Ilmaston muutoksen vaikutukset ruokaturvaan ja maataloustuotantoon. Marja-Liisa Tapio-Biström FAO Ruokapäivä seminaari Viikki

Transkriptio

1 Ilmaston muutoksen vaikutukset ruokaturvaan ja maataloustuotantoon Marja-Liisa Tapio-Biström FAO Ruokapäivä seminaari Viikki

2 Ensinnäkin: Ilmastonmuutos on suuri haaste maataloustuotannnolle ja ruokaturvalle! Maataloustuotanto on yksi ilmastoherkimmistä sektoreista

3 Ilmastonmuutos uhkaa ruokaturvaa vaikuttaen negatiivisesti pyrkimyksiin vähentää köyhyyttä ja siirtymistä kestävämpiin kehitysratkaisuihin vaikuttaa suuresti viljelykasvien, kotieläinten, kalojen ja puiden ynnä muun kasvillisuuden terveyteen ja tuottavuuteen sekä näistä riippuvaisten ihmisten elinkeinoihin lisää nälkää ja aliravitsemusta, erityisesti Eteläisessä Afrikassa ja Etelä-Aasiassa miljoonaa nälkäistä lisää vuoteen 2080 mennessa (riippuen projektiosta miten ilmasto ja talous kehittyy)

4 Ei vaikuta ainoastaan ruuan tuotantoon... Vaan kaikkiin ruokaturvan elementteihin: Ruuan tuotanto vähenee monilla alueilla Epäsuoria ympäristovaikutuksia (vesi) Infrastruktuurivahinkoja, omaisuden häviämistä Tulojen ja työmahdolllisuuksien menetyksiä Lisääntyviä elinkeinoriskejä, paineita ruuan hintoihin Suurempi riippuvuus ruuan tuonnista ja ruoka-avusta Terveysriskit, ravitsemus

5 Ilmaston muutoksen vaikutukset ovat monimutkaisia ja maantieteellisesti epätasaisesti jakaantuneita Latinalainen Amerikka Tuottavuus laskee puolikuivilla alueilla Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Amatsonasin alueella Afrikka Tuottavuuden väheneminen, ruokaturvan heikkeneminen Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Itä- ja Etelä-Afrikassa Malarian leviäminen Itä-Afrikan ylänköalueille Aasia Makean veden saatavuus vähenee, Satotaso alenee Keski/Etela-Aasiassa vuoteen 2050 mennessä, kasvaa Itä/Kaakkois- Aasiassa Tulivia mega-suistoissa (Mekong, Ganges/Brahmaputra) Himalajan jäätiköiden sulamista Pienet saaret rannikkoekosysteemien rapautuminen makean veden saatavuuden väheneminen, infrastruktuurivauriot

6 Kuka kärsii eniten ilmastonmuutoksesta? Ihmiset, jotka ovat alttiita luonnononnettomuuksille + ovat riippuvaisia ilmasto-herkistä elinkeinoista + joilla on heikko sopeutumiskyky trooppiset maat, pienet saaret, rannikkoalueet, herkät ekosysteemit maat ja alueet jotka ovat riippuvaisia maataloustuotannosta vähiten kehittyneet maat, maaseudun ja kaupunkien köyhät, marginalisoituneet ryhmät (naiset, alkuperäiskansat) polttava tarve sekä ihmisten että yhteiskuntien sopeutumiselle ilmastonmuutokseen

7 Sopeutumisen lähtökohtia maataloustuotannon ja maankäytön sopeutuminen ei ole uusi asia, monia teknologisia ratkaistuja ja menetelmiä on jo olemassa Suunniteltu vs. autonominen sopeutuminen Uutena haasteena on nopeus (2050 tulee nopeasti) ja laajuus (kaikkialla) Tavoitteena joustavampi ja kestävämpi tuotantojärjestelmä

8 Toimenpiteitä / Investointeja Tarvitaan vankka tietopohja perus ja soveltavaa tutkimusta, tappaustutkimuksia, dataa, seurantaa tarkasteltava laajaa kirjoa kansallisia/paikallisia vaikutuksia Kiinnitettävä huomioita paikallisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin ei ylhäältä alas tai alhaaalta ylös vaan alhaalta alas! Prosessit: Iteratiivinen oppiminen vastaukset eivät ole yksinkertaisia, ilmeisiä tai tiedettyjä Tarvitaan tiedonvälitystä yhteiskunnan kaikilla tasoilla tiedon ja ymmärryksen täytyy muodostua paikallisten olosuhteiden summista ja jakaantumisista, ei pelkästään globaaleja yleistyksiä sopeutuminen on aina paikallista!

9 CC Adaptation Africa Building capacity for food security and reduced climate risks Project overview Pilot studies on community based adaptation in sub-sahara. Improved systematic information and knowledge on location-specific climate impact on agricultural based livelihoods. Integration of adaptation activities on ongoing programmes. Documenting and testing farm level adaptation practices. Key outputs Improved and stabilizing yields and coping mechanisms Strengthening NAPA implementation Strengthening adaptation knowledge base/institutions. Providing cases for post Kyoto financing regimes to incorporate agriculture and natural resource management. Generate lessons and methodologies for climate change adaptation at the community level.

10 Gender and Climate Change Project objectives Examine links between climate change and gendered changes in agricultural practices to ensure food security. Pilot study in India. Linking environmental, economic and social data. Develop methodologies for collecting genderdisaggregated data on climate impacts and adaptation. Provide information on vulnerabilities, needs and levels of resilience. Main results Empirical evidence of effects of climate change on men and woman. Documentation on gender-specific adaptation strategies. Analysis of gender specific social, economic and community challenges. Methodologies which can be used in other countries. Research recommendations, policy and future research.

11 What do we actually know? Global Land use change year 2000, thousand km 2. Source FAO, GEO-4 Into: From: Forest Woodland / Grassland Agricultural crops Urban area Forest Woodland/ Grassland Agricultural crops Urban area n.s. n.s. n.s. 380

12 Sopeutuminen on osa isompaa kokonaisuutta Politiikkaintegraatio ruokaturva (kysynnän kasvu), energia, muuttoliike, vesi, maan omistus ja luonnonvarojen hallinta, kauppa... Yhteyden kasvihuonekaasujen vähentämiseen (kovarianssi/synergiat) metsien säilyttäminen, lisämaan tarve ruuantuotantoon, ympäristöpalvelujen korvaaminen Humanitaarinen apu voi viedä huomion pitkän tähtäyksen selviämiskeinoista 2050 on myös kaukana..

13 Maatalous, metsätalous ja maankäytön muutos aiheuttavat 1/3 kasvihuonekaasupäästöistä! 17% 14% 14% 5% 1.3% 3% 3% 3% Methane from cattle enteric fermentation Manure Biomass Fertilizer burning Nitrous oxide production from fertilised soils Rice production 47% Farm Irrigation machinery Päästöjä on vähennettävä(mitigation)

14 What is mitigation? What is mitigation? = actions to reduce and avoid GHG emissions and enhance sinks reducing GHG emissions or replacing or avoiding GHG emissions or enhancing carbon sinks

15 Ruokaturvan, sopeutumisen ja päästövähennysten välinen synergia sopeudu muutoksiin + vähennä päästöja + varmista ruokaturva + turvaa luonnonvarojen kestävä käyttö Synergat - Esimerkkejä Peltometsäviljely - Agroforestry Maaperän ja veden kestävä käyttö Integrroidut riisi-karjatalous järjestelmät Parannettu laidunmaiden hoito ja hallinta Food security Synergies Mitigation Adaptation