Kulttuurin, nuorisotyön ja hyvinvoinnin YHTYMÄKOHTIA

Transkriptio

1 Kulttuurin, nuorisotyön ja hyvinvoinnin YHTYMÄKOHTIA Hanketreffit Oulu Elina Vanhapiha Sisältö 1. Kolmas lähde 2. Hyvinvointia palveluilla 3. Kulttuurista hyvinvointia nuorille - Lupaavia käytäntöjä 4. Yhdessä eteenpäin

2 KOLMAS LÄHDE Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana koordinaatio Valo Hyvinvointipalveluksi katsotaan toiminta, jossa yhteisö tuottaa vastikkeellisesti ostopalveluna, yhteistyösopimuksella tai suoraan asiakkaalle myytävän palvelun, jonka tarkoitus on edistää asiakkaan tai kohderyhmän hyvinvointia. Kolmas lähde Monialaisuus-pilottia 4

3 Lukuja PILOTTIHANKETTA, joissa toimii YHDISTYSTÄ hyvinvointipalvelujen tuottajina KUNNAN alueella YRITYSyhteistyökumppania HENKILÖÄ työllistynyt osa- tai kokopäiväisesti HENKILÖTYÖVUOTTA MILJOONAA euroa Suurin osa kehittämisohjelman 14 pilottihankkeesta ja 150 yhdistyksestä on kehittänyt hyvinvointipalveluita yhteistyössä kunnan kanssa, mutta kolmessa pilottihankkeessa kehitetään palveluita myös työyhteisöille Kulttuurilähtöisiä pilottihankkeita HYMYKUOPAT Salon kaupungin kulttuuritoimi SOSIAALINEN SIRKUS Tampereen yliopiston Tutkivan VAIKUTTAVA SIRKUS teatterityön keskus MUSIIKKI ELÄMÄÄN Metropolia ammattikorkeakoulu KOLMIO Satakunnan ammattikorkeakoulu HYVÄN ELÄMÄN PALVELUITA Lapin Nuorison Liitto KOLMANNELTA SEKTORILTA 6

4 HYVINVOINTIA PALVELUILLA Mitä, miten, missä? Toinen eli julkinen sektori: Valtio ja kunnat Uusi kolmas sektori: Yhdistysten palvelutuotanto osana julkista palvelurakennetta Kolmas sektori: Yhdistykset, seurat, kansalaisjärjestöt, säätiöt, kirkot Ensimmäinen eli yksityinen sektori: Markkinat ja yritykset (osakeyhtiö, toiminimi, osuuskunta ) Neljäs sektori: Perheet ja kotitaloudet 8

5 TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOKONAISUUS (Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005) painopiste Mahdollisuuksien luominen Riskitekijöiden ja haittojen ehkäisy Hoito Kuntoutus Promootio (esim. kulttuuri, terveysvaikutusten arviointi osana päätöksentekoa, kirjastopalvelut) Terveyden edistämisen vaihtelu Primääripreventio (esim. pyöräilykypärän käyttö, rokottaminen) Sekundääripreventio (esim. kolesterolilääkitys, hampaan paikkaus) Tertiääripreventio (esim. olkapään fysioterapia, arjen taitojen uudelleen oppiminen) Voimavara- ja terveyslähtöisyys Riski-, oire- ja sairauslähtöisyys Mistä hyvinvointi syntyy? Lähdemme käsityksestä, joka on ihmistä lähellä. Hyvinvointi syntyy merkittävyyden tunteesta itselle ja muille - ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Ihmiselle tärkeät asiat luovat hyvinvointia, koska ne motivoivat. Jokainen toimija löysi keinoja kohdata ihminen. On tuntosarvet nähdä ja huomata, mikä on ihmiselle tärkeää, ja sitä kautta rakentaa toimintaa. Anu Taivainen, Hymykuopat-hanke

6 Mitä? Miten? Missä? KULTTUURIN MUOTOJA Musiikkia Tanssia Ilmaisua ja teatteria Sirkusta Kuvataidetta Tarinoita ja runoja Kuunnelmia, lyhytelokuvia ja AVtaltiointeja Muistelua Askartelua ja kädentaitoja Kokkausta Leikkejä ja pelejä TOIMINTAMUOTOJA Avoin toiminta Ryhmä- ja kerhotoiminta Kurssit Toimintatuokiot Työpajat Tapahtumat Keskustelutilaisuudet Retket Leirit Esitykset Yhteisölliset / soveltavat produktiot Esittelyt / vierailut Kummitaiteilijat ERILAISISSA KONTEKSTEISSA Päivähoidossa, perus- ja erityisopetuksessa Taiteen perusopetuksessa Hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä Opettajien VESOkoulutuksessa Perhekahvilassa Toimintaterapeutin ja taiteilijan työparitoiminnassa Perhekuntoutuskeskuksessa Palvelu- ja vanhainkodissa Orkesterin yleisöyhteistyössä Toimijoita Kulttuuriyhdistykset Kotiseutu- ja kyläyhdistykset Nuorisoseurat Vanhempainyhdistykset Ammattikorkeakoulut VAPAAEHTOISPOHJALTA TOIMIVAT YHDISTYKSET AMMATTITAITEILIJOIDEN YHDISTYKSET Elokuvan ja tanssin aluekeskuksia Kansanmusiikkiyhdistys Konserttikeskus Musiikkiopisto Näyttämö- ja esitystaiteen yhdistyksiä Sanataideyhdistyksiä Sirkuskouluja ja keskuksia Taiteilijaseuroja Tuliteatteri Kuvataiteilijoita Mediataiteilijoita Muusikoita ja musiikkipedagogeja Nukketeatterin ammattilaisia Sanataiteilijoita Sirkusohjaajia Tanssijoita ja koreografeja Teatterin ammattilaisia

7

8 KULTTUURISTA HYVINVOINTIA NUORILLE - Lupaavia käytäntöjä FYYSINEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI SOSIAALINEN

9 Miksi kulttuurilähtöiset palvelut kiinnostavat juuri nyt? - Koska niillä on kipeästi kaivattuja, monitasoisia vaikutuksia! KOKEMUKSIA VAIKUTUKSIA TAIDELÄHTÖISET MENETELMÄT TOIMINTA Kokeilu Tekeminen Uuden luominen Esiintyminen Kokeminen Keskustelu Havainnointi Tulkinta Osallisuus Oivaltaminen Onnistuminen Omien rajojen rikkominen Positiivis. huomion saaminen Uudet näkökulmat itseen, muihin ja omaan työhön Omasta roolista irrottautuminen Motivoituminen Tasavertaisuus Iloitseminen Itsetuntoon Itsetuntemukseen Kehonhallintaan Elämänhallintaan Arjen toimintakykyyn Omakohtaisen hyvinvointiin Keskinäiseen luottamukseen Yhdenvertaisuuden ilmapiiriin Sosiaalisiin taitoihin Kykyyn oppia uutta Roolien uudelleen jäsentymiseen Esimerkki: Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia Case Otsolan kannatusyhdistyksen nuorisotyö Lähde: Vuorovaikutuksessa vaikuttamiseen selvitys. Kolmas lähde

10 Hyvinvointivaikutuksia syntyy itse tekemällä Nuoret itse tekemässä ja edelleen hankkeet ja yhdistykset tätä tukemassa. Merkittävää on osallisuus olla mukana erilaisen kulttuurin tuottamisessa ja kokemisessa! 19 CASEBOOK / Ihmisen elinkaaren mukaiset caset: Nuoret käärivät hihat 32. Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseen Muuramen Innola ry 33. Liikunnasta vaihtoehto tietokoneen pelaamiseen Valkeakosken Haka ry 34. 4H-yhdistys valmentaa kesätöihin Hämeenlinnan 4H-yhdistys ry 35. Minkä värinen on meri sinun maassasi? Mediakasvatuskeskus Metka ry 36. Draaman eväillä työnhakuun Kokkolan 4H-yhdistys ry 37. Miten saada nuoret mukaan palveluihin? Suomen Taiteilijaseura, Suomen Säveltäjät ry, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry 38. Yhdistyksen ja kaupungin toimiva yhteistyö heijastuu myös nuorten toimintaan Otsolan Kannatusyhdistys ry 39. Lähiön lapsille ja nuorille sirkus on säännöllinen harrastus Sirkusyhdistys Magenta ry 20

11 CASEBOOK / Case 32: Yhdistys kannustaa nuoria omaehtoiseen tekemiseen Muuramen Innola ry Kuntayhteistyö: Yhteistyöhön kuuluvat säännölliset tapaamiset ja yhteiset työhyvinvointipäivät Työhyvinvointipäivät voivat olla osa yhteistyötä kunnan kanssa. Muuramen Innolassa on koettu tiivis kuntayhteistyö elintärkeäksi, koska yhteistyömuodot tukevat ja lisäävät koko kunnan toimintoja. Yhteistyötä lähdettiin rakentamaan säännölliseksi ja tiiviiksi tapaamisten sekä yhteisten toimintojen avulla. Kuukausittaisten ajatusten ja tiedonvaihtoon keskittyneiden tapaamisten lisäksi keksittiin yhteisten työhyvinvointipäivien pitäminen yhdistyksen ja kunnan nuorisopalveluiden kesken. Yhteistyön myötä molemmat voittavat, kun ei tehdä päällekkäistä työtä ja apua löytyy tarvittaessa yli rajojen. 22

12 CASEBOOK / Ihmisen elinkaaren mukaiset caset: Koulun arki muuttuu 10. Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänä S-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry 11. Kaverisirkus kutsuu harrastamaan Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo 12. Liikuntakoordinaattori luo liikettä koulupäivään Hämeen Liikunta ja Urheilu ry 13. Opimme kaikin aistein Sirkus Supiainen ry 14. Voimisteluseurasta liikuntatunteja peruskoulun ohjelmaan Olarin Voimistelijat ry 15. Yhteistyökumppaneiden palaute suuntaa palveluiden kehittämistä Loimaan 4Hyhdistys ry 16. Liikkavälkkä tuo riemua alakoulun välitunneille Valkeakosken Haka ry 17. Sirkusesitys yhdistää maahanmuuttajat ja valtaväestön Oulun Tähtisirkusyhdistys ry 18. Seura harjoittaa lasten motorisia taitoja koulun liikuntatunneilla Jyväskylän Voimistelijat -79 ry 23 Tanssikummi Hoitoalan arkeen perehtyneet tanssijataiteilijat työskentelevät vanhainkodeissa ja palvelutaloissa 3-5 kertaa viikossa useamman tunnin ajan Yhdistys toimii taiteilijan työnantajana ja kunta maksaa palvelusta laskua vastaan Hinta määräytyy taiteilijan TES:n mukaisesta palkasta sekä työnantajakuluista Palvelun minimikesto on kuukausi, jonka hinta on noin Läntinen tanssin aluekeskus ry

13 Kaverisirkus Lukuvuoden kestävä kerho tukea tarvitseville lapsille ja nuorille Kerran viikossa koulun iltapäivässä Osallistujat kutsutaan kunnan harrastuskyselyn ja opettajien tarvearvioinnin perusteella Kutsutut voivat tuoda oman kaverin mukanaan Ryhmässä aina kaksi koulutettua sosiaalisen sirkuksen ohjaajaa Kunnan sivistystoimi rahoittaa osana kerhotoiminnan tarjontaa Kulttuurikeskus PiiPoo ry CASEBOOK / Case 62: Liikunnan osaaja koulunkäyntiavustajana ja seuran työntekijänä S-kiekko Juniorit ry ja TuTo Hockey ry Yhdistelmätyö 4+4: Toimenkuvat yhdistämällä kokoaikainen työ Jääkiekkoliiton pilottihankkeessa Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kunnan ja urheiluseuran välillä ( ) kehitettiin yhteisiä toimintamalleja 14 jääkiekkoseuran ja kuntien välillä laajentamalla seuran työntekijöiden toimenkuvaa kuntatyön kentälle. Toimintamallia on toteutettu jääkiekkoseurojen ja peruskoulujen kesken niin, että seura on rekrytoinut työntekijän, jonka toimenkuvaan on voitu liittää koulunkäyntiavustajan, koulun liikuntakerhon vetäjän tai iltapäivätoiminnanohjaajan työ. Yhteistyö on mahdollistanut kokopäivätyöntekijän palkkaamisen. Koulujen näkökulmasta jääkiekkoseurat ovat toimineet hyvänä kanavana rekrytoida aktiivisia avustajia ja ohjaajia kouluun ja iltapäivätoimintaan. Kunta on tehnyt seuran kanssa ostopalvelusopimuksen koulunkäyntiavustajan viikkotuntien palkan mukaisesti ja seura on toiminut henkilön työnantajana. Yhteistyössä merkittävällä sijalla on keskinäinen luottamus. Koulujen kesälomakaudella työntekijä keskittyy seuratoimintaan, kuten urheiluleireihin. Näin työ on ympärivuotinen. Suurin osa jääkiekkoseuroissa ja kouluissa työskennelleistä liikunnan osaajista on ollut miehiä. Tällä on merkityksensä. Koulumaailma tarvitsee myös miehiä. 26

14 CASEBOOK / Case 25: Vilkkaille erityisryhmille tarvitaan luovia ratkaisuja Sorin Sirkus ry Työpari: Sirkusosaajan rinnalle sopii esimerkiksi nuorisotyöntekijä Sosiaalisessa sirkuksessa käytetään tyypillisesti kahta ohjaajaa kunkin ryhmän ohjaamisessa. Ohjaajaparin toiminnassa on mahdollista jakaa vastuita ohjaajien kesken ja jäsentää opetustilannetta. Ohjaajapareja muodostaessa voidaan yhdistää erilaista osaamista ja ohjaajat voivat tukeutua toistensa ammattitaitoon. Työn suorittamisen kannalta on tärkeää, että ainakin toisella sirkusohjaajalla on vankka sirkusalan koulutus ja työkokemus. Toinen ohjaajista voi olla esimerkiksi teatteri-ilmaisun ohjaaja, nuorisotyöntekijä tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, jonka kokemus sirkuksesta tulee omasta harrastuneisuudesta. 27 Kulttuuria ja nuorisotyötä Kolmio-hankkeessa Aistihäiriö Kuule minä sävellän! 28

15 YHDESSÄ ETEENPÄIN 29 Osallisena hyvinvoinnin tuottamisessa Verkostomaisuus, yhteiskehittäminen ja kokeilemisen kulttuuri istuu kulttuurin, nuorison ja hyvinvointipalveluiden risteyskohtaan hyvin Yhdistyksiä tarvitaan erityisesti sellaisten palveluiden luomisessa jotka eivät ole puhtaasti kaupallisia Yhteistyö tilaajan / kunnan kanssa voi tuoda enemmän kuin puhdas ostopalvelu 30

16 Katse ulos ikkunasta Kun sen ikkunan on kerran avannut, sitä on vaikea enää sulkea. Kun tällaisen hankkeen jälkeen mennään johonkin toiseen, missä ollaan vain omassa kuppikunnassa, se tuntuu jollain tavalla hankalalta olla ikkuna kiinni. Millä tavalla puhumme? Kieli vaikuttaa toimintaan, sillä luodaan odotuksia. Vastapuolen lähtökohdan huomioimalla oman asian voi saada paremmin perille. Puhetavalla tai diskurssilla tarkoitetaan tulkintaraamia, joka tuottaa määrätyssä toimintaympäristössä hyväksyttävät puhe- ja toimintatavat. Sosiaalinen todellisuus tuotetaan eri puhetavoilla, joten meillä on jatkuvasti ikään kuin neuvottelu päällä siitä, miten todellisuus tulkitaan. Samasta asiasta voidaan puhua eri valossa riippuen siitä, mihin diskurssiin kiinnitytään. Retoriset taidot ovat yhdistystoimijoille tässä mielessä jopa elinehto, koska omaa toimintaa perustellaan hyvin monille eri tahoille, jäsenille, lähiympäristölle, rahoittajille. Näkökulmia hyvinvointiin ja hyvinvointipalveluihin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoaloilla. Selvitys hyvinvoinnin diskursseista kolmannen sektorin palvelutoiminnassa 32

17 Hyödynnetään osaamista Learning Fast Organisational Development Diagnostics, Adaptability Leadership, Handling Pressure Deadlines Reporting to the Board Public Speaking Empathy Understanding the Subtext Courage People Management Change Management Partnerships and Alliances People Management Change Management Problem Solving Leadership Skills Learned as an Actor/Dramaturg Working in Teams Dealing with difficult individuals and people in difficult situations How these have been applied in other roles Project Work Review of Investment Portfolios Working efficiently towards a deadline Redundancies, Grievances, Disciplinary, Negotiations Character Analysis People Management Assembling Teams Reward Mechanisms Appraisals Creativity Imagination Conceptual Ability Innovation Leadership Resilience, Reflectiveness, Relationships, Risk (intuition), Resourcefulness Policy into Practice Research Problem Solving Importance of the narrative pathways Importance of Preparation and Routine Improvisation Change Management and Leadership Advocacy work Change Management, Organisational function and stability, Resilience and Self-Confidence Public Discussions Dealing with the Media Ideas Generation Systems improvement Lähde: Venu Dhupa, Global Challenges-Creative Talents tilaisuus k2014 Ajatuksia kulttuurialan osaamisen ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi Kuntien sitouttaminen uusien moniammatillisten kulttuuristen hyvinvointitoimintojen vakiinnuttamiseksi kuntien palveluihin Verkostoitumisen paikkoja - lisää vuorovaikutteisuutta. Pienille toimijoille eniten hyötyä tilaisuuksista, missä tulemme tutuiksi toisillemme ja voisimme luoda verkostoja Lisää verkottumista kv ja suomalaisten toimijoiden välillä Kulttuurialan palveluiden tutkiminen osallistamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta Lähde: Osallistujien palautekysely, Global Challenges Creative talents keskustelutilaisuudesta kevät

18 Monialaisen yhteistyön eteneminen Casebook: Kurkistaminen Tutustuminen Rinnakkaisuus Yhteistyö Timo Järvensivu, alustus Yhdistysten palvelutuotannon mahdollisuudet tilaisuussarjassa 35 Monialaisen yhteistyön rakennuspalikoita 1 Fokus terminologiasta tekemiseen Monialaisuus Hyvinvointi - Palvelu 2 Selkiytä tahtotila 3 Tunnista hyödyt ja vaikutukset 4 Ota asiakas mukaan 5 Tunne itsesi ja oma roolisi 6 Valmistaudu tekemällä taustatyöt 7 Kokeile nopeasti 8 Kirkasta yhteinen tavoite 9 Tunnista täydentävät osaamiset 10 Luo läpinäkyvyyttä, luottamusta ja läsnäoloa 11 Panosta viestintään ja kommunikointiin 12 Mahdollista tekemisen puitteet 13 Määrittele vastuut ja valtuudet 14 Resursoi riittävästi 36

19 Tukevaa materiaalia Kolmas lähde Handbook Casebook Näe-koe-tee Yhdistysten strategiaopas Palveluita monialaisesti opas (julkaistaan kesäkuussa 2014) Yhteistyöfoorumin malli (julkaistaan kesäkuussa 2014, työkalu 26 Handbookissa) Kolmannella lähteellä -kirja Vuorovaikutuksessa vaikuttavuuteen selvitys Selvitys hyvinvoinnin diskursseista kolmannen sektorin palvelutoiminnassa 37 Kiitos! Elina Vanhapiha Projektipäällikkö

20 Valokuvat Kolmas lähde, Polku I ja II koulutukset Niklas Meltio