TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 1/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. 1-4 ja 6-12 Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. Skogberg Pertti Perämaa Ari 2. vpj. Arvela Ari Aaltonen Mikko Virtanen Sirkkaliisa Aleksovski Atanas Kivistö Anneli Elovaara Tiina Silvennoinen Seppo Joensivu Leena Kaminen Tuomo Jokila Killi Petäkoski-Hult Tuula 1-4 ja 7-12 Kork Jarmo Tomminen Antti Lyytinen Heikki Kouhia Raimo Mäkinen-Aakula Marjo Jokinen Kaarina Parviainen Olli-Poika Kajan Maija Sasi Ilkka Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Periviita Mika 5 Kurunmäki Kimmo 6 joukkoliikennepäällikkö, Tampere seutusuunnittelupäällikkö, TKS 1/25

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2014 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Atanas Aleksovski Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2014 Todistaa Juhani Pohjonen 2/25

3 Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 4 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 5 SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN TILANNEKATAUS 9 6 RAKENNESUUNNITELMA 2040, YHTEENVETO TYÖPAJOISTA 11 7 LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNESTRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA 14 8 TERVEYDENHUOLLON VAPAA HAKEUTUMINEN, KÄYTÄNNÖN MENETTELYTAPA VALINNANVAPAUDEN TOTEUTTAMISEKSI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA 20 9 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 25 3/25

4 1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo /25

5 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/25

6 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Mikko Aaltonen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Atanas Aleksovski. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/25

7 4 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Selvitysmies Rauno Saari luovuttaa Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen selvityksen kunnille Kaikki valtuutetut on kutsuttu Tampere-talossa klo alkavaan tilaisuuteen. Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Oriveden ja Juupajoen liitosneuvottelut ovat johtaneet tulokseen. Seutuyksikkö: Yhtymäkokous Alustavat kommentit valtion budjettitavoitteiden 2015 laadintaan Pirkanmaan liitolle. Muistiot ja kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokous Maankäytön ja asumisen työryhmä Infrapalvelujen työryhmä Liikennejärjestelmätyöryhmä Seutuhallituksen kokousten ja kokoustiedotteet. Tilastokeskuksen ennakkotiedot marraskuun 2013 väestönmuutoksista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammi-marras Muutos%, tammi-marras Väkiluku, Kangasala ,7 % Lempäälä ,6 % Nokia ,9 % Orivesi ,7 % Pirkkala ,1 % Tampere ,3 % Vesilahti ,4 % Ylöjärvi ,6 % Kaupunkiseutu ,2 % Kehyskunnat ,9 % Pirkanmaa ,7 % Suomi ,4 % Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: 7/25

8 Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 8/25

9 5 SEUDULLISEN JOUKKOLIIKENTEEN TILANNEKATAUS Seutujohtaja Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat organisoineet joukkoliikenteen järjestämisen seudullisesti 2011 vuodesta alkaen. Seudullisena toimijana on vastuukuntamallilla Tampereen kaupungin organisaatiossa toimiva joukkoliikennelautakunta. Yhteistoiminnan muodot, rahoitus ja päätöksenteko on tarkemmin kuvattu kuntien yhteistoimintasopimuksessa sekä ko. lautakunnan säännöissä. Seudullisesti organisoitujen toimintojen seuraaminen on yksi kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävä. Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunkiseudulla siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät pääosin Sen jälkeisen järjestämistavan osalta on tehty päätökset Pirkkalan, Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden ja Nokian liikenteiden osalta, jotka järjestetään jatkossakin PSA:n mukaisesti. Kaikki liikenteet on kilpailutettu vuoden 2013 aikana ns. bruttomallilla, jossa tilaaja pitää itsellään lipputulot ja maksaa liikennöitsijälle sopimuksen mukaisen korvauksen liikenteen urakoinnista. Kangasalan, Lempäälän, Vesilahden suunnilla liikennöitsijä aloittaa kilpailutuksen perusteella Länsilinjat Oy (n. 20 autoa). Väinö Paunu Oy voitti Pirkkalan ja Nokian suunnan liikenteen kilpailut (n. 30 autoa). Ylöjärven ja Oriveden suunnilla siirtymäajan sopimukset jatkuvat vuoden 2016 kesään, ja niissä järjestämistapapäätöksiä tehdään myöhemmin. Joukkoliikennelautakunta päätti kokouksessaan ajanjaksolla käyttöönotettavasta siirtymävaiheen lippu- ja tariffijärjestelmästä kuntien antamien lausuntojen pohjalta. Ydinvyöhykkeen laajeneminen Pirkkalaan ja seudulliseen matkustukseen kehitetyt vaihdolliset kerta- ja sarjaliput ovat merkittävimmät siirtymävaiheen kehittämistoimenpiteet. Maksuvyöhykkeisiin perustuva koko kaupunkiseudun kattava lippu- ja tariffijärjestelmä on tavoitteena ottaa käyttöön kesällä 2016 alkaen valtakunnallisen maksujärjestelmän myötä. Seudullista joukkoliikenneviranomaista koskeva yhteistoimintasopimus on hyväksytty vuonna Vuosien talousarviot laadittiin yhteistoimintasopimuksen periaatteita soveltaen. Yhteisten liikenteiden käynnistyessä kesällä 2014 on seudullisen joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2014 laadittu ensimmäistä kertaa kattavasti yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Talousarvioprosessin lisäksi käytännön toiminnassa on noussut esille alkuvuosina pieniä erilaisia käytännön tarpeita, jotka puoltaisivat sopimuksen muokkaamista vallitsevaan tilanteeseen 9/25

10 ja ohjaamaan käytännön toimintaa paremmin. Sopimuksen päivitys olisi ajankohtaista vuoden 2014 aikana. Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Mika Periviita saapui kokoukseen. Tuula Petäkoski-Hult poistui kokouksesta. Anna-Kaisa Ikonen poistui kokouksesta. Helena Rissanen jatkoi kokouksen puheenjohtajana. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tilannekatsauksen tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , Mika Periviita poistui kokouksesta. 10/25

11 6 RAKENNESUUNNITELMA 2040, YHTEENVETO TYÖPAJOISTA Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman 2040 tavoitteet kokouksessaan Tavoitevaiheen jälkeen siirryttiin vaihtoehtojen laadintaan ja vaikutusten arviointiin. Vaihtoehtojen laatimista koskeva seututyöryhmien yhteinen työpaja pidettiin ja seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpaja Työpajoissa tarkasteltiin rakennesuunnitelman ydinsisältöjä kahdella alustavalla vaihtoehdolla: tiivis ja keskittävä ja nauha ja laajentava. Molemmat toteuttavat asetettuja tavoitteita painotuksia vaihdellen. Vaihtoehdot esitetään vanhan rakennesuunnitelman varausten päällä tuoden esiin muutostarpeet rakennesuunnitelmaan 2030 verrattuna. Rakennesuunnitelmakarttaan tehdään rajaus, joka osoittaa yhteisen suunnittelun kohteeksi kaupunkiseudun tiiviimmän alueen. Hajaasutusalue huomioidaan kuitenkin vaikutusten arviointivaiheessa pohtimalla minkälaisia vaikutuksia vaihtoehdot haja-asutukselle aiheuttavat. Muuten kylien kehittäminen on aiemmin sovitusti kuntien oman suunnittelutyön vastuulla. Tiiviis ja keskittävä -vaihtoehto painottaa kaupunkiseudun ydintä ja ympäröiviä keskuksia. Siinä on vähemmän keskuksia ja asemanseutuja, mutta isompia ja vahvempia. Nykyisten keskustojen ja alakeskusten rooli korostuu. Nauha ja laajentava -vaihtoehto jakaa kasvua myös välialueille ja laajentaa rakennetta jossain määrin. Tässä mallissa on lähipalvelukeskuksilla suurempi rooli kuin tiivis-vaihtoehdossa. Molemmissa vaihtoehdoissa on vahva joukkoliikenne, jossa lähijunan, ratikan ja bussien kokonaisuus muodostuu hieman eri tavoin ja eri vaiheistuksin. Yhteenveto työpajoista: Toteutuksen vaiheistamisen esittäminen on hyvä. Vaihtoehdot voi ajatella olevan saman kokonaisuuden toteutusta kahdessa vaiheessa: ensin toteutetaan tiivis, sitten nauha. Molemmat vaihtoehdot tukevat HHT-vyöhykettä ja mahdollistavat monipuolisen asuntotuotannon ja riittävät työpaikka-alueet. Kasvun tulee kuitenkin pohjautua realismiin. Kylät on otettava huomioon rakennesuunnitelmassa. Kohteiden mitoitus tulee sisällyttää vaihtoehtoihin. Mitoitus perustuu rakennesuunnitelmaan 2030 ja siihen esitettäviin muutoksiin. Tiivis ja keskittävä -vaihtoehdon vahvuuksia ovat: hyvät palvelujen järjestämisen edellytykset, vahvat ja monipuoliset keskukset, valtakunnan kakkoskeskuksen aseman vahvistaminen, joukkoliikenteen käytön edistäminen, ratapihan siirto tukee koko seudun kehitystä, 11/25

12 taloudellisempi kokonaisuus, helpottaa kaupan sijoittamista keskuksiin, vastaa kuntarakennekeskusteluun. Tiivis ja keskittävä -vaihtoehdon heikkouksia ovat: reuna-alueiden palvelutarjonta vaarantuminen, Puskiaisten oikaisu, läntinen rata ja kehä2 puhkovat Lempäälän aluetta, paljon kerrostaloasumista joka voi purkautua hajarakentamisena, osa Rasu kohteista poistettu. Nauha ja laajentava -vaihtoehdon vahvuuksia ovat: tiheä lähipalveluverkko, monipuoliset asumisen vaihtoehdot, työpaikkatoimintoja mahdollista kehittää monipuolisesti, varautuminen kehä2:een. Nauha ja laajentava -vaihtoehdon heikkouksia ovat: rakenne leviää, autopainotteisuus, väylien kustannukset (valtio), infran kustannukset (kunnat), ratikan laajuus epärealistinen. Seuraavaksi vaihtoehtoja viimeistellään MASTOn ja liikennejärjestelmätyöryhmä työkokouksessa Rakennesuunnitelman 2040 vaihtoehdot ja vaikutusten arviointi valmistuvat helmikuussa Työvaihe raportoidaan rakennesuunnitelmahankkeen väliraporttina, josta pyydetään lausunnot kunnilta, Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Pirkanmaan liitolta. Lausumisajankohta sovitetaan yhteen maakuntakaavan lausuntoajankohdan kanssa, joka on helmi-maaliskuun aikana, yhteensä n. 30 vrk. Lausuntomenettelyä tukemaan kuntien toivotaan varaavan kunnanhallituksille/valtuustoille ajankohdan väliraportin esittelyyn helmikuun lopun ja maaliskuun lopun välillä. Rakennesuunnitelman seuraavat vaiheet ovat: Väliraportti (vaihtoehdot ja vaikutukset) MASTO 6.2., KJK SH 19.2 lähettää väliraportin lausuttavaksi. Kuntien lausunnot mennessä. Rakennesuunnitelman luonnos toukokuussa Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - rakennesuunnitelmavaihtoehdot TIIVIS ja NAUHA /kartat - - kommenttiyhteenveto seutuhallituksen ja kuntajohtajien työpajasta Kimmo Kurunmäki saapui kokoukseen. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: 12/25

13 Seutuhallitus päättää käydä keskustelun vaihtoehtojen viimeistelytarpeista. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Anna-Kaisa Ikonen saapui kokoukseen ja jatkoi kokouksen puheenjohtajana. Kimmo Kurunmäki poistui kokouksesta. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 13/25

14 7 LAUSUNNON ANTAMINEN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SUOMEN LENTOLIIKENNE- STRATEGIAN VÄLIRAPORTISTA Seutujohtaja Nurminen Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi valtakunnallisen lentoliikennestrategian väliraportin. Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan kauppakamari ovat sopineet yhteistyöstä lausunnon antamisessa. Strategiassa on tarkoitus selvittää lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä sekä arvioida, erityisesti liikennepolitiikan näkökulmasta ja alueiden saavutettavuuden lähtökohdista, Suomen lentoasemaverkoston tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikennepalvelujen järjestämisessä. Lisäksi sovitaan lentoliikenteen tavoitteista muuttuneessa toimintaympäristössä ottaen huomioon joukkoliikennepalveluiden ja liikennejärjestelmän kokonaisuus. Maan hallitusohjelmaan on kirjattu, että lentoliikenteen turvaaminen on perusteltua, kun kyseessä on esimerkiksi elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä liikennepoliittisesta selonteosta (5/2012) pidetään tärkeänä myös turvata erityisesti niiden lentoasemien itsenäiset toimintamahdollisuudet, joista liikenne suuntautuu pääosin ulkomaille. Valiokunta nimesi tällaisiksi lentoasemiksi Helsinki- Vantaan lisäksi Tampereen, Turun ja Lappeenrannan lentoasemat. Strategian väliraportissa lentoasemaverkoston suuntaa-antaviksi arviointikriteereiksi on valittu matkustajien ja alueiden näkökulma, lentoaseman pitäjän näkökulma ja lentoyhtiöiden näkökulma. Matkustajien ja alueiden näkökulmasta esitetyt kriteerit on jaettu seuraavasti: laaja-alainen arvio lentoliikenteen ja lentoaseman merkityksestä alueille, matkustajille ja seutujen elinkeinoelämälle alueiden saavutettavuus matkan korvattavuus. Lentoasemat on luokiteltu seuraavasti: Helsinki-Vantaan lentoasema peruslentoasemaverkko matkailua ja sesonkiliikennettä palveleva lentoasemaverkko kaupunkilentoasemat, joihin kuuluvat Tampere-Pirkkala ja Turku muut lentoasemat Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemat. Kaupunkilentoasemat ovat tässä luokittelussa sellaisia, joilla on riittävä matkustajapotentiaali siinäkin tapauksessa, jos kyseiset lentoasemat tu- 14/25

15 lisivat rajatuiksi Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon ulkopuolelle. Näiltä lentoasemilta on useita suoria kansainvälisiä lentoyhteyksiä ja lentoasemat ovat houkutelleet myös halpalentoyhtiöitä. Tämä luokittelu ei kuitenkaan tarkoita, että lentoasemat esitettäisiin rajattavaksi Finavian lentoasemaverkon ulkopuolelle. Tampere-Pirkkalan ja Turun osalta todetaan, että lentoasemat sijaitsevat toimivien ja hyvien (noin 2-3 tunnin) joukkoliikenneyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lentoasemien osalta todetaan myös, että ne ovat kuitenkin tärkeitä jatkolentoyhteyksien kannalta. Molemmat kaupunkilentoasemat ovat lisäksi tärkeitä varalentoasemia Helsinki-Vantaalle. Väliraporttiin on kirjattu, että Tampere-Pirkkalan merkitys sotilasilmailukenttänä tulee kasvamaan, kun sotilasilmailun kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminta keskitetään Tampere-Pirkkalassa Satakunnan lennostoon. Vaihtoehtoisina skenaariolinjauksina väliraportissa on esitetty nykytilaskenaario, Helsinki-Vantaan lentoaseman yhtiöittäminen ja verkostoperiaatteesta luopuminen sekä kolmantena ja neljäntenä skenaariona erilaisia vaihtoehtoisia verkostomalleja, joissa Finavian ylläpitovastuun ulkopuolelle jäisi joitakin nykyisiä Finavian verkostolentoasemia. Väliraporttiin ei ole kirjattu muun muassa lennonvarmistukseen, turvallisuuteen, koulutukseen ja älyliikenteeseen liittyviä osakokonaisuuksia. Siinä todetaan, että niiden yhteensovittaminen tulevaan loppuraporttiin edellyttää vielä lisätyötä. Finavia on syksyllä 2013 päättänyt Tampereella sijaitsevan maan aluelennonjohdon lisäksi perustaa vuonna 2015 aluelennonjohdon myös Helsinki-Vantaalle. Tarkoituksena on, että osa toiminnasta jatkuu Tampereella ainakin vuoteen 2018 asti. Silloin Finavia arvioi, voiko toimintaa jatkaa kahdessa eri toimipaikassa. Uhkana on tuolloin Tampereella sijaitsevan aluelennonjohdon lakkauttaminen. Tampereella työskenteleville lennonjohtajille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä Helsinki-Vantaalle vaiheittain. Valtakunnallisen lentoliikennestrategian loppuraportin on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Väliraportin mukaan vaihtoehtoisille lentoasemaverkko-skenaarioille käynnistetään vaikutusten arvion laadinta siten, että poliittiset linjaukset olisivat mahdollisia kehysriihessä keväällä Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kauppakamari. Valmisteluun osallistuneet antavan kukin osaltaan yhteisen ja saman sisältöisen lausunnon. 15/25

16 Yhteisenä lausuntona esitetään: Toimiva lentoliikenne on osa kaukoliikenteen palveluja. Kaukoliikenteen palvelutason määrittelyn lähtökohdat ovat käyttäjä- ja liikennejärjestelmänäkökulmat, joissa tulee ottaa huomioon ihmisten välttämättömät liikkumistarpeet sekä alueiden tarpeet. Lentoasemaverkoston määrittelyssä keskeistä on alueiden saavutettavuuden lähtökohta, missä tulee ottaa huomioon maan hallitusohjelman ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kirjaukset. Pirkanmaan osalta raportissa ei ole tuotu riittävästi esille arvioita maakunnan keskeisestä logistisesta sijainnista eikä alueen kasvusta. Pirkanmaalla kasvu nojautuu vahvasti tuotannolliseen teollisuuteen, maakunnan logistiseen asemaan, osaamisrakenteisiin ja yleiseen houkuttelevuuteen. Pirkanmaa on keskeinen viennin arvonlisää luova alue Suomessa. Tämä luo merkittävän lisän myös lentoliikenteen kysyntään. Tampere-Pirkkalan lentoasema yhdessä rautatieverkon pääsolmukohdan ja useiden valtateiden risteämisien sekä voimakkaasti logistiikasta riippuvaisen teollisuuden ja kaupan ansiosta kytkee kaikki keskeiset liikennemuodot osaksi kokonaisuutta. Tällä hetkellä Suomessa ei ole eurooppalaisen mittakaavan liikenteen noodia, mutta sellainen on kehittymässä ja kehitettävissä Pirkanmaalle Tampereen kaupunkiseudulle. Tampereen kaupunkiseudun yli asukkaan kasvu tulevina vuosikymmeninä lisää alueen lentoliikennepalvelujen kysyntää niin tavarakuin henkilöliikenteessä. Tampere-Pirkkalan käyttäjäryhmiä ovat liike-elämän osalta tavarakuljetukset ja liikematkustus sekä vapaa-ajan matkustamisen osalta charter-, halpalento- ja vuoroliikenteen matkustaminen. Kaikkien näiden ryhmien osalta parantuvista lentoyhteyksistä on suurta lisäarvoa. Vaikutus on kaksisuuntainen eli matkustaminen Suomesta ja matkustaminen Suomeen. Palvelutaso-odotukset Pirkanmaalla ovat suuret. Tampereen kauppakamarin jäsenilleen tekemien yritysjohdon kyselyiden mukaan tarve suoriin yhteyksiin on erittäin suuri. Tärkeimpiä ovat yhteydet Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Venäjän keskuksiin. Tällä hetkellä Pirkanmaalla on meneillään laajahko selvitys uudenlaisesta lentoasemakonseptista, jolla toimintaa integroidaan synergiaetuja ja lisäarvoa tuoden kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on hakea malleja, missä lentoaseman ja sen ulkopuolella olevien palveluiden kytkentä luo taloudellisesti kestäviä ratkaisuja ja korkeampaa laatutasoa matkaketjuihin. Tampere on valtakunnallisesti merkittävä kansainvälisten suurtapahtumien, kuten kongressit ja kokoukset, urheilukilpailut ja kulttuuritapahtumat, järjestämispaikka, mikä lisää huomattavasti suorien lentoyhteyksien tarvetta. 16/25

17 Tampere-Pirkkala on yksi kansallisista pääkentistä, joka voi toimia myös tärkeimpänä varakenttänä Helsinki-Vantaalle, ja voi samalla vapauttaa Helsinki-Vantaan kapasiteettia Kaukoidän lentoihin. Tampere-Pirkkala voi toimia syöttökenttänä eurooppalaisiin hubeihin, charter-kenttänä ja halpalentoyhtiöiden point to point kenttänä. Kentän merkitys kansainvälisenä rahtikenttänä on myös kasvamassa. Tähän sisältyy SPR:n katastrofilentojen keskuksena toimiminen. Kasvavan Pirkanmaan ja sen ympäröivien maakuntien (maakuntakeskukset Pori, Seinäjoki ja Jyväskylä) keskeinen rooli kansallisessa tuotantorakenteessa tulee johtamaan perusyhteyksien vahvistumiseen eri allianssien keskuksiin. Charter-liikennettä on mahdollisuus kasvattaa merkittävästi Tampere-Pirkkalasta, joka sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavalla alueella. Kun Helsinki-Vantaalta lähtevien charterlentojen määrää vähennetään, helpotetaan samalla pääkaupunkiseudun liikenneruuhkia. Tampere-Pirkkala voi olla täydentävä ja korvaava kenttä tarvittaessa usealle pienemmälle kentälle. Naapurimaakuntien pienten kenttien lentoliikenteen mahdollinen supistuminen lisää Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttöä. Väliraportissa tulee tuoda esille joukkoliikenteen matka-aikoja Länsi- ja Sisä-Suomesta myös Tampere- Pirkkalaan eikä vain Helsinki-Vantaalle. Myös Kanta-Häme varautuu liikennejärjestelmäsuunnitelmassaan Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyistä aktiivisempaan käyttämiseen Helsinki-Vantaan lentoaseman ohella. Pirkanmaan naapurimaakuntien nykyistä laajempi Tampere-Pirkkalan lentoaseman käyttäminen edellyttää joukkoliikenneyhteyksien parantamista kaupunkikeskuksista lentoasemalle. Muutenkin parannettavat joukkoliikenteen yhteydet kentälle tulevat lisäämään lentojen kysyntää. Tekeillä olevassa vuonna 2016 valmistuvassa Pirkanmaan maakuntakaavassa selvitetään yhdessä muiden viranomaisten kanssa junaliikenteen ja/tai raitiotieliikenteen, linja-autoliikenteen ja logistiikan malleja tulevien vuosikymmenien liikenneratkaisuja varten. Tässä kokonaisuudessa Tampere-Pirkkalan rooli on vahva. Nopeat raideliikenneyhteydet Tampere-Pirkkalaan mahdollistavat pääradan suuntaisen ja poikittaissuuntaisen matkustajapotentiaalin laajalta Länsi- ja Sisä-Suomen alueelta. Tampere-Pirkkalan lentoasemalla on tulevaisuudessakin merkittävä rooli puolustusvoimien toiminnassa. Se toimii puolustusvoimien pääkenttänä kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminnan osalta. Tampereella toimii myös puolustusvoimien kansainvälisten kuljetusten koordinointikeskus. 17/25

18 Pirkanmaalla on valmiutta selvittää Tampere-Pirkkalan lentoaseman omistuksen järjestäminen Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon ulkopuolelle. Samalla on mahdollisuus selvittää lennonvarmistuksen viranomaistoimintojen eriyttäminen lennonvarmistuksen liiketoiminnasta. Väliraporttiin ei ole vielä kirjattu muun muassa lennonvarmistukseen, turvallisuuteen, koulutukseen ja älyliikenteeseen liittyviä osakokonaisuuksia. Tulevissa lisäselvityksissä tulee ottaa huomioon Pirkanmaan tarjoamat mahdollisuudet aluelennonjohdon pysyttämiseksi Tampereella ja koulutusmahdollisuuksien kehittäminen sekä selvittää puolueettomasti todelliset kustannusvaikutukset aluelennonjohdon siirtämisestä Helsinki- Vantaalle ja ottaa huomioon lennonjohdon keskittämisestä johtuvat turvallisuusriskit. Turvallisuuskysymykset edellyttävät, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi saa käsiteltäväkseen riittävät turvallisuussuunnitelmat ja riskienhallintamenettelyt. Nämä kohdat tulee kirjata osaksi valtakunnallista lentoliikennestrategiaa. Lausunto on hyväksytty maakuntahallituksessa ja Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa Tuula Petäkoski-Hult saapui kokoukseen. Liite: - Tausta-aineistona on väliraportti. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä edellä selostuksessa esitetyn lausunnon ja lähettää sen liikenne- ja viestintäministeriöön. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi seutuhallitus kiinnitti huomiota seuraaviin seikkoihin: 1) väliraporttiin kirjatusta poiketen Tampere-Pirkkalan merkitys sotilasilmailukenttänä tulee laskemaan Hornet kalustojen siirroista johtuen, 2) Tampereella sijaitsevan aluelennonjohdon siirtäminen Helsinki- Vantaalle tulee heikentämään Suomen kriisivalmiutta ja huoltovarmuutta, 18/25

19 3) Pirkanmaalla on valmiutta selvittää Tampere-Pirkkalan lentoaseman omistuksen järjestäminen Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon ulkopuolelle, joko yksityiseen tai kunnalliseen omistukseen ja 4) Tampere-Pirkkalan kentällä on jo nyt valmius ottaa vastaan niitä lentoyhtiöiden lentoja, joille ei ruuhka-aikaan voida osoittaa laskeutumislupaa Helsinki-Vantaalle. Tiedoksi. Lisätietoja. LVM, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kauppakamari seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 19/25

20 8 TERVEYDENHUOLLON VAPAA HAKEUTUMINEN, KÄYTÄNNÖN MENETTELYTAPA VALINNAN- VAPAUDEN TOTEUTTAMISEKSI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Seutujohtaja Nurminen Terveydenhuoltolain mukainen asiakkaan valinnanvapaus kiireettömän hoidon palveluissa laajenee Kaupunkiseudun sosiaali- ja terveysjohtajat ovat kokouksessaan sopineet yhteisen menettelytapakäytännön muutoksen hallitsemiseksi. Talousjohtajat ovat myös tuotteistaneet yleisimmät palvelut kuntien välisen laskutuksen pohjaksi. Vuoden alusta voimaan astuva muutos edellyttää vielä asiakkaiden sekä terveyskeskushenkilöstön informointia yhteisestä menettelytavasta kaupunkiseudulla. Kyseessä on aluksi vuotta 2014 koskeva menettelytapa, jota arvioidaan vuoden 2014 loppupuolella seurantatiedon pohjalta. Pääsisältö vapaata valintaa koskevassa informoinnissa on: Kuntalaisella on mahdollisuus valita vapaasti perusterveydenhuollostaan vastaava terveyskeskus ja kunnan sisällä edelleen se terveysasema, jota haluaa käyttää. Valinta koskee perusterveydenhuollon kokonaisuutta eli ehkäisevää terveydenhuoltoa, sairasvastaanottoa ja suunterveydenhuoltoa. Valinnastaan kuntalaisen on tehtävä kirjallinen ilmoitus, jonka jälkeen hoitovastuu siirtyy kolmen viikon kuluttua. Henkilön voi valita samanaikaisesti vain yhden terveyskeskuksen ja terveysaseman. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua. Kunnat tarjoavat tietoa kuntalaisen valinnan mahdollisuuden käyttämiseksi mm. julkistamalla jonotustietoja nettisivuillaan. Valinnanvapautta käyttäviä asiakkaita ohjataan kuten kunnan omia asiakkaita niissäkin tilanteissa, joissa kunta tarjoaa palveluja eri toimipisteissä. Terveyskeskuksen omat ja ulkoistetut perusterveysterveydenhuollon palvelut, kuten ulkoistetut terveysasemat, kuuluvat samalla tavoin valinnan piiriin. Tämä tarkoittaa, että asiakkaaksi kirjautuva saa saman perusterveydenhuollon palvelun sisällön kuin oman kunnan asukkaat. Valinnanvapaus laajenee myös erikoissairaanhoidossa siten, että jos terveyskeskuslääkäri arvioi henkilön tarvitsevan erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi osallistua hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön valintaan. Yksityiset erikoissairaanhoidon palvelut eivät kuitenkaan kuulu valinnanvapauden piiriin. Tämä tarkoittaa mm. yksityisen erikoissairaanhoi- 20/25

21 don ostopalvelujen ja palveluseteleiden rajautumista valinnan ulkopuolelle. Uudistuksen vaikutuksia kaupunkiseudulla on vaikea ennakoida. Vaikutuksia arvioitaessa tulee huomata, että valitessaan toisen kunnan perusterveydenhuollon palvelut, siirtyy asiakkuus kaikkien palvelujen osalta. Kuntalainen ei siis voi osaoptimoida tilannetta valitsemalla kokonaispakettinsa parhaat palvelut eri kunnista. Terveyskeskusten asiakkaat muodostuvat pääosin työelämän ulkopuolella olevista kuntalaista, ja on vaikea arvioida, mikä on ko. väestöryhmän aktiivisuus terveysaseman vaihtamiseen. Kolmas huomioitava tekijä vaikutuksia arvioitaessa on kaupunkiseudun sisäinen muuttoliike, joka on jo harjoittanut kuntia yli rajojen liikkuvista asiakkaista. Asian tiedottamisesta on sovittu, että terveysjohtajat vastaavat menettelyn tiedottamisesta terveydenhuollon henkilöstölleen. Seututoimisto vastaa yleisestä mediatiedotuksesta ja kuntien viestintäverkosto hoitaa viestinnän omille kuntalaisille. Kuntajohtajat ovat käsitelleet asian Liite: - menettelytapa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa kiireettömän hoidon valinnanvapauden toteuttamiseksi - mallilomake Päätösehdotus- Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi käytännön menettelytavan terveydenhuollon valinnanvapauden toteuttamiseksi Tampereen kaupunkiseudulla. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/25

22 9 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 77-90/ asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä 77-90/ Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutuhallituksen puheenjohtaja Ikonen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 77-90/ ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 22/25