GISBLOOM LEVÄKUKINTOJEN ENNUSTEET, KUSTANNUSTEHOKAS HALLINTA JA SOSIAALINEN MEDIA VESISTÖALUEIDEN HOIDOSSA. Malliyksikkö.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GISBLOOM LEVÄKUKINTOJEN ENNUSTEET, KUSTANNUSTEHOKAS HALLINTA JA SOSIAALINEN MEDIA VESISTÖALUEIDEN HOIDOSSA. Malliyksikkö."

Transkriptio

1 GISBLOOM LEVÄKUKINTOJEN ENNUSTEET, KUSTANNUSTEHOKAS HALLINTA JA SOSIAALINEN MEDIA VESISTÖALUEIDEN HOIDOSSA TkT Olli Malve Malliyksikkö, Vesi SYKE Malliyksikkö Vesistömallijärjestelmä Hydrologiset ennusteet, varoitukset ja ilmastonmuutosarviot Hydrauliset mallit Huuhtoutumis-, järvi- ja meri- sekä habitaattimallit Sosio-ekonomiset kustannus-hyötymallit Tilastolliset suunnittelu- ja päätöksentekomallit ja -menetelmät Vesi Vesi Vesi Vesienhoito Vesienhoito Vesivarat Vesivarat Sisävedet Sisävedet Mallit SYKE tukee vesiensuojelua ja vesivarojen hallintaa monitieteisen tutkimustyöllä kokoamalla tietoa kehittämällä arviointityökaluja etsimällä kestäviä ratkaisuja vesihuoltoon ja vesirakentamiseen, hajakuormituksen vesiensuojeluun ja vesivarojen käyttöön. Vesi SYKEn organisaatio Luonto- Luontoympäristökeskuympäristö Pääjohtaja Pääjohtaja Johdon Johdon tuki tuki Esikunta Esikunta Kv. Kv. palvelut palvelut Viestintä Viestintä Hallinto-osasto Hallinto-osasto Ilmastonmuutoksen Ilmastonmuutoksen strateginen strateginen ohjelma ohjelma Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka Tieto Tieto SYKE seuraa ja arvioi vesivarojen vaihtelua pinta- ja pohjavesien tilaa. Meri Meri Kulutuksen Kulutuksen ja ja tuotannon tuotannon Laboratoriot Laboratoriot Kemikaalit Kemikaalit

2 GISBLOOM Life+ hakemus 2009 DEMONSTROIDAAN JA ARVIOIDAAN JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKELPOISUUTTA Havaintoihin ja erilaisiin malleihin pohjautuvat analyysit ja ennusteet leväkukinnoista Leväkukintojen ja vedenlaadun muutoksen sosioekonomisten vaikutusten arviointi ja kustannustehokas hallinta Nettipohjaisten informaatiotyökalujen ja karttapalvelujen tuottaminen osallistuvan suunnittelun tueksi ja olemassa olevan aineiston kokoamiseksi ja demonstroimiseksi. LISÄTÄÄN KANSALAISTEN, SIDOSRYHMIEN JA VIRANOMAISTEN YMMÄRRYSTÄ Leväkukinnoista ja niiden vasteista ravinnekuormitukselle ja maankäytön muutoksille Vesiensuojelutoimenpiteiden ja kunnostusmenetelmien kustannustehokkuudesta, vesiensuojelun kustannuksista ja hyödyistä paikallisesti ja valuma-aluetasolla Parantaa eri sidosryhmien valmiuksia osallistua ja ymmärtää vesistön tilaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden keskinäisiä tärkeyssuhteita TUOTETAAN Luotettavaa tietoa leväkukinnoista kansallisella ja paikallisella tasolla (Karttapalvelu) Ravinnekuormitus- ja maankäyttösuosituksia Vuorovaikutteisia tiedon keruu- ja jako-ohjelmia (järvi-wiki), joihin kansalaiset voivat tallentaa havaintojaan Paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kansalaisille, viranomaisille, sidosryhmille ja erilaisille verkostoille GISBLOOM TUKEE EU DIREKTIIVIEN TOTEUTUKSTA Vesipuitedirektiivi Nitraatti direktiivi Meri strategia Uimavesi direktiivi

3 GISBLOOM HANKKEEN TAVOITEET HANKE KOOSTUU 5:STÄ TYÖPAKETISTA 1. Koordinointi 2. Leväkukintojen seuranta, olemassa olevan aineiston kokoaminen, analysointi ja tiedottaminen Järvet Rannikkoalueet Valuma-alue kuormitus ja maankäyttö Kaukokartoitus ja automaattinen mittaustoiminta Interaktiivinen karttapalvelu, järviwiki ja tietojärjestelmä 3. Leväkukintavaste kuormitukselle ja maankäytölle sekä kustannustehokkaiden toimenpiteiden tunnistaminen Leväkukinta- ja kuormitusvasteet ja -ennusteet: LAKESTATELLR-malli, vesistömallijärjestelmä, tilastolliset mallit, estuaari- malli, hajakuormitusmallit, data assimilaatio, Vihma- malli Vedenlaadun paranemisen hyötyjen arviointi Toimenpiteiden kustannusten, kustannustehokkuuden ja toteutettavuuden arviointi: Kutova-, Virva- ja Vihma- malli 4. Demonstrointi ja evaluointi vesienhoitoalueilla ja paikallisissa hankkeissa LOSKarvianjoki LSULapuanjoki Hiidenvesi, Lohjanjärvi, Pohjanpitäjänlahti, Längden Vesijärvi, Pien Saimaa 5. Yhteenveto ja tiedonjakelu Verkkosivut, esitteet, kansalliset ja kansainväliset seminaarit, vesienhoitoalueiden työryhmät PROJEKTIKAAVIO GISBLOOM PROJEKTIN PARTNERIT SYKE (VTO, HYD, VES, GTO, VIE) Arbonaut Oy Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö, Vesijärvisäätiö LOS LSU Tvärminnen eläintieteellinen asema

4 GISBLOOM HANKKEEN HAASTEET Ilmaston muutoksen ja siihen sopeutumisen Verkostoituminen uusien partnereiden kanssa verkoston laajentaminen - uudet tuoreet näkökulmat MALLIN KÄYTTÖ HOIDON JA SEURANNAN SUUNNITTELUSSA Vesistöseurannan suunnittelu Ennusteiden virhe-varianssin minimointi Ennusteet Ennusteiden tarkentuminen Vesistöjen seuranta Malli Ennusteet Hoitotavoitteiden saavuttamisen testaaminen (2015) Hoitotoimien mitoitus 2008 Hoitotoimien tarkentaminen 6 vuoden välein Hoitotoimien toteutus ( ) Vesistöseuranta ja -tutkimus Vesistöalueiden hoito LakeStateLLR- malli Projektiryhmä: Olli Malve, Niina Kotamäki, Anita Pätynen, Kai Rasmus, Ninni Liukko, Timo Huttula, Hanna Arola Mallin kehitys LakeState- malli järven ravinne-, klorofylli- ja leväkukintaennusteiden tekemiseen ja tavoitekuormituksen laskentaan (Yhteistyö DUKE n ja HY:n yliopiston kanssa) LLR- käyttöliittymä vesistöalueiden hoidon suunnittelijoille Internet versio valmis, Malli asennettu ns. COHERENS-serverille Laajat helpit mallin käyttliittymässä Kaksi käyttäjäkoulusta v Englanninkeileinen versio EU-WISERhankkeessa

5 Tavoitekuormien laskeminen Tavoitekuormien laskeminen Hyvän ja tyydyttävän (HT) vedenlaadun luokkarajalle on määritetty järvityyppikohtaiset pitoisuusarvot *) Kokonaisfosforille (TotP, µgl) Kokonaistypelle (TotN, µgl) Klorofylli a:lle (Chla, µgl) Kasviplanktonbiomassalle (mgl) *) Suomen ympäristö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen LLR:llä voidaan laskea kokonaisfosforin ja -typen tavoitekuormat eri muuttujien HT luokkarajojen mukaan Esim. voidaan laskea millaisella järveen tulevalla kokonaisfosforikuormalla saavutetaan järven hyvää tilaa vastaava järviveden kokonaisfosforipitoisuus LLR etusivu Kuvaajasta näet miten hyvin mallin antamat arvot vastaavat järvessä havaittuja pitoisuuksia havaittu pitoisuus 90 %:n luottamusraja + mallilla laskettu ennuste Kuvaajista näet miten järven kokonaisfosforipitoisuus eri mallien mukaan muuttuu, kun järveen tuleva kokonaisfosfo-rin pintakuorma muuttuu. Vaakaviivat näyttävät järven eri tilojen luokkarajat kokonaisfosforipitoisuuksille. Tärkein on HyväTyydyttävä raja, jonka alapuolelle jäävät pitoisuudet ovat vesipuitedirektiivin vaatimusten mukaisia. Kuvaajista näet miten Chapran järvikohtaiseen aineistoon perustuvan mallin ennustama tavoitekuorma muuttuu eri ennustetodennäköisyyksillä Ohjelma laskee tavoitekuormalle kolmen eri mallin antamat ennusteet. Mallit perustuvat erilaisiin järviaineistoihin. Lisätietoja malleista saat

6 Kuvaajista näet, millaisilla kokonaisfosforin ja kokonaistypen pintakuormilla järviveden klorofylli a -pitoisuus saadaan alle HyväTyydyttävä -luokkarajan Klorofylli a-ennuste on laskettu Chapran mallia, jonka tarkemman kuvauksen löydät Prosenttiluvut tarkoittavat eri ennustetodennäköisyyksiä. Voidaan siis tarkastella, miten erilaiset ennustetodennäköisyydet vaikuttavat tavoitekuormiin Hertta-data Nuolet näyttävät mikä on mallin mukaan järven klorofylli a - pitoisuus kuormituksen nykytasolla. (Mallin antaman pitoisuuden ylittymismahdollisuus on 50 %.) Järvikohtaiset ja järvityyppikohtaiset ravinne-, klorofyllia a ja kasviplankton ennusteet ja tavoitekuormitukset Keskeinen LakeState-mallin kehitys- ja sovellus data Lehesjärvi Keskeinen LakeState-mallin sovelluskohde LLR:n tarvitseman kuormitusdatan arviointimenettelyn vertailut Näytteenotto jatkuu v LakeState- mallin testaamista ja hajakuormituksen havainnoinnin kehittämistä varten, satunnaistettu ajassa Lehesjärvi-Vähäjärvi pinta-ala 87 ha tilavuus 2,5*10 6 m 3 keskisyvyys 3,24 m viipymä ~38 vrk keskivirtaama 0,76 m 3 s

7 Lehesjärvi-Vähäjärvi Pieni humusjärvi (tyyppi 2, Ph) Tila tyydyttävä. TotP 44 µgl TotN 800 µgl a klorofylli 31,3 µgl (välttävä) Valuma-alue 98,51 km 2 Metsätalous ~71 % Maatalous ~15 % Järven lähiympäristö maatalousvoittoinen Järvisyys ~5,2 % Alueella 22 muuta järveä Julkaisuja E. Conrad Lamon III, Olli Malve, Olli-Pekka Pietilainen, Lake classification to enhance prediction of eutrophication endpoints in Finnish lakes, Environmental Modelling & Software, Volume 23, Issue 7, July pp doi: j.envsoft Malve, O Water quality prediction for river basin management. Doctoral dissertation. Helsinki University of Technology. Espoo, Finland. TKK-DISS ISBN URL: Malve, O., Laine, M., Haario, H., Kirkkala, T. and Sarvala, J Bayesian modelling of algae mass occurrences using adaptive MCMC methods with a lake water quality model. Environmental Modelling and Software, 22(7), pp DOI: j.envsoft Malve, O. and Qian, S Estimating nutrients and chlorophyll a relationships in Finnish Lakes. Environmental Science & Technology, 40(24),pp DOI: es061359b. Julkaisuja Pätynen, A Tavoitekuormien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa vesialueiden hoidossa. Gradu Jyväskylän yliopisto. Yhteenveto Internet-pohjainen käyttöliittymä YHAn käytössä Mallin tarvitsemien kuormitustietojen arviointi vertailuja tehty Järvien hajakuormituksen seurantaa kehitettävä, jotta saadaan tarkempia ennusteita ja tavoitekuormitusestimaatteja. LakeStateLLR mallin kehitystyö jatkuu GISBLOOM- ja WISER hankkeissa: kerätään kaikki mahdollinen havainto- ja kaukokartoitusaineisto GIS -pohjaiseen verkkopalveluun ja yhdistetään vesistömallijärjestelmään.

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Olli Malve SYKE h t t p : / / w w w. s y k e. f i / h a n k k e e t / g i s b l o o m GisBloom hanke 3-vuotinen LIFE+ hanke Noin 3 milj.

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS TUUSJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 274/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS SOMPASEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 268/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 25.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS ONKAMAANJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 279/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS ARRAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 263/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS MÄRKJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 257/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen

Lisätiedot

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS SANIJÄRVEN, ENÄJÄRVEN JA PALONSELÄN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 289/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SANIJÄRVI

Lisätiedot

LEVÄNET palvelukonsepti ja sen tuotteistaminen 3.2.2011. Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom (LIFE09 ENV/FI/000569)

LEVÄNET palvelukonsepti ja sen tuotteistaminen 3.2.2011. Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom (LIFE09 ENV/FI/000569) LEVÄNET palvelukonsepti ja sen tuotteistaminen 3.2.2011 Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom (LIFE09 ENV/FI/000569) www.environment.fi/syke/gisbloom Olli Malve SYKE, vesikeskus,

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE Maatalouden vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Tavoitekuormien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa vesialueiden hoidossa

Tavoitekuormien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa vesialueiden hoidossa Pro gradu tutkielma Tavoitekuormien määrittäminen vesipuitedirektiivin mukaisessa vesialueiden hoidossa Anita Pätynen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Hydrobiologia ja limnologia

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen

Lisätiedot

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 5.11.2013 1 (5) Vesikeskus LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013) 1.1 Ekologiset vaikutukset (sivu 10 Vesinetti-ohjeessa) Laskenta malleilla 1.2 Mallit Mallit ja skenaariot Mallit ja skenaariot -välilehdeltä

Lisätiedot

GisBloom-hanke. GisBloom. Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin EU LIFE+ Life 09 ENV/FI/000569

GisBloom-hanke. GisBloom. Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin EU LIFE+ Life 09 ENV/FI/000569 EU LIFE+ GisBloom Life 09 ENV/FI/000569 GisBloom-hanke Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin Reija Jokipii/SYKE Milla Popova/ SYKE Erika Várkonyi Matti Siivonen/Plugi.fi Reija Jokipii/SYKE Pentti Sormunen/Plugi.fi

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Vesiensuojelua vuodesta 1963 Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito Rannat kuntoon hanke, 13.11.2015, Kangaslahti Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT. Esityksen sisältö eli miten vesistökunnostushanke

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Tilaisuuden avaus Hiidenvesi-ilta 29.1.2013 OHJELMA Jaana Pönni, toiminnanjohtaja, Luvy ry Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset Sanna Helttunen, hankesuunnittelija, Hiidenveden kunnostus, Luvy ry

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...

Lisätiedot

Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan

Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan Toimivimmat mallityökalut vesistövaikutusten ja ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan SYKE: Sirkka Tattari, Markku Puustinen, Kati Martinmäki-Aulaskari, Elina Röman, Turo Hjerppe, Soile

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus

Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin

Lisätiedot

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11. Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM Vesiekosysteemien kestävä kunnostus ReEFFECT ja AQUADIGM Vesiekosysteemien kestävä hallinta edellyttää ihmistoiminnan vaikutusten kontrollointia Hoito Kunnostus ReEFFECT Virtavedet Björn Klöve, Oulun yliopisto

Lisätiedot

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Avoimen tieto luokkahuoneeseen Esimerkkejä avoimen ympäristötiedon hakemisesta. Ihan Pihalla & lähivedet kuntoon! luonnos 27.4.

Avoimen tieto luokkahuoneeseen Esimerkkejä avoimen ympäristötiedon hakemisesta. Ihan Pihalla & lähivedet kuntoon! luonnos 27.4. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Opas 2017 Avoimen tieto luokkahuoneeseen Esimerkkejä avoimen ympäristötiedon hakemisesta. Ihan Pihalla & lähivedet kuntoon! luonnos 27.4.2017 Silander Tämä teos on lisensoitu Creative

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Pätynen, Anita; Kotamäki, Niina; Rasmus, Kai; Malve, Olli;

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2

Lisätiedot

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke

Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hanke Tutkimusryhmä: Mika Marttunen ja Mikko Dufva Kati Martinmäki, Ilkka Sammalkorpi, Inese Huttunen, Markus Huttunen, Marjut Partanen-Hertell, Virpi Lehtoranta, Riku

Lisätiedot

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014 LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Tiivistelmä maksatushakemukseen Liite 1 Tiivistelmä maksatushakemukseen Projekti: Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka-MuHa) Projektin toteuttaja: Suomen ympäristökeskus/seppo Hellsten Raportointikausi:

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille

Lisätiedot

JÄTKÄNPUISTON UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI

JÄTKÄNPUISTON UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI JÄTKÄNPUISTON UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI STM:n asetus 177 / 2008, 8 ja liite IV. Uimarannan omistajan tai haltijan on yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa laadittava tämän asetuksen

Lisätiedot

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Saap. 22.2.2011 Dnro s65/2011 saap. 24.2.2011 Dnro s74/2011 SISÄLLYS

Saap. 22.2.2011 Dnro s65/2011 saap. 24.2.2011 Dnro s74/2011 SISÄLLYS O.Zacheus, THL UIMAVESIPROFIILI - 16.4.2010 Saap. 22.2.2011 Dnro s65/2011 saap. 24.2.2011 Dnro s74/2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja Kosteikot Tuusulanjärven alueella; esimerkkinä Mäyränoja Järvenpäätalo 10.10.2016 Mauri Pekkarinen, Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Tuusulanjärvi Pinta-ala 6,0 km 2 Keskisyvyys 3,2

Lisätiedot

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset

Lisätiedot

Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.

Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta ( ) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7. Hormajärven hoitotoimenpiteiden vaikutukset ja arvio järven tilasta (2016-17) Esityksen laatinut: Anna-Stiina Heiskanen (29.7.2017) Hormajärven huoltokirja 2012: Hoitotoimenpiteiden tavoitteet 2012-2016

Lisätiedot

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN

Lisätiedot

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu Ajanjakso 2006-2012 Fysikaalis-kemiallinen luokitus Biologisten muuttujien luokitus Vertailut osa-alueittain Etelä-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila

Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila 29.11. 2018 Hapetus on yleisesti käytetty kunnostusmenetelmä, jonka tarkoituksena on usein vähentää fosforivuota sedimentistä veteen ja alentaa

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla

Lisätiedot

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011

Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( ) Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi (2016 2019) Sari Väisänen, Markku Puustinen, Sirkka Tattari, Turo Hjerppe, Ahti Lepistö, Ilkka Sammalkorpi, Elina Röman,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 7.4.216 Juho Kotanen ja Antti Haapala Etelä-Savon ELY-keskus Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta 1. Järven ominaispiirteet Puulan Kotalahti (14.923.1.1_5) sijaitsee Mikkelin Otavan taajaman

Lisätiedot

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.

Lisätiedot