Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2006 vp Viittomakielentulkkien koulutus ja alueellinen kattavuus Eduskunnan puhemiehelle Viittomakieliset henkilöt muodostavat yhden maamme vanhimmista kielellisistä vähemmistöistä, mutta heitä tunnetaan silti vähän. Viittomakieli on äidinkieli noin suomalaiselle kuurolle. Lisäksi on arvioitu noin kuulevan henkilön taitavan viittomakieltä. Suurimmalle osalle näistä kuulevista viittomakieli on vieras kieli, ja sen taito vaihtelee paljon. Viittomakieleen liittyvän edunvalvonnan perusta on lainsäädännössä, joka turvaa kuuroille subjektiivisen oikeuden tulkkipalvelun käyttämiseen Suomen perustuslain (v. 2000) 17 :n 3 momentin mukaan. Tulkkipalvelun tavoitteena on tukea viittomakielisten asiakkaiden mahdollisuuksia toimia tasa-arvoisesti yhteiskunnan palvelujen käyttäjinä ja osallistua tulkkipalvelujen kehittämiseen, suunnitteluun ja tuottamiseen sekä edunvalvontaan. Vammaispalvelulain mukaisesti kunnan on järjestettävä tulkkipalvelut vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille ja puhevammaisille henkilöille, joista kuulo- ja näkövammaisilla henkilöillä on oikeus vähintään 240 tuntiin ja muilla vähintään 120 tulkintatuntiin kalenterivuodessa voimaan tulleessa laissa tulkkipalvelujen vähimmäismäärä on 360 tuntia kuulo- ja näkövammaisilla henkilöillä ja muilla säännöksen piiriin kuuluvilla henkilöillä 180 tuntia kalenterivuodessa. Tulkkipalvelujen saatavuus vaihtelee eri kunnissa. Joissakin kunnissa pidetään laissa säädettyjä tuntimääriä enimmäismäärinä, eivätkä asiakkaiden yksilölliset tarpeet tule huomioiduiksi. Kuntien taloudellinen tilanne ja toisaalta vakava tulkkipula vaikeuttavat palveluiden tasapuolista saatavuutta. Viittomakielentulkin koulutusta annetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingin, Turun ja Kuopion yksiköissä. Koulutusohjelma on ollut vetovoimainen. Jokaista aloituspaikkaa kohden on ollut vuosittain 6 8 hakijaa. Vuonna 2005 viittomakielentulkin kolulutusohjelmassa opiskeli yhteensä 308 opiskelijaa. Samana vuonna valmistui 42 viittomakielentulkkia. Käytännössä vastavalmistuneet työllistyvät ja sijoittuvat pysyvästi koulutuspaikkakunnalle. Tästä syystä esimerkiksi Pohjois-Suomi kärsii muita alueita vakavammasta tulkkipulasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 28/2006 vp HE 166/2006 vp) piti tärkeänä tulkkikoulutuksen riittävyyden turvaamista jatkossa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä tavoin hallitus aikoo toimia viittomakielen tulkkien pulan vähentämiseksi ja miten tulkkikoulutustarjontaa voidaan lisätä alueellisesti nykyistä kattavammaksi tulevina vuosina? Versio 2.0

2 Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2007 Riikka Moilanen-Savolainen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 1027/2006 vp Riikka Moilanen-Savolainen /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Riikka Moilanen-Savolaisen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1027/2006 vp: Millä tavoin hallitus aikoo toimia viittomakielen tulkkien pulan vähentämiseksi ja miten tulkkikoulutustarjontaa voidaan lisätä alueellisesti nykyistä kattavammaksi tulevina vuosina? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Viittomakielentulkin koulutusta annetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa Turun yksikössä sekä Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingin ja Kuopion yksiköissä. Koulutus toteutetaan viittomakielentulkin koulutusohjelmassa, jonka laajuus on 240 opintopistettä (neljän vuoden opinnot). Viittomakielentulkin koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen laatiman selvityksen mukaan opiskelijat rekrytoituvat ja tutkinnon suorittaneet työllistyvät alalle alueellisesti. Humanistisen ammattikorkeakoulun Helsingin yksikköön hakeudutaan etupäässä Uudeltamaalta ja Etelä-Suomesta ja sieltä valmistuneet jäävät töihin pääkaupunkiseudulle. Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion yksikköön hakeudutaan Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomesta. Kuopioon opiskelemaan hakeutuneista yli 80 % on työllistynyt samoille alueille. Diakonia-ammattikorkeakouluun puolestaan hakeudutaan Varsinais- Suomesta, Satakunnasta, Hämeestä ja Pohjanmaalta. Turussa opiskelleista 50 % työllistyy rekrytointialueille. Koulutuksesta valmistuneet viittomakielentulkit ovat sijoittuneet hyvin työelämään. Vuosina on valmistunut yhteensä 133 viittomakielentulkkia. Näistä vuoden 2004 lopussa oli työllistynyt 89,5 % (119) ja työttömänä oli 8,3 % (11). Viittomakielentulkkien työolosuhteita tulee kehittää. Viittomakielen tulkkipalveluita on tuotettu aiemmin pääosin käyttämällä freelancetulkkeja. Epävakaat työmarkkinat ovat aiheuttaneet koulutettujen nopeaa poistumista alalta. Viime vuosina palvelujärjestelmää on kehitetty ja organisoitu mm. tulkkipalveluita tuottaviin alueellisiin tulkkikeskuksiin. Tällä hetkellä tulkkikeskuksissa työskentelee vakituisessa työsuhteessa noin 100 viittomakielentulkkia. Tulkkien työolosuhteiden ja palvelujärjestelmän kehittäminen onkin keskeistä tulkkipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi. Opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien ja ammattikorkeakoulujen välisissä tavoitesopimuksissa sovitaan nuorten koulutuksen aloituspaikoista koulutusaloittain, mutta ei yksittäisen koulutusohjelman tarkkuudella. Ammattikorkeakoulu kohdentaa koulutusalan aloituspaikat eri koulutusohjelmille. Lisäksi tavoitesopimus mahdollistaa sen, että ammattikorkeakoulu voi tarvittaessa vuosittain kokonaisaloittajamäärän puitteissa poiketa parin aloitusryhmän verran sovitusta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Tällä on pyritty antamaan ammattikorkeakouluille mahdollisuuksia vastata joustavasti alueen ja eri alojen, kuten viittomakielentulkkien, työvoimatarpeeseen. Ammattikorkeakoulujen yleisenä kehittämislinjana on ollut koulutuksen laadun kohottaminen kokoamalla koulutusta suurempiin kokonaisuuksiin ja osaamiskeskittymiin. Laadukkaan viittomakielentulkin koulutuksen edellytyksenä 3

4 Ministerin vastaus on, että paikkakunnalla on viittomakielen osaamiskeskittymiä, jotka muodostuvat viittomakielisten yhteisöistä, tulkkikouluttajien riittävästä määrästä ja työelämässä jo toimivista tulkeista. Tämän vuoksi uusien koulutusyksiköiden perustaminen viittomakielentulkkien koulutukseen ei ole tarkoituksenmukaista. Alueellisista ja valtakunnallisista työvoimatarpeista tulee huolehtia nykyisillä yksiköillä panostamalla myös alan palvelujärjestelmän kehittämiseen, tutkimus- ja kehitystyön sekä etä- ja mobiilitulkkauksen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 2007 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4

5 Ministerns svar KK 1027/2006 vp Riikka Moilanen-Savolainen /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1027/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Riikka Moilanen-Savolainen /cent: På vilket sätt avser regeringen åtgärda bristen av teckenspråkiga tolkar och hur kan man under de kommande åren i regionalt avseende öka utbudet av tolkutbildning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Yrkeshögskolan Diakonias enhet i Åbo erbjuder utbildning i teckenspråkstolkning. Samma gäller utbildningsenheterna i Helsingfors och Kuopio inom yrkeshögskolan Humanistinen ammattikorkeakoulu. Utbildningsprogrammet för teckenspråkstolkar omfattar 240 studiepoäng (fyra års studier). Enligt en utredning som omfattar de yrkeshögskolor som erbjuder utbildning i teckenspråkstolkning rekryteras eleverna regionalt. Samma regionala anknytning gäller för dem som efter avlagd examen söker sig ut sig i arbetslivet. Nyland och södra Finland fungerar primärt som rekryteringsområde för yrkeshögskolans Humanistinen ammattikorkeakoulu enhet i Helsingfors och de som får en examen får arbete i huvudstadsregionen. Yrkeshögskolans Humanistinen ammattikorkeakoulu enhet i Kuopio rekryterar studerande från norra, östra och mellersta Finland. Av de studerande som har sökt sig till Kuopio för att studera har drygt 80 % fått arbete i samma trakt. Egentliga Finland, Satakunta, Tavastland och Österbotten är det primära rekryteringsområdet för yrkeshögskolan Diakonia. Av dem som har studerat i Åbo blir 50 % kvar i rekryteringsområdet. De som har gått ut i arbetslivet med en examen i teckenspråkstolkning har placerat sig bra. År utexaminerades 133 teckenspråkstolkar. I slutet av år 2004 hade 89,5 % fått anställning (119) och 8,3 % (11) var arbetslösa. Teckenspråkstolkarnas arbetsförhållanden bör utvecklas. Tidigare arbetade teckenspråkstolkarna i regel på frilansbasis. Osäkra förhållanden på arbetsmarknaden har lett till att de utbildade teckenspråkstolkarna har sökt sig till andra branscher. Under de senaste åren har servicesystemet utvecklats och koncentrerats till regionala tolkcentra som producerar tolktjänster. För närvarande arbetar cirka 100 teckenspråkstolkar i permanent arbetsförhållande i tolkcentren. Att utveckla tolkarnas arbetsförhållanden och servicesystemet som helhet är viktigt för att trygga tillgången på tolkservice. I målavtalen mellan undervisningsministeriet, yrkeshögskolornas huvudmän och yrkeshögskolorna kommer man överens om nybörjarplatserna för unga inom varje utbildningsbransch. Detta sker dock inte med siktet inställt på ett enskilt utbildningsprogram. Yrkeshögskolan riktar in nybörjarplatserna inom en visst utbildningssektor på olika utbildningsprogram. Därtill möjliggör målavtalen ett förfarande enligt vilket en yrkeshögskola vid behov och på årsnivå kan avvika från den utbildningsspecifika indelningen beträffande fördelningen av nybörjarplatser. Detta gäller enstaka nybörjargrupper och syftar till att ge yrkeshögskolorna möjlighet att på ett flexibelt sätt svara på efterfrågan av arbetskraft på olika områden och inom olika branscher, t.ex. teckenspråkstolkar. 5

6 Ministerns svar I syfte att på ett allmänt plan höja kvaliteten på utbildningen har en allmän utvecklingstrend inom yrkeshögskolorna varit att sammanföra utbildningen i större helheter och kompetenskluster. Förutsättningen för utbildning av teckenspråkstolkar av hög kvalitet är att det på en viss ort finns kompetenskluster inom området. Personer som behöver teckenspråkstolkarnas tjänster, ett tillräckligt antal utbildare inom området och tolkar som redan är verksamma i yrkeslivet bildar kompetenskluster. Det är därför inte ändamålsenligt att grunda nya utbildningsenheter för att utbilda teckenspråkstolkar. De nuvarande enheterna skall ombesörja de regionala och landsomfattande behoven av arbetskraft: satsningar behövs på att utveckla servicesystemet, på forsknings- och utvecklingsarbete samt på att i ökande grad utnyttja tolkning utförd på distans eller med stöd av t.ex. mobiltelefoner. Helsingfors den 31 januari 2007 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6