EIP:n toiminta Suomessa 2016
|
|
- Sofia Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EIP:n toiminta Suomessa 2016 Vuonna 2016 Euroopan investointipankki (EIP) rahoitti Suomessa 26 hanketta yhteensä 2,22 miljardilla eurolla. Lainasumma kasvoi edellisvuodesta 37 prosenttia (2015: 1,62 miljardia euroa) ja oli pankin kaikkien aikojen suurin maassamme. Viime vuonna pankki tuki etenkin nopeasti kasvavia ja innovatiivisia midcapyrityksiä, jotka ovat tärkeitä Suomen kilpailukyvylle. Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) saatu rahoitus auttoi luomaan uusia investointimahdollisuuksia ja paransi energiatehokkuutta. ESIR-rahasto on keskeinen osa Euroopan investointiohjelmaa. Lisää tukea innovatiivisille midcap-kasvuyrityksille EIP on tehostanut tukeaan nopeasti kasvaville midcap-yrityksille (pk-yrityksiä suuremmat keskisuuret yritykset, joilla on enintään työntekijää). Viime vuonna pankki myönsi lainoja seitsemälle suomalaiselle innovaatioyritykselle: AW-Energy, Canatu, Enevo, Frosmo, Mobidiag, NewIcon ja Valmet Automotive. Rahoitus mahdollisti yritysten kasvustrategian jatkamisen ja tarjosi vaihtoehdon oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle. Operaatioissa käytettiin InnovFin-rahoitustuotteita (EU Finance for Innovators) ja niihin saatiin myös Euroopan unionin tukea Horizon puiteohjelman rahoitusvälineistä. AW-Energy sai 10 miljoonan euron lainan aaltoenergiasta sähköä tuottavan WaveRoller-teknologian kaupallistamiseen. Canatun Carbon NanoBud -kalvojen ja kosketussensorien tuotannon kehittämistä ja tuotantokapasiteetin lisäämistä Suomessa rahoitettiin 12 miljoonalla eurolla. Investointi vauhditti yrityksen tuotteiden edelleen kaupallistamista ja auttoi sitä palvelemaan asiakkaitaan kuluttajaelektroniikan ja autoteollisuuden markkinoilla entistä paremmin. Enevoon investoitiin 15 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan yrityksen uraauurtavan sensoriteknologian ja pilvipohjaisen suunnitteluratkaisun laajamittaista tuotantoa sekä jatkotutkimusta ja -kehitystä jätehuollon ja kierrätyksen alalla. Teknologia perustuu suurten tietoaineistojen analysointiin, Tammikuu 2017 sivu 1 / 5
2 edistyneisiin reittisuunnittelun algoritmeihin ja älykkäisiin langattomiin antureihin, jotka keräävät tietoa jäteastioiden täyttymisestä. Sen avulla maailman kaupungit voivat järjestää ja optimoida jätteiden keruun tavalla, joka tuottaa huomattavia kustannussäästöjä, lisää kierrätysastetta ja auttaa suojelemaan ympäristöä. Frosmo sai 8,5 miljoonan euron rahoituksen kolmivuotiselle investointiohjelmalleen, jonka tavoitteena on kansainvälistyminen ja kuluttajille suunnatun verkkokaupan optimointiratkaisun tuotekehitys. Kansainvälistymisessä keskityttiin parhaiden kykyjen rekrytoimiseen myynnin ja markkinoinnin tehtäviin ennen kaikkea Euroopassa ja Aasiassa. Tuotekehityksen painopisteenä oli kehittää uusia ominaisuuksia, jotka edelleen lisäävät uraauurtavan FROSMO-ohjelmiston hyötyjä asiakkaille. Suomalainen molekyylidiagnostiikkayritys Mobidiag sai EIP:ltä 15 miljoonan euron lainan. InnovFinohjelman Infectious Disease Finance Facility -instrumentista myönnetty rahoitus auttaa yritystä saattamaan päätökseen Novodiag-tuotteensa hyväksynnän ja kaupallistamisen sekä laajentamaan sen tuotantoa kolmen seuraavan vuoden aikana. Novodiag-alusta on mukautuva, automatisoitu diagnostiikkaratkaisu pienille laboratorioille ja hajautetuille yksiköille. Sen tärkeimpiä etuja ovat manuaalisen työn väheneminen, helppokäyttöisyys ja luotettavat tulokset. NewIconille myönnettiin 8 miljoonan euron rahoitus lääkelogistiikan kehittämiseen ja innovointiin. Yrityksen uudet automaatioratkaisut helpottavat hoitohenkilökunnan työtä lääkehuollon jokaisessa vaiheessa apteekeissa ja sairaaloissa. Valmet Automotive sai 20 miljoonan euron lainan uusien tuotteiden, kuten avoautojen kattomekanismien, sekä niiden valmistusprosessien kehittämiseen. Lisäksi nykyaikaistettiin yrityksen IT-ympäristöä ja jakeluketjun hallintajärjestelmää niin, että ne tukevat uudistuneita tuotantoprosesseja. Uudistushankkeessa yritys pyrkii vähentämään raakaaineiden ja energian kulutusta sekä minimoimaan jätteiden synnyn ja päästöt. Näin yritys keskittyy ekologiseen kestävyyteen kaikissa toiminnoissaan. Euroopan investointiohjelma käyttöön Vuonna 2016 ESIR:n takaama rahoitus koostui Suomessa neljästä transaktiosta, joiden yhteissumma nousi lähes 370 miljoonaan euroon. ESIR:n tuella EIP rahoitti etenkin energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä investointeja sekä tuki lähes nollaenergiarakennusten (NZEB) rakentamista. Näihin kuului mm. YIT:n toteuttama Pasilan Triplan ensimmäinen vaihe sekä SATOn ja VVO:n asuntotuotantoa. Asuntosijoitusyhtiö SATOlle myönnettiin 150 miljoonan euron laina, jolla rakennetaan uusia lähes nollaenergiataloja (NZEB) kaupunkialueille sekä parannetaan nykyisten rakennusten energiatehokkuutta. Korjauskohteet tulevat täyttämään Suomen viranomaisten määrittämät energiatehokkuuden kustannusoptimoidut tasot. Hankkeen ansiosta rakennusten vuotuisen primaarienergiankulutuksen odotetaan pienenevän MWh, mikä vastaa noin 460,5 hiilidioksiditonnin päästövähennyksiä vuodessa. VVO-konserni sai 75 miljoonan euron rahoituksen NZEB-asuntorakentamisen investointiohjelmalleen. Ohjelmaan kuuluu noin asuntoa, joiden pinta-ala on yhteensä neliömetriä. Rakennuskohteita kaavaillaan pääkaupunkiseudulle, mutta myös muille kaupunkialueille kuten Tampereelle. Vuotuisen primaarienergiankulutuksen säästön odotetaan olevan MWh, mikä vastaa 18 prosentin vähennystä nykyisiin rakennusstandardeihin verrattuna. Hankkeen valmistuttua hiilidioksidipäästöjä säästyy 321,9 tonnia vuodessa. Tammikuu 2017 sivu 2 / 5
3 YIT:n Tripla-kauppakeskuksen rakennushanketta tuettiin 130 miljoonan euron lainalla. Lähes nollaenergiaperiaatteella toimivaan rakennukseen kuuluu liiketilojen lisäksi täysin uudistettu rautatieasema ja runsaasti pysäköintitilaa. Hanke käynnistää monen miljardin euron kaupunkikehityshankkeen Helsingin Pasilassa, joka on tällä hetkellä huomattava raideliikenteen keskus, mutta josta on vuoteen 2040 mennessä tarkoitus kehittää noin asukkaan asuinalue. Tripla on valmistuessaan liiketilojen lukumäärällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus ja samalla tärkeä henkilöliikenteen solmukohta. Ruotsin Bonnier AB:lle myönnetystä 100 miljoonan euron ESIR-lainasta, jolla tuetaan media-alan digitalisaatiota Pohjoismaissa, 14 miljoonaa euroa kohdistuu Suomeen. Rahoitus edistää uudenlaisia sisältöjä ja jakelualustoja koskevaa tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Lisäksi tarkoituksena on tukea Bonnierin siirtymistä digitaaliseen toimintamalliin niin kirja-, lehti-, televisio- kuin radioalallakin. EIP-ryhmään kuuluva, pk-yritysten riskirahoitukseen erikoistunut EIP:n tytäryhtiö Euroopan investointirahasto (EIR) sopi viime vuonna ESIR-rahaston tuella kahdesta transaktiosta, joiden yhteissumma oli 115 miljoonaa euroa. Näin ESIR-rahaston takaamat EIP-ryhmän sitoumukset Suomessa kasvoivat vuonna 2016 kuuteen operaatioon, yhteensä 485 miljoonaa euroa. Rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan Ilmastonmuutoksen vastaisten toimenpiteiden edistämisessä EU:n pankki keskittyi Suomessa vuonna 2016 energia- ja liikennehankkeisiin. Edellä mainittujen NZEB-rakennushankkeiden lisäksi ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista tukivat seuraavat energiasektorin hankkeet: Lahti Energialle myönnetty 75 miljoonan euron rahoitus tukee biomassalla toimivan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen käyttöönottoa Lahdessa. Uusi laitos korvaa vanhan Kymijärvi I - kivihiilivoimalan vuoteen 2019 mennessä ja toimii sertifioidulla sataprosenttisesti uusiutuvalla polttoaineella. Voimalan uudet ominaisuudet, kuten tiivistymislämmön talteenotto polttoaineesta sekä syntyvän tuhkan kierrätys takaisin metsään lannoitteena, vähentävät merkittävästi sen haitallisia päästöjä. 175 miljoonan euron lainalla rahoitettiin sähköä ja lämpöä tuottavan voimalaitoksen rakentamista Kilpilahden teollisuusalueelle. Valmistuttuaan voimalaitos tuottaa lämpöä samalla alueella toimivalle öljynjalostamolle ja petrokemian laitokselle. Uuden voimalan odotetaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla nykyisestä. Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) saama 100 miljoonan euron laina mahdollistaa Olkiluodon voimalan turvajärjestelmien uudistamisen, mikä varmistaa jatkossakin turvallisen energianlähteen merkittävälle osalle Suomen väestöstä. Hankkeen tavoitteena on parantaa kahden käynnissä olevan laitosyksikön (Olkiluoto 1 ja 2) turvallisuutta, luotettavuutta ja tuotantotehokkuutta. Siinä uusitaan nykyiset varavoimana toimivat dieselgeneraattorit, otetaan käyttöön uusi dieselyksikkö, vaihdetaan reaktorin sisäiset pumput ja niiden taajuusmuuttajat sekä asennetaan uusi varajärjestelmä jäähdytysveden syöttöön. Verkkoyhtiö Carunalle myönnetty 200 miljoonan euron laina tukee sähkönjakeluverkon uudistamista säänkestäväksi. Hanke parantaa Carunan sähkönjakelun toimintavarmuutta verkon maakaapeloinnilla, mikä edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kestävän liikenteen alalla EIP rahoitti useita hankkeita, joista voidaan mainita esimerkiksi seuraavat: Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) sai 180 miljoonan euron lainan uusien raitiovaunujen hankintaan, nykyisten raitiolinjojen laajennukseen ja koko raitiotieverkoston kunnostamiseen. Suuri osa rahoituksesta käytettiin ARTIC-raitiovaunuihin, jotka on erityisesti suunniteltu kestämään Helsingin vaativia talviolosuhteita. Tammikuu 2017 sivu 3 / 5
4 Finnlinesin 50 miljoonan euron lainalla rahoitettiin yrityksen ympäristöteknologista investointiohjelmaa, joka pienentää sen ympäristöjalanjälkeä huomattavasti. Ohjelmassa Finnlinesin 22 aluksen laivastoon asennetaan pakokaasun puhdistusjärjestelmät, joiden avulla EU:n uusi 0,1 prosentin rikkipäästörajoitus voidaan täyttää kustannustehokkaasti. Espoon Länsimetron toista vaihetta rahoitettiin 100 miljoonalla eurolla. Jatkettu metrorata on 7 kilometriä pitkä ja tuo viisi uutta asemaa Matinkylän ja Kivenlahden välille. Strategiset infrastruktuurit edelleen tärkeitä EIP on Suomessa myös tärkeä julkisen sektorin infrastruktuurihankkeiden rahoittaja. Vuonna 2016 se tuki liikenteen, koulujen ja terveydenhuollon uudistamista sekä kaupunkien kehitystä. Liikennesektorilla EIP rahoitti Helsinki-Vantaan lentoaseman laajentamista 230 miljoonalla eurolla. Lisääntyvä kapasiteetti hyödyttää sekä matkustajia että lentoyhtiöitä ja auttaa lentoasemaa säilyttämään hyvän kilpailuasemansa lentoliikenteen solmukohtana. Koulutusta EIP tuki 140 miljoonan euron lainalla, joka käytetään neljän esikoulun ja päiväkodin sekä kolmen peruskoulun rakentamiseen Espoossa. EIP:n tukemaan kaupungin uudistusohjelmaan kuuluu lisäksi kolmen peruskoulun tilojen laajennus sekä yhden peruskoulun ja yhden lukion kunnostus. Terveydenhuollon alalla EIP rahoitti Mikkelin keskussairaalan uudistamista ja laajentamista 55 miljoonalla eurolla. Uudistuksen yhteydessä terveys- ja sosiaalipalvelut keskitetään yhteen paikkaan, jossa alueen vähenevän mutta ikääntyvän väestön hoitotarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti. Vanhojen rakennusten modernisointi ja uudisrakentaminen edistää myös hygieniaa ja turvallisuutta. Lisäksi EIP myönsi toisen lainaerän (100 miljoonaa euroa) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) investointiohjelmalle, johon kuuluu rakennusten kunnostusta, uudistamista ja laajentamista sekä hoitovälinehankintoja vuosina Molemmat hankkeet tukevat samalla käynnissä olevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. EIP tuki myös Pohjois-Suomen kaupunkien kehitystä rahoittamalla infrastruktuurihankkeita Rovaniemellä ja Oulussa. Kumpikin kaupunki sai 100 miljoonan euron lainan, joka käytetään mm. liikenteen, koulutuksen, terveydenhuollon, lämmöntuotannon sekä jätteiden ja jäteveden käsittelyn investointeihin. Pienten ja keskisuurten yritysten tukena Pienten yritysten rahoitus on reaalitalouden kannalta ratkaisevaa ja siksi myös yksi EIP:n tärkeimmistä prioriteeteista. EIP antaa luottoja Suomessa toimiville pankeille, jotka lainaavat varat edelleen suomalaisille pk- ja midcap-yrityksille. Näin EIP auttaa lisäämään pienten, keskisuurten ja midcap-yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, mikä puolestaan tuo Suomeen talouskasvua ja työllisyyttä. Suomalaisten pk-yritysten saama tuki perustuu Suomen hallituksen ja EIR:n vuonna 2016 yhdessä käynnistämään pk-yritysten rahoitusohjelmaan. Ohjelman puitteissa odotetaan myönnettävän pkyrityksille noin 400 miljoonan euron uudet lainat edullisin ehdoin suomalaisten liikepankkien kautta. Suomi käyttää tähän EU-ohjelmaan 40 miljoonaa euroa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) varoista sekä valtion budjetista. Rahoitusta hankitaan lisäksi yksityisistä Tammikuu 2017 sivu 4 / 5
5 lähteistä riskinjakomekanismin avulla. EIP-ryhmän eli EIP:n ja EIR:n tuen lisäksi entistä useammat pkyritykset pääsevät osallisiksi myös muusta eurooppalaisesta rahoituksesta edullisin ehdoin, kuten alennetulla korolla ja väljemmin vakuusvaatimuksin. Vuonna 2016 EIP myönsi De Lage Landen -rahoitusyhtiölle 125 miljoonan euron lainan, josta 25 miljoonaa euroa käytetään suomalaisten pk-yritysten rahoitukseen. EIR allekirjoitti Suomeen kolme rahoitussopimusta, joiden yhteissumma oli 185 miljoonaa euroa. EIP tukee kaupallisen aaltoenergiateknologian kehitystä Innovatiivisen teknologian tukemiseen sitoutunut EIP rahoitti suomalaisen start-up-yrityksen, AW Energyn, aaltoenergiahanketta vuonna miljoonalla eurolla. Pankin rahoitus tukee ja vauhdittaa yrityksen kehittämän WaveRoller-teknologian kaupallistamista. Hanke oli ensimmäinen, jota rahoitettiin InnovFin-tuoteperheen energia-alan demonstraatiohankkeita edistävästä Energy Demonstration Project -välineestä. InnovFin on valikoima EIP-ryhmän rahoitustuotteita, joiden tarkoituksena on helpottaa innovaatioyritysten rahoituksen saantia. AW Energy on kehittänyt lähellä rantaa toimivan vedenalaisen laitteen, joka muuntaa aaltoenergiaa sähkövoimaksi. Yrityksen lippulaivatuote WaveRoller on vedenalainen aaltoenergiaa sähkövoimaksi muuntava laite, joka perustuu merenpohjaan lähelle rantaa asennettaviin saranoituihin paneeleihin. Rannikon sähköverkkoon kytkettävä voimala tuottaa sähköä aaltojen edestakaisesta liikkeestä. Vuonna 2012 yritys asensi kolme sähköverkkoon liitettyä 100 kilowatin demonstraatioyksikköä Portugaliin, lähelle Penichen kaupunkia. Paikallisyhteisön ja kunnallishallinnon vahva tuki oli tärkeää hankkeen onnistumiselle. Kaupungin edistyksellinen asenne onkin tuonut Penichen esiin yhtenä kiinnostavimmista aaltoenergian keskuksista, joka vetää puoleensa monia aaltovoiman kehittäjiä. EIP:n tuki auttoi yritystä etenemään määrätietoisesti kohti WaveRoller -teknologian kaupallistamista. Yritys on hankkinut kaupallisen johtoaseman kuudessa maassa, ja sillä on valmiudet myydä neljän seuraavan vuoden aikana yli 50 laiteyksikköä. Aaltoenergia on uusiutuvan energian suurin toistaiseksi hyödyntämättä oleva lähde koko maailmassa. Sen maailmanlaajuinen potentiaali on suurempi kuin Euroopan kaikkien nykyisten fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten kapasiteetti yhteensä. Lisätietoa EIP:n toiminnasta Suomessa: Yhteystiedot medialle: Alicja Chytla Puh: (+352) S-posti: Lehdistötoimisto Puh: (+352) Faksi: (+352) S-posti: Yhteystiedot: Euroopan investointipankki boulevard Konrad Adenauer L-2950 Luxembourg Info Puh: (+352) Faksi: (+352) S-posti: Tammikuu 2017 sivu 5 / 5
EIP:n toiminta Suomessa 2016
EIP:n toiminta Suomessa 2016 Vuonna 2016 Euroopan investointipankki (EIP) rahoitti Suomessa 26 hanketta yhteensä 2,22 miljardilla eurolla. Lainasumma kasvoi edellisvuodesta 37 prosenttia (2015: 1,62 miljardia
EIP:n toiminta Suomessa 2016
EIP:n toiminta Suomessa 2016 Vuonna 2016 Euroopan investointipankki (EIP) rahoitti Suomessa 26 hanketta yhteensä 2,22 miljardilla eurolla. Lainasumma kasvoi edellisvuodesta 37 prosenttia (2015: 1,62 miljardia
Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja.
EIP lyhyesti 2019 1 Euroopan investointipankki on Euroopan unionin rahoituslaitos. Se on maailman suurin ylikansallinen luotonantaja ja tärkein ilmastorahoittaja. Tuemme talouskasvua, luomme työpaikkoja
MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI
Euroopan investointiohjelma Tilannekatsaus Toukokuu 2018 MAAKOHTAINEN TIETOSIVU: SUOMI JUNCKERIN EUROOPAN INVESTOINTIOHJELMA SUOMESSA FI Suomessa Junckerin komission Euroopan investointiohjelmaan kuuluvan
Euroopan investointipankki lyhyesti
Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,
Euroopan investointipankki lyhyesti
Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin pankkina me tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta taloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin, jotka kohdistuvat
Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat. Elina Rainio
Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja muut EU -rahoituskanavat Elina Rainio 22.11.2017 Euroopan investointiohjelma Pilari 1 Pilari 2 Pilari 3 Euroopan strategisten investointien rahasto
ESIR:in hyödyntäminen Suomessa
ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja
Ideasta innovaatioksi - Euroopan yhteinen haaste
Ideasta innovaatioksi - Euroopan yhteinen haaste Eurooppalaiset rahoitusvälineet yritysten tukena Valtteri Vento Finnvera 29.8.2019 EU:n tukemat lainat, sijoitukset sekä takausjärjestelyt ovat yleistyneet
Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa. Jenni Timonen Kasvun karavaani, Kajaani
Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jenni Timonen Kasvun karavaani, Kajaani 16.5.2019 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnvera pähkinänkuoressa
Euroopan Investointiohjelma
Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys
Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)
Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi
Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR - Jatkoesitys Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö
Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR - Jatkoesitys 23.11.2016 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö ESIR - lyhyesti Euroopan investointiohjelma koostuu kolmesta osasta: 1. Investointirahasto
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto
Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan
NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille
NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö
Energiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))
TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen
TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta
LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus
9.1.2019 A8-0482/25 25 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Jäsenvaltioiden talous kaipaa pikaisesti sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta varten suunnattua julkista investointisuunnitelmaa,
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto
Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta 29.11.2017 Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto Yrityksen kehittämisavustus Myönnetään lähinnä pk-yrityksille kasvua, kansainvälistymistä,
Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
Euroopan investointiohjelma
Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN
Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Kokkola Port Tower
Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 17.06.2016 Kokkola Port Tower Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan
OP Kymenlaakso. Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola
OP Kymenlaakso Pankinjohtaja, yritysasiakkuudetmatti Arola 4.4.2017 OP lyhyesti Noin 1,7 miljoonaa omistaja-asiakasta Noin 170 osuuspankkia Hyperpaikallinen digitaalinen finanssiryhmä Asiakkaidensa omistama
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON
Valtiovarainvaliokunta
Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi
Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa
Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja
Euroopan Investointiohjelma. Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto
Euroopan Investointiohjelma Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto 12.4.2016 Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa
ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta
1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS
Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä Erkki Väisänen/Tekes TETS 3.5.2017 MIKÄ? Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät:
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo
Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Aura 21.10.2016 Jyrki Isotalo 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 Finnvera pähkinänkuoressa
Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj
Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj OP Sisältö 1. Talouden näkymiä 2. Pankkirahoituksen pääperiaatteet / Mihin kiinnitetään huomiota 3. Vakuudet 4. Esimerkkejä 5. Kiitos - 6 5 4 3 2 1 0 1 Lähde:
Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto
Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti 1.11.2017 Risto Huhta-Koivisto Miksi Valtava kasvun mahdollisuus, luonnonvarojen säästö ja päästöjen väheneminen Kasvun mahdollisuus
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet
Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä
Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE
Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE Environmental Impact Bond (EIB) VAIKUTTAVUUSINVESTOINTI: Osta tuloksia, älä tekniikkaa jolla oletat
Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)
Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur) HUSin tutkimusrahoitus - osana potilaskohtaista kuntalaskutusta 28 000 000 70 000 000 TKI-rahoitus
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja
LIITE. asiakirjaan. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. InvestEU-ohjelman perustamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.6.2018 COM(2018) 439 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta {SEC(2018) 293 final} - {SWD(2018)
Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla
Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1
UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
Energian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen
Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 26.11.2018 Kestävää kasvua
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015
Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä
Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
Riittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes
Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes 8.11.2017 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö
Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-
Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?
Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus Osastopäällikkö Ilona Lundström 17.3.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030
Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
OHITUSKAISTA. Rovaniemeltä MAAILMALLE Suvi Sundquist Senior Director, Business Finland OHJELMA
OHJELMA 13.00 Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Suvi Sundquist, Senior Director Keynote Business Finlandin ulkomaanverkostosta; Norjan mahdollisuudet ja Business Finlandin palvelut, Jukka Suokas,
Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp
Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijalausunto Mikael Hildén, Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunta,
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
Tekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA
Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
Solnet Green Energy Oy
Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016
Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan
Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/3. Tarkistus. Sven Giegold, Jordi Solé, Tilly Metz, Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta
10.1.2019 A8-0482/3 3 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) InvestEU-ohjelman olisi voimaannutettava kansalaisia ja yhteisöjä, jotka haluavat investoida kestävämpään, hiilivapaaseen yhteiskuntaan, energiakäänne
Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?
Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin
Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)
Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry
MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia 26.4.2017 Maarit Lindström Metsäteollisuus ry Asuminen tekoäly kaupungistuminen Robotiikka Digitalisaatio Väestön ikääntyminen
Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin
Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme
Tavoitteet ja toimenpiteet
Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet vuodelle 2013 Spondan kiinteistöjen ympäristökuormitus Suomessa: Sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja veden vertailukelpoinen laskee Suomen kiinteistöissä Mittarointistrategian
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?
Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN
Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen 1 Tuettava toiminta: tuetaan uusien vähähiilisyyttä
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM
Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS