Kuinka varautua tulevaan? Päästöt, hyötysuhde ja imagotekijät. Saarijärvi Hannes Tuohiniitty

Transkriptio

1 Kuinka varautua tulevaan? Päästöt, hyötysuhde ja imagotekijät Saarijärvi Hannes Tuohiniitty

2 Esityksen sisältö 1. Energia- ja ilmastostrategia 2. Kestävyys (RED2-direktiivi) 3. Metsähaketuen rajaus 4. MCP-direktiivi + ekosuunnittelu 5. Imagoon kiinnitettävä huomiota

3 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943, Finbio 1991, Puuenergia 1994, Pellettienergiayhdistys 2004) Edustamme koko bioenergiaketjua aina maanomistuksesta ja hankinnasta voimalaitoksiin, laitetoimittajiin ja metsäyhtiöihin, noin 300 yritystä Työntekijöitä 6 + 2, toimisto Helsingissä. Toiminta pääasiassa kansallisella tasolla, lisäksi EU:ssa (AEBIOM kautta pääosin) ja maakunnissa (maakuntakaavat varsinkin) Ala työllistää suoraan tai välillisesti noin henkilöä. Paikallisesti bioenergian työllisyysvaikutukset ovat usein vielä tätäkin merkittävämmät. Bioenergian osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta Suomessa on noin 80 %. Hannes Tuohiniitty

4 Bioenergiapolitiikan ruuhkavuodet palikoita vuosille Kotimaa Ilmasto- ja energistrategia 2030 Julkaistu Keski-pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) Kevät 2017 MCP-direktiivin kansallinen toimeenpano, Pipoasetuksella (2018 voimaan?) Kestävyyslain uudistus (RED2 hyväksymisen jälkeen, ? ) Biopolttoaineiden jakeluvelvoite Metsähaketuen rajaus sähköntuotantotuessa, alkaen 2019 EU Uusiutuvan energian direktiivi-uudistus (RED2), sis. ehdotus biomassan kestävyydestä Rakennusten energiatehokkuusdir (EPBD) muutos Energiamarkkina-esitys Asetusehdotus maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin (LULUCF) sisällyttämisestä ilmastokehykseen - vastuuministeriö: MMM Asetusehdotus jäsenvaltioiden taakanjaosta (ESD) (sitovat päästövähennykset jäsenvaltioille 2030) - vastuuministeriö: YM

5

6

7 Bioenergia strategiassa (1) +-0% +30% +16%

8 Bioenergia strategiassa (2) +400% +35% vrt Bioenergian osuus: +81% +82%

9 Energia- ja ilmastostrategia 2016 Rahoitus: Energiatuen valtuus säilyisi 40 M tasolla 2020 asti Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian kilpailutettu tuki , 40 M tasolla vuodessa 60 M ja yhteensä 240 M. Maaseutuohjelman uusiutuvan energian tuki 9 M vuosina Uusiutuvan sähkön kilpailutettava tuotantotuki 13 M 2020 ja yhteensä 265 M Energiatehokkaiden autojen (Sähkö- ja kaasu) riskituki 100 M vuosina

10 Biomassan kestävyys-esitys Komissio antoi esityksen osana uusiutuvan energian RED2-direktiiviä Kolmikantakäsittely: Parlamentti, jäsenmaiden Neuvosto ja Komissio Käsittely alkaa Euroopan Parlamentissa helmikuussa, Neuvostossa todennäköisesti vasta 2017 loppupuolella arvio valmistumisesta 2018 lopulla Päälinjat esityksessä Ei kaksoislaskentaa (=laskenta maankäyttösektorilla ja polton yhteydessä) eri jakeilla on samat kestävyyden kriteerit riippumatta loppukäytöstä suoria käyttökattoja ei jakeille tai kokonaiskäytölle aseteta kestävyyden voi osoittaa maatason riskiarvioinnin pohjalta, mutta tarvittaessa vaihtoehtoisesti vapaaehtoisilla järjestelmillä metsälötasolla kehittyneet biopolttoaineet ovat etusijalla biopolttoaineiden käytössä käyttövelvoitteiden muodossa ja asetetaan rajoitteita 1 sukupolven polttoaineille vuoteen Vaatimukset koskevat vain yli 20 MW laitoksia (biokaasulla > 0,5 MW) Operaattorilla (energiayhtiö) vastuu vaatimusten täyttymisen osoittamisesta vaatii todisteet polttoaineketjussa toimijoilta Hannes Tuohiniitty

11 Biomassan kestävyyden varmistaminen vaikutus? Oletuksena tällä hetkellä, että ei suoraan tule koskemaan ly-kokoluokassa Epäsuorat vaikutukset mahdollisia, koska bioenergia-ketjut liittyvät toisiinsa Oleellista direktiivin lisäksi sen jälkeen tehtävä kansallinen toimeenpano Mahdollisesti eri laadun polttoaineita markkinoilla; eipäästökauppasektorin laitoksissa hintavaikutus? Vaikutus imagoon? Käännetään positiiviseksi kestävyyteen kiinnitetään huomiota Hannes Tuohiniitty

12 Hannes Tuohiniitty Metsähaketuen rajaus

13 Hannes Tuohiniitty

14 Hannes Tuohiniitty

15 Hannes Tuohiniitty

16 Hannes Tuohiniitty

17 Hannes Tuohiniitty

18 Haketuen rajaus vaikutukset polttoaineketjussa toimijoille Energiaviraston seurantaohje valmistuu keväällä, todentajaohjeen päivitys myöhemmin Rajaus astuu voimaan , ennen sitä järjestelmien toimittava Epäselvää vielä, mitä sähkön tuottajat tulevat vaatimaan tarkkaan ottaen Erien alkuperä pitää olla selvillä, hakkuudokumentit ja mittaustodistukset Pitää hallita koko polttoainemäärä, massataseessa kaikki mukana Hannes Tuohiniitty

19 MCP direktiivi ja sen vaikutukset lämpöyrittäjiin

20 MCP-direktiivin eteneminen käytäntöön direktiivi julkaistiin Virallisessa Lehdessä Voimaantulo: Direktiivi julkaistiin +2 v: Kansallinen voimaansaattaminen +1 v. voimaantulo kansallisesti +5 v. komission raportti ja mahdollinen esitys jatkuvasta mittauksesta Vanhojen 5-50 MW laitosten täytyy täyttää uusien rajat (tai lopettaa Vanhojen 1-5 MW laitosten täytyy täyttää uusien rajat (tai lopettaa) HUOM poikkeukset! voi toteuttaa vanhana laitoksena, jos hakemus sisässä ennen voimaantuloa, rekisteröintihakemus jätettävä Pipo-asetuksen mukaan 3 kk ennen Hannes Tuohiniitty

21 MCP päästörajat olemassa oleville laitoksille Olemassa olevat laitokset, biomassa O2 = 6 % 1-5 MW PM mg/m 3 n NOx mg/m 3 n SO2 mg/m 3 n Lopullinen direktiivi 50 1) (300 oljella) Kansallinen PIPO-asetus nyt 300 (375 varalaitokset) 450 (500 varalaitokset) 200 Yli 5-20 MW Lopullinen direktiivi 50 2) (300 oljella) Kansallinen PIPO-asetus nyt (5-10 MW) 150 (250 varalaitokset) 450 (500 varalaitokset) 200 Yli MW Lopullinen direktiivi 30 2) (300 oljella) Kansallinen PIPO-asetus nyt 50 (125 varalaitokset) 450 (500 varalaitokset) 200 1) 1 5 MW osalta voidaan asti kansallisesti antaa päästörajaksi 150 mg/nm3 2) Yli 5-50 MW hiukkaset asti kansallisesti määritellyt rajat, paitsi asti jos alle 1000 h/5 v liukuva keskiarvo 200 mg tai hyvän ilmanlaadun alueilla 150 mg jos pääpolttoaine on kiinteä biomassa Hannes Tuohiniitty

22 MCP päästörajat Uudet laitokset, biomassa O2 = 6 % 1-5 MW PM mg/m 3 n NOx mg/m 3 n SO2 mg/m 3 n Lopullinen direktiivi 50 1) 2) Kansallinen PIPO-asetus nyt MW Lopullinen direktiivi 30 1) 2) Kansallinen PIPO-asetus nyt MW Lopullinen direktiivi 20 1) 2) Kansallinen PIPO-asetus nyt ) Alle 500 h toimivien laitosten (3 v. liukuva keskiarvo) voi olla maksimissaan 100 mg 2) asti hyvän ilmanlaadun alueilla 150 mg jos pääpolttoaine on kiinteä biomassa Hannes Tuohiniitty

23 Pipon muutosasetus MCP:n toimeenpanemiseksi MCP-direktiivin vaatimukset toimeenpannaan Suomessa Pienten polttolaitosten (pipo) asetuksen muutoksella Valmistelutyö alkanut taustaryhmässä 2016 lopulla Asetusmuutos valmistunee 2017 toukokuussa Voimaan ? Valtioneuvoston asetuksella on jo muutettu Pipoa alkaen niin, että MCP:n mahdollistamat siirtymäajat 1 10 MW arinapolttoisissa bio- ja turvelaitosten hiukkasrajoissa voimaan jo /2030 poikkeus hyödynnetään Epäselvää vielä, mitä päätöksiä kansallisesti tehdään esimerkiksi rekisteröinnistä Hannes Tuohiniitty

24 Miten MCP-direktiivi vaikuttaa lämpöyrittäjiin? Alle 1 MW laitoksissa ei vaikuta mitenkään 1 5 MW laitoksissa tulee päästörajat ja rekisteröintivaatimus (vanhoillekin laitoksille 1-5 MW 2030 tai yli 5 MW 2025) Päästöihin täytyy kiinnittää huomiota: Päästörajojen kiristyminen nostaa uuden laitoksen investointia 1-5 MW luokassa e. Tarvitaan sähkösuodatin tai savukaasupesuri saattaa riittää (jos rajaksi tulee 50 mg) Vanhoissa laitoksissa 100/150 mg PM-rajan saavuttaminen vaatii sekin osassa toimenpiteitä; ja mietittävä aikooko investoida 50 mg tasoon pääsemiseksi Savukaasupesuri voi olla paremmin kannattava Kirjaamisvaatimus: käyttötunnit, ongelmatilanteet jne (säilytettävä 6 vuotta) Päästömittaus teetettävä 3 vuoden/4500 käyttötunnin välein Hannes Tuohiniitty

25 Biokattiloiden ekosuunnittelu-asetus Ekosuunnittelu = tuotteiden käytön ja tuotannon ympäristövaikutusten minimoiminen tavoitteena. Moukarilainsäädäntöä = poistaa tuotteita markkinoilta, jos ei täytä raja-arvoja EU:n ekosuunnittelusäädös kiinteän biomassan kattiloille (ns. Lot 15) hyväksyttiin pitkän väännön jälkeen Koskee kw (varaus nostaa 1000 kw asti Bioenergia ry:n kanta: nyt kohtuulliset raja-arvot, joiden saavuttaminen edistää hyvien laitteiden myyntiä, mutta ei nostane liikaa valmistus- tai käyttökustannuksia Sisardirektiivi määrittelee merkinnän kattilaan.

26 Biokattiloiden ekosuunnittelu-asetus Sääntelykomitean neuvotteluesitys, hyväksytty

27 Bioenergian puolustus lähtee jokaisesta toimijasta

28 Puun (energia)käyttöä kritisoidaan Hannes Tuohiniitty

29 Hannes Tuohiniitty

30 Bioenergian imagon eteen tehtävä töitä Bioenergian on yhä uudelleen lunastettava paikkansa hyväksyttävänä energiamuotona Joitain viestejä: Bioenergia ei heikennä metsien monimuotoisuutta, vesistöjä Bioenergia on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Bioenergia on merkittävä (mutta ei ainoa) lääke ilmastonmuutosta vastaan Nämä täytyy myös varmistaa käytännön toimilla! Vaatii viestintää joka tasolla: suurelle yleisölle, asiakkaille, päättäjille Bioenergia ry:ssä alkanut HyväPuu viestintähanke, kestää 2018 loppuun asti. Hannes Tuohiniitty

31 Saa olla yhteyksissä! /

32 Hannes Tuohiniitty Lisätietodiat

33 Miten biomassan kestävyyttä jo varmistetaan Suomessa? Metsälainsäädäntö turvaa metsän uudistamisen hyvän seurannan ja metsävaratiedon Luonnonsuojelulainsäädäntö turvaa lajien ja luontotyyppien tilannetta EU:n puutavara-asetus turvaa puutavaran (myös tuodun) laillisuuden ja mahdollistaa seurannan LULUCF-kirjanpito varmistaa metsien hiilivarojen kasvavan käyttö enemmän Hannes Tuohiniitty

34 Miten biomassan kestävyyttä jo varmistetaan Suomessa 2? Ilmansuojelulainsäädäntö (Pipo, Supo jne.) varmistavat puhtaan ilman Forest Europe standardeilla vahvistetaan tietopohjaa ja vertailtavuutta eri maiden kesken Vapaaehtoisilla metsäsertifioinneilla vielä tehdään lisätoimenpiteitä, mm: lahopuun lisääntyminen, talousmetsien lajien tilan parantuminen, ei muuntogeenisiä ja vieraslajeja jne Tapion energiapuun korjuusuositukset ohjaavat käytäntöjä Suomessa ollaan moniin maihin verrattuna edellä. Onko meillä isoja ongelmia kestävyyden varmistamisessa? Kuva: Tapio, energiapuun korjuusuositukset 2016 Hannes Tuohiniitty

35 Kasvihuonekaasuvähenemässä kotimainen pärjää paremmin Tärkeintä on päästä eroon fossiilista polttoaineista; ja käyttää kasvihuonevaikutukseltaan parhaita bioenergia-vaihtoehtoja Hannes Tuohiniitty

36 Metsät (ja hiilivarasto) kasvaa!

37 Nielut yli kokonaispäästöjen lisääntyvälläkin käytöllä! Suomen nielut voivat lisääntyvälläkin puun käytöllä ylittää kokonaispäästöt ennen 2040! Lähde: VTT, LuKE 2015

38 Suomen metsien hiilivaraston* kehitys MtCO2eq +45 % (2015) 585 MtCO2eq 10 x Finland s 2015 Emissions *kuvassa koko maankäyttösektori ml. metsät