6.3 Melu Lähtötiedot ja menetelmät

Transkriptio

1 6.3 Melu Lähtötiedot ja menetelmät Hankkeen meluvaikutukset muodostuvat Kunkun parkin rakentamisen aikaisesta toiminnasta sekä hankkeen valmistumisen jälkeisestä liikenteestä ja huollon toiminnasta. Toimintojen melulähteet on esitetty taulukossa (Taulukko 6.3). Valtioneuvosto on antanut päätöksen (993/1992) melutasojen ohjearvoista. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (kello 7 22) ja yöajan (kello 22 7) ulkomelutasoille. Melutasot nykyisillä asuinalueilla eivät valtioneuvoston päätöksen mukaan saa päivällä ylittää 55 db eivätkä yöllä 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla päiväajan ohjearvo on 45 db ja yöajan 40 db. Laskennan perusteella päivä-ajan melutaso on mitoittava. Taulukko 6.3. Kunkun parkin rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuva melu. Melua aiheuttava toiminta Kunkun parkin rakentaminen Kunkun parkin valmistumisen jälkeinen tilanne Melulähteet Louhinta, työkoneiden toiminta, työmaaliikenne Tavanomainen kaupunkiliikenne, kaupungin huollon toiminta ja liikenne Meluvaikutusten arviointi on toteutettu rakentamisen aikaisesta ja Kunkun parkin valmistumisen jälkeisestä tilanteesta. Rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia on verrattu hankealueen nykytilanteen melutasoihin. Kunkun parkin valmistumisen jälkeistä tilannetta on verrattu tie- ja katuliikenteen ennustetilanteeseen, jossa Kunkun parkkia ei ole toteutettu. Meluvaikutuksia on tarkasteltu alueellisesti ja melualueille jäävien rakennusten perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003 on annettu päivä- (kello 7 22) ja yöajan (kello 22 7) melutasojen ohjearvot asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa. Lähtökohtana on, että asuntojen melutasot eivät saa päivällä ylittää 35 db ja yöllä 30 db. Rakentamisen aikainen meluarviointi on toteutettu asiantuntijatyönä ja siinä on analysoitu seuraavat tekijät: vastaavissa rakennushankkeissa käytettyjen työkoneiden melutasot, työmaaliikenteen määrä ja niiden operointiajankohdat, rakentamisen ajankohdat ja työtuntien määrä vuorokaudessa, melulle herkkien kohteiden sijainnit suhteessa rakennuspaikkoihin. Meluvaikutusten arvioinnin on laatinut FM, ins. Juha Korhonen, DI Jarno Kokkonen ja DI Olli Kontkanen Sito Oy:stä Rakentamisen aikaisen melun arvioinnissa on tuotettu karttakuva, jossa on osoitettu merkittävät rakennuspaikat, joista aiheutuu melua ympäristöön. Rakennuskohteiden melutasoja on arvioitu työkoneiden melupäästön perusteella. Lisäksi on esitetty arvio meluhaitan kestosta ja rakentamisen aikaisen melun häiritsevyydestä ja vaikutuksesta asumisterveyteen. Louhinta toteutetaan kalliotiloissa maan alla, joten siitä aiheutuva ympäristömelu on arvioitu vähäiseksi. Louhinnan ympäristövaikutukset on arvioitu muodostuvan pääosin tärinästä ja siitä aiheutuvasta runkomelusta, joka voidaan havaita asuintalojen sisätiloissa. Tärinäarviointia ja vaikutuksia on käsitelty erillisessä luvussa 6.4. Kunkun parkin valmistumisen jälkeinen melutilanne on arvioitu CandaA 4.5 -melulaskentaohjelmalla ja laskennat perustuvat yhteispohjoismaiseen tieliikennemelulaskentamalliin (Nordic Prediction Method 1996). Tieliikennemelulaskennoissa on hyödynnetty aiemmin toteutettua Tampereen kaupungin liikennemeluselvitystä. Liikennemelulaskennoissa käytetyt liikennemäärät sisältävät arvion myös huoltoliikenteen määrästä. Huoltoliikenteen vaikutus melutasoon kohdistuu lähinnä ajoramppien läheisyyteen. Liikennemelulaskennoissa hankealueesta ja lähiympäristöstä on muodostettu 3D-maastomalli, joka sisältää maaperän korkeustiedot, rakennukset, laajat asfalttipinnat ynnä muut melun leviämiseen vaikuttavat tekijät. Kunkun parkin valmistumisen jälkeisessä tilanteessa maastomallia on täydennetty tarvittavilta osin, eli siihen on lisätty muun muassa uudet liikenneyhteydet. Liikennemelulaskennoissa on huomioitu Kunkun parkin valmistumisen vaikutukset liikennemäärien muutoksiin. Ennustetilanteen sekä eri vaihtoehtojen melulaskennoissa on oletettu, että Rantatunneli on valmistunut, jolloin valtaosa Kekkosentien ja Paasikiventien liikenteestä on siirtynyt tunneliin. Liikennemelulaskennoissa on tuotettu seuraavat tilanteet: Nykytilanteen päivämelutasot (LA eq, 7 22 ) nykyisillä liikennemäärillä ja -järjestelyillä (vuoden 2010 tilanne) VE 0, eli ennustetilanteen päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ) ennusteliikennemäärillä ja -järjestelyillä (vuoden 2030 tilanne) VE Laaja+S, jossa on laskennallisesti selvitetty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Satamakadun kautta VE Laaja+H, jossa on laskennallisesti selvitetty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Hämeenpuiston kautta VE Laaja+H Eteläpuisto(1), jossa on laskennallisesti selvitetty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Hämeenpuiston itälaidalta VE Laaja+H Eteläpuisto(2), jossa on laskennallisesti selvitetty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Hämeenpuiston itä- ja länsilaidalta VE Suppea+Hpohj, jossa on laskennallisesti selvitty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Hämeenpuiston kautta VE Suppea+P, jossa on laskennallisesti selvitetty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Paasikiventien kautta VE Pieni+S, jossa on laskennallisesti selvitetty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Satamakadun kautta VE Pieni+H, jossa on laskennallisesti selvitetty hankealueen ja lähiympäristön päivämelutasot (L Aeq, 7 22 ), kun ajoyhteys on järjestetty Kunkun parkkiin Hämeenpuiston kautta. Tieliikenteen meluvaikutusten tarkastelun kannalta päiväajan melu on määräävämpi. Tämä johtuu liikenteen jakaumasta, jossa päiväajan liikenne on määrältään selkeästi yöaikaista suurempaa. Siten Kunkun parkin vaihtoehtojen eroa on arvioitu päivämelutasojen perusteella. Hankkeen kokonaisuuden arvioinnissa vaihtoehtojen vertailu on kohdennettu ensisijaisesti vaihtoehtoon 0. Vaihtoehtojen välillisiä eroja on tarkasteltu niissä kohteissa, joissa melutasot muuttuvat eri vaihtoehtojen ratkaisujen myötä. Kunkun parkki YVA-selostus 73

2 6.3.2 Nykytila Kunkun parkin hankealueelle sijoittuu useita Tampereen keskustan katuja, joista osa on vilkkaasti liikennöityjä. Siten jo nykytilanteessa hankealueelle kohdistuu merkittäviä meluhaittoja. Liikenteen aiheuttamasta melusta on laadittu koko kaupungin kattava meluselvitys, joka on valmistunut vuonna 2012 (WSP Finland Oy 2012). Meluselvityksessä on laskennallisesti mallinnettu Tampereen tie- ja raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten sekä laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamat melutasot. Toteutettu meluselvitys käsittää myös Kunkun parkin hankealueen melutarkastelut. Tie- ja katuliikenne Vuonna 2012 toteutettua meluselvistä on hyödynnetty Kunkun parkin meluvaikutuksien arvioinnissa. Kuvassa on esitetty aiemmin toteutetun meluselvityksen perusteella tuotettu tilanne, jossa on huomioitu hankealueen katuliikenteestä aiheutuvat melutasot nykytilanteessa (Kuva 6.53). Tampereen nykyiset liikennejärjestelyt sekä liikennemäärät muodostavat Kunkun parkin hankealueella ja sen lähiympäristössä muutamia keskeisiä melualueita. Hankealueen pohjoispuolella on vilkkaasti liikennöity Paasikiventie, jonka aiheuttamat melutasot ovat hankealueen pohjoisosissa yli 55 db ja paikoin jopa yli 65 db. Kunkun parkin hankealueen keskiosassa sijaitsevat Hämeenkatu sekä Keskustori, joiden alueilla melutasot ovat yli 55 db. Hankealueen eteläpuolella sijaitsee Tampereen valtatie, joka varsinaisella hankealueella jatkuu Hämeenpuistona. Tampereen valtatie aiheuttaa Ratinan alueelle yli 55 db melutason. Hämeenpuiston liikenne muodostaa yli 60 db melualueen käytännössä koko katuosuuden alueella. Hämeenpuiston varrella sijaitsevat kiinteistöt varjostavat kuitenkin melun leviämistä, jolloin pääsääntöisesti sisäpihojen melutasot jäävät alle 55 db. Hankealueella on merkittäviä tai erittäin merkittäviä tie- ja katuliikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Kuva Kunkun parkin hankealueen katuliikenteen aiheuttamat melutasot nykytilanteessa. 74 Tampereen kaupunki

3 Raideliikenne Kunkun parkin hankealueen pohjoisosassa sijaitsee junaliikenteen raideosuus, joka Lielahden kohdalla jakautuu Parkanon ja Porin rataosuuksiin. Tampereen keskustassa raideliikenteen aiheuttama melua on mallinnettu aiemmin toteutetussa meluselvityksessä ja raideliikenteen aiheuttamat melutasot öiseen aikaan on esitetty kuvassa (Kuva 6.54). Raideliikenteen aiheuttama yömelu aiheuttaa nykytilanteessa yli 50 db melutason melko suurella alueella Kunkun parkin hankealueen pohjoisosaa. Joidenkin asuintalojen kohdalla yömelutaso ylittää 60 db. Hankealueella on merkittäviä tai erittäin merkittäviä raideliikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Teollisuusmelu Kunkun parkin kaakkoisosassa sijaitsee Takon tehdasalue, jonka toiminnasta aiheutuu melua lähinnä Hämeensillan ja Hotelli Ilveksen ympäristöön (Kuva 6.55). Toteutetun melumallinnuksen perusteella teollisuuden aiheuttamat melumelutasot ovat paikoin yli 55 db edellä mainituilla alueilla. Kokonaisuudessaan hankealueella voidaan sanoa olevan vähäisiä teollisuuden aiheuttamia meluhaittoja. Kuva Kunkun parkin hankealueen raideliikenteen aiheuttamat yömelutasot nykytilanteessa. Kuva Kunkun parkin hankealueen teollisuuden aiheuttamat melutasot nykytilanteessa. Kunkun parkki YVA-selostus 75

4 6.3.3 Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset Rakentamisessa käytettävien työkoneiden melutasot Rakentamisen aikaiset maanpäälliset meluvaikutukset aiheutuvat ajoramppien rakennustöistä sekä avolouhinnasta. Ilmaäänen lisäksi ääni voi perustuksista riippuen kulkeutua kalliota pitkin runkoäänenä. Ajoramppien rakentaminen käsittää useita vaiheita ja rakentaminen kestää noin puoli vuotta. Tämän ajanjakson aikana melua aiheutuu ympäristöön noin kolmen kuukauden ajan. Tuona aikana aiheutuu melua muun muassa vesipiikkauksesta, jonka melu voi erottua muusta melusta jopa noin metrin etäisyydeltä. Kaupunkiympäristössä melun leviämiseen vaikuttavat rakennukset, aidat ynnä muut esteet. Siten työkoneesta aiheutuva melu voi rajoittua vain hyvin paikalliselle alueelle. Esimerkiksi Kirkkokadulle toteutettava ajoramppi tulee sijaitsemaan melko kapeassa katukuilussa, joten melu tulee todennäköisesti leviämään merkittävästi vain kadun suuntaisesti. Tyypillisesti katu- ja maarakennustöissä käytetään asfaltin ja kivien piikkaamiseen piikkauskonetta sekä työmaa-ajoneuvoon kiinnitettävää hydraulista poralaitetta. Kyseisten laitteiden melutasot vaihtelevat niiden valmistusvuoden, yleiskunnon sekä käytön mukaan. Taulukossa (Taulukko 6.4) on esitetty yleisesti tiedossa olevien piikkauskoneen ja hydraulisen poralaitteen melupäästö (L WA ) sekä niiden aiheuttama melutaso kymmenen metrin etäisyydelle. Kuvassa (Kuva 6.56 on esitetty tyypillinen maarakennuksessa käytettävä poravaunu. Avolouhintojen suorittamista varten on saatavissa myös vaimennettua poravaunukalustoa. Aiemmin toteutetun P-Hämpin yhteydessä on tehty rakennustöiden aikaisia melumittauksia (Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy 2009). Mittaukset on toteutettu Pakkahuoneenaukion sisäänajorampin sekä Pellavatehtaankadun lähiympäristöissä. Jokaisessa mittauspisteessä mitattiin kymmenen minuutin jakso. Mittaustulokset on esitetty taulukossa (Taulukko 6.5) ja mittauspisteet on likimääräisesti esitetty karttakuvassa (Kuva 6.57). Melumittauksia voidaan myös tehdä tarkemmin muun muassa meluisien työvaiheiden alkaessa (ilmanvaihtopuhaltimien käyttöönotto, sekä mahdolliset pontitus-, paalutus-, irtiporaus- ja murskausvaiheet). Rakentamisen ajankohdat ja työtuntien määrä vuorokaudessa Maanpäällinen rakentaminen on suunniteltu toteutettavan Hämpin parkin rakentamisessa käytettyjen aikaikkunoiden mukaisesti. Maanpäällinen rakentaminen on tarkoitus toteuttaa päivänaikana, eli kello välisenä aikana. Rakentaminen pyritään siis kohdentamaan päiväajan toiminnaksi ja yleisesti rakentamistöitä tullaan rajoittamaan siten, että esimerkiksi tiettyjä meluisia työvaiheita ei toteuteta öiseen aikaan. Rakentamisvaiheiden arvioidut kestot on esitetty taulukossa (Taulukko 6.6) ja kokonaiskestoksi on arvioitu noin 4 5 vuotta. Taulukossa on esitetty myös arvio rakentamisen aiheuttaman melun vaikutuksista. On huomattava, että nämä asiat ratkaistaan kuitenkin vasta lähellä rakentamisen aloittamista tehtävää meluilmoitusta koskevassa päätöksessä. Rakentamisen aikaisia vaikutuksia aiheutuu jokaisesta vaihtoehdosta. Laajoissa vaihtoehdoissa on kolme louheenajoreittiä, jonka vuoksi melulle altistuvia alueita on muita vaihtoehtoja enemmän. Vaihtoehdoissa Suppea sekä Pieni toteutetaan kaksi ajokuilua, joten laajoihin vaihtoehtoihin verrattuna näiden vaikutukset ovat vähäisemmät. Toteutettavien ajokuilujen läheisyydessä sijaitsee herkiksi luokiteltuja kohteita. Satamakadun ajorampin kohdalla sijaitsee Pyynikin koulu, jonka oppilaat ovat yläasteikäisiä. Satamakadun länsipäässä sijaitsee Svenska samskolan i Tammerforsin peruskoulu ja lukio sekä ruotsinkielinen päiväkoti. Pyynikin koulusta pohjoiseen Hallituskadun ja Hämeenpuiston kulmassa sijaitsee Aleksanterin koulu ja lukio sekä ruotsinkielinen päiväkoti. (Kuva 6.60). Kuvassa ei ole esitetty leikkipuistoja, puistoja eikä tutkimuslaitoksia tai -tiloja, joissa on herkkiä mittalaitteita. Näiden osalta on asemakaavojen laatimisen / hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä tai viimeistään rakennussuunnitelman laatimisen alkuvaiheessa/lupavaiheessa yksityiskohtaisesti selvitettävä herkät alueet ja kuinka ne käytännössä voidaan ottaa huomioon rakentamisessa. Rakentamisen aikaiset maanpäälliset toiminnot voivat aiheuttaa hetkellisesti tai paikallisesti merkittäviä tai erittäin merkittäviä meluhaittoja kaikissa vaihtoehdoissa. Kokonaisuudessaan rakentamisen aikaisten maanpäällisten toimintojen voidaan sanoa aiheuttavan hankealueelle kohtalaisia tai merkittäviä meluhaittoja, kun huomioidaan vaikutusalueen laajuus ja meluisien työvaiheiden ja melulle altistumisen kesto. Taulukko 6.4. Maarakentamisessa käytettävien koneiden melupäästöjä. Laite L WA (db) L Aeq (db) 10 metriä Piikkauskone Hydraulinen poralaite Taulukko 6.5. P-Hämpin rakennustöiden yhteydessä mitattuja melutasoja. Mittauskohde Melua toiminto Mittauspiste L Aeq, 10 min Pellavatehtaankatu, , kello Ruiskubetonointia kolmella koneella ja tavanomaista katuliikennettä sekä lehtipuhaltimia 1 63 db 2 79 db 3 60 db 4 61 db 5 67 db 6 73 db 7 73 db Pakkahuoneenaukio, , kello Poraus- ja maarakennustyöt sekä tavanomainen katuliikenne Kuva Maarakentamisessa käytettävä poravaunu. Kuva otettu Helsingin Lauttasaaressa Kuva P-Hämpin rakennustöiden melumittauspisteet. 76 Tampereen kaupunki

5 Laaja autopaikan Kunkun parkki Suppea autopaikan Kunkun parkki Pieni autopaikan Kunkun parkki VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H VE Suppea+P VE Pieni+H Työnaikainen ajoramppi Hämeenpuiston itälaidalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välissä, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Kuljetukset Lielahden suuntaan Rantatunnelin maanalaisen eritasoliittymän kautta. Työnaikainen ajoramppi Hämeenpuiston länsilaidalla Hallituskadun ja Satamakadun välissä, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Kuljetukset Lielahden suuntaan Rantatunnelin maanalaisen eritasoliittymän kautta. Työnaikainen ajoramppi tulevalla Paasikivenkadulla Näsinkallion pohjoispuolella, josta louhekuljetukset Lielahden suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetukset Eteläpuiston suuntaan. Työnaikainen ajoramppi Hämeenpuiston länsilaidalla, josta louhekuljetukset Lielahden suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetukset Eteläpuiston suuntaan. VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Laaja+S VE Suppea+Hpohj VE Pieni+S Työnaikainen ajoramppi Hämeenpuiston itälaidalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välissä, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Kuljetukset Lielahden suuntaan Rantatunnelin maanalaisen eritasoliittymän kautta. Työnaikainen ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetuksia Eteläpuiston suuntaan. Kuljetukset Lielahden suuntaan Rantatunnelin maanalaisen eritasoliittymän kautta. Työnaikainen ajoramppi Hämeenpuiston länsilaidalla Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välissä, josta louhekuljetukset Lielahden suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetukset Eteläpuiston suuntaan Työnaikainen ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä, josta louhekuljetukset Lielahden suuntaan. Työnaikainen ramppi Kirkkokadulla, josta louhekuljetukset Eteläpuiston suuntaan. Kuva Kunkun parkin eri vaihtoehdot rakentamisen aikana. Kuva Kunkun parkin louhinnan runkoäänen todennäköinen ilmenemisalue. Kunkun parkki YVA-selostus 77

6 Taulukko 6.6. Rakentamistoimenpiteen kesto ja meluvaikutus. Rakentamistoimenpide Rakentamisen kesto Meluvaikutukset Johtosiirrot 3 6 kuukautta Piikkauksesta ja poravasarasta aiheutuva melu, jolle altistuu lähialueiden asuintalot sekä lähiympäristössä liikkuvat ihmiset. Lähiasukkaille melulle altistuminen voi aiheuttaa häiriintymistä, jolla voi olla vaikutuksia esimerkiksi päivällä tapahtuvaan lepäämiseen ja etätyön tekemiseen tai muuhun keskittymistä vaativaan toimintaan. Lähiympäristössä liikkuville ihmisille melu ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia, koska altistumisaika jää lyhyeksi. Kaivantojen tuennat ja maankaivaustyöt 3 kuukautta Meluvaikutukset kohdistuvat lähialueiden asuintaloihin sekä lähiympäristössä liikkuviin ihmisiin. Työvaiheesta aiheutuvan melun voidaan arvioida olevan vähäisempää mitä johtosiirroissa tapahtuva, koska oletettavasti maankaivaustyössä vaaditaan todennäköisesti vähemmän piikkaustyötä. Suurin melua aiheuttava toiminta on työkoneista aiheutuva melu, joka on piikkausta vähäisempää. Ajotunnelin louhinnat 5 kuukautta Louhinnan meluvaikutukset kohdistuvat lähialueiden asuintaloihin sekä lähiympäristössä liikkuviin ihmisiin. Ajotunneleiden louhintaräjäytyksiä toteutetaan päivässä noin kaksi kappaletta. Louhintaan liittyy poravaunun tai vastaavan toimintaa, jossa kallioon porataan reikiä louhintapanoksia varten. Varsinaisen räjähdyksen meluhaitta on hyvin lyhytkestoinen. Lähialueiden asukkaat saattavat häiriintyä poravaunun toiminnasta aiheutuvasta melusta sekä räjähdyksestä. Tällä voi olla vaikutuksia esimerkiksi päivällä tapahtuvaan lepäämiseen ja etätyön tekemiseen tai muuhun keskittymistä vaativaan toimintaan. Lähiympäristössä liikkuville ihmisille melu ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia, koska altistumisaika jää lyhyeksi. Räjäytyksiä ei toteuteta öiseen aikaan. Ajotunnelin louhinnan aikana louheenkuljetusliikenteen määräksi arvioidaan noin 24 kuorma-autoa vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat öiseen aikaan (kello 22 07, yhteensä 9 tuntia), joten tuntia kohden liikennöi alle kolme kuorma-autoa. Hallien louhinnat 2 vuotta Hallien louhinta tapahtuu maan sisällä, joten meluhaittojen voidaan arvioida jäävän vähäisiksi. On mahdollista, että räjäytykset kantautuvat runkoäänenä asuintaloihin, joten sillä voi hetkellä kiusaannuttava vaikutus. Räjäytyksiä toteutetaan 4 5 kappaletta vuorokaudessa, joten meluvaikutus voidaan arvioida vähäiseksi. Räjäytyksiä ei toteuteta öiseen aikaan. Hallien louhinnan aikana louheenkuljetusliikenteen määräksi arvioidaan noin kuorma-autoa vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat öiseen aikaan (kello 22 07, yhteensä 9 tuntia), joten tuntia kohden liikennöi noin seitsemän kuorma-autoa. Vaikka kuormaautot eivät vaikuta merkittävästi keskiäänitasoon, niin kiihdytyksestä aiheutuva hetkellinen enimmäismelutaso, voidaan kokea erityisesti yö aikaan häiritsevänä lähimmissä asuinrakennuksissa. Rakennustekniset työt 1,5 vuotta Työvaihe sisältää ajoittaista työmaaliikennettä. Rakennusteknisistä töistä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä meluvaikutuksia. Kuva Kunkun parkin lähistöllä olevia herkkiä kohteita. 78 Tampereen kaupunki

7 6.3.4 Käytönaikaiset vaikutukset Kunkun parkin valmistuminen muuttaa hankealueen sekä lähialueiden katujen ja teiden liikennemääriä. Jokaisen vaihtoehdon toteuttaminen vaikuttaa tiettyjen kehysalueiden liikennemääriin yhdenmukaisella tavalla. Siten vaihtoehtojen väliset erot ja vaikutusalueet ovat paikallisia ja sijoittuvat eri ajokuiluvaihtoehtojen kohdille ja niiden läheisyyteen. Vaihtoehtojen yleiset vaikutukset Kunkun parkin toteuttaminen vaikuttaa vähäisesti hankealueen melutasoihin. Nykytilanteeseen verrattuna merkittävin hankealueen melutasoihin vaikuttava tekijä kaikissa tilanteissa on Rantatunnelin valmistuminen, joka on sidoksissa hankealueen katujen ja teiden ennusteliikennemäärän vähenemiseen. Tämän johdosta vaihtoehdoksi 0 on otettu ennustetilanne, jossa Rantatunnelin tuomat muutokset ovat toteutuneet, mutta Kunkun parkki ei ole vielä toteutunut. Vaihtoehdossa 0 Hämeenpuiston liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Eri vaihtoehtojen ramppien liikennemääriksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Kunkun parkin valmistumisen myötä liikennemäärät lisääntyvät ramppien kohdalla % verrattuna vaihtoehtoon 0. Tällöin melutasot kasvavat paikallisesti 0 2 db verrattuna vaihtoehtoon 0. Toisaalta osalla ajoramppien lähialueiden kaduista liikennemäärät vähenevät, jolloin melutasot laskevat 0 3 db verrattuna vaihtoehtoon 0. Melun kannalta Kunkun parkin eri vaihtoehtojen aiheuttamia muutoksia voidaan pitää kokonaisuuden kannalta vähäisinä (1 3 db muutokset) tai merkityksettöminä (alle 1 db muutokset). Vaihtoehto 0 Kuva Vaihtoehdon 0 mukainen melutilanne. Kuva Erotusmeluvyöhykkeet: Vaihtoehdon 0 mukainen melutilanne verrattuna nykytilanteen mukaiseen melutilanteeseen. Vaihtoehdossa 0 liikennejärjestelyt ovat Tampereen keskustan ennusteliikenneverkon mukaiset, mutta ilman Kunkun parkin vaikutusta. Liikennemäärä vähenee voimakkaasti muun muassa Hämeenkadulla, joka muutetaan joukkoliikennekaduksi. Vaihtoehdossa 0 keskustan äänimaisema muuttuu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna (Kuva 6.61 ja Kuva 6.62). Hämeenpuiston päiväajan melutasot nousevat 1 3 db, joka lisää vähäisesti alueen nykytilan- teen jo ennestään merkittäviä meluhaittoja. Rantaväylän siirtyessä Rantatunneliin, hankealueen pohjoisosan sekä keskustorin ja Hämeenkadun päiväajan melutasot L Aeq,7-22 laskevat paikoin yli 10 db nykytilanteeseen verrattuna. Melutason vähennystä voidaan pitää erittäin merkittävänä myönteisenä muutoksena ja todennäköisesti keskustan alueen äänimaisema muuttuu nykyistä huomattavasti miellyttävämmäksi. Voidaan olettaa, että melutason vähentymisen myötä Hämeenkadun ja Keskustorin äänimaisemaan tulee vaikuttamaan muun muassa Tammerkosken kohina sekä Takon tehdasalueen melu. Vaihtoehdossa 0 hankealueella katuja ja teitä lähinnä olevien asuinrakennusta julkisivuihin kohdistuva melutaso voi vaihdella db välillä alempien kerroksien kohdalla. Ylemmissä kerroksissa melutasot ovat vähäisemmät. Melutason päiväajan 55 db ohjearvo ylittyy muutamalla sisäpihalla, mutta valtaosa hankealueen talojen sisäpihoista ja ulko-oleskelualueista jää alle 55 db melutason. Melutason päiväajan 55 db ohjearvo ylittyy hankealueella useilla parvekkeilla. Osa parvekkeista on lasitettu, mikä ei kuitenkaan takaa ohjearvon mukaisen melutason toteutumista, sillä parvekelasituksen avulla on mahdollista saavuttaa enintään noin db parannus parvekkeen melutilanteeseen. Kunkun parkki YVA-selostus 79

8 Asumisterveyden lähtökohtana on, että päivällä asunnon sisämelutason tulisi olla L Aeq, db päivällä ja 30 db yöllä. Tyypillisesti rakennusten ulkosivujen ääneneristystaso on noin 30 db, joten on mahdollista että paikoin sisämelutason ohjearvo ylittää 35 db. Asumisterveyden kannalta suurempi merkitys on yöajan melutasolla, koska ihmisten nukahtaminen ei saa häiriintyä eikä uni keventyä. Yöajan julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat selkeästi päivämelutasoja vähäisemmät, joten voidaan arvioida, että asumisterveysvaikutukset jäävät vähäisiksi. Kokonaisuudessaan vaihtoehdossa 0 hankealueella voidaan sanoa olevan merkittäviä tai erittäin merkittäviä liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Vaihtoehto Laaja+S Vaihtoehdossa Laaja+S ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Satamakadun kautta, jonka läheisyydessä melutasot kasvavat noin 2 db. Vaihtoehto Laaja+S ei aiheuta muutoksia melutilanteeseen muilla alueilla. Satamakadun ajorampin liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Vaihtoehto Laaja+S lisää vähäisesti meluhaittoja Satamakadun alueella (Kuva 6.63). Vaihtoehto Laaja+H Vaihtoehdossa Laaja+H ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Hämeenpuiston kautta Hallituskadun ja Satamakadun väliltä. Liikennemäärien suhteelliset muutokset verrattuna vaihtoehtoon 0 ovat pieniä. Ajorampin läheisyydessä melutasot nousevat alle 1 db. Liikennemäärä kasvaa Satamakadulla, Hämeenpuiston eteläosassa sekä Tampereen valtatiellä vaihtoehtoon 0 verrattuna, jolloin melutasot nousevat alle 1 db. Liikennemäärä vähenee Hämeenpuiston pohjoisosassa, jolloin melutasot laskevat alle 1 db. Hämeenpuiston ajoramppien liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi (Kuva 6.64). Vaihtoehdon Laaja+H vaikutus hankealueen melutasoihin on merkityksetön. Kuva Vaihtoehdon Laaja+S mukainen melutilanne. Kuva Vaihtoehdon Laaja+H mukainen melutilanne. 80 Tampereen kaupunki

9 Vaihtoehto Laaja+H Eteläpuisto(1) Vaihtoehdossa Laaja+H Eteläpuisto(1) ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Hämeenpuiston itälaidalta Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun väliltä. Ajorampin läheisyydessä melutasot nousevat alle 1 db. Liikennemäärän muutokset vaikuttavat Hämeenpuiston pohjoisosassa ja Paasikivenkadun läheisyydessä melutasoon alle ±1 db. Hämeenpuiston ajoramppien liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Vaihtoehdon Laaja+H Eteläpuisto(1) vaikutus hankealueen melutasoihin on merkityksetön (Kuva 6.65). Vaihtoehto Laaja+H Eteläpuisto(2) Vaihtoehdossa Laaja+H Eteläpuisto(2) ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Hämeenpuiston itä- ja länsilaidalta Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun väliltä. Ajorampin läheisyydessä melutasot nousevat alle 2 db. Liikennemäärä kasvaa Paasikivenkadulla, jolloin melutasot nousevat alle 1 db. Liikennemäärä vähenee Hämeenpuistossa ajorampin pohjoispuolella ja Pirkankadulla, jolloin melutasot laskevat alle 1 db. Hämeenpuiston ajoramppien liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Vaihtoehto Laaja+H Eteläpuisto(2) lisää vähäisesti meluhaittoja Hämeenpuiston ajoramppien läheisyydessä (Kuva 6.66). Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Kuva Vaihtoehdon Laaja+H Eteläpuisto(1) mukainen melutilanne. Kuva 6.66 Vaihtoehdon Laaja+H Eteläpuisto(2) mukainen melutilanne. Kunkun parkki YVA-selostus 81

10 Vaihtoehto Suppea+Hpohj Vaihtoehdossa Suppea+Hpohj ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Hämeenpuiston itä- ja länsilaidalta Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun väliltä. Ajorampin läheisyydessä melutasot nousevat alle 2 db. Liikennemäärä kasvaa Hämeenpuiston pohjoisosassa ajorampin eteläpuolella, jolloin melutasot nousevat alle 1 db. Liikennemäärä vähenee Hämeenpuiston eteläosassa, Paasikivenkadulla ja Tampereen valtatiellä, jolloin melutasot laskevat Paasikivenkadulla 1 2 db ja muilla edellä mainituilla kaduilla melutasot laskevat alle 1 db. Hämeenpuiston ajoramppien liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Vaihtoehto Suppea+Hpohj lisää vähäisesti meluhaittoja Hämeenpuiston ajoramppien läheisyydessä (Kuva 6.67). Vaihtoehdolla on Paasikivenkadun alueen ja hankealueen ulkopuolisen Verstaankadun alueen melutilanteeseen vähäinen myönteinen vaikutus. Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Vaihtoehto Suppea+P Vaihtoehdossa Suppea+P ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Paasikiventien kautta. Ajorampin läheisyydessä ja länsipuolella melutasot nousevat alle 1 db. Ajoramppien itäpuolella ja hankealueen ulkopuolisella Verstaankadun alueella melutasot laskevat 1 3 db. Hämeenpuiston pohjoisosassa ja Satamakadulla melutasot nousevat alle 1 db. Paasikivenkadun ajoramppien liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Vaihtoehdolla Suppea+P on Paasikivenkadun ajoramppien itäpuolen melutilanteeseen ja hankealueen ulkopuolisen Verstaankadun alueen melutilanteeseen vähäinen myönteinen vaikutus (Kuva 6.68). Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Kuva Vaihtoehdon Suppea+Hpohj mukainen melutilanne. Kuva Vaihtoehdon Suppea+P mukainen melutilanne. 82 Tampereen kaupunki

11 Vaihtoehto Pieni+S Vaihtoehdossa Pieni+S ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Satamakadun kautta, jonka läheisyydessä melutasot kasvavat 2 3 db. Vaihtoehto Pieni+S ei aiheuta muutoksia melutilanteeseen muilla alueilla. Satamakadun ajorampin liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Vaihtoehto Pieni+S lisää vähäisesti meluhaittoja Satamakadun alueella (Kuva 6.69). Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Vaihtoehto Pieni+H Vaihtoehdossa Pieni+H ajoyhteys Kunkun parkkiin on järjestetty Hämeenpuiston kautta Hallituskadun ja Satamakadun väliltä. Ajorampin läheisyydessä melutasot nousevat noin 1 db. Liikennemäärä kasvaa Hämeenpuiston eteläosassa, jolloin melutasot nousevat alle 1 db. Liikennemäärä vähenee Hämeenpuiston pohjoisosassa, jolloin melutasot laskevat alle 1 db. Hämeenpuiston ajoramppien liikennemääräksi (KVL) on arvioitu noin ajoneuvoa/vuorokausi. Vaihtoehto Pieni+H lisää vähäisesti meluhaittoja ajoramppien läheisyydessä (Kuva 6.70). Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Kuva Vaihtoehdon Pieni+S mukainen melutilanne. Kuva Vaihtoehdon Pieni+H mukainen melutilanne. Kunkun parkki YVA-selostus 83

12 6.4 Tärinä MAARAKENTAMISESSA JA LOUHINNASSA SOVELLETTUJA TYÖAIKOJA Kunkun parkin rakentaminen tulee sisältämään eri työvaiheita, jotka sijoittuvat katutason avoleikkauksiin ja maan alle betoni- ja kalliotunneleihin. Eri työvaiheista aiheutuva melutaso vaihtelee ja niitä voidaan jaotella hiljaisempiin sekä äänekkäämpiin. Meluhaittojen kannalta maanpäälliset työvaiheet ovat kriittisempiä, koska osa työmaa-alueista sijoittuu melko lähelle melulle herkkiä kohteita. Tampereen ympäristövalvonta on linjannut (Päätöspöytäkirja IPM, ) rakennustöiden aikaikkunoita Rantatunnelin rakentamisen eri työvaiheille. Lähtökohtana on ollut, että maanpäälliseen rakentamiseen on annettu lyhyempi aika tehdä rakennustöitä. Tunneleihin sijoittuvissa työvaiheissa on myönnetty pidempiä työaikaikkunoita. Esimerkiksi avoleikkauksissa tapahtuvalle rikotukselle, pontitukselle ja paalutukselle on annettu työaikaikkunaksi maanantaista lauantaihin kello Näiden työvaiheiden on katsottu aiheuttavan suurempaa meluhaittaa kuin esimerkiksi avoleikkauksessa toteutettavaa poraus, jota saa tehdä maanantaista perjantaihin kello ja lauantaisin kello Kunkun parkin rakentaminen sisältää vastaavia työvaiheita kuin Rantatunnelin rakentaminen. Siten Kunkun parkin kohdalla on mahdollista soveltaa vastaavaa työaikajaottelua, joka perustuu eri työvaiheiden melua tuottaviin ominaisuuksiin. Kuitenkaan YVA-menettelyn aikana ei voida lopullisesti yksilöidä tiettyjä työaikaikkunoita, koska jatkosuunnittelussa ja varsinaisen rakentamisen aikana voidaan soveltaa työskentelymetodeja, tai käyttää laitteistoa, joista aiheutuu ennakoitua vähäisempi melutaso Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Kunkun parkin meluhaittojen lieventämistoimenpiteet kohdentuvat pääosin rakentamisen aikaiseen meluntorjuntaan. Meluhaittoja voidaan lieventää rakentamisen työajoilla ja ajoittaa ne mahdollisimman tehokkaasti päiväajalle. Lisäksi meluhaittoja voidaan lieventää työkoneiden asianmukaisella käytöllä sekä kuljetuksien ja työmaaliikenteen optimoinnilla. Lisäksi lähiasukkaiden tiedottamisella voidaan edesauttaa häiritsevyyden vähentymistä. Meluilmoituspäätöksessä rajoitettaneen irtiporaus- ja porausaikoja sekä tunnelissa tehtävää rusnausta ja lastausta (ajanjaksolle kello 7 18 arkisin) kohteissa, joissa alle 25 metriä vaaka tai pystysuunnassa sijaitsee kalliolle perustettuja asuinrakennuksia tai muita herkkiä kohteita Arvioinnin epävarmuustekijät Melulaskentamalleissa on oletuksena melunleviämisen kannalta suotuisat olosuhteet. Tämä tarkoittaa muun muassa kohtuullista myötätuulta kaikkiin ilmansuuntiin. Tyypillisesti laskentamallien epävarmuus on ±3 db. Melumallinnus ei huomioi puuston vaikutusta. Tampereen keskustan alueella ei kuitenkaan ole varsinaisia metsäalueita, joten tässä tilanteessa puuston huomiotta jättämisen merkitys voidaan katsoa vähäiseksi. Liikennemelumallinnuksissa yksi epävarmuustekijä on liikenne-ennusteiden tarkkuus. Melun kannalta suuria muutoksia alkaa esiintyä, mikäli liikennemäärät poikkeavat enemmän kuin kolmanneksen mallinnuksessa käytetyistä määristä Tärinäarvioinnin lähtötiedot ja menetelmät Kunkun parkin tärinävaikutukset muodostuvat pääosin rakentamiseen liittyvistä tärinälähteistä, joita ovat louhinta, työkoneiden toiminta sekä työmaaliikenne. Tavanomaisesta kaupunkiliikenteestä ei aiheudu merkittäviä tärinävaikutuksia nyky- ja hankkeen valmistumisen jälkeisessä tilanteessa. Rakentamisen aikainen tärinäarviointi on toteutettu asiantuntijatyönä ja vaikutusarvioinnissa on analysoitu seuraavat tekijät: tärinää aiheuttavat työt, työmaaliikenteen kulkureitit, eri työvaiheiden kestot. Lisäksi vaikutusarvioinnissa on tunnistettu tärinälle herkät kohteet, jotka sijaitsevat tärinän vaikutusalueella. Arvioinnin on laatinut DI Jussi Kurikka-oja (Sito Oy) Nykytila Nykytilanteessa Kunkun parkin hankealueella ei ole merkittäviä ja pitkäkestoisia tärinälähteitä. Ajoittaista tärinää voi aiheutua esimerkiksi tavanomaisista katujen ja rakennuksien kunnossapito- ja rakennustöistä Vaikutukset Tärinää aiheuttavat työt toteutetaan rakennetulla kaupunkialueella, joten työalueiden välittömässä läheisyydessä on asutusta ja muita tärinälle herkkiä kohteita. Rakentamistoimenpiteiden arvioidut kestot on esitetty taulukossa (Taulukko 6.7) ja kokonaiskestoksi on arvioitu noin 4 5 vuotta. Taulukossa on esitetty myös arvio rakentamisen aiheuttaman tärinän vaikutuksista. Rakentamisen aikaisia tärinävaikutuksia aiheutuu jokaisessa Kunkun parkin vaihtoehdossa. Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) julkaiseman ohjeistuksen RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät mukaan Kunkun parkin rakentamiseen liittyvän tärinänhallinta kuuluu vaativuusluokkaan 3, eli erittäin vaativa. Tärinävaikutusten huomioon ottaminen on jaettu kolmeen vaativuusluokkaan, helppo, vaativa ja erittäin vaativa. Kunkun parkin kohdalla kyseinen luokitus johtuu tärinävaikutuksien kestosta sekä tärinälle altistuvien ja herkkien kohteiden sijainnista. Ohjeistuksen mukaan tärinävaikutuksen kesto luokitellaan lyhytaikaiseksi, jos työn kokonaiskesto on alle kaksi viikkoa, tavanomaiseksi, jos kokonaiskesto 1 6 kuukautta ja pitkäksi, jos kesto ylittää kuusi kuukautta. Rakentaminen tapahtuu lisäksi asutulla alueella. Ohjeistuksen perusteella on suositeltavaa, että vaativuusluokan 3 rakennushankkeissa hankkeelle nimetään kelpoisuusvaatimukset täyttävä tärinäasiantuntija (FISE AA-tärinäasiantuntija). Laajassa Kunkun parkissa rakennetaan ajorampit Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun väliin, Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun väliin, sisään- ja ulosajorampit Hämeenpuiston itälaidalle Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun väliin tai Sisäänajoramppi Hämeenpuiston itälaidalle ja ulosajoramppi länsilaidalle Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun väliin. Hallituskadun ja Satamakadun väliin rakennettavien ramppien läheisyydessä sijaitsee herkkiä kohteita (päiväkoti, leikkipaikkoja) muita avolouhintakohteita enemmän. Hämeenpuiston itälaidalla ajorampit Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välissä sijaitsevat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Louhinnan aiheuttamaa kallioperän tärinän aiheuttamaan rakenteissa matalataajuisena meluna aiheuttamaa runkoääntä voidaan alustavasti arvioida syntyvän kohteissa, joissa etäisyys rakenteisiin on alle 10 metriä (Kuva 6.60). Suppeassa Kunkun parkissa rakennetaan ajoramppi Hämeenpuistoon Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun väliin tai Paasikiventielle Näsinkallion pohjoispuolelle. Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välissä tärinälle herkkiä kohteita on enemmän, kuin Paasikivientiellä. Pienessä Kunkun parkissa rakennetaan ajoramppi Satamakadulle Hämeenpuiston ja Papinkadun väliin tai Hämeenpuistoon Hallituskadun ja Satamakadun väliin. Avolouhintojen läheisyydessä herkkiä kohteita on vähemmän Hämeenpuiston vaihtoehdossa. 84 Tampereen kaupunki

13 Taulukko 6.7. Kunkun parkin I ja II vaiheen rakentamisen arvioidut kestot. Rakentamistoimenpide Rakentamisen kesto Tärinävaikutukset Johtosiirrot 3 6 kuukautta Piikkauksesta ja poravasarasta aiheutuva tärinä, jolle altistuu lähialueiden asuintalot sekä lähiympäristössä liikkuvat ihmiset. Lähiasukkaille tärinä aiheuttaa häiriöitä sekä huolta kiinteistöjen kunnosta. Kaivantojen tuennat ja maankaivaustyöt 3 kuukautta Tärinää aiheutuu piikkauksesta sekä mahdollisesti kaivantojen tukemisesta, ponttiseinien asennuksen yhteydessä (asennus lyömällä/täryttämällä) Tärinävaikutukset kohdistuvat lähialueiden asuintaloihin. Ajotunnelin louhinnat 5 kuukautta Louhinnan tärinävaikutukset kohdistuvat lähialueiden asuintaloihin, Takon tehtaan tuotantotoimintaan sekä lähiympäristössä liikkuviin ihmisiin. Ajotunneleiden louhintaräjäytyksiä toteutetaan päivässä noin kaksi kappaletta, joista aiheutuu työvaiheen voimakkain tärinä. Muiden työvaiheiden tärinä on voimakkuudeltaan oletettavasti louhintaräjäytyksiä pienempää. Tärinävaikutusten lisäksi louhintatöistä saattaa aiheutua paineaalto, joka voidaan kokea häiritseväksi. Lähiasukkaille tärinä aiheuttaa häiriöitä sekä huolta kiinteistöjen kunnosta. Louhinnan aiheuttama rakenteisiin kohdistuvaa runkoääntä saattaa todennäköisimmin aiheutua silloin kun kalliokaton paksuus on alle 10 metriä. Louhinnan aikana louheenkuljetusliikenteen määräksi arvioidaan noin 24 kuorma-autoa vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat öiseen aikaan (kello 22 07, yhteensä 9 tuntia), joten tuntia kohden liikennöi alle kolme kuorma-autoa. Raskas kuorma-autoliikenne aiheuttaa tärinää kuljetusreittien ympäristössä. Hallien louhinnat 2 vuotta Hallien louhinnasta aiheutuu tärinää. Lähiasukkaille tärinä aiheuttaa häiriöitä sekä huolta kiinteistöjen kunnosta. Louhinnan aiheuttama rakenteisiin kohdistuvaa runkoääntä saattaa todennäköisimmin aiheutua silloin kun kalliokaton paksuus on alle 10 metriä. Räjäytyksiä toteutetaan 4 5 kappaletta vuorokaudessa, joten tärinähaittaa esiintyy päivittäin. Räjäytyksiä ei toteuteta öiseen aikaan. Hallien louhinnan aikana louheenkuljetusliikenteen määräksi arvioidaan noin 46 kuorma-autoa vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat öiseen aikaan (kello 22 07, yhteensä 9 tuntia), joten tuntia kohden liikennöi noin viisi kuormaautoa. Raskas kuorma-autoliikenne aiheuttaa tärinää kuljetusreittien ympäristössä. Rakennustekniset työt 1 ½ vuotta Työvaihe sisältää ajoittaista työmaaliikennettä. Rakennusteknisistä töistä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä tärinävaikutuksia. Kirkkokadulle rakennettavan työnaikaisen ajoyhteyden läheisyydessä on Takon tehdas, jossa on tärinälle herkkiä kohteita Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Kunkun parkin tärinähaittojen lieventämistoimenpiteistä merkittävin on rakennustöiden suunnittelu. Suunnittelussa tulee huomioida tärinästä aiheutuvat vaatimukset ja huomioida ne rakennustöiden toteutuksessa. Työalueen läheisyydessä oleville herkille kohteille tehdään tärinävaikutusten arviointi ennen rakennustöiden aloittamista. Arvioinnissa suoritetaan riittävän laajat katselmukset ja arvioidaan tarve tärinämittauksille, jotta rakennustöiden aikaisesta tärinänvoimakkuudesta ja vaikutuksista saadaan riittävä tieto. Herkille kohteille määritellään raja-arvot, joita seurataan mittauksin maaperän ja kohteen ominaisuuksien perusteella. Koska rakennustöitä tehdään tiiviisti asutetulla alueella, tärinälle altistuvia on runsaasti. Kaivantojen tukemiseen ja maanrakennustöihin liittyvää tärinää voidaan vähentää työmenetelmien valinnalla ja riittävän järeällä kalustolla. Louhintatärinää ja syntyvää paineaaltoa voidaan hallita räjähdeainemäärien ja räjäytystyön suunnittelulla. Lisäksi tärinän leviämiseen voidaan vaikuttaa railojen käytöllä sekä tärinälle herkkien kohteiden suojaamisella tai siirtämisellä Tärinästä aiheutuvaan häiriöön voidaan vaikuttaa myös tiedottamisella. Raskaiden kuorma-autokuljetuksien aiheuttamaan häiriöön voidaan vaikuttaa kuljetusreittienoptimoinnilla, huolehtimalla käytettävien väylien kunnosta sekä rajoittamalla kuljetusten nopeutta alueilla, joilla tärinälle altistuvat kohteet ovat kuljetusväylien välittömässä läheisyydessä. Kirkkokadun rampin rakentamisen aiheuttamia haittoja Takon tehtaalle voidaan lieventää ramppityömaan räjähdystöiden ajoittamisella tehtaan huoltoaikoihin. Asiasta on alustavasti neuvoteltu kesällä Kunkun parkki YVA-selostus 85

14 6.5 Ilmanlaatu Lähtötiedot ja menetelmät Hankkeen vaikutuksia ilmanlaatuun on selvitetty ilmanlaatumallinnuksella sekä liikennemäärätarkasteluun perustuvalla asiantuntija-arviolla. Rakentamisen aikaisen sekä Kunkun parkin poistoilmaa käsittelevän ilmanlaatuselvityksen on toteuttanut Enwin Oy. Arvioinnista liikennemäärien vaikutuksista ilmanlaatuun on vastannut Sito Oy. Vaikutusarviointi perustuu vuosina 2014 ja 2015 valmistuneisiin ilmanlaatuselvityksiin (Enwin Oy) sekä Kunkun parkin suunnittelun yhteydessä laadittuun liikennemäärätuotokseen. Mallinnuksesta on vastannut FM Tarja Tamminen (Enwin Oy) ja liikenteen ilmanlaatuvaikutusten arvioinnista FM, ins. Juha Korhonen ja DI Jarno Kokkonen (Sito Oy). Rakentamisen aikaisia lähtötietoja ja eri tekijöiden ominaispiirteitä on esitetty taulukossa (Taulukko 6.8). Louheen kuljetuksesta aiheutuvat päästöt on laskettu VTT:n Lipasto LIISA-laskentajärjestelmän maansiirtoautojen vuoden 2020 päästökertoimien perusteella. Lisäksi laskennoissa on huomioitu louheenkuljetuksen työmaateiden pölypäästökerroin, joka perustuu THL:n Piltti-projektin ja pääkaupunkiseudun Redust-hankkeen tuloksiin. Mallinnuksen oletuksena oli, että Kunkun parkin tiloista kulkeutuu hienojakoista pölyä ajoramppien lähialueille. Kauempana hankealueesta pölypäästöt vastaavat tavanomaista raskaanliikenteen aiheuttamaa pölyämistä. Tunnelien työkoneiden päästöt laskettiin siten, että ne täyttävät vähintään 3b. vaiheen päästöraja-arvot (NO X, PM 2,5 ) liikkuville työkoneille (VnA 398/2005). PM 10 -päästöt arvioitiin työmaateiden päästökertoimien mukaisesti (AP- 42/Environment Canada). Päästöjen laskennassa huomioitiin nimellisteho, kuormitusaste, käyttötunnit ja päästökertoimet. Louhinnasta aiheutuvat päästöt on arvioitu ANFO:n NO X -ominaispäästöarvon perusteella ja päästöt mallinnettiin typpidioksidin (NO 2 ) tuntipitoisuuksina tunnelinsuun ympäristössä. Pitoisuuksia on verrattu NO 2 -tuntipitoisuuden raja-arvoon 200 µgno 2 /m 3 sekä tiedotus- ja varoitusraja-arvoon 400 mgno 2 /m 3. Räjäytysten hiukkaspäästöjen arvioinnissa on sovellettu kanadalaisia kallionräjäytyspäästökertoimia, jotka perustuvat US EPAn AP-42 päästökertoimiin. Kunkun parkin valmistumisen jälkeisessä tilanteessa ilmanlaatuvaikutusmallinnuksessa on otettu huomioon Kunkun parkin poistoilmanvaihdosta aiheutuvat päästöt. Kunkun parkin poistoilma on suunniteltu johdettavaksi yhden poistokuilun kautta, jonka poistohormi sijaitsee Sokoksen kiinteistön kattotasolla. Poistoilmanvaihdon päästöarviot tehtiin Kunkun parkin liikennemääräennusteen ja ilmanvaihtosuunnitelman perusteella. Mallinnuksessa tarkastel- Rakentamisen aikaisessa ilmanlaatumallinnuksessa on tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoja: Taulukko 6.8. Ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ja typpidioksidille (NO 2 ), VNp 480/1996. Vaihtoehto Laaja+S, jossa on otettu huomioon Satamakadulle toteutettava ajoramppi. Vaihtoehto Suppea+Hpohj, Hämeenpuiston ja Kirkkokadun työaikaisen ajoramppien ja työtunnelien rakentamisen aikaiset vaikutukset ilmanlaatuun. Vaihtoehto Suppea+P Paasikivenkadun ja Kirkkokadun työaikaisen ajoramppien ja työtunnelien rakentamisen aikaiset vaikutukset ilmanlaatuun. Vaihtoehto Laaja+H Eteläpuiston Hämeenpuiston itäpuolelle sijoittuvan rakentamisen aikaisen ajotunnelin oletetun suukohdan työnaikaiset ilmanlaatuvaikutukset. Ilmanlaatumallinnuksessa on selvitetty louhinnasta, louheen kuljetuksesta sekä työkoneista aiheutuvat typenoksidien (NO 2, PM 10 ja PM 2,5 ) sekä pienhiukkasten ulkoilmapitoisuudet. Kunkun Parkin ilmanlaatumallinnukset on tehty AERMOD -mallinnusohjelmalla, joka huomioi selvitysalueen maaston muodot. Ilmanlaatuun vaikuttavien yhdisteiden pitoisuudet on laskettu metrin pistevälein. Malli ottaa myös huomioon typenoksidien ilmakemiallisen muuttumisen ja NO 2 /NO X -päästösuhteen. Mallinnuksessa on käytetty vuosien tuntisäätietoja. Ilmanpäästöjä aiheuttava toiminta Louhinta Työkoneiden toiminta kalliotiloissa Louheen kuljetus ja muu työmaaliikenne Päästölähde Räjäytyksien savukaasut Pakokaasut Pakokaasut ja pöly Erityishuomioita Räjäytyksiä toteutetaan päivässä noin 3 5 kertaa kalliohalleissa ja noin 2 kertaa ajokuiluissa. Räjähdysaineina käytetään Kemiittiä tai ANFO:a. Räjähdysaineita käytetään ajotunnelien louhinnassa noin 450 kiloa ja hallien louhinnassa noin kiloa päivässä. Räjäytyspanosreikien poraus toteutetaan päiväsaikaan. Räjäytykset ajoitetaan ilta-ajalle, kuitenkin ennen kello Savukaasut ohjataan puhaltimilla pois kalliotiloista ja poistoilman ohjaus tapahtuu ajokuilujen kautta. Tuuletuksen kesto on melko lyhyt, eli noin 30 minuuttia ja poistoilmanvaihdon suuruus on noin m 3 /s. Louhetta ei murskata. Kalliotiloissa operoi tyypillisesti yksi lastauskone (325 hv) ja kaivuri (100 hv) sekä yksi lastattava kuorma-autoa (400 hv). Työaikaisen poistoilman määrä on noin 30 m 3 /s. Louheen lastauksen kesto on noin 6 8 tuntia. Tavanomainen kuljetettavan louheen määrä on noin 70 kiintokuutiometriä tunnissa. Lastaus ja kuljetus toteutetaan öiseen aikaan. Aloitus on tyypillisesti noin kello ja lopetus ennen aamuliikenteen alkamista kello Kuljetusliikenne ohjataan tasaisin määrin ulos eri poistumisreittien kautta. Vaikutusarviointi on tehty oletuksella, että puolet louheesta ajetaan Lielahden täyttöihin. Ajoluiskat asfaltoidaan ja niitä kastella pois lukien pakkasajanjaksojen aikana. Työmaaliikenteen määrä on suurimmillaan louhintatyön aikana. Muun rakentamisen aikainen liikennemäärä on louhinnan aikaisesta määrästä noin neljännes. 86 Tampereen kaupunki

15 tiin typpioksidin (NO 2 ) päästövaikutuksia Hämeenkadun, Kuninkaankadun ja Hallituskadun lähirakennusten eri kerroksissa, jonka perusteella arvioitiin riittävää ilmavaihtokanavan korkeutta. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Ilmanlaatumallinnuksen tuloksia on verrattu Suomessa voimassa oleviin ilmanlaadun vertailuarvoihin, jotka sisältävät sekä ohje- että raja-arvot eri yhdisteiden pitoisuuksille. Vertailuarvot on esitetty taulukoissa Nykytila Tampereen keskustassa hankealueella ilmanlaatuun vaikuttaa pääasiassa liikenne sekä jossain määrin lähiseudun teollisuuslaitokset. Tampereen ilmanlaatua tarkkaillaan keskustan alueella muutamissa tarkkailupisteissä. Hankealuetta lähimpänä sijaitsevalla Tampereen linja-autoaseman mittausasemalla on mitattu typen oksideita sekä pienhiukkasia (PM 2,5 ) typpidioksidin keskiarvopitoisuus vuonna 2012 oli 23 µg/m 3 ja pienhiukkasten vuosikeskiarvo 7 µg/m 3 (Tampereen kaupunki 2013). Päästökartoituksen mukaan vuonna 2012 Tampereen hiukkaspäästöistä 63 % tuli liikenteestä ja loput piste- ja pintalähteistä. Typen oksidien päästöistä vuonna 2012 noin 46 % tuli liikenteestä ja loput piste- ja pintalähteistä. Taulukko 6.9. Ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ja typpidioksidille (NO 2 ), VNp 480/1996. Aine Ohjearvo (20 ºC, 1 atm) Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 70 µg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typpidioksidi (NO 2 ) 150 µg/m 3 70 µg/m 3 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Taulukko Hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja typpidioksidin (PM 10, PM 2,5, NO 2 ) ilmanlaadun raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemikseksi. NO X :n kriittinen taso on annettu kasvillisuuden suojelemiseksi. Aine Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Keskiarvon laskenta-aika 24 tuntia kalenterivuosi Raja-arvo µg/m 3 * Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa 50 µg/m 3 * µg/m 3 - Ajankohta, josta lähtien raja-arvot ovat olleet voimassa Hengitettävät hiukkaset (PM 2,5 ) kalenterivuosi 25 µg/m Typpidioksidi (NO 2 ) 1 tunti 200 µg/m kalenterivuosi 40 µg/m 3 - Typen oksidit (NO X = NO+NO 2 ) kasvillisuus kalenterivuosi 30 µg/m * Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 paineessa. Hiukkasten tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa. Kuva Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Tampereella eri vuosina eri mittausasemilla. (Tampereen kaupunki 2013). Taulukko 6.11 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) WHO:n ohjearvot. Pitoisuus WHO / PM 2,5 vuorokausiohjearvo 25 µg/m 3 WHO / PM 2,5 vuosiohjearvo 10 µg/m 3 Kuva Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvoja eri mittauspisteissä Tampereella (Tampereen kaupunki 2013). Kunkun parkki YVA-selostus 87

16 6.5.3 Vaikutukset Kaupunki-ilman laatuun vaikuttavat eri vuodenaikojen sääolosuhteet. Typpidioksidin (NO 2 ) suurimmat pitoisuudet muodostuvat yleensä talviaikaan niin sanottujen inversiotilanteiden aikana. Tuolloin epäpuhtauksien sekoittuminen muuhun kaupunki-ilmaan on hitaampaa, jolloin ilmanlaatua heikkenee. PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmat kevätpölyaikana, jolloin talven aikana levitetyn hiekoitushiekan pienimmät partikkelit nousevat ilmaan joskus tuulen kuljettamana, mutta erityisesti paikallisen liikenteen vuoksi. PM 10 -pitoisuuksia on yleisesti pyritty vähentämään katujen varhaisella puhdistuksella. Louhinta Kallion louhinnan räjäytyksissä muodostuu muun muassa hiilimonoksidia (CO) ja typenoksideja (NO X ), joka on varsinaisella päästöhetkellä pääosin typpimonoksidia (NO). Tavallisesti ilma sisältää otsonia ja hiilivetyradikaaleja, joten osa typpimonoksidista hapettuu välittömästi typpidioksidiksi. Mallinnuksen perusteella räjäytyskaasujen NO 2 -pitoisuudet ovat tuuletuksen aikana noin 100 µg/m 3 Kirkkokadun, Papinkadun ja Satamakadun ajoramppien läheisyydessä. Paasikivenkadun ajorampin kohdalla NO 2 -pitoisuus voi olla suurimmillaan µg/m 3. Näsinkallion suurempaan pitoisuuteen vaikuttavat maasto-olosuhteet, jotka osin estävät räjäytyskaasujen nopean laimenemisen. NO 2 -pitoisuudet eivät mallinnuksen perusteella ylitä yhdelle tunnille annettua pitoisuuden raja-arvoa 200 µg/m 3. Paasikivenkadun ajorampin läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia. Louhinnasta muodostuvista pienhiukkasista valtaosa on PM 10 kokoisia hiukkasia, jotka eivät kulkeudu kovin etäälle ajoramppien läheisyydestä. Louhinnasta aiheutuvat yhden tunnin PM 10 hiukkaspitoisuudet ovat suurimmillaan noin µg/m 3 enimmillään noin 100 metrin etäisyydellä ajoramppien luota. Myös hiukkasten pitoisuudet ovat suuremmat Näsinkallion ajorampin läheisyydessä. Louheenkuljetus ja työkoneiden toiminta Louheenkuljetuksesta aiheutuvia päästöjä on arvioitu omana päästökokonaisuutena. Lisäksi arvioinnissa on tarkasteltu louheenkuljetuksen sekä työkoneiden toiminnan yhteisvaikutuksia. Louheenkuljetusreitit on esitetty luvussa Louheenkuljetuksen vaikutukset Hämeenpuiston ilmanlaadun vuorokausipitoisuuksiin on esitetty taulukossa (Taulukko 6.12). Louheenkuljetuksen vaikutus Hämeenpuiston ilmanlaatuun on vähäinen. Suurimman kuorma-autoliikenteen (46 täyttä ja 46 tyhjää kuorma-autoa) aikana typpidioksidin pitoisuus on enimmillään 2 3 µg/m 3 ja PM 10 -hiukkasten 1,5 5 µg/m 3. Pienhiukkasten lisäys vuorokausipitoisuuksiin on vähäinen, eli alle 1 µg/m 3. Louheenkuljetuksen ja työkoneiden yhteisvaikutusta ilmanlaatuun on tarkasteltu rakennettavien ajoramppien lähialueilla. Vaikutukset eri ajoramppien työmaa-alueilla sekä vertailu kaupungin taustapitoisuuksiin on esitetty taulukoissa Tehdyn ilmanlaatumallinnuksen perusteella voidaan arvioida, että ajoramppien välittömässä läheisyydessä typpidioksidin ja PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat kohota vuorokauden ohjearvotasolle tai jopa sen yli, kun huomioidaan muusta liikenteestä aiheutuva taustapitoisuus. Paasikivenkadun alueella pitoisuudet ovat muita ajoramppityömaita suuremmat. Suurempi pitoisuus Paasikivenkadun alueella johtuu Näsinkallion maastonmuodoista ja sääolosuhteista. PM 2,5 -pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet jäävät alle WHO:n vuorokausiohjearvon 25 µg/m 3 ajoramppityömaiden läheisyydessä, kun arvioissa otettu huomioon myös kaupungin taustapitoisuudet. Louheenkuljetuksen ja työkoneiden yhteisvaikutusta ilmanlaatuun on tarkasteltu myös vuositasolla (Taulukko 6.18). Vuositasolla Kunkun parkin rakentamisen vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen. Vuosipitoisuudet voivat kohota muutamia mikrogrammoja rakennettavien ajoramppien läheisyydessä. Kuitenkaan vuosipitoisuudet eivät ylitä ilmanlaadun vuosiraja-arvoja. Rakentamisen aikaiset maanpäälliset toiminnot voivat aiheuttaa hetkellisesti tai paikallisesti merkittäviä tai erittäin merkittäviä pölyhaittoja kaikissa vaihtoehdoissa. Kokonai- Taulukko Louheenkuljetuksien vaikutukset vuorokausipitoisuuksiin Hämeenpuistossa (arviointivuosi 2020). VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Laaja+S VE Laaja+H VE Pieni+H Louheenkuljetuksien vaikutukset Hämeenpuistossa Kaupungin taustapitoisuus Vuorokausipitoisuus µg/m 3 v (µg/m 3 ) v (µg/m 3 ) NO 2, kaksi vuorokautta PM 10, kaksi vuorokautta 1, PM 2,5, yksi vuorokausi 0, Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuorokausipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Laaja+S (VE Laaja+H) (VE Pieni+H) Pitoisuus Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä Kaupungin taustapitoisuus Kirkkokadun ja Laukontorin ympäristössä nykytilanteessa* Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuorokausipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO 2, kaksi vuorokautta PM 10, kaksi vuorokautta PM 2,5, yksi vuorokausi * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa. Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuorokausipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Paasikivenkadun työmaatunnelin läheisyydessä. VE Suppea+P Pitoisuus Paasikivenkadun työmaatunnelin läheisyydessä Kaupungin taustapitoisuus Paasikivenkadun ympäristössä nykytilanteessa* Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuorokausipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO 2, kaksi vuorokautta PM 10, kaksi vuorokautta PM 2,5, yksi vuorokausi * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa. suudessaan rakentamisen aikaisten maanpäällisten toimintojen voidaan sanoa aiheuttavan hankealueelle kohtalaisia tai merkittäviä meluhaittoja, kun huomioidaan vaikutusalueen laajuus ja pölyisimmän työvaiheiden kesto. 88 Tampereen kaupunki

17 Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuorokausipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Papinkadun ja Satamakadun työmaatunnelin läheisyydessä. VE Laaja+S Pitoisuus Papinkadun ja Satamakadun työmaatunnelin läheisyydessä Kaupungin taustapitoisuus Papinkadun ja Satamakadun ympäristössä nykytilanteessa* Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuorokausipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO 2, kaksi vuorokautta PM 10, kaksi vuorokautta PM 2,5, yksi vuorokausi * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa. Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuorokausipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Hämeenpuisto pohjoinen työmaatunnelin läheisyydessä. VE Suppea+Hpohj VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Ve Laaja+H Eteläpuisto(2) Hämeenpuisto pohjoinen työmaatunnelin läheisyydessä Hämeenpuiston eteläosa työmaatunnelin läheisyydessä Kaupungin taustapitoisuus Hämeenpuiston pohjoisosassa nykytilanteessa* Kaupungin taustapitoisuus Hämeenpuisto eteläosassa nykytilanteessa* Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuorokausipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO 2, kaksi vuorokautta PM 10, kaksi vuorokautta PM 2,5, yksi vuorokausi * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa. Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuorokausipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Hämeenpuisto Eteläpuiston työmaatunnelin läheisyydessä. Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuorokausipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO 2, kaksi vuorokautta PM 10, kaksi vuorokautta PM 2,5, yksi vuorokausi * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa. Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuosipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Kirkkokadun ajorampin työmaan läheisyydessä. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Ve Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Laaja+S (VE Laaja+H) (VE Pieni+H) Pitoisuus Kirkkokadun työmaatunnelin läheisyydessä Kaupungin taustapitoisuus Kirkkokadun ja Laukontorin ympäristössä nykytilanteessa* Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuosipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO PM PM 2,5 0,3 0,5 7,5 7,5 8 * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa. Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuosipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Paasikivenkadun ajorampin työmaan läheisyydessä. VE Suppea+P VE Laaja+S Pitoisuus Suppea+P työmaatunnelin läheisyydessä Pitoisuus Papinkadun ja Satamakadun työmaatunnelin läheisyydessä Kaupungin taustapitoisuus Suppa+P ympäristössä nykytilanteessa* Kaupungin taustapitoisuus Papinkadun ja Satamakadun ympäristössä nykytilanteessa* Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuosipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO PM PM 2,5 0, ,5 9 * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa. Taulukko Louheenkuljetuksen ja työkoneiden vuosipitoisuus ja vaikutukset ilmanlaatuun Papinkadun ja Satamakadun ajoramppien työmaan läheisyydessä. Työmaa ja kaupungin taustapitoisuus yhdessä Vuosipitoisuus µg/m 3 µg/m 3 Yhteensä µg/m 3 NO PM PM 2,5 0,3 0, ,5 * Kaupungin taustapitoisuutta on arvioitu myös vuoden 2030 ennustetilanteessa, mutta ne ovat nykytilannetta pienemmät, joten arviointi on tehty nykytilanteessa Käytönaikaiset ilmanlaatuvaikutukset Valmiin Kunkunparkin hallin ilmanlaatuvaikutukset ovat pienet. Typpidioksidin suurimmat tuntipitoisuudet ovat poisto- ja kerroskorkeudesta riippuen 2 4 µg/m Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Kunkun parkin ilmanlaatu rakentamisen aikana ei edellytä erityisiä toimia haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Pölyämisen ehkäisyyn suositellaan kuitenkin ajoramppien asfaltoimista varhaisessa vaiheessa sekä päivittäistä / tai jatkuvaa louheenkuljetusreittien puhdistamista suuaukkojen lähikaduilla Arvioinnin epävarmuustekijät Arvioinnissa ei ole tarkasteltu erikseen kaikkia ajoramppeja kaikissa eri vaihtoehdoissa. Laadittujen ilmanlaatumallinnuksien perusteella voidaan kuitenkin perustellusti arvioida, että tulokset eri vaihtoehtojen välillä ovat pieniä. Käytetty mallinnusmenetelmä ei huomioi maastomallin epäjatkuvuuskohtia, kuten kuilumaisien rakenteiden tai rakennusten aiheuttamia tuuliprofiilin ja tuulensuunnan muutoksia, joilla on merkittävä vaikutus päästöjen sekoittumiseen. Myös pölypäästömääriin liittyy merkittävää epävarmuutta. Mallinnukseen ja päästötietoihin liittyvä epävarmuus huomioiden on mahdollista että todelliset ilman epäpuhtauspitoisuudet poikkeavat merkittävästi mallinnetuista tuloksista. Raja-arvojen ylittyminen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Kunkun parkki YVA-selostus 89

18 6.6 Padot ja patoturvallisuus Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötietoina on käytetty seuraavia aineistoja ja suullisia tiedonantoja: Kunkun parkin alustava hankesuunnitelma Alustava rakentamistapaohje, maanalainen asemakaavaluonnos nro Kunkun parkki Reiän SK116 kallionäytekairaus Tampereella kesällä 2011 (Suomen Malmi Oy 2011). Hämeen ELY-keskuksen lausunto HAMELY/1/07.02 /2012, (Hämeen ELY-keskus 2013) Lausunto Tammerkosken ylä- ja keskiputoukseen liittyvien rakenteiden sortumavaarasta (Pontek Oy 2007). Eri-ikäistä Yläkosken ja keskiputouksen teknistä aineistoa ja patoturvallisuusaineistoa. Tampereen sähkölaitos. Tampereen Rantaväylä (valtatie 12) välillä Santalahti Naistenlahti, Ympäristövaikutusten arviointimenettely, Ympäristövaikutusten arviointiselostus (Sito Oy 2010b) Lampinen, H., Sulkakoski, M, ja Viitanen, E. Henkilökohtaisia tiedonantoja. Selvityksen ovat laatineet DI Teuvo Holappa (WSP Finland Oy), FM Sakari Grönlund ja DI Jussi Kurikka-oja (Sito Oy) Nykytila Näsijärven vedet laskevat Tammerkosken kautta Pyhäjärveen. Pudotuskorkeutta järvien välillä on yhteensä 18 metriä. Tammerkoskessa seuraavat padot: Yläkosken pato sekä Finlaysonin ja Tampellan reunapadot, kaupungin sähkölai- toksen pato (keski-putouksen pato) ja Takon kartonkitehtaan pato (alakosken pato) sekä rantamuureja. (Kuva 6.73). Yläkosken ja keskiputouksen patorakenteet omistaa Tampereen Energia-tuotanto Oy lukuun ottamatta Frenckellin patomuuria, jonka omistaa Tampereen kaupunki. Alakosken padon omistaa Alakoski Oy. Edellä mainitut padot eli patorakenteet niihin kuuluvien rakennelmineen ja laitteineen (Taulukko 6.21), on luokiteltu patoturvallisuuslain 11 :n (494/2009) mukaiseen luokkaan 1 eli patoihin, jotka onnettomuuden sattuessa aiheuttavat vaaran ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. Rantamuurit eivät ole patoturvallisuuslain mukaisesti luokiteltuja patorakenteita. Tammerkosken yläjuoksun padot ja patomuurit on kunnostettu vuosien aikana. Tällöin koskenniskalla sijainnut vanha neulapato ja puiset patoportit korvattiin betoniperustuksen varaan rakennetuilla kauko-ohjattavilla teräksisillä patoporteilla, joiden päälle rakennettiin kevyen liikenteen silta. Tampellan ja Finlaysonin voimalaitoskanavien betoniset patomuurit uusittiin sekä vesivoimalaitokset huollettiin. Keskiputouksen kohdalla uusittiin Frenckellin patomuuri. Lähimpien 1. luokan mukaisten patojen etäisyys louhittaviin tunneleihin on vähintään 100 metriä, ja lähimpien rantamuurien etäisyys louhittaviin tunneleihin on noin 27 metriä. Poikkeuksena tästä on yhteys Hämpin parkkiin, jossa tunnelin linjaus menee Tammerkosken alapuolelta Hämeenkadun sillan kohdalla. Tällä kohtaa louhittavan tunnelin ja kalliopinnan etäisyys on metriä. Lähimpien rantamuurien etäisyys louhittavaan osaan on aina yli kymmenen metriä. Taulukko Ensimmäisen luokan padot, rakenteet ja laitteet Tammerkoskessa. Pato Yläkosken pato (Finlaysonin ja Tampellan välinen pato) Keskikosken pato (Sähkölaitoksen pato) Alakosken pato (Takon kartonkitehtaan pato) Patorakenteet ja laitteet Tammerkosken säännöstelypato Palatsinraitin sillan yhteydessä Finlaysonin ja Tampellan voimalaitosten koneasemat tulokanavien ja tulvauoman väliset reunapadot voimalaitoksen koneasema säännöstelypato Läntinen reunapato (Frenckellin patomuuri) voimalaitoksen koneasema säännöstelypadot Kuva Tammerkosken padot. 90 Tampereen kaupunki

19 6.7 Maa- ja kallioperä Kalliolaatu on keskimäärin hyvä. Noin keskellä Tammerkoskea on kaksi merkittävämpää rikkonaisuutta (Ri III), jotka vaikuttavat yhdessä noin neljän metrin matkalla. Tälle välille osuu myös korkein reiästä mitattu vesimerkki 0,61 lug, joka viittaa vain hyvin lievään avorakoiluun. Rikkonaisuuskohdissa täyteaineena on pääasiassa savi. (Lampinen, H. 2014) Vaikutukset Saatujen lähtötietojen perusteella kallion heikkouskohdat eivät aiheuta kallion laadun osalta erityistoimenpiteitä tunnelin rakentamiseen. Heikkousvyöhykkeet voidaan lävistää normaalein kallion lujitusmenetelmin, tiivistysmenetelmin ja tarkkuuslouhinnan menetelmin. Kallion mahdollisen vedenjohtavuuden takia tiloissa tulee varautua esi-injektointityöhön kalliotilojen tiivistämiseksi. Kunkun parkin kalliorakentamisesta ei aiheudu patojen sortumista tai muiden patorakenteiden vaurioitumisvaaraa. Tämän vuoksi vakavan vaurioitumisen kuvaus ei ole tarpeellinen, eikä erillistä uutta vahingonvaaraselvitystä ole tarpeen tehdä. Olemassa olevien patorakenteiden osalta riittää aiemmin tehdyt vahingonvaaraselvitykset nykyisistä patorakenteista (PR Vesisuunnittelu Oy, , 1. päivitys ja 2. päivitys ). Kunkun parkin kalliorakentaminen ei lisää betonipatojen rakenteen vaurioitumis-, kaatumis- tai liukumisriskiä eikä kasvavaa perustusten eroosiota ja ylivirtausriskiä. Kunkun parkin kalliorakentamisella ei ole myöskään rantamuurien kuntoa heikentävää vaikutusta. Patorakenteet ja rantamuurit tulee kuitenkin huomioida louhinnalle annettavissa tärinärajoituksissa. Louhintatöiden lisäksi patoturvallisuuteen vaikuttaa rakennustöistä aiheutuva lisääntynyt riski sähkökatkoille ja laitehäiriöille. Sähkökatkon aikana vesivoimakoneet pysähtyvät, virtaus koneistojen kautta keskeytyy ja sähkökäyttöisten patoluukkujen avaaminen estyy. Ennen patoluukkujen avautumista voimalaitoksen yläveden pinta nousee. Jos voimalaitoksen omien varavirtalähteiden käynnistyminen viivästyy, niin tällöin vedenpinnan nousun seurauksena vesimassa pääsee nousemaan rantamuurien yli. Alakosken voimalaitoksen padon häiriötilanteessa vesimassat ohjautuvat ohivirtauksena Vuolteentorin kautta voimalaitoksen ohi aiheuttaen vaaraa lähimmille rakennuksille. Sähkökatkojen aiheuttamiin patoturvallisuusriskeihin on mahdollista varautua juoksutuksen säännöstelyllä ja voimalaitoksen omien varavirtalähteiden häiriöttömän toiminnan varmistamisella Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Louhintatyö voidaan katsoa patoturvallisuusasetuksen (319/2010) 8 :n tarkoittamaksi erityiseksi rasitukseksi. Tämän vuoksi voi olla tarpeen laatia Tammerkosken patorakenteille patoturvallisuuslain mukainen tehostettu tarkkailuohjelma ennen louhintatöiden aloittamista. Tehostetussa tarkkailuohjelmassa tulee huomioida tärinäseuranta ja patorakenteiden siirtymien seuranta sekä rakenteiden tarkastukset ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja rakentamisen valmistuttua. Tarkkailuohjelmaan on tarkoituksenmukaista ottaa mukaan myös rantamuurit, vaikka ne eivät ole patoturvallisuuslain mukaisesti luokiteltuja patoja. Koska louhintaa voidaan pitää patoturvallisuusasetuksen 8 :n mukaisena erityisenä rasituksena, tulee pato-onnettomuuteen varautua ja tarvittaessa tulee täydentää patoturvallisuuslain (12 ) tarkoittamaa suunnitelmaa toimenpiteistä padon onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle (padon turvallisuussuunnitelma). Turvallisuussuunnitelmassa tulee huomioida myös säännöstelyn ja sähköntuotannon yhteensovittaminen louhintatöiden kanssa siten, että mahdolliset riskit voidaan minimoida Arvioinnin epävarmuustekijät Kalliolaatutietoja on tässä vaiheessa suunnittelua vielä suhteellisen suppea määrä, jota voidaan pitää epävarmuustekijänä arvioinnissa. Varsinaisen hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä kallionlaatutiedot vielä tarkentuvat, jolloin käytettävissä on suunnitelman viimeistelemiseen riittävä kallionlaatutieto. Jo olemassa olevan tiedon perusteella kalliolaatu on kuitenkin keskimäärin hyvä. Kallio ei ole erityisen rikkonaista ja kalliossa ei ole havaittu rakoilua ja hyvin vettä johtavia alueita Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötietoina on käytetty Tampereen kaupungin toteuttamia maaperäkairauksia ja kaupungin laatimaa rakennusten perustamistapaselvitystä alueen rakennusten perustamisesta ja maaperäsuhteista, Geologian tutkimuskeskuksen tuottamia geologisia kartoitusaineistoja ja karttoja, muita hankealueella ja sen läheisyydessä tehtyjä selvityksiä sekä Suomen ympäristökeskuksen OIVA-palvelua. Alueella on tehty maastokatselmus. Kallioperän arseenipitoisuudelle ei ole omia vertailuarvoja, joten arvioinnissa vertailuarvoina on käytetty valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) mukaisia maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi esitettyjä arvoja. Arvioinnin ovat laatineet FT Reijo Pitkäranta (Sito Oy) ja FM Heta Lampinen (Saanio & Riekkola Oy) Nykytila Maaperä Hankealue sijaitsee Tampereen keskustassa Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella Tammerkosken länsipuolella. Hankealue sijoittuu eteläsivun itäkaakko-länsiluodesuuntaisen, Kalevankankaan Ratinan Pyynikin harjujonon ja pohjoissivun kalliokohouma-alueen väliin. Hankealueen itäsivulla on Tammerkoski. Hankealueen korkein kohta, noin +115, on Näsinkalliolla hankealueen pohjoisosassa. Matalin kohta on noin tasolla +80 hankealueen eteläosassa Ratinansuvannon lähellä. Näsijärven ja Pyhäjärven vesipintojen korkeusero on noin 18 metriä. Tampereen kaupunki on tehnyt hankealueella runsaasti maaperäkairauksia. Kairausten perusteella alueen maaperä koostuu maan pinnalla olevasta täyttömaakerroksesta, sen alapuolisesta silttikerroksesta ja alinna olevasta moreenista. Täyttömaa on suunnilleen 0,5 2 metriä paksu. Siltti, savinen siltti tai laiha savi on paksuudeltaan yleisimmin 2 4 metriä, mutta paikoin noin 7 metriä. Se on todennäköisesti kerrostunut muinaiseen, noin vuotta sitten tällä alueella olleeseen pieneen Tammerkoski-järveen. Yksittäisissä kairauspisteissä on tavattu täyttömaan alla muutaman metrin paksuisia hiekkakerroksia. Alinna olevan moreenin paksuus on metristä noin 13 metriin, ollen yleisimmin useita metrejä paksu. Moreeni sisältää tyypillisesti runsaasti hienoainesta. Kaiken kaikkiaan maaperän kokonaispaksuus vaihtelee muutamasta metristä Hämeenkadun ja Hämeenpuiston risteysalueen noin 16 metrin maksimisyvyyteen. Kallioperä Tampereen keskustan kallioperä kuuluu Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeeseen. Geologian tutkimuskeskuksen kallioperäkartan mukaan hankealueen kallioperä on pääosin kvartsi-/granodioriittia tai tonaliittia (Kuva 6.74). Pohjoisosassa kallioperä koostuu mafisista metavulkaniiteista (koostuu tummista emäksisistä mineraaleista). Etelässä, hankealueen ulkopuolella kallioperä on kiillegneissiä ja -liusketta, jossa voi olla mustaliuskevälikerroksia. Olemassa olevan tiedon perusteella kallion pinnantaso hankealueella ja alueen läheisyydessä vaihtelee noin +75 ja +115 (N2000) välillä, ollen maanpinnasta keskimäärin 3 10 metrin syvyydellä (Kuva 6.75, Kuva 6.77, Kuva 6.78). Hankealueen keskeisessä osassa kalliopinta on pääosin tasoilla Syvimmillään kallio on kairauksissa todettu noin 16 metrin syvyydellä. Mallinnettu kallionpinnan korkeusasema on esitetty kuvassa (Kuva 6.75). Kallion pinnan korkeusasemaan hankealueella tullaan tutkimaan tarkemmin myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Itse hankealueella on Geologian tutkimuskeskuksen tarkastelun mukaan tulkittu kaksi alueellista ja neljä paikallista kallioperän heikkousvyöhykettä. Toinen alueellinen heikkousvyöhyke suuntautuu läheltä Näsilinnan- ja Satakunnankadun risteystä suoraan kohti kaakkoa; toinen on lähes etelä pohjoissuuntainen ja seurailee Kuninkaankadun linjaa noin 30 metrin päässä kadun itäpuolella. Geologian tutkimuskeskuksen heikkousvyöhyketulkinta perustuu lähinnä lentogeofysikaalisen aineiston ja kartalla erottuvien maankamaran lineaatioiden tulkintaan, joita ei ole tutkimuksin tarkistettu. Tulkittujen heikkousvyöhykkeiden tiheys ei erityisesti poikkea muusta seudun kallioperästä. Lähimmät kallionlaadun havaintopisteet ovat alueen kaakkoislaidassa oleva P-Hämpistä Tammerkosken ali kohti Kunkun parkki YVA-selostus 91

20 Kunkun parkkia kairattu tutkimusreikä (SK116), P-Hämpin rakennusgeologiset kartoitukset ja alueen pohjoispuolella sijaitsevassa Rantatunnelissa tehdyt rakennusgeologiset tunnelikartoitukset sekä tutkimuskairaukset. Näiden havaintojen perusteella Q-luokituksen mukainen kallionlaatu on heikkousvyöhykkeiden ulkopuoleisessa kalliomassassa kohtalainen. Vallitseva rakosuunta on liuskeisuuden mukainen, mikä on alueella lähes itä-läntinen (160/85 ). Liuskeisuuden kaateen suunta vaihtelee alueella ±20 ja kaade ±5. Loiva rakoilu muodostaa alueella tyypillisesti kookkaita lohkoja yhdessä liuskeisuuden kanssa. Liuske- ja rakopinnoilla on rakotäytteinä tyypillisesti biotiitti, kloriitti, savi, ruoste, karbonaatti (kalsiitti) ja grafiitti. Heikkousvyöhykkeiden kalliolaatu on yleensä heikko ja varsin heikko. Geologian tutkimuskeskuksen heikkousvyöhyketulkinta hankealueella on esitetty kuvassa (Kuva 6.74). P-Hämpissä ja Rantatunnelissa havaitut rikkonaisuusvyöhykkeet liittyvät yleensä liuskeisuuteen ja sen suuntaiseen rakoiluun ja näiden leveys on vaihdellut välillä 0,2 4,0 metriä, joskin vyöhykkeiden ja tunnelin geometrioista johtuen vyöhykkeen vaikutusalue tunnelissa on voinut olla suurempi. Vastaavia vyöhykkeitä on todennäköisesti myös Kunkun parkissa. Hämeenkadun ja Satakunnankadun yhtymäkohdassa kallionpinta on pohjatutkimuksien perusteella todettu olevan ympäristöään alemmalla tasolla. On mahdollista, että alueella on ympäristöään heikkolaatuisempaa kalliota tai rikkonainen vyöhyke. Nykytiedon perusteella mahdollisen rikkonaisuuden suuntaa tai kallion laatua ei pysty arvioimaan. Alueelle on suunniteltu tarkentavia kallioperätutkimuksia (kallionäytekairaukset) muun muassa alueille, joissa suunnitellun maanalaisen tilan päällä on kalliopainauma. Pirkanmaalla maa- ja kallioperän arseenipitoisuudet ovat luontaisesti muuta Suomea korkeammalla tasolla. Hankealuetta ei ole kuitenkaan luokiteltu arseeniriskialueeksi. Vaikka pitoisuudet ovat luontaisia, tulee arseenin mahdollisesti aiheuttamat riskit ympäristölle ja terveydelle huomioida rakentamisessa. Hankealue sijaitsee Pirkanmaan kiillegneissi-migmatiittialueella jossa Geologian tutkimuskeskuksen tekemien tutkimusten mukaan arseenin taustapitoisuuden mediaaniarvo on 1,9 mg/kg, keskiarvo 4,5 mg/kg ja maksimi 270 mg/kg (Lahtinen, R. ym. 2005, Backman, B. ym. 2006). Arseenipitoisuuksien selvitys hankealueella tehtiin porakonekairausten yhteydessä poraussoijasta otettujen 13 näytteen avulla. Näytteiden arseenipitoisuudet vaihtelivat välillä 0,86 13,00 mg/kg, mediaanin ollen 1,9 mg/kg. Korkein arseenipitoisuus mitattiin Hämeenkadun ja Kuninkaankadun risteyksessä sijaitsevasta näytepisteestä. Muiden tutkimuspisteiden arseenipitoisuudet olivat 0,86 2,6 mg/kg. Tutkimuspisteen läheisyyteen, jossa suurin pitoisuus mitattiin, on suunniteltu kallioperätutkimuksia, joiden avulla arvioidaan miten laajalla alueella kallioperässä raja-arvon ylittävää arseenipitoisuutta on. Louheen käsittelyn tarve arvioidaan näiden tutkimusten perusteella. Kunkun parkin kanssa samalle kivilajialueelle sijoittuvasta Rantatunnelista otettiin 15 näytettä kairasydämistä vuonna Näistä 14 analyysissä arseenipitoisuudet olivat 0,7 2,8 mg/kg. Yhdessä näytteessä arseenipitoisuus oli 7,7 mg/kg. Suomen kallioperässä arseenipitoisuus on keskimäärin 1 5 mg/kg ja maaperässä 2 3 mg/kg. Kallioperän arseenipitoisuudelle ei ole omia vertailuarvoja, joten arvioinnissa vertailuarvoina on käytetty valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) mukaisia maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi esitettyjä arvoja. Yhtä näytettä lukuun ottamatta arseenipitoisuudet kalliosoijanäytteissä alittavat edellä mainitussa asetuksessa arseenille annetun kynnysarvon 5 mg/kg. Pitoisuudet jäävät selvästi alle asetuksen mukaisen alemman ohjearvotason (50 mg/kg). Arseenin lisäksi on ajankohtaiseksi noussut kiviaineksen rikkipitoisuus. Rikkipitoisten kivien sisältämät sulfidit aiheuttavat vesistöissä happamoitumista sekä sähkönjohtokyvyn/suolapitoisuuden nousua ja vaikuttavat haitallisesti vesistöjen kerrostuneisuuteen. Koska massoja on tarkoitus käyttää vesistöpengerrykseen, on sulfidipitoisuus otettava huomioon ja mahdollisesti tutkittava ennen vesistötäyttöjen tekemistä. Hankealueella ei ole arvokkaita tai harvinaisia geologisia esiintymiä. Kuva Hankealueen kallioperä. (Geologian tutkimuskeskus 2014). 92 Tampereen kaupunki

21 Kuva Kalliopinnan mallinnettu korkeusasema (N2000) Kunkun parkin alueella. Kuva: Saanio & Riekkola Oy. Kuva Geologian tutkimuskeskuksen (2014) heikkousvyöhyketulkinta yhdistettynä Kunkun parkin pohjapiirustuksen kanssa. Kunkun parkki YVA-selostus 93

22 MAANPINTA HÄMEENPUISTO HÄMEENPUISTO HÄMEENKATU SUPPEAN KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN RAJA NÄSILINNANKATU KAUPPA-AUKIO KUNINKAANKATU MAANPINTA SOKOS KALLIOPINTA KALLIOPINTA sisäänajo +59,52 1:50 puomikenttä +58,94 +55,59 +49,19 1:50 1:50 ulosajo huollosta PL :50 1:50 1:50 ajo 2.tasolle 1:10 tekniikka 2. PARKKITASO 1. PARKKITASO HUOLTO PL :50 1:50 1:50 2. PARKKITASO 1. PARKKITASO HUOLTO ajo 2.tasolle 1:10 PL Kuninkaankadun suuntainen parkkihalli ajo 1.tasolle 1:10 Sokoksen huolto m poistumistiekäytävä / tuloilma (Hämeenkadun suuntaisen parkkihallin alitus) Kuva Hämeenkadun suuntaisen pysäköintiholvin korkeusasema ja kalliokaton paksuus. (Aihio Arkkitehdit Oy). +95 HÄMEENKATU KAUPPAKATU NÄSILINNANKADUN KUILU PUUTARHAKATU ANTTILAN KUILU SATAKUNNANKATU maanpinta kalliopinta tekniikka tuloilma poistumistie iv-poisto sp Hämeenkadun suuntainen parkkihalli 2. KRS KRS HUOLTO poistumistiekäytävä / tuloilma m ajo 1.tasolle +50,65 +50, :200 PL100 PL200 PL300 PL PARKKITASO 1. PARKKITASO HUOLTO 1: KALLION LUJITUSVYÖHYKE, JONKA ALAPUOLELLA HALLIN ON SIJAITTAVA tekniikka vapaa ajokorkeus 2. tasolla vapaa ajokorkeus 1. tasolla +52, vapaa ajokorkeus huollossa 1: ajo 1.tasolta sisäänajotunneli :200 Kuva Kuninkaankadun suuntaisen pysäköintiholvin korkeusasema ja kalliokaton paksuus. (Aihio Arkkitehdit Oy). 94 Tampereen kaupunki

23 ALEKSIS KIVEN KATU HÄMEENKATU KESKUSTORI P-FRENCKELL TEATTERI / HISSIT TEATTERI / IV + PRSH MAANPINTA Tammerkoski KALLION LUJITUSVYÖHYKE, JONKA ALAPUOLELLA HALLIN ON SIJAITTAVA. Kirkkokadun huoltotunnelin liittymä P-HÄMPPI 1:80 1:80 1:80 PL :80 1:80 1:80 2. PARKKITASO 1. PARKKITASO HUOLTO PL500 PL600 PL tekniikka 1:80 1:80 1:80 1: :200 1:200 vapaa ajokorkeus 2. tasolla vapaa ajokorkeus 1.tasolla vapaa ajokorkeus huollossa 2. PARKKITASO 1. PARKKITASO HUOLTO 1:200 1:200 1: ,71 +55,81 +52,46 1:100 1:100 kääntöpaikka +46,06 1:100 poistumistiekäytävä / tuloilma +60 ajotunneli P-Hämppiin +55,53 +55, ,18 +45, Kirkkokadun huoltotunnelin liittymä 1:32,5 +58, ,79 KÄYTETTY KORKOJÄRJESTELMÄ N2000. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rn:o... Kunkun parkki Viranomaisten arkistomerkintöjä varten Rakennustoimenpide Piirustuslaji Juoks.n:o UUDISRAKENNUS PÄÄPIIRUSTUS 6 Copyright Rakennuskohde. Tampere Satakunnankatu 18 A Tampere Finland puh (03) fax (03) toimisto@aihioark.fi A R K K I T E H T I T O I M I S T O J E N L I I T O N A T L : n J Ä S E N, S U U N N I T T E L U - J A K O N S U L T T I T O I M I S T O J E N L I I T O N S K O L : n J Ä S E N Sisältö LAAJA KUNKUNPARKKI; PITUUSLEIKKAUS HÄMEENKADUN SUUNTAISESTA HALLISTA Suunnitteluala ARK Työnumero 2470 Piirustusnumero 6. Muutostunnus Mittakaavat 1:500.. Tiedosto Pvm Pääsuunnittelija Projektiarkkitehti Piirt Timo Meuronen Marika Rökman MRö 2470_pituusleikkaus_Hämeenkatu PELLAVATEHTAANKATU PL poistumistie ajo huoltoon 1: : Kunkun parkki YVA-selostus 95

24 6.7.3 Vaikutukset Vaikutuksista merkittävimpiä ovat kulkuteiden ja luolaston rakentamisesta aiheutuvat tärinät sekä kaivantoihin ja louhittuihin tiloihin vuotavien vesien mahdollinen vaikutus alueen pohjavedenpinnan tasoihin ja maanpinnan painumiin. Pohjaveden pinnan mahdollinen aleneminen voi aiheuttaa rakennusten ja rakenteiden painumista lähinnä Hämeenkadun varrella ja sen eteläpuolisella alueella. Tämä on ehkä hankkeen merkittävin riski maaperän suhteen. Kun huolehditaan siitä, että pohjavedenpinta ei alene, ei hankkeella ole vaikutusta maaperäsuhteisiin. Ajoluiskien kaivannot on tehtävä pääsääntöisesti tuettuina esim. porapaaluseinillä, jotka on tiivistettävä esimerkiksi suihkupaalutuksella pohjaveden pinnan alapuolella. Teräsponttiseinä käyttöä rajoittaa kallion päällä olevan moreenin kivisyys ja lohkareisuus. Pohjaveden pinta hankealueella on tyypillisesti noin 3 5 m:n syvyydellä maanpinnasta, joka on erityisesti huomioitava suunnittelussa ja rakentamisessa. Pohjaveden pinnan alapuolella tukiseinät on tehtävä vesitiiviinä. Kapeiden katuyhteyksien kohdalle sijoittuvien ajoyhteyksien tukiseinien ankkuroinnissa on huomioitava viereisten rakennusten rakenteet, sijainnit ja niiden korkeustasot. Käyttämällä sisäpuolista tuentaa, voidaan ankkureiden haitat välttää. Louhetta syntyy louhittavien pysäköintihallien ja niihin johtavien ajoyhteyksien lisäksi maanpinnalle tai rakennuksiin rakennettavista kuiluista. Ylijäämämaita syntyy ajoyhteyksien avo-osuuksilta ja kuilujen kaivannoista. Louheiden ja ylijäämämaiden määrät ovat eri toteutusvaihtoehdoissa ja -vaiheissa seuraavat: VE Laaja+S ; louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m 3 ktr VE Laaja+H ; louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m 3 ktr VE Laaja+H Eteläpuisto(1); louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m3ktr VE Laaja+H Eteläpuisto(2); louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m 3 ktr VE Suppea+Hpohj ; louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m 3 ktr VE Suppea+P ; louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m 3 ktr VE Pieni+S ; louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m 3 ktr VE Pieni+H ; louhinta noin m 3 ktr, maankaivu noin m 3 ktr Kunkun parkin louhintatyöt eivät tämänhetkisten tutkimustulosten valossa aiheuta arseenin kasautumista tai leviämistä lähialueellaan. Todetut kallioperän arseenipitoisuudet ovat tälle seudulle alhaisia. Kallioperän arseenipitoisuutta tutkitaan tarkemmin hankkeen edetessä muun muassa kallionäytekairauksien yhteydessä, jolloin louheen käsittelyn tarvetta ja käytettävyyttä on mahdollisuus arvioida tarkemmin. Alustavan hankesuunnitelman laatimisen yhteydessä yhdessä 13 tutkimuspisteestä havaittiin porasoijanäytteestä arseenipitoisuus, joka ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) arseenin kynnysarvopitoisuuden. Kuva Painumaherkät alueet ja rakennukset. Kuva: Saanio & Riekkola Oy. 96 Tampereen kaupunki

25 6.7.4 Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen liittyvät enimmäkseen maanpinnan painumien minimointiin ja siten pohjavedenhallintaan. Nämä on selostettu pohjavesivaikutusten yhteydessä luvussa Runsaan arseenipitoisuuden esiintyminen hankealueen kallioperässä on epätodennäköistä. Arseenipitoisuutta tulee kuitenkin tarkkailla töiden aikana. Rakentamisen aikana kalliotiloihin pitää järjestää riittävä tuuletus. Louhijoiden ja kalliotilan geologisen kartoituksen tekijöiden tulee tunnistaa kivilajit ja sulkeumat, joissa arseeni tyypillisesti voi olla koholla. Louheen käytössä tulee huomioida kiviaineksen ympäristökelpoisuus. Hyvillä ennakkotutkimuksilla löydetään mahdolliset kallioperän heikkousvyöhykkeet. Näin esi-injektointi voidaan kohdistaa ja mitoittaa oikein, millä vältetään runsaat pohjavesivuodot ja siten ehkäistään myös maanpinnan painumia Arvioinnin epävarmuustekijät Kaikkien vanhempien rakennusten perustamistapa ei ole selvillä, joten niiden osalta on huolehdittava siitä, että pohjavesi ei saa pitkäaikaisesti tai pysyvästi alentua rakennusten kohdalla ja myös rakennusten tärinäkestävyyden arvioinnissa on huomioitava edellä mainittu perustamistapaan liittyvä epävarmuustekijä. Suunnittelun edetessä on olemassa olevien rakennusten perustamistavat varmistettava siltä osin kuin se on mahdollista. Vaikka hankealueen kivilajin ja otettujen näytteiden perusteella suuria arseenipitoisuuksia ei ole odotettavissa, voi kalliossa silti olla paikallisia arseenirikkaita sulkeumia. 6.8 Pilaantuneet maa-alueet Lähtötiedot ja menetelmät Tiedot mahdollisista pilaantuneen maaperän kohteista selvitettiin valtakunnallisesta maaperän tilan tietojärjestelmästä (MATTI). Järjestelmässä on tietoja alueista, joissa maaperään on voinut päästä haitallisia aiheita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta. Järjestelmässä on tällä hetkellä noin kohdetta ja se kattaa Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. MATTI-tiedot pyydettiin Kari Pyötsiältä Pirkanmaan ELY-keskuksesta sekä täydennetyt kiinteistötunnukset saatiin Matti Silvolalta Suomen ympäristökeskuksesta. Tietoja kysyttiin myös Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä. Ympäristönsuojeluyksiköllä ei ollut lisättävää tai kommentoitavaa Pirkanmaan ELY-keskukselta ja Suomen ympäristökeskukselta saatuihin tietoihin. Lisäksi arvioinnin tekijällä on pitkäaikainen kokemus Tampereen keskusta-alueen maaperätutkimuksista ja puhdistuksista. MATTI-järjestelmän tietoja päivitetään ELY-keskusten toimesta jatkuvasti. Tietojärjestelmässä saattaa kuitenkin olla puutteita, esimerkiksi järjestelmässä olevat tiedot eivät aina ole ajantasaisia, jokin kohde saattaa puuttua järjestelmästä kokonaan tai kohteita on lisätty järjestelmään tietojen pyytämisajankohdan jälkeen. Suunnittelualueen tiedot perustuvat MATTI-tietoihin. Vaikutusten arviointi on tehty eri vaihtoehtojen karttatarkastelun, suunnittelutiedon ja Pirkanmaan ELY-keskukselta saadun MATTI-tiedon perusteella. Mahdollisiin pilaantuneisiin maihin liittyen ei hankkeen tässä vaiheessa tehty maaperätutkimuksia. Mahdollisten tutkimusten teon arvioitiin olevan hankkeen kannalta hyödyllisempi myöhemmässä vaiheessa, jolloin hankkeen toteutuksesta ja toteutettavasti vaihtoehdosta on tehty ratkaisut. Lähtökohtaisesti pilaantuneen maan puhdistamisesta vastaa aiheuttaja. Arvioinnin on tehnyt RI Maarit Joukainen (Sito Oy) Nykytila Mahdolliset pilaantuneen maaperän kohteet selvitettiin vaihtoehtoisten ratkaisujen alueelta ja niiden läheisyydestä. Maaperän tilan tietojärjestelmän mukaan eri vaihtoehtojen rajaamalla korttelialueella on yhteensä 23 MATTI-kohdetta. Kaikki kohteet on esitetty liitteessä 4. Mahdollisista pilaantuneen maaperän kohteista otettiin tarkempaan tarkasteluun ne kohteet, jotka sijaitsevat eri vaihtoehtojen arvioitujen maarakennustoimien alueella ja jotka voivat vaatia toimenpiteitä hankkeen vuoksi. Toimenpiteet voivat olla maaperätutkimuksia, riskinarviota tai kunnostustoimenpiteitä, jos rakentamisvaiheessa kohteissa käsitellään maa-aineksia. Tällaisia mahdollisia pilaantuneen maaperän riskikohteita alueella todettiin olevan kymmenen kappaletta. (Taulukko 6.22) ja (Kuva 6.80). Kunkun parkki YVA-selostus 97

26 Taulukko Mahdolliset pilaantuneen maaperän kohteet. Kohdenumero Kohteen nimi Osoite Kohteen tilanne Selit Oy Kirkkokatu 10 Kohteessa on ollut kartonkituotteiden valmistusta, maaperän tilasta ei tietoa. Selvitystarve on tarkistettava Finlaysonin kanta-alue Kuninkaankatu 5 Alueella on ollut tekstiiliteollisuutta, toiminta lopetettu. Kohteen maaperää puhdistettu Kohteessa on maankäyttörajoite Rakennuksen lämmitysöljysäiliö Näsilinnankatu 23 Kohteessa on ollut yksityinen polttonestesäiliö. Kohteen maaperää puhdistettu 2005 pohjavesipintaan. Jäännöspitoisuudet yli ylemmän ohjearvon. Kohteessa maankäyttörajoite Ent. Kesoil Keskusta Satakunnankatu 23 Kohteessa on sijainnut huoltoasema, joka on lopetettu jo vuosia sitten. Maaperän tilasta ei ole tietoa. Selvitystarve on tarkistettava Shell Hämeenpuisto Hämeenpuisto 20 Kohteessa on sijainnut huoltoasema, joka on lopetettu 1970-luvulla. Maaperän tilasta ei ole tietoa. Selvitystarve on tarkistettava M-real Tako Board, (Takon Tehdas) Ent. Puuvillamakasiinit, Uponor Oyj Hallituskatu 1 Näsijärvenkatu 1 Kohteessa on toiminnassa oleva kartonginvalmistustehdas. Maaperän tilasta ei ole tietoa. Selvitystarve on tarkistettava. Kohteessa sijaitsevat entiset puuvillamakasiinit. Loppuaikoina kohteen tilat ovat olleet huolto- ja varastotiloina. Kohteessa on tehty maaperän puhdistustöitä Kohteessa ei ole käyttörajoitetta Keskus-Pesula Aleksis-Kiven katu 24 Kohteessa on toiminut kemiallinen pesula. Maaperän tilasta ei tietoa. Selvitystarve on tarkistettava Kuninkaankatu 25-27, katualue As Oy Hämeenpuisto 51 Kiinteistön öljysäiliön poisto Sokoksen laajennus Hämeenkatu 51 Kohteessa kunnostettu Sokoksen laajentamisen vuoksi katualueen maaperää vuonna Kohteessa ei ole käyttörajoitetta. Kohteessa poistettu lämmitysöljysäiliö. Maaperä on puhdistettu. Kohteessa ei ole käyttörajoitetta. Kuva Mahdolliset pilaantuneen maan kohteet. Kuva: Sito Oy. 98 Tampereen kaupunki

27 6.8.3 Vaikutukset Vaikutukset pilaantuneen maan kohteisiin kohdistuvat erityisesti parkkihallin rakentamisvaiheeseen. Maanrakentamisen yhteydessä kaivettava pilaantunut maa-aines tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta se ei aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä. Mikäli pilaantunut maaperä rakennustöiden aikana kunnostetaan, voi hankkeella olla ympäristön ja terveyden kannalta myös myönteisiä vaikutuksia. Pilaantuneiden maiden osalta vaikutusalue rajautuu parkkihallin rakentamistoimenpiteiden rajaamaan alueeseen. Maanrakennustoimenpiteiden aikaiset vaikutukset ovat lähinnä paikallisia. Kunnostamattomana pilaantunut maaperä voi aiheuttaa muun muassa pohjaveden pilaantumista ja haitta-aineiden kulkeutumista. Vaikutukset vaihtoehdoittain Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Vaihtoehdossa 0 mahdolliset pilaantuneen maan kohteet jäävät nykyiseen tilaansa. Maaperän tilaan ei tässä vaihtoehdossa tule muutoksia. Vaihtoehto Laaja Kunkun parkki Tässä vaihtoehdossa ovat ajorampit parkkihalliin joko Satamakadulta (VE Laaja+S), Hämeenpuistosta (VE Laaja+H) tai Hämeenpuiston eteläosasta (VE Laaja+H Eteläpuisto(1) ja VE Laaja+H Eteläpuisto(2)) sekä yhteys Rantatunneliin ja/tai Paasikiventielle ja lisäksi yhteys Hämpin parkin pysäköintitunneliin. Kirkkokadulta on työnaikainen ramppi. Kaikki kymmenen tarkasteltua pima-kohdetta ovat tämän vaihtoehdon vaikutusalueella. Kohteista kaksi on vanhaa huoltoasemaa (kohteet ja 90552), jotka ovat toimintansa lopettaneet jo vuosia sitten. Kaksi kohteista on kemiallisen metsäteollisuuden kohteita (kohteet ja 91194), joista TAKO:n tehdas on edelleen toiminnassa. Lisäksi on tekstiiliteollisuuden kohde ( ) ja kemiallinen pesula (90173). Kaksi viimeistä kohdetta ovat katualueen puhdistuskohde (kohde ) ja muun riskitoiminnan puhdistettu kohde (kohde ). Lisäksi osoitteessa Näsinkatu 23 on sijainnut lämmitysöljysäiliö (kohde ) on vuotanut, jonka vuoksi maaperää on kohteessa puhdistettu. Myös osoitteessa Hämeenpuisto 51 sijainnut lämmitysöljysäiliö (kohde ) on poistettu ja maaperä on puhdistettu. Edellä mainituista kohteista (kohde 90552) entisen Kesoil huoltoaseman kohtaa on puhdistettu osin 2000-luvulla uuden liikerakennuksen rakentamisen yhteydessä. Aiemmin paikalle on jo 1980-luvulla rakennettu Anttilan tavaratalo. Tämä kohde sijaitsee suunnitellun parkkihallin vieressä, maanalaisen ajotunnelin kohdalla. Toinen huoltoasemista, Shell Hämeenkatu (kohde 90564), on lopettanut toimintansa 1970-luvulla, jonka jälkeen paikalle on rakennettu Metson kirjastotalo. Rakennuksessa on kellari ja suurin osa mahdollisista pilaantuneista maista on todennäköisesti tuolloin poistettu. Tämän kohteen vaikutukset voivat tulla lähinnä Metson kirjastotalon kaakkoispuolelle Hämeenpuistoon sijoittuvan pystykuilun läheisyydessä esille. Mikäli kohteessa tehdään maaperän puhdistustöitä, voidaan hankkeella katsoa olevan positiivinen vaikutus kohteeseen. Metsäteollisuuden kohteet (kohteet ja 91194) sijaitsevat Kirkkokadun työnaikaisen rampin välittömässä läheisyydessä ja vaikutuspiirissä. Näistä mahdollisista riskikohteista ei ole tarkempaa tietoa, vaan ne tulee selvittää tarvittaessa suunnittelun edetessä. Mikäli kohteessa tehdään maaperän puhdistustöitä, voidaan hankkeella katsoa olevan positiivinen vaikutus kohteeseen Keskus-Pesula (kohde 90173) on sijainnut suunnitellun Kirkkokadun työnaikaisen rampin viereisessä korttelissa Kunkun parkin välittömässä läheisyydessä. Kohteella voi olla toiminnan luonteesta johtuen vaikutusta suunnitellun parkkihallin rakentamiseen. Toiminta on kohteessa lopetettu, mutta maaperän tilasta ei ole tietoa, vaan se on selvitettävä suunnittelun edetessä. Hankkeella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus kohteeseen mahdollisen maaperän puhdistamisen vuoksi. Tekstiiliteollisuuden kohde (kohde ) sijaitsee Finlaysonin alueella suunnitellun maanalaisen ajotunnelin yläpuolella. Mahdollinen pilaantunut maa-aines sijaitsee suunnitellun rampin yläpuolisessa maaperässä, eikä näin ollen vaikuttane kohteen rakentamiseen. Kohteessa on kuitenkin maankäyttörajoite. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta kohteeseen. Millään Kunkun parkin laajalla vaihtoehdolla Hankkeella ei katsota olevan vaikutusta Kuninkaankadun puhdistettuun katualueeseen (kohde ), kohteeseen (kohde ), Puuvillamakasiinit, Uponor Oy eikä myöskään kohteeseen (kohde ) Hämeenkatu 51. Näissä kohteissa on tehty maaperän puhdistustöitä, eikä niissä ole enää käyttörajoitetta. Näsilinnankatu 23:n kohteeseen (kohde ) voidaan hankkeella arvioida olevan vähäinen vaikutus. Kohteessa on maaperää puhdistettu pohjaveden pintaan asti. Kohteeseen on kuitenkin jäänyt huomattavia öljypitoisuuksia. Öljy on voinut levitä ja on mahdollista, että se ulottuu Kuninkaankadulle suunnitellun hissiyhteyden kohdalle. Vaihtoehto Suppea Kunkun parkki Tässä vaihtoehdossa läntisin osa parkkiluolasta sekä ajorampit parkkihalliin joko Satamakadulta tai Hämeenpuistosta jäävät pois. Luolasta on yhteys Rantatunneliin ja Paasikiventielle (VE Suppea+P) tai Hämeenpuiston pohjoisosaan (VE Supppea+Hpohj) Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välissä ja lisäksi yhteys Hämpin parkin pysäköintitunneliin. Kirkkokadulta on työnaikainen ramppi. Tämän vaihtoehdon vaikutusalueella on kahdeksan tarkasteltua pima-kohdetta. Kaikista tarkastelluista kohteista voidaan Shell-huoltoaseman (kohde 90564) katsoa jäävän vaikutusalueen ulkopuolelle. Kohteista yksi on vanha huoltoasema (kohde 90552), joka on lopettanut toimintansa jo vuosia sitten. Kaksi kohteista on kemiallisen metsäteollisuuden kohteita (kohteet ja 91194), joista Takon tehdas edelleen toiminnassa. Lisäksi on tekstiiliteollisuuden kohde ( ) ja kemiallinen pesula (90173). Kaksi viimeistä kohdetta ovat katualueen puhdistuskohde (kohde ) ja muun riskitoiminnan puhdistettu kohde ( ). Lisäksi Näsinkatu 23:ssa sijainnut lämmitysöljysäiliö (kohde ) on vuotanut, jonka vuoksi maaperää on kohteessa puhdistettu. Edellä vaihtoehdossa Laaja Kunkun parkki on tarkasteltu hankkeen vaikutusta kohteisiin. Vaihtoehdossa Suppea Kunkun parkki on hankeen vaikutus näihin tarkasteltuihin pima-kohteisiin samanlainen, suunnitelmien ollessa vaikutusalueiden kohdalla samanlaisia. Vaihtoehto Pieni Kunkun parkki Tässä vaihtoehdossa Kuninkaankadun suuntaisesta pysäköintiluolasta jää pohjoisin osa pois samoin kuin yhteydet pohjoiseen Rantatunneliin ja/tai Paasikiventielle. Luolasta on yhteys joko Satamakadulle (VE Pieni+S) Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä tai Hämeenpuistoon (VE Pieni+H) Hallituskadun ja Satamakadun välissä. Kirkkokadulta on työnaikainen ramppi. Tämän vaihtoehdon vaikutusalueella on kahdeksan tarkastelluista pima-kohteista. Kaikkein pohjoisimpana oleva kohde (kohde , Puuvillamakasiinit) voidaan katsoa olevan hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella. Kuninkaankadun alle tulevan pysäköintiluolan pituudesta riippuen voi myös kohde (kohde , Finlaysonin kantaalue) olla hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella. Muutoin kohteet ja niiden vaikutukset ovat samat kuin vaihtoehdossa Laaja Kunkun parkki suunnitelmien ollessa vaikutusalueiltaan samanlaiset Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Pilaantuneiden maiden rakentamisen aikaisia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä selvittämällä hyvissä ajoin tiedossa olevien kohteiden historia-, tutkimus- ja kunnostustiedot sekä hakemalla tarvittavat luvat kunnostuksille. Tarvittavien kaivu- ja kunnostustöiden yhteydessä tulee noudattaa mahdollista kunnostuspäätöstä ja muita annettuja ohjeita. Kunnostustyötä on valvottava asianmukaisesti ja pilaantuneet massat on sijoitettava luvanmukaiseen vastaanottopaikkaan. Rakentamisesta, esimerkiksi työkoneista aiheutuvia päästöjä voidaan välttää huolellisella toiminnalla muun muassa koneiden tankkauksen ja jätteiden käsittelyn aikana Arvioinnin epävarmuustekijät Nyt kootuissa tiedoissa voi olla puutteita, eikä tietoa kaikista haitta-ainepitoisista tai pilaantuneista maa-alueista ole tullut esille. Tampereen keskusta-alueella on havaittu toteutettujen tutkimus- ja puhdistustöiden yhteydessä pohjaveden pinnassa paikoin hiilivetyjä, joiden lähde tai levinneisyys ei ole tiedossa. Hankkeen edetessä tulee pilaantuneiden maiden osalta arvioida tutkimustarve. Kunkun parkki YVA-selostus 99

28 6.9 Pohjavedet Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötietoina on käytetty Tampereen kaupungin toteuttamia maaperäkairauksia ja alueelle asennettuja pohjavesiputkia, Geologian tutkimuskeskuksen tuottamia geologisia aineistoja ja karttoja, muita hankealueen läheisyydessä tehtyjä selvityksiä sekä Suomen ympäristökeskuksen OIVApalvelua. Alueella on tehty maastokatselmus. Arvioinnin on tehnyt FT Reijo Pitkäranta (Sito Oy) Nykytila Hankealueella ei sijaitse yhdyskuntien vedenkäyttöä varten luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin yhdyskuntien vedenkäytölle tärkeä pohjavesialue Epilänharju-Villilä ( A) sijaitsee noin 2,8 kilometriä hankealueesta luoteeseen. Aakkulanharjun pohjavesialue ( V) sijaitsee noin 3,3 kilometriä hankealueesta kaakkoon. Hankealueella ei ole yksityisiä vedenottokaivoja. Maastotarkastelun yhteydessä hankealueelta ja sen välittömässä läheisyydestä löydettiin 12 pohjaveden havaintoputkea. Alueelle on aikaisemmin asennettu useampiakin pohjavesiputkia, mutta monet putket ovat sittemmin rikkoutuneet ja poistuneet käytöstä. YVA-menettelyn aikana alueelle ohjelmoitiin kahdeksan uutta pohjavesiputkea, joista kolme on kalliopohjavesiputkia ja loput muovisia maapohjavesiputkia. Tarkkailutulosten mukaan pohjavesi on ylimmillään Näsijärvenkadun alueella hankealueen pohjoisosassa, jossa vedenpinta on noin tasolla (Kuva 6.82). Vedenpinta alenee suhteellisen tasaisesti alenevaa maanpintaa noudatellen kohti eteläkaakkoa. Hämeenkadun pohjoispuolella sekä hankealueen länsiosassa vedenpinta on tasovälillä Pohjavedenpinta alenee kohti Ratinansuvantoa, jonka laitamilla pohjavedenpinta on tasolla Pohjaveden päävirtaussuunta hankealueella on länsiluoteesta itäkaakkoon. Pohjaveden pinta hankealueella on tyypillisesti noin 3 5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden aikaisempi vaihtelu on joissakin putkissa todettu olevan jopa metrien luokkaa. Kuva Pohjavedenpinnan sama-arvokäyrät (siniset käyrät) hankealueella. Käyrästö on vain suuntaa-antava, koska se perustuu eri aikoina tehtyihin ylimpiin pohjavedenpinnan havaintoihin (mustat lukemat). Havainnot osoittavat, että pohjaveden päävalumasuunta on suunnilleen länsiluoteesta itäkaakkoon. Osa kuvassa näkyvistä pohjavesiputkista (punaiset vinoneliöt) on tuhoutunut. Hankealueeseen vaikuttava pohjaveden muodostumisalue on merkitty vihreällä rajauksella. Kuvassa punaisella hankealueen rajaus. Arviointiselostusvaiheessa tehty hankealueen laajennus merkitty punaisella katkoviivalla. Pohjaveden muodostuminen on hankealueella vähäistä voimakkaasti rakennetusta ympäristöstä ja maaperäolosuhteista johtuen. Pohjavettä muodostuu käytännössä vain viheralueilla, joissa sadevesi pääsee imeytymään maaperään. Näilläkin alueilla veden imeytyminen on vähäistä sekalaisista täytemaista ja hienoaineskerroksesta johtuen. Hankealueen pinta-ala on 0,870 km 2. Tästä likimäärin 0,2 km 2 on puistoja, muita viheralueita ja päällystämättömiä piha-alueita, joissa sadeveden imeytyminen maaperään on mahdollista. Pohjaveden imeytymiskerroin koko hankealueella on maksimissaan 0,1. Tampereen noin 600 millimetrin keskimääräisellä vuotuisella sademäärällä maapohjavettä voi muodostua hankealueen rajauksen sisällä noin 140 kuutiometriä/vuorokausi. Puistoalueilla imeytymiskerroin voi olla paikoin mainittua suurempi, mutta rakennetuilla alueilla selvästi pienempi. Alueen länsiosaan suotautuu lisäksi pohjavettä ylävämmiltä Amurin Pyynikin alueilta. Hankealueeseen vaikuttava pohjaveden muodostumisalue on kokonaisuudessaan noin 1,3 km 2 (Kuva 6.81). Tällä koko valuma-alueella on enemmän viheralueita ja paljasta maata kuin itse hankealueen rajauksen sisällä. Käyttäen koko valuma-alueelle veden imeytymiskerrointa 0,15, saadaan pohjaveden muodostumismääräksi 300 kuutiometriä/vuorokausi. Suotautuminen hankealueen ulkopuolelta on kuitenkin hidasta hienorakeisista maalajeista ja moreenista johtuen. Pohjaveden purkautumispaikkoja ei ole erotettavissa. Pohjavettä saattaa tihkua laajalta alueelta hiljalleen Tammerkoskeen ja Ratinansuvantoon. Ehjä kiteinen peruskallio on niin tiivisrakenteista, ettei pohjavesi pääse siihen varastoitumaan. Sen sijaan kallioperässä pohjavesi kerääntyy kallion rakoihin ja ruhjevyöhykkeisiin. Geologian tutkimuskeskuksen tulkinnan mukaan suunniteltuja kalliotiloja leikkaa kaksi alueellista ja kaksi paikallista kallioperän heikkousvyöhykettä. Näiden tulkittujen heikkousvyöhykkeiden olemassaoloa ei ole tutkimuksin tarkistettu. Suuria alueellisia ruhjevyöhykkeitä alueella ei ole tulkittu olevan. Kallioperän heikkousvyöhykkeissä pohjavesivarastot voivat olla kohtalaisia. Maanpintaan ulottuvissa raoissa ja heikkousvyöhykkeissä maapohjavesi voi olla yhteydessä kalliopohjaveteen. On mahdollista, että ympäröivistä vesistöistä (Näsijärvi, Tammerkoski, Ratinansuvanto, Pyhäjärvi) suotautuu vettä kalliorakoihin, joista osa on yhteydessä hankealueelle. Mahdollinen pohjavesiyhteys lisää kalliopohjaveden muodostumisen määrää hankealueella. Hankealueen kalliopohjavedestä ei ole tutkimustietoa, mutta esimerkiksi lähellä olevista Rantatunnelin ja Hämpin parkin alueilta on tietoa myös kalliopohjavesiolosuhteista. Kallioperän hydrogeologia poikkeaa maaperän hydrogeologiasta muun muassa siten, että kun samassa maalajissa hydrogeologiset ominaisuudet eri paikoissa eivät erityisen paljoa eroa toisistaan, niin samassa kivilajissa ominaisuudet voivat eri kohteissa vaihdella hyvinkin paljon. Kallioperän pohjavesiolosuhteisiin vaikuttaa nimenomaisesti kallion rikkonaisuus, ei niinkään kivilaji sinänsä. Vaikka lähellä tehdyistä kallioperätutkimuksista ei voidakaan tehdä suoria johtopäätöksiä tutkimattoman kallioperän alueelle, joitakin päätelmiä voidaan kuitenkin tehdä. Näin esimerkiksi enemmän tai vähemmän suoraviivaisten rikkonaisuuslinjojen jatkuvuus tutkimattomille alueille voidaan ennustaa. Samoin samaan ehjään kalliolohkoon kuuluvat kohteet ovat kalliolaadultaan yleensä ehjärakenteisia ja vähärakoisia, ja tällaisilla alueilla kallion pohjavesivarastot ovat pienet. 100 Tampereen kaupunki

29 Tammerkosken ali tehdyssä loiva-asentoisessa 135,5 metriä pitkässä kalliokairauksessa tehdyssä vesimenekkikokeessa vedenjohtavuus todettiin hyvin heikoksi, paikoin olemattomaksi. Kalliokairauksessa Tammerkosken kohdalla ei todettu merkittäviä avonaisia kalliorakoja Vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset Potentiaalisesti suurimmat pohjavesivaikutukset syntyvät kallioparkin rakentamisvaiheessa. Pohjaveden purkautumista ja pohjavedenpinnan alenemista voi tapahtua ajoramppien ja kuilujen ympäristöissä ja itse kalliotilan louhimisessa. Rakentamisen aikaiset kalliotilojen vuotovesimäärät ovat suurimmillaan ennen jälki-injektointeja ja ruiskubetonointia. Vuotovesimäärät luonnollisesti riippuvat kalliolaadusta ja pohjaveden muodostumisalueen ominaisuuksista. Rakentamisvaiheessa vuodot voivat olla keskimäärin suuruusluokaltaan 5 10 litraa/minuutti/100 metriä tunnelia tai hallitilaa kohden. Vuotovesien määrä kokonaan louhituissa kalliotiloissa on suuruusluokaltaan kuutiometriä/vuorokausi eli samaa luokkaa tai alempi kuin muodostuvan maapohjaveden määrä. (kuivilla osuuksilla jälki-injektointeja ei ole tarvetta tehdä eikä ruiskubetonoinnilla ole välttämättä kiire). On mahdollista, että maapohjavedenpinnat alenevat hankealueella ja sen lähistöllä rakentamisen aikana. Pohjavedenpinnan alenema voi olla suuruusluokaltaan 1 2 metriä. Arvioidulla pohjavedenpinnan alenemalla ei ole vaikutusta puiden ja muun kasvillisuuden hyvinvoinnin kannalta eikä alueella ole vedenottoa. Pohjavedenpinnan alenema voi kuitenkin aiheuttaa maanpinnan painumia, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, joskaan Tampereen keskusta ei ole erityisen painumaherkkää aluetta. Hienoaineskerrosten osuus on suhteellisen pieni, ja hienoaineskerrokset ovat pääosin pohjavedenpinnan yläpuolella ja jo ennestään tiivistyneitä. Erityisen painumaherkkiä lihavia savia alueella ei ole. Alempana maaperä koostuu kitkamaalajeista, joissa merkittävää painumista ei pääse tapahtumaan. Mahdollisen maanpinnan painuman kannalta herkimmät alueet on merkitty kuvaan (Kuva 6.79). Rakentamisen aikana porausvedet ja kallion vuotovedet johdetaan kiintoaineen ja öljynerotuksen sekä ph:n säädön kautta viemäriverkostoon. Viemäriverkostoon johdettaville vesille asetetaan raja-arvoja muun muassa kiintoaineksen määrälle ja ph:lle. häisellä pohjavedenpinnan laskulla ei ole haitallisia vaikutuksia. Käytön aikana pohjavesivuotojen arvioidaan olevan keskimäärin 2 5 litraa / minuutti / 100 metriä tunnelia tai hallitilaa kohden. Näin laskettuna vuotojen kokonaismäärä tulisi käytön aikana asettumaan noin arvoon kuutiometriä/vuorokausi. Toisaalta Pöllän & Ritolan (1989) mukaan esimerkiksi Helsingissä yli 90 %:ssa kalliotiloista vuotovesimäärä on alle 40 kuutiometriä / vuorokausi kuutiometrin kalliotilaa kohti. Pienimmät vuotovesimäärät ovat alle 15 kuutiometriä/vuorokausi/ kuutiometriä. Arvioituna Kunkun parkin kokonaistilavuudella noin kuutiometriä vuotovesimäärä olisi yllä olevan suuremman lukeman perusteella 120 kuutiometriä/vuorokausi (~1,4 l/s). Vuotovesien määrä jäisi tällöin jonkin verran vähäisemmäksi kuin muodostuvan pohjaveden määrä, mikä estää pohjavesivaraston tyhjentymisen. On erittäin todennäköistä, että tiiveysvaatimus on yllä esitettyä tiukempi (1 2 litraa / minuutti / 100 metriä tunnelia tai hallitilaa kohden), jolloin vuotovesien määrä jää vähäisemmäksi kuin muodostuvan pohjaveden määrä myös vaihtoehdoissa Laaja ja Suppea (kokonaistilavuus noin kuutiometriä). Sallittu vuotovesimäärä tulee tarkentumaan suunnittelun edetessä. Vaikutukset vaihtoehdoittain Erot eri vaihtoehdoissa johtuvat toiminta-alueen ja louhinnan laajuudesta ja rakentamisen kestoajasta. Luonnollisesti mitä laajemmalla alueella toimitaan ja mittavampia ja pitkäaikaisempia louhintoja tehdään, sitä suurempia vaikutuksia on odotettavissa. Mikään tarkastelluista vaihtoehdoista ei kuitenkaan aiheuta niin merkittäviä pohjavesivaikutuksia, että jokin vaihtoehto olisi sen vuoksi toteuttamiskelvoton. Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei aiheuta välittömiä pohjavesivaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna. Vaihtoehto Laaja Kunkun parkki Vaihtoehtojen Laaja+S, Laaja+H, Laaja+H Eteläpuisto(1) ja Laaja+H Eteläpuisto(2) välillä ei ole suurta eroa pohjavesivaikutusten kannalta. Näissä vaihtoehdoissa louhintaa tapahtuu tarkastelluista vaihtoehdoista eniten ja mahdollinen vaikutus pohjavedenpintoihin on siten suurin. Jos maapohjavesi ei ole yhteydessä kalliopohjaveteen tai yhteys on heikko, ei kalliotiloissa tapahtuva vuoto välttämättä vaikuta maapohjaveteen tai vaikutus on vähäinen. Tampereen keskustan kalliopohjavesivarastoa voivat täydentää ympäröivät vesistöt, joista vettä saattaa suotautua kalliorakoja pitkin hankealueelle. Näistä vesistöistä ei kuitenkaan ole tunnistettu kohdistuvan hankealueelle merkittäviä ruhjevyöhykkeitä. Rakennettavista kalliotiloista on matkaa ympäröiviin vesistöihin satoja metrejä. Mittavat kalliomassat estävät ympäröivien vesistöjen vesien hallitsemattoman virtauksen kalliotiloihin. Kalliopohjavesi tulee rakoja pitkin kalliotiloihin tippa- tai norovuotoina tai tihkumalla. Käytännössä kallion vuotovesien kokonaismäärä rakentamisen aikana ei kerrallaan saavuta yllä mainittua kuutiometriä/vuorokausi, koska louhinnan edetessä kalliotiloja samalla jälki-injektoidaan vuotojen tyrehdyttämiseksi. Näin louhinnan jälkeisen käsittelemättömän kalliotilan osuus ei ole kerrallaan iso, ainakaan jos vuotoja ilmenee Kalliopohjaveden arseenipitoisuutta ei ole Kunkun parkin alueella analysoitu. Rakentamisen aikana arseenipitoisuutta tulisi ajoittain tarkkailla asennettavista pohjavesiputkista ja mahdollisesti myös suoraan vuotovesistä. Alueelle ohjelmoituihin kairareikiin on määritetty pohjavesinäytteenottoja ja arseenipitoisuuden määritys. Käytön aikaiset vaikutukset Kallioon tehdyistä tiivistämistöistä huolimatta valmiisiin kalliotiloihin tulee käytön aikana vuotovesiä kallioraoista ja rikkonaisista kohdista, mutta vuotojen määrä on yleensä selkeästi vähäisempi kuin rakentamisen aikana. Rakentamisen jälkeen tilanteen vakiinnuttua ja vuotovesien määrän vähennyttyä pohjavedenpinta alkaa jälleen kohota kohti rakentamista edeltävää tasoa. Palautuminen arvioidaan kestävän vähintään vuoden. On mahdollista, että pohjavedenpinta jää pidemmäksi aikaa paikoin alemmalle tasolle (alenema ~1 metri) kuin taso oli ennen rakentamista. Vä- Käytön aikana kalliotiloista pumpattavat vedet johdetaan lähtökohtaisesti hulevesiviemäriin. Käytön aikaiset vuotovedet ovat normaaleja Tampereen keskustan kalliopohjavesiä, jotka voidaan johtaa haitattomasti ympäristöön. Veden emäksisyys voi kuitenkin kohota ruiskubetonoinnista mahdollisesti irtoavan kalkin johdosta, mistä johtuen pois johdettavan veden ph-arvoa tulee tarkkailla. Pois johdettavan veden määrä on siinä määrin vähäinen, ettei sen pumppaaminen aiheuta ongelmia eikä sillä ole myöskään havaittavia ympäristövaikutuksia. Vesi johdetaan pois kalliotiloista useammasta kohdasta, mikä tasaa vesien määrällistä ( ja myös laadullista) kuormitusta. Pois pumpattavan veden määrä vuorokaudessa on samaa luokkaa kuin mitä Tammerkoskessa keskimäärin virtaa kahdessa sekunnissa. Vaihtoehto Suppea Kunkun parkki Vaihtoehto Suppeassa louhintaa tulee vähemmän kuin Laajoissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehtojen Suppea+Hpohj ja Suppea+P välillä ei ole merkittävää eroa pohjavesivaikutusten kannalta. Näin ollen tällä vaihtoehdolla on odotettavissa hieman vähäisempiä vaikutuksia. Vaihtoehto Pieni Kunkun parkki Vaihtoehdoilla Pieni+S ja Pieni+H ei ole keskenään suuria eroja pohjaveden kannalta. Näissä vaihtoehdoissa toiminta ulottuu tarkasteltavista toteutusvaihtoehdoista suppeimmalle alueelle ja on siten vaikutuksiltaan vähäisin. Kunkun parkki YVA-selostus 101

30 6.10 Pintavedet Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Ajoramppien ja kuilujen rakentamisessa käytetään teräspontti- tai porapaaluseiniä maakaivantojen tukena ja estämään pohjaveden vuotamista kaivantoihin. Kallion louhinnassa vuotovesien määrää saadaan vähennettyä oleellisesti huolellisilla esi- ja jälki-injektoinneilla sekä ruiskubetonoinnilla. Vuotovesien määrän, pohjavedenpintojen ja painumien tarkkailu on oleellinen osa ennakoivaa haitallisten vaikutusten ehkäisyä. Jos tarkkailussa havaitaan poikkeavaa muutosta esimerkiksi pohjaveden pinnoissa, syy selvitetään ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Painumien tarkkailussa tärkeinä kohteina ovat maanvaraisesti ja puupaaluille perustetut rakennukset, joihin mahdollinen pohjavedenpinnan alenema ja maanpinnan painuminen ovat haitallisinta. Rakentamisen aikana tarkkaillaan myös pohjaveden laatua. Laatuseurantaan sisällytetään perusanalyysien (aistinvaraiset havainnot, väri, sameus, lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi, sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus, happi, kloridi, mineraaliöljyt) lisäksi myös arseenipitoisuuden määritys muutamana ajankohtana. Tarvittaessa voidaan imeyttää vettä (esimerkiksi puhtaiksi todettuja kalliotilojen vuotovesiä tai vesijohtovettä) maaperään pohjavedenpinnan aleneman ehkäisemiseksi. Imeyttäminen voisi olla mahdollista esimerkiksi sitä varten rakennettavan kaivon kautta. Tällainen imeyttämismenettelyn toteuttamisratkaisu voidaan tutkia tarkemmin, jos siihen katsotaan tarvetta Arvioinnin epävarmuustekijät Tutkimuksista huolimatta kallion laatua ei saada ennakkoon aukottomasti selvitettyä. Pohjavesivuodot kalliosta voivat olla ennakoitua suuremmat. Pohjavesivuotojen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittävää maanpinnan painumaa eikä muutenkaan merkittävää haittaa ympäristölle Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötietoina käytettiin Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaa hydrologista vuosikirjaa (Korhonen, J. & Haavanlammi, E. 2012), kartta-aineistoja ja ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmää. Arviointimenetelmänä on käytetty asiantuntija-arviota, joka on perustunut muodostuvien vuoto- ja porausvesien määrien arvioon, nykytilatietoon alueen vesistöistä sekä muissa vastaavissa hankkeissa saatuihin tietoihin ja kokemuksiin. Arvioinnin on tehnyt vesistöasiantuntija, MMM Merilin Vartia (Sito Oy) Nykytila Hankealue kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen, pääosa Näsijärven valuma-alueeseen ja alueen lounaisosa Pyhäjärven valuma-alueeseen. Valuma-alueen laajuus Näsijärven vesistöalueen alaosalla on neliökilometriä. Hankealueen pohjoispuolella välittömässä läheisyydessä on Näsijärven Näsiselkä ja eteläpuolella Pyhäjärven Viinikanlahti. Hämeenkadun itäpäässä hankealue rajautuu Tammerkoskeen, jonka kautta Näsijärven vedet laskevat Pyhäjärveen ja edelleen Kokemäenjokeen. Pudotus järvien välillä on 18 metriä. Tammerkosken vedenkorkeutta säädellään yläkosken padon avulla. Lisäksi Tammerkoskessa on neljä voimalaitospatoa. Säännöstelyn alkuperäisinä tavoitteina olivat vesivoiman tuottaminen sekä tulvasuojelu. Näsijärven suurin säännöstelyväli on 1,49 metriä ja suurin säännöstelytilavuus 385 miljoonaa kuutiometriä. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin sääntelylupa sallisi. Säännöstely on suurentanut talvista ja keväistä vedenpinnan laskua sekä selvästi nostanut syksyn ja alkutalven vedenkorkeuksia. Pyhäjärven vedenkorkeutta säännöstellään Melon voimalaitospadolla Nokialla. Säännöstely on vuorokausisäännöstelyä eli niin sanottua lyhytaikaissäännöstelyä. Tämä aiheuttaa vedenkorkeuden nopeat lyhytaikaiset muutokset ylös ja alas. Voimakkainta vaihtelu on Melon voimalaitoksen läheisyydessä. Pyhäjärven suurin säännöstelyväli on 1,55 metriä ja suurin säännöstelytilavuus 195 miljoonaa kuutiometriä. Säännöstelyä ei kuitenkaan toteuteta niin voimakkaana kuin lupaehdot sallisivat. Säännöstely vaikuttaa merkittävimmin talviseen vedenkorkeuden laskuun, tulvakorkeuksien alenemiseen sekä kesäkauden vedenpinnankorkeuden tasaisuuteen. Tammerkosken virtaaman tunnusluvut jaksolla ovat seuraavat: Keskivirtaama (MQ) 65,9 m 3 /s Ylivirtaama (HQ) 195 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 146 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 1,53 m 3 /s Alivirtaama (NQ) 0,00 m 3 /s Näsijärven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi, kuten myös Pyhäjärven ekologinen tila Tampereen kohdalla (Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä). Hankealueella ei ole muita pintavesistöjä. Asfaltoiduilla ja muilla pinnoitetuilla alueilla sadevedet johdetaan hulevesiviemäriin ja vedet purkautuvat Ratinansuvantoon lähelle Viinikanlahtea. Hankealueella on hulevesi- ja jätevesiviemäreitä sekä vesijohtoja. Niiden sijainti ja mahdolliset siirrot selvitetään hankkeen tarkemmissa suunnitteluvaiheissa Vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset Hankkeesta saattaa aiheutua pintavesivaikutuksia rakentamisen aikana kaivu- ja louhintatöistä johtuen. Louhintatöistä vaikutuksia voi syntyä, mikäli tunnelin vuoto- ja porausvesiä johdetaan pintavesiin. On kuitenkin todennäköistä, että tunnelivedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin suoria pintavesivaikutuksia ei synny. Jos tunnelivedet tai osa niistä johdetaan pintavesiin, purkuvesistöinä toimii Tammerkosken alaosa tai Pyhäjärven yläosa (Viinikanlahti) ja mahdollisesti Näsijärven eteläosa, jolloin vedet johdetaan Mustalahden suuntaan. Purkuvesien johtaminen toteutetaan siten, ettei Tammerkoskesta otettavalle vedelle (muun muassa Takon kartonkitehdas) aiheudu laaturiskiä. Tunnelivesien johtaminen vesistöön vaatii vesilupaa. Kaivutöistä aiheutuu tyypillisesti kiintoainepäästöjä pintavesiin. Orgaanisia maakerroksia poistettaessa myös ravinteita voi päätyä valumavesien kautta pintavesiin. Kaivettavat alueet ovat pienialaisia ja kuormitteisten valumavesien muodostuminen siten pientä, kun lisäksi otetaan huomioon, että kaivannot on tuettu ponttiseinin. Ponttiseinät ehkäisevät orsi- ja pohjavesien pääsyä kaivantoon. Työmaavesissä voi olla myös öljyä ja muita haitta-aineita. Kaivualueilta poistuvat valumavedet johdetaan pintavesiin tyypillisesti laskeutusaltaiden ja tarvittaessa öljynerotuksen kautta, millä saadaan vähennettyä vesistöön joutuvaa kiintoaine- ja haitta-ainekuormaa. Kaivumaiden työmaavesistä ei niiden pienen määrän ja tehtävän esikäsittelyn vuoksi arvioida siten aiheutuvan merkittäviä haittoja vesistöön. Pilaantuneita maa-alueita kaivettaessa riski haitta-aineiden kulkeutumiseen vesistöön on olemassa. Pilaantuneiden maiden kaivualueilla kaivantoon kertyvät vedet käsitellään, ja niistä otetaan näytteet työmaan ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti. Vesistä määritetään ne haittaaineet, joita maaperässä on todettu olevan. Vedet voidaan johtaa hulevesiviemäriin, jos niissä olevien haitta-aineiden pitoisuudet alittavat annetut raja-arvot. Tapauskohtaisesti vesiä voidaan myös johtaa suoraan jätevesiviemäriin tai viedä imuautolla asianmukaiseen paikkaan käsiteltäviksi. Pilaantuneita maa-alueita on käsitelty luvussa 6.8. Vuotovesien määrä kokonaan louhituissa kalliotiloissa on arviolta kuutiometriä/vuorokausi (~1,7 3 l/s) eli samaa luokkaa tai alempi kuin valuma-alueella muodostuvan maapohjaveden määrä (vertaa Luku 6.9 Pohjavedet). Käytännössä kallion vuotovesien kokonaismäärä ei kerrallaan saavuta edellä mainittua muun muassa koska louhinnan edetessä kalliotiloja samalla jälki-injektoidaan vuotojen tyrehdyttämiseksi. Porausvesien määrä riippuu muun muassa poraustekniikasta, porausajasta ja samaan aikaan käytössä olevien porausyksiköiden lukumäärästä. On mahdollista, että urakoitsijalla on käytössään vettä kierrättävä järjestelmä, jolloin tunnelista poisjohdettavia porausvesiä muodostuu melko vähän. Enimmillään porausvesiä voi muodostua tilanteessa, jossa kierrättävää systeemiä ei ole ja käytössä on yhtä aikaa kaksi tai useampia porausyksikköjä ( jumboja). Tällainen ti- 102 Tampereen kaupunki

31 lanne voi olla hallin louhintavaiheessa. Esimerkiksi kahdella porausyksiköllä vedenkulutus on noin 400 litraa minuutissa (~6,7 l/s). Vuoto- ja porausvesiä voisi siten teoriassa muodostua enimmillään noin 10 l/s tunneliurakan loppuvaiheessa. Tunnelista poisjohdettavat vedet ovat ennen käsittelyä tyypillisesti hyvin kiintoainepitoisia ja emäksisiä sekä räjähdysaineista johtuen typpipitoisia. Typpikuormituksen suuruuteen voidaan vaikuttaa räjähdysaineen valinnalla ja oikeilla räjäytyskäytännöillä. Tunnelivedet johdetaan jätevesiviemäriin laskeutusaltaiden ja öljynerotuksen sekä tarvittaessa ph-säädön kautta. Tunnelin porauksessa syntyvät lietteet ja hukkaroiskeet toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Tampereen kaupunkiseudulla tai sen läheisyydessä on tällä hetkellä pulaa lietteen vastaanottopaikoista, joten kuljetukset voivat muodostua pitkiksi. Kunkun parkin rakentamisessa syntyvää kalliolouhetta on tarkoitus uudelleenkäyttää. Näsijärven Lielahteen ja Pyhäjärveen Eteläpuiston alueelle on mahdollisesti suunnitteilla vesistötäyttöjä, joihin voitaisiin käyttää suurin osa vaihtoehdosta riippuen enimmillään noin kiintokuutiometrin suuruisesta louhintamäärästä. Louheen vesistöläjittäminen edellyttää kuitenkin suunnitelmallisuutta ja osoitettua tarvetta. Ensisijaisesti louhetta pitäisi pyrkiä hyötykäyttämään. Läjittämiseen vesialueelle tarvitaan vesilain mukainen lupa. Lupahakemusvaiheessa laaditaan läjityssuunnitelma ja selvitetään muun muassa mahdollinen sedimentin fysikaalinen ja kemiallinen laatu sekä mahdollinen pilaantuneisuus, kuvataan alueen ympäristöolosuhteet ja arvioidaan tarkemmin läjittämisen ympäristövaikutukset läjittämissuunnitelman ja ympäristöolosuhdetietojen perusteella. Läjittäminen aiheuttaa tyypillisesti pohjasedimentin ja siinä olevien ravinteiden sekä mahdollisten haitta-aineiden sekoittumista vesimassaan. Kiintoaineksen sekoittuminen veteen aiheuttaa tyypillisesti väliaikaista veden samenemista erityisesti alusvedessä. Kiintoaineen kulkeutuminen ja laskeutuminen riippuvat aineksen raekoosta, laadusta ja virtausolosuhteista. Toisaalta läjitys estää sedimentin haitta-aineista aiheutuvan jatkuvan haitta-ainekuormituksen pitkällä tähtäimellä, jos sedimentissä haitta-aineita on. Räjähdysaineesta riippuen louheen pinnassa olevat räjähdysainejäämät aiheuttavat jonkin aikaa typpikuormitusta. Veden kanssa suoraan kosketuksissa olevista louhepinnoista arvioidaan aiheutuvan typpikuormitusta muutaman kuukauden ajan. Tämä voi nostaa typpipitoisuuksia luonnontasoa korkeammiksi, mutta pitoisuuden noususta ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia, sillä perustuotantoa säätelevänä ravinteena toimii pääasiassa fosfori. Vastaanottavat vesistöt ovat lisäksi suuria, ja vedenvaihtuvuus on hyvä. Lievää rehevöitymistä saattaa esiintyä lähinnä Näsijärven alaosassa suppealla alueella muutaman vuoden ajan läjityksen alettua. Rehevöityminen voi ilmetä levien ja vesikasvillisuuden määrän hienoisena lisääntymisenä. Kokonaisuudessaan vesistöläjitysten aiheuttamat ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä suuresta läjitysmäärästä ja Lielahden pohjasedimenttien haitta-aineista johtuen, kun lisäksi otetaan huomioon se, että alueelta suotautuu vettä harjualueen pohjavesialueelle. Lielahdesta lähin vedenottamo (Hyhky) sijaitsee harjun toisella puolella noin 400 metrin päässä Lielahdesta. Vesistöläjittäminen vaatii tarkkaa suunnittelua, jossa ympäristönäkökohdat tulee huomioida riittävästi. Esimerkiksi tunnelin ruiskubetonoinnissa vahvistuksena mahdollisesti käytettävien muovikuitujen kulkeutuminen vesistöön louheen mukana on estettävissä huolellisella suunnittelulla. Käytön aikaiset vaikutukset Käytön aikana kalliotiloista pumpattavat vedet johdetaan lähtökohtaisesti hulevesiviemäriin, joskin muukin käyttö voisi teoriassa tulla kysymykseen (esimerkiksi vesiaiheet, kasteluvesi). Käytön aikaiset vuotovedet ovat normaaleja Tampereen keskustan kalliopohjavesiä, jotka voidaan johtaa haitattomasti ympäristöön. Veden emäksisyys voi kuitenkin kohota ruiskubetonoinnista mahdollisesti irtoavan kalkin johdosta, mistä johtuen pois johdettavan veden pharvoa tulee tarkkailla. Pois johdettavan veden määrä on siinä määrin vähäinen, ettei sen pumppaaminen aiheuta ongelmia eikä sillä ole myöskään havaittavia ympäristövaikutuksia. Vesi johdetaan pois kalliotiloista useammasta kohdasta, mikä tasaa vesien määrällistä ( ja myös laadullista) kuormitusta. Vaihtoehtojen vertailu Erot vaihtoehdoissa johtuvat toiminta-alueen ja louhinnan laajuudesta ja mahdollisesti toiminta-ajan pituudesta. Luonnollisesti mitä laajemmalla alueella toimitaan ja mittavampia louhintoja tehdään, sitä suurempia vaikutuksia voi olla odotettavissa. Näin ollen laajoilla vaihtoehdoilla voi olla suurempia tai pitkäkestoisempia vaikutuksia. Todellisuudessa kuitenkin mittavampi toiminta-alue ei välttämättä aiheuta suppeampaa vaihtoehtoa suurempia vaikutuksia, mutta todennäköisyys suurempiin vaikutuksiin kasvaa Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Pintavesivaikutuksia estetään toimenpiteillä, joilla ehkäistään kuormittuneiden vesien muodostumista parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tunnelirakentamisessa käytettävät esi- ja jälki-injektointi sekä ajoramppien ja kuilujen rakentamisessa käytettävät, pohja- ja huleveden vuotamista kaivantoihin estävät, teräspontti- tai porapaaluseinät maakaivantojen tukena. Rakentamisen aikana tunnelivedet johdetaan ensisijaisesti jätevesiviemäriin mahdollisen esikäsittelyn jälkeen. Tällöin haitta-ainepitoisuuksien raja-arvot selvitetään ennen vesien johtamista. Jos tunnelivesiä johdetaan suoraan vesistöön, ne ohjataan sinne laskeutusaltaiden ja tarvittaessa öljynerotuksen ja ph-säädön kautta. Myös maakaivun työmaille kertyvät vedet johdetaan vesistöön selkeytysaltaiden ja tarvittaessa öljynerotuksen kautta pintavesiin. Typpikuormitusta voidaan vähentää räjähdysaineen valinnalla. On todennäköistä, että käytetään ainoastaan emulsioräjähteitä, kuten esimerkiksi P-Hämpissä (Saanio & Riekkola 2009). Vesistöön johdettavien vesien laatua tarkkaillaan vesinäytteistä tehtävillä analyyseilla. Mahdollisten haitta-aineiden pitoisuuksia tulkitaan suhteessa muun muassa ympäristölaatunormeihin, eikä vesistöön johdeta annettujen rajaarvon ylittäviä vesiä. Veden laadun tarkkailuun sisällytetään perusanalyysien (esimerkiksi aistinvaraiset havainnot, väri, sameus, lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, kokonaisravinteet, epäorgaaninen typpi, fosfaattifosfori, sulfaatti, kemiallinen hapenkulutus, happi, kloridi ja mineraaliöljyt) lisäksi myös arseenipitoisuuden määritys muutamana ajankohtana sekä tarvittaessa muiden haitta-aineiden pitoisuuksien määrityksiä. Vastaanottavan vesistön laatua tarkkaillaan myöhemmissä vaiheissa sovittavilla tarkkailupisteillä Arvioinnin epävarmuustekijät Vesistöön johdettavien pintavesien määriin liittyy epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi pohjavesivuodot voivat olla ennakoitua suuremmat. Lisäksi säätekijät voivat vaikuttuvat ainepäästöihin. Pitkäkestoisten rankkasateiden aikana rakennusalueen valumavesiä ja siinä olevaa kiintoainetta joutuu vesistöön selvästi suurempia määriä kuin kuivina jaksoina. Ei ole myöskään vielä tiedossa, johdetaanko tunnelivesiä viemäriin vai käsittelyn kautta vesistöön. Vesiläjityksen vaikutustenarvioinnissa epävarmuustekijät ovat melko suuria, sillä arvioita tehtäessä ei ollut olemassa läjityssuunnitelmaa. Vaikutusten tarkempi arviointi vaatii pohjalle lisäksi ympäristöselvityksiä. Kunkun parkki YVA-selostus 103

32 6.11 Kalasto ja pohjaeläimet Lähtötiedot ja menetelmät Lähtötietoina on käytetty alueen kalaston velvoitetarkkailutietoja ja alueella tehtyä rapuselvitystä. Arviointimenetelmänä on käytetty asiantuntija-arviota, joka on perustunut nykytilatietoon ja hankkeessa vesistövaikutusarvioon sekä muissa vastaavissa hankkeissa saatuihin tietoihin ja kokemuksiin. Nykytilakuvauksen on laatinut FM Elina Kerko ja arvioinnin vesistöasiantuntija MMM Merilin Vartia (Sito Oy) Nykytila Näsijärvi Näsijärven eteläosalla Näsiselällä on toteutettu kalataloudellista tarkkailua jo 1970-luvun lopulta lähtien. Tarkkailu lopetettiin vuonna 2009 tarkkailuvelvollisten tehtaiden (Lielahden M-real Oyj:n massatehtaan ja Ligno Tech Finland Oy:n ligniinitehtaan) toiminnan päätyttyä (Holsti, H. 2010). Näsiselän tärkeimmät istutuslajit ovat olleet kuha, siika ja järvitaimen Vuodesta 1997 lähtien Näsiselälle on istutettu järvilohta. Keskimäärin 2000-luvulla Näsiselkään on istutettu vuosittain taimenta ja järvilohta yhteensä noin kappaletta. Vuonna 2009 runsaimmat saalislajit olivat kuha, hauki ja ahven. Näiden jälkeen runsaimmat saalislajit olivat muikku ja siika sekä petomaiset lohikalat (taimen, järvilohi, kirjolohi ja nieriä). Siian luontainen lisääntyminen Näsijärvessä on todennäköisesti vähäistä. Taimen, järvilohi, kirjolohi ja nieriä ovat riippuvaisia istutuksista, koska alueella ei ole merkittäviä lisääntymisalueita. Merkintätutkimusten perusteella Näsijärven taimen- ja lohi-istukkaan kalastetaan melko nopeasti istuttamisen jälkeen. (Holsti, H. 2010, Holsti, H. 2014). Täplärapujen istutus Näsijärveen aloitettiin vuonna Tuolloin istutuksen kohdentuivat Näsijärven eteläosaan, Näsiselälle. Alkuvuosina istutusmäärät jäivät alle yksilön. Suurimmillaan istutukset Näsiselälle olivat vuonna 1998, jolloin rapuja istutettiin yksilöä. Tämän jälkeen istutukset vähenivät voimakkaasti. Tampereen kaupunki on istuttanut omille vesialueilleen säännöllisesti täplärapua vuosina (Holsti, H. 2013). Tammerkosken Palatsinraitin silta- ja patotyöhön liittyen vuosina selvitettiin ja seurattiin Näsijärven rapukantaa koeravustuksilla Näsiselällä, Koljonselällä ja Vankavedellä. Näsiselällä ravustettiin Tapatoran, Kattilasaaren ja Tervalahden suun alueilla. Koeravustuksen yksilösaaliisiin perustuvan rapukannan tilan arvioinnin mukaan rapukanta arvioitiin vuonna 2009 tiheäksi kun se vuosina 2012 ja 2013 arvioitiin harvaksi. Vuosina rutollisten rapujen osuus kasvoi vuoden %:sta siten, että vuonna 2012 joka neljäs Näsiselältä saatu rapu kantoi ruttoa. Vuonna 2013 puolestaan rutollisten rapujen osuus laski selvästi ollen alle 6 %. Vuosina pienten rapujen suhteellinen osuus pienentyi. Vuonna 2013 tilanne kuitenkin muuttui siten, että sekä pienimpien ( 8,5 cm) että keskikokoisten (>8,5 9,9 cm) rapujen suhteelliset osuudet kasvoivat merkittävästi edellisvuoden tasosta. (Holsti, H. 2013, Holsti, H. 2014). Toteutetuissa koeravustuksissa ei saatu havaintoa jokiravusta (Holsti, H. 2013, Holsti, H. 2014). Pyhäjärvi Pyhäjärvellä on toteutettu kalataloudellista tarkkailua 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Vuosina Pyhäjärven itäosaan ja Saviselän alueelle on istutettu ankeriasta, haukea, kirjolohta, kuhaa, siikaa sekä taimenta ja vuonna 2013 ankeriasta ja haukea. Pyhäjärven tärkein saaliskala on kuha. Kuhaistutukset on pääpiirteissään lopetettu vuosituhannen vaihteessa, joten saaliskuhat ovat jo pitkään olleet peräisin luontaisesta lisääntymisestä. Luontaisen lisääntymisen onnistuminen riippuu pitkälti vuosittaisista lämpötilaolosuhteista. Vuosittain tehdyt ikä- ja kasvumääritykset ovat osoittaneet, että kuhan kasvunopeus on parantunut lämpimien kasvukausien myötä. Luultavasti kuhakantojen vaihtelu selittyyn lähinnä lisääntymisvuosien lämpötilaolosuhteilla, eikä viimeaikaisilla verrattain vähäisillä vedenlaatumuutoksilla ole yhtä suurta merkitystä. Pyhäjärven ja Saviselän olosuhteet eivät nykyisellään mahdollista lohikalojen merkittävää luontaista lisääntymistä. Siian kohdalla luontaisen lisääntymisen merkitys lienee hyvin pieni, ja siikasaaliit ovat käytännössä täysin riippuvaisia istutusmääristä. Vastaava tilanne on myös taimenella eli käytännössä kaikki taimenet ovat peräisin istutuksista. Myöskään toutaimen lisääntymisen onnistumisesta Pyhäjärvellä ei ole tarkkaa tietoa. Rakennetuissa vesistöissä ei ole riittävän hyviä lisääntymispaikkoja taimenelle, eikä siian lisääntymisen onnistumisesta ole varmuutta. Vedenlaatu vaativille lohikaloille ei ole riittävä. (Westermark, A. 2014, Westermark, A. 2015). Ensimmäiset täplärapuistutukset tehtiin Pyhäjärveen vuonna 1990 ja Saviselälle vuonna Täplärapuistutuksia on jatkettu vuosittain tai lähes joka vuosi. Istutusmäärät ovat vaihdelleen muutamista sadoista aina useampiin tuhansiin yksilöihin. Ravustusten yksilösaaliit olivat suurimmillaan vuosien aikana sekä Pyhäjärvellä että Saviselällä. Vuosien 2011, 2012 ja 2013 aikana rapusaaliit ovat heikentyneet. Yksilösaaliisiin perustuvan rapukannan tilan arvioinnin mukaan rapukanta oli kohtalainen ja harva. (Westermark, A. 2014, Westermark, A. 2015) Vaikutukset Kaloihin ja rapuihin kohdistuvat vaikutukset muodostuvat vesistövaikutusten kautta. Vesistövaikutuksia syntyy, jos tunnelin louhinnan kuivatus- ja porausvesiä lasketaan vesistöön. Lisäksi vesistövaikutuksia syntyy louheen mahdollisesta vesiläjittämisestä. Tunnelivesien vaikutus ulottuu purkualueille ja niiden tuntumaan. Myös louheen läjittämisen vaikutukset kalastoon ja pohjaeläimiin ovat paikallisia. Vesiläjittämisen suora ja konkreettinen vaikutus on pohjaeläimien tuhoutuminen läjitysalueella. Vesiläjittämisen aikaansaama häiriö karkottaa kaloja väliaikaisesti. Tunnelivesien johtamisesta ja louheen vesiläjittämisestä aiheutuva kiintoainekuormitus voi haudata kalojen ja rapujen niiden mätimunia kutuaikana. Lohikalat ovat syyskutuisia, kun taas esimerkiksi ahven, hauki ja särki kutevat keväällä. Täplärapujen kutuaika on syys lokakuussa. Vaikutukset ja niiden voimakkuus riippuvat huomattavasti työskentelyajankohdasta ja vallitsevista ympäristöolosuhteista. Esimerkiksi kun Tammerkosken juoksutus on vähäistä tai koski on kiinni, laimenemisolosuhteet ovat selvästi heikommat. Tällöin samentunutta vettä leviää selvästi laajemmalle alueelle kuin keskivirtaamatilanteessa, ja vastaavasti kalastoon ja pohjaeläimistöön kohdistuu vaikutuksia laajemmalla alueella. Tunnelivesistä ja läjityksestä aiheutuva epäorgaanisen typen kuormitus voi olla haitallista pohjaeläimille paikallisesti. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä vaikutuksia kala- tai rapukannoille Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Kalastoon ja pohjaeläimistöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia vähennetään samoilla keinoilla, joilla vähennetään vesistövaikutuksia (katso luku ). Lisäksi työt on hyvä pyrkiä ajoittamaan kutuaikojen ulkopuolelle Arvioinnin epävarmuustekijät Kalaston ja pohjaeläimistön arvioin epävarmuustekijät liittyvät vesistövaikutusarvion epävarmuustekijöihin (katso luku ). 104 Tampereen kaupunki

33 6.12 Luonnonympäristö ja suojelukohteet Lähtötiedot ja menetelmät Arvio perustuu olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä Tampereen tuoreen luonnonsuojeluohjelman tietoihin. Arvioinnin ovat laatineet FM Sakari Grönlund ja MMM Heikki Holmén (Sito Oy). Tampereella on todettu erityisesti suojeltaviksi lajeiksi ketokatkero, saunionoidanlukko, kalliosuomusammal, kolokärpänsammal ja kantokinnasammal. Tärkeiksi suojeltaviksi lajeiksi on lisäksi luokiteltu kynäjalava, luhtaorvokki ja sammakonkello. Lähimmät kynäjalavan esiintymispaikat ovat Pyynikin harjun alueella Pyhäjärven rannalla Arvioinnin epävarmuustekijät Arviointi perustuu pelkästään kirjallisiin lähteisiin. On varsin epätodennäköistä, että maastossa tehtävillä selvityksillä päädyttäisiin nyt tehdystä karkeasta arvioinnista olennaisesti poikkeaviin tuloksiin. Kuva Luonnonsuojelualueet ja muut valtakunnallisesti arvokkaat luontokohteet hankealueen ympäristössä Nykytila Kasvillisuus ja luontoarvot Eläimistö Hankealue on rakennettua keskusta-aluetta, eikä hankealueella ole erityistä suojeltavaa eläimistöä. Hankealueella ei ole suojeltuja alueita tai arvokkaiksi luokiteltuja luontokohteita. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee Pyynikin harjulla, noin 600 metrin etäisyydellä hankealueesta länteen. Hankealueella ei myöskään ole Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelman kohteita (Tampereen kaupunki 2013b). Pyynikinharjun koillisosa on Pyynikin rantakerrostumaa, joka on arvokkaaksi luokiteltu rantakerrostuma. Tuomikallio-Pirunvuoren arvokas kallioalue sijaitsee hankealueesta noin kolme kilometriä koilliseen. Hankealue on rakennettua keskusta-aluetta, eikä hankealueella ole erityisiä luontoarvoja. Pyynikinharjulla, hankealueen länsipuolella noin 600 metrin etäisyydellä, on Pyynikinharjun luonnonsuojelualue (Kuva 6.83). Luonnonsuojelualueen kasvillisuus vaihtelee kangasmetsäkasvillisuudesta harju-, kallio- ja lehtokasvillisuuteen. Putkilokasvien määrä on suuri. Pyynikin alue on luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvaa Pyynikin maisemakokonaisuutta. Alueella kulkee luontopolku. Alue on luokiteltu myös Tampereen arvokkaaksi kasvialueeksi. Muita Tampereen arvokkaita kasvialueita hankealueen läheisyydessä (noin yhden kilometrin etäisyydellä) ovat: Tahmela, Tahmelan lähde ja Lorisevanpuro (lehtokasvillisuutta), Pyynikki (harjukasvillisuutta), Onkiniemen rantavyöhyke (kallio- ja rantapalle sekä rantalehto), Tampellan tehdasalue (monipuolinen kasvisto, kulttuurin seuralaiskasvillisuutta). Tampereen avainbiotoopeiksi on luokiteltu alueita Pispalassa, noin 1,5 2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueesta noin 1,7 kilometriä kaakkoon sijaitsee lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Iidesjärvi. Järvi on arvokas lintujärvi, jossa on runsas linnusto. Hankealueen ympäristössä on joitakin Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvia hyönteiskohteita. Tällaisia ovat muun muassa: Pispalan paahderinteet, Tahmela, Tahmelan lähde ja Lorisevanpuisto, Kalevankangas, Järvensivun ratavarret ja Kaupin vesitornin alue (suojeltu rajauspäätöksellä). Tampereella erityisesti suojeltavia hyönteislajeja ovat ahdeyökkönen, tummaverkkoperhonen, mäkihiilikoi, palosirkka ja noropalkonen. Tampereella on tavattu kahdeksan lepakkolajia. Lisäksi tärkeiksi suojelukohteiksi on tunnistettu liito-orava. Tiedossa olevia liito-oravan tai tummaverkkoperhosen esiintymispaikkoja ei ole hankealueen läheisyydessä. Tampereella on tavattu kahdeksan lepakkolajia. Merkittävimmät keskustan lepakkoalueet ovat Pyynikillä, Pyynikin kirkkopuistossa ja Hatanpäänpuistossa. Hankealueella, Kuninkaankadun varrella sijaitseva Tallipiha, on lepakkojen talvehtimis- ja uokailualuetta ja Näsinkallio soveltuu biotooppinsa puolesta ruokailualueeksi Vaikutukset Millään hankkeen vaihtoehdoista ei ole vaikutuksia luonnontilaiseen kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin alueisiin eikä eläinlajistoon. Kunkun parkki YVA-selostus 105

34 6.13 Ihmisten elinolot, viihtyvyys ja elinkeinot Lähtötiedot ja menetelmät Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä pyritään tunnistamaan ne väestöryhmät ja alueet, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Kunkun parkin vaikutukset ovat varsin erilaisia lähialueella ja sen asukkaisiin kuin laajemmin seudullisesti. Vaikutuksia tarkastellaan siten alueellisesti eri tasoilla ja ne on jäsennetty seuraaviin alakohtiin tässä arvioinnissa: Kunkun parkkia koskevan karttapalautekyselyn tuloksista on laadittu erillinen liite (Liite 5). Kyselyyn vastasi kaikkiaan 93 vastaajaa, joista 77 % oli miehiä. Kyselyn vastaajajoukkoa ei voida pitää edustavana, vaan pikemminkin suuntaaantavana. Vastausten perusteella kyselyyn ovat vastanneet hankkeesta kiinnostuneet. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin, mutta kaikki vastaukset on silti sisällytetty tuloksiin. Tuloksia on lyhyesti referoitu tähän lukuun, ja liitteessä on esitetty tulokset tarkemmin. pan ja palveluiden alueita vaan myös merkittäviä asumisen kannalta. (Tampereen kaupunki 2015). Kuvassa (Kuva 6.83) on esitetty läntisen keskustan väestö rakennuksittain. Eräät keskustan väkirikkaimmat korttelit sijaitsevat kahden puolen Hämeenpuistoa: Metso-kirjaston pohjoispuolella sekä itäpuolella Hallitus- ja Satamakatujen välissä. paikalliset vaikutukset hankealueella: -- vaikutukset väestöön ja asumiseen --vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Tampereen keskusta-alueeseen ja sen asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset -- vaikutukset keskustan viihtyisyyteen --vaikutukset virkistykseen ja vapaa-aikaan vaikutukset Tampereen kaupunkiseudulla --vaikutukset keskustassa asiointiin --vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin. Lisäksi on arvioitu erikseen rakentamisen aikaisia ja käytön aikaisia vaikutuksia. Arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia aineistoja: Nykytila Väestö ja asuminen Hankealueen länsiosa on tiiviisti rakennettua asuinaluetta. Hankealue sijoittuu Tammerkosken, Finlaysonin ja Nalkalan tilastoalueille. Näillä alueilla oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Laaja Kunkun parkki ulottuu lisäksi Kaakinmaan tilastoalueelle, jossa vuoden 2013 lopussa oli asukasta. (Tampereen kaupunki 2014.) Taulukossa (Taulukko 6.23) on kuvattu näiden tilastoalueiden sekä koko Tampereen väestö ikäryhmittäin jaoteltuna. Hankealueella ympäristöineen on keskimääräistä vähemmän lapsia sekä hieman keskimääräistä enemmän vuotiaita ja ikääntyneitä. Sidosryhmiltä saadut palautteet yleisötilaisuudessa, asukas- ja yritysryhmiltä sekä YVA-ohjelmasta Kunkun parkkia koskevan karttapohjaisen kyselyn tulokset Kunkun parkin asemakaava, katuverkkoanalyysi (WSP Finland Oy & Tampereen kaupunki 2014). Lisäksi on hyödynnetty muista arviointiosuuksista saatua tietoa sekä asemakaavaa ja sen yhteydessä laadittavaa rakentamistapaohjetta. Lähtötietoina on hyödynnetty myös Tampereen kaupungin tilastoaineistoja ja Tampereen teknillisen yliopiston toteuttaman HARAVA-kyselyn tuloksia. Arviointi on laadittu asiantuntijatyönä ja siitä on vastannut VTM, sosiologi Jani Päivänen (WSP Finland Oy). Lisäksi vaikutuksia palveluihin ja työpaikkoihin on arvioinut KTM Tuomas Santasalo (WSP Finland Oy) ja vaikutuksia meluun Juha Korhonen (Sito Oy). Tampereen keskusta-alueella väestön määrän odotetaan nousevan vuoteen 2020 asti, mutta laskevan tämän jälkeen. Läntisen keskusta-alueen väestömäärä laskee loivasti, asukkaasta (vuonna 2010) noin asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. (Salminen, L. 2012) Trendi on päinvastainen kuin muualla Tampereella. Tähän vaikuttavia tekijöitä ei väestösuunnitteessa ole tarkemmin kuvattu, mutta laskevan trendin taustalla on ainakin väestön ikääntyminen, asumisväljyyden kasvu ja muuhun kaupunkialueeseen verrattuna pienempi täydennysrakentamispotentiaali. Toisaalta käynnissä oleva strateginen osayleiskaava on osoittamassa huomattavasti uutta rakentamista keskustaan. Siinä tavoitellaan asuntojen rakentamista noin uudelle asukkaalle. Luku pitää sisällään Ranta-Tampellan asuntorakentamisen. Yleiskaavaehdotuksen mahdollistama uusien työpaikkojen määrä on samaten noin Kaavassa keskustatoimintojen alueet eivät ole pelkkiä kau- 106 Tampereen kaupunki

35 Taulukko Hankealueen tilastoalueiden väestö ikäryhmittäin jaoteltuna. Kuva Väestö rakennuksittain. (Lähde: WSP Finland Oy & Tampereen kaupunki 2014). Kunkun parkki YVA-selostus 107

36 Palvelut Oheisessa kuvassa (Kuva 6.84) on esitetty läntisen keskustaalueen liiketilojen toimialat luokittain jaoteltuna. Läntisen keskustan kauppakortteleiden raja on jyrkkä. Hämeenpuisto toimii nykytilassa kuin vedenjakajana, jonka itäpuolella on monipuolisesti erilaisia palvelu- ja liiketiloja, kun taas jo puiston länsilaidalla niitä ei ole käytännössä lainkaan. Poikkeuksen muodostaa Metso-kirjaston pohjoispuolinen asuinkortteli, jossa on myös kivijalkaliikkeitä. Hankealueen länsiosassa Pyynikin kirkkopuistossa tai sen välittömässä läheisyydessä on lasten leikkipaikka, talviliukupaikka ja koulu. Hankealueen länsipuolella, noin korttelin päässä hankealueen rajasta, on neljä päiväkotia ja yksi lasten leikkipaikka. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee herkkiä kohteita. Niitä ovat kolme peruskoulua ja kolme lukiota sekä seitsemän päiväkotia, jotka sijoittuvat pääasiassa Koulukadun ja Mariankadun välimaastoon. Muista julkisista kohteista lähialueella on Hämeenpuiston ja Pirkankadun kulmauksessa sijaitseva pääkirjasto Metso. Työpaikat, työssäkäynti ja keskustan liikenne Tampere on alueen työpaikkojen keskittymä, ja siellä käydään töissä maakunnasta laajalta alueelta sekä myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Tampereelle pendelöidään useasta maakunnan kunnasta käsin: oheiseen karttaan (Kuva 6.85) on rajattu vihreällä kunnat, joiden työssäkäyvistä asukkaista yli 20 % pendelöi Tampereelle. Lisäksi useasta naapurikunnasta käydään Tampereella töissä tätäkin useammin. Kehyskuntien työssäkäyvistä % työskentelee Tampereella. (Pirkanmaan liitto 2014b.) Maakuntakaavoituksen taustatyönä laaditun väestö- ja työpaikkasuunnitteen oletuksena on, että seuraavinakin vuosikymmeninä työpaikat ovat erityisen keskittyneitä Tampereelle (Pirkanmaan liitto 2014b). Keskustan sisäisissä matkoissa jalankulku on selvästi merkittävin kulkumuoto; 72% keskustan sisäisistä matkoista tehdään kävellen. Pyöräilymäärät keskustassa ovat lisääntyneet verkon kehittämisen myötä, mutta pyöräilyolosuhteissa on edelleen kehitettävää. Tampereen kantakaupungin joukkoliikennelinjoista pääosa kulkee ydinkeskustan ja Hämeenkadun kautta. Hämeenkadulla kulkee vilkkaimpaan aikaan Rautatieaseman ja Tuulensuun pysäkkien ohi 60 bussia tunnissa suuntaansa. Keskustan toiminnot synnyttävät paljon liikennettä ja keskustaan suuntautuukin suurin osa tamperelaisten matkoista. Keskustan kautta kulkee myös runsaasti ohikulkevaa läpikulkuliikennettä, joka sijoittuu pääasiassa Rantaväylälle (Tampereen kaupunki 2015). Mitä kauemmas Tampereen ydinkeskustasta mennään, sitä useammat arkiliikenteen matkoista kuljetaan autolla. Joukkoliikenteen yhteydet kuntakeskuksista Tampereelle ovat toimivia etenkin ruuhka-aikaan. Parhaimmillaankin joukkoliikenteen osuus arkimatkoista kehyskunnista Tampereelle on vain noin 10 %. Joukkoliikenteen vyöhyke kehyskunnissa rajoittuu lähinnä pääväyliin ja niiden tuntumassa oleviin alakeskuksiin. Henkilöautolla tehtyjen työmatkojen osuus kehyskunnissa tehdyistä matkoista on noin 80 %. (Ristimäki, M. ym ja Kalenoja, H. & Tiikkaja, H ) Kaikkiaan Tampereen kaupunkiseudulla henkilöautoliikenteen on ennustettu kasvavan 43 %:lla vuoteen 2030 mennessä (Pirkanmaan liitto 2014a). Paitsi että tämä asettaa haasteita väylien kehittämiselle, joudutaan pohtimaan myös, miten suhtautua siihen, että autojen pysäköinti vie yhä enemmän katutilaa. Kaikista Tampereen keskustaan tehdyistä matkoista 23 % on työmatkoja, ja 40 % ostos-, huvi- tai harrastusmatkoja. Kehyskunnista keskustaan suuntautuvista matkoista noin 70 % tehdään autolla ja muualta Tampereelta suuntautuvista matkoista noin 40 % (Kalenoja, H. & Tiikkaja, H. 2013). Hankealue sijoittuukin paitsi palveluiden, myös työpaikkojen kannalta keskeiselle alueelle. Hämeenkatu ja sen lähiympäristö muodostavat merkittävän työpaikkakeskittymän Tampereella (Kuva 6.86). Kuva Läntisen keskustan liiketilojen sijoittuminen ja kaupallinen rakenne toimialoittain. Kuva: WSP Finland Oy. 108 Tampereen kaupunki

37 Kuva Työpaikkatiheys Tampereen keskusta-alueella. (Lähde: WSP Finland Oy & Tampereen kaupunki 2014a). Kuva Pendelöinti Pirkanmaalla. Tampere on merkitty tummanpunaisella, kehyskunnat ovat vaaleanpunaista. Vihreällä on rajattu kunnat, joista yli 20 % pendelöi maakuntakeskukseen eli Tampereelle. (Lähde: Pirkanmaan liitto 2014b). Kunkun parkki YVA-selostus 109

38 Virkistys ja vapaa-aika Hanke sijoittuu keskustassa ympäristöön, joka on merkityksellinen virkistyksen ja vapaa-ajan vieton näkökulmasta. Alue rajautuu lännessä Pyynikin kirkkopuistoon, joka on yksi keskustan viheralueista. Se on koko kaupunkia palveleva virkistysalue, jonka ranta-alueella on muun muassa uimarantoja ja leikkipaikkoja. Toinen huomioon otettava viheralue on hankealueen läpi kulkeva Hämeenpuisto. Hämeenpuiston pohjoispäässä on oleskeluaukio, jossa on muun muassa lasten leikkipaikka ja luistelukenttä. Hankealueen itäosa käsittää Keskustorin alueen. Alueen itälaidalla on Tammerkosken rantojen virkistysaluetta. Ydinkeskustan virkistysalueet muodostuvat perinteisistä kaupunkipuistoista (keskustapuistot). Laukontorilla on yhteysalussatama. Keskustan viherverkon (Kuva 6.87) viheralueet ovat tärkeitä myös virkistyksen kannalta. Lisäksi hankealueella ja sen lähiympäristössä on useita julkisina tapahtumapaikkoina käytettyjä paikkoja, kuten muun muassa Keskustori ja siihen liittyvät arvokkaat Vanha kirkko ja vanha kirjastotalo Kirjastonpuistoineen, Hämeenpuisto ja Kuninkaankatu Vaikutukset etäisyydellä asuvat 2,0 eli melko huonon. Yli kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta asuvien keskimääräinen arvio oli 3,8 eli melko hyvä. 0 3 kilometrin etäisyydellä asuvista vastaajista monet olivat autottomia tai omistivat vain yhden auton. Yleisesti ottaen mielipiteitä hankkeesta leimasi epäusko hankkeen todelliseen tarpeeseen, etenkin kun vastarakennettu P-Hämppi oli vajaakäytöllä. Hanketta pidettiin vastauksissa kalliina nykyiseen taloustilanteeseen suhteutettuna, ja vastaajat kysyivät, onko hanke todellakin edellytys joukkoliikenteen kehittämiselle. Useat kyselyyn vastanneista lähiasukkaista kokivat hankkeen melko huonoksi toden- näköisesti siksi, etteivät he uskoneet hankkeen hyödyttävän autottomia tai niitä jotka käyttävät autoa vain harvoin keskustassa (Liite 5). Hankkeen myötä syntyy kuitenkin epäsuoria hyötyjä myös asukkaille, kun keskustassa autoilu siirtyy nykyistä enemmän maan alle. Tämän seurauksena katualueet rauhoittuvat ja melu monin paikoin vähenee, mikä heijastuu myös asumisviihtyisyyteen. Asukas- ja yritysryhmät ovat olleet kiinnostuneita muun muassa hankkeen vaikutuksista keskustan täydennysrakentamismahdollisuuksiin. Täydennysrakentamisesta on keskusteltu, koska Kunkun parkki tarjoaa kiinteistöille mahdollisuuden siirtää piha-autopaikkojaan maan alle. Kunkun parkissa yhden autopaikan hinnaksi on arvioitu noin euroa. P-Hämpissä autopaikkasopimuksia on tehty asukkaiden kanssa muita edullisempaan hintaan. Autopaikkoja hankkineilla kiinteistöillä on yksin tai yhdessä mahdollisuus toteuttaa kiinteistöliittymä parkkihalliin hissiyhteydellä. P- Hämpissä hissikuilun hinta oli 1 1,5 miljoonaa euroa. Karttakyselyssä vastaajat saivat arvioida sisäänajoreittejä muun muassa asukaspysäköinnin kannalta. Parhaana pidettiin Hämeenpuiston sisäänajoa, toiseksi parhaana Rantaväylän sisäänajoa ja kolmanneksi huonoimpana Satamakadun sisäänajoa. Autopaikkojen siirtäminen väljiltä sisäpihoilta halliin mahdollistaa vapautuvan pihapysäköintialueen käytön täydennysrakentamiseen, millä voidaan kustantaa paitsi kiinteistöliittymän kuluja, myös rakennusten korjauksia. Autopaikkojen poistaminen lisäisi sisäpihojen viihtyisyyttä. Kunkun parkin yritys- ja kiinteistöryhmässä ehdotettiin, että täydennysrakentamista voisi toteuttaa vähäautoisina tai autottomina kortteleina senioriasukkaille: tämä mahdollistaisi heille autoriippumattoman asumisen keskustan palvelujen ja joukkoliikenteen äärellä. Autoriippumattomat korttelit voivat olla kiinnostavia myös keskustan palvelujen läheisyyttä arvostaville nuorille aikuisille tai perheille. Vaikutukset väestöön ja asumiseen Kunkun parkki -hankkeen perusteena on ensi sijassa seudullinen keskustaan suuntautuva liikenne. Tarkoituksena on taata Tampereen kehysalueelta keskustaan suuntautuvan asiointi- ja työmatkaliikenteen kohtuullinen sujuvuus ja vähentää sen haittoja. Hankkeella on kuitenkin seudullisten vaikutusten lisäksi välittömiä ja välillisiä paikallisia vaikutuksia. Erityisesti hankealueen ja sen lähiympäristön asukkaisiin kohdistuu vaikutuksia rakentamisaikana, joka kestää yhdessä paikassa 1 2 vuotta (rakentamisaika kokonaisuudessaan on noin neljä vuotta). Tämän jälkeenkin, käytön aikana, Kunkun parkilla on vaikutuksia lähiasukkaisiin. Karttapalautekyselyssä (huhtikuu 2014) kysyttiin yleistä mielipidettä Kunkun parkin hankkeesta. Hankealueen lähistöllä asuvat (etäisyys 0 3 kilometriä hankealueesta) suhtautuivat hankkeeseen kielteisemmin kuin kauempana asuvat. 0 1 kilometrin etäisyydellä asuvat antoivat hankkeelle viisiportaisella asteikolla arvosanaksi 2,6 ja 1 3 kilometrin Täydennysrakentamisella voidaan etsiä paitsi tulolähteitä kiinteistöille, myös ratkaisuja keskustan asukasmäärän vähenemisen korjaamiseksi. Vielä hankealueen välittömään läheisyyteen ei ole pystytty osoittamaan merkittävää täydennysrakentamista, vaikka muutamia yksittäisiä hank- Kuva Ote kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen viherverkkokartasta (2008). 1. Tammerkosken rannat, 2. Hämeenpuisto, 3. Pyynikin kirkkopuisto, 4. Näsinpuisto ympäristöineen ja 5. Eteläpuisto ovat merkittäviä viherverkon osia (vihreä raidoitus). Kohteet ovat erityisen tärkeitä elinvoimaisen viherverkoston ylläpitämisessä. Alue 5 on lisäksi merkitty (sininen viivoitus) toiminnallisesti merkittäväksi viherverkon osaksi. Peruskoulut on merkitty sinisellä tähdellä. Oranssit ympyrät tarkoittavat merkittävään viherverkon osaan liittyvää merkittävää rakennusta. Sinisellä katkoviivalla on merkitty kehitettävä yhteys, jonka toiminnallista ja visuaalista jatkuvuutta ja/tai virkistyskäyttöä suositellaan kehitettäväksi. 110 Tampereen kaupunki

39 keita onkin vireillä. Keskusta-aluetta pyritään kehittämään monin keinoin entistä houkuttelevammaksi asumiselle ja tähän liittyen on tutkittu muun muassa kortteleiden täydennysrakentamisen potentiaaleja. Kunkun parkin myötä siihen tarjoutuu uusia mahdollisuuksia kun voidaan pohtia muun muassa pysäköintialueiden toteutumattoman kaavavarannon hyödyntämistä. Riskinä on, että kiinteistöt eivät koe saavuttavansa hankkeesta taloudellista hyötyä, jolloin autopaikkoja ei hankita pysäköintihallista tai niitä hankitaan hyvin vähän. Tällöin kortteleiden kehittämisen mahdollisuudet jäisivät käyttämättä. Asukkaiden kokemia hyötyjä voidaan vahvistaa esimerkiksi tarjoamalla autopaikkoja kiinteistöille ja asukkaille tavallista edullisemmin. VE 0, ei Kunkun parkkia Kunkun parkki mahdollistaa sellaisten keskustan kehittämissuunnitelmien toteuttamisen, joilla on myönteisiä vaikutuksia asumisen viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen läntisen keskustan alueella. Vaihtoehto 0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen ei suoranaisesti estä keskustan kehittämistä. Se vähentää kuitenkin mahdollisuuksia keskustakortteleiden radikaaliin parantamiseen ja uudelleen jäsentämiseen, sillä kortteleiden pysäköintipaikat säilynevät. Kuva Kuva P-Hämpistä. Kuva: WSP Finland Oy. VE Laaja Kunkun parkki Rakentamisen aikaiset vaikutukset asumiseen ovat laajimmat tässä vaihtoehdossa. Eteläisen tunnelin ympäristössä on melko paljon asutusta ja melulle altistuvia asukkaita. (Meluvaikutuksia on arvioitu tarkemmin arviointiselostuksen luvussa 6.3.). Verrattuna suppeaan vaihtoehtoon, 160 lisäautopaikkaa sekä eteläinen sisäänajo palvelevat hieman paremmin asukaspysäköintimahdollisuuksia Hämeenpuiston tuntumassa. Kunkun parkin eri vaihtoehdoista Laaja tuo eniten mahdollisuuksia läntisen ydinkeskustan korttelien parantamiseen siirtämällä pysäköintiä maan alle ja tuomalla nykyisten asuinkortteleiden yhteyteen harkittua täydennysrakentamista. VE Suppea Kunkun parkki Rakentamisaikaisen asumisviihtyvyyden kannalta on Laajaa Kunkun parkkia parempi, sillä tässä vaihtoehdossa ei louhita eteläistä tunnelia, jonka ympäristössä on melko paljon asutusta. VE Pieni Kunkun parkki Eteläinen sisäänajo palvelee asukaspysäköintimahdollisuuksia Hämeenpuiston tuntumassa. Toisaalta kiinteistöillä on vähäisemmät mahdollisuudet hyödyntää asukaspysäköintimahdollisuuksia kuin vaihtoehdoissa Laaja ja Suppea Kunkun parkki. Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Parkkihallien rakentamisaikana louhinta aiheuttaa tärinää, melua sekä hiukkaspäästöjä ilmaan. Käytön aikana melu keskustan kaduilla ja asuinkortteleissa vähenee tai pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla tämän hankkeen sekä muiden hankkeiden yhteisvaikutuksena. Poikkeuksena on Hämeenpuisto Hämeenkadusta pohjoiseen, jossa melutaso nousee jossakin määrin. Melu vaikuttaa ihmiseen pääasiassa kuuloaistin välityksellä. Melun aiheuttamat reaktiot ilmenevät elintoimintojen tai käyttäytymisen muutoksina ja melun aiheuttamina elämyksellisinä kokemuksina. Yksilöllinen reagointiherkkyys vaihtelee suuresti, ja lisäksi saman yksilön reagointiherkkyys on erilainen eri aikoina ja eri ympäristöissä. Melun aiheuttamien terveyshaittojen ja melun ominaisuuksien väliset riippuvuudet ovat tilastollisia, sillä meluun reagointi vaihtelee suuresti yksilötasolla. Lievää tilapäistä kuulokyvyn huonontumista voi esiintyä oloissa, joissa altistava keskiäänitaso L Aeq, 24h on db. Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta. Lisäksi melulle alttiiksi joutuneilla ihmisillä saattaa esiintyä vaarattomia ja ohimeneviä elintoimintojen muutoksia (muun muassa hormonitoimintojen ja näköaistin muutoksia). Melu voi myös aiheuttaa aggressiota, masentuneisuutta ja lievää päänsärkyä. Melu voi huonontaa työtehoa, tarkkaavaisuutta ja oppimistuloksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003) Kunkun parkin valmistumisen myötä Hämeenpuiston pohjoisosan liikennemäärät lisääntyvät verrattuna vaihtoehtoon 0. Lisäksi määrät ovat kuitenkin melko pieniä. Meluvaikutuksia on arvioitu tarkemmin arviointiselostuksen luvussa 6.3 ja tärinävaikutuksia luvussa 6.4. Ydinkeskustassa liikkumisen viihtyisyyden ja turvallisuuden ongelmiksi on tunnistettu ruuhkainen liikenne, jalankulkukatujen niukkuus ja pyöräilyverkon keskeneräisyys (Tampereen kaupunki 2013a). Läntisen keskustan alueelta nousee kaksi selkeästi liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta keskeistä paikkaa karttakyselyn ja HARAVA-kyselyn tulosten perusteella: Hämeenkatu ja Hämeenpuisto. Hämeenkatua pidetään kevyen liikenteen näkökulmasta toisaalta vaikeakulkuisena, vaarallisena ja meluisana reittinä, toisaalta nähdään sen tärkeä merkitys elävän kaupunkiympäristön akselina ja toimivana joukkoliikennereittinä. Hämeenkatua onkin toivottu kehitettävän kävelijöiden ja pyöräilijöiden ehdoilla, vaikka autoliikenne Hämeenkadulla säilyisikin. (Kervinen, M. ym. 2013). Hämeenpuisto koetaan toimivaksi pyöräillä ja kävellä, viihtyisäksikin, mutta samalla myös meluisaksi ja vaikeakulkuiseksi. Autoliikennettä haittaavat liikennevaloihin pysähtyminen, ja pyöräilyä reittien mutkittelu risteysten kohdalla. (Kervinen, M. ym. 2013) HARAVA-kyselyn vastauksissa: toivottiin, että sisäänajoyhteyksien suunnittelussa huomioitaisiin ajoratapyöräilyn jatkuvuus, sujuvuus ja turvallisuus parkkiin toivottiin toimivia yhteysjärjestelyjä, jotta Hämeenpuisto ei ruuhkautuisi entisestään muutamat vastaajat olivat valmiita luopumaan Hämeenpuiston katuvarsipysäköinnistä, mikäli siten voidaan varmistaa pyöräilyn ja autoilun sujuvuus Hämeenpuistossa. Rantatunnelin osalta liikenneturvallisuuteen liittyvänä huolenaiheena karttakyselystä nousi esiin tunnelin mahdollinen ruuhkautuminen: sisäänajo toivottiin mitoitettavan riittävän suurelle liikennemäärälle, jotta Kunkun parkkiin suuntautuva liikenne ei ruuhkauta rantatunnelia. Kunkun parkki -hankkeen yhtenä tavoitteena on liikkumisympäristön turvallisuuden parantaminen keskustassa. Hankkeella on suoria ja välillisiä vaikutuksia turvallisuuteen. Suorat vaikutukset liittyvät siihen, että keskusta-alue rauhoittuu autoliikenteeltä ja autoliikenteen melu vähenee. Autoliikenteen väheneminen keskusta-alueella merkitsee sitä, että autoilu keskittyy nykyistä enemmän tietyille reiteille eli sisäänajoramppien ympäristöön, ja muualla keskusta-alueella liikenneturvallisuus paranee. Välilliset vaikutukset liittyvät siihen, että hanke mahdollistaa autoilta sekä raskaalta huolto- ja jäteliikenteeltä vapautuvan katutilan haltuunottoa kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle, jolloin näille voidaan järjestää aiempaa sujuvampia ja turvallisempia yhteyksiä. Kunkun parkki mahdollistaa omalta osaltaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantamista. Hämeenkadun itäpäässä tähän tähtääviä järjestelyjä on jo käynnistetty, ja kokonaisuuden toteutuminen eli Hämeenkadun länsipään muuttaminen joukkoliikenne- ja kävelykaduksi on riippuvainen Kunkun parkin toteutumisesta. Kunkun parkki YVA-selostus 111

40 Vaikutukset keskustan luonteeseen ja viihtyisyyteen Kunkun parkki -hankkeen tavoitteiksi on asetettu keskustan länsiosan autoliikennesaavutettavuuden parantaminen, keskustan vetovoiman vahvistaminen ja läntisen keskustan katuverkon jalankulkupainotteisuuden kehittäminen. Näillä tavoitteilla pyritään omalta osaltaan konkretisoimaan Tampereen keskustan kehittämisohjelmaa sekä muitakin keskustan kehittämiseen liittyviä strategioita. Karttakyselyssä kysyttiin paikkoja, joita tulisi huomioida suunnittelussa eri näkökulmista. Keskustan viihtyvyyden ja kaupunkikuvan huomioimiseen liittyvät kommentit (26 kappaletta) sijoittuivat erityisesti Hämeenpuiston, Keskustorin ja Finlaysonin ympäristön alueille. Hämeenpuisto haluttiin säilyttää puistomaisena. Vastaajat arvioivat, että mahdolliset sisäänajorampit heikentävät Hämeenpuiston kaupunkikuvaa ja puistomaista viihtyisyyttä. Finlaysonin alue haluttiin säilyttää rauhallisena, eikä alueelle toivottu enempää liikennettä. Keskustori ja sen ympäristö oli saanut joitakin merkintöjä viihtyvyyden kannalta tärkeänä paikkana. Karttakyselyssä pyydettiin myös mielipiteitä koskien sisäänkäyntejä ja sitä, kuinka niitä ja niiden ympäristöä voisi kehittää. Sisäänkäyntien paikat ja suunnitteluratkaisut kiinnostivat monia vastaajia. Niitä koskevia kommentteja on tiivistetty oheisiin kuviin, jotka toimivat myös esimerkkeinä hankkeen yhteydessä käydystä vuorovaikutuksesta ja keskustelusta. Kunkun parkki parantaa keskustan viihtyisyyttä sitä kautta, että autoliikennettä, huoltoliikennettä ja paikoitustilaa siirtyy maan alle. Vapautuva katutila tarjoaa mahdollisuuksia luoda keskustaan uusia toimintoja ja parantaa kävely-ympäristöä (käveltävyyttä) sekä joukkoliikenteen järjestelyjä. Kun keskusta on paremmin saavutettavissa autolla ympäristökunnista käsin, asiointi ja työssäkäynti keskustassa tuntuvat aiempaa houkuttelevammilta. Kunkun parkki ei kuitenkaan itsessään ratkaise keskustan viihtyisyyteen liittyviä kysymyksiä, vaan kadunvarsipysäköintiä olisi asteittain vähennettävä jalankulku- ja pyöräily-ympäristön suosimiseksi. Kuva Vastaajien kommentteja sisäänkäyntien alustavista paikoista. 112 Tampereen kaupunki

41 Hankkeen jatkosuunnittelussa voidaan vaikuttaa keskustan viihtyisyyteen muun muassa: Sijoittelemalla sisäänkäynnit keskeisille paikoille ja tarjoamalla hyvät opasteet sisäänkäynteihin Sopeuttamalla sisäänkäynnit hyvin kaupunkikuvaan ja suunnittelemalla niistä laadukkaita ja kiinnostavia Panostamalla sisäänkäyntien lähiympäristöön ja edistämällä uusien liiketoimintojen syntyä. Entä voisiko Kunkun parkkiin yhdistää taidetta (kyselyssä ehdotettiin Tampereen omaa Retrettiä )? Saataisiinko jalankulkijoille säältä suojassa olevia yhteyksiä? Siirtämällä huolto- ja jakeluliikenne mahdollisimman paljon pysäköintihalliin sekä toteuttamalla parkin yhteyteen jätteen putkikeräysjärjestelmä. Jätteenkeräyksen osalta selvitetään mahdollisuutta kytkeä katujen varsilla olevat jätepisteet järjestelmään. Näin voidaan parantaa keskustan ylläpitoa ja vähentää huoltoliikennettä kävelykaduilla. Useat karttakyselyyn vastanneista pitivät hankkeen hyötynä sitä, että se osaltaan auttaa hillitsemään keskustan autoliikenteen kasvua. He pitivät tärkeänä, että parkkihallin rakentaminen yhdistetään kadunvarsipysäköinnin (asukas- ja asiointipysäköinnin) poistamiseen esimerkiksi siten, että vastaava määrä kadunvarsipaikkoja poistuu käytöstä samanaikaisesti kuin Kunkun parkki otetaan käyttöön. Muuten nähtiin riskinä, että Kunkun parkin käyttöaste jää vähäiseksi halliauto-paikkojen korkeiden hintojen vuoksi. P-Hämpin yhteydessä on ollut kokeilu, jossa on vähennetty kadunvarsipysäköintiä ja siirretty vapautuneita paikkoja pyöräpysäköinnin tarpeisiin. Kokeilua on tarkoitus laajentaa kuluvana vuonna. (Kuva 6.89). Usea vastaaja mainitsi, että pitää Kunkun parkkia tärkeämpänä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämistä. Vaikka Kunkun hanke ei ole sidottu tiettyihin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämishankkeisiin, parkki parantaa edellytyksiä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen läntisen keskustan alueella. Tässä vaiheessa arviointia on vaikea sanoa, miten hyvin eri vaihtoehdot mahdollistavat joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmien toteuttamisen Hämeenkadulla. Oleellisinta kuitenkin on pysäköintitilan ja sitä kautta asiointiliikenteen siirtäminen Hämeenkadulta maan alle, mikä toteutuu kaikissa vaihtoehdoissa. Jotta sidosryhmät kokisivat hankkeen hyväksyt- Kunkun parkki YVA-selostus 113

42 tävämpänä, kannattaa jatko-suunnittelussa ja viestinnässä konkretisoida Kunkun parkin kytkeytymistä joukkoliikenneja kävelypainotteisen keskustan kehittämiseen ja kadunvarsipysäköinnin muutoksiin. Vaikutukset virkistykseen ja vapaa-aikaan Kunkun parkki edistää osaltaan läntisen keskustan kehittämistä myös virkistyksen ja vapaa-ajan näkökulmasta. Nykytila-osiossa on kuvattu vapaa-ajan ja virkistyksen kannalta tärkeitä kohteita, joista hankealueelle sijoittuvat Hämeenpuisto, Hämeenkadun ympäristö, Kirjastonpuisto ja Tammerkosken rannat. Keskustan kehittämisohjelmassa (Tampereen kaupunki 2013a) on esitetty Hämeenpuiston aktivoimista puistomaiseksi promenadiksi ja sen jalankulkuakselin jatkamista Pyhäjärven rannalle asti. Kunkun parkin rampit Hämeenpuistossa heikentävät virkistyskäyttömahdollisuuksia ja muuttavat miljöötä aiempaa autoliikennepainotteisemmaksi heikentäen virkistyskokemusta. Tulevaisuudessa autoliikenteen määrä tulee Keskustan strategisen yleiskaavan toteutuessa joka tapauksessa lisääntymään Hämeenpuistossa, joka on yksi pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen pääväylistä. Kunkun parkin Hämeenpuistoon tai Satamakadulle sijoittuvien ramppien lisäys tähän on enimmillään 5 % luokkaa, mikä voi osaltaan voimistaa viihtyisyyttä heikentävää vaikutusta. Kunkun parkin ramppien vaiktuksia virkistykseen on kuvattu tarkemmin sivulla Vaikutukset keskustassa asiointiin Autoliikenteen ja pintapysäköinnin vähentäminen ydinkeskustassa tulee vahvistamaan keskustan kävelykeskustaluonnetta. Kävely-ympäristön parantaminen lisää kaupunkilaisten kiinnostusta keskusta-asiointia kohtaan, mikä pidentää oleskeluaikaa keskustassa asioinnin yhteydessä. Asiakasmäärän kasvu ja hyvä ympäristö lisäävät puolestaan kaupallista ja kulttuurista tarjontaa keskustassa. Keskustassa asiointi helpottuu nykyisestä, koska liikkuminen jalan helpottuu kävelykeskustan laajentumisen myötä. Joukkoliikenteellä ja autolla asioiminen helpottuvat myös. Laitospysäköinnin hinta voi alkuvaiheessa vaikeuttaa asiointia, mutta pitkällä aikavälillä tämän merkitys vähenee. Kun kävelykeskustan laajentaminen johtaa liiketilatarjonnan kasvuun ja sitä kautta palvelutarjonnan kasvuun, tämä mahdollistaa laajemmat ja monipuolisemmat palvelut keskustassa, mikä lisää keskustan vetovoimaisuutta koko seudulla. Keskustan kaupallisen toimivuuden ja asioinnin kannalta Kunkun parkin vaihtoehdoilla on välillistä vaikutusta. Suppeampi vaihtoehto on vetovoimaltaan ja saavutettavuudeltaan heikompi, mikä heikentää jonkin verran kiinnostusta asioida keskustassa. Laajempi vaihtoehto palvelee voimakkaammin keskusta-asiointia. Vaihtoehtojen erot ovat kuitenkin niin pienet, että suurta merkitystä vaihtoehdoilla ei ole. Keskustassa asiointi toteutuu nykyisinkin vilkkaimmilla katuosuuksilla, mutta hajautettu pysäköinti johtaa siihen, että mallinnetut asiointimatkat jakautuvat laajemmalle alueelle (katso lisää kävelyvirta-analyysista luvusta 6.4.3). Kun mallinnettiin asiointimatkojen muutoksia, asiointimatkat keskustan sisällä lyhenivät ja kohdistuivat pysäköintilaitoksen yhteyskäytäviin, jolloin keskustassa asiointi painottui entistä voimakkaimmin keskustan ydinalueille. Asioinnin vilkastuminen ja keskittyminen vahvistaa keskustassa asioimista entisestään. Pysäköintilaitoksen sisäänkäynnit ohjaavat siten asiointia keskustan ydinosiin. Tämä johtaa positiiviseen kierteeseen, jossa keskustan palvelutarjonta kasvaa ja tiivistyy. Keskustan tiivistyminen vahvistaa myös siellä toimivien yritysten menestymisen mahdollisuuksia. Viimeisessä asioinnin mallinnuksessa otettiin mukaan myös keskustan potentiaaliset palveluiden täydennykset eli laskettiin tulevien ja mahdollisten yritysten asiakkaat, jolloin erottuu asioinnin lisääntyminen varsinkin keskeisimmillä ostoskaduilla. Asiointimatkojen keskittyminen näyttää vahvistavan juuri Kuninkaankadun kävelykatua ja Hämeenkadun keskeisiä osia. Liikepaikkojen mahdollisuudet tavoittaa asiakkaita moninkertaistuvat, ja tämä nostaa liikepaikkojen haluttavuutta ja arvoa. VE 0 Autoliikenteen pysyminen katutasossa merkitsee sitä, että Hämeenkadun joukkoliikennesuunnitelmien toteuttaminen vaikeutuu selvästi ja keskustan luonne muuttuu nykyistä ruuhkaisemmaksi autoilun lisääntyessä. Toisaalta joukkoliikennettä sekä kevyen liikenteen yhteyksiä ja pysäköintiä voidaan kehittää myös Kunkun parkista riippumatta. Nykyiset kehittämissuunnitelmat perustuvat kuitenkin oletukselle Kunkun parkin toteutumisesta. Autolla keskustaan saapuvia asiakkaita ei pystytä ohjaamaan kauppakaduille kuin hallin toteutuessa, jolloin keskustan elävöittämiseksi on etsittävä muita keinoja. VE Laaja VE Laaja mahdollistaa hyvin huolto-, jakelu- ja jätteenkeruuliikenteen siirtämisen pysäköintihalliin laajuutensa puolesta, joten sillä on suurin potentiaali kaupunkitilan viihtyvyyden parantamiseksi. VE Laaja palvelee parhaiten keskustassa asiointia. Sen myötä kävelyvirtoja voidaan ohjata laajasti keskustan kauppakaduille, mikä luo vaihtoehdoista suurimman potentiaalin palvelutarjonnan kehittämiselle erityisesti Kuninkaankadulla ja Hämeenkadun keskeisillä osilla. VE Suppea ja VE Pieni Vaihtoehdot palvelevat keskustassa asiointia, mutta hieman heikommin kuin VE Laaja. Kuninkaankadun kehittämisen potentiaali vaihtoehdossa Pieni riippuu pysäköintitilan mitoittamisesta Kuninkaankadun alle ja sisäänkäyntien sijoittamisesta Kuninkaankadulle. Viihtyvyyttä katutilassa parantaa huolto-, jakelu- ja jätteenkeruuliikenteen siirtäminen pysäköintihalliin, mutta vaihtoehdossa VE Pieni potentiaali tällaisiin järjestelyihin on vähäisin. Kuva Sähköautojen latauspiste P-Hämpissä. Kuva: WSP Finland Oy. Kuva Helsingin Stockmannin jätekeräysjärjestelmä tavaratalon huoltotiloissa. Kuva WSP Finland Oy. Kuva Helsingin Stockmannin jätekeräysjärjestelmää. Kuva WSP Finland Oy. 114 Tampereen kaupunki

43 Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin sekä niiden saavutettavuuteen Kun keskustassa asioinnista merkittävä osa toteutuu yksityisautolla, sen sujuvuus on tärkeää. Hankkeen myötä keskustan ulkoinen saavutettavuus sekä joukkoliikenteellä että yksityisautolla paranee. Saavutettavuuden ja liikkumisen helpottuminen voi johtaa siihen, että kulkumuotojakauma ei merkittävästi muutu pysäköintilaitoksen valmistuttua. Yksityisautoilu saattaa säilyä samalla tasolla kuin nykyisin, mutta kokonaisasiakasmäärä keskustassa tulee kasvamaan. Hyvä saavutettavuus vetää asiointia keskustaan päin pois keskustan ulkopuolisista kauppapaikoista. Tämä on seurausta saavutettavuuden lisäksi siitä, että keskustan kauppapalveluiden tarjonta voimistuu keskustan kehittämisen myötä. Kuten liikennevaikutuksia koskevassa arvioinnissa on todettu, Kunkun parkin tarkoituksena ei ole lisätä keskustan paikoituksen määrää. Hankkeella ei sitä kautta ole vaikutuksia keskustan houkuttelevuuteen työssäkäynnin kannalta. Hanke kuitenkin mahdollistaa sen, että paikoitus siirtyy nykyisiltä pysäköintipaikoilta Kunkun parkkiin, jolloin vapautuvalle alueelle on mahdollista osoittaa liike- ja toimistorakentamista sekä sitä kautta vahvistaa Tampereen keskustaa työssäkäynnin keskuksena. Vaihtoehto Laaja on kokonaisuuden kannalta toimivin ratkaisu: palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuden kannalta se palvelee parhaiten sekä seudullista liikennettä että paikallista liikennettä. VE Pieni on saavutettavuuden kannalta heikoin, koska se ei palvele pohjoisesta tulevaa seudullista liikennettä, vaan se palvelee lähinnä keskustakehän paikallista liikennettä Hämeenpuiston tai Satamakadun sisäänajon kautta ja eteläistä seudullista yhteyttä P-Hämpin liitoksen kautta Haitallisten vaikutusten estäminen ja lieventäminen Työmaat aiheuttavat melua, pölyä, tärinää ja paikoitellen liikenteen sujuvuuden heikkenemistä. Rakentamisen aikana vaikutuksia voidaan lieventää hyvillä työmaajärjestelyillä, liikenteen ohjaamisella sekä ajoittamalla rakentaminen päiväaikaan sekä koulujen lähistöllä koulujen loma-aikoihin. Asukkaiden kannalta on tärkeää kattava ja hyvissä ajoin toteutettu tiedottaminen rakentamiseen liittyvistä asioista (rakentamisen vaiheistuksesta, meluisimmista työvaiheista ja ajoyhteyksien muutoksista). Rakentamisen aikana tulee kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen työmaaliikenteen ulosajokohdissa. Rakentamisen aikaisia melutasoja tulee seurata. Käytön aikana haitallisia vaikutuksia voi syntyä liikenteen aiheuttamista turvallisuusriskeistä. Koska liikenneturvallisuusriskit siirtyvät aiempaa enemmän keskustan kaduilta sisäänajoramppien kohdalle sekä kohtiin joissa sisäänajo ja kevyt liikenne risteävät, on näiden kohtien suunnittelussa oleellista huomioida kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus ja sujuvuus. Keväällä 2014 tehdyn karttakyselyn perusteella useat näkevät hankkeessa hyötyjä. Monet myös suhtautuivat hankkeeseen epäillen, useimmin keskustan asukkaat, naiset ja joukkoliikenteen käyttäjät. Kielteisenä nähtiin hankkeen kalleus ja osa näki hankkeen suosivan nimenomaan autoilua. Jotta sidosryhmät kokisivat hankkeen hyväksyttävämpänä, kannattaa jatkosuunnittelussa ja viestinnässä konkretisoida Kunkun parkin kytkeytymistä toisaalta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen ja toisaalta kadunvarsipysäköinnin muutoksiin (saatavuus, käyttömukavuus, hinta, tarjonta) Arvioinnin epävarmuustekijät Ympäristövaikutusten arvioinnissa liikutaan varsin yleispiirteisellä tasolla. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kannalta merkityksellistä on yksityiskohtaisempi suunnittelu, jossa konkretisoidaan monia pysäköintihallin toimivuuteen ja käyttömukavuuteen vaikuttavia seikkoja, kuten sisäänkäyntien tarkempi sijoittelu ja niiden ulkoasu. Tässä työssä on tehty alustavaa hankesuunnittelua tarkempaa havainnollistamista ajoramppien kohdilla, jotta tässä vaiheessa eniten keskustelua herättäneet asiat on voitu ennekkoon arvioida. Kunkun parkki YVA-selostus 115

44 7 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA MERKITTÄVÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Taulukko 7.1. Vaihtoehtojen vertailu ja käytön aikaiset vaikutukset. (1/6) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Pysäköinti Kadunvarsipysäköinnin määrä on säilynyt kutakuinkin nykyisellä tasolla vuonna Nykyisten pysäköintilaitosten käyttö on tehostetumpaa ja pysäköintipaikkojen määrä kasvaa ainoastaan niissä. Nykyisistä noin keskustan katukehän sisäpuolisista julkisista pysäköintipaikoista puolet on kadunvarsilla ja puolet pysäköintilaitoksissa. Pysyvät ajoyhteydet VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa Noin autopaikkaa Noin autopaikkaa Kadunvarsipysäköinnin määrä vähenee Tampeen kaupungin pysäköintitavoitteiden mukaisesti. Kadunvarsi- ja pihapaikkoja voidaan vähentää keskustan yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti puoleen nykyisestään. Ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä, P-Hämppi, Rantatunneli Ajoramppi Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun välissä, P-Hämppi, Rantatunneli Sisään- ja ulosajoramppi Hämeenpuiston itäladalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välissä, P-Hämppi, Rantatunneli Sisäänajoramppi Hämeenpuiston itälaidalla ja ulosajoramppi länsilaidalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välissä, P-Hämppi, Rantatunneli Ajoramppi Hämeenpuistossa Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välissä, P-Hämppi, Rantatunneli Ajoramppi Paasikiventiellä Näsinkallion pohjoispuolella, P-Hämppi, Rantatunneli Ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä, ei yhteyttä Rantatunneliin, P-Hämppi Suhde Keskustan strategisen yleiskaavan valmisteluun; kaavaluonnokset Ei ole linjassa esitettyjen ratkaisujen kanssa Valttius Valttius "Valttius" "Valttius" "Valttius" Valttius Malttius Malttius Suhde Keskustan strategisen yleiskaavan kaavaehdotukseen Ei ole linjassa esitettyjen ratkaisujen kanssa Valttius Valttius Valttius Valttius Valttius Poikkeaa kaavaehdotuksesta, koska katuyhteys ei sijoitu keskustan kehän tuntumaan Poikkeaa kaavaehdotuksesta, koska ei yhteyttä Rantatunneliin Ajoramppi Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun välissä, ei yhteyttä Rantatunneliin, P-Hämppi Poikkeaa kaavaehdotuksesta, koska ei yhteyttä Rantatunneliin (Taulukko /6) 116 Tampereen kaupunki

45 (Taulukko /6) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Kaupunki- ja yhdyskuntarakenne Nykyinen kaupunkirakenne säilyy. Osa maanpäällisestä pysäköinnistä voidaan siirtää kiinteistöihin rakennettaviin maanalaisiin pysäköintitiloihin. Pysäköintitalojen kehittäminen uuteen käyttöön voi estyä ja uuden maanpäällisen pysäköintilaitostilan rakentaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Tukee ydinkeskustan länsiosan nykyistä kaupunkirakennetta ja alueen elinvoimaisuutta. Mahdollistaa keskeisten kortteleiden kehittämisen ja antaa uusia mahdollisuuksia katutilan, aukioiden ja torialueiden monipuoliselle käytölle. Edistää osaltaan kestävän ja elävän yhdyskuntarakenteen toteutumista. Kuten VE Laaja+S Kuten VE Laaja+S ja lisäksi: Sovitettu yhteen Eteläpuiston asemakaavan valmistelun pohjana olevan Seelake-suunnitelman kanssa. Suunnitelmat ovat erittäin alustavia. VE Laaja+H Eteläpuisto(2) Kuten VE Laaja+S ja lisäksi: Sovitettu yhteen Eteläpuiston asemakaavan valmistelun pohjana olevan Seelake-suunnitelman kanssa. Suunnitelmat ovat erittäin alustavia. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Kuten VE Laaja+S Kuten VE Laaja+S mutta kuitenkin: Rajoittaa Onkiniemen, Särkänniemen ja Näsijärven ranta-alueiden kehittämistä Kuten VE Laaja+S Kuten VE Laaja+S Asuminen Vaikeuttaa asumisympäristöjen kehittämistä keskustan kortteleissa Kunkun parkin käyttö aiheuttaa jonkin verran häiriötä asumiselle Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välisellä osuudella Kunkun parkin käyttö aiheuttaa jonkin verran häiriötä asumiselle Hämeenpuiston kummallakiin laidalla Hallituskadun ja Satamakadun välisellä osuudella Väestökehitys Maanpäällinen pysäköinti rajoittaa täydennysrakentamista ja osaltaan väestönkasvua läntisen keskustan alueella Parantaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Parantaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Vaikutukset keskustan luonteeseen ja viihtyisyyteen Hämeenkadun joukkoliikennesuunnitelmien toteuttaminen vaikeutuu ja kehän sisäpuolinen keskusta tulee ruuhkaisemmaksi autoliikenteen lisääntyessä Viihtyisyys paranee kun asiointiliikennettä siirtyy maan alle. Huollon keskittyminen maan alle vapauttaa katutilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vaikutukset keskustassa asiointiin Keskusta ruuhkautuu Helpottaa keskustassa asiointia Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin Saavutettavuus heikkenee vähitellen Parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä Tampereen sisällä että seudullisesti Kunkun parkin käyttö aiheuttaa jonkin verran häiriötä asumiselle Parantaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Kunkun parkin käyttö aiheuttaa jonkin verran häiriötä asumiselle Hämeenpuiston länsilaidalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välisellä osuudella Parantaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Kunkun parkin käyttö aiheuttaa jonkin verran häiriötä asumiselle Hämeenpuiston kummallakin laidalla Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välisellä osuudella Parantaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Kunkun parkin Paasikivenkadun rampi sijaitsee etäällä asumiseen käytetyistä alueista Parantaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Kunkun parkin käyttö aiheuttaa jonkin verran häiriötä asumiselle Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välisellä osuudella Antaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Kuten VE Laaja+S Kuten VE Laaja+S Kuten VE Laaja+S Kuten VE Laaja+S Kuten VE Laaja+S Asiointiliikennettä siirtyy hieman vähemmän maan alle kuin laajassa ja suppeassa vaihtoehdossa. Huollon keskittyminen maan alle vapauttaa katutilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Helpottaa keskustassa asiointia Parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä Tampereen sisällä että seudullisesti Helpottaa keskustassa asiointia Parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä Tampereen sisällä että seudullisesti Helpottaa keskustassa asiointia Parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä Tampereen sisällä että seudullisesti Helpottaa keskustassa asiointia hieman vähemmän kuin VE Laaja Parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä Tampereen sisällä että seudullisesti Helpottaa keskustassa asiointia hieman vähemmän kuin VE Laaja Parantaa palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta sekä Tampereen sisällä että seudullisesti Palvelee keskustassa asiointia Ei palvele pohjoisesta tulevaa liikennettä, joten positiivinen vaikutus palvelujen saavutettavuuteen jää pienemmäksi kuin muissa vaihtoehdoissa Kunkun parkin käyttö aiheuttaa jonkin verran häiriötä asumiselle Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun välisellä osuudella Antaa mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen Asiointiliikennettä siirtyy hieman vähemmän maan alle kuin laajassa ja suppeassa vaihtoehdossa. Huollon keskittyminen maan alle vapauttaa katutilaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Palvelee keskustassa asiointia Ei palvele pohjoisesta tulevaa liikennettä, joten positiivinen vaikutus palvelujen saavutettavuuteen jää pienemmäksi kuin muissa vaihtoehdoissa (Taulukko /6) Kunkun parkki YVA-selostus 117

46 (Taulukko /6) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus saattaa heiketä liikenteen lisääntyessä. Erot melulle ja päästöille altistumiselle eivät kokonaisuutena eroa merkittävästi eri vaihtoehdoissa. Vaikutukset virkistykseen VE 0 säilyttää tärkeimmät virkistykselliset arvot nykyisellään VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Ei merkittäviä haittavaikutuksia. Alue ei sisällä olennaisia virkistysarvoja, joita sisään- ja ulosajoramppi heikentäisi. Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät selkeästi keskeisen viheralueen virkistysarvoja ja tuovat liikenteen haitat puiston keskiosaan. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön VE 0 säilyttää Hämeenpuiston tilanteen rakennetun kulttuuriympäristön kannalta kuinkin nykyisellään. Huom. Kaupunkiraitiotien rakentamisen yhteydessä Hämeenkadun ja Hämeenpuiston risteysalueen katutilan jäsentely muuttuu. Ei merkittäviä haittavaikutuksia. Ympäristöön ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja ja ympäristö kestää kaupunkikuvallisia muutoksia. Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät merkittävästi rkyalueen kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rampit rikkovat Hämeenpuiston symmetristen puurivien yhtenäisyyden ja aiheuttavat puuston menetyksiä. Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänja ulosajoramppi heikentää selkeästi keskeisen viheralueen virkistysarvoja ja tuo liikenteen haitat puiston keskiosaan. Lisäksi uudet risteysjärjestelyt heikentävät Hämeenpuiston tärkeän jalankulkuyhteyden jatkuvuutta. Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänja ulosajoramppi heikentää merkittävästi rky-alueen kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Ramppi rikkoo Hämeenpuiston symmetristen puurivien yhtenäisyyden ja aiheuttavat puuston menetyksiä. Eteläosassa vaikutusten haitallisuutta lisää yhdistetyn rampin massiivisuus ja voimakas katkos Hämeenpuiston puuriveihin. Lisäksi alueella sijaitsee vanhaa arvopuustoa, joka menetettäisiin rakentamisen myötä. VE Laaja+H Eteläpuisto(2) Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät selkeästi keskeisen viheralueen virkistysarvoja ja tuovat liikenteen haitat puiston keskiosaan. Lisäksi uudet risteysjärjestelyt heikentävät Hämeenpuiston tärkeän jalankulkuyhteyden jatkuvuutta. Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät merkittävästi rkyalueen kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rampit rikkovat Hämeenpuiston symmetristen puurivien yhtenäisyyden ja aiheuttavat puuston menetyksiä. Eteläosassa vaikutusten haitallisuutta lisää alueella sijaitseva arvopuusto, joka menetettäisiin rakentamisen myötä. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät selkeästi keskeisen viheralueen virkistysarvoja ja tuovat liikenteen haitat puiston keskiosaan. Pohjoisosassa vaikutusten haitallisuutta lisää ramppien pituus verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät merkittävästi rkyalueen kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rampit rikkovat Hämeenpuiston symmetristen puurivien yhtenäisyyden ja aiheuttavat puuston menetyksiä. Pohjoisosassa vaikutusten haitallisuutta lisää ramppien pituus verrattuna muihin vaihtoehtoihin ja alueella sijaitsevien arvopuiden suuri määrä. Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Kohtalaisen merkittäviä haittavaikutuksia. Sisään- ja ulosajoramppi kaventaa rantaaluetta ja tuo liikenteen haitat lähelle rannan tärkeää kevyen liikenteen yhteyttä sekä heikentää alueen kehittämistä hitaan liikkumisen alueena. Kohtalaisen merkittäviä haittavaikutuksia. Sisään- ja ulosajoramppi sijoittuu kaupunkikuvallisesti näkyvälle paikalle avoimeen maisemaan. Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Ei merkittäviä haittavaikutuksia. Alue ei sisällä olennaisia virkistysarvoja, joita sisään- ja ulosajoramppi heikentäisi. Ei merkittäviä haittavaikutuksia. Ympäristöön ei liity merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja ja ympäristö kestää kaupunkikuvallisia muutoksia. Maanalainen pysäköinti vaikuttaa liikkujien turvallisuuteen myönteisesti Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät selkeästi keskeisen viheralueen virkistysarvoja ja tuovat liikenteen haitat puiston keskiosaan. Merkittäviä haittavaikutuksia. Sisäänajoramppi ja ulosajoramppi heikentävät merkittävästi rkyalueen kulttuurihistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Rampit rikkovat Hämeenpuiston symmetristen puurivien yhtenäisyyden ja aiheuttavat puuston menetyksiä. Kaikki vaihtoehdot ovat pelastusturvallisuuden kannalta hyvin toimivia. Keskustorille sijoitettava keskeinen sisäänkäynti tuo uuden visuaalisen elementin kaupunkikuvaan, jota kehystävät useat kulttuuriperintökohteet. Kirjastopuiston hätäpoistumistie näkyy Tammerkosken arvokkaassa kaupunkikuvassa. Tampereen teatterin mahdollinen sisäänkäynti voidaan toteuttaa hissiyhteytenä integroituna teatterirakennuksen Hämeenkadun puoleiseen sivuun muuttamatta sen ulkohahmoa. Sokoksen sisäänkäynnin vaikutukset Hämeenkatuun ovat vähäiset, sillä sisäänkäynti integroidaan sisätiloihin. Hämeenpuiston jalankulun sisäänkäyntiin voidaan yhdistää puistomiljööseen sopivia toimintoja (ei sisälly suppeaan Kunkun parkkiin). Kuninkaankadun jalankulun sisäänkäynnit (2 kpl) ovat osa katujulkisivua. Eteläinen sisäänkäynti voi vaikuttaa korttelin sisäiseen julkiseen kaupunkikuvaan. Kauppa-aukion jalankulun sisäänkäynnin vaikutukset voivat olla merkittävät, sillä aukio on pitkälti käsittelemätön ja pienikokoinen. Sisäänkäynti tulee olemaan hyvin näkyvä. Finlaysonin alueen jalankulun sisäänkäynti jatkaa kaupunkitilasarjaa Finlaysonin tehdasalueelta Hämeenpuistoon ja Näsinpuistoon (ei sisälly pieneen Kunkun parkkiin). (Taulukko /6) 118 Tampereen kaupunki

47 (Taulukko /6) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Arkeologiset arvot Liikennejärjestelmä ja liikkuminen keskusta-alueella VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Kytkee keskustan maanalaisia pysäköintilaitoksia suoraan Rantatunnelin maanalaiseen Näsinkallion eritasoliittymään. Käyttö tukeutuu myös Hämeenkadun eteläpuolella ajoramppiin. Kytkee keskustan maanalaisia pysäköintilaitoksia suoraan Rantatunnelin maanalaiseen Näsinkallion eritasoliittymään. Käyttö tukeutuu myös Hämeenkadun eteläpuolella ajoramppiin. Kytkee keskustan maanalaisia pysäköintilaitoksia suoraan Rantatunnelin maanalaiseen Näsinkallion eritasoliittymään. Käyttö tukeutuu myös Hämeenkadun eteläpuolella ajoramppiin. VE Laaja+H Eteläpuisto(2) Kytkee keskustan maanalaisia pysäköintilaitoksia suoraan Rantatunnelin maanalaiseen Näsinkallion eritasoliittymään. Käyttö tukeutuu myös Hämeenkadun eteläpuolella ajoramppiin. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Kytkee keskustan maanalaisia pysäköintilaitoksia suoraan Rantatunnelin Näsinkallion maanalaiseen eritasoliittymään sekä eritasoliittymästä katuverkkoon rakennettuun yhteyteen. Kytkee keskustan maanalaisia pysäköintilaitoksia suoraan Rantatunnelin Näsinkallion maanalaiseen eritasoliittymään sekä eritasoliittymästä katuverkkoon rakennettuun yhteyteen. Käyttö tukeutuu eteläiseen ajoramppiin sekä P-Hämpin yhteyksiin Käyttö tukeutuu eteläiseen ajoramppiin sekä P-Hämpin yhteyksiin Vuorokautiset automäärät Rantaväylän liittymästä Vuorokautiset automäärät Satamakadun ramppi Vuorokautiset automäärät Hämeenpuiston ramppi Vuorokautinen lisäliikenne yhteydeltä Hämpin parkista Vuorokautiset automäärät yhteensä Liikenneturvallisuus Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät keskustassa kasvavat mm. strategisessa osayleiskaavaehdotuksessa osoitetun maankäytön lisäyksen vuoksi (ennuste vuodelle 2030) Ramppiyhteys lisää liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä, mutta vähentää liikennettä Hämeenpuiston keskiosassa Ramppiyhteys lisää liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä, mutta vähentää liikennettä Hämeenpuiston keskiosassa Ramppiyhteys lisää liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä, mutta vähentää liikennettä Hämeenpuiston keskiosassa Paasikiventien rampit lisäävät eniten liikennettä Hämeenpuiston pohjoispäässä Yhteys Rantatunnelista katuverkkoon ohjaa liikennettä idän suunnasta tunnelin kautta keskustan länsiosiin vähentäen liikennettä erityisesti Satakunnankadulta. Vähentää eniten liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä ja keskiosassa. Ramppiyhteys lisää liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä, mutta vähentää liikennettä Hämeenpuiston keskiosassa Ramppiyhteys lisää liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä, mutta vähentää liikennettä Hämeenpuiston keskiosassa Ramppiyhteys lisää liikennettä Hämeenpuiston eteläpäässä, mutta vähentää liikennettä Hämeenpuiston keskiosassa Suunniteltu Kirjastonpuiston tekniikkakuilu sijaitsee Tammerkoski (Koski) muinaisjäännösryhmän reuna-alueella. Koska kyseistä muinaisjäännöskohdetta ei ole kartoitettu tarkasti, mahdollisten vaikutusten merkittävyyttä ei voi vielä arvioida. Koska alueella on rakennettu vuosikymmenten aikana paljon, on mahdollista, että tekniikkakuilun rakennusalueella ei enää ole löydettävissä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tukee suunniteltua liikennejärjestelmää ja sen periaatteita. Keskustakehän sisäpuolisella katuverkolla autoliikenne vähenee. Hankkeella on suuri positiivinen vaikutus ydinkeskustan kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen, koska katukehän sisälle jäävän hitaan liikenteen alueen autoliikenne vähenee. (Taulukko /6) Kunkun parkki YVA-selostus 119

48 (Taulukko /6) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Melu Nykytilanteeseen verrattuna suurin hankealueen melutasoihin vaikuttava tekijä kaikissa tilanteissa on Rantatunnelin valmistuminen, joka on sidoksissa hankealueen katujen ja teiden ennusteliikennemäärän vähenemiseen. Keskustorin ja Hämeenkadun päiväajan melutasot L Aeq,7 22 laskevat paikoin yli 10 db nykytilanteeseen verrattuna, jota voidaan pitää erittäin merkittävänä myönteisenä muutoksena. Keskustan alueen äänimaisema muuttuu todennäköisesti nykyistä huomattavasti miellyttävämmäksi. Tärinä VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Vaihtoehto lisää vähäisesti meluhaittoja Satamakadun ajoramppien läheisyydessä. Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Vaihtoehdon vaikutus hankealueen melutasoihin on merkityksetön Vaihtoehdon vaikutus hankealueen melutasoihin on merkityksetön VE Laaja+H Eteläpuisto(2) Vaihtoehto lisää vähäisesti meluhaittoja Hämeenpuiston ajoramppien läheisyydessä. Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Vaihtoehto lisää vähäisesti meluhaittoja Hämeenpuiston ajoramppien läheisyydessä. Vaihtoehdolla on Paasikivenkadun alueen ja hankealueen ulkopuolisen Verstaankadun alueen melutilanteeseen vähäinen myönteinen vaikutus. Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Vaihtoehdolla on Paasikivenkadun ajoramppien itäpuolen melutilanteeseen ja hankealueen ulkopuolisen Verstaankadun alueen melutilanteeseen vähäinen myönteinen vaikutus. Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Vaihtoehto lisää vähäisesti meluhaittoja Satamakadun ajoramppien läheisyydessä. Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Vaihtoehto lisää vähäisesti meluhaittoja ajoramppien läheisyydessä. Muilla alueilla vaikutus melutasoihin on merkityksetön. Kunkun parkin toteuttaminen vaikuttaa vähäisesti hankealueen melutasoihin. Millään vaihtoehdolla ei ole merkittäviä käytön aikaisia tärinävaikutuksia. Ilmanlaatu Kokonaisuutena Kunkun parkki tulee vähentämään liikennettä ja pysäköintiä ydinkeskustan katutasossa. Parkkihallin käyttöasteesta riippuen liikenteen väheneminen katutasossa voi parantaa ilmanlaatua ydinkeskustassa. Pysäköintihalliston päästöt johdetaan ilmanvaihdon kautta ylös räystästason yläpuolelle, jolloin niiden pitoisuusvaikutukset hengitysvyöhykkeellä jäävät alhaisemmiksi kuin katutason ajoneuvopäästöistä. Ajoramppien tuuletus voi olla katutasollakin. Maa- ja kallioperä Kallioperän laatu ja kalliopinnan korkeusasema on otettu huomioon alustavassa hankesuunnittelussa. (Taulukko /6) 120 Tampereen kaupunki

49 (Taulukko /6) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Pilaantuneet maat Mahdolliset pilaantuneen maan kohteet jäävät nykyiseen tilaansa. Maaperän tilaan ei tule muutoksia. Pintavedet Pohjavedet Luonto ja luonnonsuojelu VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Vaikutusalueella on yhdeksän pima-kohdetta, joista osa tai osia on jo kunnostettu muun rakentamisen yhteydessä. Kunnostustarpeen arvioinnin ja kunnostuksen jälkeinen tilanne paranee nykyisestä. Kuten VE Laaja+S Vaikutusalueella on kymmenen pima-kohdetta, joista osa tai osia on jo kunnostettu muun rakentamisen yhteydessä. Kunnostustarpeen arvioinnin ja kunnostuksen jälkeinen tilanne paranee nykyisestä. VE Laaja+H Eteläpuisto(2) Kuten VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Vaikutusalueella on kahdeksan tarkastelluista pima-kohteista, joista osa tai osia on jo kunnostettu muun rakentamisen yhteydessä. Kunnostustarpeen arvioinnin ja kunnostuksen jälkeinen tilanne paranee nykyisestä. Vaikutusalueella on kahdeksan tarkastelluista pima-kohteista, joista osa tai osia on jo kunnostettu muun rakentamisen yhteydessä. Kunnostustarpeen arvioinnin ja kunnostuksen jälkeinen tilanne paranee nykyisestä. Vaikutusalueella on kahdeksan tarkastelluista pima-kohteista, joista osa tai osia on jo kunnostettu muun rakentamisen yhteydessä. Kunnostustarpeen arvioinnin ja kunnostuksen jälkeinen tilanne paranee nykyisestä. Kuten VE Pieni+S Millään vaihtoehdolla ei ole olennaisia pysyviä käytönaikaisia vaikutuksia pilaantuneen maan kohteisiin. Millään vaihtoehdolla ei ole olennaisia pysyviä vaikutuksia Tammerkoskeen ja/tai Pyhäjärveen. Kaikissa Kunkun parkki vaihtoehdoissa pohjaveden suotautuminen vuotovesinä kalliotilaan rajoitetaan niin, että pysyviä haitallisia pohjaveden pinnan tason muutoksia ei synny. Millään hankkeen vaihtoehdoista ei ole vaikutuksia luonnontilaiseen kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin alueisiin eikä eläinlajistoon. Kunkun parkki YVA-selostus 121

50 Taulukko 7.2. Vaihtoehtojen vertailu ja rakentamisen aikaiset vaikutukset. (1/5) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Pysäköinti VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa autopaikkaa Noin autopaikkaa Noin autopaikkaa Louheenkuljetusyhteydet/työtunnelit Työnaikainen ajoramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä, Rantatunneli, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Louhittava kallioaines Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Kaivettavat massat Maankaivuu m 3 ktr Maa-aineksen ja louheen määrät ja kuljetus Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentaminen kestää noin 5 kk. Sen aikana kahdesta ajotunnelista ajetaan louhetta ulos yhteensä 50 kuorma-autollista vuorokaudessa. Rantatunnelin kautta ajetaan 20 kuormaa Lielahden täyttöihin. Kirkkokadulta ja Satamakadulta ajetaan molemmista Eteläpuiston suuntaan 15 kuormaa vuorokaudessa. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset määrät lähes kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. Työnaikainen ajoramppi Hämeenpuiston länsilaidalla Hallituskadun ja Satamakadun välissä, Rantatunneli, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Maankaivuu noin m 3 ktr Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentamisen aikana kahdesta ajotunnelista ajetaan yhteensä 60 kuormaautollista vuorokaudessa 5 kk ajan. Rantatunnelin kautta ajetaan 24 kuormaa Lielahden suuntaan, ja Kirkkokadulta 24 kuormaa Eteläpuiston suuntaan sekä Hämeenpuistosta kumpaankin suuntaan yhteensä 24 kuormaa vuorokaudessa. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset määrät lähes kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. Työnaikainen ramppi Hämeenpuiston itälaidalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välissä, Rantatunneli, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Maankaivuu m 3 ktr Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentamisen aikana kahdesta ajotunnelista ajetaan yhteensä 60 kuormaautollista vuorokaudessa 5 kk ajan. Rantatunnelin kautta ajetaan 24 kuormaa Lielahden suuntaan, ja Kirkkokadulta 24 kuormaa Eteläpuiston suuntaan sekä Satamakadulta kumpaankin suuntaan yhteensä 24 kuormaa vuorokaudessa. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset määrät lähes kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. Työnaikainen ramppi Hämeenpuiston itälaidalla Tiiliruukinkadun ja Pyhäjärvenkadun välissä, Rantatunneli, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Maankaivuu m 3 ktr Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentamisen aikana kahdesta ajotunnelista ajetaan yhteensä 60 kuormaautollista vuorokaudessa 5 kk ajan. Rantatunnelin kautta ajetaan 24 kuormaa Lielahden suuntaan, ja Kirkkokadulta 24 kuormaa Eteläpuiston suuntaan sekä Satamakadulta kumpaankin suuntaan yhteensä 24 kuormaa vuorokaudessa. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset määrät lähes kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. Työnaikainen ramppi Hämeenpuiston länsilaidalla Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun välissä, Rantatunneli, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Maankaivuu m 3 ktr Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentamisen aikana Kirkkokadun ajotunnelista ajetaan yhteensä 48 kuorma-autollista vuorokaudessa 5 kk ajan. Näsinkalliosta ajetaan 24 kuormaa Lielahden suuntaan, ja Kirkkokadulta 24 kuormaa Eteläpuiston suuntaan. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset määrät noin kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. Työnaikainen ramppi Paasikiventiellä Näsinkallion pohjoispuolella, Rantatunneli, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Maankaivuu noin m 3 ktr Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentamisen aikana kahdesta ajotunnelista ajetaan yhteensä 48 kuormaautollista vuorokaudessa 5 kk ajan. Näsinkalliosta ajetaan 24 kuormaa Lielahden suuntaan, ja Kirkkokadulta 24 kuormaa Eteläpuiston suuntaan. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset määrät noin kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. Työnaikainen ramppi Satamakadulla Hämeenpuiston ja Papinkadun välissä, ei yhteyttä Rantatunneliin, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Maankaivuu m 3 ktr Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentamisen aikana kahdesta ajotunnelista ajetaan yhteensä noin 48 kuormaautollista vuorokaudessa 5 kk ajan. Kirkkokadulta ja Hämeenpuistosta ajetaan kuormia Eteläpuiston tai Lielahden suuntaan. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset louhekuljetusmäärät kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. Työnaikainen ajoramppi Hämeenpuiston länsilaidalla Hallituskadun ja Satamakadun välissä, ei yhteyttä Rantatunneliin, työnaikainen ramppi Kirkkokadulla Kallion louhinta noin m 3 ktr (sisältää Frenckellin yhteyden louhinnan m 3 ktr) Maankaivuu m 3 ktr Rakentamisen aikaiset kuljetukset aiheuttavat merkittäviä häiriöitä. Työmaaliikennettä johtosiirtojen ja kaivantojen rakentamisen aikana 6 9 kk. Ajotunnelien rakentamisen aikana kahdesta ajotunnelista ajetaan yhteensä noin 48 kuorma-autollista vuorokaudessa 5 kk ajan. Kirkkokadulta ja Hämeenpuistosta ajetaan kuormia Eteläpuiston tai Lielahden suuntaan. Pysäköintihallien noin 2 vuoden rakentamisen ajaksi vuorokausittaiset louhekuljetusmäärät kaksinkertaistuvat. Rakennusteknisten töiden 1,5 vuoden kestoaikana on normaalia päiväaikaista työmaaliikennettä. (Taulukko /5) 122 Tampereen kaupunki

51 (Taulukko /5) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Vaikutukset keskustan luonteeseen ja viihtyisyyteen VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Rakentamisen melu, kiertohaitat ja tärinä aiheuttavat merkittäviä paikallisia vaikutuksia asukkaille ja katutilan/ Hämeenpuiston käyttäjille työmaa-alueen läheisyydessä. Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumis- ja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Vaikutukset keskustassa asiointiin Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Satamakadulla, Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla. Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Vaikutukset asumiseen Asumiselle aiheutuu merkittävää melu- ja pölyhaittaa Satamakadulla, Papinkadulla ja jonkin verran myös louheenkuljetusreittien varrella. Rakentamisen melu, kiertohaitat ja tärinä aiheuttavat merkittäviä paikallisia vaikutuksia asukkaille ja katutilan/ Hämeenpuiston käyttäjille työmaa-alueen läheisyydessä. Hämeenpuistoon kohdistuu suoria viihtyvyyteen vaikuttavia toimenpiteitä jotka ovat merkittäviä. Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumisja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla. Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Asumiselle aiheutuu merkittävää melu- ja pölyhaittaa Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun välissä ja jonkin verran myös louheenkuljetusreittien varrella. Rakentamisen melu, kiertohaitat ja tärinä aiheuttavat merkittäviä paikallisia vaikutuksia asukkaille ja katutilan/ Hämeenpuiston käyttäjille työmaa-alueen läheisyydessä. Hämeenpuistoon kohdistuu suoria viihtyvyyteen vaikuttavia toimenpiteitä jotka ovat merkittäviä. Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumisja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla. Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Asumiselle aiheutuu merkittävää melu- ja pölyhaittaa Hämeenpuiston itälaidalla, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä ja jonkin verran myös louheenkuljetusreittien varrella. VE Laaja+H Eteläpuisto(2) Rakentamisen melu, kiertohaitat ja tärinä aiheuttavat merkittäviä paikallisia vaikutuksia asukkaille ja katutilan/ Hämeenpuiston käyttäjille työmaa-alueen läheisyydessä. Hämeenpuistoon kohdistuu suoria viihtyvyyteen vaikuttavia toimenpiteitä jotka ovat merkittäviä. Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumisja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla. Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Asumiselle aiheutuu merkittävää melu- ja pölyhaittaa Hämeenpuiston itälaidalla, Pyhäjärvenkadun ja Tiiliruukinkadun välissä ja jonkin verran myös louheenkuljetusreittien varrella. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumisja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Asumiselle aiheutuu merkittävää melu- ja pölyhaittaa Hämeenpuistossa Satakunnankadun ja Puuvillatehtaankadun välissä ja jonkin verran myös louheenkuljetusreittien varrella. Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumisja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Kirkkokadulla ja rakentamisen ajankohdasta riippuen Paasikivenkadulla. Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Asumiselle aiheutuu melu- ja pölyhaittaa työmaan lähikortteleissa ja louheenkuljetusreittien varrella. Haitat ovat merkittäviä. Rakentamisen melu, kiertohaitat ja tärinä aiheuttavat merkittäviä paikallisia vaikutuksia asukkaille ja katutilan/ Hämeenpuiston käyttäjille työmaa-alueen läheisyydessä. Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumis- ja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Satamakadulla, Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla. Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Asumiselle aiheutuu merkittävää melu- ja pölyhaittaa Satamakadulla, Papinkadulla ja jonkin verran myös louheenkuljetusreittien varrella. Rakentamisen aiheuttama melu, kiertohaitat ja tärinä aiheuttavat merkittäviä paikallisia vaikutuksia asukkaille ja katutilan/hämeenpuiston käyttäjille työmaaalueen läheisyydessä. Hämeenpuistoon kohdistuu suoria viihtyvyyteen vaikuttavia toimenpiteitä jotka ovat merkittäviä. Kirkkokadulle tulevan rampin rakentaminen muuttaa katutilan työmaaksi useamman vuoden ajaksi. Merkittäviä vaikutuksia asumis- ja muuhun viihtyvyyteen sekä asiointiin kiinteistöissä. Välttämättömät yhteydet kiinteistöihin voidaan turvata. Ajoreitit muuttuvat työnaikaisten järjestelyjen vuoksi. Ajoramppien rakentamiseen liittyvät muutokset vaikuttavat eniten Hämeenpuistossa ja Kirkkokadulla. Pystykuilujen rakentaminen kiinteistöihin ja katutilaan muuttavat totuttuja kulkuyhteyksiä. Asumiselle aiheutuu merkittävää melu- ja pölyhaittaa Hämeenpuistossa Hallituskadun ja Satamakadun välissä ja jonkin verran myös louheenkuljetusreittien varrella. Maanpäälliset työt toteutetaan päiväaikana pääasiassa klo 7 22 välisenä aikana. Maanalaiset työt suoritetaan klo 6 22 välisenä aikana melua ja runkoääniä levittävien töiden osalta, lujitus- ja tiivistystöitä tehdään myös öisin. Louheen lastaus ja ajo tapahtuu pääasiassa yöaikana. räjäytykset rajoitettaneen 7 22 väliseksi ajaksi. (Taulukko /5) Kunkun parkki YVA-selostus 123

52 (Taulukko /5) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Patoturvallisuus VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) Vaikutukset virkistykseen ja vapaa-aikaan Satamakadun ramppi liikennejärjestelyineen voidaan rakentaa Hämeenpuiston paripuustorivi säilyttäen. Hämeenpuiston alueen virkistyskäytölle aiheutuu kuitenkin häiriöitä. Puustoa joudutaan poistamaan ja uudelleen istuttamaan sisäänajorampin rakentamisen takia. Hämeenpuiston viihtyisyys työmaan läheisyydessä heikentyy merkittävästi. Puustoa joudutaan poistamaan ja uudelleen istuttamaan sisäänajorampin rakentamisen takia. Hämeenpuiston viihtyisyys työmaan läheisyydessä heikentyy merkittävästi. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön VE 0 säilyttää tilanteen rakennetun kulttuuriympäristön kannalta jotakuinkin nykyisellään Vaikutukset liikenteeseen VE Laaja+H Eteläpuisto(2) Puustoa joudutaan poistamaan ja uudelleen istuttamaan sisäänajorampin rakentamisen takia. Hämeenpuiston viihtyisyys työmaan läheisyydessä heikentyy merkittävästi. VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Puustoa joudutaan poistamaan ja uudelleen istuttamaan sisäänajorampin rakentamisen takia. Hämeenpuiston viihtyisyys työmaan läheisyydessä heikentyy merkittävästi. Todennäköisesti pienimmät työnaikaiset häiriöt asutukselle, jalankulkijoille ja pyöräilijöille Hämeenpuiston virkistysarvoille ja käytölle ei rakentamisen aikana aiheudu vaikutuksia. Satamakadun ramppi liikennejärjestelyineen voidaan rakentaa Hämeenpuiston paripuustorivi säilyttäen. Hämeenpuiston alueen virkistyskäytölle aiheutuu kuitenkin häiriöitä. Puustoa joudutaan poistamaan ja uudelleen istuttamaan sisäänajorampin rakentamisen takia. Hämeenpuiston viihtyisyys työmaan läheisyydessä heikentyy merkittävästi. Kunkun parkin työtunnelityömaat sekä maaja kallioaineksen kuljetusreitit voivat olla liikenneturvallisuusriski, jota on lievennettävä liikenteen ohjauksella, sekä varmistamalla kuljettajien varovainen ajo. Työmaan tai kuorma-autojen pölyäminen, työmaamelu, tunnelin räjäytystyö sekä työmaa-ajoneuvojen pakokaasut voivat olla viihtyvyyttä alentavia jahäiritseviä, mutta varsinaista terveysriskiä ei oleteta aiheutuvan. Lähimpien 1. luokan mukaisten patojen etäisyys louhittaviin tunneleihin on vähintään 100 m, ja lähimpien rantamuurien etäisyys louhittaviin tunneleihin on noin 27 m. Poikkeuksena tästä on liitos Hämpin parkkiin, jossa yhdystunneli rakennetaan Tammerkosken alapuolelle Hämeenkadun sillan kohdalle. Louhittavan tunnelin ja kalliopinnan välinen etäisyys on m. Lähimpien rantamuurien etäisyys louhittavaan osaan on aina yli 10 m. Kunkun parkin kalliorakentamisesta ei aiheudu patojen sortumista tai muiden patorakenteiden vaurioitumisvaaraa. Hämeenkadun katutilan käyttö urbaaniin virkistäytymiseen paranee autoliikenteen ja kadunvarsipysäköinnin poistumisen myötä. Näkyvimmät muutokset kaupunkikuvaan aiheutuvat rakentamisen aikaisista rakenteista ja kaivannoista. Näiden sekä muiden väliaikasten ratkaisujen visuaaliseen ilmeeseen on kiinnitettävä huomiota alueiden kaupunkikuvallisen ja kulttuurihistroriallisen merkityksen takia. Kirkkokadun rampin rakentaminen ja Kunkun parkin rakentamisen aikaiset louhekuljetukset Kirkkokadun kautta vaikuttavat Kirkkokadun liikennöintiin ja Takon tehtaan kuljetuksiin. Takon kuljetusten siirtäminen Hallituskadulle tai työaikaisen rampin tekeminen Aleksis Kiven kadulle on tutkittava jatkosuunnittelussa. (Taulukko /5) 124 Tampereen kaupunki

53 (Taulukko /5) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Melu VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Rakentamisen aikaiset maanpäälliset toiminnot aiheuttavat hetkellisesti ja paikallisesti kohtalaisia, merkittäviä tai erittäin merkittäviä meluhaittoja kaikissa vaihtoehdoissa. Kokonaisuudessaan rakentamisen aikaiset maanpäälliset toiminnot aiheuttavat hankealueelle kohtalaisia tai merkittäviä meluhaittoja kaikissa vaihtoehdoissa. Toteutettavien ajokuilujen läheisyydessä sijaitsee muutamia melulle herkiksi luokiteltuja kohteita. Tärinä Kunkun parkin tärinänhallinta kuuluu vaativuusluokkaan 3 (erittäin vaativa) johtuen tärinävaikutuksien kestosta sekä tärinälle altistuvien ja herkkien kohteiden sijainnista. Kirkkokadun rampin rakentamisen aiheuttama tärinä haittaa Takon kartonkitehtaan laitteiston toimintaa ja voi vaikuttaa tuotantoon merkittävästi. Ilmanlaatu Näsinpuiston päiväkoti (auki klo asti) on ns. herkkä kohde, sillä lapset ovat alttiimpia ilman epäpuhtauksille. Katujen päivittäinen puhdistus on erityisen tärkeää, jotta louhintapölyä ei leviäisi tiealueilta päiväkodin pihalle. Paasikivenkadun ajoramppien ja -tunnelien rakennusaikaisten päästöjen ilmanlaatuvaikutukset työmaan lähialueella ovat Hämeenkatu pohjoinen työmaata korkeammat, mutta niiden vaikutukset ihmisille ovat kuitenkin Hämeenpuisto pohjoinen vaihtoehtoa vähäisemmät. Ajoramppien välittömässä läheisyydessä louhinnan + kuljetusten aiheuttamat typpidioksidin ja PM 10 -hiukkasten vuorokausipitoisuudet voivat kohota vuorokauden ohjearvotasolle tai jopa sen yli, kun huomioidaan muusta liikenteestä aiheutuva taustapitoisuus. PM 2,5 -pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet jäävät alle WHO:n vuorokausiohjearvon 25 µg/m 3 ajoramppityömaiden läheisyydessä, kun arvioissa otettu huomioon myös kaupungin taustapitoisuudet. Korkeimmat pitoisuudet esiintyvät yöaikaan. Maa- ja kallioperä Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 18 kpl Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 18 kpl Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 18 kpl Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 18 kpl Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 15 kpl Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 15 kpl Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 18 kpl Painumaherkkiä rakennuksia on mahdollisella vaikutusalueella noin 18 kpl Rakentamisen aikaisen pohjaveden pinnan tilapäisen alenemisen vuoksi tapahtuva maaperän painuminen voi aiheuttaa vaurioita esimerkiksi infrarakenteille ja maavaraisesti tai puupaaluille perustetuille rakennuksille. Painumaherkät rakennukset varmistetaan jatkosuunnittelussa. Pilaantuneet maat Nykyisten pysäköintilaitosten käytön tehostaminen ei edellytä töitä, joihin liittyy pilaantuneiden maiden kohteiden kunnostusta Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen edellyttää kohteen kunnostamisen aikaisia käyttörajoituksia ja aiheuttaa työmaaliikennettä. Kunnostuskohteiden määrä, kunnostusmenetelmä ja rajoitukset selviävät jatkosuunnittelussa. Suurella todennäköisyydellä kunnostusta vaativia kohteita on korkeintaan muutamia. (Taulukko /5) Kunkun parkki YVA-selostus 125

54 (Taulukko /5) Vaihtoehto 0, ei Kunkun parkkia Pintavedet VE Laaja+S VE Laaja+H VE Laaja+H Eteläpuisto(1) VE Laaja+H Eteläpuisto(2) VE Suppea+Hpohj VE Suppea+P VE Pieni+S VE Pieni+H Kaikki Kunkun parkki -vaihtoehdot Vaikka tunnelista poisjohdettavat vedet käsitellään, niiden mukana kulkeutuu vesiin kiintoainetta ja typpeä. Poisjohdettava vesimäärä on kuitenkin hyvin pieni verrattuna vastaanottavan vesistön vesimäärään. Vaihtoehdoista mikään ei aiheuta niin merkittäviä pintavesivaikutuksia, että olisi sen vuoksi toteuttamiskelvoton. Poikkeustilanteiden hallitsemiseen on kuitenkin varauduttava. Pohjavedet On mahdollista, että maapohjavedenpinnat alenevat hankealueella ja sen lähistöllä rakentamisen aikana. Paikoin pohjavedenpinnan alenema voi olla suuruusluokaltaan 1 2 metriä. Arvioidulla pohjavedenpinnan alenemalla ei ole vaikutusta puiden ja muun kasvillisuuden hyvinvoinnin kannalta eikä alueella ole vedenottoa. Pohjavedenpinnan alenema voi kuitenkin aiheuttaa maanpinnan painumia, jolla voi olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi infrarakenteille ja maavaraisesti tai puupaaluille perustetuille rakennuksille. Luonto ja luonnonsuojelu Millään hankkeen vaihtoehdoista ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnontilaiseen kasvillisuuteen, luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaisiin alueisiin eikä eläinlajistoon. 126 Tampereen kaupunki