huolehtii siitä, että yliopiston ja muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestäjän käytettävissä on sellaiset koulutus- ja tutkimustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine koneineen ja laitteineen sekä koulutus- ja tutkimushenkilökunnan ja opiskelijoiden sosiaaliset tilat, jotka on välttämätöntä sijoittaa maakunnan ylläpitämään toimintayksikköön - maakunta huolehtii esim. osa- tai sivuvirkajärjestelmin, että ainakin maakunnan liikelaitoksissa mm. Tays:ssa on riittävä yliopistollinen presenssi mahdollistamaan opetuksen - yo-maakunta koordinoi yhteistyöalueen erikoislääkärikoulutusta yhteistyössä yliopiston kanssa (esim. erikoistumispaikkojen lukumäärä erikoisaloittain, erikoistumisväylät)

338 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Koulutus - kouluttajat (julkiset ja yksityiset) räätälöivät koulutusta ja kehittämisprojekteja asiakkaan tarpeisiin - dialogissa maakunnan kehittämisyksikön ja kouluttajien ja kouoluttajatahojen välillä huolehditaan tarvittavista koulutuksista ja siitä, että kulloisiinkin tarpeisiin saadaan vastattua relevantein keinoin

339 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio: - maakuntahallintoon perustetaan sote-kehittämisyksikkö (katso tarkemmin ehdotus). - kaikille palveluntarjoajille velvollisuus osallistua maakunnan koordinoimaan TKI toimintaan. Palvelujen tuottajille %-tavoite niiden TKIrahoitukselle. Palvelutuottajasta, mm. sen koosta, riippuu kuinka paljon sen voi olettaa osallistua tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan vai ainoastaan kehittämiseen - maakunnan tulisi taata pitkäjänteinen rahoitus kehittämiseen, myös maakunnan liikelaitoksessa - osana resurssointia professorien ja muiden tutkijaopettajien sivu- ja osavirat - VTR rahoituksen kanavointi maakuntahallinnon kautta - yhteistyösopimuksen teko yhteistyöalueen (Hämeenlinna, Seinäjoki) sairaaloiden kanssa. Yliopistot otettava vahvasti mukaan sopimuksen tekoon - yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat asetettavat nelivuotiskaudeksi yhteisen sosiaali- ja terveystieteellinen tutkimustoimikunnan, joka määrittää mm. tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet ja päättää vuosittain VTR jaosta

340 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Tutkimus, kehittäminen ja innovaatio: - maakunta asettaa yhteistyöalueen kattavan alueellisen eettinen toimikunnan - tutkimustoimikunta ja eettinen toimikuntan sijoitetaan maakunnan liikelaitokseen tai maakuntahallintoon - tarvittaessa maakunta voisi perustaa kehittämisyksikön ohelle myös TKI (kehitys) yhtiön, koska osa TKI-rahoituksesta voidaan hallinnoida vain Oy- muodossa. Yhtiö koordinoisi palvelutuottajien yhteistyötä ja näin estäisi intressiristiriitojen syntyä - Pirkanmaalle luotava oma SOTE-TKI profiili/strategia perustuen Tampereen uuteen yliopistoon, TAMK:iin ja maakuntaan - PSHP:n ja Tampereen yliopiston tutkimuksen tukipalvelujen sopimuksellinen yhdistäminen (prosessi käynnissä). Jatkossa mahdollista yhtiöittää - digitaalisten palvelujen ja työkalujen kehittäminen maakunnan TKI toiminnan tukemiseksi - avoimen innovaatioekosysteemin, mm. referenssiprosessit, luominen yhdessä yritysten kanssa - maakunnan tulisi huolehtia erityisesti pitkäjänteisestä rahoituksesta tässä ekosysteemissä, koska nykyiset rahoitusmuodot ovat usein lyhytaikaisia/projektimaista

341 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset EHDOTUS: Maakunnan kehittämisyksikkö Rakenne - sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kehittäminen integroidaan samaan yksikköön maakunnan järjestämisorganisaatioon - uusi yksikkö muodostetaan mm. nykyisten pete- ja oske-organisaatioiden ja kentän sotehenkilöstön osaamista hyödyntäen - kehittämisyksikkö sijaitsee maakunnan sote-järjestämisjohtajan organisaatiossa - kehittämisyksiköllä on oma ja riittävä rahoitus järjestäjän kokonaisbudjetista. - toimii verkostomaisesti, ei itse operatiivisesti - korkeakouluilla oltava vahva rooli kehitysyksikössä - monipuolinen edustus myös palvelutuottajilta ja kunnista - pitäisikö sote ja muun maku kehittäminen integroida yhdeksi yksiköksi? - tutkimus- ja innovaatiotoiminta voidaan myös sisältää yksiköön tai sitten se eriytetään omaksi yksiköksi maakunnassa - mikäli yliopistollisen tason tutkimuksen ja innovaatiotoiminta yhdistetään samaan kehittämisyksikköön, vaarana on, että kehittäminen jää jalkoihin. Toisaalta yksi yksikkö mahdollistaisi synergioden optimoinnin

342 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset EHDOTUS: Maakunnan kehittämisyksikkö Tehtävät - kehittämisyksikkö ohjaa, tukee ja johtaa integraatiota ja integroitumista edistäviä toimenpiteitä ja prosesseja maakuntansa sote-keskuksen ja liikelaitoksen sekä muiden palveluntuottajien kehittämistoimijoiden kanssa. - kehittämisyksiköllä useampia rooleja; mahdollistaja, tiedon välittäjä ja rahoittajana ohjaava - kerää, louhii ja analysoi tietoa maakuntahallinnon tarpeisiin, on tiedolla johtamisen instrumentti - kokoaa tietoa osaamisen määrällisistä ja laadullisista kehittämistarpeista ja toimii tässä yhteistyössä valtakunnallisen ennakointityön kanssa - koordinoi yhteistyötä kunnille jäävään terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan tämän toiminnan osaamisen varmistamiseen sekä tutkimukseen ja kehittämiseen - määrittää palvelutuottajien osaamisen varmistamisen käytännöt - huolehtii strategisella tasolla osaamisen varmistamisesta ja ylläpitämisestä sote -alueella - ylläpitää portaalia, jonka kautta saadaan tieto kaikista jo olemassa olevista ja ajantasaisista koulutusmahdollisuuksista - koordinoi monipalvelutuottajien TKI- toimintaa - TKI rahoituksen lobbaus ja rahoitusmahdollisuuksien informointi - maakunnan SOTE-TKI toiminnan strateginen johtajuus, koska maakunnalla on strateginen ohjaus SOTE-kentässä ylipäätänsä

343 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset EHDOTUS: Maakunnan kehittämisyksikön koulutusrakenteesta ja -vastuista Alueellinen osaamisen neuvottelukunta - Dialogi kehittämisyksikön, palvelutarjoajien ja kouluttajien välillä Maakunnan sotekehittämisyksikkö - Kokoaa ennakointietoa ja määrittää osaamistarpeet - Välittää tarvetietoa vuoropuhelussa koulutusorganisaatioiden kanssa - Ylläpitää koulutusta koskevan tiedon portaalia - Määrittelee koulutussopimukset Valtakunnallinen osaamisen varmistaminen ja koulutusmäärien ennakointi Tutkintokoulutus - Yliopisto - AMK - 2. aste Erikoistumiskoulutus - erityisosaaminen Täydentävä koulutus - Olemassa olevat koulutukset - Räätälöidyt koulutukset - Osaamista ja palveluja uudistava kehittämistyö ja koulutus 343

344 Valinnanvapaus ja kilpailutus Loppuraportti Perusturvajohtaja Eeva Halme teemaryhmän pj

345 1. 1 Valinnanvapaus ja kilpailutus -teemaryhmän jäsenet Markkola Antti, projektisuunnittelija, Tampereen kaupunki Mäkinen Eeva-Kaisa, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki Marjamäki Tarja, tk-ylilääkäri, Lempäälän kunta Rajala Juuso, johtava ylilääkäri, Ylöjärven kaupunki Rauhala Saara, tilaajajohtaja, Mänttä-Vilppulan kaupunki Viitasalo-Männistö Marianne, vanhuspalveluiden päällikkö, Ikaalisten kaupunki Haukilahti Aki, talousjohtaja, varatoimitusjohtaja, TAYS Sydänsairaala Länsiö Maria, toiminnanjohtaja, Tampereen ensi- ja turvakoti ry Pakkanen Marika, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki Konttajärvi Tiina, aluekehityssuunnittelija, Pirkanmaan liitto Leppilahti Mikael, ylilääkäri, toimialajohtaja, TAYS toimiala 2, PSHP Karjalainen Jukka, apulaisylilääkäri, Tampereen kaupunki Kainulainen Erkki, talous- ja suunnittelupäällikkö, Jämsän kaupunki Nousu Maarit, terveyskeskuslääkäri, Ylöjärven kaupunki Hirvimies Johanna, pääluottamusmies, Tampereen kaupunki Vuorinen Anne, lähihoitaja, Mäntänvuoren Terveys Oy Ojala Liisa, vakuutuspiirin johtaja, Kela Keski-Sikkilä Marko, elinkeinoasioiden päällikkö, Pirkanmaan Yrittäjät Korkeakoski Jenni, toimistopäällikkö, Nokian kaupunki, siht. Halme Eeva, perusturvajohtaja, Nokian kaupunki, pj

346 1.2 Teemaryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa: , , , , , , , ja Teemaryhmä on käynyt läpi tapaamisissaan valinnanvapauden lainsäädäntöä (luonnokset , ja hallituksen esitys ), lakiin liittyvää lausuntopyyntöä, palvelulupausta, Kelan mahdollista roolia rahavirtojen hallinnoinnissa sekä Tampereen kaupungin valinnanvapauskokeilun valmistelua. Lisäksi tehty kysely kuntiin tämän hetkisistä yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta hankituista ostopalveluista, niihin kuluvista euroista sekä sopimusten päättymisajankohdista. Alatyöryhmä 1. on laatinut selvityksen julkisen palvelutuotannon yhtiöittämisestä. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Alaryhmä 2. on laatinut selvityksen suoran valinnan palveluiden laajuuden vaihtoehdoista. Teemaryhmä laati swot-analyysin mahdollisesta valinnan vapauden pilotoinnista. Resurssitarpeet jatkotyöskentelyn osalta: - 8/2017-3/2018 asiantuntijuus ja ict-osaamista yhteensä 1,5 htv

347 1.3 Nykytilan kuvaus ja avainkäsitteet 1. Asiakas on maakunnan asukas ja muu henkilö, joille maakunnan on lakiin perustuen järjestettävä sote-palvelut 2. Palvelutarpeen arvio sisältää sekä sosiaalihuoltalain tarkoittaman palvelutarpeen arvioinnin, että terveydenhuoltolain tarkoittaman hoidon tarpeen arvioinnin. 3. Asiakassuunnitelma on käsite, jolla tarkoitetaan eri lakien (potilaslaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, vanhuspalvelulaki, vammaispalvelulaki, lastensuojelulaki) mukaisia asiakas- / palvelusuunnitelmia. 4. Palvelun tuottaja on maakuntalain (52 ) tarkoittama maakunnan liikelaitos sekä osakeyhtiö sekä muu yhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka tuottaa maakunnalle sote-palveluita 5. Palveluyksikkö on hallinnollisesti järjestetty kokonaisuus, jossa tuotetaan sotepalveluita. Palveluyksiköllä voi olla useita toimipisteitä. 6. Suoran valinnan palvelut ovat palveluita, joissa asiakas voi itse valita palvelun tuottajan suoraan ilman maakunnan osoitusta tai maakunnan liikelaitoksen tekemää palvelutarpeen arviointia

348 7. Sosiaali- ja terveyskeskus on palvelun tuottajan toimipiste, jossa tuotetaan suoran valinnan palveluita. 8. Suunhoidon yksikkö on palveluntuottajan toimipiste, jossa tuotetaan suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluita. 9. Asiakasseteli on järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon asti. 10. Henkilökohtainen budjetti on järjestämisvastuussa olevan maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle hänen avun, tuen ja palvelujen tarpeiden (asiakassuunnitelma) ja niiden kustannusten perusteella myöntämää sitoumusta korvata asiakkaan valitsemien muiden palvelutuottajien antamien palvelujen kustannukset liikelaitoksen ennalta määräämään arvoon asti

349 Sote-keskukset Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö? - Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus Suoran valinnan palvelut X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Maakunnan sote-yhtiö Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet D oy E oy Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia F oy H järjestö G oy I oy Asiakkaat

350 2.1 Suoran valinnan palvelut Asiakkaalla on oikeus valita sosiaali- ja terveyskeskus sekä suunhoidon yksikkö suoran valinnan palvelukokonaisuuteen Valinta voi kohdistua vain yhteen palvelutuottajaan käytössä voi olla koko tuottajan palveluverkko. Tuottaja voi vaihtaa kerran vuodessa, poikkeuksena esim. asuinpaikan muutos. Matkat korvataan lähimpään sotekeskukseen. Kuntalainen ilmoittaa valinnastaan maakunnalle tietohallintopalveluita (Kanta) käyttäen tai kirjallisesti. Mikäli hän ei sitä tee, maakunta osoittaa palvelun tuottajan. Listautuminen alkaa ja tulee tehdä mennessä. Suoran valinnan perustason palveluihin sisältyy: terveydenhuoltolain 13 mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset yleislääketieteen alaan kuuluva avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus yleislääketieteen alaan kuuluva, terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama, avovastaanotolla, kotikäynnillä tai etäyhteyksien avulla toteuttava asiakkaiden oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito yleislääketieteen alaan kuuluva kuntoutusneuvonta ja ohjaus, toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi sekä niihin liittyvät apuvälineet. terveydenhuoltolain mukainen kotisairaanhoito. terveydenhuoltolain 22 mukaisten todistusten anto sosiaalihuoltolain 6 :n sekä vanhuspalvelulain 12 :mukainen neuvonta ja ohjaus sosiaalihuoltolain 24 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu päihdetyön ohjaus ja neuvonta

351 sosiaalihuoltolain 25 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sosiaalipalveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä sosiaalihuollon ammattihenkilön antama ohjaus ja neuvonta sekä tarpeen mukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti enintään kolmen kuukauden ajan tarvitsema sosiaalihuoltolain 16 :ssä tarkoitettu sosiaaliohjaus, 19 tarkoitettu kotipalvelu, 20 :ssä tarkoitettu kotihoito, silloin kun tarve ei ole jokapäiväinen, 26 :ssä tarkoitettu kasvatus- ja perheneuvonta sekä maakunnan päättämät edellä oleviin palveluihin liittyvät sosiaalihuollon ammattihenkilöiden ja muiden kuin yleislääketieteen alaan kuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanotot maakunta voi lisäksi päättää, että sotekeskuksessa tuotetaan terveydenhuoltolain 15 :n mukaiset neuvolapalvelut, jos se on perusteltua lasten ja nuorten sekä perheiden yhteen sovitettujen palveluiden toteuttamiseksi asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja lähellä asiakasta Suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluihin kuuluu terveydenhuoltolain 13 :ssä tarkoitettu terveysneuvonta ja terveystarkastukset suusairauksien ennaltaehkäisy sekä siihen liittyvä neuvonta, määräaikaiset suun terveystarkastukset muu kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluva suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu suusairauksien oireiden toteaminen, oireen mukainen hoito ja hammasproteettiset korjaukset

352 muut kuin hammaslääketieteen erikoisaloihin kuuluvat iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot sekä suun ja hampaiston korjaavat sekä kirurgiset hoitotoimenpiteet. edellä mainittuihin liittyvät hammaslääkärin todistukset ja lausunnot ekä kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta suun terveydenhuollon suoran valinnan palvelut eivät kuulu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, lukuun ottamatta ei opiskelevat vuotiaat. Mikäli maakunta on siirtänyt neuvolapalvelut sotekeskuksille, kuuluu niihin liittyvät suun terveydenhuollon palvelut sotekeskuksen tuotettavaksi. Maakunta vastaa suoran valinnan palveluihin sisältyvistä palvelukokonaisuuksista ja yksityiskohtaisemmista määrittelyistä huomioiden maakunnan asukkaiden palvelutarpeen. Maakunnan on julkaistava palvelukuvaukset julkisesti tietoverkossa tai tieto tulee olla saatavissa pyydettäessä sekä suullisesti että kirjallisesti. Maakunta perii suoran valinnan asiakasmaksut, maksuliikenteestä vastaa kela. Valinnanvapaus ei koske koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa, eikä silloin kun asiakkaalle on tehty tahdosta riippumatonta hoitoa tai huoltoa koskeva päätös

353 2.2 Suoran valinnan palvelujen tuottaja Julkinen yhtiö tai yksityinen yhtiö, yhteisö, osuuskunta, säätiö tai itsenäinen ammatinharjoittaja Palvelun tuottajiin sovelletaan valinnanvapauslain lisäksi järjestämislakia ja sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisesta annettua lakia, palveluntuottajalaki. Maakunta (järjestäjä) hyväksyy suoran valinnan palvelun tuottajat ilmoituksen perusteella ja tekee näiden kanssa sopimuksen Maakunta (järjestäjä) määrittää suoran valinnan laajuuden ja voi määrittää palvelun tuottajalle ehtoja mm. palvelujen laadusta, kustannustehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja palvelujen yhteensovittamisesta. Palvelun tuottaja saa korvauksen kiinteänä (vähintään 2/3) ja osan voi saada esim. suoriteperusteisesti tai kannustimena. Suun terveydenhuollossa kiinteän korvauksen osuus on puolet. Maakunta ei voi maksaa ennakkomaksua suoran valinnan palvelujen tuottamisesta. Maakunta (järjestäjä) perii asiakasmaksut, mutta palvelun tuottaja voi periä asiakkaalta maksun käyttämättä jätetystä vastaanottoajasta. Palvelun tuottajan tulee eriyttää kirjanpitonsa niin, että julkisella rahoitukselle oleva suoran palvelun tuotanto on erillään muusta toiminnasta. Palvelun tuottaja voi antaa asiakassetelin (rekisteröitynyt palvelun tuottaja) niihin suoran valinnan palveluihin, jota se ei itse tuota. Kokonaisvastuu hoidosta säilyy tällöin suoran palvelun tuottajalla. Asiakkaan ollessa laitoshoidossa yli kuukauden ajan keskeytyy suoran valinnan palvelun tuottajan vastuu. Palvelun tuottaja vastaa oman toimintansa hoitokomplikaatioiden tai muiden vastaavien korjaamisen kustannuksista

354 2.3 Maakunnan liikelaitos Maakunnan liikelaitos (yksi sote-liikelaitos) vastaa muun kuin suoran valinnan palveluiden tuotannosta, joko itse, asiakassetelillä tai muulla tavoin. Liikelaitoksessa tehdään asiakkaan palvelutarpeen arviointi ja tarvittavat viranhaltijapäätökset. Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä (SHL 42 ) silloin, kun asiakas saa maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia palveluja. Liikelaitos on osa maakunnan organisaatiota (sama y-tunnus), mutta se on toiminnallisesti ja taloudellisesti eriytetty maakunnan sisällä. Sitä johtaa ammattilaisista koottu johtokunta ja johtaja. Siirtymäkauden vuoden 2020 loppuun asti, liikelaitos voi tuottaa myös julkisen puolen suoran valinnan palvelut. Asiakas voi valita muut kuin suoran valinnan palvelut oman kotimaakuntansa liikelaitoksesta tai toisen maakunnan liikelaitoksesta. Liikelaitoksen on käytettävä asiakasseteliä riittävässä määrin palvelun tuottamisessa, jotta valinnan vapaus toteutuu. Asiakassetelituottajaksi rekisteröidytään tiedonhallinnan kautta. Asiakas saa valita itsenäisesti tarvitsemansa asiakassuunnitelman mukaiset palvelut rekisterissä olevista palvelutuottajista. Palvelun tuottaja ei peri asiakasmaksua, ellei kyseessä ole peruuttamaton käynti

355 Asiakas voi myös kieltäytyä asiakassetelistä, jolloin liikelaitoksen tulee tuottaa palvelu itse tai muulla tavoin. Asiakasseteli palvelutuottajalle annettavat korvaukset: maakunta määrittelee asiakassetelin arvon ja palvelusta maksettavan korvaukseen tulee perustua sotepalveluiden tuotteistukseen, tuotehintaan tai vastaavaan, jolla maakunta itse seuraa omaa toimintaansa. Asiakas voi myös saada tarvitsevansa hoidon ja hoivan henkilökohtaisella budjetilla tehdyn asiakaspalvelusuunnitelman mukaisesti. Liikelaitos vastaa sosiaalihuoltoa koskevasta päätöksenteosta sekä asiakkaan ohjauksesta ja neuvonnasta Henkilökohtainen budjetti voidaan laatia joko määräajaksi tai toistaiseksi voimaksi olevaksi. Maakunta on velvoitettu ottamaan henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisissa palveluissa Jos asiakas ei halua henkilökohtaista budjettia tarvitsemiensa palveluiden hankintaan on liikelaitoksen tuotettava ne palvelut itse tai muulla tavoin

356 2.4 Yhtiöittämisvelvoite 52 Maakunnan palvelujen tuotannosta ja järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen yhteensovittamisesta muiden palvelujen tuottajien kanssa vastaa maakunnan liikelaitos Maakunnan liikelaitos tytäryhteisöineen tulee muodostamaan laitoskonsernin Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan yhtiön hoidettavaksi kun: Maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla Palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä tai asiakassetelillä tuotettuja Maakunnan on päätettävää 52 :n piirissä olevan palvelutuotannon yhtiöittämistä koskevasta suunnitelmasta viimeistään Yhtiöittäminen tulee toteuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä

357 2.5 Korvauksiin liittyviä erityiskysymyksiä Korvaus toisen maakunnan alueella toimivalle palvelun tuottajalle suoran palvelun osalta kustannuksista vastaa se maakunta, jolla on vastuu sote-palveluiden järjestämisestä kyseiselle asiakkaalle, jos maakunnalla on sopimus suoran vallinnan vapauden palvelun tuottajan kanssa. Jos sopimusta ei ole, niin kustannuksista vastaa se maakunta, jossa palvelun tuottaja sijaitsee. Jos asiakas väliaikaisesti (7 ) tai kiireellisestä syystä käyttää muun kuin sote-keskuksen tai suun hoidon yksikköä, väliaikaiselle palvelun tuottajalle maksaa asiakkaan valitsema suoran valinnan palvelujen tuottaja. Jos maakunnan liikelaitoksen asiakkaana on henkilö, joka on toisen maakunnan asukas, sovelletaan kustannusten korvauksesta järjestämislain 37 mukaan. Korvauksen on perustuttava tuotteistukseen tai tuotehintaa, jolla toimintayksikkö seuraa omaa toimintaansa. Valtioneuvosto voi asetuksella antaa tarkempia säädöksiä korvausten määrien perusteista ja korvausmenettelystä. Case Ahvenanmaa: terveydenhuoltolain hoitosuunnitelman perusteella th-palveluiden saanti ei koske Ahvenanmaalla tapahtuvaa toimintaa, tarvitaan maksusitoumus. Case-Ahvenanmaan kanssa asioiden hoito keskitetysti maakunnassa? Rajat ylittävästä valinnanvapaudesta ja siihen liittyvistä korvauksista on tulossa nykyiseen lakiin muutoksia syksyn 2017 aikana

358

359 2.6 Valinnan vapauden piirissä olevien palvelujen rajapinta muuhun valmisteluun Järjestämisvastuu sen määrittämä suoran valinnan palveluiden laajuus, laatu ja saatavuus kriteerit palvelun saannin ja etuuksien määrät ja kriteerit, liittyy myös kotona asumiseen ja vammaispalveluihin asiakkailta perittävien maksujen määrittäminen oikaisuvaatimusten ja muistutusten käsittely Organisointi ja palveluverkko yhtiöitettävät palvelut ja liikelaitoksen toiminta, yhdyspinnan määrittäminen huomioiden alueelliset erot palveluverkko miten turvataan lähipalveluna tuotettavat palvelut ja miten hyödynnetään olemassa olevaa palveluverkkoa kilpailutilanteessa palveluintegraation turvaaminen hyvien käytänteiden ylläpitäminen tukipalvelut sekä yhtiölle että liikelaitokselle Hankinta ja logistiikka tarvikehankinnat, apuvälinekeskus ja hoitotarvikejakelu asiakaslogistiikka kuljetukset palvelutuotantoyksiköihin, myös ostopalveluihin

360 Hyte, kotona asuminen, päihde- ja mielenterveys sekä lapsiperheiden palvelut Arkipolun sujuvuus, oikea hoidon porrastus miten palveluohjauksen ja perhekeskuksen mallit istutetaan valinnan vapauden verkkoon Yhdyspinta kuntien kanssa hyvinvointityö ja asiantuntijuuden antaminen sekä moniammatilliset ryhmät miten sitoutetaan sote-keskukset valmius ja arjen turvallisuus henkilöstöryhmän kautta henkilöstön siirtymiseen liittyvät asiat (liikkeen luovutus) valinnan vapauden viestintä / markkinointi kuntien palveluvalikossa Koulutus, kehittäminen ja tutkimus riittävien koulutuspaikkojen varmistaminen sote-keskuksilla koulutusvelvollisuus perustason tutkimuksen varmistaminen sote-keskukset henkilöstön kelpoisuudet uudet sote osaajat uutta osaamista palveluiden markkinointiin Tampereen kaupunki teemaryhmä seuraa kaupungin valinnanvapauden kokeilua

361 3. Valinnan vapaus ja kilpailutus Teemaryhmä on kerännyt tietoja kuntien asiakaspalveluiden ostoista ja palvelusetelillä hankittavista palveluista. Yksityisilta ja kolmannen sektorin tuottajilta ostopalvelut kokonaisuudessaan ilman kokonaisulkoistettuja palveluja 208 milj., joka jakautuu Terveydenhuolto (perusth ja esh) 58,7 milj. Päihde- ja mielenterveyspalvelut 28,2 milj. Ikäihmisten palvelut 26,7 milj. Vammaispalvelut 24,6 milj. Kehitysvammapalvelut 20,6 milj. Perhepalvelut(sis. lastensuojelun) 49,2 milj. VVL 84 kumotaan laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009). Soteyhtiön ja liikelaitoksen on arvioitava miten nyt palvelusetelillä tuotettavat palvelut toteutetaan

362 3.1 Valinnan vapaus: asiakassetelit Palvelusetelipalvelu asiakassetelipalveluksi? Palvelusetelillä tuotettavat palveluita ei voi enää hankkia jälkeen, mutta ennen sitä myönnetyt voidaan käyttää (siirtymä, palvelujen jatkumisen turvaaminen esim. asumispalvelut). Muutos edellyttää kaikkien palvelusetelituotannon sopimusten päättämistä. Tuotettavan asiakasseteli-palvelun arvon määrittämistä. Asiakkaan omavastuuta, asiakkaalle asiakasseteli on saman arvoinen samasta palvelusta. Palvelutuottajien informointi, jotta osaavat hakeutua asiakassetelipalvelun tuottajaksi, mikäli täyttää asetetut kriteerit. Palvelutuottajien valtakunnallinen rekisteri. Palvelusetelillä ostettiin v yhteensä 5,8 milj. (2,8 % ostopalveluista) Erikoislääkärikonsultaatio-, toimenpide- ja tutkimuspalveluita Ikäihmisten kotipalvelua ja ympärivuorokautista hoivapalvelua Suun terveydenhuollon palveluita Vammaispalvelulain mukaisia asumispalveluita Kasvatuksellista ohjausta ja neuvontaa Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua Omaishoitajien lomitusta Tilapäistä asumista Henkilökohtaista apua

363 3.2 Valinnan vapaus: kilpailutettavat palvelut Maakunta (järjestäjä) määrittää palvelustrategiassaan kuinka laajasti palveluita toteutetaan asiakassetelillä, henkilökohtaisella budjetilla tai muutoin alihankintana yksityisiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta. Kilpailutussuunnitelma voidaan laatia, kun on päätökset yhtiöittämisestä sekä muista palvelujen tuotantotavoista. Kuntien ja kuntayhtymän kilpailutettujen palvelujen sopimukset siirtyvät maakunnan liikelaitokselle ja osin sotekeskukselle. Siirroista on sovittava palvelun tuottajien kanssa. Kunnilla on laajasti suorahankinnalla, yksittäisillä asiakaskohtaisilla sopimuksilla: kehitysvammaisten, vammaisten, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien eri tasoista asumista, työ ja päivä toimintaa, lastensuojelun sijaishuollon palveluita. Näiden sopimusten siirrosta on neuvoteltava asiakaskohtaisesti osana vuosittaista asiakassuunnitelmien toteutumisen arviointia. Erikseen selvitettävät kilpailutetut palvelut: o Kolmostien Terveys Oy o Keiturin Sote Oy o Mänttä-Vilppula ja Juupajoki (ministeriössä selvityksessä) 2017 kilpailutuksen valmistelussa olevia palveluita: - Lasten suojelun sijaishuolto (LUOTSI), puitesopimuksia - Kuntouttava työtoiminta Vuoden 2018 aikana päättyviä sopimuksia on vammaispalveluissa, lastensuojelussa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, kuljetuspalveluissa sekä seulontatutkimuksissa

364 4.1 Palvelumallin / tehtäväkokonaisuuden kuvaus ASIAKASLÄHTÖINEN MALLI, JOKA MAHDOLLISTAA KEHITTYMISEN, VAIKUTTAVUUDEN JA KUSTANNUSTEHOKKUUDEN 1. Maakunta järjestää, ohjaa ja valvoo (vahva järjestäjä) 2. Maakunnan sote-liikelaitos tuottaa ei-markkinoilla olevat palvelut itse tai ostopalveluna (selkeä tuottajarooli) Sairaanhoitopiirin ja kuntien sote-toiminnot sote-liikelaitokseen Em. omistamat yhtiöt (joissa omistus yli 20 %) liikelaitoksen alaisuuteen (muodostuu sote-liikelaitoskonserni) markkinoille menevät toiminnot yhtiöitetään lain siirtymäaikojen puitteissa Yksi maakunnan sote-yhtiö, jolla useita toimipaikkoja / toimintoja maakunnassa 3. Markkinoilla olevat palvelut tuottaa maakunnan sote-keskus, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat ja / tai näiden yhteenliittymät Mahdollistetaan suoran valinnan palveluiden sote-keskukseen laaja palvelukokkonaisuus Lakitasoiset suunhoidon suoravalinnan palvelut Liikelaitoksen palvelutarpeen arvioin perusteella henkilökohtaisella budjetilla ja asiakassetelillä annettavat palvelut 4. Alueellisia tai muita palvelukapeikkoja täydennetään myöhemmin tarpeen mukaan asiakassetelillä tai ostopalvelukilpailutuksin

365 4.2 Ehdotuksia palveluverkon suunnitteluun (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Suoran valinnan palvelujen palveluverkko osin lähipalveluperiaatteella matalan kynnyksen palveluita ja palveluohjausta. Laajoihin sote-keskuksiin / asiakassetelin piiriin tavanomaiset erikoislääkärikonsultaatiot ja tutkimukset eheän, asiakaslähtöisen, kustannustehokkaan ja vaikuttavan hoitokokonaisuuden / -polun mahdollistamiseksi. Näin hyödynnettäisiin palvelusetelistä saatuja hyviä kokemuksia asiakassetelin käyttöönotossa. Maakunnan liikelaitoksen palvelut seudullisina ja osin toteuttaen liikkuvasti mm. eri asiantuntijoiden vastaanottoa sotekeskusten yhteyteen. Näin varmistetaan yhteistyö erityisesti moniongelmaisten palvelutarpeen arvioinnissa, jossa paras tieto on perustasolla, mutta tarvitaan myös liikelaitoksen osallistumista. Maakunnallisina palveluina ei markkinoilla olevat palvelut kuten vaativa erikoissairaanhoito ja erityisosaamista vaativat sosiaalipalvelut. Lisäksi tulisi huomioida yhteistyö sellaisten maakuntien kanssa, joiden alueella asiakkaat todennäköisesti jonkin verran asioivat / liikkuvat, kuten Suomen kasvukäytävä (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki). Potilastietojen saatavuus / käytettävyys olisi varmistettava. Tavoitteenahan on, että jatkossa eri toimijat voivat käyttää omia Kantaan liitettyjä pt-järjestelmiään, joista tieto valuu yhteisiin tietoaltaisiin ja jalostetaan maakunnille tietojohtamisen välineeksi (+ asiakkaille vertailutiedoksi). Tiukka aikataulu huomioiden on tosin epätodennäköistä, että lain edellyttämät tietojärjestelmät toimivat kaikilta osin jo heti 2019 alusta. Asioinnin digitalisaatiota tulisi voimakkaasti edistää yhteistyössä Kelan kanssa, ja toimia valtakunnallisena kärkenä digitalisaation kehittämisessä / hyödyntämisessä

366 4.3 Integraatiotarve maakunnan muihin palveluihin (esim. kasvupalvelut-sote) Työllisyys ja työvoimapoliittinen koulutus Yritysyhteistyö ICT- ja terveysteknologia & korkeakouluyhteistyö Kasvukäytävä (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki), joka alueena on Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin (50 % maan työpaikoista ja yritysten liikevaihdosta), on myös sote-toiminnan osalta yhteistyöaluetta. Aluesuunnittelu, työkalu, joka mahdollistaa palvelutarpeen mukaiset palveluverkon muutokseen varautumisen ja suunnittelun. Joukkoliikenne ja liikkumisen palvelut sekä liikenneturvallisuus. Ympäristöterveydenhuolto esim. tupakka- ja alkoholivalvonta. Viranomaisyhteistyö kuten palo- ja pelastustoimi, ensivaste. Poikkeusolojen osalta yhteistoiminta maakuntarajojen yli ja yhteensopivat järjestelmät. Arjessa hallintorajojen yli mahdollistava joustava yhteistyö

367 5.1 Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely Maakunta (järjestäjänä) Määrittelytyö tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan valtakunnallisella tasolla (THL,Tilastokeskus, Kela), jotta tietojärjestelmien tuki saadaan valtakunnallisissa kokonaisuuksissa rakennettua. Määritetään asiakasryhmät: ikärakenne, sairastavuus, hyvinvoinnin indikaattorit etc. Palvelujen asiakasryhmäkohtainen toteutunut käyttö tulisi kerätä koko maakunnan osalta ja data-analyysin keinoin segmentoida järjestäjän käyttöön valmistelua varten. Luodaan saadusta toteumadatasta johdettu asiakkaiden henkilökohtainen palvelutarveluokittelu (suoritetaan palveluiden käyttäjätasoinen data-analyysi ja luokittelu), joka pohjana myös korvaustason määrittelyssä (esim. Keski-Uudenmaan valinnanvapauden korvausmallin pohjalta) Pohjana suunhoidon (50 %) ja sote-keskuksen kiinteän osan (2/3) kapitaatiokorvauksessa Alueelliset lisämaksut lisäksi syrjäisemmille seuduille, jotka huomioitavat palveluntuottajien aiheutuvia matka- tms. kustannuksia Lisäksi jätetään kannustin / sanktio osuus, joka vastaa noin 10 % maksimikorvauksesta. Tarve / tavoitelähtöisesi räätälöiden, jolloin pohjana esim. kansalliset mittaristot - kuten terveyspalveluiden uudet kansalliset mittaristot Palveluntuottajat Palvelutarpeen arviointi sovitulla asiakasmäärällä osin tilastoihin perustuvaa, huomioiden mahdolliset lainsäädännön muutokset. Vaikea alkuun ennakoida, koska asiakaskunta esim. sote-keskuksessa ilmoittautumisen mukaan. Asiakasprofiilit eivät ole ennakoitavissa. Arvioinnissa hyödynnettävä valinnan vapaus pilottien kokemusta

368 5.2 Asiakassegmentointi ja asiakasohjaus (palvelukanavat jne.) Paljon palveluja saavien asiakkaiden kohdalla vastuu palvelujen kokonaisuudesta olisi liikelaitoksella esim. Ikäneuvo-hankkeessa luodun mallin mukaisesti omatyöntekijä ja asiakassuunnitelma. Sotekeskuksissa matalan kynnyksen palvelujen ohjaus ja neuvonta. Sote-keskusten ja maakunnan liikelaitoksen asiakasohjauksen toimintamallien tulee olla yhteen sovitettuja, selkeitä ja tunnettuja - prosessikuvaukset kaikkien käytettävissä. kuntalaisten informointi ammattilaiset osaavat ohjata henkilön oikeaan paikkaan neuvottavaksi ja ohjattavaksi Asiakassuunnitelmaa laadittaessa tärkeää substanssiosaamisen lisäksi talousosaaminen, jotta huomioidaan kokonaiskustannusten vaikutus. Suunnitelmat mm. henkilökohtaista budjettia laadittaessa tehdään vuodeksi kerrallaan. Palvelutarpeen arvioinnissa tukena moniammatillinen tiimi ja tehdään asiakkaan kanssa yhdessä. Asiakkaan osallisuus mahdollistaa paremman sitoutumisen palvelukokonaisuuteen. Järjestäjän näkökulma: Valtakunnallista Palvelupaketti mallia ja sen mukaisia järjestäjän työkaluja tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää maakuntien vertaisarvioinnin mahdollistamiseksi. Kuntalaisten palvelutarpeen arvioimiseksi tulisi olla mahdollista maakuntatasoinen hoitokokonaisuuksien / hoitopolkujen tarkastelu data-analysoinnin keinoin, palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tätä kautta on tärkeää myös tunnistaa se asiakasjoukko, joka rasittaa kustannuksiltaan eniten sotekokonaisuutta ja tavoitetilassaan tämän joukon palveluohjaaminen ja segmentointi tulisi erityisen tarkkaan suunnitella. Järjestäjä voi ottaa tämän huomioon sopimuksissaan sotekeskusten kanssa ja asettaessaan liikelaitokselle tavoitteita

369 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (Mitkä tehtävät voisivat kuulua järjestäjälle, mitkä liikelaitokselle, tuotannolle jne.) Järjestämisvastuu: Laatii palvelustrategian ja sen pohjalta palvelulupauksen Arvio kuntalaisten palvelutarpeen ja sen kehittymisen. Arviointi perustuu valtakunnallisiin mittareihin, väestön ikärakenteeseen, sairastavuuteen sekä tuotannon kautta saatuun seuranta ja raportointi tietoon. Tähän liittyy kuntalaisten kuuleminen, vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa tehtävä yhteistyö - osallisuus sekä yhteistyö maakunnan kuntien kanssa. Määrittää toiminnan tavoitteet valtakunnallisten tavoitteiden ja kuntalaisten palvelutarpeen näkökulmasta kokonaiskuvan laatiminen, palvelutarveprofiili Laatii lakisääteiset suunnitelmat maakunnan tasolla esim. hyvinvointisuunnitelma Määrittää palveluiden tason, laadun, saatavuuden ja saavutettavuuden. Määrittää palvelujen saamisen kriteerit ja asiakasmaksut (asiakaskohtaiset päätökset sotekeskuksessa ja liikelaitoksessa) sekä vastaa asiakasmaksujen keräämisestä Määrittää palvelutuottajien hyväksymiskriteerit, tekee päätökset palvelutuottajien hyväksynnästä, ylläpitää palvelutuottajien rekisteriä (jatkossa valtakunnallinen) tiedonhallintapalvelut. Määrittää suoran valinnan palveluiden laajuuden esim. muiden kuin yleislääketieteen alaan kuuluvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut Tekee sopimuksen suoran valinnan palveluiden ja suun terveydenhuollon yksiköiden kanssa ja määrittää palveluiden korvaustason kapitaatiokorvaus, mahdolliset suoriteperusteiset korvaukset sekä kannustimet / sanktiot. Maakunta ylläpitää julkisessa tietoverkossa olevaa luetteloa suoran valinnan palvelun tuottajista, asiakassetelipalvelun ja henkilökohtaisen budjetilla annettavien palveluiden tuottajista

370 Järjestämisvastuu jatkuu: Ohjaa (konserniohjaus) liikelaitoksen toimintaa ja palvelujen yhteensovittamista. Määrittää sille vuosittaisen budjetin sekä toiminnanalliset että taloudelliset tavoitteet. Valvoo alueensa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia, voi poistaa rekisteristä mikäli kriteerit ei enää täyty tai yritys lopettaa toimintansa. Valvoo suoran valinnan palveluiden tuottajien kanssa tehtyjä sopimuksia ja voi irtisanoa sen, mikäli sopimus ei toteudu tai yritys lopettaa toimintansa. Informoi palveluntuottajia toimintaympäristön muutoksista Vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden koulutuksesta ja kehittämisestä ja osaamisen valvonnasta esim. lääkehuollon suunnitelmat ja henkilöstön osaaminen. Toimii asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitäjänä Määrittää kuntalaisen suoran valinnan palveluiden ja suun terveydenhuolln yksikön, mikäli kuntalainen ei tätä itse kykene tekemään. Vastaa asiakkuuksien hallinnasta (asiakkuuspalvelut) ja ilmoittaa muutoksista palvelun tuottajille. Hallintosäännöllä mahdollisuus delegoida liikelaitokselle. Liikelaitoksen viranhaltijoiden päätösten oikaisuvaateiden käsittely. Liikelaitos: Vastaa muista kun suoran valinnan palveluiden tuottamisesta ja palvelujen yhteensovittamisesta. Toteuttaa palvelutuotantoa järjestäjän asettamien tavoitteiden mukaisesti esim. miten laajasti palvelua tulee tuottaa ostopalveluina markkinoilta

371 Liikelaitos jatkuu: Määrittää asiakassetelillä tuotettavat palvelut niin, että riittävä valinnan vapaus toteutuu ja määrittää asiakassetelillä maksettavat korvaukset. Määrittää henkilökohtaisella budjetilla annettavat palvelut Liikelaitoksen tuotantovastuulla olevien palveluiden yhtiöittäminen vähintään niiltä osin mitä tuotetaan asiakassetelillä ( VVL 52 ) Tekee yhteistyötä suoran valinnan palveluiden tuottajien kanssa (kehittäminen, asiakasohjaus, integraatio) Tekee yhteistyötä palo- ja pelastustoimen ja ensivasteen kanssa Vastaa omalta osaltaan normaaliolojen poikkeustilanteista ja valmiudesta Liikelaitos vastaa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnista, palveluohjauksesta ja neuvonnasta. asiakassuunnitelma ja vastuutyöntekijä valitsee erityistilanteissa täysi-ikäisen asiakkaan palvelun tuottajan (sosiaalihuollon asiakaslaki 9, potilaslaki 6 ) Liikelaitos tuottaa itse tai alihankinnalla muut kuin suoran valinnan palveluihin määritetyn sosiaalipalvelun. Vaativat sosiaalipalvelut tuotetaan keskitettynä. Liikelaitos tuottaa itse tai kilpailuttamalla muut kuin asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla tuotetut palvelut. Liikelaitos tuottaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja pääosin alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuollon. 13 mukaisesti laitoshoidossa ja laitospalveluissa olevien asiakkaiden suoran valinnan palveluita 52 :ssä säädetystä yhtiöittämisvelvoitteesta huolimatta

372 Suoran valinnan palveluiden tuottajat: Laajat suoran valinnan palvelut ja hallintopäätökset sosiaalipalveluissa (sosiaalihuoltolakiin tulossa muutos oikaisumenettelystä) Maakunnan yhtiöitetty suoran valinnan palveluiden toimija voi kilpailla myös yksityisesti rahoitetusta sosiaali- ja terveyspalvelutuotannosta, ml. työterveyshuolto. Yhteistyö maakunnan liikelaitoksen kanssa sekä kuntien kanssa tuomalla sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijuutta mm. kuntien hyvinvointiryhmiin. Oman toiminnan jatkuva kehittäminen yhteistyössä oman verkostonsa ja asiakkaiden kanssa. Laadun jatkuva seurantaa (yhtenäinen mittaristo) ja toiminnan kehittäminen maakunnan kanssa tehdyn sopimuksen linjausten mukaisesti. Markkinoiden seuranta Asiakasohjaus ja neuvonta: asiakassuunnitelmat vastuu työntekijä Talouden läpinäkyvyys Palvelutuotannon markkinointi, kuntalaisten informointi

373 7.1 Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Luodaan asetelma, jossa em. tahoilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua palvelutuotantoon päävastuullisessa, alihankinta tai kumppanuus / verkosto / yhteenliittymämuodossa siltä osin kuin tehtävät ovat markkinoilla. Maakunnan palvelustrategiassa tulisi huomioida laajasti eri toimijoiden mahdollisuudet palvelutuotannossa, kuten järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut ja varhainen tuki. Neuvonta- ja ohjaus roolitukset asiakkaalla tulisi olla kokonaisnäkymä prosesseihin ja omaan kokonaisuuteen (tietokanta) ja hänet tulee ohjata oikeaan paikkaan ja oikeaan prosessiin eri toimijoiden hallintorajoja näkemättä. saumaton yhteistyö Kelan rooli soteprosesseissa: - Kelan toimeenpanemien etuuksien ja asioiden prosessit ja rajapinnat sote-prosesseihin. - Kelan tarjoamat asiakastiedot kattavasti yhden rajapinnan kautta kaikille eri rooleissa toimiville (asiakkaat, maakunnat, kunnat, palveluntuottajat, muut toimijat). - Kelan tarjoamat tietojärjestelmäpalvelut, jotka toteuttavat asiakkaan vapaan valinnan palvelut ja niiden taustalla olevat tiedot

374 7.2 Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus Maakunnan tulee palvelustrategiassaan huomioida muut voimavarat ja se voi velvoittaa sopimusten (sotekeskukset) tai omistajaohjauksen (liikelaitos) kautta tuotannon toimijoita ottamaan ne huomioon omissa suunnitelmissaan / kehittämistyössä sekä palveluiden hankinnassa. Alueellisten foorumien / viestintäkeinojen luominen / määrittäminen sotepalveluista maakunnan eri alueille asukkaiden luonnolliset asiointialueet huomioiden

375 7.3 Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen Markkinoilla olevat palvelut tuottaa maakunnan sote-keskus, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat ja /tai näiden yhteenliittymät Mahdollistetaan laaja sote-keskus teemaryhmän alatyöryhmän hahmotteleman mukaisesti / pohjalta Tällä vastataan maakunnan eri alueiden eri tasoiseen ja muotoiseen palvelutarpeeseen Mahdollistetaan hoitopolun vahva ohjaus ja laajojen sote-keskusten vahva rooli ja vastuu vaikuttavien ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottamisessa Muodostuu insentiivi tehokkuuden nostamiselle Mahdollistetaan myös digitaalisten palveluiden ja palveluinnovaatioiden kehittyminen Lisäksi mahdollistetaan yritysten / kolmannen sektorin mukaantulo: pienetkin toimijat pääsevät mukaan päävastuuseen tai alihankintarooliin tai kumppanuuksien kautta yhteenliittymiin mukaan, ja hyvin suoriutuvat palveluntuottajat pystyvät investoimaan vaiheittain myös toiminnan kehittämiseen Asiakasseteli laajan sote-keskuksen ja liikelaitoksen palveluissa Estää asiakkaiden pallottelun ja jonot suuren volyymin palveluissa Lisää palveluntuottajien vastuuta ja mahdollistaa palveluinnovaatiot ja kehittymisen Ei kuitenkaan luoda laajasta sote-keskus kokonaisuudesta irrallisia palvelukokonaisuuksia, Henkilökohtainen budjetti lainsäädännön mukaan

376 8. Vaikutusten arviointi (muutos) Palveluiden vaikutusten arviointi edellyttää yhtenäistä, mieluiten valtakunnallista tilastointia, palvelutuottajasta riippumatta. Tällä hetkellä yksityisten tai järjestöjen tuottamien sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta ei ole käytettävistä yhteismitallista tilastointia arvioitaessa näiden palveluiden piirissä olevien ihmisten määrä, toimintayksiköiden määrää tai työntekijöiden määrää. Suoran valinnan palveluissa käytettävään asiakasseteliin liittyy epävarmuustekijöitä suoran valinnan palvelun tuottajan näkökulmasta: listautuneilla asiakkailla on oikeus asiakasseteliin saadakseen palvelun toiselta palvelun tuottajalta. Miten tämä tulee huomioida omissa resursseissa ja kehittämisessä. Ostopalvelusopimukset siirtyvät maakunnalle ja niitä voidaan hyödyntää maakunnan järjestämisvastuulla olevassa sote-palvelutuotannossa. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen asiakkaat, jotka ovat sijoitettuna ostopalveluihin eivät oletettavasti laajasti ota vastaan heille tarjottavaa henkilökohtaista budjettia, vaan jatkavat asumistaan ostopalvelupaikassa, johon ovat jo kotiutuneet. Valinnan vapaus mallin myötä, asiakkaan itse tehdessä valinnan palvelun tuottajasta, oletettavasti parantaa kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluiden saantiin ja sisältöön

377 9.1 Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien vastuulla ja sen tukemiseksi tulee yhteistyörakenteita vahvistaa mm. osallistumalla kuntien hyvinvointityöhön. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon siirtyessä maakunnalle, jää kuntiin sekä koulukuraattori- että koulupsykologipalvelut. Näiden yhteistyö muiden perhepalveluiden kanssa edellyttää uudenlaisia rakenteita, joita mm. Lapehankkeessa nyt valmistellaan. Palveluiden monituottajamalli edellyttää, että tuottajia kohdellaan yhdenvertaisesti ja esimerkiksi asiakassetelillä annetuista palveluista korvataan yhteneväisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että nyt kuntien myöntämät järjestöjen toiminta-avustukset jäävät edelleen kuntien vastuulle

378 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset: Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat), resurssit Valinnan vapaus lainsäädäntö muuttaa perinteistä sosiaali- ja terveyspalveluiden työnjakoa julkisen ja yksityisen välillä. Julkisen palvelun osittainen yhtiöittäminen / valinnan vapaus vaatii uudenlaista toimintakulttuuria: asiakkaan valinta, kilpailu, ansaintalogiikka, markkinointiosaaminen ja palveluiden / resurssien joustava muuntaminen asiakkaiden mukaan. Yhteisten prosessien, kuten tietohallintopalvelut ja asiakasmaksuliikenne, valtakunnallinen koordinointi ja kuvaaminen käynnistettävä niin pian kuin mahdollista, jotta tietojärjestelmät saadaan tukemaan prosesseja riittävällä tavalla. Jatkovalmistelun osalta kriittistä: Suoran valinnan palveluiden yhtiöittäminen, palvelun laajuus ja hyväksymiskriteerit. Suoran valinnan palveluiden kustannusten korvaamisen määrittely, kapitaatiomalli (laskenta) ja siihen liittyvä kannustin sanktiovaikutus. Mittareiden laadinta esim. triple-aim mallilla hyvinvointihyöty, asiakaskokemus ja kustannustehokkuus

379 Muun kuin suoran valinnan palveluiden organisointi: liikelaitoksen palvelutuotanto ja mahdolliset yhtiöt. asiakassetelillä annettavat palvelut yhtiöittämisvelvollisuus vuoden 2020 loppuun mennessä henkilökohtaisen budjetin palveluiden määrittäminen Mahdollisesti henkilökohtaisen budjetin pilotointi, rajatulla asiakaskunnalla. Palvelujen yhtenäistäminen: palvelutasot, palvelujen saannin kriteerit ja asiakasmaksut. Kuntien nykyisten ostopalvelusopimusten hallinta: kerääminen, läpikäynti ja näiden pohjalta tarkennettu kilpailutussuunnitelma. Kriittistä muutosvaiheen asiakaspalveluiden jatkuvuuden turvaaminen. Tukipalveluiden, apuvälineiden ja omahoitotarvikkeiden hankinta. Erityislakien muutosten (syksyllä 2017) vaikutusten arviointi Henkilöstön valmennus muutokseen Viestintä, kuntalaisten informointi. Valinnan vapaus alkaen, niin syksyllä 2017 valmistelu pitää aloittaa riittävillä resursseilla Kesäkuussa 2018 tulee suoranvalinnan palvelut, ehdot ja korvausmallit olla päätettyinä, jotta palvelun tuottajat voivat ilmoittautua: palvelutuottajien hyväksyminen ja sopimusten laadinta. 52 mukaisen yhtiöittämisvelvollisuuden piirissä olevan palvelun suunnitelma (yhtiöittämisesitys) oltava valmis mennessä, toteutus viimeistään v Listautuminen suoran valinnan palveluihin alkaa ja tulee tehdä mennessä. Maakunnan ohjaus suoran valinnan palveluihin asiakkuuksien hallinta

380 Yhteistyöalue asiat teemaryhmä Loppuraportti Pj Kari-Matti Hiltunen