Pienimm"an neli"osumman sovitus
|
|
- Tero Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pienimm"an neli"osumman sovitus Aluksi luentoesimerkki V , V3 lokakuu kevat/maple/ restart with(linearalgebra):alias(tr=transpose): with plots : xd:=[-1.3,-0.1,0.2,1.3]; yd:=[0.103,1.099,0.808,1.897]; xd := K1.3, K0.1, 0.2, 1.3 n:=nops(xd); yd := 0.103, 1.099, 0.808, n := 4 plot([seq([xd[i],yd[i]],i=1..n)],style=point,symbol=circle, symbolsize=15); (1.1) (1.2)
2 K1 K datakuva:=%: C:=<<1,1,1,1 <op(xd); 1 K1.3 C := 1 K (1.3) M:=Tr(C).C; M := (1.4) B:=Tr(C).Vector(yd); ab:=linearsolve(m,b); B := (1.5) (1.6)
3 ab := suora:=ab[1]+ab[2]*x; suora := C x display(plot(suora,x=-2..2,color=blue),datakuva); (1.6) (1.7) K2 K x %restart; with plots : %restart (1) Muistellaan aluksi interpolaatioteht. Esim: xd:=[$1..10];yd:=[1.3,3.5,4.2,5.0,7.0,8.8,10.1,12.5,13.0,15.6]; xd := 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 yd := 1.3, 3.5, 4.2, 5.0, 7.0, 8.8, 10.1, 12.5, 13.0, 15.6 (2)
4 plot xd, yd ; datakuva d plot xd, yd, style = point, symbol = cross, symbolsize = 18 : plot([seq([xd[i],yd[i]],i=1..10)],style=point,symbol=cross, symbolsize=18); # Vaihtoehtoinen tapa: pisteiden lista.
5 p:=interp(xd,yd,x); # Ei tarvitse ladata. p := x 9 K x 8 C x 7 K x 6 C x 5 K x 4 C x 3 K x 2 C x K display(datakuva,plot(p,x=0..10,color=blue)); (3)
6 x K5 K10 Interpolaatio pakottaa polynomin usein voimakkaaseen heilahteluun, jolloin "mets"a katoaa n"akyvist"a puilta". Luovutaan vaatimuksesta, ett"a polynomin tulisi kulkea datapisteiden kautta. Valitaan alempiasteinen polynomi, joka sopivassa mieless"a approksimoi parhaiten annettua dataa. Kriteeriksi valitaan usein funktiomallin (t"ass polynomi) ja datapisteiss"a laskettujen erotuksten neli"osumman minimointi. T"at"a kautta menetelm"a liittyy funktioiden "a"ariarvoteemaan. Polynomi-PNS-teht"av"ass"a on annettu datapisteit"a ( x i, y i ) (paljon) ja teht"av"an"a on sovittaa esim. polynomi p x = b 0 C b 1 x C b 2 x 2 C b 3 x 3 n 2 annettuun dataan niin, ett"a i y i K p x i minimoituu. = 1 Yleens"a datapisteiden lkm =n on paljon suurempi kuin polynomin asteluku m (t"ass"a 3). j Jos A on matriisi, jonka alkiot ovat a i, j = x i, i=1..n, j=0..3, saadaan b-kertoimien m"a"ar"a"amiseksi ylim"a"ar"aytyv"a yht"al"osysteemi A b = y, miss"a siis A on n x 3 - matriisi. PNS-ratkaisuun p"a"ast"a"an kertomalla t"am"a systeemi A:n transpoosilla, jolloin ratkaistavaksi tulee
7 systeemi (1) (A^T)A b = A^T y (miss"a A^T tarkoittaa A:n transpoosia) (T"am"a johdetaan joko osittaisderivoimalla tai ortogonaaliprojektioon perustuvalla geometrisluonteisella argumentilla.) Jos tuntemattomia kertoimia on yht"a monta kuin datapisteit"a (polynomin asteluku = n-1), niin systeemill"a A b = y on yksik"asitteinen ratkaisu, mik"ali x-pisteet ovat erillisi"a. T"all"oin on kyse interpolaatiopolynomista. Yll"a oleva ratkaisu voidaan Maplella tehd"a rakentamalla matriisi A ja ratkaisemalla systeemi (1). Maplen LinearAlgebra-kirjastossa on my"os LeastSquares- funktio, jolle annetaan pelkk"a A - matriisi ja datapisteet, joka siis ratkaisee ylim"a"ar"aytyv"an systeemin A b = y PNS-mieless"a. Jotta valinta ei olisi liian helppoa, Maplessa on my"os kirjasto CurveFitting ja siell"a funktio LeastSquares, joka suorittaa sovituksen suoraan datan perusteella, ja k"aytt"aj"all"a on valittavanaan eri menetelmi"a. restart:with(linearalgebra): #with(linalg): with(plots):#with(stats): alias(tr=transpose,van=vandermondematrix): Esim. Sovita 2. asteen polynomi annettuun dataan xd:=[8,10,12,16,20,30,40,60,100]; yd:=[0.88,1.22,1.64,2.72,3.96,7.66,11.96,21.56,43.16]; xd := 8, 10, 12, 16, 20, 30, 40, 60, 100 n:=nops(xd); yd := 0.88, 1.22, 1.64, 2.72, 3.96, 7.66, 11.96, 21.56, n := 9 C:=Van(xd,n,3); # tai # Matrix((i,j)-xd[i]^(j-1),n,3); C := (3.1) (3.2) (3.3)
8 M:=Tr(C).C; M := (3.4) b:=tr(c).vector(yd); b := a:=linearsolve(m,b); a := K (3.5) (3.6) p:=add(a[i]*x^(i-1),i=1..3); p := K C x C x 2 datakuva:=plot([seq([xd[i],yd[i]],i=1..n)],style=point,symbol= cross,symbolsize=18): display(plot(p,x=7..100,color=blue),datakuva); (3.7)
9 x Tarkistetaan LinearAlgebra- ja CurveFitting-pakkauksten LeastSquares-funktioilla. Huomaa, ett"a samannimisten funktioiden tapauksessa on syyt"a k"aytt"a"a pitk"a"a muotoa, muuten toiminta riipuu kirjastojen latausj"arjestyksest"a (onneksi menee virheeseen, eik"a laske jotain p"a"at"ont"a). LinearAlgebra LeastSquares C, Vector yd ; K CurveFitting LeastSquares xd, yd, x, curve = c0$x 2 C c1$x C c2 K C x C x 2 (3.8) (3.9) H"airi"oalttius alias cond = ConditionNumber Tr, Van, cond (4.1)
10 n:=5: m:=n-2:x:=[$1..n]; x := 1, 2, 3, 4, 5 C:=Van(x,n,m);cond(Tr(C).C): evalf(%); C := (4.2) n:=6: m:=n-2:x:=[$1..n]:c:=van(x,n,m):cond(tr(c).c): evalf(%); n:=10: m:=n-2:x:=[$1..n]:c:=van(x,n,m):cond(tr(c).c): evalf(%); (4.3) (4.4) (4.5) H"airi"oluku cond mittaa sensitiivisyytt"a virheille (datan virheille ja py"oristysvirheille). Normaaliyht"al"oratkaisun varjopuoli on suuri h"ari"oalttius, jos teht"av"an koko on v"ah"ank"a"an suuri. n:=6: m:=2:x:=[$1..n]:c:=van(x,n,m):cond(tr(c).c): evalf(%); n:=20: m:=2:x:=[$1..n]:c:=van(x,n,m):cond(tr(c).c): evalf(%); n:=20: m:=3:x:=[$1..n]:c:=van(x,n,m):cond(tr(c).c): evalf(%); Paremmat menetelm"at perustuvat ortogonalisointiin tai ns. singulaariarvohajoitelmaan. (4.6) (4.7) (4.8) Esim. Sovita a) 2. asteen PNS-polynomi ja b) interpolaatiopolynomi P:=[[1.4,7400],[1.8,7500],[2.4,7600],[3,7500],[4,7200]]; P := 1.4, 7400, 1.8, 7500, 2.4, 7600, 3, 7500, 4, 7200 xd:=map(lis-lis[1],p); yd:=map(lis-lis[2],p); xd := 1.4, 1.8, 2.4, 3, 4 yd := 7400, 7500, 7600, 7500, 7200 (5.1) (5.2) Jos tuo n"aytt"a"a oudolta, voitaisiin tehd"a funktiot poimieka:=x-x[1]; poimitoka:= x-x[2]; ja suorittaa xd:=map(poimieka,p);yd:=map(poimitoka,p); T"ass"a on k"atev"a ja yleisp"atev"a tapa muodostaa matriisi. C:=Matrix(5,3,(i,j)-xd[i]^(j-1)); (5.3)
11 C := (5.3) Tai, kuten edell"a, suoraan LinearAlgebra-kirjaston funktiolla (joka yll"a "aliasoitiinkin" nimelle Van). VandermondeMatrix(xd):%[1..5,1..3]; # (5.4) K"aytet"a"an nyt sit"a keskimm"aist"a "harmaata laatikkoa" kertoimet:=linearalgebra[leastsquares](c,vector(yd)); kertoimet := K (5.5) x d'x' x := x poly2:=tr(kertoimet).<1,x,x^2; poly2 := C x K x 2 display(plot(p,style=point,symbol=circle,color=black),plot(poly2, x= )); (5.6) (5.7)
12 x b) Nyt haetaan interpolaatioplynomia. Sen asteluku = datapisteiden lkm -1 = 4. No siihen l"oytyy taas ihan valmiskin funktio: (Jos ratkaistaisiin LSQ-teht"av"an"a, matriisina olisi koko Vandermonde (transposilla kertominen voitaisiin "supistaa pois").) intpol:=interp(xd,yd,x); intpol := x 4 K x 3 C x 2 K x C display(plot(intpol,x= ,color=blue),plot(p,style=point, symbol=circle,color=black),plot(poly2,x= ,color=gray)); (5.8)
13 x SVD:n ja QR-hajotelman k"aytt"o LSQ:ssa Aiheesta jatkoty"oarkilla (ja jatkokursilla). Hyv"a tiet"a"a: K"aytt"aj"a voi valita menetelm"an CurveFitting-pakkauksen LeastSquaresfunktiossa. Polynomin asteluvun nostaminen lis"a"a dramaattisesti h"airi"oalttiutta.
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt ja pienimmän neliösumman menetelmä Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 18 R. Kangaslampi QR ja PNS PNS-ongelma
MS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt QR-hajotelma ja pienimmän neliösumman menetelmä Riikka Kangaslampi Kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto PNS-ongelma PNS-ongelma
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 6 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 6 () Numeeriset menetelmät 4.4.2013 1 / 33 Luennon 6 sisältö Interpolointi ja approksimointi Polynomi-interpolaatio: Vandermonden
Mat-C.1 harj2. Alustuksia f d 1 C sin x 1 C x 2 f := 1 C sin x
Mat-C.1 harj2 21.3. 2012 Alustuksia 1. a) f d 1 C sin 1 C 2 f := 1 C sin 1 C 2 subs =K2.0, f ; evalf % # Sijoita :n paikalle -2.0 lausekkeessa f. 1 C 0.2000000000 sin K2.0 eval f, =K2.0 plot f, =K5..5
1. Lineaarialgebraa A := Matriisin osia voidaan muutella päivittämällä riviä, saraketta tai osamatriisia (Matlabmaisesti): B :=
27. elokuuta 202 2 27. elokuuta 202 www.math.hut/~apiola/maple/la.pdf. Lineaarialgebraa Maplen matriisi- ja vektorioperaatiot ovat kirjastopakkauksissa LinearAlgebra ja linalg. Keskitymme pääasiassa edelliseen,
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 30. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 30. marraskuuta 2007 1 / 19 1 Lineaarinen regressiomalli ja suurimman uskottavuuden menetelmä Minimin löytäminen
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 8 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 8 () Numeeriset menetelmät 11.4.2013 1 / 35 Luennon 8 sisältö Interpolointi ja approksimointi Funktion approksimointi Tasainen
Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot
Mat-.C Matemaattiset ohjelmistot Luento ma 9.3.0 $z; Error, (in rtable/product) invalid arguments.z; z C z C z3 3 C z4 4 C z5 5.Tr z ; z C z C z3 3 C z4 4 C z5 5 ; Error, (in rtable/power) eponentiation
Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)
Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut
y = k 1 x + b 1, x < s y = k 2 x + b 2, x > s
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos mlcurvefit 1. Oletetaan, että meille on annettu dataa muodossa (x k, y k ).k = 1... m, johon muodustuu kaksi murtopisteen erottamaa lineaarista
x 0 x 1 x 2... x n y 0 y 1 y 2... y n Taulukko 1:
[?, Luku 10], interpolaatio.tex 6.7.04 1 Interpolaatio Olkoon annettu taulukko x 0 x 1 x 2... x n y 0 y 1 y 2... y n Taulukko 1: Voidaan ajatella, että kyse on annetun funktion taulukoiduista arvoista
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 6 To 22.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 6 To 22.9.2011 p. 1/38 p. 1/38 Ominaisarvotehtävät Monet sovellukset johtavat ominaisarvotehtäviin Yksi
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018
BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018 Tehtävä 8 on tällä kertaa pakollinen. Aloittakaapa siitä. 1. Kun tässä tehtävässä sanotaan sopii mahdollisimman hyvin, sillä tarkoitetaan
plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10)
[] Jokaisen suoritettavan rivin loppuun ; [] Desimaalierotin Maplessa on piste. [] Kommentteja koodin sekaan voi laittaa # -merkin avulla. Esim. #kommentti tähän [] Edelliseen tulokseen voi viitata merkillä
2. Teoriaharjoitukset
2. Teoriaharjoitukset Demotehtävät 2.1 Todista Gauss-Markovin lause. Ratkaisu. Oletetaan että luentokalvojen standardioletukset (i)-(v) ovat voimassa. Huomaa että Gauss-Markovin lause ei vaadi virhetermien
Lineaarialgebra a, kevät 2018
Lineaarialgebra a, kevät 2018 Harjoitusta 3, ratkaisuista with(linalg); (1) Tehtävä 1. Nuukailua ja merkintöjä A := matrix([[4,-2,-2,3], [5,2,5,2], [6,1,3,4], [1,-2,3,8], [2,-4,5,2]]): B := matrix([[1,2],
Harjoitus 4 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut 1 Ei kommenttia. Tutkittava funktio: In[15]:= f x : x 1 x Sin x ; Plot f x, x, 0, 3 Π, PlotRange All Out[159]= Luodaan tasavälinen pisteistö välille 0 x 3 Π. Tehdään se ensin kiinnitetyllä
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 8 To 29.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 8 To 29.9.2011 p. 1/36 p. 1/36 Interpolointi kuutiosplinillä Osavälit: I i = [t i 1,t i ], i = 1,2,...,n
Lineaarialgebra, kertausta aiheita
Lineaarialgebra, kertausta aiheita Matriisitulo käänteismatriisi determinantin kehittäminen determinantin ominaisuudet adjungaatti ja Cramerin kaavat yhtälöryhmän eri esitystavat Gauss-Jordan -algoritmi
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.
MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä. Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 2016
mlcurvefit 1. mlcf01.tex [Maple:../../mplteht/mplCurveFit/mplCF01.tex]
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos -e mlcurvefit 1. mlcf01.tex [Maple:../../mplteht/mplCurveFit/mplCF01.tex] Hermiten interpolaatio: Interpolaatioehdoissa esiintyy myös derivaattoja.
Esimerkki 19. Esimerkissä 16 miniminormiratkaisu on (ˆx 1, ˆx 2 ) = (1, 0).
Esimerkki 9 Esimerkissä 6 miniminormiratkaisu on (ˆx, ˆx (, 0 Seuraavaksi näytetään, että miniminormiratkaisuun siirtyminen poistaa likimääräisongelman epäyksikäsitteisyyden (mutta lisääntyvän ratkaisun
Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017
Numeerinen analyysi Harjoitus 3 / Kevät 2017 Palautus viimeistään perjantaina 17.3. Tehtävä 1: Tarkastellaan funktion f(x) = x evaluoimista välillä x [2.0, 2.3]. Muodosta interpoloiva polynomi p 3 (x),
Lineaarialgebra b, kevät 2019
Lineaarialgebra b, kevät 2019 Harjoitusta 5 Maplella with(linearalgebra): Määritellään sääntö L L := u - 3*u[2] + 2*(u[1]-4*u[2])*x - (u[1]+2*u[3])*x^2; u := Vector([u1,u2,u3]); v := Vector([v1,v2,v3]);
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos Mat-1.C Matemaattiset ohjelmistot Apiola/Kuortti Harjoitus 2 (-3) 21-28.3.2012 DokuT Kirjallinen työ, m-tiedosto/mw-worksheet lähetetään Petrille
Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) > restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi!
Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi! Tehtävä 1. Säännöllisyys yhdellä yhtälöllä Koska matriisit A ja B ovat neliömatriiseja
Pienimmän neliösumman menetelmä
Pienimmän neliösumman menetelmä Keijo Ruotsalainen Division of Mathematics Funktion sovitus Datapisteet (x 1,...,x n ) Annettu data y i = f(x i )+η i, missä f(x) on tuntematon funktio ja η i mittaukseen
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II LM2, Kesä 2012 1/141 Kertausta: avaruuden R n vektorit Määritelmä Oletetaan, että n {1, 2, 3,...}. Avaruuden R n alkiot ovat jonoja, joissa on n kappaletta reaalilukuja.
Harj 2 teht. 13. mplv0009r.mw
Harj 2 teht. 13 mplv0009r.mw 23.3.2013 Alustukset restart:with(linalg): with(linearalgebra): with(plots): setoptions3d(axes=boxed,orientation=[-30,50],style= patchcontour): #read("c:\\opetus\\maple\\v201.mpl"):
Pienimmän neliösumman menetelmä (PNS)
neliösumman Perusongelman kuvaus 1 Tarkastellaan neljää pitkää aikasarjaa q 1 = (q 11,q 21,...,q 10,1 ) T, q 2 = (q 12,q 22,...,q 10,2 ) T, q 3 = (q 13,q 23,...,q 10,3 ) T, ja p 1 = (p 11,p 21,...,p 10,1
Jos havaitaan päivän ylin lämpötila, mittaustuloksissa voi esiintyä seuraavantyyppisiä virheitä:
Mittausten virheet Jos havaitaan päivän ylin lämpötila, mittaustuloksissa voi esiintyä seuraavantyyppisiä virheitä: 1. Luemme lämpömittarin vain asteen tarkkuudella. Ehkä kyseessä on digitaalimittari,
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B
Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin
Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47
MS-C34 Lineaarialgebra, II/7 Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47 Tehtävä : Olkoot M R symmetrinen ja positiividefiniitti matriisi (i) Näytä, että m > ja m > (ii) Etsi Eliminaatiomatriisi E R siten, että [
MS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Vektoriavaruudet Riikka Kangaslampi kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Idea Lineaarisen systeemin ratkaiseminen Olkoon
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 3
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 3 Kevät 2011 1 Singulaariarvohajotelma (Singular Value Decomposition, SVD) Olkoon A R m n matriisi 1. Tällöin A voidaan esittää muodossa A = UΣV T,
MS-C1340 Lineaarialgebra ja
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Matriisinormi, häiriöalttius Riikka Kangaslampi Kevät 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Matriisinormi Matriisinormi Matriiseille
Pienimmän neliösumman menetelmä (PNS)
neliösumman Perusongelman kuvaus 1 Tarkastellaan neljää pitkää aikasarjaa q 1 = (q 11,q 21,...,q 10,1 ) T, q 2 = (q 12,q 22,...,q 10,2 ) T, q 3 = (q 13,q 23,...,q 10,3 ) T, ja p 1 = (p 11,p 21,...,p 10,1
Lineaarinen yhtälöryhmä
Lineaarinen yhtälöryhmä 1 / 39 Lineaarinen yhtälö Määritelmä 1 Lineaarinen yhtälö on muotoa a 1 x 1 + a 2 x 2 + + a n x n = b, missä a i, b R, i = 1,..., n ovat tunnettuja ja x i R, i = 1,..., n ovat tuntemattomia.
8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita
8. Yhtälöiden ratkaisuja Newtonilla, animaatioita Käsitellään puhtaana Maple-työnä ja myös Maple-Matlab-yhteistyönä. restart with plots : N d /evalf K f D f Nsymb d / K f D f lprint Nsymb +(*cos()-sin()-1)/(*sin())
Pienimmän neliösumman menetelmä (PNS)
neliösumman Perusongelman kuvaus 1 Tarkastellaan neljää pitkää aikasarjaa q 1 = (q 11,q 21,...,q 10,1 ) T, q 2 = (q 12,q 22,...,q 10,2 ) T, q 3 = (q 13,q 23,...,q 10,3 ) T, ja p 1 = (p 11,p 21,...,p 10,1
Kanta ja Kannan-vaihto
ja Kannan-vaihto 1 Olkoon L vektoriavaruus. Äärellinen joukko L:n vektoreita V = { v 1, v 2,..., v n } on kanta, jos (1) Jokainen L:n vektori voidaan lausua v-vektoreiden lineaarikombinaationa. (Ts. Span(V
Lineaarialgebra a, kevät 2018
Lineaarialgebra a, kevät 2018 Harjoitusta 2, mm. Maplella restart; # unohduttaa aikaisemmat asiat Maplen muistista with(linalg); # lataa lineaarialgebraan liittyviä Maplefunktioita (1) Tehtävä 1. Yhtälöryhmien
Aiheet. Kvadraattinen yhtälöryhmä. Kvadraattinen homogeeninen YR. Vapaa tai sidottu matriisi. Vapauden tutkiminen. Yhteenvetoa.
Yhtälöryhmän ratkaisujen lukumäärä, L8 Esimerkki kvadraattinen Haluamme ratkaista n 4x + y z = x + y + z = 5 x + y + z = 4 4 x 4 + y x y z = + z 5 4 = 5 4 Esimerkki kvadraattinen Yhtälöryhmä on kvadraattinen,
Matriisilaskenta (TFM) MS-A0001 Hakula/Vuojamo Ratkaisut, Viikko 47, 2017
Matriisilaskenta (TFM) MS-A1 Hakula/Vuojamo Ratkaisut, Viikko 47, 17 R Alkuviikko TEHTÄVÄ J1 Mitkä matriisit E 1 ja E 31 nollaavat sijainnit (, 1) ja (3, 1) matriiseissa E 1 A ja E 31 A kun 1 A = 1. 8
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I
MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 21. tammikuuta 2016 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2
Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2 Kevät 2012 1 Lineaarinen inversio-ongelma Määritelmä 1.1. Yleinen (reaaliarvoinen) lineaarinen inversio-ongelma voidaan esittää muodossa m = Ax +
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe Ratkaisuehdotus. 1. (35 pistettä)
Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I, HY Kurssikoe 26.10.2017 Ratkaisuehdotus 1. (35 pistettä) (a) Seuraavat matriisit on saatu eräistä yhtälöryhmistä alkeisrivitoimituksilla. Kuinka monta ratkaisua yhtälöryhmällä
MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42
MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42 Tehtävät 1-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ryhmissä, ja ryhmien ratkaisut esitetään harjoitustilaisuudessa (merkitty kirjaimella L = Lasketaan).
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 7 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 7 () Numeeriset menetelmät 10.4.2013 1 / 43 Luennon 7 sisältö Interpolointi ja approksimointi Interpolaatiovirheestä Paloittainen
Harjoitus 6 -- Ratkaisut
Harjoitus 6 -- Ratkaisut 1 Ei kommenttia. 2 Haetaan data tiedostosta. SetDirectory"homeofysjmattas" SetDirectory "c:documents and settingsmattasdesktopteachingatk2harjoitukseth06" netnfstuhome4ofysjmattas
Pienimmän Neliösumman menetelmä (PNS)
neliösumman Perusongelman kuvaus 1 Tarkastellaan neljää pitkää aikasarjaa q 1 = (q 11,q 21,...,q 10,1 ) T, q 2 = (q 12,q 22,...,q 10,2 ) T, q 3 = (q 13,q 23,...,q 10,3 ) T, ja p 1 = (p 11,p 21,...,p 10,1
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Kimmo Berg. Mat Optimointioppi. 9. harjoitus - ratkaisut
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.139 Optimointioppi Kimmo Berg 9. harjoitus - ratkaisut 1. a) Viivahakutehtävä pisteessä x suuntaan d on missä min f(x + λd), λ f(x + λd) = (x
1 Rajoittamaton optimointi
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 7 materiaali 5 Rajoittamaton optimointi Yhden muuttujan tapaus f R! R Muistutetaan mieleen maksimin määritelmä. Funktiolla f on maksimi pisteessä x jos kaikille y
Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Ylimääräinen harjoitus 6 Ratkaisut A:n karakteristinen funktio p A on λ p A (λ) det(a λi ) 0 λ ( λ) 0 5 λ λ 5 λ ( λ) (( λ) (
k=0 saanto jokaisen kolmannen asteen polynomin. Tukipisteet on talloin valittu
LIS AYKSI A kirjaan Reaalimuuttujan analyysi 1.6. Numeerinen integrointi: Gaussin kaavat Edella kasitellyt numeerisen integroinnin kaavat eli kvadratuurikaavat Riemannin summa, puolisuunnikassaanto ja
Kaksinkertaisen ominaisarvon tapauksessa voi olla yksi tai kaksi lineaarisesti riippumatonta ominaisvektoria.
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos -e mpllineaarialgebra 1. mplv000.tex Ohjeita Kerätään ohjeita näiden tehtävien aihepiiriin liittyen. Tehtävä -linkistä saat L A TEX-koodin, josta
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21
Insinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi A. Lepistö alepisto@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2016 M. Hirvensalo V. Junnila A. Lepistö
802118P Lineaarialgebra I (4 op)
802118P Lineaarialgebra I (4 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2012 Lineaarialgebra I Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M206 Kurssin kotisivu
Matematiikka B1 - avoin yliopisto
28. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Nettitehtävät Kurssin sisältö 1/2 Osittaisderivointi Usean muuttujan funktiot Raja-arvot Osittaisderivaatta Pinnan
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 7 Ti 27.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 1/39 p. 1/39 Interpolointi Ei tunneta funktion f : R R lauseketta, mutta tiedetään funktion
Ennakkotehtävän ratkaisu
Ennakkotehtävän ratkaisu Ratkaisu [ ] [ ] 1 3 4 3 A = ja B =. 1 4 1 1 [ ] [ ] 4 3 12 12 1 0 a) BA = =. 1 + 1 3 + 4 0 1 [ ] [ ] [ ] 1 0 x1 x1 b) (BA)x = =. 0 1 x 2 x [ ] [ ] [ 2 ] [ ] 4 3 1 4 9 5 c) Bb
Optimaalisuusehdot. Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0
Optimaalisuusehdot Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0 i = 1,..., m j = 1,..., l missä f : R n R, g i : R n R kaikilla i = 1,..., m, ja h j : R n R kaikilla j = 1,..., l
3.2.2 Tikhonovin regularisaatio
3 Tikhonovin regularisaatio Olkoon x 0 R n tuntematon, M R m n teoriamatriisi ja y Mx + ε R m (316 annettu data Häiriöherkässä ongelmassa pienimmän neliösumman miniminormiratkaisu x M + y Q N (M x + M
Lineaarialgebra a, kevät 2018 Harjoitusta 5 Maplella
Lineaarialgebra a, kevät 2018 Harjoitusta 5 Maplella Tehtävä 1. Determinantti = 0, kun 2 samaa saraketta restart; with(linalg): Induktiotodistus matriisin koon ( ) suhteen. Väite. Jos ja n x n -matriisissa
Paikannuksen matematiikka MAT
TA M P E R E U N I V E R S I T Y O F T E C H N O L O G Y M a t h e m a t i c s Paikannuksen matematiikka MAT-45800 4..008. p.1/4 Käytännön järjestelyt Kotisivu: http://math.tut.fi/courses/mat-45800/ Luennot:
Osittaistuenta Gaussin algoritmissa: Etsitään 1. sarakkeen itseisarvoltaan suurin alkio ja vaihdetaan tämä tukialkioiksi (eli ko. rivi 1. riviksi).
Liukuluvut Tietokonelaskuissa käytetään liukulukuja: mikä esittää lukua ± α α α M β k ± ( M α i β i )β k, i= β on järjestelmän kantaluku, α α M liukuluvun mantissa, α,, α M lukuja,,,, β, siten että α Esimerkki
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 9 Korkeamman asteen derivaatat Tutkitaan nyt funktiota f, jonka kaikki derivaatat on olemassa. Kuten tunnettua, funktion toista derivaattaa pisteessä x merkitään f (x).
= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.
HARJOITUS 1, RATKAISUEHDOTUKSET, YLE11 2017. 1. Ratkaise (a.) 2x 2 16x 40 = 0 (b.) 4x 2 2x+2 = 0 (c.) x 2 (1 x 2 )(1+x 2 ) = 0 (d.) lnx a = b. (a.) Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: x = ( 16)± (
Kohdeyleisö: toisen vuoden teekkari
Julkinen opetusnäyte Yliopisto-opettajan tehtävä, matematiikka Klo 8:55-9:15 TkT Simo Ali-Löytty Aihe: Lineaarisen yhtälöryhmän pienimmän neliösumman ratkaisu Kohdeyleisö: toisen vuoden teekkari 1 y y
Funktioiden approksimointi ja interpolointi
Funktioiden approksimointi ja interpolointi Keijo Ruotsalainen Division of Mathematics interpolaatio-ongelma 8 Eksponenttifunktion exp(x) interpolointi 3.5 Funktion e^{0.25x} \sin(x) interpolointi 7 3
Matemaattinen Analyysi / kertaus
Matemaattinen Analyysi / kertaus Ensimmäinen välikoe o { 2x + 3y 4z = 2 5x 2y + 5z = 7 ( ) x 2 3 4 y = 5 2 5 z ) ( 3 + y 2 ( 2 x 5 ( 2 7 ) ) ( 4 + z 5 ) = ( 2 7 ) yhteys determinanttiin Yhtälöryhmän ratkaiseminen
Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160
Kuvaus Määritelmä Oletetaan, että X ja Y ovat joukkoja. Kuvaus eli funktio joukosta X joukkoon Y on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon X alkioon täsmälleen yhden alkion, joka kuuluu joukkoon Y. Merkintä
Tehtävä 2. Osoita, että seuraavat luvut ovat algebrallisia etsimällä jokin kokonaislukukertoiminen yhtälö jonka ne toteuttavat.
JOHDATUS LUKUTEORIAAN syksy 017) HARJOITUS 6, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. Etsi Pellin yhtälön x Dy = 1 pienin positiivinen ratkaisu kun D {,, 5, 6, 7, 8, 10}. Ratkaisu 1. Tehtävässä annetuilla D:n arvoilla
Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu
Talousmatematiikan perusteet: Luento 14 Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu Luennolla 6 Tarkastelimme yhden muuttujan funktion f(x) rajoittamatonta optimointia
Lineaarialgebra a, kevät 2018
Lineaarialgebra a, kevät 2018 Harjoitusta 4 Maplella restart; with(linalg): Warning, the protected names norm and trace have been redefined and unprotected Osassa seuraavista on temppuiltu Maplella, eikä
Matemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op
Matemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op Aloitustehtävät Perehdy netissä olevan oppaan http://mtl.uta.fi/opetus/matem_ohjelmistot/matlab lukuihin 0 Johdanto, 1 matriisit ja vektorit sekä 4 Ohjelmointi
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3
Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Laskuharjoitus 4 / vko 40
Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Laskuharjoitus 4 / vko 40 Alkuviikolla harjoitustehtäviä lasketaan harjoitustilaisuudessa. Loppuviikolla näiden harjoitustehtävien tulee olla ratkaistuina harjoituksiin
Lisä- ja projektitehtäviä V3-kurssille
17.1.2003 Heikki Apiola..H/projekti/teht.pdf (ei linkkiä mistään) Lisä- ja projektitehtäviä V3-kurssille Kirsti Vettenranta, kvettenr@cc.hut.fi Hanna.Hovi@hut.fi Maple-avustusta read("../maple/v302.mpl");
Likimääräisratkaisut ja regularisaatio
Luku 3 Likimääräisratkaisut ja regularisaatio Käytännön inversio-ongelmissa annettu data y ei aina ole tarkkaa, vaan sisältää häiriöitä. Tuntemattomasta x on annettu häiriöinen data y F (x + }{{}}{{} ε.
1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a
Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen
Yleiset lineaarimuunnokset
TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma Kari Tuominen Yleiset lineaarimuunnokset Matematiikan ja tilastotieteen laitos Matematiikka Toukokuu 29 Tampereen yliopisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Käänteismatriisi 1 / 14
1 / 14 Jokaisella nollasta eroavalla reaaliluvulla on käänteisluku, jolla kerrottaessa tuloksena on 1. Seuraavaksi tarkastellaan vastaavaa ominaisuutta matriiseille ja määritellään käänteismatriisi. Jokaisella
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 9 Ti 4.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 9 Ti 4.10.2011 p. 1/44 p. 1/44 Funktion approksimointi Etsitään p siten, että p f, mutta ei vaadita, että
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
Matematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Suunnattu derivaatta Aluksi tarkastelemme vektoreita, koska ymmärrys vektoreista helpottaa alla olevien asioiden omaksumista. Kun liikutaan tasossa eli avaruudessa
Matriiseista. Emmi Koljonen
Matriiseista Emmi Koljonen 3. lokakuuta 22 Usein meillä on monta systeemiä kuvaavaa muuttujaa ja voimme kirjoittaa niiden välille riippuvaisuuksia, esim. piirin silmukoihin voidaan soveltaa silmukkavirtayhtälöitä.
Pienimmän Neliösumman Sovitus (PNS)
Pienimmän Neliösumman Sovitus (PNS) n = Havaintojen määrä (Kuvan n = 4 punaista palloa) x i = Havaintojen ajat/paikat/... (i = 1,..., n) y i = y(x i) = Havaintojen arvot (i = 1,..., n) σ i = Havaintojen
mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja Systeemianalyysin laitos -e mplperusteet. Tiedosto: mplp00.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x ( x )( + x ). Kokeile funktiota simplify. 2. mplp002.tex
Regressioanalyysi. Kuusinen/Heliövaara 1
Regressioanalyysi Kuusinen/Heliövaara 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Oletetaan, että haluamme selittää jonkin selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelun joidenkin
5 Lineaariset yhtälöryhmät
5 Lineaariset yhtälöryhmät Edellisen luvun lopun esimerkissä päädyttiin yhtälöryhmään, jonka ratkaisemisesta riippui, kuuluuko tietty vektori eräiden toisten vektorien virittämään aliavaruuteen Tämäntyyppisiä
Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.
Laskuharjoitus 1A Mallit Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. 1. tehtävä %% 1. % (i) % Vektorit luodaan
x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu
2 Interpolointi Olkoon annettuna n+1 eri pistettä x 0, x 1, x n R ja n+1 lukua y 0, y 1,, y n Interpoloinnissa etsitään funktiota P, joka annetuissa pisteissä x 0,, x n saa annetut arvot y 0,, y n, (21)
Lineaarikuvauksen R n R m matriisi
Lineaarikuvauksen R n R m matriisi Lauseessa 21 osoitettiin, että jokaista m n -matriisia A vastaa lineaarikuvaus L A : R n R m, jolla L A ( v) = A v kaikilla v R n. Osoitetaan seuraavaksi käänteinen tulos:
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt
MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Matriisinormi, häiriöalttius Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 2015 1 / 14 R. Kangaslampi matriisiteoriaa Matriisinormi
Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia
Yhteenlaskun ja skalaarilla kertomisen ominaisuuksia Voidaan osoittaa, että avaruuden R n vektoreilla voidaan laskea tuttujen laskusääntöjen mukaan. Huom. Lause tarkoittaa väitettä, joka voidaan perustella
Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät
Matematiikan peruskurssi K3/P3, syksy 25 Kenrick Bingham 825 Toisen välikokeen alueen ydinasioita Alla on lueteltu joitakin koealueen ydinkäsitteitä, joiden on hyvä olla ensiksi selvillä kokeeseen valmistauduttaessa