Maaseutuviraston julkaisusarjat: Toimintakertomuksia ja -suunnitelmia. Sisältö

Transkriptio

1 008 VUOSIKERTOMUS

2 Maaseutuviraston julkaisusarjat: Toimintakertomuksia ja -suunnitelmia Sisältö Katsaus toimintaan...3 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus...4 Tukien maksu ja valvonta...5 Henkilöstö...8 Talous...10 Väärinkäytökset ja takaisinperinnät...11 ISBN (Painettu) ISSN (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 256, Helsinki. Puh , Helsinki 5/2009. Kansikuvat: Comma Image Oy. 2

3 Katsaus toimintaan Maaseutuviraston ensimmäistä täyttä toimintavuotta varjosti nopeasti muuttunut talouden tilanne, mutta tämä ei suoraan heijastunut viraston toimintaan. Markkinahintojen vaihtelut, epävarmuus maatalouspoliittisista ratkaisuista sekä raskaaksi koettu tukibyrokratia kuormittivat viljelijöitä. Odotukset viljelijätukien hallinnon aiheuttaman työn vähentämiseksi lisääntyivät, ja tukien maksatuksiin ennalta ilmoitetussa aikataulussa kohdistui yhä enemmän odotuksia. Virasto osallistui tiiviisti tärkeimpien yhteistyötahojen meneillään oleviin uudistushankkeisiin kuten TE-keskusuudistuksen, aluehallintouudistuksen sekä kuntien viljelijätukihallinnon kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän työhön. Koska Mavi Euroopan yhteisön maksajavirastona on vastuussa EU:n varojen hallinnosta Suomessa, on pidetty tärkeänä tuoda esille viraston näkökulma meneillään oleviin uudistuksiin varainhoidon riittävän tason turvaamiseksi. Uudistukset toimeenpannaan tulevina vuosia ja se edellyttää Mavilta ohjaus- ja sopimusmenettelyjen uudelleen arviointia. Viljelijätukijärjestelmien toimeenpanossa onnistuttiin hyvin; tukien haku ja valvonnat sekä niihin liittyvät koulutukset ja tukien maksatukset toteutettiin ilmoitetussa aikataulussa. Yli 99 %:lle tukeen oikeutetuista viljelijöistä maksettiin tilatuet joulukuun ensimmäisen viikon aikana heti EU:n säädösten sen salliessa. Eituotannolliset investoinnit, eläinten hyvinvointituki sekä uudet ympäristötuen erityistukien toimenpiteen toimeenpantiin vuoden aikana. Investointitukien ensimmäinen uuden ohjelmakauden haku toteutettiin syksyllä. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukien myöntö sekä maksatus käynnistyivät keväällä ns. erityismenettelyn avulla. Hanke 2007 tietojärjestelmän valmistuminen niin, että järjestelmällä voitiin käsitellä sekä yritystukia että kehittämishankkeita sekä eräitä erityistapauksia, siirtyi loppuvuoteen. Mavi julkaisi EU:n edellyttämällä tavalla internetissä tiedot edellisen varainhoitovuoden aikana maaseuturahastosta maksetuista tuista. Maaseutuelinkeinohallinnon rekisterilain uudistuksen tultua voimaan on Mavi voinut luovuttaa julkisia rekisteritietoja. Tämä on lisännyt hallinnon avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuuksia tiedon saantiin. Uutena tehtäväalueena Maville siirtyivät metsäsektorin toimeenpanoon liittyviä, merkittävää julkisen vallan käyttöä edellyttäviä tehtäviä. Maaseutuvirasto on jatkanut perustoimintojen kehittämistä kuluneen toimintavuoden aikana. Viraston alueellistaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2008 lopussa Seinäjoella työskenteli 27 henkilöä. Alueellistumisesta johtuen henkilöstön vaihtuvuus on toimintavuoden aikana ollut suurta. Henkilöstön vaihtuvuuden takia Mavi menetti arvokasta osaamista ja työkokemusta. Kokeneimmat työntekijät sekä perehdyttivät uusia työntekijöitä että huolehtivat viraston ydintehtävien jatkuvuudesta. Työajanseurantajärjestelmä on otettu käyttöön ja siitä saatavaa aineistoa jalostetaan toimintalaskentajärjestelmässä, jonka käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle IT-projektin viivästymisestä johtuen. Viraston palkkausjärjestelmä valmisteltiin tiiviisti niin, että se voitiin ottaa käyttöön vuoden 2009 alussa. Mavin strategiatyö eteni ja tavoitteeksi selkiytyivät laadukkaat palvelut, toimivat kumppanuudet ja tukijärjestelmien onnistunut toimeenpano. Maaseutuviraston strategian mukaisesti panostettiin asiakkaille suunnattujen palvelujen kehittämiseen ja hallinnon aiheuttaman byrokratian vähentämiseen. Ottaen huomioon erittäin suuri vaihtuvuus ja sen vaikutukset henkilöstön jaksamiselle, on Maaseutuvirasto selviytynyt työhönsä sitoutuneen henkilöstön ansiosta vuodelle 2008 asetetuista tulostavoitteista ja perustehtävistään erittäin hyvin. ylijohtaja Leena Tenhola 3

4 Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto on vaikuttanut maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Virasto on toimeenpannut maaseudun kehittämisohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisten tukijärjestelmien mukaisia toimenpiteitä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Maaseutuvirasto on ollut aktiivinen verkostotoimija ja tuottanut informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Mavi on myös seurannut valppaana kentältä tulleita toimeenpanoon liittyviä havaintoja ja tehnyt sen perusteella kehittämistyötä. Maaseutuvirasto perusti useita työryhmiä kehittämään toimeenpanoa hyvän hallinnon näkökulmasta. Näissä työryhmissä on mukana Maaseutuviraston asiantuntijoiden lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajat. Työryhmien tuloksia on hyödynnetty toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Lisäksi tiivistettiin yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa mm. lainsäädännön muutosten valmistelussa. EU-tukitietojen julkaisupalvelun perustaminen ja viljelijätukien sähköisen asioinnin pilottiprojekti toteutettiin onnistuneesti. Lisäksi valmistui uuden maksatusjärjestelmän ydin ja saatettiin loppuun Hanke tietojärjestelmäprojekti. Näkyvimpiä tuloksia olivat myös uusien tukimuotojen käyttöönotto (eläinten hyvinvoinnin tuki, ei-tuotannolliset investoinnit, uudet ympäristötuen erityistuet) ja viraston alueellistamisen eteneminen. Tiedot Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuensaajista julkaistiin Mavin internet-sivustolla EU-komission edellyttämällä tavalla. Ensimmäisessä vaiheessa hakupalvelussa julkaistiin tiedot Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta maksetuista tuista ajalta Kansallisten tukien osalta laki maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) muutti aiemmin salassa pidettävät maaseutuelinkeinorekisterin tiedot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta julkisiksi. Maaseutuvirasto vastaanotti tiedonluovutuspyyntöjä ja luovutti tietoja oman toimialansa rekistereistä. Maaseutuvirasto aloitti yhdessä Teknillisen korkeakoulun, valtiovarainministeriön ja yksityissektorin kumppaneiden kanssa Movi-projektin, jossa kehitetään hajautetun työn mallia. Movi-tutkimus- ja kehittämishanketta rahoittaa Tekes. Koulutukset Maaseutuvirasto järjesti koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin liittyvistä aiheista kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille, TE-keskusten virkamiehille, toimintaryhmien henkilöstölle, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolle ja sen liitoille, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundille ja sen liitoille, alueellisille ympäristökeskuksille, ProAgria Maaseutukeskuksille, niille yksityisille neuvojille, jotka tekevät kevään päätukihakemusten täyttöä, terveydenhuoltoja läänineläinlääkäreille sekä maaseutuoppilaitoksille. Kokouksia ja koulutuksia järjestettiin videoneuvottelulaitteiden avulla TE-keskusten virkamiehille. Lisäksi tukikoulutuksia videoitiin ja julkaistiin Mavin www-sivustolla, ja hankintalain koulutuksessa tehtiin webcasting-lähetyskokeilu. Kokeilut saivat myönteistä palautetta, ja ne liitetään osaksi vuoden 2009 koulutustilaisuuksia. Asiakastyytyväisyys Viljelijätukien valvonnan asiakastyytyväisyyskyselyyn vastaajat kokevat maataloustukien hakuehdot aiempaa selkeämpinä. Kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna vastaajat antavat myös tukihaulle entistä parempia kouluarvosanoja. Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien halukkuutta sähköiseen asiointiin: 40 prosenttia vastaajista oli vähintään melko kiinnostuneita sähköisestä asioinnista. TE-keskusten valvonnasta annettava yleisarvosana on pysynyt edelleen lähes kiitettävällä tasolla: arvosana oli 8,5. Markkinatukia koskevassa asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaiden kokonaisarvio toiminnasta oli hyvä ja sai arvosanan 3,9 (asteikko: 1 heikko 5 erinomainen). Markkinatukien päätösten keskimääräiset läpimenoajat olivat vuonna 2008 alle säädösten asettamien enimmäiskäsittelyaikojen. 4

5 Tukien maksu ja valvonta Maataloustuet Maaseutuvirasto maksaa vuosittain yli 2 mijardia euroa kansallisia ja Euroopan unionin rahoittamia tukia. Maa- ja puutarhatalouden kansallisiin tukiin sisältyi mm. luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa, Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräitä muita kansallisia tukia. EU:n maataloustukirahastosta maksetuista tuista. Momenttiin kuuluvina menoina maksettiin myös maatalouden tuotantosidonnaisia tukia. Maatalouden ympäristötukea maksetaan kustannusten korvauksena viljelijöille, jotka noudattavat lainsäädäntöä tiukempia, ympäristöystävällisiä viljelytapoja tai toteuttavat muita ympäristöhyödykkeitä. Puutarhatalouden ja sokerituotannon erityistoimenpiteiden maksuista suurin osa muodostui sokerin rakenneuudistustuen maksuista. Tilatuki ja vienti-, koulumaito- ja eräät muut markkinatuet muodostivat suurimman osan kokonaan Momentin nimike Kansallinen osuus (1000 euroa) EU:n osuus (1000 euroa) Yhteensä (1000 euroa) EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki EU-tulotuki ja EU-markkinatuki Satovahinkojen korvaaminen Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonhaittakorvaus Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet Yhteensä Osuudet % 60 % 40 % 100 % Maksatusluvut esittävät momenteittain maatalouden menoja kalenterivuonna Luvut sisältävät mm. viljelijöille, yrityksille ja yhteisöille maksettuja menoja. 5

6 Maa-ja puutarhatalouden kansallinen tuki EU-tulotuki Satovahinkojen korvaamine EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä 315 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki EU-tulotuki ja EU-markkinatuki Maatalouden ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus Luopumistuet ja -korvaukse ja pellonmetsitystuki Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet Satovahinkojen korvaaminen 5 Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen 329 Luonnonhaittakorvaus Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet Maaseudun kehittämisen tuet Maaseudun hanke-, yritys- sekä rakennetukia maksettiin yhteensä noin 55,9 miljoonaa euroa EU:n ja kansallista rahoitusosuutta. Tukia maksettiin ohjelmakauden päättyviin tukiin sekä aloitettiin näiden tukien osalta Manner-Suomen maaseutuohjelman tukien maksaminen. Maaseudun kehittämistoiminta osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa saatiin yritystukien myöntöjen osalta liikkeelle keväällä ja hanketukien osalta syksyllä. Yritystukien maksatus alkoi kesällä ja hanketukien marraskuussa. Toimintarahaa pystyttiin maksamaan jo kesällä erityismenettelyillä. Ohjelman aloitusvaikeuksien takia toiminta oli vuonna 2007 jäänyt hyvin vähäiseksi. Tämän johdosta vuoden 2007 määrärahat siirtyivät kokonaisuudessaan käytettäviksi vuonna Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman koko kauden ohjelmakehyksestä oli mennessä käytetty noin 12 %. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maatilojen rakennetukiin käytettiin yhteensä 108 miljoonaa euroa avustusvaroja ja 130 miljoonaa euroa korkotukilainavaltuutta. Nuorten viljelijöiden maataloustoiminnan aloittamista tuettiin vuoden aikana Myöntöpäätökset (kpl) Maksupäätökset (kpl) Yritystuet Hanketuet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman myöntö- ja maksupäätökset. 261 tapauksessa, mikä on yli puolet vähemmän viime vuosina. Maatilojen investointitukijärjestelmä saatiin liikkeelle syksyllä, jolloin alkoi ensimmäinen varsinainen haku. Hakemuksia jätettiin yhteensä vajaat Näiden hakemusten käsittely ja päätöksenteko ajoittuu vuodelle Markkinatuet Markkinatuet vähenivät sekä euromääräisesti että tukipäätösten lukumäärällä mitattuna. Vientitukia maksettiin kolmannes edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku johtui tukitasojen alentumisesta, erityisesti maitotuotteiden tukien jäädyttämisestä EU:ssa edellisenä vuonna. EU:ssa kevennettiin vuoden aikana myös vienti- ja tuontitodistusjärjestelmää, minkä seurauksena myönnettyjen todistusten määrät vähenivät. Sisämarkkinatukien kokonaismäärä nousi 17 miljoonaan euroon, josta merkittävin osuus oli sokerin 6

7 rakenneuudistustukena maksettu 9,4 miljoonaa euroa lopettavalle tehtaalle. Koulumaitotuen määrä nousi noin miljoona euroa vuoden alusta aloitetun tasatukimallin seurauksena. Viljan interventio-ostot aloitettiin tauon jälkeen loppuvuonna 2008 heikentyneen markkinatilanteen vuoksi. Valvonta Maaseutuvirasto tarkastaa TE-keskusten valvontatoiminnan laatua ja ohjeistaa TE-keskusten tekemää viljelijätukien valvontatyötä. Mavi tekee itse maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeiden tarkastuksia. Viljelijätukien valvonnat Maaseutuvirasto on delegoinut TE-keskuksiin. Paikalla suoritettavia peltoalavalvontoja tehtiin yhteensä 4268 tilalla. Lisäksi TE-keskukset tekivät eläinvalvontoja, erikoistukien valvontoja ja useita tukiehtoihin liittyviä ristiintarkastuksia. Valvontaosasto aloitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystukien ja kehittämishankkeiden otantatarkastukset. Lisäksi tehtiin edelliselle rahastokaudelle liittyviä otantatarkastuksia. Kokonaisuudessaan Mavin tarkastusmäärät lisääntyivät edellisvuodesta uuden ohjelmakauden alkamisen ja edellisen kauden tarkastusten päällekkäisyyden vuoksi. Virasto teki yhteensä 429 tarkastuskäyntiä. 7

8 Henkilöstö Alueellistamisprosessi ja siihen liittyvä suuri vaihtuvuus asettavat haasteita henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle. Toisen toimintavuoden aikana toimeenpantiin alueellistamissuunnitelmaa ja jatkettiin viraston organisoitumista. Henkilöstön lukumäärä oli vuoden lopussa 220 henkilöä. Alueellistamisesta johtuen henkilöstön vaihtuvuus oli keskimääräistä suurempaa ja lisääntyi vuoteen 2007 verrattuna Htv-kehys 210,0 136,0 Henkilötyövuodet 189,6 128,6 Teknisellä tuella palkatut (Mavin htv-kehyksen päälle) 7 3 Henkilöt Vakituiset ,2 % ,3 % Määräaikaiset 52 23,8 % 42 20,7 % Miehet 29 % 31 % Naiset 71 % 69 % Kokoaikaisten osuus 93,7 % 92,1 % Osa-aikaisten osuus 6,3 % 7,9 % Lähtövaihtuvuus 36 17,0 % 17 - luonnollisen poistuman osuus 3,0 4,0 Tulovaihtuvuus Työtyytyväisyysindeksi 3,2 3,2 Sairauspoissaolot, pv sairauspoissaolot / hlö 9,3 11,7 lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolotapausten osuus kaikista sairastapauksista Koulutukseen osallistuneet: ,9 % ,0 % Henkilöt Osuus henkilöstöstä 47,3 % 46,0 % Koulutuspäivien määrä Koulutuspäivät / henkilö 2,2 1,8 Tärkeimmät henkisten voimavarojen tunnusluvut (toimintavuosi 2007 oli 8 kuukauden mittainen, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia). 8

9 Perusaste 8 henkilöä 6 henkilöä Keskiaste 45 henkilöä 35 henkilöä Alin korkea-aste 30 henkilöä 34 henkilöä Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 23 henkilöä 23 henkilöä 110 henkilöä 108 henkilöä Tutkijakouluaste 3 henkilöä 2 henkilöä Muu tai tuntematon Koulutustasoindeksi Koulutusrakenne ja koulutustasoindeksi. 1 henkilö 1 henkilö 5,7 5,8 Henkilöstön keski-ikä (vuosina) Henkilöstön ikäjakauma ,2 42, vuotiaita 1,8 % 1,0 % vuotiaita 10,9 % 10,0 % vuotiaita 17,7 % 16,3 % vuotiaita 14,1 % 13,4 % vuotiaita 14,5 % 17,2 % vuotiaita 11,8 % 13,9 % vuotiaita 12,3 % 10,0 % vuotiaita 8,6 % 9,6 % vuotiaita 8,2 % 8,6 % Henkilöstön keski-ikä ja ikäjakauma (toimintavuosi 2007 oli 8 kuukauden mittainen, joten vuodet eivät ole vertailukelpoisia). 9

10 Talous Maaseutuvirasto aloitti toimintansa toukokuussa 2007, ja vuosi 2008 oli viraston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Vertailulukuja ei siten voida esittää toiminnan taloudellisuudesta ja tuottavuudesta. Mavin nettomenot vuonna 2008 olivat euroa. Maaseutuviraston toiminta on tietojärjestelmäkeskeistä ja tietohallinnon osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Lähes kaikki tietojärjestelmien kehittämisprojektit alittivat niille varatun rahoituksen, ja tietojärjestelmäprojektien määrärahatarpeet siirtyivät useiden projektien osalta vuodelle Virastossa siirtyi vuodelle 2009 käytettäväksi kaikkiaan euroa. Maaseutuvirastolla ei ollut maksullista toimintaa vuonna (8kk, 1000 e) TA + LTA (2008, 1000 e) 2008 (1000 e) Nettomenot Bruttotulot Siirtynyt erä / siirtyvä erä Bruttomenot Toimintamenomäärärahat, tuhatta euroa (TA; talousarvio, LTA; lisätalousarvio). 10

11 Väärinkäytökset ja takaisinperinnät Maatalous Viljelijätukien takaisinperintäpäätöksiä tehtiin yhteensä kappaletta yhteisarvoltaan noin 4,75 miljoonaa euroa. Ns. summakarenssitapauksia, joissa tuen hakija on suljettu perinnän lisäksi ao. vuodelta ja sitä seuraavilta kahdelta vuodelta EU-tukien ulkopuolelle, oli 101 tapausta. Maaseudun kehittäminen (hanketuet) EU-osarahoitteisissa maaseudun hanketuissa tehtiin yhteensä 111 takaisinperintäpäätöstä. Lisäksi tehtiin kokonaan kansallisesti rahoitetussa POMO+ -ohjelmassa yksi takaisinperintäpäätös. Tukea määrättiin maksettavaksi takaisin yhteensä noin 0,96 milj. euroa, josta EU-osuus oli 0,37 milj. euroa. EU-osarahoitteisissa tai kansallisesti rahoitetuissa maaseudun hanketuissa ei tullut ilmi rikosprosesseihin johtavia väärinkäytöksiä. 144 kappaletta. Kansallista perintää (mm. todistuksiin liittyvät vakuusmenetykset) oli yhteensä euroa. Markkinatuissa ei ollut rikosprosesseihin johtavia väärinkäytöksiä. Sääntöjenvastaisuusraportointi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) raportoitiin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1848/2006 mukaisia euroa tai sitä suurempia (yhteisön osuudet) uusia sääntöjenvastaisuustapauksia kahdeksan kappaletta. Näissä sääntöjenvastaisuuksissa EU:n tukiosuus on ollut yhteensä euroa. OLAF:lle raportoitiin myös yhteensä kolme neuvoston asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisia yli euron (yhteisön osuudet) uusia sääntöjenvastaisuustapauksia (EMOTR-O). Näissä tapauksissa sääntöjenvastaisuuden mukainen EU:n tukiosuuden arvo oli yhteensä euroa. Markkinatuet Markkinatuissa EU:lle tilitettävää asiakasperintää oli noin euroa. Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin 11

12