Iin kunnan visio. Ii on hyvässä vedossa.

Transkriptio

1 Iin kunnan visio Perämeren historiallinen risteyspaikka, jossa yhteisöllinen elinvoimainen maaseutu ja ihmisen mittainen kulttuuri, teollisuus ja palvelu kohtaavat Oulun vieressä. Tilaa luovuudelle, yrittämiselle sekä turvalliselle asumiselle. Ii on hyvässä vedossa. Ii kunnan laaja hyvinvointikertomus

2 Sivu 2 HyTe-työryhmä Iin kunnanhallitus 262, Iin kunnanvaltuusto 124,

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Iin kunnan alueen hyvinvointitoimijat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosittaiseen suunnitteluun Kunnan hyvinvointijohtamisen valmisteluprosessi Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa 9 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 10 Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 11 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät 12 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 13 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset 13 Paketti 5: Työikäiset 13 Paketti 6: Ikäihmiset Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta 14 Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 14 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät 18 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 21 Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset 25 Paketti 5: Työikäiset 27 Paketti 6: Ikäihmiset 31 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Painopistealue 1: Työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi Painopistealue 2: Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Painopistealue 3: Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 38 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 39 Sivu 3

4 7. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen 39 Sivu 4

5 1. Johdanto Kuntalain 1 mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. (Suomen perustuslaki /731) Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnan virkamiesjohdon työväline, jolla osaltaan valmistellaan hyvinvointi- ja terveysasioita kunnanvaltuustolle. Työvälinettä käyttävät kaikki hallintokunnat. Kunnan poliittisille päättäjille se on päätöksenteon väline, jolla sovitaan kunnan hyvinvointipolitiikasta, kehittämiskohteista ja niiden toiminnan resursoinnista. (Hyvinvointipolku.fi 2012) Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Sähköisen hyvinvointikertomuksen etuja ovat: helppokäyttöisyys, selkeä rakenne, kansallisesti yhtenäiset hyvinvointi-indikaattorit, poikkihallinnollisuus, kunnan vuosisuunnittelun huomioiminen ja maksuttomuus. Työväline on nopea tapa tehdä terveydenhuoltolain 12 hyvinvointikertomus ja vuosiraportit valtuustolle. (Hyvinvointipolku.fi 2012) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. (Terveydenhuoltolaki /1326, 2 luku. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua: (Sähköinen hyvinvointikertomus) Laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan Sivu 5

6 voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Sivu 6

7 1.1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanvaltuusto , Päätös terveyttä edistävän työryhmän perustamisesta Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikissa päätöksissä ja toimissa. Kunnilla on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä alueillaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi: lisätään turvallisuutta ja osallisuutta, torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä suositaan terveellisiä elintapoja, vähennetään päihteiden käyttöä, sairauksia ja terveyseroja lisätään ehkäisevän työn osaamista ja ongelmiin ajoissa puuttumista huolehditaan terveellisestä elinympäristöstä ja työympäristöstä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) HyTe työryhmän tehtävänä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa yhteistyössä eri hallinnonalojen ja yhteistyötahojen kanssa. HyTE -työryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta ja kunnan hyvinvointi-indikaattoreiden kehittämisestä ja laatii yhteistyössä eri hallinnonalojen asiantuntijoiden kanssa kunnan hyvinvointikertomuksen, jota päivitetään vuosittain. Hyvinvointivointikertomuksessa ehdotetaan kunnan HyTE:n tavoitteet, painopistealueet, toimenpiteet, mittarit sekä vastuutahot ja seuranta. HyTE -työryhmät sopivat eri hallinnonalojen kanssa tavoitteiden toteuttamisesta, eri hallinnonalojen terveyden edistämisen tehtävistä ja työnjaosta. Sivu 7

8 1.3. Iin kunnan alueen hyvinvointitoimijat Sivu 8

9 Sivu 9

10 Sivu 10

11 Iin kunnan HyTe -työryhmän jäsenet: pj. Tapio Rissanen, liikunta- ja tapahtumavastaava, Ii-instituutti liikelaitos vpj. Vesa Anttila, opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö, Iin kunta siht. Riitta Räinä, tapahtuma- ja hankesuunnittelija, Ii-instituutti liikelaitos Tiina Vuononvirta, terveydenhuollon koordinaattori, Oulunkaaren kuntayhtymä Lea Aalto, tiimivastaava, Iin kunnan Työllistämisen palvelukeskus Pekka Parviainen, palotarkastaja, Oulu-Koillismaan Pelastusliikelaitos Pekka Suopanki, nuorisotyövastaava, Ii-instituutti liikelaitos Tarja Rahkola, johtaja, Ii-instituutti liikelaitos Leena Törmänen, palveluesimies, Oulunkaaren kuntayhtymä Erkki Taskila, hallintojohtaja, Iin kunta Markku Vitikka, tekninen johtaja, Iin kunta Sirpa Varanka, Iin kunnanhallituksen edustaja Oili Kaleva, Iin kunnanhallituksen edustaja Sauli Keltamäki, Iin kunnanhallituksen edustaja Eero Pentti, Iin kunnanhallituksen edustaja Pekka Paaso, johtaja, Iin Vesiliikelaitos Jaana Honkanen, johtaja, Iin Ateria- ja tilapalveluliikelaitos Leena Pimperi-Koivisto, johtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä Markku Kehus, kunnanjohtaja, Iin kunta Kuntalaisten osallistuminen: Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Iin kunnassa kyselytutkimus kauppojen edessä Iin kunnan ikäihmisten neuvosto Iin kunnan nuorisovaltuusto Liikuntaneuvosto Sivu 11

12 1.4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosittaiseen suunnitteluun Kunnan vuosikellon mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä toimia tulee tarkastella vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisen yhteydessä. Lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta, sen toteuttaminen ja onnistumisen arviointi sekä kehittämisehdotusten tekeminen liitetään osaksi kunnan vakiintunutta vuosikiertoa. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012) Vuonna 2013 Iin kunnan hyvinvointikertomus käsitellään Ii-instituutin johtokunnassa josta se etenee Iin kunnanhallituksen kautta edelleen Iin kunnanvaltuustoon, jossa se käsitellään maaliskuun loppuun mennessä. Työn vaiheistaminen Hyvinvointikertomuksen tekeminen on osa kunnan strategiatyötä sekä talousarvio- ja kuntasuunnitteluprosessia. Kertomuksen valmistuminen ajoitetaan siten, että se palvelee vuosittaista suunnittelusykliä. Valtuustokausittain laadittava laajempi kertomus valmistellaan kunkin valtuustokauden lopussa uudelle valtuustolle. (THL 2013) Hyvinvointikertomuksen tekeminen voidaan vaiheistaa seuraavasti: VAIHE TUOTOS AIKATAUL 1. Työn käynnistys Hallituksen/valtuuston päätös kertomuksen laadinnasta Kunnan johtoryhmän päätös vastuista, organisoinnista ja aikatauluista U 2. Suunnittelu Työsuunnitelma; määritellään ja sovitaan työryhmien tehtävät; n. 1-2 kk sovitaan kertomuksen yleisrakenne ja sisältö otsikkotasolla, laaditaan viestintä- ja hyödyntämissuunnitelma 3. Työstäminen eri toimialoilla Hyvinvointikertomuksen raakavedos; koostetaan toimialojen n. 2-3 kk 4. Tiedon kokoaminen ja analysointi 5. Kertomuksen hyväksyminen hallituksessa/valtuustossa 6. Tiedottaminen ja hyödyntäminen työryhmien tekemät ehdotukset tietosisällöistä ja indikaattoreista Hyvinvointikertomusluonnos; päätetään lopullisista tietosisällöistä, tietojen kokoaminen ja analysointi, johtopäätösten tekeminen, eri tahojen kommentointi Hyväksytty hyvinvointikertomus Erilaiset viestintätoimet, esim. hyvinvointikertomusseminaarit, paikallislehtien artikkelit ja verkkotiedotus. Hyvinvointikertomukseen pohjautuva strategia ja toiminta n. 2-3 kk n. 2 kk 7. Vakiinnuttaminen Pysyvä rakenne hyvinvointikertomuksen laadinnalle Päätös hyvinvointikertomuksen päivittämiskäytännöstä Sivu 12

13 1.5. Kunnan hyvinvointijohtamisen valmisteluprosessi KK HYVINVOINTIRYHMÄ / KUNNAN JOHTORYHMÄ TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ ELO Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, Voimassa olevan kuntastrategian ydinasiat ja linjaukset (tammi-maaliskuu), Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, Hyvinvointitiedon tarkastelu (tiedon tulkinta ja keskeiset havainnot) Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, Hyvinvointiperinnön määrittely tulevalle valtuustokaudelle. Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus, kohta 5: Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneella valtuustokaudella LAUTAKUNNAT KUNNANHALLITUS KUNNANVALTUUSTO Vuosittainen hyvinvointikertomus: Määrärahojen käyttösuunnitelman sekä toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden hyväksyminen. (Ennakkotieto tilinpäätöksestä) Hyvinvointitiedon seminaarit / käsittely Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus: Hyvinvointiperinnön käsittely Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma Vuosittainen hyvinvointikertomus: Määrärahojen käyttösuunnitelman sekä toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden hyväksyminen. (Ennakkotieto tilinpäätöksestä) Hyvinvointitiedon käsittely osana talouden ja toiminnan suunnittelua Talouden seuranta Vuosittainen hyvinvointikertomus: Päättyvän vuoden yhteenvedon ja arvioinnin käsittely osana talousarvioraamia ja suunnitteluohjeita Strategiaseminaarit: Hyvinvointitiedon käsittely muiden asioiden ohella Valtuustokausittainen tai vuosittainen hyvinvointitieto osaksi tilinpäätöstä ja arviointikertomusta. Talousarvion suunnitteluohje tulevalle vuodelle (tiedoksi) Valtuustokausittainen ja vuosittainen hyvinvointikertomus: Kuntastrategia SYYS Talouden seuranta Talouden seuranta Talousseminaarit LOKA Talouden seuranta Talouden seuranta MARRAS JOULU Vuosittainen hyvinvointikertomus: Hyvinvoinnin painopisteiden tarkentamista talous- ja toimintasuunnitelmaan Vuosittainen hyvinvointikertomus: Tulevan vuoden käyttösuunnitelman valmistelu Vuosittainen hyvinvointikertomus: Talousarvion ja -suunnitelman valmistelu seuraavalle vuodelle Talousarvion lähetekeskustelu Talousarvion ja -suunnitelman hyväksyminen sekä täytäntöönpano-ohjeet (kuntastrategia ja -suunnitelma) Sivu 13

14 1.6. Hyvinvointijohtaminen kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellossa Toiminnan ja talousarvion Tammi- Helmi- Maalis- Huhti- Touko- Kesä- Heinä- Elo- Syys- Loka- Marras- Joulu-ku valmisteluprosessi kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu kuu u Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus /indikaattorit Kuntalaisten osallisuus (kokemus) Järjestöt ja 3.sektori (kokemus) yhteistyöseminaari + neuvostot Yhteenveto hyvinvoinnin vahvuuksista ja kehittämiskohteista Arviointi hallintokuntien toimenpiteiden T P vaikuttavuudesta TP Strategian valmistelu ja Hyväksyminen TA:n suunnitteluohje, valmistelu ja ta esitys ja luottamushenkilökäsitt ely Prosessien TA valmistelu, esitykset ja lautakuntakäsittelyt Toimenpide- ja resurssiesitykset hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin Strategia, ohjelmat ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Palvelujen järjestämisohjelman tarkistaminen Sivu 14

15 Käyttösuunn. valmistelu prosesseissa konkreettiset toimenpit. + mittarit Hvk:n, talousarvion ja toimintasuunn. hyväksyminen Sivu 15

16 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Iin kunnanvaltuusto hyväksyi palvelurakenneuudistukseen, jossa linjattiin Iin kunnan palvelujen järjestämisen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset. Uudella toimintamallilla on toteutettu rakenteelliset muutokset ja toiminnan kehittäminen siten, että kunnan palvelutuotanto ja talous ovat tasapainossa suunnitelmakauden aikana. (Iin kunta, Talousarvio 2012 s. 3) Oulunkaaren kuntayhtymä on vuoden 2010 alusta tuottanut Iin kunnalle perhe-, terveys-, vanhus-, kuntapalvelutoimisto- ja seudulliset elinkeinopalvelut. Iin kunta tuottaa itse hallinto- ja työllistämisen palvelut, tekniset palvelut sekä opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut. Iin kunnan alueen kansalaisopisto, kirjasto, kulttuuri, nuorisotyö, liikunta- ja tapahtumapalvelut tuottaa vuoden 2011 alusta perustettu Ii-instituutti liikelaitos. Vuoden 2011 alusta aloitti toimintansa Ateria- ja tilapalveluliikelaitos, joka tuottaa Iin kunnan ateria-, kiinteistö- ja puhdistuspalvelut. Iin vesiliikelaitos ja Kuivaniemen Vesi Oy tuottavat Iin kunnan alueen vesi- ja jätevesipalveluista. Iin kunnan elinkeinojen kehittäminen on organisoitu Iilaakso Oy:n ja Iin Micropolis Oy:n kautta. Asumisen palveluita hoitavat Iin Vuokratalot Oy, Kuivaniemen Vuokratalot Oy ja Kiinteistö Oy Rinmanni. Iin kunta omistaa myös Iin Energia Oy:n, 50% Kuiva-Turve Oy:stä sekä Kuivaniemen Merihelmi Oy:n. Iin kunnan investointitarve on kohtuuttoman suuri nimenomaan kasvukunnan vaatimien lisäinvestointien toteuttamiseen. Iin kunnan väkiluku kasvaa noin 1 % vuodessa ja se vaatii koko ajan niin korjaus- kuin lisärakentamista. (Iin kunta, Talousarvio 2012 s. 3) Iin kunnassa oli asukkaita 9624 ( ) ja valtuustokauden 2009 alussa asukkaita oli 9180 ( ). Iin kunnan valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet olivat; toteuttaa palvelurakenneuudistus ja noudattaa talouden tasapainottamissuunnitelmaa lisätä uusiutuvan energian tuotannon valmiuksia erityisesti tuulivoimaa, biomassaa sekä energiatehokkuutta hiilineutraali Iin kunta yhteispalvelupisteen käyttöön otto ja kehittäminen pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ja nuorten työllistäminen nuorten aktivointi ja syrjäytymisen ehkäisy jokainen perusopetuksen päättävä oppilas saa jatko-opiskelupaikan Iin kunnan hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointia on käyty lävitse lyhyesti valtuustokauden osalta kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Sivu 16

17 Sivu 17

18 Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen Iin kunnan talouden tasapainottamisesta vuosille. Sopimuksella tavoitellaan nimenomaan tuottavuuden parantamista ja sopimuksen euromääräisiksi tavoitteiksi asetettiin 2,5 milj. :n tasapainottaminen, sopimus sisältää mm. seuraavia tasapainottamistoimenpiteitä; päätettiin uusi Iin kunnan toimintamalli, jossa korostetaan kunnanvaltuuston ja hallituksen asemaa kunnan johtamisessa sekä sopimusohjauksen hallintaa ja palvelujen uutta tuottamistapaa liikelaitos- ja liikelaitosinstituutti malleilla. kunnan hallintopalvelut organisoidaan uudelleen keskitetyksi hallintopalvelujen yksiköksi. työllistämisen palvelukeskuksen tavoitteena on rakentaa yhteistyössä pitkäaikaistyöttömille, vajaakuntoisille ja nuorille palvelupaketti, joka johtaa työllistymiseen. elinkeinojen kehittäminen toteutetaan hankkeilla, jotka tukevat kunnan strategian mukaisia kehittämistavoitteita. koulutus ja päivähoito kunnan omana toimintana sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnan alaisuudessa opetuspäällikön johdolla sovittujen kehittämistoimenpiteiden mukaisesti muodostetaan Ii-instituutti yhdistämällä kansalaisopisto, taidekoulu, kulttuuripalvelut, KulttuuriKauppila, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut, kirjasto ja tapahtumat uudeksi palvelukokonaisuudeksi ja toteutus tapahtuu liikelaitosmallilla sovittujen kehittämistoimenpiteiden mukaisesti teknisistä tukipalveluista, siivous, ruokahuolto ja kiinteistönhuolto, muodostetaan Ateriaja tilapalveluliikelaitos ja toteutus tapahtuu sovittujen kehittämistoimenpiteiden mukaisesti omistajaohjausta tehostetaan ottamalla käyttöön omistajaohjaussopimukset, joiden toteutumista valvoo konsernijohtoryhmä. sosiaali- ja terveydenhuollon talouden kehitystä valvotaan kunnan ja Oulunkaaren kanssa vuosittain tehtävällä järjestämissopimuksella ja Oulunkaaren ky:lle asetettiin myös euromääräiset tasapainottamistavoitteet. Edellä mainitut tasapainottamistoimenpiteet käynnistetään sopimuskauden aikana, mutta useiden toimenpiteiden vaikutukset kestävät pitkälle ja vaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina. (Iin kunnan tilinpäätös 2010 s ) Merkittävimmät investoinnit valtuustokaudella hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi: Iin terveysaseman laajennus Sivu 18

19 Avopalvelukeskus saneerattiin Nikkarin päiväkodiksi ja Ikäihmisten päivätoiminnan tiloiksi Ojakylän koulun laajennus Alarannan koulun laajennus Olhavan tenavatuvan peruskorjaus Kunnan kiinteistöjen sisäilmaongelmien korjaukset Turvallisuuden parantaminen mm. kevyenliikenteen väyliä kunnostamalla ja parantamalla Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Oulunkaaren kuntayhtymä on järjestänyt palvelukuntayhtymänä sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut Iin kunnalle. Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämissuunnitelma keskeiset tavoitteet olivat; Perhepalveluissa keskeisinä kehittämislinjauksina ovat olleet ennaltaehkäisevän lastensuojelun palveluiden kehittäminen esimerkkinä lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus. Lapsiperheiden kotipalvelussa on otettu käyttöön palveluseteli vuonna 2012 Terveyspalveluissa kehittämissuuntina ovat olleet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen ja yhteistyön kehittäminen sekä asiakaslähtöisyyden korostaminen Sähköisten omahoitoalustan käyttöönotto vuonna 2012 Vanhuspalveluissa keskeisenä kehittämislinjana ovat olleet kotona selviytymisen tukeminen, vaihtoehtoiset asumismahdollisuudet, kotihoidon kattavuus ja sen kohdentaminen, turvallinen lääkehoito ja kevythoidon toimintamallin kehittäminen sekä palvelusetelin käyttö. Kotihoidossa on otettu käyttöön seudullisesti yhtenäiset toimintamallit Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja laadukkaat sekä taloudellisesti tuotetut palvelut Ennaltaehkäisevän omaehtoisen liikunnan tukeminen Liikunta- ja ravitsemusneuvontapalveluiden tarjoaminen Ii-instituutti liikelaitos järjestää koko perheen liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritapahtumia, sekä tukee erilaisin avustuksin yhdistysten järjestämiä nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, kotiseutu- ja matkailutapahtumia, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Sivu 19

20 Kansalaisopiston kurssitarjonta on laadittu huomioon ottaen eri kuntalaisten ikärakenteet Laadukkaat kirjastopalvelut on tuotettu lähipalveluna Sivu 20

21 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuorten hyvinvointi on ollut yksi Iin kunnan painopistealue valtuustokaudella Iiläisten lasten ja nuorten hyvinvointia on pyritty tukemaan koulusta aina opiskelupaikkaan ja varhaisaikuisuuteen saakka. Perheitä on pyritty tukemaan vanhemmuudessa. Perusnuorisotyön ja erityisnuorisotyön vahvistaminen Nuorisotyön kehittämissuunnitelma Nuorten vaikuttamisen kehittäminen/nuorisovaltuusto Etsivä nuorisotyö Koulunuorisotyö Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorten hyvinvointi on nostettu Iin kunnassa yhdeksi painopistealueeksi ja tähän on panostettu viimevuosina erityisnuorisotyön kautta Etsivä nuorisotyö hankkeilla ja oppilaitosyhteistyötä kehittämällä. Nuorten osallisuuden kehittämiseksi Iissä toimii Nuorisovaltuusto. Nuorisotilat toimivat Kuivaniemellä Majakassa ja Iissä Parkissa. Nuorten työllistäminen Iin kunta työllistää vuosittain kuntaan ja kuntayhtymän palvelukseen 120 nuorta kesäisin kahden viikon työsuhteisiin sekä 90 nuorta setelin avulla yrityksiin. Nuorisotyöttömiä on vuoden 2010 tilaston mukaan vuotiaasta työvoimasta 17,1 %. Iipaja ja Starttipaja pyrkivät räätälöimään jokaiselle tavoitetulle nuorelle yksilöllisen tulevaisuudensuunnitelman, joko harjoittelu-, opiskelu- tai työpaikan saamiseksi. Paketti 5: Työikäiset Työllistäminen: Työllistämisen palvelukeskus on järjestänyt työttömille työnhakijoille työharjoittelua, työelämävalmennusta, työkokeilua ja kuntouttavaa työtoimintaa. yhteistyössä eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa edistettiin haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien henkilöiden: pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten ja työttömien nuorten työllistymistä työharjoittelujen, työelämävalmennuksen, työkokeilujen, kuntouttavan työtoimintaa starttipajatoiminta aloitettiin elo-syyskuussa 2010 tukemaan erityisen haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia nuoria yksilövalmennusta ja seuranjärjestelmiä kehitettiin edelleen Sivu 21

22 Työttömien terveystarkastukset aloitettiin toukokuussa Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston Iin toimipiste lakkautettiin Yhteispalvelupiste aloitti toimintansa Paketti 6: Ikäihmiset Ikäihmisten osuus kasvaa Iissä ennusteen mukaan niin, että yli 75-vuotiaita on jo vuonna Ikäihmisten kotona-asumisen tukeminen Kotihoidon seudullisen toimintamallin käyttöönotto Kotihoidon palveluiden oikea kohdentaminen Nikkarin päivätoiminnassa on kotona asuville vanhuksille kuntouttavaa päivätoimintaa. Omaehtoisen liikunnan tukeminen 3. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Iin kunnan hyvinvointia tunnuslukuja verrataan tässä suunnitelmassa asukasluvuiltaan samankokoisiin kasvukeskuksen lähellä oleviin kuntiin Muhos, Muurame ja Liminka sekä koko Suomen ja Pohjois-Pohjanmaahan. Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. Iin huoltosuhde on vuodesta 2007 kasvanut 63,3:sta vuoteen ,6:n Sivu 22

23 se on vertailukuntiin nähden korkea. Pohjois-Pohjanmaan huoltosuhde vuonna 2011 oli 55,5. Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Iin koulutustasoluku vuonna 2011 oli 293. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. Vuonna 2011 iiläisistä perheistä 45,3% oli lapsiperheitä. Sivu 23

24 Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Vuonna 2011 nettomuutto oli Iissä 6,7 % 1000 asukasta kohti. Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Vuonna 2011 Iin kunnan väestöstä 36 % oli työllisiä. Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin vastaava luku oli vuonna ,5 % väestöstä. Sivu 24

25 Indikaattori ilmaisee yhden hengen asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vuonna 2011 yhden hengen asuntokuntia oli Iin kunnan alueen asuntokunnista 32,9 %. Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia.vuonna 2011 Iin kunnan alueen lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä oli 15,3 %. Määrä kasvaa, koska vuonna 2007 vastaava luku oli 14,2 %. Sivu 25

26 Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Iin kunnan alueen työvoimasta vuonna 2011 työttömiä oli 14%, joka on selkeästi suurempi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastella rinnakkain. Sivu 26

27 Iin kunnan alueen elatussuhde oli vuonna ,6, joka on suurempi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Osallisuus: Indikaattori kuvaa äänestysprosenttia kuntavaaleissa. Äänestysprosentti kertoo äänestäneiden osuuden äänioikeutetuista. Indikaattori mittaa kuntalaisten osallistumista kunnalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Vuoden 2008 kuntavaaleissa äänesti 65,5 % iiläisistä ja vuonna 2011 äänestysaktiivisuus Iin kuntavaaleissa oli laskenut 62,6 %:n. Terveys ja toimintakyky: Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Vuonna 2011 Kelan sairastavuusindeksi oli 124,6 eli huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin ja vertailukunnissa. Sivu 27

28 Indikaattori kuvaa sepelvaltimotautitapahtumien määrää vuotiailla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2009 indeksin laskennassa on käytetty vuosien tietoja. Iissä sepelvaltimotauti-indeksi oli 182,2, joka on merkittävästi suurempi kuin koko maassa. TULE -sairauksien yleisyys on erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi (id:252) puolestaan heijastaa paremmin alueen tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvaa sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2009 indeksin laskennassa on käytetty vuosien tietoja Sivu 28

29 Iissä tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi on 191,8, joka on merkittävästi suurempi kuin koko maassa. Sivu 29

30 Turvallisuus: Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikostilastoissa tapahtuvat muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Henkirikoksista 80 %:iin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä (2005) lähes 70 % oli päihteiden vaikutuksen alaisina ja vastaava luku ryöstörikoksissa oli 56 %. Poliisin tietoon tulee vain osa väkivaltarikoksista. Iissä Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset 1000 asukasta kohden ovat kasvaneet vuoden ,6:sta vuoteen 2011 lähes kaksinkertaistuneet 7,5:n. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus: Indikaattori ilmaisee tarkasteltavan alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimen laskennassa asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot on muodostettu laskemalla yhteen asuntokunnan jäsenten yhteenlasketut palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot (pl. laskennalliset tuloerät) sekä saadut Sivu 30

31 tulonsiirrot ja vähentämällä näistä maksetut tulonsiirrot. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Gini-kertoimen arvot esitetään usein myös sadalla kerrottuna, jolloin kertoimen maksimiarvo on 100. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Iin kunnan Gini-kerroin oli vuonna ,7%. Toimeentulo: Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Iin kunnan pienituloisuusaste oli vuonna ,8 %, joka on verrokkikuntia korkeampi. Sivu 31

32 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Elämänlaatu: Indikaattori ilmaisee niiden peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa, jolla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Henkinen hyvinvointi: Indikaattori ilmaisee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Iin kunnassa kouluterveyskyselyn mukaan vuonna luokan vastaajista 16 % kertoi kokeneensa masentuneisuutta, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 6,7 % vastaajista. Sivu 32

33 Terveys ja toimintakyky: Indikaattori ilmaisee terveydentilansa keskinkertaiseksi, melko huonoksi tai huonoksi kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Iin kunnassa kouluterveyskyselyn mukaan vuonna luokan vastaajista 15,6 % kertoi kokeneensa terveydentilan keskinkertaiseksi, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 12,3 % vastaajista. Turvallisuus: Indikaattori ilmaisee vanhemmuuden puutetta kokevien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Vanhemmuuden puute koostuu seuraavista tekijöistä: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Iin kunnassa kouluterveyskyselyn mukaan vuonna luokan vastaajista 19,6 % kertoi kokeneensa vanhemmuuden puutetta, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 13,5 % vastaajista. Sivu 33

34 Asuminen ja ympäristö: Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Vuonna 2011 ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Iissä 37,2 % lapsiasuntokunnista, joka on huomattavasti korkeampi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa. Toimeentulo: Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Iin kunnan lasten pienituloisuusaste oli vuonna ,8, joka on korkeampi kuin vertailukunnissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa. Sivu 34

35 Kuntalaisten palvelut: Indikaattori kuvaa sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan peittävyyttä. Kunta voi järjestää palveluja myös muiden lakien perusteella. Indikaattoria tulkittaessa onkin otettava huomioon, että palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu muihin palveluihin. Iissä kasvatus- ja perheneuvolan asiakasmäärät ovat vaihdelleet vuosittain merkittävästi; vuonna ,9, vuonna ,1, vuonna ,9, vuonna ,3 ja vuonna ,5. Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Henkinen hyvinvointi: Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuonna 2007 noin puolella oli mielenterveysdiagnoosina älyllinen kehitysvammaisuus (F70-F79). Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi Sivu 35

36 työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita oli vuonna ,9 % vastaavaikäisestä väestöstä. Opiskelu ja työ: Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Iissä koulutuksen ulkopuolelle jäi nuoria ikäryhmästään vuonna ,1 %, vuonna ,7 %, vuonna ,1 % ja vuonna ,8 %. Nuoria jää koulutuksen ulkopuolelle Iissä enemmän kun vertailukunnissa tai Pohjois-Pohjanmaalla sekä koko maassa. THL:n mukaan suomalaisesta vuosi-ikäluokasta noin 20 % ei suorita varusmies- tai siviilipalvelusta, Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku vuonna ,7 %. Vuonna 2009 Iissä kutsuntaikäluokasta vapautettiin kutsunnoissa 29,7 % ja vuonna ,6 %. Lisäksi on arvioitu, että iiläisten kutsuntaikäisten ikäluokasta palveluksen vuosittain keskeyttää noin 14 %. Näiden tietojen perusteella iiläisistä kutsuntaikäisistä noin % ei suorittaisi varusmies- tai siviilipalvelusta. Suurimmat syyt varusmies- tai siviilipalveluksesta vapauttamiseen ja keskeyttämiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, joihin sisältyvät myös päihdeongelmat. Lähde: Huolityön toimintamalli Iin kunta. Sivu 36

37 Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Iissä nuorisotyöttömiä oli vuonna vuotiaasta työvoimasta 18,5 %. Toimeentulo: Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus nuorista on pitkäaikaisesti toimeentulotuen piirissä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Heidän elämäntilannettaan pyritään parantamaan erilaisin sosiaalityön menetelmin. Vuonna 2011 Iin kunnan vuotiaista sai toimeentulotukia 1,4 %. Sivu 37

38 Paketti 5: Työikäiset Henkinen hyvinvointi: Indikaattori ilmaisee mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa iiläisistä vuotiaista sai 18,7 henkilöä vastaavanikäisistä 1000 asukasta kohti. Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuuden prosentteina vuotiaasta väestöstä tilastovuoden lopussa. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Vuonna 2011 Iissä 5 % saa työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi. Sivu 38

39 Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Iissä on vertailukuntiin nähden verrattain paljon enemmän työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita, vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 12,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattori ilmaisee naisille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrän tuhatta vuotiasta naista kohti. Iissä raskaudenkeskeytyksiä tehdään vertailukuntiin verrattuna paljon 11,3 raskaudenkeskeytystä vuotiasta naista kohti. Sivu 39

40 Indikaattori ilmaisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien (M00-M99) vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuoden lopussa olleiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Tilasto kattaa henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuonna vuotiaista 3,4%. Iissä on verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 0,7 % vuotiaista. Sivu 40

41 Opiskelu ja työ: Indikaattori ilmaisee vaikeasti työllistyvien osuuden (%) vuotiaasta väestöstä. Vaikeasti työllistetyt on suhteutettu vastaavanikäiseen väestöön, koska tässä ryhmässä on mukana myös henkilöitä, jotka eivät kuulu työvoimaan. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Työttömyyttä voidaan pitää rakenteellisena, jos se ei vähene, vaikka samanaikaisesti työllisyysaste on korkea ja joillakin aloilla vallitsee työvoimapula. Iin kunnan alueen vuotiaiden vaikeasti työllistyvien osuus on kasvanut vuodesta ,2%:sta vuoteen ,4%:n, ja se on selkeästi vertailukuntia, Pohjois-Pohjanmaata ja koko maata korkeampi. Indikaattori ilmaisee eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) siirtyneiden aritmeettisen keskiarvoiän. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. Sivu 41

42 Iissä siirryttiin eläkkeelle vuonna 2007 keskimäärin 54,9 vuoden iässä, kun vuonna ,7-vuotiaana. Toimeentulo: Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Paketti 6: Ikäihmiset Asuminen ja ympäristö: Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan. Iissä kotona asui vuonna vuotta täyttäneistä kuntalaisista 91,3 %. Sivu 42

43 Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Iissä täyttä kansaneläkettä saaneita 65 vuotta täyttäneitä oli vuonna ,6 %. Kuntalaisten palvelut: Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä saa säännöllisesti kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa. Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resursseista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lisäksi ikääntyneiden palvelujärjestelmä on kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen. Iin kunnan alueella säännöllisen kotihoidon piirissä olleita 75 vuotta täyttäneitä asukkaita oli vuonna ,7 % vastaavanikäisestä väestöstä. Sivu 43

44 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Iissä on omaishoidon tuen 75-vuotta täyttäneitä asiakkaita vuoden 2011 aikana 6,8% vastaavanikäisestä väestöstä. Sivu 44

45 Sivu 45

46 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Laaja kerran valtuustokaudessa tehtävän hyvinvointikertomus perustuu perusindikaattoreihin, jotka on jaoteltu teemoihin; osallisuus, terveys ja toimintakyky, turvallisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, asuminen ja ympäristö, toimeentulo ja kuntalaisten palvelut. Lisäksi hyvinvointi on jaettu paketteihin; kunnan rakenteet, talous ja elinvoima, kaikki ikäryhmät, lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet, nuoret ja nuoret aikuiset, työikäiset ja ikäihmiset. 4. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Iin kuntastrategia on laadittu vuonna 2006 ja sitä on päivitetty vuosittain. 5. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Iin kunnan Nuorisotyön kehittämissuunnitelma 2012 Iin Etsivän Nuorisotyö hanke 2012 Iin kunnan turvallisuussuunnitelma Iin kulttuurimaisemareitti hanke 2012 Iin kunnan elinkeino-ohjelma Iin kunnan kouluterveyskysely 2011 Elämä on parasta huumetta kysely 2011 Kuntalaisten kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluista Iin kunnassa 2011 Huolityöryhmän raportti 2011 Ehkäisevän päihdetyön raportti 2012 Iin kuntastrategia 2013 Matkailuohjelma 2012 Sivu 46

47 6. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Iin kunnan suunnitelma hyvinvoinnin edistämiseksi valtuustokaudella on talouden tasapainotuksen huomioonottava ja poikkihallinnollisesti toteutettava. Iin kunnan hyvinvointikertomus ottaa huomioon kaikki ikäryhmät. Iin kunnan painopistealueena valtuustokaudella ovat; työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi kuntalaisten osallisuuden edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 6.1. Painopistealue 1: Työpaikkojen lisääminen ja työnhakijoiden aktivointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Työllisyyden parantaminen Työpaikkojen lisääminen Nyky- ja lisäresurssein sekä hankerahoituksella Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Yritysten toiminta-edelly tysten Työllistämisen palvelukeskuksen palvelusuunnitelman päivittäminen ja toteuttaminen/ Iin kunta/työllistämisen palveluk. Urasuunnittelun tukeminen/ Iin kunta Opetus- ja varhaiskasvatus TE-toimisto Iin kunta/työllistämisen palveluk. Ammatillisten valmiuksien lisääminen ja koulutustason nostaminen/ Iin kunta/työllistämisen palveluk. Elinkeino-ohjelman päivittäminen ja toteuttaminen/ Iilaakso Oy Elinkeino-ohjelman päivittäminen ja toteuttaminen/ Iilaakso Oy Elinkeinojen proaktiivinen kehittäminen: teknologia ja uusiutuva energia/ Iilaakso Oy Aktivointisuunnitelmien teko/ Oulunkaaren kuntayhtymä Perhepalvelut TE-toimisto Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, eläkemahdollisuuksien selvittäminen, työkykykartoitukset/ Oulunkaaren kuntayhtymä Terveys- ja perhepalvelut ja Iin kunta/työllistämisen palveluk. Maankäytön suunnittelun tehostaminen ja elinkeinovaikutusten arviointi/ Sivu 47 Nykyresurssein Nykyresurssein Kuntalisä yrityksille ja yhdistyksille Oppisopimustuki Nykyresurssein Nykyresurssein Nykyresurssein Hanke-rahoituks ella Resursseja uudelleen kohdentamalla Nyky- ja lisäresurssein sekä hanke-rahoituks ella Resursseja uudelleen kohdentamalla Työlliset %-väestöstä Työttömät %-työvoimasta Koulutustasomittain Koulutuksen ulkopuolelle jääneet %-ikäryhmästä Työttömät %-työvoimasta Koulutustasomittari Työpaikkaomavaraisuus Yritysten/työpaikkojen lukumäärät Uusien yritysten lukumäärä Uusien työpaikkojen lukumäärä Aktivointiaste Aktivointisuunnitelmien lukumäärä Työmarkkinatuen kuntaosuuden pieneneminen Yritysten lukumäärä Yrittäjyysilmapiirikysely

48 turvaaminen Iin kunnanhallitus ja Iilaakso Oy Hanke-rahoituks ella Sivu 48

49 6.2. Painopistealue 2: Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lapsiperheiden osallisuuden paraneminen ja vanhemmuuden tukeminen Neuvolasuunnitelman päivittäminen ja toteuttaminen/ Oulunkaaren kuntayhtymä Perhepalvelut Nykyresurssein Mahdollisin lisäresurssein Lapsien lukumäärä/työntekijä Nuorten osallisuuden edistäminen Vanhemmuuden vahvistaminen/ Oulunkaaren kuntayhtymä Perhepalvelut Varhaisen tuen palveluiden tehostaminen/ Oulunkaaren kuntayhtymä Perhepalvelut, Terveyspalvelut Iin kunta Opetus- ja varhaiskasvatus ltk Ii-instituutti/Nuorisotyö Oppilashuollon tehostaminen/ Iin kunta opetus- ja varhaiskasvatus Oulunkaaren kuntayhtymä Perhepalvelut Lastensuojelusuunnitelman toteuttaminen ja arviointi/ Oulunkaaren kuntayhtymä Perhepalvelut Lapsivaikutusten arviointi maankäytön suunnittelussa/ Iin kunnanhallitus Lasten ja lapsiperheiden harrastustoiminnan kehittäminen/ Ii-instituutti Koulu- ja armeijapudokkaiden aktivointi/ Ii-instituutti Oulunkaaren kuntayhtymä Perhetyö Iin kunta/työllistämisen palv. Kutsuntaikäisten nuorten aktivointi/ Ii-instituutti nuorisotyö Iin kunta/työllistämisen palv. Ennaltaehkäisevän päihdetyön tehostaminen/ Oulunkaaren kuntayhtymä Perhetyö Iin kunta/työllistämisen palv. Ii-instituutti Nuorten mielenterveyden tukeminen/ Oulunkaaren kuntayhtymä Iin kunta/työllistämisen palv. Sivu 49 Nykyresurssein Resursseja uudelleen kohdentamalla Nykyresurssein Nykyresurssein Nykyresurssein Nykyresurssein EVA Nykyresurssein Nuorisovaltuusto Järjestöt Seurakunta Etsivä -nuorisotyöhanke Time out -toimintamalli Nykyresurssein Resurssien uudelleen kohdentaminen Lastensuojeluasiakkaiden ja -ilmoitusten määrä Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten %- osuus vastaavanikäisestä väestöstä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet %-ikäryhmästä Nuorisotyöttömät % Oppilashuoltotapaukset Lastensuojeluasiakkaiden määrä Lasten pienituloisuusaste Koulujen oppilaaksi ottoalueiden tilastot Harrastajien lukumäärä Tapahtumien lukumäärä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet % Nuorisotyöttömät % Varusmiespalveluksesta vapautettujen ja varusmiespalveluksen keskeyttäneet % Tosi humalassa kerran kuukaudessa %-ikäryhmästä Kannabiksen käyttö %- ikäryhmästä Käytöksen ja mielenterveyden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevat nuoret %