2. Johtopäätökset edellisestä tilaisuudesta Karita Toivonen, asiantuntija koulupäivän liikunnallistaminen, Valo

Transkriptio

1 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA yhteisen tulevaisuuden rakentaminen Tavoitteena on rakentaa liikunnan ja urheilun koulutekemisen pelikenttää. Luomme yhteistä kouluyhteistyön tulevaisuutta! Toisen tapaamisemme tavoitteena on: 1. Ensimmäisen tapaamisemme johtopäätökset 2. Tavoitteiden täsmentäminen 3. Yhteisten toimenpiteiden työstö 1. Lupa liikkua ja urheilla koulussa prosessin kuvaus Jukka Pekkala, tilaisuuden ohjaaja 2. Johtopäätökset edellisestä tilaisuudesta Karita Toivonen, asiantuntija koulupäivän liikunnallistaminen, Valo - Kertaus viime kerrasta (työnyrkin johtopäätökset) - Kaikilla toimijoilla eri tulokulma, mitä enemmän löydetään yhteistä kuvaa, sitä peremmin voidaan auttaa lasten liikunnan lisäämisessä - Edellytykset yhteystyölle on olemassa, paljon sisältöä ja toimintatapoja - Miten paikallinen taso? Valtakunnallinen taso? Miten viestintä? - Luottamus syntyy yhteisen tekemisen kautta, sitä kautta syntyy uusia tapoja tehdä - Tunnistetaan, että kouluyhteistyössä on oltava aidosti mukana miten koulutekeminen sisältyy strategiaan? - Oma arvio mihin pystytään, monenlainen tekeminen mahdollista - OPS uudistus merkittävä paikka saada järjestöt/liikunta mukaan kouluihin - Koulu uusi toimintaympäristö monelle luottamus ansaittava ja oltava kärsivällinen tekemisessä

2 3. Työstö tavoitteista ja toimenpiteistä Yhdistävä näky Jukka Karvinen, asiantuntija, Likes - Tänään hahmotellaan yhteistä tahtotilaa ja yhdistävää näkyä Valtakunnalliselle tasolle - Erilaisia toimijoita Koordinaattoreiden kautta paikalliselle tasolle, seuroihin - Mihin painopiste? Vähän liikkuviin vai jo aktiivisiin? Onko eväitä mennä koulupäivien sisälle, tarjota apua arkeen? - Missä lasten liike tapahtuu? Onko olemassa kilpailutilannetta? Uusia kumppaneita? - Millainen mittari? Esim. osallistumisprosentit kerhoihin? - Paljonko tarvitaan rekrytointia ja seuroja jotta saadaan yhteistyö koulujen kanssa toimimaan? Työstö: Mikä muutos halutaan saada aikaan? (apuna taulukko, Karvinen ja Nuorisovastaavien tavoitekirjaus 21.4., Pekkala) Yhteenvetoa: - Jokaiselle lapselle liikunnallinen elämäntapa - Kokonaisuutena aktiiviseen koulupäivään panostus - Kasvatus eri lajien kautta, toiminnalliset menetelmät oppiaineiden sisältöihin - Yhteiskuntakasvatus lajien kautta (esim. joka miehen oikeus, liikenne, ympäristö), - Tietopolku minkälaista toimintaa tarvitaan / tarjotaan - Matalan kynnyksen kokeilut - Tärkeintä että lapsi liikkuu - Kaikille koululaisille koulupäivän aikana 1 h liikettä: onko liike oppimista edistävää vai liikunnallisia ja urheilullisia perustaitoja edistävää? Urheilua tukevaa, vai kouluympäristöä/oppimista tukevaa? - Monipuolisuus - Liikunta kokeiluluontoista, mahdollisimman montaa lajia, mistä innostuu voi jatkaa, urheiluseuroille luodaan hyvät edellytykset saada kanavat koulusta seuraan lajista innostuneille (Yhteistyö seura - koulu, Lisää liikettä perustaitoja tukien, liikkeen laatu ) - Monilajikerhot - Opettajat mukana kerhoissa (korvaus opettajille, tilat käytössä, osaamisen lisääminen), miten koulut otetaan/saadaan mukaan? (Rehtorit kaikki mahdollista jos nihkeät saa puhuttua asian puolelle) - Mikä merkitys kouluvierailulla on? Mikä on seurojen osaaminen? Mitä voidaan saada aikaan yhdessä? Mihin pystytään? Haastaa oma tekeminen - Koordinointi paremmaksi, seura seura tasollekin, koulutusta lisää (opettajat, seurat) - Moni opettaja varsin laiska paljon kiinni koulusta, mutta myös seurasta (aktiiviharrastajien vanhemmat: Kuka maksaa muiden lasten liikuttamisen?)

3 - Miksi tehdään yhteistyötä? Jokainen seura voi kokea eri tekemisen omalle lajille hyödylliseksi (kerhotoiminta, kokeilut..), ei rajata tekemistä - Lisää resurssia? Seura voi kokea taakkana, korvaus voi motivoida joitakin tekijöitä, erilaiset motiivit - Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen, tekijöiden tietoisuus toisistaan, halu tehdä yhteistyötä kouluissa ja seuroissa, molemmin puolin aktiiviset halukkaat seurat/koulut tietoon, - Mennäänkö kouluun liikunnan perusteilla? Mennäänkö oppimisedellytykset edellä? Jälkimmäinen perustelu pakko ostaa = koulun perustehtävä, - Matalan kynnyksen kerhot tarvitsevat lisää osaamista ohjaajilta - Millä tavalla yhteyttä otetaan? Ei pelkkä sähköposti.. kohtaaminen tärkeää, miten tiedon välittäminen tapahtuu (kaksi suljettua tahoa koulu seura)? - Ajanhallinta: Kuntalaisten omaisuus yhden ihmisen, viraston (rehtorin) hallussa, koulut auki , osan aikaa koulun käytössä, osan aikaa muussa käytössä (malleja olemassa): hallinnollinen päätös > edunvalvonta - Resursointi: ohjaajat seuraryppäiden käytössä (osaaminen kaikista lajeista), ohjaajapooli, ei omaa ohjaajaa kaikilla pienillä seuroilla Työstö: Millä toimenpiteillä maailma muuttuu? - Kaikkea on, monenlaista tehdään, ratkaisevaa on miten kohdataan toisemme (koordinaattorit, mentorit jne, jotka löytävät yhteistyökumppanit) - Eri tasot esim. kerhoissa? Sama koriskerho monta vuotta tylsistyttää - Liikunnan perustelu tärkeää, kun kouluja lähestytään liikunnan vahvuuksien nostaminen - Jokaiseen kuntaan lasten liikunnasta kiinnostunut koordinaattori - Tietoisuutta lisättävä (koulutus, osallistaminen, innostavaa, läpileikkaavaa) - Oppimista tukeva liikuntasuunnitelma (lähtee jo varhaiskasvatuksesta), koulu mukana, myös seura yhteinen missio jossa koululla oma rooli, tukemassa muuta oppimista - Koulu on yhteisö, yhden opettajan innostaminen ei vielä riitä - Koordinaattori esim. aluejärjestössä? Joku toimisi myös valtakunnallisesti kokoamassa alueellista tekemistä - Yhteinen toimintatapa, kulttuuri, valtakunnalliset tuotteistukset (Valo) - Liikunta on enemmänkin kuin oppitunnit, kulttuurin muutos, opettajakoulutukseen vaikuttaminen, lobbaus (valtakunnallinen ja paikallinen) - Esim. Luokasta luontoon: kova kysyntä oppiaineiden toiminnallistamiseksi, - - Opettajakoulutuslaitokset itsenäisiä: jokaisessa omat keinonsa päästä sisään, Suomen Latu tekemässä tätä työtä - Mikä on laadun tae kouluyhteistyölle? Sinetin tyyppinen tunnus, jolla koulu tietää että seura/laji toimii laadukkaasti/sydämellä? Yhteinen tausta/koulutus lajeilla

4 - 1/3 yhteiskunta vastaisi lajikokeiluista ja kerhoista (resurssit), 1/3 seura vastaisi lajiharjoituksista, 1/3 omatoiminen liikkuminen -> millä tätä lisätään? - Mittari? Osa kouluista tyytyväisiä siihen, että lapset tulevat kerhoihin, osa vasta kun seuran harjoituksiin tulee lapsia, Määriteltävä mikä on hyvä tulos - Kolme kokonaisuutta: osaamisen kehittäminen, toimintamalli, liikkeen lisääminen (ääripäät) - Tilat täytyy saada käyttöön 100% 4. Osaamis- ja palvelukeskus kokonaisuus, versio 2.0 Aino-Maija Siren, aluejohtaja, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry ohjausryhmässä käyty läpi, ei lopullinen versio -> kohti versiota 3.0, kesäkuun alkuun asti otetaan mielellään kommentteja vastaan - Neljän painopisteen osalta: yksi sisältö on oleellisesti muuttunut (termi) edellisestä versiosta - Tämän päivän työstöt otetaan huomioon kun mietitään yhden painopistealueen toimintamalleja - Yhteinen yksinkertainen nimi muotoilussa - Vallalla Sekatyömieskulttuuri : saako kaikki tehdä sitä missä on hyvä? Jaetaanko osaamista? - Julkinen raha ei lisäänny, tällä on kuitenkin saatava lisää aikaan - Selkiyttämistä, tehokkuutta panostus isommin yhteistä tekemistä edistäviin asioihin ( vähemmän on enemmän ), jaetaan osaamista - Alueellisen toiminnan vuosirytmi mahdollistetaan paremmin kunnalliseen taloudensuunnitteluun mukaan menon - Alueelliset yhteiset tuloskortit: lajien paikalliset toimijat, aluejärj. akatemiat jne - Aikataulutus toimenpiteille vuosittain täydentyvä, yhdessä suunnitellen ja tehden - Tulostavoite: Alueellisesti muodostetaan -> iso kuva Kommentit versiosta 2.0: - Ensivaikutelma positiivinen, yhteinen tuloskortti hyvä, yhteinen nimittäjä mieleinen (brändi) - Olemassa oleva tekeminen saatava hyvin lomitettua uuteen 5. Liikkuva koulu - urheilujärjestöt sen voimavarana Antti Blom, ohjelmajohtaja, Liikkuva koulu - Liikunnan lisääminen yhteistyössä ei ole osaamisesta kiinni, kaikki tunnistavat hyvin mistä kyse: Kysymys on siitä miksi ei ole tehty mitään asian edistämiseksi?

5 - LK tavoitteet osittain yhtenevät tämän työn kanssa - LK pitkä tausta takana, uutta : urheilevien oppilaiden huomioiminen osana kokonaisuutta - LK seuraavan neljän vuoden aikana: keskeistä koulujen välinen yhteistyö, vertaistyö (tulenee korvaamaan täydennyskoulutusta, panos-tuotos -suhde parempi parin päivän innostaja-seminaareilla kuin pitkillä koulutuksilla) - Fyysisen aktiivisuuden osalta jaottelu: yksilö itse ei jaottele päivää -> koko päivä mukana koulua tavoitteena saada mukaan seuraavan hallituskauden aikana - Joustava koulupäivä (Lea Pulkkinen): meidän tavoitteet sopivat ehdotuksiin - Lisää liikkumavaraa kouluun, mutta käytännön toteutus mm. tiloista riippuvainen (kerhot keskellä päivää) korostukset: Osallisuus, koulun itsearviointi, vastuullisuus ja pitkäjänteisyys (muut: yhdessä tekeminen, käytännönläheisyys, pienin askelin etenemistä) -> Mitä on oppilaiden aito osallisuus? Opettajalla tulee olla käsitys siitä miten tavoitteeseen päästään, mutta kuitenkin lapsia osallistaen - Muutos ei tapahdu hetkessä - Joitakin itsestäänselvyyksiä pitää keksiä uudelleen (esim. liikuntasalin käyttö välitunneilla, tuodaan välineet käytävälle) Yhteinen käsitys tavoitteista, keinoista ja kunkin toimijan rooleista tavoitteen saavuttamiseksi - Vähän liikkuvat liikkuvat eri aikana: paljon liikkuvat liikkuvat silloin kun kukaan ei kiellä (välitunnit ennen koulua jne), vähän liikkuvat silloin kun pakotetaan (liikuntatunnit) - Tilaa ja aikaa liikkelle lasten näkökulmasta ehdotukset ei vaadi paljoa, itsestään selvät rajoitteet pitää saada pois koulupäivästä - Vielä enemmän koulut kaipaavat kumppania jonka kanssa päästä tekemään asiaa yhdessä - Kuntakohtaisia malleja olemassa miten toimintaa on järjestetty lajien ja koulujen välillä - Huomioitava urheilun tuomisessa kouluun yhteisöllisyyden edistäminen, ei vain lahjakkaat ja aktiiviset (esim. aktiiviset/parhaat pelimatkalle liikunnanopettajan kanssa, sijainen liikuttamassa heikompia ), urheilu koulussa mahdollista kun toimenpiteet koskee kaikkia oppilaita - Monta muuttuvaa tekijää, tavoitteen toteutukseen ei liene yhtä oikeaa mallia - Miten tehdään kouluyhteistyötä kun ammattilaisorganisaatio (koulussa korkeakoulutetut ihmiset) kohtaa lastenohjaajakurssitetut vapaaehtoiset - Tarjotaan sitä mitä kunta tai koulu haluaa ottaa vastaan (kunnioitetaan eri tahoja) - LK: mukana tällä hetkellä 1000 koulua, 2010 aloitettu 45 koululla

6 - Vastaavan kaltaisia projekteja käynnissä monissa maissa (Tanskassa iso muutos kouluihin ylhäältä päin, liikunta mukana, toimintamalleja haetaan) 6. Jatkotyöstö toimenpiteistä - kouluyhteistyön portaat Luonnos lajien toimintatasoista koulussa Marko Viitanen, nuorisopäällikkö, Palloliitto - Mitä on seura koulu yhteistyö - Tehdään näkyväksi se, mitä tekeminen koulun kanssa eri tasoilla - Tasopohjaan kirjattu jotain asioita, mitä tekemistä on ollut olemassa (kertaus: kampanjat, materiaalit, LK-tekeminen) - Mitä nähdään olevan tekemisen tasolla 1? Mitä sitten kun pystytään tekemään vähän enemmän? Taso 3 jo intensiivinen yhteistyö mitä se voisi olla - Oma laatujärjestelmä koulu-seurayhteistyöhön - Meille työkalu kehitystyöhän, mihin laitetaan lisää paukkuja, missä mennään - Voidaan koota esimerkkejä, mitä joku on tehnyt hyvin - Kirkastaa käytännön tavoitteita - Alueet näkevät tarkemmin mitä kokonaisuudessa / lajeissa tapahtuu - Myyntipuhe: pystyy kuvaamaan mitä meillä on opettajille, oppilaille, koulupäivän aikana, jälkeen - Täytyy olla hyvin kuvattuna mitä tarjolla tästä työstöstä väline myyntiin - Tasot voivat olla oleellinen osa koulustrategiatyön lopputulosta, konkreettinen työkalu Kommentit: - Kouluyhteistyö, olosuhdekartoitus mitä tarkoitetaan? Käsitteet avattava, puhutaanko samoista asioista? - Hyväksytään että ei ole optimaalisia olosuhteita, olemassa olevat hyödynnetään maksimaalisella mahdollisella tavalla - Tasolla 1 pitäisi jo löytyä yhteistyötahot - Onko yksi laji tekemässä taso 1? Yhteistyössä muiden kanssa taso 4? - Lajien yhteiset tuotokset, yhteinen koordinointi puhuttaa, tyhy-toiminta, ap/iptoiminta (selvitettävä millä tarkoitetaan mitäkin, esim. lakisääteinen toiminta, koulun kerhotoiminta, seurojen kerhot.. kelpoisuusehdot, resurssit, vaatimukset) - Taso 4: kuntatason yhteistyö mukaan, koulutuskohtaan lajikoulutukset/luennot, tapahtumat ja kampanjat valtakunnallisesti pienemmistä isompiin kokonaisuuksiin, - Taso 1 perusolosuhteiden varmistaminen, esim. suunnistuskarttojen tarjoaminen kouluille, tuntimallit, yhteistyö opettajien kanssa suunnittelussa ja toteutuksessa, ei lajien tekijät toteuttamassa

7 - Jos kaikki seurat lähtevät tarjoamaan palveluitaan: monta seuraa tarjoamassa samaa -> Koordinaattori antamassa täsmennettyä tietoa, - Tilat seurojen käytössä koulussa (taso 1) - Koulunkäyntiavustajat myös mukana koulutuksissa - Tapahtumat ja kampanjat: tapahtumia yhdessä eri lajien kanssa, lajiryhmillä yhteisiä materiaaleja kouluihin (helpompi lähteä liikkeelle) - Monipuolisuuden huomioiminen, ei aina lajipää edellä - Onko tasoissa riski, että estää yhteistyötä lajien välillä? - Tavoite: jossain vaiheessa laji tekee itsensä tarpeettomaksi on osa koulun arkea/toimintaa, päästäänkö tällaiseen? - Tasolta toiselle nouseminen vaatii vuosien työn, sitoutumista, satsausta (toiminnan taso, vaatimukset nousevat joka osa-alueella) - Opekoulutustilaisuuksiin lajit mukaan, - Koulun ja seuran yhteistyösopimus (mitä koulu voi antaa seuratoiminnalle? paljon osaamista mitä voisi seurassa käyttää) 7. Päivän yhteenveto ja osallistujien evästykset jatkotyölle Jukka Pekkala - Paljon hyvää materiaalia päivästä kasaan, erilaisia ajatuksia, aineksia - Työnyrkki kokoontuu maanantaina 4.5. ja koostaa päivän ryhmien ajatukset seuraavaan kertaan - Kesäkuussa kolmannessa tapaamisessa työstetään luonnosversiosta vielä eteenpäin - Kesän jälkeen lopulliset viilaukset ja varsinainen tekeminen viimeistään käyntiin - Yhteenvetojen ja arvioinnin lisäksi Mari Routti esittelee uutta OPSia ja Tuula Paataja mukana esittelemässä viestintäsuunnitelmaa Seuraavaan yhteinen tapaaminen