MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 18/02 Maatalousosasto Pvm Dnro 1134/01/2002

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 18/02 Maatalousosasto Pvm Dnro 1134/01/2002 TE-keskusten maaseutuosastot Ahvenanmaan lääninhallitus Voimassaoloaika toistaiseksi KASVIHUONETUOTANNON TUEN, PUUTARHATUOTTEIDEN VARASTOINTITUEN JA METSÄMARJOJEN JA -SIENTEN VARASTOINTITUEN VALVONTAOHJEET 1. Yleistä Valvontavastuu Valvontaotannat Valvontavastuu kasvihuonetuotannon tuesta, puutarhatuotteiden varastointituesta ja metsämarjojen ja -sienten varastointituesta kuuluu työvoima- ja elinkeinokeskuksien maaseutuosastoille ja Ahvenanmaalla Ahvenanmaan lääninhallitukselle. Tarkastajan tulee olla riittävän perehtynyt tarkastuksen alaiseen tukijärjestelmään. Maa- ja metsätalousministeriö tekee kasvihuonetuotannon tuen ja puutarhatuotteiden varastointituen osalta keskitetyn otannan. Metsämarjojen ja -sienten varastointituessa valvontaotannassa ovat kaikki hakijat. Kaikki keskitettyyn valvontaan valitut tilat valvotaan. Maaseutuosastot ja Ahvenanmaan lääninhallitus voivat valita tiloja valvontaan myös omana otantana. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä tehtäväksi lisävalvontoja. Paikanpäällä suoritettavaa valvontaa ei tarvitse tehdä, jos hakijan tukihakemuksesta todetaan, että kyseisen tuen tukisumma jää alle 50,46 euroa. Jos tällainen tila on valittu otantaan, valitaan sen tilalle uusi. Valvontatietojen raportointi Valvontaan valittu tila pidetään tukisovelluksessa "kesken" -tilassa, kunnes tila on valvottu, hyväksytyt alat ja määrät sekä valvontatiedot ja -seuraamukset on tallennettu. Metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakemukset, valvontapöytäkirjat ja maksupäätökset tulee lähettää tiedoksi maa- ja metsätalousministeriöön, koska tämän tuen tietojenkäsittelyyn ei ole automaattista tallennus- ja raportointijärjestelmää.

2 Valvontakäynnin alussa Tuen hakijalle voidaan ilmoittaa ennakolta tulevasta valvonnasta. Ilmoituksella varmistetaan, että tuen hakijalla tai hänen edustajallaan on tilaisuus osallistua valvontaan. Jos ketään ei ole paikalla, valvonta suoritetaan. Tarkastajalla tulee olla valvontapassi tai maaseutuosaston/ahvenanmaan lääninhallituksen myöntämä valvontavaltuudet sisältävä asiakirja, joka on tarvittaessa esitettävä tarkastettavalle. Valvontaa aloitettaessa tarkastajan tulisi kertoa tarkastuksen tarkoituksesta, käytettävistä valvonta/mittausmenetelmistä sekä tarkastuksen kohteen valinnasta mikäli se ei vaaranna valvonnan suorittamista. Valvontakäynnin aikana Valvontapöytäkirja Kaikki hakijan tukihakemuksessa olevat tilat tarkastetaan. Kun hakijalle on valvonnasta ilmoitettu tai kun valvontaa parasta aikaa tehdään, ei hakijan ilmoittamia valvonta-ajankohtaan tai aikaisempaan tuotantoon kohdistuvia muutoksia voida hyväksyä ellei kyseessä ole ilmeinen virhe tai ylivoimainen este. Jos valvontakäynnin aikana havaitaan hakijan toimintaan kohdistuva muu vakava epäkohta, on siitä ilmoitettava sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan asia kuuluu (katso rikoslaki 563/ luku 10 ). Havaituista epäkohdista huomautetaan hakijalle suullisesti mikäli mahdollista ja annetaan siten tilaisuus esittää kysymyksiä epäselvistä asioista. Hakijalle kerrotaan mitkä tukiehdot eivät täyty ja miksi sekä mikä on valvonnan seuraus ja miten valvonnan tuloksesta voi valittaa. Valvonnoissa käytetään kullekin tukityypille maa- ja metsätalousministeriön laatimaa valvontapöytäkirjamallia. Valvontapöytäkirjaan merkitään valvonnassa todetut/mitatut asiat sekä havaitut tukeen vaikuttavat poikkeusjärjestelyt mahdollisimman tarkasti. Tuen hakijalle tai hänen edustajalleen varataan mahdollisuus valvontaa koskevien mielipiteiden kirjaamiseen valvontapöytäkirjaan. Valvontapöytäkirjan allekirjoittavat tarkastaja ja tuen hakija tai hänen edustajansa. Jos valvontapöytäkirjaa ei saada tehdyksi valmiiksi valvontakäynnin aikana, voidaan se toimittaa tuen hakijalle jälkikäteen, kuitenkin mahdollisimman nopeasti valvontakäynnin jälkeen. Tällöin alkuperäisestä valvontapöytäkirjasta otetaan kopio työvoima- ja elinkeinokeskukseen tai Ahvenanmaan lääninhallitukseen kunnes allekirjoitus on hankittu. Allekirjoituksen jälkeen valvontapöytäkirjaa ei saa muuttaa ilman uutta hyväksymismenettelyä. Valvontapöytäkirjat on dokumentoitava ja säilytettävä niin, että niiden avulla pystytään jälkikäteen selvittämään valvonnan eteneminen sekä siinä todetut asiat etenkin tapauksissa, joissa sama tila valvotaan useampaan kertaan. Valvontapöytäkirjan tiedoista lasketaan tukeen kohdistuvat valvontaseuraamukset, jotka tallennetaan tukisovellukseen. 2

3 2. Tukikohtaiset valvontamenettelyt 2.1. Kasvihuonetuki Otanta ja valvonta-ajankohta Valvontakäynti Ministeriö tekee keskitetyn otannan tukivuoden hakijoista. Työvoima- ja elineinokeskuksen maaseutuosasto ja Ahvenanmaan lääninhallitus voivat tehdä oman otantan heti hakemustietojen tallentamisen jälkeen. Oma otanta tulee kohdistua tiloille, joilla on ollut valvontaseuraamuksia edellisinä vuosina, ovat uusia hakijoita, ovat hakeneet poikkeuslupaa, ovat epäiltäviä tai joista on tehty ilmianto. Oma otanta kirjataan tukisovellukseen omana valvonta-ajona. Valvonta-ajankohta on tukihakemuksen jättämisen jälkeen haetulla viljelykaudella. Viljelykauden pituus, viljelyn aloittaminen, tauot ja päättyminen käyvät ilmi viljelysuunnitelmasta. Koska kaikkien tukiedellytysten tulee täyttyä koko viljelykauden aikana, valvontakäynti voidaan tehdä milloin tahansa viljelykautena, jota hakemus koskee. Suositeltavaa on, että pitkän viljelykauden tuen edellytykset tarkistettaisiin useammalla kuin yhdellä valvontakäynnillä. Valvontakäyntiä ei kuitenkaan kannata tehdä silloin, kun viljelysuunnitelman mukaan viljelyssä on tauko, koska tukikelpoiset kasvit ja niiden viljelyalat on kuitenkin todettava. Valvontakäynnillä todetaan seuraavat asiat: - mitataan tukihakemuksessa ilmoitettujen kasvihuoneiden pituus ja leveys (ulkomitoin) - mitataan tukeen oikeuttamaton ala (mitataan sisämitoin ja vähennetään kasvihuoneen ulkomitoin lasketusta alasta) - todetaan kasvihuoneessa viljelyssä olevat kasvit (verrataan viljelysuunnitelmaan) - arvioidaan onko kasvien viljely paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaista - kasvihuoneen rakenteita ja viljelykautta koskevat tekniset vaatimukset - kaikki poikkeusolosuhteet ja -järjestelyt kirjataan valvontapöytäkirjaan Tukikelpoiset kasvit Ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan taimituotanto on tukikelpoista, vaikka se tapahtuisi erillisissä taimikasvatushuoneissa. Taimikasvatushuoneiden tulee kuitenkin täyttää 1.5. viljelyvaatimus sekä olla teknisiltä vaatimuksiltaan haetun viljelykauden mukaisesti tukikelpoisia. Taimituotannon on jäätävä viljelijän omaan kasvihuonekäyttöön (myyntiin tapahtuva taimituotanto ei ole tukikelpoista). Emokasvituotanto on tukikelpoista edellyttäen, että kasvi kuuluu tukikelpoisiin kasveihin. Emokasveja ovat esimerkiksi kukista saintpauliat. Itujen, versojen yms. viljely ei ole tukikelpoista. Kasvien pelkkä esilläpito, säilyttäminen ja varastointi ei ole tukikelpoista. Tällöin 3

4 vuodesta toiseen samoista kasveista ei saa tukea (ts. kasvista saa tuen vain kerran). Myyntikasvihuoneesta on tukikelpoista vain ne alat, jotka ovat viljelykäytössä. Amppelimansikka on tukikelpoinen ruukussa viljeltävänä koristekasvina. Vain puhtaat rapeakeräsalaattilajikkeet katsotaan rapeakeräsalaatiksi; ei risteymälajikkeita. Vna (22/2002 ja 23/2002) lyhyeeseen ja pitkään tukeen oikeuttavat: tomaatti, kasvihuonekurkku, salaatti, tilli, persilja, paprika, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut ruukussa viljeltävät koristekasvit; vain lyhyeen tukeen oikeuttavat: avomaankurkku, kiinankaali, rapeakeräsalaatti Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa Viljelyä, jossa kasvit ovat harvakseltaan, arvioidaan sen mukaan onko viljelyssä noudatettu paikkakunnan tavanomaista viljelytapaa. Koska viljelyolosuhteet ja -tavat eri osissa Suomea ovat erilaiset, pitää arvioinnissa ottaa huomioon paikkakunnan olosuhteet. Riittävän taimimäärän arivoimiseen tai jos tapaus on muuten epäselvä, voi lausuntoa pyytää maa- ja metsätalousministeriöltä. Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan vuoksi voidaan hylätä myös ala, jossa viljely on silmämääräisesti lopetettu, kasveista on todettavissa vain kuivuneet tai pystyynkuolleet rangat eikä alalta ole kirjanpidon mukaan kerätty myytäviä tuotteita (voi esiintyä tapauksissa, joissa viljelyä venytetään yltämään yli 7 kuukauden). Viljelytavan vuoksi hylätty pinta-ala ei aiheuta pinta-alaseuraamuksia. Kuitenkin jos viljelytavan vuoksi hylättävää pinta-alaa kertyy yli 50 % valvonnassa todetusta kokonaispinta-alasta, ei tukea myönnetä lainkaan. Mma (113/2002) Kasvihuonetuotannossa paikkakunnan tavanomaiseen viljelytapaan kuuluu kasvihuoneviljelyyn soveltuvien kasvilajien- ja lajikkeiden käyttö, laadultaan ja määrältään riittävän taimimäärän käyttö istutuksessa sekä kasvien hoitotoimenpiteistä ja viljelyolosuhteista huolehtiminen. Viljelytapaan kuuluu myös sadonkorjuu. Kasvihuoneiden rakenteita koskevat vaatimukset Kasvihuoneen katteen on oltava kaksinkertainen muovikalvo tai poikkeusluvalla yksinkertainen muovikalvo. Yhteen niitatut yksinkertaiset muovikalvot kelpaavat. Ns. kuplamuovi ei kelpaa kaksinkertaiseksi muovikalvoksi. Jos huoneessa on yksi seinä yksinkertaisella muovilla ja muut kaksinkertaisella muovilla, vaaditaan poikkeuslupa yksinkertaisen muovin käyttöön. Poikkeuslupaa on pitänyt hakea tuen haun yhteydessä ministeriöstä. Jos poikkeuslupaa rakenteita koskevista vaatimuksista ei ole, huone hylätään. Jos kate tai runko ei ole tarkastushetkellä paikoillaan, tarkistetaan onko poikkeusjärjestelystä ilmoitettu. Jos ilmoitusta ei ole tehty, huone hylätään. Mma (113/2002) 4

5 Kasvihuoneiden rungon ja katteen on oltava viljelykauden edellyttämässä kunnossa ja paikoillaan ympäri vuoden lukuunottamatta kasvihuoneiden kunnostuksesta johtuvia ajanjaksoja. Katteena voi olla lasi, kasvihuonekäyttöön tarkoitettu kerroslevy tai kaksinkertainen muovikalvo. Kasvihuoneiden viljelykautta koskevat vaatimukset Lämmityslaitteistojen teho tarkistetaan pannun tms. kyljen merkinnöistä. Vanhoissa polttimoissa tai hakekattiloissa tehoa ei ole aina merkitty, tällöin otetaan laitteen malli ja koko ylös ja pyydetään asiasta lausuntoa MMM:stä. Valotuslamppuja ei katsota lämmityslaitteistoiksi. Lämmityslaitteistolle on annettu vain tehovaatimus; se voi siis olla kiinteästi asennettu tai irrallinen, oma tai vuokrattu. Lämmityksen- ja tuuletuksensäätöautomatiikaksi ei hyväksytä käsikäyttöisiä tuuletusluukkuja. Jos huoneen pitkän viljelykauden mukaiset tekniset vaatimukset eivät täyty (automatiikka puuttuu) mutta huone täyttää lyhyen viljelykauden mukaiset vaatimukset, on se oikeutettu lyhyen viljelykauden mukaiseen tukeen. Mma (113/2002) Lyhyt viljely: kasvihuoneiden tulee olla varustettu vesikeskuslämmityksellä tai lämminilmakehittimillä, joiden teho on vähintään 75 kw (65 Mcal/h) tuhatta viljelyneliömetriä kohti. Pitkä viljely: kasvihuoneiden tulee olla varustettu vesikeskuslämmityksellä tai lämminilmakehittimillä, joiden teho on vähintään 200 kw (165 Mcal/h) tuhatta viljelyneliömetriä kohti. Lisäksi kasvihuoneiden tulee olla varustettu lämmityksen- ja tuuletuksensäätöautomatiikalla. Kasvihuoneen pinta-ala Kasvihuoneiden pinta-alat mitataan jokaisen huoneen osalta erikseen, mutta pinta-alavirhettä arvioidaan kasvihuoneiden yhteenlasketun tukikelpoisen pinta-alan mukaisesti. Kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala, ns. vähimmäisala, on oltava vähintään 300 m². Esimerkiksi 300 m² kasvihuoneen on täytettävä tekniset vaatimukset, mutta tukikelpoisia kasveja voi olla viljelyssä vain 100 m². Kasvihuoneen mitat lasketaan ulkomittojen mukaan. Kasvihuonealasta on erotettava eitukikelpoiset alat mm. myyntitilat, yhdyskäytävät, pakkaamo-, varasto- yms. tilat, konetilat, puutarhakeskukset sekä ylileveät käytävät normaalin työtilan ylimenevältä osalta, jos niiden käytölle ei ole osoitettavissa selvää tarvetta. Jos huoneen ulkomitat ovat eri seinustoilla erilaisia, otetaan ulkomitaksi seinustojen keskiarvo. Jos valvonnassa todetaan suurempi pinta-ala kuin hakemuksessa, tulee hyväksytyksi alaksi hakijan hakemuksessa ilmoittama pinta-ala. Jos kasvihuoneessa viljellään tuotteita kahdessa kerroksessa, lasketaan tukikelpoiseksi viljelyalaksi ensisijaisesti pöydillä tapahtuvan viljelyn mukainen ala. Jos pöydillä tapahtuva viljely ei ole tukikelpoista, voidaan tätä tukikelvotonta ala korvata kerrosviljelyalalla. Kerrosviljely on yleistä viljeltäessä amppelikasveja parvekekukiksi. 5

6 Viljelysuunnitelma Tyhjenevä kukkakasvustoala voidaan katsoa tukikelpoiseksi, vaikka kasvustoa ei olisikaan koko viljelyalalla, jos kasvusto on vain tilapäisesti harvennettu. (Katso paikkakunnan tavanomainen viljelytapa.) Jos huone on valvontahetkellä tyhjä, on tarkistettava onko kyseessä alle kahden viikon mittainen tauko (esim. kasvustojen vaihto), jota ei tarvitse viljelysuunnitelmaan merkitä, vai joku muu tauko. Kasvihuoneessa voi siis olla tyhjää ilman erillistä ilmoitusta vain kasvustojen vaihdosta tai sisäisestä järjestelystä johtuen. Jos kyseessä ei ole myöskään poikkeusjärjestely (esim. muovinvaihto tai rikkoontunut kone), josta olisi pitänyt ilmoittaa, huoneen pinta-ala hylätään tilanne ratkaisee tuen edellytykset, hallinnan sekä tukikelpoisen pinta-alan. Jos viljely alkaa vasta 1.5. jälkeen, se ei ole tukikelpoista. Jos 1.5. on tauko, pitää pitkän tuen saamiseksi tukikelpoista viljelyä olla kaksi kuukautta ennen 1.5., jolloin tuki määräytyy tämän pinta-alan mukaan. Viljelysuunnitelman on oltava ajantasalla ja siitä on käytävä ilmi ajankohtana viljeltävät kasvit (ainakin keskeisimmät niistä). Valvojan tulee arvioida ja merkitä valvontapöytäkirjaan noudattaako todettu viljely valvontahetkellä viljelysuunnitelmaa. Valvontaseuraamukset Pinta-alaero lasketaan kaikkien tukihakemuksessa olevien pinta-alojen ja todettujen pintaalojen erotuksena. Viljelysuunnitelman virheistä voidaan sanktioida silloin, kun viljelysuunnitelma ei pidä paikkansa kuitenkin siten, että alentamisprosentin suuruuteen vaikuttaa mille pinta-alalle virhe kohdistuu. Jokainen valvontaseuraamus kohdistuu koko tukisummaan ja alentaa sitä tietyllä prosenttiluvulla. Hylätyt pinta-alat (esim. kasvihuoneella ei ole poikkeuslupaa tai kasvi ei ole tukikelpoinen) lasketaan pinta-alavirheeseen. Tukisovellukseen tallennetaan sanktioprosentit sekä selitteet alentamiselle. Yhteenveto valvontaseuraamuksista: laki (1559/2001) ja valtioneuvoston asetus kasvihuonetuotannon tuen, puutarhatuotteiden varastointituen ja metsämarjojen ja -sienten varastointituen valvonnasta (annettu ) seuraamus: kokonaistuen alentaminen Pinta-alavirheet Alle 5 % 0 % (hakemuksen mukainen ala) 5-20 % 5-20 % yli 20 % 100 % (= ei tukea) Haettu väärää viljelykautta (yli 7 kk) 10 % Viljelysuunnitelmaa ei ole noudatettu 0-10 % Viljelytapaa ei ole noudatettu yli 50 % alasta 100 % (= ei tukea) 6

7 Osastopäällikkö, Ylijohtaja Ilkka Ruska Ylitarkastaja Lea Anttalainen 7