Hyvinvointioppiminen ja osaaminen monialaisessa yhteistyössä lapsen ja nuoren tukena

Transkriptio

1 Hyvinvoinioppiminen ja osaaminen monialaisessa yheisyössä lapsen ja nuoren ukena Uusi koulu seminaari Mai Rimpelä, eni Tampereen yliopison erveysieeiden yksikkö

2 Ajauksiani löyyy myös: Rimpelä M. Kasvauskaaoksesa yheiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (oim.) Verkoso vahvoiksi. PS-Kusannus. Jyväskylä sivu Rimpelä M. MITÄ HYVINVOINTITALOUS TARKOITTAA lapsiperheiden ja lasen näkökulmasa? Talous ja yheiskuna lehi 2014/1: sivu Rimpelä M. Mien ymmärrän hyvinvoinialouden ja sen ajankohaise haasee? Kirjassa Särkelä R (oim.) Hyvinvoinialous, SOSTE. Helsinki Rimpelä M. Kiisa oppivelvollisuudesa keroo rakeneellisesa välinpiämäömyydesä. Yheiskunapoliiikka 79 (2014):5: Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 2

3 Miä piäisi Pieksämäellä ehdä lasensuojelun kusannusen vähenämiseksi? Keskiyään lapsiperheiden ja lasen leimaamaomaan ukeen MLL:n ehdous jo vuodela 1974! Sijaishuollosa olen selviy, mua en koskaan lasensuojelun asiakkuudesa Miä arkoieaan käyännössä? Lähökohdaksi markkinoiniukimuksen uusin ymmärrys asiakaslähöisyydesä Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 3

4 Paljon pyhäpuhea Asiakasuunauuneisuus ja asiakaslähöisyys ova ollee hyvinvoini-palvelujen keskuselun ja asiakirjojen ydinsanoja jo vuosia. Mieluummin asiakaslähtöisyys, kaikki oimina lähee asiakkaasa. Suunauuneisuus: ulkopuolinen aho suunaa oiminaansa asiakkaaseen Kesälukemiseksi poimin Akaeemisesa kirjoja, joiden nimessä oli avalla ai oisella asiakas. Sosiaali- ja erveydenhuollonkirjoisa jäi unnelmaksi pyhäpuhe. Paljon kauniia sanoja ja asioia asiakkaisa ja heidän osallisuudesaan, mua joenkin populisisesi ilman syvempää analyysia ja selkeämpää käsieellisä kehysä Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 4

5 Markkinoinikirjallisuus auoi näkemään valon Markkinoinikirjoisa jäivä mieleen yksiäinen luku: K Ojasalo: Palveluyriyksen uoavuuden ehosaminen resurssien minimoimisesa asiakas-ajaeluun. ks. Grönroos ja Järvinen (oim.) Palvelu ja asiakassuhee markkinoinnin polopiseessä. Kauppakaari Oyj. Helsinki 2001, sivu ja uore kirja, josa opin uua asiakaskokemuksen johamisesa : J Löyänä ja K Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talenum Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 5

6 Löyänän ja Korkiakosken mukaan Asiakkaan aikakaudella monikanava-ajaelu ulee iensä päähän. asiakkaa eivä halua rajoiua organisaaioiden arjoamiin palvelukanaviin vaan he haluava asioida omilla ehdoillaan. Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 6

7 Miä arkoiaa omilla ehdoilla asioini? Olisiko vasaus Kerro mulle! Nuorisoyönekijälä kysyiin, miä hän ekisi jos voisi aikasauvalla vähenää nuoren syrjäyymisä. Vasaus: Lapsia/nuoria kohdaessa kason ysävällisesi silmiin ja sanon Kerro mulle? - aioa kuulemisa ja yhdessä hyvinvoinia luomaan. Voisivako kunapalvelu rakenua niin, eä lähökohana ei olisikaan erikoisuneen ammaihenkilön ongelmamääriely, vaan vuorovaikuuksen avaaminen sanomalla Kerro mulle, rauhallinen kuunelu, keskuselu ja luoamuksen vahvisaminen rajaamaa vuorovaikuusa ennala määräyyn näkökulmaan ja sien yhdessä asiakkaan kanssa pärjäämiskyvyn vahvisaminen suheessa hänen kohaamiinsa haaseisiin sekä henkilökohaisa osaamisa kehiämällä eä haaseia kevenämällä. Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 7

8 Asiakaslähöisyyden ydinkäsieisä Asiakaskokemus Asiakasläheisyys Asiakasymmärrys Arvon yheisluoni Palvelusyseemi Raisamiina Rimpelä : Kundnärhe och kundförsåelse i uvecklingen av en kommunal jänseinnovaion inom hälsovård. Insiuionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014 Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 8

9 Tavarauoannon uoavuuden oleukse eivä oimi palveluyriyksissä, koska 1. uookse paljoli aineeomia, usein vaikea määriellä ja laskea kappaleina 2. palvelu ova usein heerogeenisiä, rääälöiyjä, laau vaihelee 3. uoano ja kuluus samanaikaisa 4. asiakkaiden osallisuminen ja mukanaan uoma panokse rakaiseva 5. ei voida varasoida Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 9

10 palveluyriyksissä resurssien minimoiminen ja uoosen maksimoiminen eivä sellaisenaan saa olla uoavuuden kasvaamiskeinoja. sisäisisä kusannussääsöisä olisi siirryävä sraegioihin, joka ensisijaisesi ähäävä asiakkaiden saaman arvon kasvaamiseen ja ulkoisen hyödyn uoamiseen Asiakkaiden laauarvioiden ulisi palveluyriyksissä olla keskeisellä sijalla Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 10

11 Tuoavuua voidaan paranaa: 1. Asiakkaille akiivinen rooli, opeeaan uomaan oikealla avalla omia panoksiaan. 2. Tunneaan asiakkaiden odoukse ja palveluisa saadu kokemukse 3. Tasaaan kysynnän ja arjonnan suhdea 4. Sisäinen markkinoini keskeisä henkilösön asenee, iedo, aido, siouaminen henkilökunnan vaihuvuuden vähenäminen asiakkaiden vaihuvuuden vähenäminen ja asiakassuheiden pidenäminen asiakkaiden opeaminen osallisumaan uoanoon Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 11

12 Asiakaskokemuksen johaminen (Löyänä ja Korkiakoski 2014, 25-27) Vasuueaan johdon ylimpään asoon Asiakaskokemusjohaja johoryhmään Onko kuna kypsä eenemään? Sraeginen mandaai: Aio osa sraegiaa, konkreeise miari osana muia liikeoiminnan miareia Yriyskuluuri: Asiakaskokemuksen kehiysprojeki jo uoanee liikeoiminahyöyjä, oeaan huomioon rekryoinnissa, palkisemisessa Toimeksiano: Tasaverainen ylimmän johdon jäsen, oikeus osallisua asiakaskokemuksen johamiseen kaikilla asoilla, oma budjei ja mahdollisuus vaikuaa muiden osa-alueiden budjeoiniin Asiakaskokemusohjelma Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 12

13 Sraegian muuuminen asiakaslähöiseksi on maka! Ylimmän johdon siouumisen asoja: 1. Kiinnosunu: Asiakaskokemus kiinnosava mahdollisuus 2. Tuloshakuinen: Valmis invesoimaan asiakaskokemukseen 3. Vakuuunu: Sijoiaa merkiäväsi asiakaskokemukseen 4. Siouunu: Asiakaskokemus olennaiseksi osaksi sraegiaa 5. Ylläpiäjä: Joho kokee isensä asiakaslähöisen sraegian ja yriyskuluurin ylläpiäjäksi ja edisäjäksi Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 13

14 Organisaaion asiakaskeskeisyyden neljä asoa: 1. Keski: Asiakas unneaan, mua fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Akiivisa palauea asiakkaila, oeaan mukaan oiminnan kehiämiseen 3. Siouunu: Asiakkaisiin siouduaan, pyriään pikiin asiakassuheisiin 4. Innosunu: Pyriään ymmärämään, miä asiakas avoielee elämässään, uusia apoja uoaa asiakkaalle arvoa ennen kuin hän osaa kysyä siä Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 14

15 Asiakaslähöinen oimina on parhaimmillaan asiakkaisa innosumisa. Yriys on päässy asolle, jossa se 1. ennakoi asiakkaan uleva arpee ja 2. esii uusia apoja uoaa älle arvoa 3. ennen kuin asiakas osaa siä edes pyyää, Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 15

16 Asiakkuus kunnassa/kunaan miä opin markkinoinikirjallisuudesa? Erilaisia asiakasryhmä: segmenoini yksiäise ihmise segmenoini arpeiden ja uen vaaivuuden mukaan, ei organisaaioyksikön ja/ai ammaikunnan mukaan yheisö asiakkaina: perhe, päiväkoi, asuinalue, koulu, yöpaikka, Asiakkuuksien elinkaare Asiakaslähöisyys Asiakasläheisyys + asiakasymmärrys + arvon uoaminen yhdessä Asiakkaisa innosunu kuna/organisaaio Asiakaskokemuksen johaminen Organisaaioiden eeneminen pikällä makalla asiakaslähöisyyeen Uusiuuva asiakkuus ( Informaionalismi, ks. Himanen 2012) sähköise asiakkuude - uuden eknologian hyödynäminen Esim. Voimaperhee kasvausvalmennuksessa Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 16

17 Uusi ulkina asiakkuudesa kunaan Lukuisiin organisaaio- ja ammaikunaasiakkuuksiin hajoiamisen sijasa voisi olla kaksi, arviaessa rinnakkaisa ja samanaikaisa asiakkuua: 1. universaalipalveluihin ja niihin sisälyvään yleiseen ukeen 2. ehoseuun /eriyiseen ukeen, mua Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 17

18 OKM:n rapori peruskoulun ulevaisuudesa Yhden hallinokunnan ja yhden ammairyhmän sisäinen näkemys Heimojohamisa sääyrakeneessa Ei lainkaan pohdinaa lapsen kehiyksesä aikuiseksi Muu ammairyhmä, iimi, yms.: Mien ova mukana ulevaisuuden peruskoulussa? Onko koulu ja koulun arki hisoriaan jouavia käsieiä? Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 18

19 Haasee eivä ole uusia! Lapsi-, perhe- ja nuorisopoliiikkojen hajanaisuus, siilouuminen ja pirsouuvien palvelujen väliin jäävä auko oliva näkyväsi esillä jo 1980-luvulla. Todeiin, eä yksi viranomainen hoiaa vain yhä asiaa Aukkoihin ajauuva eriyisesi ne, joka arvisisiva enien ukea Ehkäisevän yön puueia pohdiiin ja esieiin palvelujen painopiseen siirämisä perheiden ukemiseen, lasen ja nuoren varhaiseen ukemiseen Kiirehdiiin hallinokunien raja yliävää yheisyöä. Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 19

20 Oikeusminiseriö 2013, sivu 63 Palvelujärjeselmä hajanainen ja koordinoimaon Selkeä oiminaohjeisus puuuu Eri ahojen välinen kommunikaaio riiämäönä ja riippuu yksiäisen yönekijöiden epävirallisisa sosiaalisisa verkosoisa. Pakoaa ylivarovaisuueen, oman aseman urvaamiseen Kellään ei ole kokonaiskuvaa yksiäisen lapsen ilaneesa ja eri ahoilla ehdyisä havainnoisa. Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 20

21 Missä olemme änään? Onko eriyyminen vähen? rakeneellinen välinpiämäömyys vähen/poisunu? Esimerkkinä Tampere Lasen ja nuoren palveluja on johdeu kokonaisuuena jo vuodesa 2007 alkaen Tilaaja-uoajamalli Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 21

22 Varhaiskasvaus, esiopeus - Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, sopimus nykyila (oma uoano ja osopalvelu) Perusopeus, apip - sopimus Neuvola- ja erveydenhuolosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen uen sopimus Nuorisoyöä Hyvinvoiva lapse, lapsiperhee ja nuore Lapse, lapsiperhee ja nuore, joilla hyvinvoini uhauna (väliaikainen uki) Lapse, lapsiperhee ja nuore, joilla pidempikesoisen uen arve Alle 3-v. kokopäivähoio Perhepäivähoio Ilahoio Teemallinen varhaiskasvauskerho (avk) Isyyden selviäminen Tueu esiopeus Ehkäisevän päihdeyön palvelu (1/2) Huolo- ja elaussopimukse (1/3) Perheryhmäyö Muu ryhmille ohjau näyelykierrokse Olosuhdeselviykse (1/2) Lapsiperheiden perheneuvona ja perheasioiden sovielu (1/2) Tueu päivähoio ja esiopeus (esim. Hippos) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (1/3) ERHO Yli 3-v. kokopäivähoio Vuorohoio Teemapäivä (avk) Tueu päivähoio (pienryhmä, inegroiu) Lasen ja nuoren puheerapia Kouluerveydenhuolo Hyvinvoinineuvola Neuvolapsykologipalvelu Ohjausyön palvelu (1/3) Ls-arpeen selviys (1/3) 0-17v. suun erveydenhuolo Valvou apaamise (1/2) Yli 3-v. osapäivähoio (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjau näyelyoimina perheille Yleisen uen aidekaari Lasen ja nuoren ravisemuserapia Esiopeus Jousava esi- ja alkuopeus Muu apahuma (yöpaja, konseri ) Tehoseun uen aidekaari Yleisopeus 1-6 Koululaisen apip-oimina Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudellise palvelu (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.yö (1/3) Avohuollon sosiaaliyö (1/3) Perheyön palvelu Lapsiperheiden perheneuvona ja perheasioiden sovielu (2/2) Lisäopeus Ehkäisevän päihdeyön palvelu (2/2) Vahvasi ueu opeus (1-9) Tueu lisäopeus Eriyisen uen pääöksen peruseella järjeseävä apip -oimina Olosuhdeselviykse (2/2) Ls-arpeen selviys (2/3) Yleisopeus v. suun erveydenhuolo Oppilashuolo Opiskeluerveydenhuolo 0-17v. suun erveydenhuolo Muu vammaisopeus (1-9) Valvou apaamise (2/2) Sairaalaopeus Ls:n kunouus ja hoio (1/3) Ls:n avohuollon ukipalvelu (1/3) Sos.päivysys (1/3) sos.yö (1/3) Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (2/3) Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja avohuollon kunouus ja sijoiuspalvelu osaamisesa. ukipalvelu Uusi hoio koulu (2/3) (2/3) -seminari. (Pp, K) (1/3) ERHO Mamujen valmisava opeus Huolo- ja elaussopimukse (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.yö (2/3) Ohjausyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaaliyö (2/3) Ls:n kunouus ja hoio (1/2) Ehkäisevä ukihenkilöoimina ja aloudellinen uki Perhepise Nopea Lanun kuluurija vapaaaikasopimus Luokkamuooinen eriyisopeus Ls:n avohuollon ukipalvelu (2/3) Nuorisopsykiaria (1/2) Huosaanoo- ja sijoiuspalvelu Sijaisperhehoidon Ls:n Ls:n Huosaanoo- (1/3) ja Sijaisperhehoidon sos.yö (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuoren harrasus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisoyö Tukihenkilöoimina (ls) Keskuslasenneuvola Perheoikeudellise palvelu (2/3) Sos.päivysys (2/3) Ls:n kunouus ja hoio (3/3) Laioshoiosijoiusen sos.yö (1/2) Ls:n avohuollon ukipalvelu (Pp, K) (2/3) Perhesuunnieluneuvola Perhesuunnieluneuvola Keskuslasenneuvola 0-17v. suun erveydenhuolo Keskuslasenneuvola Perhesuunnieluneuvola 0-17v. suun erveydenhuolo Hyvinvoinineuvola Kouluerveydenhuolo Opiskeluerveydenhuolo Nuoren psykologipalvelu Huolo- ja elaussopimukse (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.yö (3/3) Ls-arpeen selviys (3/3) 0-17v. suun erveydenhuolo Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huosaanoo- ja sijoiuspalvelu (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudellise palvelu (3/3) Ohjausyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaaliyö (3/3) Jälkihuollon sosiaaliyö Esivän yön yöparioimina Ls:n avohuollon ukipalvelu (3/3) Sijaisperhehoidon sos.yö (3/3) Nuorisopsykiaria (2/2) 22 Sos.päivysys (3/3) Laioshoiosijoiusen sos.yö (2/2) Ls:n avohuollon ukipalvelu (Pp, K) (2/3)

23 Onko seliyksenä voimavarojen niukkuus? Suomalaisen yheiskunnan invesoinia lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin ei analysoidkä seuraa kokonaisuuena. Julkisen vallan aloushallino ei ole väesölähöisä, vaan jakaanuu hallinokuniin, yksiköihin ja momeneihin Tarvisemme välämää lapsi- ja nuorisobudjeoinia, ja budjeianalyysia! Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 23

24 Paljonko Suomi invesoi sukupolvien uusinamiseen? Palvelu + oimeenulourva Emme iedä kokonaisuua! Alle 20-vuoiaiden palvelu, oinen ase mukaan lukien noin miljardia vuonna 2015? Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 24

25 Lasen ja perheiden sosiaalimeno vuoden 2013 rahassa, milj PERHE JA LAPSET % TOIMEENTULOTURVA % PALVELUT % Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 25

26 Varhaiskasvaus ja perusopeus Neuvola ja varhaiskasvaus, noin 3 miljardia Esiopeus, perusopeus ja oppilashuolo noin 5 miljardia Yheensä lähes 80 % alle 20-vuoiaiden käyömenoisa Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 26

27 Perusopeuksen kusannukse Koko maa, /oppilas, käyvin hinnoin Kaavion osikko Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 27

28 Palvelukusannukse v. 2011, /alle 18-vuoias Oulun seuu yheensä Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 28

29 +141% +126% -41% Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 29

30 Oulun seuu 2011, palvelukusannukse ( /alle 18 v.) arveasoluokiuksen mukaan Tarveaso % Taso 1. Universaalipalvelu+ yleinen uki Taso 2. Konsuloiva ehoseu uki Taso 3. Asiakkuus erikoisuneisiin palveluihin Taso 4. Eriyisason palvelu Yheensä Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa 9 ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. Reaalimuuos yhdessä: +13% %

31 Tarveperuseinen asojako Useissa kunnissa sovelleaan liikennevalomallia : Tampere, Oulu, 1. Universaalipalvelu + yleinen uki 2. Tehoseu uki 3. Eriyinen uki Suosielen yheisyöä Tampereen kanssa Tarveasojakoa sovelleaan aloushallinoon Tavoieena ajanasainen seurana Tarviaan kiireesi kansallise luokiusperusee Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 31

32 Invesoinni lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin ova kasvanee! Kunien vasuulla oleviin lasen ja lapsiperheiden palveluihin käyeään reaalisesi selväsi enemmän kuin väesöön suheueuna ennen 1990-luvun lamaa Kasvu proseneina nopeina eriyisessä uessa Kasvu euroina kuienkin edelleen suurina universaalipalveluissa Universaalipalvelu ja yleinen uki noin 80 % palvelukusannuksisa Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 32

33 Ensimmäinen ehävä: Lapsi- ja nuorisobudjeianalyysi kahdela vaalikaudela Taanuvasi kahden vaalikauden kehiys näkyviin Jakeaan myös alousarvioon Kokonaisuus ja jakauuminen Mukaan kaikki kusannukse: ila, vyöryykse, yms. Eurojen rinnalla henkilösövoimavarojen kehiys henkilöyövuosina ja osaamisena Eriyisä huomioa vaihuvuueen/rekryoinnissa onnisumiseen Rekryoinivaikeude kerova usein ongelmisa palvelujen rakeneessa/sisällössä Esimerkkinä Imara, Eksoe Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 33

34 Kolme sraegisa vaihoehoa: 1. Lisää voimavaroja/leikkauksia nykyiseen palvelurakeneeseen 2. Hallinojärjeselyillä, kouluuksella, menoroinnilla, yms. oimilla asennemuuoksia ja yheisoiminaa palvelurakennea merkiäväsi muuamaa 3. Keskiyään laajaan ja pikäjäneiseen syseemiseen uudisukseen, jonka yimenä kusannusvaikuava vasaaminen lasen ja lapsiperheiden ue arpeeseen luvuilla. Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 34

35 Ongelman resurssipula, vaan ovako kunnan käyeävissä oleva voimavara oma ja yheisoiminnassa - viisaasi käyössä lasen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edisämiseen? Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 35

36 Kolme muuoksen ekijää Innosus + Luoamus+ Yheinen ymmärrys= Kunnan lapsi- ja nuorisopoliiikka 2015 avoieohjelma: Mien ediseään kusannusvaikuavasi lasen ja lapsiperheiden hyvinvoinia vuonna 2025? Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 36

37 Miksi yheisen ulkinnan löyäminen niin vaikea? 1. Meillä ei ole kaikkien jakamaa yheisä käsiysä lapsen hyväsä polusa aikuiseksi sukupolvien erilaise ulkinna 2. Hyvinvoinnilla ja myös pahoinvoinnilla useia ulouvuuksia ja muooja Allard 1970-luvulla: having, loving, beeing 3. Holismin harha kun käsieissä nousaan yhä yleisemmälle asolla, meneeään yheys reaalimaailmaan esimerkiksi syrjäyyminen on yläason kaokäsie Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 37

38 Muuama esiys yheisen ymmärryksen rakenamiseen Lapsen kehiys aikuiseksi: Tasaneia ja kriiisiä vaiheia Hyvinvoinioppiminen ja osaaminen Kasvuympärisö ja kehiysyheisö Vanhemmuus ja kasvaus Pärjäämiskyky Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 38

39 Lapsen kehiys aikuiseksi Herkkyys/kriiise vaihee ja asanee vuoroeleva UUSI 4. kr. vaihe ->2, 2-5, 5-7, 7-11, 11-14, 14-16, 16-19, 19 -> Suuri yksilöllinen vaihelu Murrosiässä 3-4 vuoden luonnollisia vaihe-eroja Näkyvä jo varhaislapsuudessa, korosuva nuoruudessa Kriiisessä vaiheessa uen arve kasvaa Olennaisa jakuvuus: Ympärisö + ihmise + moraali Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 39

40 Hyvinvoinioppiminen Hyvinvoinia ja pahoinvoinia opiaan samoin kuin lukemisa ja laskeminen. Hyvinvoinioppiminen alkaa smäsä, jakuu yli koko elämänkulun Myös yheisö (perhee, koulu, kunna, ym.) oppiva hyvinvoinia ja pahoinvoinia ( oppiva organisaaio ) Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

41 Miä arkoiaa oppiminen ässä yheydessä? Hyvinvoini ulkiaan usein TAHDON /moivoinnin asiaksi Ihmisen voisiva hyvin jos odella ahoisiva Esim. nuore audiorioon ja guru puhuu huumeisa Oppiminen anaa realisisemman perusan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppiunia! Mieluummin 20-30! Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

42 Myös opeaja ova oppilaan hyvinvoinnin asianunijoia! Hyvinvoini -oppiminen -osaaminen ja sen arvioini -opeaminen Opeajan hyvinvoiniarvioini ennusaa parhaien lapsen/nuoren hyvinvoinnin ulevaisuua Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

43 Miä on hyvinvoiniosaaminen? Hyvinvoinioppimisen oppiainee 1. Puhuminen/vuorovaikuus/sosiaalinen päevyys 2. Elimisön ja mielen viesien havaiseminen, ulkina ja sanoiaminen 3. Oman/ympärisön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arvioini/ulkina 4. Toumukse Arjen rymi/ajankäyö Liikkuminen Ruokailu Uni, lepo, renouuminen Isehoio Riskikäyäyyminen 5. Oppimaan oppiminen Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

44 Sosiaalisesa pevyydesä Halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisen kanssa on synnynnäinen emperamenipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opiaan kokemuksen ja kasvauksen kaua Kelikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

45 Onko hyvä käyös sosiaalisa osaamisa? Hyvä käyös ei ole läheskään aina yksilöllinen aio: Hyvän käyöksen sisälö sanellaan ulkopuolela. Kelikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY 2012 Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

46 Sosiaalinen ilanne sääelee vuorovaikuusa Lapsen maine ryhmässä sääelee, millaisa käyäyymisä hänelä odoeaan/pideään sopivana -> sosiaalisa osaamisa ylläpiävä noidankehä Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

47 Noidankehä 1. Sosiaalise aido ja emooioiden sääely kehiyvä hiaasi 2. Ei osaa oimia ryhmässä rakenavasi Häirisee, on epäempaainen 3. Muu vasaava orjunnalla 4. Ei ule hyväksyyksi ryhmässään. 5. Ei saa sosiaalisisa aidoisaan palauea ai se on usein kieleisä. 6. Sosiaalinen osaaminen ei kehiy! Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

48 SDQ/Sosiaalisuus: Summapisemäärä (Helsingin seuu, 7-luoka/13-vuoiaa, syksy 2011, N=8 551) Poja Työ Hidas kehiys sosiaalisessa osaamisessa (piseiä alle 5) Poja 17 % Työ 6 % Rimpelä: 5 Terveenä ulevaan hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

49 Miä ehdään, kun sosiaalinen kehiys on viiväs? Käyöshäiriön hoia sosiaalisen päevyyden vahvisamiseen Voimaperhee Turun yliopison lasenpsykiarian ukimuskeskus hp:// Käyöshäiriö ei ainakaan aluksi - ole lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisen vuorovaikuuksessa Tarjoaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvausaiojen kehiämiseen Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

50 Elimisön/mielen viesi ja niiden ulkina Ihmisen elimisö ja mieli läheävä jakuvasi viesejä ilasaan, asapainosaan, voinnisaan Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

51 Fyysinen ja sosiaalinen ympärisö Vuorovaikuus Ravino Lapsen elämänkulun asapaino/hyvinvoini Kuormius Lepo Mielialakemia: Päihee, upakoini, pirisee, lääkkee 4. Mielen ja elimisön viesi oisuus Havaiseminen Tulkina Sanoiaminen Toimina 1. Läheise aikuise Vaisonvarainen ulkina Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

52 Mien miehe ja naise eroava oisisaan? 13-vuoias poika Keväpörriäisessä 1970-luvulla: Miehe kuoleva nuorina, mua naise kärsivä enemmän! Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

53 Ekologinen ulkina: Ihmisä ei voi löyää yhden nahan sisälä Ihmiseksi kehiyään vuorovaikuuksessa oisen ihmisen kanssa Kuuluminen yheisöihin välämäönä! Lapse ja nuore ova laumaeläimiä, eivä asiakkaia Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

54 Kehiysyheisöjä Bronfenbrenner: Ekologinen syseemieoria: Lapsen kasvuympärisö Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

55 Lapsi varuu aikuiseksi kehiysekosyseemissä, joka rakenuu useisa rinnakkaisisa kehiysyheisöisä: Perhe Päiväkoi Harrasukse Asuinalue Koulu Kau Media Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

56 Rinnakkaisia kehiysyheisöjä yhä enemmän Lapse ja nuore ova osa kehiysyheisöjään, ei niiden asiakkaia! Kilpaileva lasen ja nuoren ajasa Olenko hyväksyy? Kuulunko odella? Vanhemmuus on ullu vaikeammaksi Kun vanhemma eivä osaa ai eivä jaksa, lapsen ja nuoren vaara ajauui harhaeille on kasvanu Vanhempien ukeminen ja kasvauskumppanuus yhä ärkeämpää Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

57 Kasvauksesa ja vanhemmuudesa Rimeplä: Hyvinvoinioppimisa kehiysyheisöjen kasvauskumppanuudessa 57

58 luvuilla kaikki lapsen lähellä oimiva aikuise kasvaajia Vanhemma, isovanhemma, sisarukse Naapuri Ammaihenkilö päiväkodissa, koulussa, palveluissa Aikuise harrasuksissa Tärkeiä kehiämisehäviä perhekasvaus, koikasvauksen uki Esim. YK:n lasen vuoden 1979 komiean ehdouksisa viidennes suunauui kasvaukseen Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

59 Vanhemmuus ja väliäminen syrjäyivä kasvauksen 1990-luvulla Suure eema 2000-luvulla Vanhemmuus hukassa Kasvausvasuu siirrey yheiskunnalle, koululle, päivähoidolle Jos väliäisimme enemmän, ongelmia olisi vähemmän Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

60 Onko vanhemmuus hukassa? Ei, vanhemmuus on änään keskimäärin paljon vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin! Kuriusväkivala vähen Isä enemmän mukana lasen elämässä Lapsen kehiyksesä iedeään paljon enemmän Mua, vanhemmuus on vaikeampaa Sama vanhemmuus, joka oli vahvaa 1970 luvulla, ei riiä 2010-luvulla Kun vanhemma eivä osaa ai/jvä jaksa, lapsen kehiys vaaranuu enemmän kuin aikaisemmin Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

61 Vanhemmuuden kriiikki haiaa kasvauksen ukemisa Jokainen isä ja äii pohii: Osaanko kasvaaa viisaasi? Onko vanhemmuueni hukassa? Enkä väliäkään riiäväsi/oikein? Syyllisäminen/syyllisyminen Vanhemmuuden kriiikki kohdisuu herkkään kohaan: olenko epäonnisumassa isänä/äiinä Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

62 Mannerheimin lasensuojeluliion vuosirapori vanhemmilla on korkea kynnys hakea ammaiapua silloin, kun kyseessä on oma vanhemmuua koskeva huoli. Osa apua hakeneisa vanhemmisa kokee, eei viranomaisilla ole keinoja auaa heiä. Pahimmillaan kohaamise ammailaisen kanssa lisännee vanhempien syyllisyyden ja riiämäömyyden uneia. Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

63 Tärkeä ero Vanhemmuus on yksilöllinen ominaisuus Puhe vanhemmuudesa rajaa aina huomion vanhempiin Kasvaus on yheisä osaamisa, jopa ammaiaioa Puhe kasvauksesa kohdisuu kaikkiin lapsen lähellä oleviin aikuisiin oki eriyisesi vanhempiin Nosaa esiin yheisen vasuun koikasvauksen ukemisesa ja kasvauskumppanuudesa Rimeplä: Hyvinvoinioppimisa kehiysyheisöjen kasvauskumppanuudessa 63

64 Mien ymmärrämme kasvauksen? Väliäminen Siouuminen Osaaminen Jaksaminen Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

65 Kasvauksen ydineeemoja Siouuminen Osaaminen Luoamus Vala Kasvaus Jaksaminen Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

66 Miä ämä voisi arkoiaa käyännössä? Yheisä kasvausvalmennusa kaikille kasvaajille Esimerkkinä lapsen häirisevä käyös Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

67 Voimaperhee ukimusohjelma Turun lasenpsykiarian ukimuskeskus vanhempien lapsensa kanssa arjessa pikäjäneisesi käyämä keino vähenävä selväsi lasen käyösongelmia. Enien hyöyä on myöneisen rakaisumallien varhaisesa arjoamisesa, ei syyllisen hakemisesa. Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

68 huomion kiinniäminen lapseen, ihan avallisen asioiden ekeminen yhdessä, posiiivisen palaueen anaminen normaaleisakin asioisa ja lievän, ei-vaarallisen negaiivisen käyäyymisen huomioa jääminen. Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

69 posiiivinen seuraus moivoi niin lapsia kuin aikuisiakin paremmin kuin rangaisuksen ai haukuuksi ulemisen uhka. Rimpelä: Terveenä ulevaan - hyvinvoiva nuori. Pyöyä.

70 Kasvausvalmennusa Kymmenen uokion ohjelma inerneissä Yksi kasoaan ja opiaan viikossa Puhelinvalmennusa 1-1,5 unia viikossa Yheensä 3-4 kuukaua Puhelinvalmenajan seurana arpeen mukaan Tulokse eriäin rohkaisevia Vaihoeho vasaanookäynneille Rimeplä: Hyvinvoinioppimisa kehiysyheisöjen kasvauskumppanuudessa 70

71 Päähuomio siirreävä lapsen kasvuun ja kehiykseen aikuiseksi Voisiko syrjäyymisen sijasa yheisen puheen ydinkäsie olla pärjäämiskyky (resilience) Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 71

72 Pärjäämiskyky Resilience -> runsas kv. kirjallisuus Kehi psykologian ukimuksessa, sovelleaan myös urvallisuuspoliiikassa, merenkulussa, yms. Pärjääminen -> selviyyminen, palauuminen Samaa juura: Työkyky, oppimiskyky, opiskelukyky Selviyymiskyky (ks. esim. Isola, Turunen: Kelan yöpapereia 62/2014) Tesaaan haaseissa, kriisiilaneissa mien niisä selviydyään, palauduaan avalliseen arkeen Henkilön/yheisön kyky selviyyä arjen haaseisa ja kriiseisä - mieluummin ilman eriyisä asiakkuua??? Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 72

73 Pärjäämiskyky yksilöasolla: Mihin voimme vaikuaa? Henkilökohaise ominaisuude Ympärisö -fyysinen -sosiaalinen Palvelu Smä Hyvinvoinipääoman kuluminen ja uusiuuminen Aikuisuus Aika Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 73

74 Lapsiperheen pärjäämiskyky Äidin hyvinvoini - erveys (mielenerveys) - päihee Perheen elinolo - asuinalue - perherakenne - oimeenulo Isän hyvinvoini - erveys (mielenerveys) - päihee Parisuhde - risiriiojen rakaisu Läheisuki - saaavilla olevan uen kuvaus Lapsiperheen pärjäämiskyky Vanhemmuus - mielikuva vauvasa - kasvausosaaminen -vuorovaikuus Sisarukse - lukumäärä ja ikä - hyvinvoini Lapsen hyvinvoini - kasvu, kehiys ja oppiminen - psykososiaalinen hyvinvoini - erveys: oiree, vamma ja audi Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 74

75 os löy os löy os löy kuvaosaa, jonka suhdeunnus on rid2. os löy os löy os löy os löy os löy Yksilöllise polu ja niihin sisälyvä kriiise kokemukse, apahuma ja valinna Tunnisammeko kriiise kokemukse, apahuma osa ei löy kuvaosaa, jonka suhdeunn us on rid2. osa ei löy osa kuvaosaa, ei löy Oppivelvollisuus ja jonka valinna? Mien niihin kuvaosaa, suhdeunnus jonka on rid2. suhdeunn us on rid2. osa ei löy kuvaosaa, jonka osa suhdeunn osa ei löy ei löy Varhaiskasvaus Neuvola on ulu? us on rid2. kuvaosaa, kuvaosaa, jonka jonka suhdeunnus suhdeunnus on rid2. on rid2. 13 Mien 21niisä on selviydyy? os os os os os os os os os os os os os os os os os löy os löy os löy löy löy os os os löy löy löy löy löy löy os os os os os löy löy löy löy löy löy Luonnollinen löy kehiys löy löy Riski, uha os löy löy löy löy löy os O löy löy löy os os os os os löy löy löy löy löy löy löy löy n os os os os os os os os os os os löy löy löy löy löy g löy löy löy löy os os os os löy löy löy e löy löy löy os os os os os os os os os löy löy löy löy löy löy löy löy löy l os os os os os os os os löy löy löy löy löy löy löy os os löy m os os os löy löy löy löy löy Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa a ja os os os os löy osaamisesa. löy Uusi koulu -seminari. löy löy 75-7kk Yheise palvelu ja yleinen uki Tehoseu uki Eriyinen uki

76 Miä ekisin huomenna? Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 76

77 Miä ekisin huomenna? Kehiäisin lasen, lapsiperheiden ja nuoren palveluja kokonaisuuena Yhdisäisin neuvola, varhaiskasvauksen ja kouluuksen yksilöllisen kehiyksen hyväksyväksi jakumoksi, johon yhdisäisin yleisä ja ehoseua ukea En palkkaisi yhään uua psykologia, sosiaaliyönekijää enkä lääkäriä Invesoinina palkkaisin perheyönekijöiä erveydenhoiajien yöpareiksi ja koipalvelua neuvolaan, varhaiskasvaukseen ja alaluokille, nuorisoyönekijä kouluuksen sisään 10. ikävuodesa alkaen osa koulunkäyniohjaajisa perhe- ja nuorisoyönekijöiksi Palveluohjausa VIP-asiakkaille : Ohjaajina perhe- ja nuorisoyönekijä Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 77

78 Jakaisin uen ja palvelu kolmelle asolle, ei sekorirajoja 1. Yleinen uki Yheise palvelu, joissa uen saaminen ei edellyä ongelman määriämisä eikä vasaanooasiakkuua 2. Tehoseu uki Edellisen lisäksi arvea eriyisasianunemukseen konsulaaioina ai lyhyenä asiakkuuena 3. Eriyinen uki Edellisen lisäksi arvea ongelmasuunauuneeseen eriyisasianunemukseen pidempiaikaisessa asiakassuheessa Rimeplä: Hyvinvoinioppimisa kehiysyheisöjen kasvauskumppanuudessa 78

79 Tehosaisin yleisä ukea Väliön arkinen uki ilman ongelmamääriysä 1. Pärjäämisvalmennus uua eknologiaa hyödynäen ja henkilökohaisena ukena ja palveluohjauksena arjesa selviyymiseen 2. Kasvausvalmennus Vanhemmille ja muille kehiysyheisöjen aikuisille (esim Voimaperhee ) 3. Perheyö ei sosiaaliyönä, vaan yhdiseynä neuvolaan, päivähoioon ja alakouluun eriyisä ukea arvisevalle perheelle personal rainer =PT/ key accoun manager =KAM) 4. Kodinhoioapu yhdiseynä neuvolaan, päivähoioon ja peruskouluun 5. Nuorisoyö (noin ikävuodesa alkaen) yhdiseynä peruskouluun, oisen aseen kouluukseen Rimeplä: Hyvinvoinioppimisa eriyisä ukea arvisevalle nuorelle PT/KAM kehiysyheisöjen kasvauskumppanuudessa 79

80 Lopuksi Lapsiperhe ei ole riskiprojeki, vaan ilon ja onnen lähde! Kiios mielenkiinnosa! Rimeplä: Hyvinvoinioppimisesa ja osaamisesa. Uusi koulu -seminari. 80