Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 539/2006 vp Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikön jatkaminen Eduskunnan puhemiehelle Samaan aikaan, kun maassa on tuhansia täyttämättömiä sairaan- ja terveydenhoitajien paikkoja ja seurakunnissa on kasautumassa diakoniatyölle tehtäviä, uhkaa Diakonia-ammattikorkeakoulun Lahden yksikköä lopettaminen. Lahden diakonian instituutti on toisen asteen kouluttaja, jonka ylläpitäjä on Lahden Diakoniasäätiö, joka on osa Lahden Diakonialaitosta. Diak on valtakunnallinen Diakonia-ammattikorkeakoulu, jonka taustaylläpitäjänä on diakonialaitosten Diakonia-ammattikoulu Oy eli Dak Oy. Dak Oy:n hallitus on esittänyt Diakin Lahden yksikön lopettamista. Lahden yksikkö on ainoa Tampereen hiippakunnan alueella, ja Lahden yksikköön opiskelijoista 2/3 tulee Päijät-Hämeestä. Yksikkö on ollut taloudellisesti kannattava. Opiskelijoiden kannalta merkittävää on ollut se, että Lahden yksiköstä valmistuneet ovat työllistyneet jo ennen valmistumistaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Lahden yksikkö, jossa aloituspaikkoja on 44, opiskelijoita on kaikkiaan lähes 250 ja henkilöstöä 14, on muita vaihtoehtoja toimivampi ratkaisu. Dak Oy:n hallitus ei vastannut Opetusministeriön maaliskuussa lähettämään tavoitesopimusesitykseen, jossa ministeriö esitti neuvotteluja Turun yksikön toimintojen siirtämisestä Helsinkiin sekä Kauniaisten ja Helsingin yksiköiden yhdistämistä. Päätös lakkauttaa Lahden yksikkö on vastoin ministeriön linjauksia. Historiallisesti nyt luovutaan diakonialaitosten perustehtävästä. Diak linjaa pääpainon media-alan koulutukselle, sillä Turun yksikkö antaa media-alan ja viittomakielen koulutusta. Kuitenkin Diak esittelee toimintaansa sosiaali- ja terveysalan kouluttajana. Miksi nykytilanteessa vähennykset aiotaan tehdä siirtämällä ratkaisevasti painopistettä pois terveyden- ja sairaanhoidon koulutuksesta? Tulevaisuutta ajatellen on syytä kysyä, onko se varmasti oikea suunta? Onko syytä heikentää kirkollista ja sairaanhoidon koulutusta? Monet muut oppilaitokset antavat media-alan koulutusta, Diakin koulutuksen tulee suuntautua perustehtäväänsä ihmisten auttamiseen. Yhteiskunnassamme esiintyy paljon henkistä hätää, ja Diakin Lahden yksikön koulutus kokonaisvaltaisena henkisen ja fyysisen terveyden edistäjänä on tulevina vuosina entistä tarpeellisempi. Diakin visioima näky, kirkollisen koulutuksen pakkokeinoinen latistaminen vain polunomaiseksi lisukkeeksi sairaanhoitajille, on pelottava linjaus. Yhtä pelottava kuin on kirkollisen mediakoulutuksen asettaminen perustehtävien hoidon edelle. Maassamme tarvitaan yhä kipeämmin diakonissoja, ei kapea-alaisia toimitustyöntekijöitä! Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko mahdollista, että opetusministeriö linjaa uudelleen yhteiskunnalliseen tarpeeseen tulevan Diakin Lahden yksi- Versio 2.0

2 kön jatkamaan diakonissakoulutusta (sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta), jolloin opetus voi jatkua ja turvaa alan henkilöstön saannin myös tulevaisuudessa? Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2006 Maija-Liisa Lindqvist /kesk Tuija Nurmi /kok Jouko Skinnari /sd Matti Kauppila /vas Timo Seppälä /kok Juha Rehula /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 539/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maija-Liisa Lindqvistin /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 539/2006 vp: Onko mahdollista, että opetusministeriö linjaa uudelleen yhteiskunnalliseen tarpeeseen tulevan Diakin Lahden yksikön jatkamaan diakonissakoulutusta (sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta), jolloin opetus voi jatkua ja turvaa alan henkilöstön saannin myös tulevaisuudessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto on asettanut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitteita ammattikorkeakouluverkon sekä ammattikorkeakoulujen rakenteen ja koulutustarjonnan kehittämiseksi. Yleisenä tavoitteena on luoda jokaiselle ammattikorkeakoulun yksikölle edellytyksiä kehittyä eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoiseksi tutkintoon johtavaa opetusta sekä aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä tekeväksi yksiköksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä pidetään lähtökohtana sitä, että korkeakoululaitosta ei laajenneta, vaan "kehittämistoimet suunnataan opetusministeriön johdolla yksiköiden toiminnan, vaikuttavuuden, laadun, sisällön ja tehokkuuden varmistamiseen ja edistämiseen suuntaamalla voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistamalla verkottumista sekä tehostamalla johtamista ja toiminnan arviointia". Opetusministeriön näkökulma ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyy opetuksen ja t&k -toiminnan tasoon ja sen kehittämisedellytyksiin. Keskeinen kysymys on, millä toimenpiteillä jokaisesta ammattikorkeakouluyksiköstä saadaan osaamiseltaan kansainvälisen tason mitat täyttävä yksikkö. On tarkoituksenmukaista koota osaamista siten, että syntyy riittävän laajoja kokonaisuuksia, joissa toiminnan kehittämismahdollisuudet on turvattu tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen päätarkoitus ei siten ole yksiköiden lakkauttaminen, vaan osaamisen tason nostaminen ja aluevaikutuksen lisääminen. Ammattikorkeakouluilla on päävastuu toimipisteverkon toimivuudesta. Ammattikorkeakoulut voivat omilla päätöksillään parantaa yhteisönsä toimivuutta joko kokoamalla toimipisteitä yhteen tai yksiköiden välistä yhteistyötä muuten lisäämällä. Tämä koskee myös Diakin Lahden yksikössä tällä hetkellä toteutettavaa diakonissakoulutusta. Koulutusohjelman kehittymisen kannalta on tärkeää miettiä, millä ratkaisuilla osaamispohja nykyisestään vahvistuu. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet eivät välttämättä merkitse muutoksia koulutusohjelmien sisältöön tai aloituspaikkamääriin. Lahden yksikön aloituspaikkoja vastaava määrä aloituspaikkoja säilytetään Diakissa Etelä-Suomessa. Myöskään sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan valtakunnallista aloituspaikkamäärää ei ole tarkoitus vähentää. Kevään 2006 tavoitesopimusneuvotteluissa ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön, välillä keskusteltiin toimenpiteistä, joita vaaditaan ammattikorkeakoulujen osaamisen kohottamiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjillä on keskeinen rooli yksikköjä koskevissa ratkaisuissa. 3

4 Ministerin vastaus Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4

5 Ministerns svar KK 539/2006 vp Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 539/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Maija-Liisa Lindqvist /cent m.fl.: Är det möjligt att undervisningsministeriet lägger upp nya riktlinjer för Diakoniyrkeshögskolans enhet i Lahtis, som fyller ett samhälleligt behov, så att enheten kan fortsätta att tillhandahålla diakonissutbildning (social- och hälsovårdsutbildning), undervisningen kan fortgå och tillgången på personal i branschen tryggas även i framtiden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådet har i sin utvecklingsplan för utbildning och forskning satt upp mål i syfte att utveckla yrkeshögskolenätet samt yrkeshögskolornas struktur och utbildningsutbud. Ett allmänt mål är att skapa förutsättningar för varje yrkeshögskoleenhet att kunna utvecklas till en europeiskt och internationellt sett högklassig enhet som dels ger undervisning som leder till examen, dels bedriver forsknings- och utvecklingsarbete som tjänar regionen. En utgångspunkt i statsrådets principbeslut av den 7 april 2005 om strukturell utveckling av det offentliga forskningssystemet är att högskoleväsendet inte skall byggas ut, utan "utvecklingsåtgärderna riktas under undervisningsministeriets ledning till att säkerställa och förbättra verkningsfullheten, kvaliteten, innehållet och effektiviteten i enheternas verksamhet. Detta sker genom resurser till större helheter, genom starkare nätverksbildning samt effektivare ledarskap och utvärdering av verksamheten." Undervisningsministeriets perspektiv på yrkeshögskolornas strukturella utveckling hänger ihop med undervisningens och FoU-verksamhetens nivå och utvecklingsförutsättningar. En central fråga är vilka åtgärder som behövs för att varje yrkeshögskoleenhet skall utvecklas till en enhet som uppfyller internationella mått när det gäller kompetens. Det är ändamålsenligt att samla kompetensen i tillräckligt stora helheter, där utvecklingsmöjligheterna för verksamheten är tryggade i framtiden. Det huvudsakliga syftet för den strukturella utvecklingen av yrkeshögskolenätet är således inte att dra in enheter, utan att förbättra kompetensnivån och stärka yrkeshögskolornas regionala genomslag. Det primära ansvaret för att nätet av verksamhetsenheter skall fungera smidigt ligger hos yrkeshögskolorna. De kan med hjälp av sina egna beslut effektivisera sin gemenskap genom att antingen sammanföra verksamhetsställen eller på något annat sätt utöka samarbetet mellan olika enheter. Detta gäller också den diakonissutbildning som för närvarande tillhandahålls vid Diakoniyrkeshögskolans enhet i Lahtis. Med tanke på utvecklingen av utbildningsprogrammet är det viktigt att överväga med vilka lösningar kompetensbasen kan förstärkas. Åtgärderna för yrkeshögskolornas strukturella utveckling medför inte nödvändigtvis ändringar i utbildningsprogrammens innehåll eller antalet nybörjarplatser. Diakoniyrkeshögskolan i södra Finland kommer fortsättningsvis att ha lika många nybörjarplatser som enheten i Lahtis har haft. Avsikten är inte heller att minska antalet nybörjarplatser inom social-, hälsovårds- och idrottssektorn på nationell nivå. I de förhandlingar om målavtal som fördes mellan yrkeshögskolornas huvudmän, yrkeshögskolorna och undervisningsministeriet våren 2006 diskuterades det vilka åtgärder som krävs för att målen för att förbättra kompetensen vid yrkeshögskolorna skall uppnås. Yrkeshögskolor- 5

6 Ministerns svar nas huvudmän spelar en central roll i avgöranden som berör enheterna. Helsingfors den 10 juli 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6