Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , Kokous 7/10 Paikka: Hallinnon kokoushuone

Transkriptio

1 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 7/10 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole toisin päättänyt. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopistoneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös

2 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 2 Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 7/10 Paikka: Hallinnon kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 2. Ilmoitusasiat - LKKK:n palvelukeskuksen valmistelutilanne Esitys Todettaneen ilmoitusasiat. Päätös

3 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 3 Yliopistoneuvosto Suvi Ronkainen, p , 3238 Kokous 7/2010 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo 9.00 Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 3. Lapin yliopiston tutkijakoulutus ja tohtoriohjelmat Keväällä 2010 aloitettiin Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen yhteinen kehittäminen. Kehittämistyön taustalla oli sekä yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman tekeminen että OKM:n asettaman tutkijakoulutustukiryhmän esittämiin ehdotuksiin vastaaminen. Tähän tarkoitetun työryhmän kokoonkutsujana toimi tutkimuksesta vastaava vararehtori Suvi Ronkainen. Tutkijakoulutus -työryhmään kutsuttiin kaikista tiedekunnista ne henkilöt, jotka kuuluvat syksyllä tai keväällä 2010 tiedekuntien tutkijakoulutusta pohtivaan työryhmään. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, millainen tutkijakoulutuksen rakenne ja hallinto tulee olemaan Lapin yliopistossa (LIITTEET 1 ja 2). Esitys Keskusteltaneen ehdotuksesta tutkijakoulutuksen rakenteeksi ja hallinnoksi. Päätös

4 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 4 Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 7/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 4. Eettinen ennakkotarkastus Lapin yliopiston on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan suosituksiin ihmistieteiden tutkimuksen periaatteista ja eettisestä ennakkoarvioinnista. Päätös sitoutumisesta tehtiin yliopistoneuvoston kokouksessa Samassa kokouksessa päätettiin myös, että Lapin yliopiston eettisenä toimikuntana toimii yliopistoneuvosto. Eettisen ennakkotarkastuksen käytännön menettelytavat ovat kuitenkin vielä päättämättä. Asia on ajankohtaistunut, kun Lapin yliopiston Kompassiprojekti on päivätyllä kirjeellä (LIITE 3) päättänyt pyytää yliopistoneuvostoa tekemään ennakkoarvioinnin arviointitutkimuksen toteuttamisesta. Esitys Tehdään kokouksessa. Päätös

5 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 5 Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 7/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 5. Yliopistoneuvoston seuraavat kokoukset Esitys Yliopiston kokoukset keväällä keskiviikko klo keskiviikko klo keskiviikko klo tiistai klo Päätös

6 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 6 Yliopistoneuvosto Markus Aarto p , 2537 Kokous 7/10 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Jukka Mäkelä, puheenjohtaja Juha Karhu Leila Juanto Päivi Naskali Raimo Rajala Ilkka Kettunen Päivi Granö Merja Kinnunen Anu Valtonen Ville Jakkula Raimo Kaasila Mari Mäkiranta Toivo Salonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Sirpa Purtilo-Nieminen Leena Heinämäki Osmo Rätti Jarmo Huhtala Jannina Lahti Karoliina Rantanen Satu Girs Taneli Kemppainen Hanne Korpelainen Juho Hinkkanen Maria-Riitta Järvelä 6. Muut asiat Hallintojohtosäännön mukaan kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esitys Ei muita asioita. Päätös

7 SAATE TIEDENEUVOSTON KOKOUKSEEN LIITE 1 Prof. Suvi Ronkainen (työryhmän pj) Keväällä 2010 aloitettiin Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen yhteinen kehittäminen. Kehittämistyön taustalla oli sekä yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman tekeminen että OKM:n asettaman tutkijakoulutustukiryhmän esittämiin ehdotuksiin vastaaminen 1. Tähän tarkoitetun työryhmän kokoonkutsujana toimi tutkimuksesta vastaava vararehtori Suvi Ronkainen. Tutkijakoulutus -työryhmään kutsuttiin kaikista tiedekunnista ne henkilöt, jotka kuuluvat syksyllä tai keväällä 2010 tiedekuntien tutkijakoulutusta pohtivaan työryhmään. Tällaiset työryhmät oli YTK:lla, TTK:lla, OTK:lla. KTK:n työryhmän ydin muodostui tiedekunnan tutkimusstrategiaa pohtivasta ryhmästä, jota täydennettiin. Työryhmän tehtävänanto oli muotoiltu seuraavasti: Tutkijakoulutusta kehittävän työryhmän syksyn tehtävänä on tehdä ehdotus siitä millainen tutkijakoulutuksen rakenne ja hallinto tulee olemaan Lapin yliopistossa. Tähän mennessä (9.12.) työryhmä on kokoontunut 4 kertaa: Järjestäytyminen, toimintatavoista ja periaatteista sopiminen, tavoitteet ja tausta Tohtoriohjelmien sisältöjen hahmottaminen, suhde painoaloihin Johtoryhmä? Hallinto? Ja opetuksen suunnittelu (yhteisen opetuksen) Tiedekuntien tilanne, mikä on onnistunutta ja säilyttämisen arvoista, mikä kaipaa kohennusta Tohtoriohjelmien sisältöehdotukset tarkennettuna + rahoituksen hakeminen, yhteiset toimintakäytännöt. Eteneminen: ensimmäinen luonnos valmis Yliopistoneuvosto keskustelu ja kommentointi hallitus, keskustelu ja kommentointi tammikuun 2011 loppu maaliskuu: ehdotuksesta keskustelu tiedekunnissa : tiedekuntien ryhmät järjestävät sopimaksi katsomalla tavalla. Rahoitettujen tohtoriohjelmien kanssa neuvottelu vihoviimeiset tapaamiset ja pääsiäisenviettoon

8 Yliopistoneuvoston kokous LIITE 2 Lapin yliopiston tutkijakoulutus ja tohtoriohjelmat: luonnos 1 Lapin yliopiston tutkijakoulutuksellinen kokonaisuus muodostuu tutkijakoulusta, joka jakautuu 6 eri monitieteiseen, temaattiseen tohtoriohjelmaan. Kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat tutkijakouluun. Tohtoriohjelmiin on erillinen haku, joka vaihtelee tohtoriohjelman rahoituksen ehtojen mukaan. Yliopiston omien eli Lapin yliopiston koordinoimien valtakunnallisten tai paikallisten tohtoriohjelmien ohella, on edelleen hyvin tärkeätä osallistua partnerina toisten yliopistojen koordinoimiin tohtoriohjelmiin. Näin taataan oppiaineiden tarvitsema laaja-alaisuus ja toisaalta vahva tutkimuskenttä (erityisesti tiedekuntien tärkeät alueet). 1) Hallinto Yliopiston tutkijakoulu toimii tutkimuksesta vastaavan vararehtorin alaisuudessa. Tutkijakoululla on johtoryhmä, johon kuuluu tohtoriohjelmien nimeämien edustajien lisäksi tiedekuntien tutkijakoulutuksen vastaavat dekaanit. Johtoryhmän sihteerinä toimii tutkijakoulutuksen käytännön hallinnoinnista vastaava opintopäällikkö/tiedesihteeri/suunnittelija. Kullakin tohtoriohjelmalla on oma johtajansa, johtoryhmänsä ja/tai tieteellinen neuvottelukuntansa. Tutkijakoulun tehtävänä on järjestää tohtorikoulutuksen edellyttämä yleiset metodologiset ja tutkimuksen eri vaiheisiin kohdistetut sekä tutkijan valmiustaitoihin liittyvät kurssit. Lisäksi tutkijakoulu koordinoi koko yliopiston tasolla jatko-opiskelijoille tarjottua koulutusta linkittäen tiedekuntien tai tohtoriohjelmien tarjoaman koulutuksen kokonaisuuteen. Edelleen tutkijakoulu seuraa yliopiston tasolla jatko-opintojen etenemistä, väitöskirjojen valmistumista, tutkijoiden kansainvälistymistä, tutkimuksen laatua sekä tutkijakoulutuksen toimintatapojen yhtenäisyyttä. Käytännön opetussuunnittelua varten tutkijakoulun johtoryhmä voi koota opetussuunnittelutyöryhmän. Tohtoriohjelmat vastaavat edustamansa tutkimusalueen sisällöllisestä opetuksesta, ohjelmaan hyväksyttyjen jatko-opiskelijoiden väitöskirjan ohjauksesta yhdessä tiedekuntien kanssa, jatko-

9 opintosuunnitelman laadinnasta, seuraamisesta ja päivittämisestä (ohjaajien velvollisuus) sekä tutkimusalansa tutkijoiden kansallisesta ja kansainvälisestä verkostoimisesta. Tiedekunnat vastaavat jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä, jatko-opiskelijoiden rekrytoinnista ja ohjaamisesta sopiviin tohtoriohjelmiin, ohjauksesta sekä väitösprosessiin liittyvistä toimenpiteistä. Tiedekunnat myös osaltaan tuottavat tieteenalan sisältöihin liittyvää koulutusta ja jatko-opiskelijoille tarkoitettuja tilaisuuksia. Tiedekunnilla on ensisijainen vastuu siitä, että myös tohtoriohjelmiin kuulumattomilla jatko-opiskelijoilla on jatko-opintosuunnitelma, joka ohjaa heitä systemaattiseen tutkijakoulutukseen. Lopputekijöissään tiedekunta vastaa väitöskirjojen tieteellisestä tasosta. Lapin yliopiston jatko-opiskelijat voivat kuulua myös jonkin toisen yliopiston koordinoimaan verkostotohtoriohjelmaan, jossa yliopisto on partnerina. Nämäkin jatko-opiskelijat kuuluvat myös yliopiston tutkijakouluun. He voivat myös osallistua itselleen sopivan yliopiston tohtoriohjelman sisällölliseen koulutustarjontaan ja toimintaan, jollei tohtoriohjelma ole erikseen rajannut tilaisuutta vain tohtoriohjelmaan valituille opiskelijoille. Jatko-opiskelijoiden tutkimustyö osaltaan rakentaa yliopiston tutkimusprofiilia. Jatko-opiskelijat ovat tutkimuksen voimavara. Toisaalta, hyvä tutkijakoulutus ja kiinnostavat tohtoriohjelmat ovat keino rekrytoida parhaimpia tutkijoita. Tutkijakoulu tarjoaa, yhteistyössä tiedekuntien kanssa työelämässä oleville jatko-opiskelijoille suunnatun jatkokoulutusohjelman. 1) Tutkijakoulutuksen resurssit ja rahoitus Tohtoriohjelmien rahoitus tulee tai sitä haetaan pääosin OKM/SA rahoituksena, yliopiston tutkimuksen tukena ja jatko-opiskelijoille tarjottuina stipendeinä. Jatko-opiskelijoita rahoitetaan myös tiedekuntien jatko-opiskelijapaikkojen kautta. Tohtoriohjelmat eroavat toisistaan rahoituksellisesti. Yliopisto tukee (OKM/SA) rahoitettuja jatko-opiskelijapaikkoja sovitulla tavalla kuitenkin siten, että pääosin tohtoriohjelmien edellyttämä koordinaatio tehdään keskitetysti esimerkiksi osana opintopäällikön/tiedesihteerin/suunnittelijan työnkuvaa tai useamman tohtoriohjelman yhteisen koordinaationa. Tutkijakoulun yleisohjelma ja opintopäällikön/tiedesihteerin/suunnittelijan palkka rahoitetaan perusvoimavaroista. Tutkimusmenetelmien professorin työajasta osa suunnataan tutkijakoulutukseen.

10 Tohtoriohjelmissa on sekä rahoitettuja ja rahoittamattomia jatko-opiskelijapaikkoja. Rahoitetut jatko-opiskelijapaikat saavat rahoituksensa joko OKM/SA tohtoriohjelmarahoista tai yliopiston kautta. (Suuri) osa jatko-opiskelijoista rahoittaa opintonsa stipendirahoituksella, tekemällä väitöskirjaa oman työnsä ohella tai mahdollisella yleisillä opintotuilla. Rahoitetuilla tohtoriohjelmilla on ns. statuspaikkoja. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman suuri osa niistäkin jatko-opiskelijat, jotka tekevät väitöskirjaa oman työnsä ohella tai itse hakemallaan stipendirahoituksella, kuuluvat johonkin temaattiseen tohtoriohjelmaan. Tohtoriohjelmakokonaisuus edellyttää sitä, että Lapin yliopistosta lähtee vuonna 2012 useampi (verkosto) tohtoriohjelman hakemus, jossa yliopisto on koordinaattorina. Tämä edellyttää hakijoilta vahvaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusverkostoa ja määrätietoista työtä vuoden 2011 aikana. Tulossopimusneuvotteluissa sovitaan, millä tavalla yliopisto voi tukea rahoituksen hakemista tohtoriohjelmille. 2) Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ja jatko-opiskeluoikeus Lapin yliopistoon otetaan jatko-opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Jatko-opiskelijaksi haetaan lomakkeella, tutkintotodistuksella sekä tutkimussuunnitelmalla. Opiskelija hakee tiedekunnalta jatko-opinto-oikeutta. Rahoitettuihin tohtoriohjelmiin on erillinen haku omalla aikataulullaan. Jatko-opiskelijaksi hyväksyminen tohtoriohjelmaan on kaksivaiheinen kokonaisuus. Tiedekunta myöntää tai ei- myönnä jatko-opinto-oikeutta. Tohtoriohjelmien johtoryhmän jäsenet päättävät yhteisessä kokouksessa tohtoriohjelmaan sijoittamisesta hakukriteeriensä perusteella. Yliopiston tutkijakoulutuksen käytännön hallinnoinnista vastaava opintopäällikkö/tiedesihteeri/suunnittelija kokoaa tohtoriohjelmien hakemukset ja tekee esikäsittelyn. 3) Ohjaajien asettaminen Tohtoriohjelmiin sijoitetuilla jatko-opiskelijoilla on vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään toinen tulee siitä tiedekunnasta, johon jatko-opiskelija väittelee. Tohtoriohjelma asettaa toisen

11 ohjaajan. Sekä tohtoriohjelma että tiedekunta voi ehdottaa myös useampia ohjaajia. Yksi ohjaajista on työn pääohjaaja. Rahoittamattomilla paikoilla työn vastuuohjaaja tulee tiedekunnasta. Lapin yliopiston hyväksymien hyvän ohjauksen periaatteiden mukaan ohjaajia on vähintään kaksi ja ohjaussuhteet virallistetaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi tiedekuntaneuvostossa tai dekaanin päätöksellä. 4) Ehdotus yliopiston temaattisiksi tohtoriohjelmiksi vuonna 2012 Tällä hetkellä OKM/SA rahoitetut tohtoriohjelmat Arktis-tohtoriohjelma, valtakunnallinen tohtoriohjelma (monitieteinen, yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä yhdistävä nimenomaan Arktisen alueen tutkimukseen suuntautuva tohtoriohjelma) Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma - nimenomaan sosiaalityön tohtoriohjelma, olisiko laajennettavissa? - Rahoittamattomat Oikeudenmukaisuus ja oikeudelliset kulttuurit (Rahoitusta haettu: Legal Cultures in Transnational World (LeCTra), paikallinen tohtoriohjelma (oikeustiedettä (kansainvälinen oikeus) ja yhteiskuntatieteitä (erit. kansainvälinen politiikka) yhdistävä monitieinen tohtoriohjelma, mutta teemaan sopisi myös oikeusinformatiikka eri muodoissaan, erilaisten oikeudenmukaisuuskäsitysten törmääminen esim. matkailu, maanomistus, saamelaisoikeus, sosiaalisen ja oikeudellisen rajapinnat, koko vertailevan oikeuden alue, oikeudellisten kysymysten globalisoituminen ja oikeudellistuminen, perheoikeus) Ihmislähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelma (toimintatutkimus, palvelumuotoilun metodologia, erilaiset tietotekniset ratkaisut ja uudet palvelumallit koulutuksessa, sosiaalityössä, visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu, matkailupalvelut, vuorovaikutuksellisuus ja moniaistinen viestintä, oppimisen ja opetuksen tutkimus, kuntoutuspalvelut)

12 Pohjoiset elintavat ja kestävä luonnonvarapolitiikka (matkailu, elinkeinot, kulttuurinen eetos ja historia esim. maanomistus, saamelaisuus, globaali kaivosteollisuus, poliittiset toimintakulttuurit, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin käytännöt, konfliktien ratkaisu, globaalin ja lokaalin kohtaaminen, hyvinvointikysymykset) Yhteisöt ja muuttuva työ (erilaisen epätyypillisen työn muotojen intensifioituminen, väliaikaisten ja pysyvien yhteisöjen kohtaaminen, alueelliset transnationaaliset työmarkkinat, yhteisöjen käyttö matkailussa, palvelutyö sekä professiona että erilaisten toimeentulolähteiden osana, elinkeinojen muutos, opetuksen ja sosiaalityön muuttuminen esim. etätyöksi, ansaintalähteiden hajanaisuus ja pohjoisen alueen työmarkkinat, työoikeus, erilaiset taidetta/tiedettä yhdistävät yhteisöprojektit) ***** Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen uudistuksen tavoitteet Minimitavoite: - Jonkinlainen yhteinen struktuuri, toimintatavat ja ohjelmallisuus, joka tehostaa jatkoopiskelijoiden rekrytointia ja tutkimuksen suuntaamista siten, että yliopistoon kertyy osaamista tietyillä alueilla. Jo tämä muuntaisi väitöskirjatuotannon tutkimukselliseksi orientaatioksi. JA - SA:n tohtorikoulutuksen tukiryhmän ehdottama rakenne kuvaa, ainakin yleisellä tasolla, meidän jatko-opiskelioiden toimintaympäristöä. Ideaali: Aito tohtoriohjelmarakenne, josta tulee rekrytointikeino yliopiston jatko-opiskelijaksi ja johon yliopisto ja tiedekunnat itsekin sijoittavat resursseja JA joka on niin kiinnostava eri oppiaineiden professoreille tai ainakin osalle heistä että he käyttävät aikaansa rahoituksen hakuun tohtoriohjelmille. Ideaali mahdollistaisi kriittisen, monitieteisen massan tietyille alueille JA SAMALLA turvaa oppiaineiden jatkuvuutta.

13 TAUSTAKSI: Suomen Akatemian asettama tutkijakoulutukiryhmä on ehdottanut tapaa uusia valtakunnallinen tutkijakouluhaku sekä tutkijakoulujärjestelmä. Muistio työstä lähetettiin kommentoitavaksi yliopistoille Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki muut, paitsi Helsingin yliopisto, on ilmoittanut muokkaavansa tutkijakoulutusta ehdotuksen mukaiseksi. Lisäksi SA:n viimeisin tohtoriohjelmahaku (2010), edellytti ehdotuksen mukaista toimintatapaa. Viimeisessä tohtorikoulutusta esitellessä tilaisuudessa ( SA, OKM, UniFi: Tohtorinkoulutus Suomessa) Anita Lehikoinen (johtaja, OKM) totesi, että jokainen yliopisto voi tietysti oman autonomiansa turvin päättää, noudattaako se tutkijakoulutustukiryhmän suosituksia vai ei, mutta ministeriö kannattaa tai näkisi mielellään suosituksia noudatettavan. Helsingin yliopistokin toimii ehdotuksen mukaisesti mutta tiedekuntatasolla. Tiivistelmä tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksesta: Ehdotuksen mukaan valtakunnalliset tutkijakouluhaut mm. muuttuvat nimeltään tohtoriohjelmiksi. Niiden koordinaatiovastuu (= koordinoinnin järjestäminen ja rahoitus) siirtyy yliopistoille joiden tehtävänä on myös tuottaa osa tohtoriohjelman edellyttämästä ns. yleisten taitojen opetuksesta. Tohtorikoulutuksen rakennetta yliopistoissa on ehdotettu muutettavaksi siten, että vuoteen 2012 mennessä suomalaisissa yliopistoissa on yksi (tai muutama tutkijakoulu), jotka muodostuvat useista tohtorinkoulutusohjelmista. Yliopiston tutkijakoulu järjestää systemaattisen tohtorikoulutuksen, yliopisto, tohtoriohjelmat ja tutkimusryhmät vastaavat tieteenala- ja tutkimusalakohtaisista opinnoista. Käytännössä ehdotus edellyttää, että tutkijakoulutus ja jatko-opiskelu harmonisoidaan ja organisoidaan yliopistotasolla (= yhteiset haku-; ohjaus-; tutkijakoulutuskäytännöt). Yliopiston ttutkijakoulusta vastaa esim. tutkimusvararehtori tai yliopiston tutkijakoulutuksen johtaja sekä tutkijakoulun johtoryhmä (esim. valinta- ohjaus-, seuranta-etc.). Jatko-opiskelijat kuuluvat tohtoriohjelmiin, joita voi olla erilaisia (ks. kuvio).

14 Lapin yliopistossa toimii jo talon yhteinen tutkijakoulu : yliopisto tarjoaa koordinoidusti tutkijakoulutusohjelman (35-40) jatko-opiskelijoille. Lisäksi talon yhteinen tutkijakoulu ylläpitää jatko-opiskelijoiden sähköpostilistaa, ohjaajille tarkoitettua tiedotuslistaa ja informoi rahoituksista ym. Yhteisen tutkijakoulun tarjonnan hyödyntäminen on jatko-opiskelijoille vapaaehtoista ja osin sen mainonta ohjaajien (ja tiedekunnan) aktiivisuuden varassa. Talon tutkijakoulun työryhmän kautta on pystytty tekemään suositukset mm. ohjauskäytäntöjen harmonisoinnille, väitösprosesseille mutta sillä ei ole varsinaista hallinnollista asemaa. Olemassa oleva toimintatapa ja jo tehty harmonisointi mahdollistaa myös vahvemman yliopistotason systematisoinnin sekä tutkijakoulutukiryhmän ehdotuksen että Lapin yliopiston strategian (ks. Tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus) hengessä. Hallituksen kokouksessa ( ), strategian toimintasuunnitelman saatekeskustelussa todettiin, että tätä mahdollisuutta on syytä kehittää edelleen

15