1 JOHDANTO PANOSTUOTOSANALYYSI... 6

Transkriptio

1 230 Esa Storhammar Panostuotosanalyysi kotimaisen kirjolohen ja norjalaisen allaslohen taloudellisista vaikutuksista Suomessa Helsinki 2001 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

2 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Painopaikka: Edita Oyj Helsinki 2001

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO PANOSTUOTOSANALYYSI KIRJOLOHEN KASVATUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tuotantovaikutukset Tulovaikutukset Työllisyysvaikutukset NORJALAISEN ALLASLOHEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tuotantovaikutukset Tulovaikutukset Työllisyysvaikutukset KIRJOLOHEN JA NORJALAISEN LOHEN VAIKUTUKSISTA SUOMEN KANSANTALOUDESSA KIRJALLISUUS LIITE 1. Kalanviljelyn vaikutusten laskennassa käytetty panoskerrointaulukko LIITE 2. Panoskerroin matriisista laskettu Leontiefin käänteismatriisi, ( I-A) LIITE 3. Peruspanosten käytön matriisi LIITE 4. Norjalaiselle lohelle muodostettu yksinkertaistettu panosrakenne LIITE 5. Kaupan (tukku- ja vähittäiskauppa) toimialan panosrakenteella lasketut tuotanto- ja työllisyysvaikutukset norjalaiselle allaslohelle ja kotimaiselle kirjolohelle LIITE 6. Norjalaisen allaslohen ja kotimaisen kirjolohen tulovaikutukset laskettuna kaupan panoskertoimilla... 29

4 4

5 1 JOHDANTO 5 Vuonna 1999 ruokakalan tuotanto koko maassa oli hieman yli 15 miljoonaa kiloa ja samana vuonna Norjasta tuotiin lohta vajaa 7 miljoonaa kiloa. Kyseisten tuotteiden substituutioaste on korkea ja hinta on määräävä tekijä kotimaisen kirjolohen ja norjalaisen lohen kulutukselle. Kotimaisen tuotannon taloudelliset vaikutukset kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ovat huomattavan suuret tuontituotteen synnyttämiin taloudellisiin vaikutuksiin nähden. Niinpä kotimaisen tuotteen hankinta tuontituotteen sijasta vaikuttaa aina positiivisesti työllisyyteen ja tuloihin. Tämä ei merkitse sitä, etteikö myös tuontituotteella olisi työllisyys- ja tulovaikutuksia. Tuontituotteen vaikutuksista suuri osa vuotaa pois maasta ja vain arvon lisäyksestä syntyvästä osuudesta koituu tulo- ja työllisyysvaikutuksia kotimaahan. Tässä raportissa tarkastellaan kotimaisen ruokakalatuotannon ja tuotetun kalan jakeluketjussa synnyttämiä taloudellisia vaikutuksia ja vertaillaan näitä vaikutuksia norjasta tuotetun lohen synnyttämiin taloudellisiin vaikutuksiin Suomessa. Vaikutusten arvioinnissa käytetään panostuotosanalyysia. Tarkoituksena on ensinnäkin selvittää kotimaassa tuotetun kalan (kirjolohen) sekä norjasta tuodun lohen tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Taloudellisten vaikutusten vertailukelpoisuus edellyttää sitä, että nämä vaikutukset selvitetään kummankin tuotteen koko elinkaaren ajalta tuottajalta kuluttajalle. Aluksi kuvataan lyhyesti vaikutusten selvittämisessä käytettävää panostuotosmenetelmää, minkä jälkeen käytetään tätä analyysimenetelmää kotimaisen kirjolohen tuotannon taloudellisten vaikutusten selvittämisessä. Tämän jälkeen esitetään tuontilohen vaikutusten laskennan perusteet ja selvitetään norjasta tuodun lohen synnyttämiä vaikutuksia. Kolmanneksi vertaillaan kotimaisen tuotannon ja tuontilohen synnyttämiä vaikutuksia keskenään. Tätä varten lasketaan myös kotimaisen kirjolohen ne elintarvikeketjussa aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, jotka eivät tule otetuksi huomioon tuotannon vaikutusten analyysissä.

6 2 PANOSTUOTOSANALYYSI 6 Tässä selvityksessä taloudellisten vaikutusten tarkastelussa käytetään panostuotosanalyysiä, jonka avulla voidaan arvioida toimialan välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia sekä alueellisesti että koko kansantalouden tasolla. Analyysimenetelmää käytetään sekä kotimaisen ruokakalan tuotannon ja myyntiketjun taloudellisten vaikutusten laskemisessa että norjalaisen tuontilohen synnyttämien taloudellisten vaikutusten selvittämisessä. Panos-tuotosmallilla, joka perustuu talouden eri toimialojen keskinäisten riippuvuussuhteiden (panos-tuotossuhteiden) tuntemiseen, voidaan arvioida minkä tahansa tuotantoalan ja siinä tapahtuvien muutosten (lisäyksen tai supistuksen) välittömät ja välilliset vaikutukset eri toimialojen tuotantoon. Mallin keskeisenä tuloksena on osoittaa, kuinka suuri kultakin toimialalta vaadittava tuotannon lisäys on niin alueellisesti kuin koko maan tasolla, jotta tietyn toimialan tuotannon aiheuttama kysyntä voitaisiin tyydyttää. Tämän tuotantovaikutuksen perusteella voidaan edelleen arvioida tarkasteltavan toiminnan vaikutukset kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin tuloihin sekä työllisyyteen siten, että kaikki kerrannaisvaikutukset tulevat otetuksi huomioon. Panos-tuotosmalliin perustuvan vaikutusanalyysin yksinkertaistettu kaavio kalankasvatuksen osalta on esitetty kuvassa 1. Analyysi etenee siten, että aluksi johdetaan kysyntäimpulssin välitön ja välillinen tuotantovaikutus. Tuotantovaikutusten perusteella johdetaan edelleen tulovaikutukset talouden eri sektoreissa sekä työllisyysvaikutukset. KALAN KYSYNTÄ VILJELYKALAN TUOTANTO VÄLITÖN TUOTANNON LISÄYS ERI TOIMIALOILLA VÄLILLINEN TUOTANNON LISÄYS ERI TOIMIALOILLA VEROT JA MAKSUT TYÖLLISYYS JA PALKAT TYÖLLISYYS JA PALKAT TYÖLLISYYS JA PALKAT VEROT JA MAKSUT JULKISEN SEKTORIN SAAMA VEROTULO KULUTUSKYSYNTÄ Kuva 1. Kaavio kalanviljelyn taloudellisten vaikutusten synnystä.

7 Tuotantovaikutukset 7 Panostuotos-analyysin lähtökohtana on Tilastokeskuksen tarkemmalla toimialaluokituksella tuottamat vuoden 1995 panos-tuotostutkimuksen taulukot (Tilastokeskus 1999b), joissa talous on jaettu 68 toimialaan ja jossa kalatalouden toimiala on eriytetty maatalouden toimialasta. Toimialoja on yhdistetty tämän tutkimuksen tarpeiden mukaisesti ja päädytty 24 toimialan luokitukseen. Panoskerrointaulukosta nähdään kuinka paljon erilaisia panoksia kullakin toimialalla tarvitaan välittömästi tuotosyksikköä kohden. Tarkastelun kohteena olevan toimialan, kalatalouden tuotanto edellyttää panoksia muilta toimialoilta. Nämä toimialat puolestaan tarvitsevat panoksia edelleen muilta toimialoilta kyetäkseen tuottamaan kalatalouden synnyttämää kysyntää vastaavia tuotteita. Tätä kautta vaikutukset ulottuvat myös sellaisille toimialoille, jotka eivät tuota tarkasteltavan toimialan välittömästi tarvitsemia hyödykkeitä tai palveluja. Välillisten vaikutusten ja kokonaisvaikutusten laskemiseksi panoskerrointaulukosta muodostetaan Leontiefin käänteismatriisi, (I-A) -1, joka tuottaa kokonaisvaikutukset selvittävän kerroinmatriisin (Tilastokeskus 1999a). Kalatalouden toimiala panos-tuotos-taulukossa sisältää kalanviljelyn ohella myös kalastuksen ja metsästyksen, minkä vuoksi sijaintiosamäärämenetelmällä tuotetut kertoimet eivät vastaa riittävän hyvin kalankasvatuksen panosrakennetta. Riittävän tarkan kuvan saamiseksi kalankasvatuksen vaikutuksista edellyttää korjaamaan tilastoaineistojen mukaisia kertoimia toimialan yrityksistä saaduilla tiedoilla (tilastotietojen ja muiden tietojen yhdistämisestä panostuotostaulun rakentamisessa esim. Saurio 1986). Tarkasteltavan toimialan kannalta erittäin merkittävä panos on kalanrehu, jonka osuus kalanviljely-yritysten liikevaihdosta on ollut 90-luvulla noin kolmannes (vrt. Mattson 1995). Panos-tuotostaulukossa panoskerroin on kuitenkin koko elintarviketeollisuuden osalta vain , mitä voidaan pitää selvästi liian pienenä. Pienempiä korjauksia kalanviljelyn panoskertoimiin vaativia toimialoja ovat lisäksi kuljetus, sähkö- ja vesihuolto sekä julkinen hallinto. Kertoimien suurentaminen edellyttää luonnollisesti vastaavan suuruista vähennystä muualta. Vastaavan suuruinen vähennys on tehty toimintaylijäämästä, jota alan asiantuntijat pitivät suurena, vaikka se sisältääkin yrittäjätulon. (Käytetyt panostuotos-taulukot liitetaulukoissa 1-3.) Tulovaikutukset Toimialan tulovaikutukset lasketaan peruspanoksien avulla kertomalla transponoitu peruspanosten matriisi panoskerroinmatriisista muodostetulla käänteismatriisilla. Peruspanosrakenteen muodostavat tuonti, hyödykeverot, palkat, sosiaalivakuutusmaksut, välilliset verot, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä. Tarkasteltavan alueen osalta toimialojen tuotannon peruspanosrakenteena on käytetty kansallisesta panoskerroinmatriisista saatua panosrakennetta, koska samalla toimialalla voidaan olettaa käytettävän samaa panosrakennetta alueesta riippumatta. Kalatalouden osalta toimintaylijäämän kertoimeen on tehty aiemmin mainittu korjaus ja lisäksi tuonti muilta alueilta muodostuu yhdeksi peruspanokseksi alueellisessa taulukossa.

8 Työllisyysvaikutukset 8 Toimialan vaikutukset työllisyyteen saadaan työpanoskertoimien avulla. Kertoimet saadaan jakamalla toimialan työvoiman määrä (henkilötyövuosina) toimialan tuotannolla (miljoonina markkoina). Työpanoskertoimet siis ilmaisevat toimialalla tarvittavien työllisten määrän toimialan miljoonan markan kokonaistuotantoa kohti. Esimerkiksi kalankasvatuksen työllisyysvaikutukset lasketaan kertomalla sen eri toimialoille synnyttämät tuotantomiljoonat näiden toimialojen työpanoskertoimella. Edellä mainitut tulovaikutukset tuovat tuloja kotitalouksille palkkatuloina ja yrittäjätulona. Kotitalouksien kulutuksella on myös työllisyysvaikutuksia, jotka kohdentuvat paljolti kauppaan ja henkilökohtaisiin palveluihin. Näin syntyvien työpaikkojen määriä voidaan arvioida myös työpanoskertoimien avulla.

9 3 KIRJOLOHEN KASVATUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUK- SET Tuotantovaikutukset Kalanviljelyn tuotantovaikutukset eri toimialoilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Kalanviljelyn tuotantona on käytetty vuoden 1999 tilannetta (ruokakalan tuotanto n. 15,3 milj. kg) ja tuotannon arvoksi on estimoitu 413 milj. markkaa. Tuotannon arvon laskemisessa on käytetty Saaristomeren kalanviljelijöille tehdyn kyselyn tuloksia (tuotannon arvon määrityksestä ks. Salo et al. 2000, s ), jotka antavat keskimääräiseksi tuotannon kilohinnaksi selvästi korkeamman arvon kuin tilastojen (RKTL 1999) mukainen tuottajahinta. Ero selittyy sillä, että suuri osa kalanviljelijöistä jalostaa ainakin osan tuotannostaan (fileet ym. tuotteet). Taulukko 1. Vuoden 1999 kalanviljelyn (15,3 milj. kg, 413 milj.mk) tuotantovaikutukset eri toimialoilla. Toimiala Välitön vaikutus (1000 mk) Välillinen vaikutus (1000 mk) Kokonaisvaikutus (1000 mk) Elintarviketeollisuus 81793, , ,6 Kalanviljely 19465,2 1418, ,4 Kauppa 13438,2 7417, ,3 Kuljetus ja liikenne 8580, , ,2 Rakentaminen 6361,7 4672, ,9 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 5151,3 7388, ,7 Julkiset palvelut 4684,5 5389, ,3 Maa- ja metsätalous , ,6 Muut toimialat 15078, , ,6 YHTEENSÄ , , ,7 Kalankasvatuksen synnyttämän tuotannon kokonaisarvo kerrannaisvaikutuksineen on 720,4 miljoonaa markkaa. Kalankasvatuksen oman tuotannon arvo on 413 miljoonaa markkaa ja muille toimialoille aiheutuvat välittömät tuotantovaikutukset ovat 154,6 miljoonaa markkaa. Lisäksi välillisiä tuotantovaikutuksia kertyy 152,8 miljoonaa markkaa. (Taulukko 1.) Toimialoittainen tarkastelu osoittaa, että suurimman panoksen kalankasvatuksen toimialalle tuottavat elintarviketeollisuus, maa- ja metsätalous, kuljetus, kauppa sekä kalanviljely itse (mm. kalanpoikasten tuotanto). Elintarviketeollisuuteen, kalatalouteen ja kauppaan kalankasvatuksen vaikutus on pääosin välitöntä, tosin esimerkiksi elintarviketeollisuuteen myös välillinen vaikutus on huomattavaa. Sen sijaan maa- ja metsätalouteen, kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle sekä erittelemättömiin muihin toimialoihin välillinen vaikutus on suurempi kuin välitön. Kuljetusten välillisiä vaikutuksia voidaan olettaa tuottavan erityisesti elintarviketeollisuuden tarvitsemat rehukuljetukset.

10 3.2 Tulovaikutukset 10 Tulovaikutukset syntyvät peruspanosten käytöstä tarkasteltavalla toimialalla sekä muille toimialoille syntyvien tuotannon lisääntymisen edellyttämän peruspanosten käytön kautta. Merkittävimmät talouden kannalta ovat tuonti, palkat ja pääomaerät, toimintaylijäämä ja kiinteän pääoman kuluminen. Kalanviljelyn 15,3 miljoonan kilon ja 413 miljoonan markan arvoisen tuotannon tulovaikutukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukkoon 2 on koottu kalanviljelyn kokonaistulovaikutukset eri peruspanosluokissa. Palkkojen osuudeksi tulee 15 %, mikä merkitsee markoissa 39,6 miljoonaa markkaa. Toimintaylijäämän osuus on yli 60 prosenttia koko tulovaikutuksesta. Tähän osuuteen sisältyy mm. kalanviljelijöiden yrittäjätulo, minkä voidaan olettaa olevan aiempien tutkimusten mukaan ainakin 60 % toimintaylijäämästä alkutuotannon toimialoilla, joilla yrittäjän työpanos on merkittävä. Tuloja kertyy kotitalouksille palkkoina ja yrittäjätulona näin laskien noin 136,1 miljoonaa markkaa (taulukko 3). Taulukko 2. Kalanviljelyn tulovaikutukset peruspanosluokittain vuonna Peruspanos Tuontituotteiden käyttö Arvonlisävero Muut tuoteverot Tuotetukipalkkiot Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot miinus -tukipalkkiot Kiinteän pääoman kuluminen Toimintaylijäämä/sekatulo, netto Osuus (%) 10,3 0,2 1,7-2,6 15,3 4,3-11,8 20,3 62,3 Tulovaikutus (1000 mk) 26578,6 644,5 4454,5-6796, , , , , ,6 YHTEENSÄ 100, ,9 Taulukko 3. Kalanviljelyn kotitalouksille tuottamien bruttotulojen jakaantuminen eri sektoreille (milj.mk). Palkka ja yrittäjätulojen jakautuminen Miljoonaa markkaa Palkat ja yrittäjätulo 136,1 Valtionvero (12,5 %) Kunnallisvero (18,00 %) 17,0 24,5 Kotitalouksien nettotulot Säästäminen (5,0 %) 94,6 4,7 Kulutukseen 89,9 Julkinen sektori saa verotuloja palkoista ja yrittäjätuloista. Kunnallisveroa kertyy 18 pennin veroäyrin mukaan 7,65 miljoonaa markkaa ja valtionveroa noin 5,3 miljoonaa markkaa 12,5 % veroasteen mukaan. Kotitalouksien säästöaste on 90-luvun lopulla ollut melko matala eli 4-5 prosentin välillä. Verojen (30,5 %) ja säästöjen (5 %) vähentämisen jälkeen on

11 kotitalouksille jäänyt kulutukseen noin 28 miljoonaa markkaa. Tämä kulutuskysyntä synnyttää tuotantovaikutuksia, jotka voidaan lisätä kalanviljelyn kokonaistuotantovaikutuksiin. Tätä kautta myös syntyy työllisyysvaikutuksia keskimääräisen työpanoskertoimen mukaan laskien 178 henkilötyövuotta Työllisyysvaikutukset Panos-tuotostutkimuksessa vuodelta 1995 on kullekin toimialalle laskettu työpanoskerroin, joka ilmaisee henkilötyövuosien määrän toimialan 1 miljoonan markan tuotantoa kohti. Kalanviljelyn työllisyysvaikutukset voidaan arvioida näiden työpanoskertoimien ja aiemmin laskettujen toimialakohtaisten tuotantovaikutusten avulla. Kalanviljelyn 15,3 miljoonan kilon tuotannon mukaan lasketut työllisyysvaikutukset ovat 1350 henkilötyövuotta (taulukko 4). Tuotannon aiheuttamasta kokonaistyöllisyysvaikutuksesta kalanviljelyn osuus on kaksi kolmannesta eli 803 henkilötyövuotta. Muille toimialoille kalanviljelyn välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat kaikkiaan 547 henkilötyövuotta. Taulukko 4. Kalanviljelyn kokonaistyöllisyysvaikutukset toimialoittain vuonna Toimiala Työpanoskerroin Työpaikat Elintarviketeollisuus Kalanviljely Kauppa Kuljetus ja liikenne Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Julkiset palvelut Maa- ja metsätalous Muut toimialat 0,9597 1,8500 2,9200 1,9510 2,2046 0,6556 3,8006 5,3600 1, YHTEENSÄ 1, Suurin välitön työllisyysvaikutus kuten tuotantovaikutuskin kohdistuu elintarviketeollisuuteen. Työpaikkoja syntyy kuitenkin enemmän maa- ja metsätalouteen välillisten tuotantovaikutusten kautta, vaikka kokonaistuotantovaikutus on huomattavasti pienempi kuin elintarviketeollisuuteen. Tämä johtuu maatalouden työvoimavaltaisuudesta, joka ilmenee toimialan suuresta (maa- ja metsätalouden yhteinen kerroin on 5,36) työpanoskertoimesta. Muita toimialoja, joille kalanviljelyllä on suhteellisen suuri työllisyysvaikutus ovat: kauppa, kuljetukset, julkiset palvelut ja rakentaminen. Työllisyysvaikutuksissa on syytä ottaa huomioon myös kotitalouksien kulutuskysynnän kautta syntyvät työllisyysvaikutukset. Nämä mukaan laskien kokonaistyöllisyysvaikutukseksi tulee 1528 henkilötyövuotta. Kalanviljelyn tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutukset eivät näytä kovinaan merkittäviltä, jos lukuja verrataan suurien toimialojen vaikutuksiin tai luvut suhteutetaan kaikkien toimialojen tuotantolukuihin ja työpaikkoihin. Kalanviljelyn taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on syytä pitää mielessä toimialan paikallisuus. Toimiala on vahvasti keskittynyt Var-

12 sinais-suomen ja Ahvenanmaan alueille, joilla tuotetaan yli 60 % koko maan ruokakalatuotannosta (RKTL 1999: Maakuntien kalatalous). Toimialan vaikutukset kohdentuvat huomattavassa määrin pieniin kuntiin, joissa kalankasvatuksen suhteellinen osuus elinkeinotoiminnasta on merkittävä. Vaikka muille toimialoille kohdentuvista vaikutuksista suuri osa vuotaakin näiden kuntien ja jopa seutukuntien ulkopuolelle, jää pääosa kokonaisvaikutuksista seuduille ja kuntiin, joissa kalanviljelyä harjoitetaan. 12

13 13 4 NORJALAISEN ALLASLOHEN TALOUDELLISET VAIKUTUK- SET Norjasta tuodun lohen taloudellisia vaikutuksia Suomessa on arvioitu panostuotosanalyysin avulla. Norjan lohen tuotannon määrää ja arvoa koskevia tietoja on saatu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, Suomen kalankasvattajaliitolta sekä kalakauppaa harjoittavalta yrittäjältä. Norjalaisen lohen tuonti oli vuonna ,7 miljoonaa kiloa perattua kalaa ja tuonnin arvo 133 miljoonaa markkaa. Vuoden 1999 keskimääräiseksi vähittäismyyntihinnaksi on laskettu 45 mk per kilo (hinnan pohjana on kokonaisena ja fileenä myytävän lohen kilohinta marraskuulta 1999 sekä kotimaisen kirjolohen kuukausittaiset hinnat. Hintatietojen lähde: Suomen kalankasvattajaliitto r.y.). Norjan lohen määränä laskelmissa käytetään vuoden 1999 tuontia, joka on laskelmissa pyöristetty 7 miljoonaan kiloon. Norjalaisen lohen myynnin laskennallinen kokonaisarvo on 315 miljoonaa markkaa (45 mk/kg), josta tuonnin osuus on huomattava eli noin 45 prosenttia. 4.1 Tuotantovaikutukset Kalatukkua harjoittavan yrityksen haastattelun perusteella on arvioitu, että Norjasta tuotava lohi hyödyttää välittömästi kalanjalostusta, tukku- ja vähittäiskauppaa sekä kuljetuksia. Näiden toimialojen panososuudet on pelkistetty laskelmissa tasasuuruisiksi, vaikka on oletettavaa, että kaupan toimialalle luokittuvat yritykset saavat myyntiketjussa syntyvästä arvonlisäyksestä suuremman osuuden kuin muut alat, muun muassa siksi, että kaupan toimialalle luokittuvat yritykset suorittavat itse myös kalan jalostusta ja kuljetuksia. Toisaalta toiminnan jakaantuminen eri toimialoille muuttaa yritysten panosrakennetta pelkkää kauppaa harjoittavien yritysten panosten käytöstä. Lisäksi on otettava huomioon, että jalostuskuljetus-myynti-ketjussa välituotepanosten käyttö on selvästi vähäisempää kuin tuotannollisessa toiminnassa - peruspanokset, palkat ja toimintaylijäämä kattavat suuren osan toiminnan panoksista. Näiden lähtökohtien perusteella tuontilohelle on muodostettu oma sarake panostuotostaulukkoon (Liitetaulukko 4). Sarakkeessa välituotepanosten käyttö jää suhteellisen pieneksi eli 25 %:iin tuotetusta arvosta (kaupan toimialalla vastaava osuus on noin 35 %). Vastaavasti peruspanosten osuus on suuri eli 75 % tuotannon arvosta. Tuonnin osuus peruspanoksista on yli puolet. Tuontilohen tuotantovaikutukset ovat selvästi pienemmät kuin vastaavan suuruisen kotimaisen viljelykalan tuotannon. Tämä on luonnollinen tulos, koska kalan varsinainen tuotanto ja sen synnyttämät vaikutukset realisoituvat Norjassa. Tulosten vertailussa on syytä muistaa, että kotimaisen kirjolohen tarkastelu on edellä tehty vain kalanviljelyn osalta. Ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta huolimatta tuontikalalla on välitöntä vaikutusta jalostusja myyntiketjussa toimiville toimialoille, laskelman mukaan yhteensä lähes 43 miljoonan markan arvosta (taulukko 5). Välillisten vaikutusten kautta tuotantovaikutukset muille toimialoille ovat noin 77 miljoonaa markkaa. Norjalaisen lohen myynnin synnyttämän tuotannon kokonaisarvo kerrannaisvaikutuksineen on yli 250 miljoonaa markkaa (= toimialan ( norjalainen lohi ) oma tuotanto 175 miljoonaa markkaa + vaikutukset muille aloille 77 miljoonaa markkaa). Välillisesti eniten vaikutuksia syntyy maa- ja metsätalouden toimialalle (n. 6 milj.mk).

14 14 Taulukko 5. Norjasta tuodun lohen (7 milj. kg, myyntiarvo 315 milj.mk) tuotantovaikutukset eri toimialoilla. Toimiala Välitön vaikutus (1000 mk) Välillinen vaikutus (1000 mk) Elintarviketeollisuus 14318,2 4820, ,5 Kauppa 14318,2 2532, ,9 Kuljetus ja liikenne 14318,2 4628, ,1 Maa- ja metsätalous ,5 6016,5 Rakentaminen ,7 1939,7 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,0 1270,0 Julkiset palvelut ,1 1541,1 Muut toimialat , ,5 YHTEENSÄ 42955, , ,3 Kokonaisvaikutus (1000 mk) Norjalaisen lohen taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella myös kaupan toimialan avulla (liitetaulukot 5-6). Tällöin välituotepanostenpanosten käyttö kohoaa edellä esitetystä ja kokonaistuotantovaikutukset kasvavat vajaat 10 prosenttia edellä lasketusta 273 miljoonaan markkaan tulovaikutukset puolestaan pienenevät. Pääosa, noin 70 % vaikutuksesta kohdentuu kaupan toimialalle. Muille toimialoille menevistä vaikutuksista merkittävimmät ovat kuljetuksiin (7 %) ja yrityspalveluihin (6 %) kohdentuvat vaikutukset. 4.2 Tulovaikutukset Tuontilohen tulovaikutukset ovat markkamääräisesti selvästi tuotantovaikutuksia suuremmat. Seuraavaan taulukkoon (taulukko 6) on koottu norjalaisen lohen kokonaistulovaikutukset eri peruspanosluokissa. Tuonnin osuus on lähes puolet, joka koostuu norjasta tuodun lohen tuontihinnasta (133 milj. mk) ja kerrannaisvaikutusten aiheuttamasta välillisestä tuonnista. Palkkojen osuudeksi tulee 19 %, mikä merkitsee markoissa 52 miljoonaa markkaa. Toimintaylijäämän osuus on samaa suuruusluokkaa eli noin 50 miljoonaa markkaa (18,2 %). Tähän osuuteen sisältyy yrittäjätuloa, jonka osuudeksi on arvioitu puolet ylijäämästä eli 25 miljoonaa markkaa. Näin laskien tuloja kertyy kotitalouksille palkkoina ja yrittäjätulona noin 77 miljoonaa markkaa. Norjan lohen kotitalouksille tuottamien bruttotulojen jakautuminen eri sektoreille (milj. mk.) on esitetty taulukossa 7. Lähtökohtana on edellä lasketut tulovaikutukset: palkkatulot 52 milj.markkaa ja toimintaylijäämästä yrittäjätuloksi arvioitu 24,9 miljoonaa markkaa

15 Taulukko 6. Norjasta tuodun lohen tulovaikutukset peruspanosluokittain. Peruspanos Osuus (%) Tulovaikutus (1000 mk) Tuontituotteiden käyttö Arvonlisävero Muut tuoteverot Tuotetukipalkkiot Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot miinus -tukipalkkiot Kiinteän pääoman kuluminen Toimintaylijäämä/sekatulo, netto 49,8 0,1 0,8-0,6 19,1 5,4-0,5 7,6 18, YHTEENSÄ 100, Taulukko 7. Norjasta tuodun lohen kotitalouksille tuottamien bruttotulojen jakaantuminen eri sektoreille (milj.mk). Palkka ja yrittäjätulojen jakautuminen Miljoonaa markkaa Palkat ja yrittäjätulo 76,9 Valtionvero (12,5 %) Kunnallisvero (18,00 %) 9,6 13,8 Kotitalouksien nettotulot Säästäminen (5,0 %) 53,5 2,7 Kulutukseen 50,8 Julkinen sektori saa verotuloja palkoista ja yrittäjätuloista. Kunnallisveroa kertyy 18 pennin veroäyrin mukaan 13,8 miljoonaa markkaa ja valtionveroa noin 9,6 miljoonaa markkaa 12,5 % veroasteen mukaan. Kotitalouksien säästöaste on 90-luvun lopulla ollut melko matala eli 4-5 prosentin välillä. Verojen ja säästöjen vähentämisen jälkeen on kotitalouksille jäänyt kulutukseen noin 51 miljoonaa markkaa. Tämä kulutuskysyntä synnyttää tuotantovaikutuksia, jotka voidaan lisätä kokonaistuotantovaikutuksiin. Tätä kautta myös syntyy työllisyysvaikutuksia keskimääräisen työpanoskertoimen mukaan laskien noin 100 henkilötyövuotta.

16 4.3 Työllisyysvaikutukset 16 Työllisyysvaikutukset lasketaan samoin kuin kalanviljelyn osaltakin. Kullekin toimialalle laskettu työpanoskerroin, joka ilmaisee henkilötyövuosien määrän toimialan 1 miljoonan markan tuotantoa kohti. Työllisyysvaikutukset voidaan arvioida näiden työpanoskertoimien ja aiemmin laskettujen toimialakohtaisten tuotantovaikutusten avulla. (Taulukko 8) Taulukko 8. Norjasta tuodun lohen kokonaistyöllisyysvaikutukset toimialoittain vuonna Toimiala Työpanoskerroin Työpaikat (htv) Maa- ja metsätalous Elintarviketeollisuus Kauppa Kuljetus ja liikenne Rakentaminen Julkiset palvelut Muut toimialat Norjalainen lohi 5,36 0,96 2,92 1,95 2,20 3,80 1,12 1, YHTEENSÄ 1, Norjalaisen lohen myynti vaatii laskennallisesti 340 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi toiminta edellyttää työpanoksia myös muilta toimialoilta. Merkittävimmät toimialoittaiset työllisyysvaikutukset norjalaisella lohella on (jo laskentaperusteiden vuoksi) kauppaan, elintarviketeollisuuteen ja kuljetuksiin. Välillisten vaikutusten kautta myös maatalouden toimialalle syntyy suhteellisen paljon työpaikkoja. Yhteensä tuotannon työllisyysvaikutus on lähes 500 henkilötyövuotta. Lisäksi edellä laskettu kulutus (51 milj.mk) synnyttää keskimääräisen työpanoskertoimen (1,98) mukaan laskettuna 100 työpaikkaa. Tulovaikutusten kautta syntyvä työllisyysvaikutus on huomattavan suuri tällaisessa puolivalmisteena tuodun tuotteen kuljetus-jalostus-myyntiketjussa. Tuontituotteen, tässä tapauksessa norjalaisen lohen viljelyn tuotantovaikutukset jäävät pääosin tuottajamaahan. Laskennallisesti nämä Norjaan jäävät vaikutukset ovat noin kolmannes edellä esitetyistä kotimaisen kirjolohen viljelyn vaikutuksista eli 518 henkilötyövuotta. Lisäksi edellä tarkasteltuja vaikutuksia arvioitaessa on syytä muistaa, että Norjan lohen korvaava kotimainen tuotanto synnyttäisi vastaavan määrän työpaikkoja elintarvikeketjuun ja lisäksi varsinaisen kalanviljelyn tuottamat välittömät ja välilliset työpaikat. Seuraavassa kappaleessa esitetään laskelma kotimaisen kirjolohen vastaavista vaikutuksista tuotteen elinkaaren samasta vaiheesta.

17 5 KIRJOLOHEN JA NORJALAISEN LOHEN VAIKUTUKSISTA SUOMEN KANSANTALOUDESSA 17 Kalanviljelyn tuotannon synnyttämien tulo- ja työllisyysvaikutusten lisäksi on syytä ottaa huomioon myös taloudelliset vaikutukset, jotka syntyvät elintarvikeketjussa sen jälkeen, kun tuote on lähtenyt kalan tuottajalta. Seuraavaksi näitä tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia selvitetään panostuotosmenetelmän avulla käyttäen samoja laskentaperusteita kuin norjasta tuodun lohen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Vertailukohtana ovat norjasta tuodun lohen vaikutukset, jotka on laskettu ilman tuontiarvoa. Kotimaisen kalan arvon lisäyksenä on laskelmissa käytetty 15 mk/kg (vähittäismyyntihinta vuonna 1999 oli keskimäärin n. 41 mk/kg) ja norjasta tuodun lohen arvon lisäyksenä käytetään 25 mk/kg (kilohinta oli noin 10 % korkeampi kuin kotimaisen kirjolohen eli 45 mk/kg). Kotimaisen kalan määränä on vuoden 1999 tuotanto 15,3 miljoonaa kiloa ja tuontilohen 7 miljoonaa kiloa ja näiden tuotannon arvot edellä mainittujen arvonlisäysten pohjalta ovat 229,5 miljoonaa markkaa (kotimainen) ja 175,0 miljoonaa markkaa (tuontilohi). Tulokset tuontilohen osalta ovat jokseenkin samat kuin edellä esitetyissä laskelmissa, joissa tuonti oli mukana (taulukko 9, liitetaulukoissa 5-6 on esitetty vastaavat laskelmat käyttäen kaupan panoskertoimia). Taulukko 9. Kotimaisen kirjolohen ja norjalaisen tuontilohen tuotanto- ja työllisyys- vaikutukset tuottajalta lähdön jälkeen. Toimiala Tuotantovaikutukset t Tuotannon työllisyysvaikutukset Kirjolohi Norjan lohi Kirjolohi Norjan lohi Maa- ja metsätalous Elintarviketeollisuus Kauppa Kuljetus ja liikenne Muut toimialat Kalakauppa 8036, , , , , ,0 6127, , , , , , YHTEENSÄ , , Kotimaisen kalanviljelyn tuotannon vaikutuksiin (720,4 miljoonaa markkaa) voidaan lisätä kuljetus-jalostus-myyntiketjun tuottamat vaikutukset eli tuotantovaikutuksia syntyy 332,2 miljoonaa markkaa ja työllisyysvaikutukset tämän tuotantovaikutuksen perusteella lisääntyvät 648 henkilötyövuotta. Tuontilohen vaikutukset ovat tuotteen elinkaaren tässä vaiheessa suhteellisesti korkeammat - kokonaistuotantovaikutukset 253,3 miljoonaa markkaa ja tästä laskettu tuotannon työllisyysvaikutus 495 henkilötyövuotta. Tämä johtuu siitä, että tuontikalan arvonlisäys tuotteen elintarvikeketjun tässä vaiheessa on arvioitu suuremmaksi kuin kotimaassa kasvatetun kalan. Tämä selittyy sillä, että kalanviljelijät hoitavat tuotteen elinkaaren tämän vaiheen osin itse eli kalanviljelyn kokonaisvaikutuksista noin 177 miljoonaa markkaa on luettavissa myynti- ja jalostusketjussa syntyviin vaikutuksiin. Taulukossa 10 tuotanto- ja työllisyysvaikutukset esitetään mainitun erittelyn mukaisesti.

18 Taulukko 10. Kirjolohen ja norjalaisen lohen tuotanto- ja työllisyysvaikutukset Suomen kansantaloudessa (milj. mk ja henkilötyövuotta). Elinkaaren vaihe Kalankasvatus Kalankasvattajien osuus jalostus- ja myyntiketjussa Kalakauppa 18 Tuotantovaikutukset yhteensä (välittömät+välilliset) t Tuotannon työllisyysvaikutukset Kirjolohi Norjan lohi Kirjolohi Norjan lohi 543, ,2 332,2-253, YHTEENSÄ 1052,8 253, Kalankasvatuksen osuus kirjolohen kokonaisvaikutuksista on huomattava (51,6 %). Lisäksi kalankasvattajien suorittama jatkojalostus lisää kasvattajaportaan aikaan saamia vaikutuksia. Norjalaisen lohen osalta näitä vaikutuksia Suomen kansantalouteen ei synny, koska tuotanto tapahtuu Norjassa. Jalostus- ja myyntiketjun tuottamat taloudelliset vaikutukset ovat kirjolohen ja norjalaisen lohen osalta hyvin samankaltaiset, kun otetaan huomioon myös kalankasvattajien osuus kirjolohen jalostus- ja myyntiketjussa. Tulovaikutukset muotoutuvat samojen laskennallisten lähtökohtien vuoksi tuotannon arvoon suhteutettuna yhtäläisiksi. Taulukkoon 11 on koottu kotimaisen kirjolohen ja tuontilohen tulovaikutukset peruspanosluokittain. Peruspanoksista palkkojen ja ylijäämän osuudet ovat korkeimmat %. Näiden peruspanosten pohjalta lasketut kotitalouksien bruttotulot ovat kotimaisen kalan osalta 88,5 miljoonaa markkaa ja tuontilohen osalta 67,5 miljoonaa markkaa. Kulutukseen näistä tulosta jää laskennallisesti 58,4 miljoonaa markkaa ja 44,6 miljoonaa markkaa. Taulukko 11. Kotimaisen kirjolohen ja norjalaisen tuontilohen myyntiketjun tulovaikutukset peruspanosluokittain (tuontilohi = 133 milj.mk ei ole mukana luvuissa). Peruspanos Osuus (%) Tulovaikutus (1000 mk) Kirjolohi Norjan lohi Tuontituotteiden käyttö Arvonlisävero Muut tuoteverot Tuotetukipalkkiot Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot miinus -tukipalkkiot Kiinteän pääoman kuluminen Toimintaylijäämä/sekatulo, netto 8,8 0,2 1,1-1,1 35,4 9,9-0,9 14,7 31, ,5 344,3 1893,4-1893, , ,2-1549, , , ,6 262,5 1443,7-1443, , ,0-1181, , ,4 YHTEENSÄ 100, , ,0 Laskennalliset työllisyysvaikutukset kotitalouksien kulutuksen ja keskimääräisen työpanoskertoimen perusteella ovat kotimaisella kirjolohella 116 henkilötyövuotta ja tuontilohella 88 henkilötyövuotta. Kotimaisen kirjolohen tuotannon ja sen jalostuksen ja myynnin työlli-

19 syysvaikutukset kokonaisuudessaan ovat 2292 henkilötyövuotta. Tuotannon työllisyysvaikutukset ovat 2000 henkilötyövuotta ja tulovaikutuksen kautta syntyy lisäksi noin 300 työpaikkaa. Kalankasvattajien osuus tästä työllisyysvaikutuksesta on huomattava eli yli 80 prosenttia ( ). Norjalaisen tuontilohen työllisyysvaikutukset ovat noin 500 henkilötyövuotta. Panostuotosanalyysin perusteella saman kalamäärän tuottaminen kotimaassa lisäisi työllisyysvaikutuksia henkilötyövuodella (norjalaisen lohen tuottajahinnan mukainen vaikutus on noin 500 ja kotimaisen kalanviljelyn tuotannon arvon mukainen vaikutus on noin 700). Voidaan kuitenkin olettaa, ettei työvoiman tarve lisäänny samassa suhteessa tuotannon kasvun kanssa, vaan työpaikkojen suhteellinen lisäys jää huomattavasti tuotannon kasvua pienemmäksi. Joka tapauksessa kotimainen tuotanto korvatessaan tuontia tuottaa positiivisia tuotanto-, tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Kuinka suuriksi nämä positiiviset vaikutukset muodostuvat riippuvat mm. työn tuottavuuden kohoamisesta, tuotannon rationalisointi mahdollisuuksista ja alan tuotantokapasiteetista. Esitetyt tulokset lohen myynnin ja siihen liittyvän tuotannon taloudellisista vaikutuksista perustuvat panostuotosanalyysin avulla tehtyihin laskelmiin. On luultavaa, että vaikutukset esimerkiksi työllisyyden osalta jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi kuin edellä on esitetty. Voidaan kuitenkin sanoa, että lohen myynnin, niin kotimaisen kuin norjalaisen, vaikutuksesta syntyy suoraan ainakin osa näistä laskelmien työpaikoista ja muihinkin laskennallisiin työpaikkoihin lohen myynti on osaltaan vaikuttamassa. 19

20 20 KIRJALLISUUS Forssell, O. (1985) Panos-tuotosmallit. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Sarja B:46. Helsinki Forssell, O. (1998) Kotimaisen tuotteen valmistamisen kerrannaisvaikutukset. Oulun yliopiston taloustieteen osaston raportteja No. 37, Oulu Mattsson (1995) Fiskodlingens samhällsekonomiska betydelse på Åland. Ålands Handelskammare. Moniste. RKTL (1999) Maakuntien kalatalous. SVT. Maa-, metsä- ja kalatalous 1999:9. Helsinki. RKTL (2000) Kalanviljely vuonna SVT. Ympäristö 2000:8. Helsinki. Salo, H., Storhammar, E. ja Kustula, V. (2000) Kalankasvatuksen merkitys Saaristomeren alueella alueelliset ja paikalliset vaikutukset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, Tiedonantoja 152. Jyväskylä. Saurio, S. (1986) Nonsurvey- ja survey-menetelmien optimaalinen yhdistäminen panostuotostaulun rakentamisessa: Paikallistaloudellinen sovellutus. Sisäasiainministeriö, Aluepoliittinen osasto. Alueellinen panos-tuotostutkimus Suomessa, Aluepoliittisia artikkeleita 1/1986 s Helsinki. Tilastokeskus (1999a) Panos-tuotos 1995, Taulukot. SVT. Kansantalous 1999:nn. Helsinki. Tilastokeskus (1999b) Panos-tuotostutkimus Erillisajo panos-tuotostaulukoista. Wideskog, M. (2000) Kalankasvatuksen kuormitustilastoinnin luotettavuus vuosina Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 3/2000. Turku.

21 LIITE 1. Kalanviljelyn vaikutusten laskennassa käytetty panoskerrointaulukko 21 Toimiala Toimiala Maa- ja metsätalous 0, , , , , , , , , , , Kalanviljely 0, , , , , , , , , , , , Kaivannaistoiminta 0, , ,0187 0, , ,0009 0,0066 0, , , ,0317 0, Elintarviketeollisuus 0, ,198 0, , , , , , , , , , Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus 0, ,0037 0, , , , , , , , , , Puutuoteteollisuus 0, , , , , , , , , , , , Paperiteollisuus 0, , , , , , , ,1432 0, ,0278 0, , Kustantaminen ja painaminen 0, , , , , , , , , ,0062 0, , Polttoaineteollisuus 0,0083 0,0037 0, , , , , , , ,0134 0, , Kemia-, kumi- ja muoviteollisuus 0, , , , , , , , , , ,0253 0, Lasin ja mineraalituotteiden valmistus 0, , , , , , , , , , , , Metallien ja metallituotteiden valmistus 0, ,001 0, , , , , , , , , , Koneiden valmistus 0, , , ,0043 0, , , , , ,0058 0, , Sähköteknisten tuotteiden valmistus 0, , , , , , ,0026 0, , , ,0033 0, Kulkuneuvojen valmistus 0, , , , , , , , , , , , Muiden tuotteiden valmistus 0, , , ,0002 0, , , , , , , , Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0, , , , , , , ,0078 0, ,0326 0, , Rakentaminen 0, ,0154 0, , , , , , , , , , Kauppa 0, , , , , ,0026 0, , , , , , Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0, , , , , ,0033 0, , , , , Kuljetus ja liikenne 0, , , , , , ,0602 0, , , , , Rahoitustoiminta 0, , , , , , , ,0031 0,0014 0, , , Yrityspalvelut 0, , , , , , , , ,0239 0, , , Julkiset palvelut 0, , , , , ,0079 0, ,1418 0, , , ,00935 YHTEENSÄ 0, , , , , , , , , , , ,50011

22 Toimiala , , , , , , ,0039 0, , , , , , , , , ,0001 0, , , , , , , , ,0003 0, , , , , , , , , , , ,003 0, , , , , , , , , , , , ,0005 0, ,0012 0, , , , , , , , , , , , , , ,0002 0, , , ,0071 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0229 0, , , , , , , , , ,0016 0, , , , , ,0342 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0713 0, , , , , , , , ,0009 0, ,0013 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0017 0, ,0089 0, , , , , , , , ,0013 0,015 0,0739 0, , , , , , , , , , , , , , , , ,0039 0,0033 0, , ,0006 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0209 0, , , , , , , , , , , ,1375 0,0256 0, , , , , , , , , , ,0539 0, , , , , , , , , , , , , , ,3548 0,

23 LIITE 2. Panoskerroin matriisista laskettu Leontiefin käänteismatriisi, ( I-A) Toimiala Toimiala Maa- ja metsätalous 1, , , , , , , , , , Kalanviljely 0, , , , , , , , , , Kaivannaistoiminta 0, , , , , , , , , , Elintarviketeollisuus 0, , , , , , , , , , Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus 0, , , , , , , , , , Puutuoteteollisuus 0, , , , , , , , , , Paperiteollisuus 0, , , , , , , , , , Kustantaminen ja painaminen 0, , , , , , , , , , Polttoaineteollisuus 0, , , , , , , , , , Kemia-, kumi- ja muoviteollisuus 0, , , , , , , , ,0153 1, Lasin ja mineraalituotteiden valmistus 0, , , , , , , , ,0015 0, Metallien ja metallituotteiden valmistus 0, , , , , , , , , , Koneiden valmistus 0, , , , , , , , , , Sähköteknisten tuotteiden valmistus 0, , , , , , , , , , Kulkuneuvojen valmistus 0, , , , , , , , , , Muiden tuotteiden valmistus 0, , , , , , , , , , Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0, , , , , , , , , , Rakentaminen 0, , , , , , , , , , Kauppa 0, , , , , , , , , , Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0, , , , , , , , , , Kuljetus ja liikenne 0, , , , , , , , , , Rahoitustoiminta 0, , , , , , , , , , Yrityspalvelut 0, , , , , , , , , , Julkiset palvelut 0, , , , , , , , , , YHTEENSÄ 1, , , , , , , , , ,595831

24 Toimiala , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0001 0, , , , , , , , , , , , ,0035 0, , , ,0406 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , YHTEENSÄ 1, , , , , , , , , , , , , ,

25 25 LIITE 3. Peruspanosten käytön matriisi Toimiala A Tuontituotteet 0, , , , , , , , , , B Arvonlisävero 0, , , , , , , , , C Tuoteverot 0, , , , , , , , , , D Tuotetukipalkkiot -0, , , , , , , , ,00025 E Palkat ja palkkiot 0, , , , , , , , , , F Työnantajan sotu-maksut 0, , , , , , , , , , G Muut tuotantoverot miinus tukipalkkiot -0, , ,0057-0, ,0049-0, , , , ,00247 H Kiinteän pääoman kuluminen 0, , , , , , , , , , I Toimintaylijäämä 0, , , , , , , , , , K Kotimaisten tuotteiden käyttö yht. 0, , , , , , , , , ,357190

26 26 Toimiala A 0, , , , , , , , , , , , , , B 0, , , , , , , , , , , , , C 0, , , , , , , , , , , , , , D -0, , , , , ,0002-0, ,5E-05-0, ,9E-06-0, , E-05-0,00031 E 0, , , , , , , , , , , , , , F 0, , , , , , , , , , , , , ,13538 G -0, , , , , , , , , , , , , ,00099 H 0, , , , , , , , , , , , , , I 0, , , , , , , , , , , , , , K 0, , , , , , , , , , , , , ,296380

27 LIITE 4. Norjalaiselle lohelle muodostettu yksinkertaistettu panosrakenne 27 Toimiala Mk Panoskerroin Elintarviketeollisuus 2,0 0,045 Kauppa 2,0 0,045 Kuljetus 2,0 0,045 Kotimaisten tuotteiden käyttö yhteensä 6,1 0,136 Peruspanokset Tuontituotteet Arvonlisävero Tuoteverot TUOTETUKIPALKKIOT Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksu Muut tuotantoverot miinus tukipalkkiot Kiinteän pääoman kuluminen TOIMINTAYLIJÄÄMÄ/SEKATULO, NETTO 21, ,50 1,85-2,25 6,50 0,477 0,0005 0,0045-0, ,145 0,041-0, ,05 0,145 Tuotos perushintaan 45,0 1,0000

28 LIITE 5. Kaupan (tukku- ja vähittäiskauppa) toimialan panosrakenteella lasketut tuotanto- ja työllisyysvaikutukset norjalaiselle allaslohelle ja kotimaiselle kirjolohelle Toimiala Kaupan kertoimet Norjalainen allaslohi Kotimainen kirjolohi Panoskerroin Käänteinen Välitön Välillinen Kokonais- Työpaikat Välitön Välillinen Kokonaisvaikutus vaikutus htv Työpaikat htv 1 Maa- ja metsätalous 0, , , , ,82 8,73 34, , ,09 11,45 2 Kalanviljely 0,0001 0, ,5 34,43 51,93 0,1 22,95 45,15 68,1 0,13 3 Kaivannaistoiminta 0, , , ,25 0,46 61,97 419,65 481,62 0,6 4 Elintarviketeollisuus 0, , ,5 1567, ,73 3, , , ,69 4,36 5 Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus 0,0012 0, ,24 338,24 0,9 275,4 168,18 443,58 1,18 6 Puutuoteteollisuus 0, , ,75 523,08 615,83 0,85 121,64 685,99 807,62 1,11 7 Paperiteollisuus 0, , , , ,11 2, , , ,77 2,74 8 Kustantaminen ja painaminen 0, , ,5 1234, ,06 8, , , ,91 11,27 9 Polttoaineteollisuus 0, , ,5 777, ,21 0, , , ,49 0,59 10 Kemia-, kumi- ja muoviteollisuus 0, , , , ,96 4, ,6 2009, ,98 6,07 11 Lasin ja mineraalituotteiden valmistus 0, , ,75 377,48 729,23 1,22 461,3 495,03 956,33 1,6 12 Metallien ja metallituotteiden valmistus 0, , , , ,4 1,55 612, , ,39 2,03 13 Koneiden valmistus 0, , ,25 531,37 704,62 0,94 227,21 696,85 924,05 1,23 14 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 0, , ,5 1115, ,71 2, , , ,21 3,18 15 Kulkuneuvojen valmistus 0, , ,75 316,95 346,7 0,54 39,02 415,66 454,67 0,7 16 Muiden tuotteiden valmistus 0, , ,75 183,04 506,79 1,16 424,58 240,04 664,62 1,53 17 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0, , , ,22 3, , ,34 4,03 18 Rakentaminen 0,0013 0, ,5 2843, ,23 6,77 298, , ,7 8,88 19 Kauppa 0, , ,9 550, , , ,3 721,97 20 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0, , ,75 499, ,12 3,44 883,58 654, ,46 4,51 21 Kuljetus ja liikenne 0, , , , ,67 36, , , ,51 48,05 22 Rahoitustoiminta 0, , , ,66 6, , , ,58 8,24 23 Yrityspalvelut 0, , , ,66 16, , , ,61 21,52 24 Julkiset palvelut 0, , , ,58 33, , , ,27 44,18 YHTEENSÄ 0, , , ,6 540, , ,9 708,67 28