KANALAHANKE MYNÄMÄELLE

Transkriptio

1 KANALAHANKE MYNÄMÄELLE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Heinäkuu 2009 Watrec Oy Wahreninkatu FORSSA

2 KANALAHANKE MYNÄMÄELLE Etusivun kuvat: Watrec Oy Karttakuvat: Suomen ympäristökeskus: Hertta-tietokanta, Watrec Oy:n sopimusnro: SYKE/TK-H191/06 ja Oiva-tietokanta Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA VUOROVAIKUTUS HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTAHOT YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET ARVIOINTIMENETTELYN JA SIIHEN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Yleisötilaisuus Mynämäellä YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YHTEENVETO ESITETYISTÄ MIELIPITEISTÄ VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN YVA-PROSESSISSA SELOSTUSVAIHEESSA TEHDYT MUUTOKSET SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS HANKKEEN JA YVA-MENETTELYN TAVOITE ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN HANKKEEN KOKONAISKUVAUS NYKYINEN TOIMINTA Tuotanto ja kapasiteetti Tekniset ratkaisut ja ruokinta Energian ja veden käyttö Lannan varastointi ja käyttö Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen UUDEN KANALAHANKKEEN KUVAUS Tuotanto ja kapasiteetti Tekniset ratkaisut ja ruokinta Energian ja veden käyttö Lannan varastointi ja käyttö Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen MAANKÄYTTÖTARVE SEKÄ ETÄISYYDET HÄIRIINTYVIIN KOHTEISIIN HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTTAMISAIKATAULU LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Haisevat yhdisteet Vaikutukset alueen väestöön ja elinkeinorakenteeseen Terveysvaikutukset

3 Kaasut Pölyäminen Asukaskyselyn tulokset Vaikutukset vesihuoltoon Liikennemäärät ja liikenteen päästöt Arvio hankkeen vaikutuksista tienpitoon ja liikenneturvallisuuteen Liikenteen pakokaasupäästöt Arvio hankkeen meluvaikutuksista Vaikutus lannan varastointikapasiteettiin ja peltojen ravinnetaseisiin VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN, POHJAVETEEN JA PINTAVETEEN Vaikutukset maaperään Vaikutukset vesistöihin Vaikutukset pohjavesiin VAIKUTUKSET LÄHIALUEEN KAIVOVESIIN ARVIO BIOKAASULAITOKSEN JA KOMPOSTOINNIN LOPPUTUOTTEIDEN LANNOITEKÄYTÖN MAAPERÄ- JA VESISTÖVAIKUTUKSISTA VAIKUTUKSET ILMASTOON, LUONTOON JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN Ammoniakkipäästöt Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Luontovaikutukset VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAISEMAAN JA MAANKÄYTTÖÖN Kaavoitustilanne Muinaishistorialliset kohteet hankealueella Maisemavaikutukset RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET JA KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSIEN MAHDOLLISUUDESTA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA ARVIO TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT TOIMINNAN VAIKUTUSTEN SEURANTA JA RAPORTOINTI LÄHTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Palolaisten kylään Mynämäelle on suunniteltu rakennettavan kanan pienryhmäkanala, johon liittyen on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Juhani Laaksonen (perustettavan osakeyhtiön lukuun) on käynnistänyt suunnittelun kanalakapasiteetin kasvattamiseksi, jotta yritystoiminnan kannattavuus pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. YVA:ssa tarkastellaan kahta eri sijoituspaikkavaihtoehtoa kanan pienryhmäkanalalle sekä nykyisen kanan häkkikanalan saneeraamista ja laajentamista yksilön monikerroslattiakanalaksi. Pienryhmäkanalavaihtoehdoissa selvitetään eri lannankäsittelymahdollisuuksia. Ns. nollavaihtoehtona on, että hankkeita ei toteuteta, vaan toimintaa jatketaan nykykapasiteetilla. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Arviointiprosessia on mahdollista kommentoida sen eri vaiheissa järjestettävissä tiedotus- ja yleisötilaisuuksissa. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät asiakirjat ovat kansalaisten nähtävillä arviointiprosessin aikana. Tässä YVA-selostuksessa esitetään arvioidut ympäristövaikutukset. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolien näkemyksistä hankkeeseen. YVAmenettelyssä ei tehdä lupapäätöksiä. YVA-menettelyn koordinaattorina toimii toimialapäällikkö Mika Manninen Watrec Oy:stä ja yhteysviranomaisena Lounais-Suomen ympäristökeskus, jossa asiaa ovat hoitaneet ylitarkastajat Seija Savo ja Elvi Hakila. YVA-menettely on ympäristölupaprosessia edeltävä vaihe, jonka arvioidaan päättyvän marraskuussa Hankkeen suunnittelussa otetaan huomioon YVA-menettelyssä saatava informaatio. Hankkeesta ja YVA-menettelystä vastaa Juhani Laaksonen (perustettavan osakeyhtiön lukuun). Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan seuraaville toteutusvaihtoehdoille: VE0 Nykyinen kanan kanala (kiinteistötunnus ) VE0+ Nykyisen kanalan laajentaminen kanan kanalaksi (sama kiinteistö) VE1 Uusi kanan kanala peltoaukean pohjoisreunaan (sama kiinteistö), lannankäsittelyssä eri vaihtoehtoja VE2 Uusi kanan kanala metsänreunaan (sama kiinteistö), lannankäsittelyssä eri vaihtoehtoja 4

5 YVA-menettelyssä arvioitiin seuraavat ympäristövaikutukset: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan - Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen Lisäksi arvioitiin hankkeen mukaiseen toimintaan liittyvät riskit ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuus. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu ensisijaisesti seuraaviin menetelmiin: o Ympäristön nykytilan selvityksiin ja arvioihin o Laskennallisiin energia- ja päästöskenaarioihin o Hajun leviämisen matemaattiseen mallintamiseen o Toiminnassa olevien vastaavien laitosten mittaus- ja tilastointitietojen hyödyntämiseen o Asukaskyselyyn o Asiantuntijoiden vaikutusarvioihin o Kirjallisuusselvityksiin o Tiedotustilaisuudessa saatuihin tietoihin ja niiden analysointiin o YVA-menettelyn aikana annetuista lausunnoista ja mielipiteistä saatuun informaatioon Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi kartoitettiin ympäristön herkkiä ja häiriintyviä luontokohteita noin kahdeksan kilometrin säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Lähin asutus ja vapaa-ajan asutus selvitettiin noin kilometrin säteellä kustakin vaihtoehdosta. Hankkeen suorien vaikutusten, kuten hajuvaikutusten oletettiin rajautuvan hankkeen välittömään ympäristöön, noin 1-2 km säteelle hankkeen sijoituspaikalta. Lisäksi liikennevaikutusten arvioitiin kohdistuvan pääasiassa liikennöintireitin varren asutukseen Palolaistentiellä. Yleisellä tasolla hankkeella arvioitiin olevan vaikutuksia mm. energian käyttöön, kasvihuonekaasupäästöihin ja työllisyyteen. Näitä tarkasteltiin yleisesti ilman maantieteellistä rajausta. Eri toteuttamisvaihtoehtoja vertailemalla saatiin tietoa vaihtoehtojen vaikutuksista erityisesti liikennemääriin, hajupäästöihin, ammoniakkipäästöihin, kasvihuonekaasupäästöihin ja työllisyysvaikutuksiin. Yleisötilaisuuden ja asukaskyselyn avulla saatiin arvokasta tietoa lähialueen asukkaiden tärkeiksi kokemista asioista. Arvioinnin perusteella mikään laajennusvaihtoehto ei osoittautunut toteuttamiskelvottomaksi. Kokonaisuuden kannalta paras hankevaihtoehto on VE2. 5

6 Suoria haitallisia terveysvaikutuksia lähialueen asukkaisiin ei arvioitu olevan millään vaihtoehdolla. Asukaskyselyn perusteella nykyvaihtoehdon VE0 jatkuminen sai eniten kannatusta ja eniten kritiikkiä sai osakseen vaihtoehto VE1. Vaihtoehtoon VE2 suhtauduttiin laajennusvaihtoehdoista positiivisimmin. Kärpästen torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminnanharjoittaja sitoutuu suorittamaan kärpästen torjuntaa kahden viikon välein ja tarvittaessa useammin. Toiminnanharjoittaja ottaa käyttöönsä naapuripalautejärjestelmän, jonka avulla pyritään nopeasti reagoimaan mahdolliseen kärpäsongelmaan. Matemaattisen hajumallinnuksen perusteella epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa hajuvaikutukset leviävät vaihtoehdossa VE0+ Palolaisten kylän alueelle, suurimmilla lähtöarvoilla jopa häiritsevinä. Riippuen käytettävistä lähtöarvoista myös vaihtoehdon VE1 hajuvaikutukset leviävät epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa lähiasutuksen alueelle, mutta eivät häiritsevinä. Vaihtoehdosta VE2 ei matemaattisen hajumallinnuksen perusteella aiheudu hajuhaittaa lähiasutukselle. Kaikissa vaihtoehdoissa voi aiheutua hajua Palolaistentielle, epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa häiritsevinä pitoisuuksina. Vaihtoehdon VE2 arvioitiin hajupäästöjen leviämisen kannalta olevan paras ja vaihtoehdon VE0+ haastavin. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 arvioitiin ammoniakkipäästömäärän olevan suurimmalla kertoimella niin merkittävä, että kanalan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsät voivat kärsiä puustovaurioita. Muissa tapauksissa ammoniakkipäästön vaikutus arvioidaan niin pieneksi, että positiiviset ja negatiiviset vaikutukset metsiin ja muuhun ekosysteemiin jäävät vähäisiksi. Liikennemäärät lisääntyvät merkittävimmin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ja vähiten vaihtoehdossa VE0+. Liikenteen määrä lisääntyy merkittävimmin Palolaistentiellä, jonka välittömässä läheisyydessä on asutusta. Erityisesti lannanlevitysaikaan (35 vrk/v) liikenteen lisäys on merkittävä. Mikäli lanta kuljetetaan käsiteltäväksi biokaasulaitoksessa, jakaantuu liikenne ympäri vuoden tasaisemmin. Eniten liikenteen päästöjä aiheutuu vaihtoehtojen VE1 ja VE2 toteuttamisesta, mutta päästöt eivät ole merkittäviä. Toiminta ei missään vaihtoehdossa aiheuta pysyvää meluhaittaa lähimmälle asutukselle. Melun määrä lisääntyy raskaan liikenteen lisääntymisen takia. Normaalista rakentamistoiminnasta aiheutuu väliaikaista melua. Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä paikallisesti vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 ja melko merkittäviä vaihtoehdossa VE0+. Suorat ja välilliset toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset ovat melko merkittäviä. Rakentaminen kestää kaikissa vaihtoehdoissa noin seitsemän kuukautta ja siitä aiheutuu normaalista rakennustoiminnasta johtuvia haittavaikutuksia, jotka arvioitiin lievästi negatiivisiksi vaihtoehdoissa VE0+ ja VE1 sekä merkityksettömiksi vaihtoehdossa VE2. 6

7 Merkittäviä vesistö- ja suoria maaperävaikutuksia ei arvioitu olevan millään vaihtoehdolla. Lannan lannoitevaikutukset ja samalla mineraalilannoitteiden korvaamisesta aiheutuvat ympäristöhyödyt arvioitiin merkittävimmiksi vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Kaikkien vaihtoehtojen hiilidioksiditase arvioitiin positiiviseksi, joten ne vaikuttavat myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hyödyntämällä lanta peltolannoituksessa vähennetään mineraalilannoitetuotannon hiilidioksidipäästöjä. Positiivisin ilmastovaikutus on vaihtoehdoilla VE1 ja VE2. Mynämäen kunnan vesihuoltoon ei arvioitu millään vaihtoehdolla olevan merkittäviä vaikutuksia. Myöskään maankäyttöön ei vaihtoehdoilla arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia. Hankevaihtoehtojen läheisyydessä ei sijaitse tärkeitä luontokohteita, eikä toimintojen laajennuksella arvioida olevan haitallisia luontovaikutuksia. Maisemavaikutuksiltaan merkittävimmäksi arvioitiin vaihtoehto VE1 ja parhaaksi vaihtoehto VE2. Ympäristöriskien ja onnettomuuksien mahdollisuus kasvaa hieman, koska eläinmäärät lisääntyvät. Toisaalta riskeihin tullaan laajennuksen yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota, joten kokonaisriskin ei arvioida huomattavasti kohoavan. 7

8 1. JOHDANTO Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Mynämäen kuntaan Palolaisten kylään kanan pienryhmäkanala, joka takaa riittävän volyymin kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja elinkeinonharjoittamisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Nykyisin toiminnanharjoittajalla on kanan kanala. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) (myöhemmin YVA-asetus) 2. luvun 6 mukaan hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (myöhemmin YVA-menettely). Suomessa ei aikaisemmin ole suoritettu kanatalouden YVA-menettelyä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely koostuu kokonaisuutena kahdesta eri osasta, arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta. Tässä dokumentissa on kuvattu arviointiselostus, jossa esitetään yhtenäinen selostus ympäristövaikutusten arviointityön tuloksista. Arviointiselostus on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen arviointiohjelmasta antaman lausunnon jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin tarkoituksena on tuottaa tietoa ympäristöasioiden suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi arviointiprosessia on mahdollista kommentoida sen eri vaiheissa järjestettävissä tiedotus- ja yleisötilaisuuksissa. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät asiakirjat ovat myös kansalaisten nähtävillä arviointiprosessin aikana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 2. luvun 6 :n kohdan 1 a perusteella hankkeelle suoritetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (myöhemmin YVA-menettely) eläinmäärän ollessa yli kanaa. Tässä dokumentissa on kuvattu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) (myöhemmin YVA-laki) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus. 8

9 2. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA VUOROVAIKUTUS 2.1. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTAHOT Hankkeesta ja sen YVA-menettelystä vastaa Juhani Laaksonen perustettavan osakeyhtiön lukuun. Watrec Oy on saanut toimeksiannon hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin järjestämisestä, YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen laadinnasta, sekä tarvittavien selvitysten ja tutkimusten sekä tiedottamisen koordinoinnista. YVA-menettelyn eri osapuolten yhteystiedot: HANKKEESTA VASTAAVA: Juhani Laaksonen (perustettavan osakeyhtiön lukuun) Palolaistentie 181, MYNÄMÄKI Sähköposti: Puhelin: KONSULTTI: Watrec Oy Wahreninkatu 11, FORSSA YVA-yhteyshenkilö: Toimialapäällikkö Mika Manninen Sähköposti: Puhelin: (03) YHTEYSVIRANOMAINEN: Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2, PL 47, TURKU Yhteysviranomainen: Ylitarkastaja, Seija Savo Sähköposti: Puhelin: YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolten näkemyksistä hankkeeseen. Lisäksi YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen suunnittelua ja johtamista varten. YVA-menettelyn periaatteellinen kulku on esitetty kuvassa

10 Kuva 2.1. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin pääkohdat ja prosessin kulku. YVA-menettelyn avulla varmistetaan, että arvioitavan hankkeen ympäristövaikutukset tunnetaan. Lisäksi menettelyn yhteydessä järjestettävillä julkisilla kuulemistilaisuuksilla annetaan eri sidosryhmille mahdollisuus tuoda hankkeeseen liittyvät näkemykset esille. YVA-menettelyyn ei sisälly päätösten teko, vaan tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi. Varsinaista ympäristölupaprosessia voidaan valmistella jo YVA-menettelyn aikana, mutta YVA-lain 13 mukaan ympäristölupapäätöksiä voidaan tehdä vasta, kun koko YVA-menettelyn aineisto on viranomaisen käytettävissä ja YVA-menettely on kokonaisuudessaan suoritettu. YVA-arviointiohjelmassa esitettiin puitteet, aikataulu ja rajaukset varsinaiselle ympäristövaikutusten arviointityölle, jonka tulokset kuvataan tässä arviointiselostuksessa. Yhteysviranomainen antoi lausunnon arviointiohjelmasta, jossa esitettiin muutos-ehdotukset ja täydennystarpeet selostuksen sisällön täydentämiseksi. Lausunnon pohjalta tehtiin ympäristövaikutusten arviointityö ja laadittiin tämä arviointiselostus. YVA-menettelyn aikana hankkeesta vastaavat tahot saavat tietoa arviointiohjelman ja viranomaislausunnon pohjalta tehtävistä tutkimuksista ja selvityksistä, sekä eri 10

11 sidosryhmien kannanotoista ja lausunnoista. Tämä tieto on toiminnanharjoittajien käytettävissä jo YVA-prosessin aikana ja näin ollen vaikuttaa toiminnanharjoittajien laajennushankkeiden suunnitteluun ja hankkeen ympäristölupahakemuksen valmisteluun. YVA-menettelyn arvioitu aikataulu on esitetty kuvassa 2.2. joulukuu 2009 marraskuu 2009 lokakuu 2009 syyskuu 2009 elokuu 2009 heinäkuu 2009 kesäkuu 2009 toukokuu 2009 huhtikuu 2009 maaliskuu 2009 helmikuu 2009 tammikuu 2009 joulukuu 2008 marraskuu 2008 lokakuu 2008 syyskuu 2008 Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma nähtävänä Tiedotustilaisuudet Yhteysviranomaisen lausunto Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus nähtävänä Yhteysviranomaisen lausunto Kuva 2.2 Hankkeen YVA-menettelyn ohjeellinen aikataulu ARVIOINTIMENETTELYN JA SIIHEN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa virallisesti, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelman valmistelu aloitettiin syyskuussa 2008 yhteistyössä hankkeesta vastaavien ja Watrec Oy:n kanssa. YVA-menettelyn tavoitteista ja rajauksista keskusteltiin ympäristökeskuksen edustajan kanssa järjestetyssä palaverissa Arviointiohjelma toimitettiin Lounais- Suomen ympäristökeskukseen kuulutettavaksi Yhteysviranomainen huolehti arviointiohjelman ja myöhemmin arviointiselostuksen tiedottamisesta kuuluttamalla, asettamalla nähtäville ja lähettämällä kopiot viranomaisille. Ohjelmasta voi esittää kirjalliset mielipiteensä yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna ajanjaksona. Arviointiohjelman kuulutusaika oli , jonka ajan se oli nähtävillä Mynämäen kunnanvirastossa ja pääkirjastossa. Arviointiohjelmaan voi tutustua myös Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kotisivulla osoitteessa Arviointiohjelmasta annettiin määräaikaan mennessä kuusi lausuntoa ja seitsemän mielipidettä. Yhteenveto lausunnon- ja mielipiteiden antajista on esitetty taulukossa

12 Taulukko 2.1 Yhteenveto lausunnon- ja mielipiteidenantajista. Lausunto Lausunto annettu Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Ei lausuntoa Lounais-Suomen metsäkeskus, Pori Ei lausuntoa Länsi-Suomen lääninhallitus Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ei lausuntoa Museovirasto Mynämäen kunta Turun museokeskus/varsinais-suomen maakuntamuseo Turun tiepiiri Ei lausuntoa Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen TE-keskus Mielipide Mielipide saapunut Mielipiteen antaja Mielipiteen antaja Mielipiteen antaja Mielipiteen antaja Mielipiteen antaja Mielipiteen antaja Mielipiteen antaja Sekä arviointiohjelman että -selostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään julkiset yleisötilaisuudet, joissa erityisesti hankkeen lähialueen asukkaille, sekä muille hankkeesta kiinnostuneille jaetaan tietoa hankkeesta ja annetaan mahdollisuus henkilökohtaisten näkemysten esille tuomiseen ja YVA-menettelyyn osallistumiseen. Ohjelmavaiheen yleisötilaisuudesta ilmoitettiin Vakka-Suomen Sanomissa kuulutuksen yhteydessä. Alueen asukkaille, noin 1 km säteellä hankkeesta, lähettiin kutsut lisäksi kirjeitse. Ohjelmavaiheessa hankkeesta järjestettiin tiedotus- ja yleisötilaisuus Mynämäellä kahvila-ravintola Tuomaksen Tuvassa Yhteenveto ohjelmavaiheen tiedotustilaisuudesta on esitetty seuraavassa kappaleessa Selostusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiprosessin tulosten esittelemiseksi. Lähialueen asukkaat kutsutaan kirjeitse tilaisuuteen Yleisötilaisuus Mynämäellä YVA-ohjelman kuulutuksen jälkeen järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin hanke sekä sen ympäristövaikutusten arviointia. Tilaisuudesta oli tiedotettu YVA-ohjelman kuulutuksen yhteydessä. 12

13 Yleisötilaisuuden keskustelussa nousi esille erityisesti hajuun ja kärpäsiin liittyneet ongelmat. Liikennemäärien lisääntyminen herätti huolestuneisuutta. Alla on poimintoja vilkkaasta keskustelusta (Y= yleisö, TH = toiminnanharjoittaja, K = konsultti): 1) Y: Kärpäsistä ollut jatkuvaa haittaa. TH: Vaatii tunnollista kärpästen torjuntaa. 2) Y: Jääkö lanta biokaasulaitokseen, jos se kuljetetaan sinne? K: Peltolevitykseen. 3) Y: Haju- ja kärpäshaitat eivät välttämättä vähene uudessa kanalassa, toisin kuin esityksessä ja ohjelmassa lukee. K: Haju- ja kärpäshaitat vähenevät todennäköisesti, jos lanta pelletöidään tai kuivataan verrattuna siihen, ettei lantaa käsitellä laisinkaan. TH: Arvio tehty laitetoimittajan antamien tietojen perusteella. 4) Y: Ei biokaasulaitos pysty välttämättä vastaanottamaan kananlantaa. K: Neuvotteluja biokaasulaitoksen kanssa on käyty. 5) Y: Missä esitettyjä lannankäsittelymenetelmiä on käytössä? TH: Keski-Euroopassa. 6) Y: Kuinka paljon liikennettä hanke aiheuttaa? K: Liikennemäärät selvitetään YVA-selostusvaiheessa. 7) Y: Eikö lanta ole kestävän kehityksen mukainen lannoite, eikä tarvitse ostaa Yaran lannoitteita. 8) Y: Lisääntyäkseen kärpänen tarvitsee kosteutta, nykyiseen kanalaan tulee lannan kuivaus. 9) Y: Hankkeesta aiheutuu suuret määrät lantaa, josta aiheutuu paljon liikennettä. 10) Y: Suunnitelmat eivät ole maatalousmittakaavaa vaan teollisuutta, haju yms. ympäristövaikutukset lisääntyvät, Mynämäki hiilineutraali kunta, eikä hanke sovi siihen tarkoitukseen, esim. luomu olisi hyvä vaihtoehto, raadon hävitys (päättömiä kanoja juossut pihalla), kuka tarvitsee kanan kanalaa? K: Uusi kanala on energiatehokkaampi, joten siinä mielessä hanke tukee hiilineutraaliutta. 11) Y: Huittisissa ollut tuottajien palaveri, jo nyt ylituotantoa kananmunatuotannossa. 12) Y: Onko siipikarjan terveydellinen aspekti otettu huomioon (esim. lintuinfluenssa)? K: Ympäristökeskus on pyytänyt Eviralta lausunnon. 13) Y: Mitä hanke vaatii lisää yhteiskunnalta? TH: Vettä tarvitaan, uusi putkilinja tullut ja se riittää, jätevesiliittymä ei välttämättä toteudu, koska niin vähän tulee jätevettä. 14) Y: Mihin maahan munat menevät? TH: Valtakunnalliseen jakeluun, jatkosta ei tiedä kun EU:ssa ollaan. 15) Y: Kuinka paljon yhtiökumppanit tuottavat munia? 13

14 TH: Munax Oy pakkaa noin 15 % Suomen n. 50 milj. kg:n tuotannosta. 16) Y: EU:n vaikutus, sisäinen kilpailu syö kannattavuutta. 17) Y: Uhrataanko Palolaisten kylä maailman munatuotannolle? 18) Y: Investointi- ja työllisyysvaikutukset? TH: Neuvottelut käynnissä laitetoimittajien kanssa. Kanala työllistää 1-2 henkeä. Lantaa tullaan kuljettamaan myös muualle kuin Mynämäen alueelle. 19) Y: Mitä vanhalle kanalalle tapahtuu, jos uusi rakennetaan? TH: Nykyistä kanalaa laajennetaan, jollei uutta kanalaa tule. Jos uusi toteutuu, niin vanha kanala joko kokonaan pois kanalatoiminnasta tai poikastuotantoon. 20) Y: Välilliset työllisyysvaikutukset, jos työttömäksi jää enemmän työllistävistä kanaloista työtekijöitä. TH: Pudotuspeli ollut käynnissä jo pitkään, ei vaikutusta. 21) Y: Ketkä on kutsuttu yleisötilaisuuteen? K: Palolaistentien varrelta kutsuttu, lehdessä ollut kuulutus. 22) Y: Palolaistentie on pieni tie. 23) Y: Hiilineutraalikunta, hanke ei sovi tähän. Y: Tuotanto suurissa yksiköissä on kestävän kehityksen mukaista, pienet yksiköt vajaakäytössä, tuotanto muuttuu kun lainsäädäntö muuttuu, hienoa että joku investoi. 24) Y: Investointituet? TH: Ei tukea hankkeelle. 25) Y: Suuret ammattimaisesti hoidetut kanalat, joissa joku aina paikalla, ovat parempia kuin pienet yksiköt YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YVA-lain 9 :n mukaan yhteysviranomainen antaa YVA-ohjelmasta lausunnon, jossa todetaan miltä osin arviointiohjelmaa on tarkastettava, sekä esittää yhteenvedon muista lausunnoista ja mielipiteistä. Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi YVA-ohjelmasta lausuntonsa. Alla on esitetty yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta: Arviointiohjelmassa on esitetty ohjelman sisältö pääosin YVA-asetuksen 9 :n edellyttämällä tavalla. Arviointiohjelma ja hanke on varsin selkeä kokonaisuus, johon kuitenkin on tarpeen sisällyttää joitakin täydennyksiä arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. 14

15 Hankekuvaus Hanke Hankkeen kokonaiskuvaus on selkeä. Arviointiselostukseen vaikutuksia selvitettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että hankkeen ympäristövaikutusten aiheutuminen on kohdennettavissa toiminnan eri osiin, erityisesti varsinaiseen kanalaan ja lannankäsittelyyn. Hankekuvauksessa tulee myös ottaa huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimukset ja niitä koskeva tieto siipikarjan ja sikojen tehokasvatusta koskeva BAT-vertailuasiakirjassa sekä mm. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikkaa kotieläintaloudessa. Vaikutusten arvioimiseksi on tärkeää, että hankkeesta esitetään esim. lantalatilojen sijoittuminen sekä hankkeen tekniset tiedot riittävän tarkasti siten, että vaikutukset voidaan arvioida. Aikataulu Hankkeen tavoiteaikataulu on varsin tiivis ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja toteuttamista edellyttävien lupien osalta. Hankkeen aikataulu on tarpeen vielä tarkistaa arviointityön edetessä. Luvat ja päätökset Toteuttamisen edellyttämät luvat ja muut tarvittavat hyväksymismenettelyt on pääpiirteissään tuotu esille. Hankkeen on todettu edellyttävän maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa, mutta saman lain mukaisen suunnittelutarveratkaisun tarve ei käy ilmi arviointiohjelmasta. Hankkeen merkitys alueen nykyisiin olosuhteisiin nähden edellyttää merkittävyytensä vuoksi tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarveratkaisun tarve rakennusluvan yhteydessä tulee selvittää ja esittää arviointiselostuksessa. Myös mahdollinen uutta tieliittymää koskeva tarve tulee arviointiselostuksessa tuoda esille. Vaihtoehtojen käsittely Hankevaihtoehtoina on esitetty kanalatoiminta kanamäärille 8820 (nykytila eli 0-vaihtoehto), (vaihtoehto 0+) ja (vaihtoehdot 1 ja 2). Vaihtoehdot ovat selkeitä. Niiden valinta on perustunut hankkeesta vastaavan maanomistukseen ja tarpeisiin. Arviointiselostukseen tulee kuitenkin vielä tarkentaa, onko nykyistä kanalatoimintaa tarkoitus jatkaa, jos vaihtoehto 1 tai 2 toteutuu. Vaihtoehtojen käsittely on asianmukaista. Arviointiohjelmassa lannankäsittelyvaihtoehtojen ratkaisut eivät ole kaikilta osin selvillä. Lannan kuivaus tai pelletöinti on esitetty teknisinä käsittelyratkaisuina. Vaihtoehtona on myös perinteinen lannan varastointi ja peltolannoitekäyttö tai toimittaminen biokaasulaitokseen käsiteltäväksi. Lannan käsittelyn 15

16 vaihtoehtoja tulee arviointiselostukseen vielä selkeyttää ja tarkentaa sekä ottaa huomioon myös hankekuvauksessa erityisesti vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta, joista ei ilmene, miten lantalatilat ja lannankäsittely sijoittuvat varsinaiseen kanalatoimintaan nähden. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Menetelmät Vaikutusten selvittäminen perustuu suurelta osin jo tuotetun tiedon keräämiseen ja asiantuntija-arvioihin. Arviointimenetelmiä tulee tarkemmin kuvata selvitettävien vaikutusten yhteydessä kunkin vaikutuksen arvioinnin toteuttamisesta. Hankkeen vaikutusten selvittämisellä ja siinä käytettävillä menetelmillä on tärkeä merkitys, koska kanalahankkeen vaikutuksia Suomessa ei tähän mennessä ole YVA-menettelyssä arvioitu. Arvioinnin tietopohja ja käytetyt lähteet nousevat merkittävään asemaan arvioinnissa. Arvioinnin tulee perustua luotettavaan selvitykseen. On myös huomattava, että olemassa olevat suositukset kotieläintuotannon vähimmäisetäisyyksistä asutukseen tai laitevalmistajan antamat tiedot eivät sellaisenaan sovellu laajan hankkeen vaikutusten tarkasteluun. Ravinnetaselaskelmat ym. antavat osaltaan tietoa sekä toiminnan tehokkuudesta että ympäristökuormituksesta. Hankkeen merkittävimmän haitan, hajun, arviointi hajupäästöjen matemaattisiin leviämismallilaskelmiin perustuen antaa varsin luotettavan ennusteen kanalavaihtoehtojen hajuvaikutuksesta ja vaikutuksen ulottuvuudesta, kun hankesuunnittelu on riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Arviointiohjelmassa on todettu, että matemaattista mallinnusta ei ole tarkoitus tehdä, vaan hajupäästöjen leviämistä ja niistä aiheutuvaa haittaa arvioidaan yleisemmällä tasolla mm. kirjallisuudesta saatavien esimerkkien perusteella. Esitetty hajuhaitan arviointi vaikuttaa ohjelman mukaisena jäävän epävarmalle perustalle. Arviointimenetelmiä hajuhaitan osalta on siksi perusteltua selventää ja tarkistaa, jotta arvioinnissa voidaan varmistua tarpeellisen tiedon saamisesta vaihtoehtojen vertailemiseksi. Hajuhaitan voimakkuutta ja ns. miellyttävyysastetta tulee havainnollistaa myös kartalla. Alueen nykytila Hankkeen vaikutusten arviointia varten huolellisesti tehty alueen nykytilan kuvaus on keskeinen. Arviointiohjelmassa on lyhyesti ja selkeästi kuvattu alueen nykytila. Nykytilan kuvaus kaipaa kuitenkin lisäyksiä mm. seuraavissa asioissa: - pintavesien osalta vesistöalue, hydrologiset perustiedot (valuma-alueen koko, virtaama), pintavesien laatua koskeva tieto - lähin asutus tulisi esittää 1-2 km:n säteellä joka suuntaan kustakin vaihtoehdosta - talousvesikaivot 16

17 - vaikutusalueella sijaitsevat muut eläinsuojat ja muut mahdollisia yhteisvaikutuksia aiheuttavat tekijät - kunnassa ja lähialueilla lannanlevitykseen käytettävissä oleva ja siihen soveltuvat peltoalueet. Tarkasteltavat vaikutukset ja lisäselvitysten tarve Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan YVA-laissa edellytettyjä ympäristövaikutuksia. Hankkeessa keskeisimmät ja merkittävät vaikutukset on tuotu hyvin esille ja niiden tarkastelu on esitetty kohtuullisen kattavasti. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset ovat erityisesti vaikutusalueen asukkaiden kannalta haju sekä liikenne ja näistä johtuvat viihtyvyyshaitat. Jäljempänä käsitellään mm. näihin vaikutuksiin liittyviä tarkastelutarpeita sekä arviointiin liittyviä muita täydennystarpeita. Haju ja siihen kytkeytyvät tekijät Hajuhaittaa aiheutuu arviointiohjelman mukaan kanalan ilmanvaihdosta, lannankäsittelystä, varastoinnista, kuljetuksesta ja levityksestä. Haittojen arviointi näiden osalta yhteisvaikutuksineen on varsin keskeinen ja arviointiohjelman mukaisin menetelmin on riski, että arviointi jää epävarmaksi ja puutteelliseksi. Hajumallinnus voisi olla tarpeen erityisesti VE 0+ osalta, koska jo nykyisen laajuisesta toiminnasta on aiheutunut hajuhaittoja naapureiden ilmoitusten mukaan. Hajuhaitan arvioinnin kattavuutta kokonaisuudessaan on esitetyn pohjalta vaikea todeta, koska lannankäsittelyvaihtoehdot ja tarkastelun laajuus eivät ole arviointiohjelmassa kiteytyneet. Tämän vuoksi ympäristökeskus tuo esille seikkoja, joilla on merkitystä haittojen arvioinnissa. Esille tuotavista seikoista osa sisältyy arviointiohjelmaan. Lannan käsittelyn ja keräämisen osalta on käytettävä riittävän tehokasta tekniikkaa. Lannankäsittelyvaihtoehtojen osalta arviointiohjelmassa tavanomaista peltolevitystä on katsottu voitavan toteuttaa vain nykytilan ja vaihtoehto 0+:n tapauksessa. Vaihtoehtojen 1 ja 2 osalta lannan käsittelyyn on suunniteltu runsaasti energiaa kuluttavaa kuivausta ja pelletöintiä. Mikäli kuitenkin osoittautuu, että nämä menetelmät eivät jostain syystä ole toteutettavissa, on tarpeen ottaa vaihtoehtoina tarkasteluun myös muita menetelmiä, mm. varastointi kompostointilaatalla ja levitys peltoon tai toimittaminen biokaasulaitokseen sen vastaanottokapasiteetin puitteissa käsiteltäväksi. Hajuhaittaan vaikuttaa myös lannan varastointipaikka ja lantalatilojen kattaminen. Arvioinnissa on syytä esittää myös lannan varastointiaika kanalassa ja mahdollisessa muussa varastossa (kompostointilaatta, lantala tms.) ennen kuivaamis-/pelletöintikäsittelyä sekä varastointiin liittyvät haju- ja kärpäshaitat. Edelleen koko 17

18 kanalatoiminnan ilmastointi ja poistoilman käsittely tulee esittää arviointiselostuksessa. Vaikutusten ja niiden ulottuvuuden kannalta merkityksellistä on lannan levityspeltojen riittävyys lähialueella ja levityspeltojen sijoittumisen ennakoiminen vaikutusten tarkastelun toteuttamiseksi asianmukaisella tavalla. Sen vuoksi tiedon hankinta peltoalan riittävyydestä lannan levitykseen vähintään Mynämäen kunnan alueella mm. ympäristökeskuksessa olemassa olevaa tietoa päivittämällä on välttämätöntä. (Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2008). Ko. raportin mukaan Mynämäen kunnan alueella syntyvässä lannassa on ollut yhteensä kokonaistyppeä v noin 40 kg/peltohehtaari ja fosforia noin 9 kg/peltohehtaari. Kanalahankkeen toteutuminen nostaisi kunnan alueella syntyvän typen määrää noin kg (noin 48 kg:aan /peltoha)ja fosforin määrää noin kg (noin 11 kg:aan /peltoha). Huomioon tulee ottaa, että kaikki kunnan pellot eivät mahdollisesti sovellu lannanlevitykseen esimerkiksi korkeiden fosforilukujen takia. Osa lannasta joudutaan näin viemään mahdollisesti kauemmaksi levitettäväksi. Tähän liittyvillä lannan kuljetusmatkoilla on myös merkitystä vaikutusten kannalta. Lannan ravinnesisältöön vaikuttaa myös käytettävä rehu ja ruokinnan optimointi. Sosiaaliset ja terveysvaikutukset Hankkeen vaikutuksia ihmisen elinoloihin koskeva osuus on niukka. Arvioinnissa yleisötilaisuuksissa ja mielipiteissä saatava palaute on arvokas tieto. Useimmiten palautteen yleisötilaisuudessa antavat ne, jotka kokevat haittaa ja ne, joihin hankkeen vaikutukset eivät ulotu, eivät ilmaise mielipidettään. Selkeät kysymykset sisältävä asukaskysely vaikutusalueella antaisi nykyisen toiminnan haitoista ja hankevaihtoehtojen vaikutusten ulottuvuudesta kattavamman kokonaiskäsityksen. Kulttuuriarvot Kulttuuriperinnön ja maisemallisten arvojen huomioon ottaminen toteutuu pääosin riittävästi arviointiohjelman mukaisin selvityksin. Maakuntamuseon edellyttämä laaja tarkastelu ei ole pelkästään tämän hankkeen selvitystyön puitteissa tarkoituksenmukaista, mutta Mynämäen kunnan alueen ollessa asutushistorialtaan vanhaa aluetta on kiinteiden muinaisjäännösten kartoittaminen hankkeen vaikutusalueella, erityisesti rakentamiseen ja liikenteeseen suunnitelluilla ja niitä ympäröivällä alueella tarpeen, ellei tiedon voida katsoa riittävässä määrin olevan olemassa. 18

19 Liikenne Liikennevaikutukset sisältyvät arviointiohjelmaan asianmukaisesti. Kuljetusten ajoittumista viikoittain ja vuorokaudenajoittain tulee esitetyn lisäksi tarkastella. Lisääntyvän liikenteen vaikutus paikallistiestön kunnolle erityisesti kelirikkoaikana on myös merkittävä. Siksi tieverkon kunnosta huolehtimisen vastuu tulisi arviointiselostuksessa selkeästi esittää. Riskit Selostukseen sisällytetään toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuuksia. Tähän liittyen myös suunnitellun toiminnan häiriötilanteiden vaikutusta tulee arvioida. Suuryksikön mahdolliset terveydelliset riskit niin eläimille kuin ihmisillekin (eläintaudit, lintuinfluenssa ym.) tulee arvioida ja niihin varautuminen on esitettävä tässä vaiheessa siinä laajuudessa kuin se suunnitteluvaiheessa on mahdollista. Epävarmuustekijät Keskeiset epävarmuustekijät ja oletukset on arvioinnissa tuotu esille. Haitantorjunta Arviointiohjelmassa on esitetty haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoja. Arviointiselostuksessa tulee esittää myös haitallisten vaikutusten torjuntaa koskevat konkreettiset keinot ja käsitellä niiden tehokkuutta sekä ympäristövaikutuksia myös parhaan mahdollisen tekniikan näkökulmasta. Kärpäshaittojen osalta on tarpeen esittää selkeät perusteet arviointiohjelmassa mainitulle haitan vähentymiselle laajennetussa toiminnassa. Myös olemassa olevan toiminnan yhteyteen suunnitellun vaihtoehdon osalta olisi hyvä esittää nykyisten ja suunniteltujen toimenpiteiden laatu ja ajoittuminen. Kanalan ilmastoinnin periaatetta ja mahdollista poistoilman hajusuodatusta tai sen tarvetta ei ole kuvattu, selostuksessa se olisi hyvä kuvata. Poistoilman hajusuodatuksen lisäksi myös muita hajuhaittojen lieventämismahdollisuuksia tulee arvioida (esim. lantalan kattaminen, lannan peittäminen turpeella, turpeen käyttö kuivikkeena). Vaikutusalue Hankkeen välittömien vaikutusten vaikutusalue on rajattu noin 2 kilometrin etäisyydelle suunnitellusta toiminnasta. Liikennevaikutusten osalta vaikutuksia tarkastellaan laajimmillaan valtatie 8:lle asti. Vaikutusten tarkastelualuetta voidaan pitää lähtökohtaisesti riittävänä. Tarkastelun perusteella hankkeen aiheuttamien eri vaikutusten kohdistuminen on arviointiselostuksessa hyvä esittää myös erikseen vaikutustyypeittäin/- kohteittain, jolloin vaikutusalueet eri vaikutustyypillä ovat eri laajuiset ja niiden merkitys voidaan selkeästi hahmottaa. Esimerkiksi 19

20 lannanlevitysalueiden sijoittuminen ja etäisyys kanalasta ei todennäköisesti jää 2 kilometrin etäisyydelle. Hankkeen eri vaiheet Hankkeen rakentamisvaihe ja toiminta on otettu arvioinnissa huomioon. Hankkeen lopettamisvaihetta ei ole käsitelty. Hanketta koskeva rakentamisja toiminta-aika sekä mahdollinen toiminnan lopettaminen eli hankkeen ns. elinkaari tulee ottaa arvioinnissa huomioon. Seuranta Hankkeen vaikutusten seuranta on otettu huomioon ja arviointiselostuksessa esitetään arvio siitä, miten toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan. YVAmenettelyssä seurannan päätavoitteena on tuottaa tietoa haittojen ehkäisemiseen. Ympäristökeskus katsoo, että hankkeelle tulee arviointiselostuksessa esittää yleispiirteinen seurantaohjelma YVA-lain mukaisesti, jossa omavalvontaan ja lupamenettelyihin liittyvät seurantavelvoitteet muodostavat keskeisimmät osat. Seurantaohjelmaan tulee myös sisällyttää esim. 5 toimintavuoden jälkeen vertailu toteutuneen toiminnan aiheuttamien vaikutusten ja YVA-menettelyssä arvioitujen vaikutusten vastaavuudesta. Osallistuminen Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen aito huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Arvioinnissa on sidosryhmille varattu tähän mennessä riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Hankkeessa ei ole nimettyä hanke- tai seurantaryhmää. Arviointityön edetessä tulee varmistua siitä, että viranomaisilla, vaikutusalueen asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus saada hankkeesta riittävästi tietoa. Raportointi Arviointiohjelma on rakenteeltaan hyvä ja jäsentynyt. Arviointiohjelmassa on kuvattu hanke, vaihtoehdot ja selvitettävät vaikutukset, joiden osalta arviointiselostuksen raportoinnissa tulee ottaa huomioon edellä lausunnossa todetut arviointia koskevat sisällölliset täydentämistarpeet ja huolehtia selkeästä ja jäsentyneestä esitystavasta ja tiedon esittämisestä havainnollisesti riittävään kartta-, havainnekuva- ja muuhun materiaaliin perustuen. Arviointiselostuksen laatimisessa on myös otettava huomioon, että vaikutusten kohdentuminen esitetään mahdollisimman havainnollisesti. Arviointiselostusta laadittaessa tulee ottaa huomioon, että selvitettävät vaikutukset ja asiat esitetään siten, että lausunnoissa esille nousseisiin keskeisiin kysymyksiin on arviointiselostuksesta löydettävissä jossain muodossa vastaus. 20

21 Vaihtoehtojen vertailu Tarkasteltavien vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia vertaillaan arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa tulee esittää, millä menetelmällä vertailu suoritetaan ja millä perusteilla eri vaikutuksia arvotetaan, jotta arvioinnin tulokset välittyvät lukijalle. Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiohjelma kattaa esitetyillä lisäyksillä ja tarkennuksilla keskeiset YVAmenettelyssä selvitettävät sekä lausunnoissa esille tulleet asiat. Esitettyjen selvitysten hankkiminen on hankkeesta vastaavan tehtävä. Arvioinnin aikana tulee tarpeen mukaan pitää yhteyttä YVA-menettelyssä mukana oleviin asiantuntijaviranomaisiin. Hankkeessa käyttökelpoisia selvityksiä ja lisätietoja on saatavissa mm. Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. Arviointityön etenemisessä tulee ottaa huomioon, että tarvittaville selvityksille on käytettävissä riittävä ja selvitysten kannalta sovelias aika YHTEENVETO ESITETYISTÄ MIELIPITEISTÄ YVA-ohjelmasta esitettiin seitsemän mielipidettä, joissa jokaisessa oli yksi ihminen mielipiteen esittäjänä. Mielipiteissä tuotiin esille seuraavia asioita: o nykyisen kanalan hajuhaitat o nykyisen kanalan kärpäshaitat, 10 vuoden aikana kärpäset on myrkytetty vain kerran o nykyisestä kanalasta pihalle kulkeutuvat kananraadot o kanalan tuottama pölymäärä saastuttaisi ilman o mitä pohjoisempana kanala on, sitä pienemmät kokonaishaitat o lisääntyvä rekkaliikenne aiheuttaa vaaratilanteita ja tien kunnon heikkenemistä o Palolaistentien kunto on huono ja se on kapea ja mutkainen o lapsia ja työmatkalaisia pyöräilee Palolaistentiellä o uudet kanalat ovat teollisuuslaitoksia, jotka eivät sovi Mynämäkeen o Vuorenpään asuinalue tulee ottaa mukaan vaikutustarkasteluun o lehti-ilmoitus sijainnin kannalta liian epätarkka ja vain paikallislehdessä ilmoittaminen oli riittämätöntä o hanke edistää kananmunien ylituotantoa ja lisää konkursseja o rehun saaminen ja tuontirehun ongelmat epäilyttävät o hanke lisää peltojen ylilannoittamista o alueen vesistöt eivät kestä suuria fosfori- ja typpimääriä o pohjavesi saastuu ja samalla kaivovedet o naapuruussuhteet häiriintyvät o alueella ei ole asema- ja yleiskaavaa o tarkastelualue liian suppea o perinteinen maaseutu- ja kulttuurimaisema tuhoutuu 21

22 2.6. VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN YVA- PROSESSISSA Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus perustuu arviointiohjelmaan ja yhteysviranomaisen niistä antamiin lausuntoihin. Arviointiohjelmassa esitettyä suunnitelmaa on tarkennettu lausunnot ja mielipiteet huomioiden. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon YVA-ohjelmasta annetut viranomaislausunnot SELOSTUSVAIHEESSA TEHDYT MUUTOKSET Lannankäsittelyn vaihtoehtoja tarkennettiin. Lannankuivaus ja pelletöinti osoittautuivat toteuttamiskelvottomiksi vaihtoehdoiksi. Lannan ravinnepitoisuudet ja peltopinta-alan tarve on päivitetty Ympäristöministeriön julkaiseman Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisiksi (Ympäristöministeriö, 2009) SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Tässä dokumentissa kuvattu, YVA-lain ja -asetuksen edellyttämä arviointiselostus kuulutetaan yhteysviranomaisen toimesta ja se asetetaan nähtäville päivän ajaksi. Kuulutusaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa arvioinnin tulokset ja toiminnanharjoittajan näkemys hankkeen etenemisestä esitellään yleisölle. Arviointiselostuksesta saatavat muistutukset ja lausunnot, sekä varsinainen yhteysviranomaisen antama selostuslausunto on lähtökohtana hankkeen ympäristölupaprosessissa HANKKEEN JA YVA-MENETTELYN TAVOITE Hankkeen tavoitteena on toteuttaa volyymiltaan optimikokoinen kanalayksikkö, joka kilpailun edelleen koventuessa takaa riittävän toimeentulon. Pieniä kananmunayrittäjiä on lopettamassa toimintaansa ja pärjätäkseen tulevaisuuden munamarkkinoilla yksikköjen tulee joko olla erittäin suuria tai erikoistuneita esimerkiksi luomutuotantoon. Nykyinen kanan kanala ei tulevaisuudessa ole riittävän kokoinen kilpailukyvyn säilyttämiseen. Perustettavan osakeyhtiön osakkaat harjoittavat munapakkaamotoimintaa, jonka riittävä munansaanti pyritään näin myös varmistamaan. Toteutuessaan kanalahankkeella on sekä suoria että välillisiä positiivisia työllisyysvaikutuksia. Kanala rakennetaan pyrkien ottamaan huomioon parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT = Best Available Techniques) mukaiset ratkaisut 22

23 liittyen kanaloiden tekniseen toteutukseen ja ympäristökysymyksiin. Laajennuksilla pyritään logistisesti tehokkaan kanalakeskittymän muodostamiseen, jolloin myös ympäristön kannalta parhaat ratkaisut (BEP = Best Environmental Practise) ovat paremmin toteutettavissa. YVA-menettelyn tavoitteena on hankkia tietoa hankkeen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista ja niiden pohjalta ohjata hankkeen jatkosuunnittelua ja lopullista toteutusta siten, että ympäristövaikutukset hallitaan ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN YVA-asetuksen 3 luvussa, 9 :n 2. kohdassa edellytetään arviointiohjelmassa esitettävän tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Tässä YVA-menettelyssä keskeiset vaikutukset on arvioitu kahdelle eri sijoituspaikkavaihtoehdolle. Lisäksi on selvitetty nykyisen kanalan laajentamisvaihtoehtoa. Lannankäsittelyn eri vaihtoehtoja on myös arvioitu. Arviointi sisältää seuraavat eri vaihtoehdot (VE) ja niiden tarkastelut: VE0 Nykyinen kanan kanala (kiinteistötunnus ) VE0+ Nykyisen kanalan laajentaminen kanan kanalaksi (sama kiinteistö) VE1 Uusi kanan kanala peltoaukean pohjoisreunaan (sama kiinteistö), lannankäsittelyssä eri vaihtoehtoja VE2 Uusi kanan kanala metsänreunaan (sama kiinteistö), lannankäsittelyssä eri vaihtoehtoja 23

24 3. HANKKEEN KOKONAISKUVAUS 3.1. NYKYINEN TOIMINTA Toiminnanharjoittajalla on nykyisin kanan kanala, munapakkaamo ja pastatuotteiden valmistusta. Kanala on tyypiltään varustelematon häkkikanala, jossa ei alkaen enää saa kasvattaa munia munivia kanoja. Varustelemattomalla häkillä tarkoitetaan häkkiä, jossa kanat eivät voi nokkia ja kuopia pehkua, munia pesään, istua asianmukaisella orrella ja jonka pinta-ala on alle 750 cm 2 häkissä pidettävää kanaa kohden. (MMM, 2008.) Kuvassa 3.1 on esitetty nykyisten rakenteiden sijoittuminen kiinteistöllä. Kuva 3.1 Nykyisten rakenteiden sijoittuminen (kuvassa 1: munapakkaamo, 2: pastan valmistus, 3: nykyinen kanala, 4: nykyinen lantala, liikennöintireitti kanalalle on osoitettu sinisellä viivalla). Kanalatoimintaa on harjoitettu samalla paikalla vuodesta 1987 lähtien. Kanalalla on Mynämäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vuonna 1995 myöntämä ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. Kuvassa 3.2 on esitetty yksinkertaistettu toimintokaavio, joka kuvaa myös uusia kanalavaihtoehtoja. 24

25 Kuva 3.2 Munituskanalan toimintokaavio Tuotanto ja kapasiteetti Nykyisen tilan kananmunantuotanto on noin 160 tonnia vuodessa. Kaikki kananmunat pakataan tilan omassa pakkaamossa. Kanat tulevat tilalle noin neljän kuukauden ikäisinä ja ne teurastetaan 17,5 kuukauden ikäisinä. Kanalan pihalle tuodaan lava, jossa on avattava kansi. Kanat otetaan kiinni häkistä ja siirretään käsin kantamalla lavalle, jossa teurastus tapahtuu hiilidioksidin avulla. Säiliössä kuolleet kanat kuljetetaan minkinrehutehtaalle. Keskimääräinen kuolleisuus on 0,3 0,5 prosenttia kuukaudessa. Munitusvaiheessa kuolleet kanat pakastetaan ja keräysauto hakee ne tarvittaessa hyväksytylle destruktiolaitokselle käsiteltäväksi. Kanalatoiminnan sivutuotteena syntyvän lannan määrä on kuvattu kappaleessa Tekniset ratkaisut ja ruokinta Kanalassa on häkkejä kolmessa tasossa ja kuudessa rivissä. Kanala on noin neljä metriä korkea, 40 metriä pitkä ja 13 metriä leveä. Yhdessä häkissä on seitsemän kanaa. Ruokinta tapahtuu ketjukuljettimella, joka kulkee rehusäiliön kautta. Ulkona sijaitsevasta rehusiilosta rehu siirretään häkkien päässä sijaitseviin pienempiin 25

26 rehusäiliöihin. Ruokinta tapahtuu 3-5 kertaa päivässä. Vettä kanoilla on aina saatavilla häkeissä sijaitsevista vesinipoista. Käytettävä rehuvilja jauhetaan rehuksi kanalassa. Rehua käytetään noin 320 tonnia vuodessa. Se koostuu ohrasta, kaurasta, valkuaistiivisteestä ja kalkista. Lisäksi rehun joukkoon lisätään pieni määrää särmikästä hiekkaa, joka tehostaa rehun käyttöä Energian ja veden käyttö Kanalassa ei ole lämmitystä, sillä kanat tuottavat riittävästi lämpöä. Sähköä kuluu vuodessa noin kwh. Kanalan vesi hankitaan kunnan vesijohdosta. Yksi munituskana kuluttaa juomavettä noin 0,2 l/vrk, joten kanan vedenkulutus on noin 1750 l/vrk eli noin 650 kuutiometriä vuodessa. Tämän lisäksi tulevat kanalan pesuvedet, joiden määrä on erittäin pieni. Jätevettä syntyy vuositasolla noin viisi kuutiometriä. Pesusta syntyvä jätevesi johdetaan 15 kuutiometrin umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa Lannan varastointi ja käyttö Tilalla muodostuvan lannan määrä on esitetty taulukossa 3.1. Taulukon arvot perustuvat ympäristöministeriön antamiin ohjearvoihin (Ympäristöministeriö, 2009). Nitraattiasetukseen ja maatalouden ympäristötuen sitoumusehtoihin perustuen levityspinta-alan määrittävänä rajana on käytetty arvoa 15 kg fosforia/ha/vuosi. Jos lohkon fosforilannoitteena käytetään pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa, sitä on sallittua vuosittain käyttää maatalouden ympäristötuen sitoumusehtojen taulukkoarvoista poiketen 15 kg fosforia vastaava määrä hehtaarille kaikissa viljavuusluokissa paitsi viljavuusluokassa arveluttavan korkea. Taulukko 3.1 Nykyinen peltoalan tarve. Lantaa m 3 Fosforia kg/vuosi Liukoista fosforia kg/vuosi Peltoalan tarve ha 1 kana 0,05 0,160 0,136 0, kanaa Ympäristöministeriön suosituksen mukaisesti eläinten enimmäismääräsuositus peltohehtaaria kohti on 150 kanaa (Ympäristöministeriö, 2009). Sen mukaan laskettuna tarvittava peltoala on noin 59 hehtaaria. Lanta siirretään lantalaan kuljettimilla. Tilalla muodostuvan lannan varastointiin on käytössä 672 kuutiometrin lantasäiliö. Lanta toimitetaan sopimuksen mukaisesti mynämäkeläiselle luomutilalle. 26

27 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tiloilla kuolleet eläimet hävitetään Maa- ja metsätalousministeriön antaman eläinjätteen käsittelyä koskevan asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001), sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännön mukaisesti ja kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleet eläimet kuljetetaan hyväksytylle destruktiolaitokselle käsiteltäväksi. Paperi- ja pahvijätteet toimitetaan kierrätykseen. Palamattomat jätteet kerätään niille tarkoitettuun säiliöön ja toimitetaan jätelain mukaisesti jätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan hyväksytylle vastaanottajalle. Jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä noudatetaan jätelakia ja Mynämäen kunnan jätehuoltomääräyksiä UUDEN KANALAHANKKEEN KUVAUS Perustettavan osakeyhtiön tarkoituksena on rakentaa kanan pienryhmäkanala. Kyseessä on virikehäkin edelleen kehitetty malli, jossa on yhdistetty rinnakkaisia osastoja ja siten suurennettu kanojen käytettävissä oleva pinta-ala 3-5 -kertaiseksi virikehäkkiin verrattuna. Kanojen käytettävissä on pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä orsia. Kuopsuttelualueen kuivikkeena toimii puru, kutteri tai turve. Häkeissä on varusteet, joihin kanojen kynnet hioutuvat. Realistisia sijoituspaikkavaihtoehtoja on kaksi, joista toinen sijaitsee pellolla ja toinen metsän reunassa Laaksosen nykyisellä kiinteistöllä kuvien 3.3 ja 3.4 mukaisesti. Etäisyyttä nykykanalasta pellolla sijaitsevaan vaihtoehtoon on noin 300 metriä ja metsän reunassa sijaitsevaan vaihtoehtoon noin metriä. Lantalat sijoitetaan poispäin Palolaisten kylästä ja ne katetaan. Pienryhmäkanalan toteutuessa realistisin vaihtoehto on, että nykykanala muutetaan poikastuotantoon. Tällöin sen ympäristövaikutukset pysyvät suunnilleen vastaavansuuruisina kuin nykytoiminnassa. Vaihtoehtona on myös, että tuotantotilat muutetaan muuhun kuin eläinkäyttöön. 27

28 Kuva 3.3 VE1, hankkeelle varattu alue rajattu vihreällä viivalla ja tielinjaus sinisellä katkoviivalla. 28

29 Kuva 3.4 VE2, hankkeelle varattu alue rajattu vihreällä viivalla ja tielinjaus sinisellä katkoviivalla. Lisäksi tarkastellaan ns. 0+ -vaihtoehtona nykyisen kanalan laajennusta kanan suuruiseksi. Laajennus toteutettaisiin siten, että nykyinen kanala laajennettaisiin kanan suuruiseksi ja toinen samankokoinen yksikkö rakennettaisiin laajennetun kanalan viereen. Täten laajennettu lantala jäisi uudisrakennuksen päähän. Laajennettu lantala sijoittuu nykylantalan jatkeeksi eli poispäin Palolaisten kylästä. Lantala rakennetaan katettuna. Kuvassa 3.5 on esitetty kanalan rakenteiden sijoittuminen laajennusvaihtoehdossa VE0+. 29

30 Kuva 3.5 Rakenteiden sijoittuminen laajennusvaihtoehdossa VE0+ (kuvassa 1: munapakkaamo, 2: pastan valmistus, 3: nykyinen kanala, 4: nykyinen lantala, 5: kanalan laajennus, 6: uusi kanala, 7: lantalan laajennus, liikennöintireitti kanalalle on osoitettu sinisellä viivalla) Tuotanto ja kapasiteetti Uuden kanan kanalan munantuotanto on noin 2000 tonnia vuodessa. Kananmunat kuljetaan pakattaviksi todennäköisesti Laitilaan. Kanat tulevat tilalle noin neljän kuukauden ikäisinä ja ne teurastetaan 17,5 kuukauden ikäisinä. Kanalan pihalle tuodaan lava, jossa on avattava kansi. Kanat otetaan kiinni häkistä ja siirretään käsin kantamalla lavalle, jossa teurastus tapahtuu hiilidioksidin avulla. Säiliössä kuolleet kanat kuljetetaan minkinrehutehtaalle. Keskimääräinen kuolleisuus on 0,3 0,5 prosenttia kuukaudessa. Munitusvaiheessa kuolleet kanat pakastetaan ja keräysauto hakee ne tarvittaessa hyväksytylle destruktiolaitokselle käsiteltäväksi. Kanalatoiminnan sivutuotteena syntyvän lannan määrä on kuvattu kappaleessa Nykyisen kanalan laajennusvaihtoehdon eli kanan kanalan munantuotanto on noin 800 tonnia vuodessa Tekniset ratkaisut ja ruokinta Vaihtoehdoissa 1 ja 2 tullaan käyttämään suurempia häkkejä, joihin voidaan sijoittaa kanaa eli kanalatyyppi on ns. pienryhmäkanala. Kanalassa on suunniteltu olevan kahdeksan häkkiä päällekkäin kahdeksassa rivissä. Kanala olisi kooltaan noin kahdeksan metriä korkea, 100 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. 30

31 Vaihtoehdossa 0+ on suunniteltu käytettäväksi monikerroslattiakanalaratkaisua, jossa kanat ovat vapaina ja ne saavat kulkea vapaasti eri kerrosten eli oleskelutasojen välillä. Kanala muodostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, jotka ovat kooltaan noin neljä metriä korkeita, 80 metriä pitkiä ja 13 metriä leveitä. Rehun jakelu tullaan suorittamaan automaatio-ohjatusti. Rehua käytetään noin tonnia vuodessa kanan kanalassa ja vastaavasti tonnia vuodessa kanan kanalassa. Lisäksi rehun joukkoon lisätään pieni määrä särmikästä hiekkaa, joka tehostaa rehun käyttöä. Vettä kanoilla on aina saatavilla. Munienkeräys tapahtuu automaattisesti hihnakuljettimilla. Kuivikkeena käytetään sahanpurua, kutterinlastua, olkea, turvetta tai niiden seosta. Pienryhmäkanalassa kuiviketta käytetään 1-2 kg eläinpaikkaa kohden vuodessa. Monikerroslattiakanalassa kuivikepohja vaihdetaan kanaerien välillä ja ajetaan lantalaan tai aumaan. (Puumala ja Grönroos, 2004.) Kanalan ilmastointi toteutetaan alipaineilmastointina. Poistoimurit sijoitetaan joko katolle tai vaihtoehtoisesti muualle rakennukseen. Korvausilmaluukut tulevat sijaitsemaan joko seinillä tai katossa. Haiseva ilma laimenee tehokkaammin, jos rakennuksen poistokohdat sijaitsevat katolla, eivätkä seinissä (Puumala ja Grönroos, 2004). Harjalle sijoitettuna poistoilmahormeihin voidaan asentaa suihkuvirtauslaitteistot, jotka puhaltavat poistoilman korkeammalle, jolloin se sekoittuu tehokkaammin ympäröivään ilmaan (Arnold ym., 2005). Kesällä ilmanvaihto tulee tapahtumaan seinien kautta. Yhtenä mahdollisuutena on avata kanalan pääty ja asentaa sinne pienireikäinen muovipressu, jonka läpi kärpäset eivät pääse. Ilmastoinnin määrä on kesällä merkittävästi suurempi kuin talvella. Ilmanvaihdon tarvetta kesäaikana voidaan vähentää jäähdyttämällä korvausilmaa sumuttamalla siihen vettä. Myös korvausilman ottaminen varjon puolelta jäähdyttää ilmaa. (Arnold ym., 2005.) Kesäajaksi on mahdollista asentaa myös lisäilmanvaihtopuhaltimet. Uuteen kanan kanalaan suunniteltiin toteutettavaksi joko lannan kuivaus tai lannan pelletöinti, mutta molemmat vaihtoehdot osoittautuivat taloudellisesti toteuttamiskelvottomiksi. Lannan kuivauksen käyttökustannukset olisivat Suomen olosuhteissa taloudellisesti kestämättömät ja molempien järjestelmien investointikustannukset heikentäisivät merkittävästi hankkeen taloudellista kannattavuutta. Lannan kuivaus kuluttaa merkittävästi energiaa, joten hanke ei tue Suomen ja erityisesti Mynämäen kunnan ilmastotavoitteita. Mynämäen kunta on mukana hiilineutraalit kunnat hankkeessa, jossa on tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Myöskään kuivatus- ja pellotöintijärjestelmien toimivuudesta Suomen olosuhteissa ei ole olemassa kokemusperäistä tietoa. Kuivaamisen tai pelletöinnin sijaan uudessa kanalassa toteutetaan kehittynyt lannankuljetusjärjestelmä ja lisäksi osa lannasta voidaan kuljettaa biokaasulaitokseen 31

32 käsiteltäväksi. Nykyisessä kanalassa on käytössä ruuvikuljetin, joka rikkoo lannan. Uuteen kanalaan toteutetaan lannan hihnakuljetin, jossa lanta kuivuu paremmin, pysyy ehjempänä, eikä siitä tule niin tiivistä, kosteaa massaa. Lannankeräys tapahtuu polypropyleenista valmistetuilla hihnakuljettimilla, jotka kulkevat häkkien alapuolella. Lannanpoisto suoritetaan 3-4 vuorokauden välein. Eri tasojen hihnakuljettimet yhdistyvät yhteen hihnakuljettimeen, joka kuljettaa lannan joko lantavarastoon tai suoraan lavalle pois kuljetettavaksi. Samassa yhteydessä hihnakuljettimet puhdistetaan erityisten kaavinten avulla. Ympäristökeskuksen lausunnon perusteella myös lanan varastointi kompostointilaatalla on yksi mahdollisuus. Kompostoinnilla on useita ympäristöhyötyjä, sillä se vähentää lannan määrää, jolloin tarvitaan vähemmän kuljetuksia. Orgaaniseen ainekseen sitoutuneet ravinteet vapautuvat, jolloin ne ovat tehokkaammin kasvien käytössä. Lannasta tulee myös helpommin käsiteltävää. Kompostikasojen korkeus on yleensä 1,5 2,5 m ja leveys 3 7 m. Haju- ja muiden päästöjen vähentämiseksi komposti peitetään turpeella, muulla vastaavalla materiaalilla tai kevytpeitteellä. Kompostointialustan yhdelle sivulle rakennetaan vähintään yhden metrin korkuinen reuna. Vaihtoehdossa VE0+ kompostialustan pinta-alatarve on noin 1200 m 2 ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 noin 2500 m 2. Lantavedet johdetaan vesitiiviiseen säiliöön tai ne kerätään hallitusti ja käsitellään erillisessä puhdistamossa. Mikäli lantaa aletaan kompostoida, toimitetaan menettelytavoista yksityiskohtaiset suunnitelmat ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Lannan käsittely biokaasulaitoksessa on toinen selvitettävä uusi vaihtoehto. Biokaasulaitoksella orgaaninen materiaali käsitellään bioreaktorissa, hapettomissa olosuhteissa mikrobiologisesti. Prosessissa syntyy biokaasua, jossa on noin % metaania ja % hiilidioksidia. Anaerobikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsittely muuttaa lietteen ominaisuuksia. Mädäte on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille edullisemmassa muodossa. Lietteen orgaanisen aineksen hajoamisen johdosta myös lietteen haju muuttuu ja haisevien yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti (> 95 %). Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energiaa 6-7 kwh/m 3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää lietettä muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen m 3, vastaten energiasisällöltään l kevyttä polttoöljyä. Hankealueen lähimmät biokaasulaitokset sijaitsevat Vehmaalla (noin 20 km) ja Turussa (noin 39 km). Lisäksi noin 72 kilometrin etäisyydelle entisen Vampulan kunnan alueelle on rakenteilla biokaasulaitos. Vampulan biokaasulaitoksen edustajan kanssa käytyjen neuvotteluiden perusteella koko kuutiometrin lantamäärä on mahdollista käsitellä laitoksella. Muiden lähialueen biokaasulaitosten kanssa ei ole vielä käyty asiasta keskusteluja. Hagströmin ym. (2005) selvityksen arvojen mukaan laskettuna vaihtoehdon VE0+ lannalla biokaasulaitoksessa tuotettu energiamäärä vastaa noin lihasian lannan 32

33 energiantuotantoa (580 MWh/v) ja vaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuottama lantamäärä noin lihasian lannan energiantuotantoa (1 450 MWh/v) Energian ja veden käyttö Kanalarakennukset eivät tarvitse lämmitystä. Pienryhmäkanalan arvioidaan kuluttavan sähköä noin kwh vuodessa ja monikerroslattiakanalan noin kwh. Varavoimalähteenä tulee toimimaan aggregaatti. Kunta on rakentanut Palolaisten kylään noin 300 metrin (VE1) ja noin metrin (VE2) päähän vesi- ja viemäriverkon. Uusi kanala tullaan liittämään kunnan vesi- ja mahdollisesti viemäriverkkoon. Kanalan lähelle tehdään todennäköisesti kaivo varavesilähteeksi. Yksi munituskana kuluttaa vettä noin 0,2 l/vrk, joten kanaa käyttää vettä noin l/vrk eli m 3 /v. Vastaavat määrät kanalle ovat l/vrk ja m 3 /v. Tämän lisäsi tulevat kanalan pesuvedet, jotka ovat kanan kanalassa noin 23 m 3 /v ja kanan kanalassa noin 57 m 3 /v. Kanalan pesusta syntyvä jätevesi johdetaan kunnan viemäriverkkoon tai omaan umpisäiliöön Lannan varastointi ja käyttö Tilalla muodostuvan lannan määrä on esitetty taulukossa 3.2. Taulukon arvot perustuvat ympäristöministeriön antamiin ohjearvoihin (Ympäristöministeriö, 2009). Nitraattiasetukseen ja maatalouden ympäristötuen sitoumusehtoihin perustuen levityspinta-alan määrittävänä rajana on käytetty arvoa 15 kg fosforia/ha/vuosi. Taulukko 3.2 Tuleva peltoalan tarve. Lantaa m 3 Fosforia kg/vuosi Liukoista fosforia kg/vuosi Peltoalan tarve ha 1 kana 0,05 0,160 0,136 0, kanaa kanaa Ympäristöministeriön (2009) suosituksen mukaisesti (150 kanaa/ha) laskettuna tarvittava peltoala on vaihtoehdossa VE hehtaaria ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 667 hehtaaria. Tilalla muodostuvan lannan varastointiin hankitaan lainsäädännön edellyttämä määrä varastointikapasiteettia. Lanta tullaan hyödyntämään peltolannoitteena sopimusviljelijöiden pelloilla. Mikäli riittävää peltopinta-alaa ei ole käytettävissä, voidaan ylimääräinen lanta toimittaa hyväksyttyyn biokaasulaitokseen käsiteltäväksi. 33

34 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tiloilla kuolleet eläimet hävitetään Maa- ja metsätalousministeriön antaman eläinjätteen käsittelyä koskevan asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001), sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännön mukaisesti ja kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleet eläimet kuljetetaan hyväksytylle destruktiolaitokselle käsiteltäväksi. Paperi- ja pahvijätteet toimitetaan kierrätykseen. Palamattomat jätteet kerätään niille tarkoitettuun säiliöön ja toimitetaan jätelain mukaisesti jätteenkäsittelylaitokselle. Ongelmajätteet toimitetaan hyväksytylle vastaanottajalle. Jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä noudatetaan jätelakia ja Mynämäen kunnan jätehuoltomääräyksiä MAANKÄYTTÖTARVE SEKÄ ETÄISYYDET HÄIRIINTYVIIN KOHTEISIIN Ympäristöministeriön kirjeessä Dnro YM4/401/2002, annetaan ohjeita kotieläinsuojia koskevaan ympäristölupamenettelyyn. Ohjeessa todetaan kotieläinsuojien sijoittamisesta seuraavaa: Rakennettaessa uusia kotieläinsuojia lantaloineen tai erillinen lantala talouskeskuksen ulkopuolelle tulee suositeltavan etäisyyden häiriintyviin kohteisiin olla eläinmäärästä, tuotantosuunnasta (märehtijät/yksimahaiset) ja olosuhteista (alueen topografia ja vallitsevat sääolosuhteet) riippuen m. Kun arvioidaan kuinka lähelle häiriintyvää kohdetta toiminta voidaan sijoittaa, on kuitenkin otettava huomioon rakennuksen tekniset ratkaisut. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden tulisi olla vähintään 100 m ja laajentamisen tulee tapahtua häiriintyvistä kohteista poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Joissain tapauksissa voidaan tarvittaessa edellyttää edellä mainittua suurempaakin etäisyyttä. Kuvassa 3.6 on esitetty hankkeen sijoittuminen ja lähiympäristö. Kuvassa 3.7 on esitetty alueen lähiasutus suhteessa hankkeen sijaintiin. Nykyinen kanalatoiminta (VE0) sijoittuu maatilan pihapiiriin Juhani Laaksosen omistamalle kiinteistölle , jossa sijaitsevat kanalarakennuksen lisäksi munien lajittelukeskus, pastan valmistuslaitos ja lantala. Kanalan ja lantalan pinta-ala on noin 950 m 2 ja maa-alan tarve noin m 2. Nykyisen toiminnan laajennusvaihtoehdon (VE0+) kanalan ja lantalan maa-alatarve on noin m 2. Vaihtoehtojen 1 ja 2 maankäyttötarve riippuu valittavasta laitevalmistajasta, joka selviää viimeistään ympäristölupavaiheessa. Kokonaistilantarve lantaloineen ja huoltotiloineen on noin m 2. 34

35 Kuva 3.6 Hankkeen sijoittuminen ja lähiympäristö. 35

36 Kuva 3.7 Hankkeen sijoittuminen ja lähialueen asutus. Vakituinen asutus on ympyröity punaisella ja vapaa-ajan asutus vihreällä. Asutus kanalavaihtoehtojen lähialueella on harvaa haja-asutusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vaihtoehdoista VE0 ja VE0+ noin 70 metrin etäisyydellä kaakon, VE1:stä noin 300 metrin etäisyydellä etelän ja VE2:sta yli 800 metrin etäisyydellä lounaan suunnassa. Mynämäen kunnan keskustaan on matkaa 3-4 km kaakon suuntaan. Kanalarakennusten ympärillä on vaihtoehdoissa VE0, VE0+ ja VE1 peltoa ja VE2:ssa metsää. Kuvassa 3.8 on esitetty lähialueen muut eläinsuojat. 36

37 Kuva 3.8 Lähialueen muut eläinsuojat HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTTAMISAIKATAULU Hankkeen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Suunnittelussa huomioidaan ympäristövaikutusten arvioinnissa esille tulevat seikat. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolien näkemyksistä hankkeeseen. Ennen rakennustöiden aloittamista suoritetaan YVAmenettely kokonaisuudessaan, haetaan laajennuksen toteuttamiseen tarvittavat luvat sekä laaditaan niihin liittyvät selvitykset ja suunnitelmat. 37

38 Tavoitteena on käynnistää uuden kanalan tai kanalalaajennuksen rakennustyöt aikaisintaan vuoden 2010 alkupuolella. Hankkeen ympäristölupahakemusta valmistellaan jo YVA-prosessin aikana ja hakemus on tarkoitus jättää ympäristökeskukseen, kun YVA-prosessista on saatu tarpeellinen tieto suunnittelun tueksi. YVA-lain 13 mukaan viranomainen ei saa kuitenkaan tehdä päätöksiä ympäristölupaan liittyen ennen kuin se on saanut käyttöönsä YVA-arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Laajennushankkeelle voidaan hakea ympäristölupaa tässä YVA-menettelyssä esitetylle kapasiteetille tai lupaa voidaan hakea pienemmälle kapasiteetille LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Hanke ei suoraan liity muihin käynnissä oleviin yksityisiin hankkeisiin. Mynämäen kunta on rakentanut Palolaisten kylään, jossa toiminnanharjoittajan nykyinen kanala sijaitsee, vesi- ja viemäriverkon. Muita hankkeita alueelle ei ole Mynämäen kunnan toimesta suunnitteilla. Kansallisen luonnonvarastrategian mukaan tuotteet, palvelut ja energia tuotetaan resurssitehokkaasti ja mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin (Sitra, 2009). Pienryhmäkanala edustaa uusinta ja tehokkainta munantuotannon teknologiaa. 38

39 4. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT Hankkeen mittavuuden vuoksi ympäristövaikutusten arvioinnista säädetyn lain (267/1999, muutos 458/2006) mukaan suunnitteluvaiheessa tulee toteuttaa ympäristövaikutusten arviointimenettely. Hanke koskee uuden kanalan rakentamista. Tällöin arviointimenettely tulee toteuttaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/1996, muutos ) 2. luvun 6 perusteella. Suunnittelussa huomioidaan ympäristövaikutusten arviointiprosessin tuottama informaatio sekä päinvastoin: kanalatoimintojen laajennushankkeen / uuden kanalan suunnittelu tuottaa tietoa myös ympäristövaikutusten arvioinnille. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteisviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Hankkeen toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan. Ympäristöluvan lupaviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristölupaan liittyviä päätöksiä voidaan tehdä vasta, kun lupaviranomaisella on käytössään hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Hankkeen mukaisten laajennusten rakentaminen vaatii yksityiskohtaiset rakennus- ja rakennuttamissuunnitelmat. Näihin edellytetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaiset rakennusluvat, jotka myöntää Mynämäen kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Mynämäen kunnan kannan mukaan tarvitaan lisäksi suunnittelutarveratkaisu MRL 16 mukaisesti ja siitä päätöksen tekee Mynämäen kunnanhallitus (Oja, 2009). 39

40 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS 5.1. ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä keskitytään yleisesti seuraaviin kysymyksiin ja rajauksiin: * Tarkasteltavan hankkeen toteuttamisvaihtoehtojen rajaus * Ympäristön nykytilan kuvaaminen * Hankkeen toteuttamisen ja käytön aikaisten vaikutusten arviointi * Toteuttamisvaihtoehtojen vertailu * Haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksien selvittäminen * Hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaehdotuksen laatiminen * Hankkeen vaikutuspiirissä olevien tahojen kuuleminen Ympäristönvaikutusten arviointimenettely perustuu YVA-lain ja asetuksen edellyttämiin vaatimuksiin. Lain ja asetuksen mukaisesti arvioinnissa tulee ensisijaisesti arvioida seuraavat vaikutukset: * Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen * Vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen * Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön * Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen * Mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Laaditun arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella kanalatoimintojen laajennushankkeen / uuden kanalakokonaisuuden ympäristövaikutusten arvioinnissa keskityttiin seuraavien vaikutusten arviointiin: * Haju- ja kärpäshaitat * Sosiaaliset vaikutukset ja terveysvaikutukset * Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja maankäyttöön * Liikennemäärät ja liikenteen päästöt * Vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja pintaveteen * Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen * Vaikutus lannan varastointikapasiteettiin ja lannan levitysalan tarpeeseen * Rakentamisen aikaiset vaikutukset * Toiminnan aikaiset riskit ja ympäristöonnettomuudet 40

41 5.2. ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Ympäristövaikutusten arviointi kanalatoimintojen laajennushankkeessa perustuu ensisijaisesti seuraaviin menetelmiin: * Ympäristön nykytilan selvityksiin ja arvioihin o Erityisesti haju- ja ammoniakkipäästöjen, vesistöjen ja lähialueen talousvesikaivojen osalta selostuksessa on kartoitettu melko yksityiskohtaisesti nykytilannetta. * Hajun leviämisen matemaattiseen mallintamiseen o Havainnekuvat hajun leviämisestä ympäristöön on laadittu kullekin vaihtoehdolle. Hajun mallinnus on toteutettu kolmilla eri lähtöarvoilla. * Laskennallisiin energia- ja päästöskenaarioihin o Esimerkiksi eri vaihtoehtojen energian- ja vedenkulutuksen, muodostuvan lannan määrien ja ravinnepitoisuuksien ja ilmapäästöjen osalta arviot perustuvat pääasiassa laskennallisiin arvoihin. * Asukaskyselyyn o Lähialueen asukkaille noin kahden kilometrin säteellä hankevaihtoehdoista toteutettiin asukaskysely, jolla selvitettiin heidän suhtautumistaan nykytoimintaan ja kanalatoiminnan laajennushankkeeseen. o Samassa yhteydessä tehtiin talousvesikaivoselvitys noin kilometrin säteellä hankevaihtoehdoista. Talousvesikaivoselvitystä täydennettiin terveystarkastajan kanssa tehdyllä maastokäynnillä. * Asiantuntijoiden vaikutusarvioihin o Arviointiohjelmasta annettuja viranomaislausuntoja on käytetty asiantuntijalausuntoina arvioinnissa. Ammoniakkipäästöjen vaikutusarvioinnissa on käytetty Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijaa. * Kirjallisuuteen o Osa vaikutusarvioinnista perustuu kirjallisuuskatsauksiin, joiden pääasialliset lähteet mainitaan selostuksen lähdeluettelossa. * Tiedotustilaisuudessa saatuun tietoon ja sen analysointiin o Tiedotustilaisuudessa saatu informaatio on otettu huomioon arviointiselostuksessa. * Arviointimenettelyn aikana annettavista lausunnoista ja mielipiteistä saatuun informaatioon o Myös yksityishenkilöiden esittämät mielipiteet on huomioitu arvioinnissa. Ympäristövaikutusten arviointi on sananmukaisesti toiminnanharjoittajan arvio hankkeen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista ympäristöön. Arviointiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka voivat johtua pääasiallisesti: 41

42 * Lähtötietojen tarkkuudesta. Yleisesti eri lähteiden tiedot voivat vaihdella merkittävästi. * Laskennallisista epävarmuustekijöistä. * Moniulotteisten asioiden arvottamisesta. * Mallien välisistä eroista ennustettaessa tiettyjä vaikutuksia mallien avulla. * Vaikutusten arvioinnin ajankohdasta suhteessa hankkeen suunnittelun etenemiseen. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana ei ollut käytettävissä hankkeen kaikkia yksityiskohtaisia toteuttamissuunnitelmia ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi on kartoitettu ympäristön herkkiä ja häiriintyviä luontokohteita noin kahdeksan kilometrin säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Lähin asutus ja vapaa-ajan asutus on selvitetty noin kilometrin säteellä kustakin vaihtoehdosta. Hankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten haju-, liikenne- ja meluvaikutukset, ehdotetaan arvioitavan noin kahden kilometrin säteellä alueesta sekä liikenteestä aiheutuvat vaikutukset Palolaistentien varrelta. Kuvassa 5.1. on esitetty alueen rajaus mustalla ympyrällä ja liikenteen vaikutusten kohdistuminen sinisellä viivalla. Härmässuontietä tullaan käyttämään vain erityistilanteissa. 42

43 Kuva 5.1 Välittömien vaikutusten alueen rajaus (Hertta tietokanta, 2008). 43

44 6. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1. VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Hajut - Hajujen kannalta paras vaihtoehto on metsän keskelle ja asutuksesta kauimmas rakennettava VE2. Haastavin toteutusvaihtoehto on VE0+, joka sijoittuu nykyisen kanalan välittömään läheisyyteen. - Matemaattisen hajumallinnuksen perusteella vaihtoehto VE0+ voi aiheuttaa häiritseväksi koettavaa hajuhaittaa Palolaisten kylässä. Vaihtoehto VE1 voi aiheuttaa havaittavaa hajua. Vaihtoehto VE2 ei mallinnuksen perusteella aiheuta hajuhaittaa lähialueen asutukselle. Kaikki vaihtoehdot voivat aiheuttaa havaittavaa hajua ja epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa häiritsevää hajua Palolaistentielle. Työllisyysvaikutus - Positiivisin työllisyysvaikutus on vaihtoehdoilla VE1 ja VE2. Vaihtoehdolla VE0 ei ole työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Terveysvaikutukset - Häiriötilanteissa voi kanalan sisätiloihin vapautua terveydelle haitallisia pitoisuuksia hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). Asutukselle ei arvioida aiheutuvan terveysriskejä. - Eläinperäisiä mikrobeja sisältävällä pölyllä on todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia erityisesti tilalla kasvaneille lapsille. Asukaskyselyn tulokset - Asukaskyselyn perusteella nykykanalan jatkaminen (VE0) sai eniten kannatusta. Laajennusvaihtoehdoista VE2 oli vastanneiden mukaan paras ja VE1 huonoin. - Eniten kritiikkiä saivat osakseen haju-, kärpäs- ja liikennevaikutukset. - Yritystoimintaan suhtauduttiin yleisesti positiivisesti. Vesihuoltovaikutukset - Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia Mynämäen kunnan vesihuoltoon. Liikennevaikutukset - Kapasiteetin kasvaessa liikennemäärät lisääntyvät, mutta eivät suorassa suhteessa kanamäärään, sillä kuormat tulevat olemaan täydempiä ja kuljetusvälineet suurempia. - Raskaan liikenteen määrät Palolaistentiellä (pohjoinen/eteläinen mittauspiste) lisääntyvät verrattuna vaihtoehtoon VE0 seuraavasti: VE0+ 5 % / 0 %, lannanlevitysaikaan 127 % / 17 % ja lannan biokaasulaitoskäsittelyssä 16 % / 1 %. Vastaavat lisäykset ovat vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 35 % / 3 %, lannanlevitysaikaan 44

45 186 % / 25 % ja lannan biokaasulaitoskäsittelyssä 63 % / 6 %. - Liikenteen pakokaasu- ja melupäästöjen ei arvioida olevan merkittäviä. - Liikenneturvallisuuteen pitää erityisesti panostaa. Nopeusrajoitusohjeistus on toimiessaan hyvä menetelmä. Palolaistentien perusparantaminen ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen ovat tavoiteltavia pitkän tähtäimen tavoitteita. Peltojen ravinnetaseet - MTT:n kertoimia ja Ympäristöministeriön (2009) taulukkoarvoja käytettäessä ja levitettäessä lanta Mynämäen ja 15 lähikunnan alueelle eivät keskimääräiset lannan typpisisältö (N-tot kg/ha) ja fosforisisältö (P-tot kg/ha) lisäänny merkittävästi. Jos lanta levitetään pelkästään Mynämäen alueelle, ovat lisäykset merkittäviä. - Käytettäessä Hännisen ym. (2008) taulukkoarvoja ja levitettäessä lanta pelkästään Mynämäen kunnan alueelle lisääntyvät lannan keskimääräiset typpi- ja fosforisisällöt melko merkittävästi Haisevat yhdisteet Nykyinen hajutilanne Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitettiin kahden kilometrin säteellä oleville kiinteistönomistajille suunnatulla kyselyllä muun muassa alueen nykyistä hajutilannetta. Lähiasukkaista 15 % kertoo havainneensa hajuhaittoja asuinympäristössään. Hajun lähteeksi näissä tapauksissa mainittiin sikalatoiminta (42 %) ja lannanlevitys (42 %). Hajun arvioitiin olevan 15 %:ssa tapauksista peräisin kanalatoiminnasta. Hajuhaittoja esiintyi 16 % mielestä päivittäin, 22 % kerran kuukaudessa, 43 % mielestä harvemmin ja kerran viikossa hajuhaittoja esiintyi 14 % mielestä. Hajuhaitan koki häiritsevän vähän 33 % vastanneista. Erittäin paljon hajuhaitta häiritsee 11 % vastanneista ja 26 % haju haittaa selvästi. Toisaalta 28 % vastanneista hajut eivät haittaa lainkaan. 3 % vastaajista ei osannut sanoa hajuhaittojen havainnoinnista mitään ja 5 % vastaajista ei osannut arvioida, mistä hajuhaitat ovat peräisin. Kappaleen 3.3 kuvassa 3.8 on esitetty lähialueen eläinsuojien sijoittuminen. Eri vaihtoehtojen hajutilanne hajun leviämisen matemaattinen mallintaminen Hajuyksikkö Kansainvälisen standardin (CEN-standardi SFS-EN 13725) mukaisella hajupitoisuuden määritysmenetelmällä tarkoitetaan hajupitoisuuden määrittämistä olfaktometrilaitteistolla, jossa hajukaasunäytettä laimennetaan puhtaalla ilmalla asteittain. Neljä hajuaistiltaan testattua panelistia haistelee laimennokset lähtien laimeammasta väkevämpään. Tietokone rekisteröi panelistien havainnot ja laskee näytteelle 45

46 hajuyksikön. Hajuyksikkö (HY/m 3 ) tarkoittaa laimennuskertojen määrää näytteen hajukynnykseen saakka eli toisin sanoen sitä, kuinka monta kertaa kyseinen hajukaasu on laimennettava, jotta vain puolet hajupaneelin jäsenistä haistaa sen. Yleisesti ilman hajupitoisuus vaihtelee välillä HY/m 3 riippuen hajupäästölähteistä alueella. Hajupäästölähteitä yleisesti ovat mm. liikenne, maatalous, luonnon hajut metsistä ja nurmilta, teollisuus jne. Ilmassa vallitseva hajutaso on näiden hajupäästöjen summa. Yleisesti tietystä hajupäästölähteestä mitattavan hajun aistittavana raja-arvona voidaan pitää arvoa 1 HY/m 3 ja häiritsevän hajupitoisuuden raja-arvona 5 HY/m 3 (Arnold ym., 2005). Hajumallinnus Hajukaasujen leviämisen matemaattisessa mallinnuksessa on huomioitu kanalarakennusten hajupäästö. Näiden arvojen perusteella hajun leviäminen on mallinnettu tuulen suunnan sekä tuulen keski- ja miniminopeuden mukaisesti. Mallinnuksen tuloksissa esitetään rajaviiva, ns. hajukäyrä, joka kuvastaa joko häiritseväksi koettavan 5 hajuyksikön pitoisuutta tai havaittavissa olevan 1 hajuyksikön pitoisuutta pisimmällä havaintoetäisyydellä kaikkiin ilmansuuntiin. Hajun arvioitiin leviävän tuulen suunnan mukaisesti eri ilmansuuntiin, ja hajupitoisuuden laimenemisen riippuvan sekä tuulen nopeudesta että vuodenajasta. Taulukossa 6.1 on esitetty laskennan pohjana käytetyt tuulen suunnat, esiintymistiheys sekä keskituulennopeus alueella. Tuulen nopeus vaikuttaa hajupitoisuuteen havaintoetäisyydellä siten, että mitä suurempi on tuulen nopeus, sitä lyhyemmällä etäisyydellä hajun voimakkuus alenee. Toisaalta, mitä pienempi tuulen nopeus, sitä pidemmälle hajuvaikutus yltää. Osan aikaa vuodessa on myös tyyntä, jolloin hajun leviämistä arvioitiin tapahtuvan samansuuruisesti joka ilmansuuntaan. Tuloksena esitetyissä karttakuvissa hajunleviämisalueet kuvaavat kyseisessä olosuhteessa hajun leviämisen pisintä etäisyyttä jokaiseen ilmansuuntaan. Tässä selostuksessa on arvioitu hajujen keskimääräistä leviämistä keskimääräisissä sääolosuhteissa, koska poikkeukselliset sääolosuhteet (esim. inversiotilanne) aiheuttavat lähinnä lyhytaikaisia muutoksia hajuyhdisteiden kulkeutumiseen. Keskituulennopeuteen perustuvan laskennan lisäksi laskettiin 5 hajuyksikön ja 1 hajuyksikön ulottuvuuskäyrästöt myös minimituulennopeuden mukaisesti, jolloin tuuli on lähes tyyni (25 % keskituulennopeudesta), mutta riittävän voimakas kohdistaakseen koko hajupäästön kyseisen tuulen suuntaan. Tätä laskennallista etäisyyttä voidaan pitää maksimietäisyytenä, missä kanalatoiminnan hajua voi esiintyä muuten keskimääräisissä sääolosuhteissa. Mallinnuksessa käytettiin Ilmatieteen laitokselta saatuja tuulitietoja. Tiedot ovat Ilmatieteen laitoksen Turun lentokentän säähavaintoasemalta, joka on sijoituspaikkavaihtoehtoja lähinnä toiminnassa oleva säähavaintoasema. 46

47 Taulukko 6.1. Hajun matemaattisessa mallinnuksessa käytetyt tuulitiedot: tuulen suunnat, esiintymistiheydet, ilmansuuntien mukaiset keskituulennopeudet, sekä mallinnuksessa käytetyt laskennalliset minimituulennopeudet. (Lähde: Ilmatieteenlaitos, 2009) Tuulen suunta Esiintymistiheys % Tuulen keskinopeus v m/s Minimi tuulennopeus m/s Pohjoinen 8 3,2 0,8 Koillinen 11 3,4 0,9 Itä 11 3,9 1,0 Kaakko 11 3,4 0,9 Etelä 16 4,1 1,0 Lounas 17 4,4 1,1 Länsi 15 4,3 1,1 Luode 11 3,7 0,9 Tyyni 1 0,1 Mallinnuksessa tarkasteltavalla vuodenajalla on hajun leviämiseen merkitystä. Hajun leviämiseen vaikuttaa eri vuodenaikana vallitseva ilmanpaine. Kesäaikana mallinnuksessa on oletettu hajun leviävän yläilmakehän suuntaan verrattain alhaisella nousukulmalla (30 ). Mallinnuksen tulokset kuvastavat kesäajan tilannetta. Kanalalaajennuksen ja uuden kanalan hajukuormitus ja hajun leviäminen Kanalalaajennuksen hajumallinnuksessa pohjana käytettiin Yhdysvaltalaisen Purduen yliopiston vuonna 2002 tekemiä mittauksia kanalatoiminnan aiheuttamasta hajupäästöstä (Lim ym., 2003) sekä vuonna 2005 julkaistussa Hajurako-raportissa esitettyjä mittaustuloksia broilerituotannon aiheuttamasta hajuhaitasta (Arnold ym., 2005). Kanalan aiheuttamalle hajupäästölle määritettiin laskennallinen arvo vertaamalla Hajurako-raportissa esitettyä broilerin aiheuttamaa hajupäästöä ympäristöministeriön kotieläintalouden ohjeessa (Ympäristöministeriö, 2009) esitettyihin arvoihin kanan ja broilerin tuottaman lantamäärän suhteessa. Purduen yliopiston tekemässä mittauksessa kanan häkkikanalassa saatiin hajupäästön keskiarvoksi 28,3 HY/s/AU, jossa AU (animal unit) vastaa 500 kg:n eläinmassaa. Tutkimuksessa mukana olleen kanalan kanojen keskipaino oli 3,4 kg, jolloin yhden kanan aiheuttama laskennallinen hajupäästö on 0,19 HY/s. Suomessa munivan kanan keskipaino on noin 1,5 kg. Tämän perusteella on laskettu tässä hajumallinnuksessa käytetty hajupäästö 0,09 HY/s. Hajurako-raportissa on esitetty Suomessa tehtyjä mittauksia kahdesta kanan broilerihallista, joista toisen pohjana oli turve- ja toisessa kutterilastupohja. Raportissa esitetään yhden broilerin aiheuttamaksi hajukuormaksi 0,40 HY/s. 47

48 Häkkikanan vuodessa tuottama lantamäärä on 0,05 m 3 ja broilerin 0,015 m 3 (Ympäristöministeriö, 2009). Tämän perusteella on arvioitu, että yksi kanapaikka aiheuttaisi 3,3 kertaa suuremman hajupäästön kuin broileripaikka. Tämän suhdeluvun perusteella on arvioitu, että yhden kanapaikan aiheuttama hajukuorma olisi 1,33 HY/s, kun broilerille Hajurako-raportissa ilmoitettu hajupäästö oli 0,40 HY/s. Tutkimuksessa ei ollut tarkasteltu lannan varastoinnin aiheuttamaa hajuhaittaa. Iso- Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa on tultu tulokseen, että kanalatoiminnasta syntyvän lannan aiheuttamasta kokonaisammoniakkipäästöstä 51 % aiheutuu kanojen pidon aikana, alle 1 % lannanvarastoinnin aikana ja 48 % lannanlevityksen aikana (Nicholson ym., 2004). Koska ammoniakki on yksi merkittävimmistä hajua aiheuttavista yhdisteistä, voidaan olettaa että lannan varastoinnista aiheutuva hajuhaitta ei ole merkittävä, eikä sitä sen vuoksi ole huomioitu hajumallinnuksessa. Yksikköarvot hajumallinnukseen on esitetty taulukossa 6.2. Taulukko 6.2 Yksikköarvot hajumallinnuksessa Hajupäästö Kana 0,09 HY/s/eläinyksikkö Broileri 0,40 HY/s/eläinyksikkö Kana 1,33 HY/s/eläinyksikkö Hajumallinnuksessa on tarkasteltu taulukossa 6.3 esitettyjä vaihtoehtoja. Taulukossa on myös eroteltu eri päästölähteiden hajukuorma. Taulukko 6.3 Hajumallinnuksessa käytetyt arvot. Vaihtoehto Hajupäästö HY/s/kana Kanoja (kpl) Hajukuorma (HY/s) VE0 0, VE0 0, VE0 1, VE0+ 0, VE0+ 0, VE0+ 1, VE1 & VE2 0, VE1 & VE2 0, VE1 & VE2 1, Koska päästölähteiden tarkkaa sijoittumista alueella eri vaihtoehdoissa ei ole tiedossa, on hajumallinnuksessa arvioitu koko hajukuorman leviäminen hankkeelle varatun alan ulkoreunalta ympäristöön. Eri vaihtoehdoille arvioidut hankealueiden pinta-alat on esitetty taulukossa 6.4. Vaihtoehdon VE0+ alueen pinta-alassa on mukana myös lantala, vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 pelkästään uusi kanalarakennus. 48

49 Taulukko 6.4 Hajumallinnuksessa käytettyjen hankealueiden pinta-alat. Vaihtoehto Alueen koko (m) Alueen pinta-ala (m 2 ) VE0 13 x VE0+ 70 x VE1 ja VE2 20 x Tulokset Liitteessä 1 on esitetty hajumallinnuksen graafiset leviämisalueet normaaleissa ja epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa kesäaikana. Kuvissa esitetään erikseen hajun esiintymisetäisyys sekä häiritseväksi koettavan (5 HY/m 3 ) että havaittavan (1 HY/m 3 ) pitoisuuden osalta. Taulukossa 6.5 on esitetty yhteenvetona tulokset eri vaihtoehtojen häiritseväksi koettavan ja havaittavan hajun laajimmista leviämisetäisyyksistä. Taulukko 6.5 Yhteenveto kanalatoiminnan hajukuormituksesta eri hajukuorma-arvoilla (HY/s), sekä häiritseväksi koettavan hajupitoisuuden (5 HY/m 3 ) ja havaittavan hajupitoisuuden (1 HY/m 3 ) mukaiset maksimietäisyydet normaali- ja minimituulennopeudella. Hajukuorma Normaalit tuuliolosuhteet Epäsuotuisat tuuliolosuhteet 5 HY/m 3 1 HY/m 3 5 HY/m 3 1 HY/m 3 HY/s m m m m VE VE VE & VE Hajumallinnuksen perusteella vaihtoehto VE0+ voi aiheuttaa häiritseväksi koettavaa hajuhaittaa Palolaisten kylässä. Vaihtoehto VE1 voi aiheuttaa havaittavaa hajua Palolaisten kylässä, mutta hajuhaitta ei ulotu muuhun asutukseen. Hajumallinnuksessa ei ole laskettu yhteisvaikutusta, joka aiheutuisi vaihtoehdon VE1 ja nykyisissä kanalarakennuksissa harjoitettavan toiminnan hajukuormasta. Hajumallinnuksen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että Palolaisten kylässä kanaloiden aiheuttama hajuhaitta on hieman suurempi kuin erilliset hajukäyrät antavat ymmärtää, kun molempien kanaloiden aiheuttama yhteisvaikutus huomioidaan. Hajumallinnuksen perusteella vaihtoehto VE2 ei aiheuta hajuhaittaa lähialueen asutukselle eri päästökuormilla, eikä eri tuuliolosuhteilla, eikä vaihtoehdossa VE2 aiheudu 49

50 yhteisvaikutusta nykyisissä kanalarakennuksissa harjoitettavan toiminnan kanssa uuden kanalan valmistumisen jälkeen. Palolaistentielle vaihtoehdoissa VE0+, VE1 ja VE2 kanala voi kuitenkin aiheuttaa havaittavaa hajua ja epäsuotuisissa tuuliolosuhteissa häiritsevää hajua. Vaikutukset lannan peltolevityksen hajupäästöihin Lannan levityksen aikaista, tilapäistä hajuhaittaa aiheutuu lannanlevitysalueilla. Lannanlevityspellot vaihtelevat ja lannan levitystä samalle peltolohkolle harjoitetaan vain muutamina päivinä vuodessa. Toisaalta hankkeen lähialueella ja arvioiduilla lannanlevitysalueilla sijaitsee myös muita kana- ja karjatiloja ja pelloille levitetään lantaa myös muiden toimijoiden toimesta. Näin ollen hankkeen aiheuttamat lannan levityksestä aiheutuvat vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa. Biokaasulaitoksessa (VE1 ja VE2) käsitellyn lannan levityksen aikaiset hajuvaikutukset vähenevät oleellisesti. Vehmaan biokaasulaitoksella on tutkittu Jyväskylän yliopiston toimesta (Nykänen ym., 2005) hajua aiheuttavien yhdisteiden pitoisuuksien muutosta anaerobisen käsittelyn aikana ja tulokset ovat erittäin hyviä: käsittelemättömästä sikalalietteestä määritettiin yli 30 erilaista yhdistettä, joiden pitoisuus aleni biologisen käsittelyn vaikutuksesta keskimäärin 98 %, useimpien yhdisteiden pitoisuus aleni alle määritysrajan (100 %). Myös kananlannan hajupitoisuuden arvioidaan vähenevän biokaasulaitoskäsittelyssä. Toiminnanharjoittajan omat kokemukset Toiminnanharjoittajat ovat lisänneet omaa tietotaitoaan ja käytännön näkemystään käymällä tutustumassa vastaaviin suurkanaloihin eri puolilla Eurooppaa. He ovat käyneet myös tutustumassa uusimpiin tuotantoeläintalouden tekniikoihin vuoden 2008 EuroTier karja- ja siipikarjatalousmessuilla Saksan Hannoverissa. Tutustumiskohteet ovat olleet: - Liettua, Kretingan alue, Kurmaičiain kylä, EU-vaatimukset täyttävä kanan pienryhmäkanala - Ukraina, Kiova, yhteensä kanan häkkikanalakompleksi - Espanja, Barcelonan lähellä, Els Garidelsin kylä, yhteensä kanaa useassa eri rakennuksessa, viimeisin rakennus uusi häkkikanala Kokemukset tutustumismatkoilta ovat olleet erittäin positiivisia. Kärpäsiä ei ollut havaittavissa ja havaitut hajuhaitat olivat erittäin pieniä. Toiminnanharjoittaja aikoo edelleen ylläpitää ja lisätä omaa osaamistaan seuraamalla alan viimeisimmän tekniikan kehitystä. 50

51 Vaikutukset alueen väestöön ja elinkeinorakenteeseen Alueen väestön ja elinkeinorakenteen nykytila Mynämäen kunta on taajaan asuttu kunta Varsinais-Suomessa. Mynämäki kuuluu Turun seutukuntaan. Mynämäen keskusta sijaitsee noin 30 kilometrin etäisyydellä Turusta pohjoiseen. Kunnan kokonaispinta-ala on 536 km 2, josta vesistöjä on 3 %. Asukasluku kunnassa vuonna 2007 oli noin ja kunnan taajama-aste on noin 66,5 %. Mynämäen elinkeinorakenteen jakauma vuonna 2004 oli seuraava: maa- ja metsätalous 10,0 %, jalostus 30,3 % ja palvelut 57,7 %. (Suomen kuntaliitto, 2008) Kunnassa yritystoiminta on pienyritysvaltaista. Kunnassa toimii noin 450 yritystä ja toiminnanharjoittajaa. (Mynämäen kunta, 2008) Arvio hankkeen työllisyysvaikutuksista Taulukossa 6.6 on esitetty arvio hankeen eri vaihtoehtojen työllisyysvaikutuksista. Hankevaihto VE0:ssa ei tapahdu lisätyöllistymistä. Taulukossa on arvioitu erikseen suorat vaikutukset toiminnan aikana. Suorat työllisyysvaikutukset koostuvat kanalan hoitajista. Toiminnan aikana aiheutuu myös välillisiä työllisyysvaikutuksia mm. kuljetuksista, lannan levityksestä, rehujen käsittelystä, kananmunien käytöstä elintarviketeollisuudessa, jne. Rakentamisen aikaisissa vaikutuksissa on mukana sekä suorat että välilliset vaikutukset. Arvio rakentamisen aikaisista työllisyysvaikutuksista perustuu kunkin vaihtoehdon investoinnin tasoon. Rakentamisen aikaista työllisyysvaikutusta on arvioitu TE-keskusten käyttämän työllisyysvaikutusmallin avulla. Mallin mukaan rakennushankkeissa rakennusaikainen työllistävyys arvioidaan niin, että euron investoinnin kokonaisvaikutus on 3,5 henkilötyövuotta. Laitoksen toiminnanaikainen työllisyysvaikutusarvio perustuu toiminnanharjoittajan suunnitelmaan. Taulukko 6.6 Arvio hankkeen työllisyysvaikutuksista henkilötyövuosina. VE0+ VE1 ja VE2 Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutus (htv) työllisyysvaikutus (htv) suorat ja välilliset Toiminnan aikaiset suorat 1 2 välilliset Terveysvaikutukset Kanalatoiminnan suorat haitalliset terveysvaikutukset yhdistetään toiminnasta ilmaan aiheutuviin päästöihin ja mahdollisiin vesistöpäästöihin. 51

52 Kaasut Kanalatoiminnan ilmapäästöistä esimerkiksi ammoniakki-, rikkivety-, voihappo-, etikkahappo- ja fenolipäästöt voivat ylittää ihmisen aistivan hajukynnyspitoisuuden, mutta useiden yhdisteiden hajukynnys on vähintään 500 kertaa alhaisempi kuin ihmisen terveydelle vaarallinen pitoisuus. Onkin erittäin epätodennäköistä, että kotieläinyksiköiden keskimääräiset ilmaan pääsevien haitallisten yhdisteiden pitoisuudet suoraan aiheuttaisivat terveyshaittoja ympäristölle. Yhdisteiden pitoisuudet laimenevat ulkoilmassa tehokkaasti ja useimpien haitallisten yhdisteiden pitoisuudet laimenevat alle määritysrajan. (Arnold, 2002.) Ongelmana voi kuitenkin olla tiettyjen yhdisteiden hajukynnyksen ylittävät pitoisuudet ympäristössä. Vakavien hajupäästöjen on todettu aiheuttavan stressiä ympäristön asukkaille, mikä välillisesti voi aiheuttaa terveyshaittoja ihmisissä. (Arnold, 2002, Schiffman, 1998.) WERF:n (Water Environment Research Foundation) teettämässä selvityksessä on tutkittu vastaavasti kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden hajupäästön mahdollisia terveysvaikutuksia. Tutkimuksen loppuraportissa (Cain ym., 2004) päädytään vastaaviin johtopäätöksiin hajun terveysvaikutuksista. Normaalitoimintatilanteessa kanalan kaasupitoisuudet eivät ole haitallisella tasolla, koska ilmanvaihdon avulla pidetään haitallisten yhdisteiden pitoisuudet turvallisella tasolla. Häiriötilanteissa voi sisätiloihin vapautua terveydelle haitallisia pitoisuuksia hiilidioksidia (CO 2 ), rikkivetyä (H 2 S) ja ammoniakkia (NH 3 ). Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ovat arvioita hengitysilman epäpuhtauksien pienimmistä pitoisuuksista, jotka työntekijöiden hengitysilmassa saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa turvallisuudelle tai terveydelle. Arvot ovat Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemiä ja ne on vahvistettu työturvallisuuslaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005) Taulukkoon 6.7 on kerätty yhteen hiilidioksidin, rikkivedyn ja ammoniakin HTP-arvot. Kaasujen vaikutusten tarkemman kuvauksen lähteinä ovat olleet Työterveyslaitoksen julkaisemat WHO:n koordinoiman kemikaaliturvallisuusohjelman ja EU:n yhteistyöprojektin tuloksena syntyneet kansainväliset kemikaalikortit (ICSC, International Chemical Safety Cards) ja onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet (OVA) turvallisuusohjeet. Hiilidioksidi (CO 2 ) on väritön ja lähes hajuton ilmaa raskaampi kaasu. Ilmaa raskaampana hiilidioksidi voi kerääntyä mataliin tiloihin, jossa suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa hapenpuutetta. Hiilidioksidin kahdeksan tunnin HTP-arvo on ppm (9 100 mg/m 3 ). 15 minuutin arvoja ei ole määritelty. Rikkivety (H 2 S) on ilmaa raskaampi väritön kaasu, jolle tunnusomaista on mädäntyneen kananmunan haju. Rikkivety on räjähtävää, jos sitä on ilmassa 4,3-46 tilavuusprosenttia. Rikkivedyn kahdeksan tunnin HTP-arvo on 10 ppm (14 mg/m 3 ) ja 15 minuutin HTP-arvo on 15 ppm (21 mg/m 3 ). Rikkivedyn hajukynnys on 0,008 ppm (0,011 mg/m 3 ). Hajuaisti turtuu altistumisen jatkuessa ja lamaantuu yli 100 ppm (150 mg/m 3 ) 52

53 pitoisuuksissa. Lyhytaikainen altistuminen voi aiheuttaa silmien ja hengitysteiden ärsyyntymistä. Ammoniakki (NH 3 ) on ilmaa kevyempi väritön kaasu, jossa on pistävä haju. Ammoniakki on räjähtävää, jos sitä on ilmassa tilavuusprosenttia. Ammoniakin kahdeksan tunnin HTP-arvo on 20 ppm (14 mg/m 3 ) ja 15 minuutin HTP-arvo on 50 ppm (36 mg/m 3 ). Ammoniakin hajukynnys on 5 50 ppm (3,6 36 mg/m 3 ). Suurien pitoisuuksien hengittäminen voi aiheuttaa keuhkopöhön. Taulukko 6.7 Ilman epäpuhtauksien haitalliseksi tunnetut pitoisuudet (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005). 8 h 15 min ppm mg/m 3 ppm mg/m 3 Hiilidioksidi Rikkivety Ammoniakki Häiriötilanteissa on mahdollista, että kaasumaisia yhdisteitä vapautuu kanalatiloihin haitallisina pitoisuuksina, mikä voi aiheuttaa terveyshaittaa kanalan käyttöhenkilökunnalle. Kappaleessa 8 on esitetty, miten kyseinen riski laitoksella minimoidaan Pölyäminen Tilojen ilmapäästöihin voidaan laskea myös mm. erilaisia eläinperäisiä mikrobeja sisältävä pöly, jolla on todettu olevan positiivisia terveysvaikutuksia erityisesti tilalla kasvaneille lapsille. Useissa viimeaikaisissa epidemiologian alan tutkimuksissa on todettu maatilalla kasvaneiden lasten huomattavasti alhaisempi todennäköisyys sairastua astmaan ja altistua allergioille kuin lapsilla, jotka eivät ole altistuneet maatilaympäristön eläinperäisille allergeeneille. Tutkimuksissa on todettu erityisesti varhaisessa vaiheessa, alle 5-vuotiaasta maatilaympäristössä elävien lasten saavan vahvaa suojaa allergioita ja astmaa vastaan (Riedler ym., 2001). Eri maiden alueilla sekä aikuisten että lasten parissa tehdyt kattavat joukkotutkimukset ovat antaneet samansuuntaisia tuloksia, joiden mukaan varhaisessa vaiheessa eläinperäisille allergeeneille altistuminen suojaa yksilöä allergioiden ja astman kehittymiseltä. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole täysin selvitetty altistuksen tuloksena lapsille muodostuvan immuniteettisuojan biologista syntymekanismia. (Johnson ym., 2002). Suomalaisessa, kansanterveyslaitoksen teettämässä tutkimuksessa on ensimmäisen kerran osoitettu mekanismin yhteys Th1-tyyppisten vasta-aineiden muodostumiseen maatilalle syntyneille lapsille jo kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana. Mikrobialtistuksen keskeinen lähde tutkimuksen mukaan oli maatilan eläimistö. Kyseisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että maatilaympäristössä jo 53

54 vastasyntyneen lapsen kohtaama mikrobialtistus voi vähentää allergian kehittymisen riskiä. (Roponen ym., 2005) Asukaskyselyn tulokset Lähialueen asukkaille noin kahden kilometrin säteellä suoritettiin asukaskysely nykytoiminnan sekä laajennus- sekä uusien kanalavaihtoehtojen sosiaalisten vaikutusten selvittämiseksi ja huomioon ottamiseksi suunnittelussa. Asukaskyselylomake on liitteessä 2. Asukaskyselyitä toimitettiin yhteensä 135 kappaletta, joista palautettiin 60. Vastausprosentti oli 44. Kyselyyn vastanneista 47 % oli vuotta täyttäneitä. 24 % vastanneista oli ja 22 % yli 60 vuotta täyttäneitä. 7 % kyselyyn vastanneista oli vuoden ikäisiä. Kyselyyn vastanneista Mynämäellä on asunut yli 10 vuotta 87 % vastaajista. 13 % vastanneista on asunut paikkakunnalla 4-10 vuotta. Alle kolme vuotta paikkakunnalla asuneita ei vastannut kyselyyn lainkaan. 89 % vastaajista asuu vakituisesti paikkakunnalla ja 8 % vastaajista omistaa alueella loma-asunnon. 3 % vastaajista kertoi asunnon tyypiksi muun. Asukaskyselyyn vastanneista 76 % pitää asuinkuntaa maaseutumaisena asuinympäristönä ja melkein yhtä moni (74 %) haluaisi säilyttää kuntansa imagon sellaisena. 15 % vastanneista pitää asuinympäristöään luonnonläheisenä ympäristönä ja 13 % vastanneista haluasi sen säilyvän. 11 % vastanneista haluaisi alueelle tulevaisuudessa enemmän palveluita ja yritystoimintaa. 8 % vastaajista pitää asuinpaikkakuntaansa muuttuvana kasvukuntana tällä hetkellä ja 11 % kokee sen olevan muuttuva kasvukunta tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Palolaistentiellä koetaan olevan paljon liikennettä ja liikenteen vauhti mainittiin vaarallisen suureksi. Palolaistentie on kaventunut ojan kaivausten seurauksena. Kyselyyn osallistuneista yli kolmanneksen (37 %) mielestä tie on melko turvaton. 18 % ei osannut kuvailla Palolaistentien turvallisuutta. Palolaistentien asukkaat ovat erityisesti huolissaan Palolaistentien kunnosta, mikäli kanalahankkeesta jokin vaihtoehto toteutuu. Useimmat asiaa kyselyn avoimeen kohtaan kommentoineet ovat sitä mieltä, että Palolaistentien turvallisuutta tulisi parantaa asfaltoimalla ja leventämällä tietä. Yli puolet vastanneista (57 %) oli sitä mieltä, että tien turvallisuus paranisi, mikäli Palolaistentie olisi leveämpi. Ajonopeuden hidastaminen lisäisi turvallisuutta 15 % vastaajien mielestä. Lisäksi jalankulku- ja pyörätie sekä valaistus lisäisivät turvallisuudentuntua Palolaistentiellä liikuttaessa. 18 % vastaajista oli muun parannuskeinon kannalla. Avoimessa kohdassa esitettiin tien kunnon parantamista ja useassa lomakkeessa ko. kohdassa mainittiin tien asfaltointi. Lähiasukkaista 15 % kertoo havainneen hajuhaittoja asuinympäristössään. Hajun lähteeksi näissä tapauksissa mainittiin sikalatoiminta (42 %) ja lannanlevitys (42 %). 54

55 Hajun arvioitiin olevan 15 %:ssa tapauksista peräisin kanalatoiminnasta. Hajuhaittoja esiintyi 16 % mielestä päivittäin, 22 % kerran kuukaudessa, 43 % mielestä harvemmin ja kerran viikossa hajuhaittoja esiintyi 14 % mielestä. Hajuhaitan koki häiritsevän vähän 33 % vastanneista. Erittäin paljon hajuhaitta häiritsee 11 % vastanneista ja 26 % haju haittaa selvästi. Toisaalta 28 % vastanneista hajut eivät haittaa lainkaan. 3 % vastaajista ei osannut sanoa hajuhaittojen havainnoinnista mitään ja 5 % vastaajista ei osannut arvioida, mistä hajuhaitat ovat peräisin. Kärpäshaittoja alueella on havainnut harvoin noin 38 % kyselyyn vastanneista. Usein kärpäshaittoja on havainnut 20 %, melko usein 10 % ja ei lainkaan 26 % vastanneista. Puolestaan 21 % kärpäset häiritsivät erittäin paljon. 7 % vastaajista ei osannut sanoa, onko havainnut kärpäshaittoja. Kärpästen lähteeksi arvioitiin 43 % kanalatoiminta, 31 % lannan levitys ja 26 % muu toiminta. Kärpäsiä esiintyi päivittäin 38 %, kerran viikossa 8 % ja kerran kuukaudessa 15 % vastanneiden mielestä. 21 % vastanneista oli sitä mieltä, että kärpäsiä esiintyy harvoin ja samalla kärpästen kerrottiin kuuluvan kesään. 34 % vastanneista koki kärpäshaitan häiritsevän vähän. 23 % vastaajista kärpäset eivät häirinneet lainkaan. 33 % asukaskyselyyn vastanneiden mielestä alueen peltoja tulisi lannoittaa kompostointilaitoksen lopputuotteella kun taas puolestaan 23 % mukaan pellot tulisi lannoittaa kemiallisilla lannoitteilla. 21 % vastanneista lannoittaisi peltoja raakalannalla. 19 % vastanneista oli sitä mieltä, että peltoja tulisi lannoittaa biokaasulaitoksen lopputuotteella. Kanalatoiminnan arvioitiin vaikuttavan asuntojen arvoon jonkin verran 27 % vastauksista. Vähäiseksi vaikutuksen listasi 19 % vastanneista. Erittäin suureksi vaikutuksen asuntojen arvoon kertoi 22 % vastanneista. Melkein yhtä suuri osa, 20 % vastanneista oli sitä mieltä, ettei kanalatoiminta vaikuta asuntojen arvoon lainkaan. 12 % vastanneista ei osannut arvioida kanalatoiminnan vaikutusta asuntojen arvoon. Kanalahankkeen eri vaihtoehtojen vaikutukset Positiivisimmin työllisyystilanteeseen koetaan vaikuttavan uuden kanalarakennuksen rakentamisen metsään (37 %). Toiseksi positiivisin vaikutuksen työllisyyteen arvioidaan olevan, mikäli hankevaihtoehdoista toteutuu uusi kanala peltoaukealle rakennettuna (33 %). Haitallisen vaikutuksen asuinympäristön työllisyystilanteen toiminnan laajentamisen kaikissa kolmessa uudessa tilanteessa kokee pieni, alle 10 % joukko. Vajaa puolet vastanneista ei osaa arvioida minkään vaihtoehdon vaikutusta työllisyyteen. Kuvassa 6.1 on esitetty vastausjakaumat. 55

56 Kuva 6.1 Hankkeen työllisyysvaikutusarvion vastausjakauma. Asuinalueen asumisviihtyvyyttä arvioitaessa positiiviset vaikutukset jäisivät hyvin pieniksi kaikissa vaihtoehdoissa. Kaikista haitallisemmaksi koetaan uuden kanalan rakentaminen peltoaukealle (43 %). Toiseksi eniten haittaa aiheuttaisi nykykanalan laajennus (38 %). Toiseksi vähiten haittaa aiheuttaisi uuden kanalan rakentaminen metsään (33 %). Puolestaan nykytilanteen vaikutuksen kokee vain osa (10 %) vastanneista haitalliseksi. Kuvassa 6.2 on esitetty vastausjakaumat. Kuva 6.2 Hankkeen asumisviihtyvyysarvion vastausjakauma. Arvioitaessa hankkeiden vaikutusta asukkaiden vuorovaikutussuhteisiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen paikkakunnalla, suotuisimmin hankkeessa suhtaudutaan uuteen, metsään sijoittuvaan kanalaan (9 %). Haitallisimman vaikutuksen koetaan olevan, mikäli uusi kanala rakennettaisiin peltoaukealle (33 %). Toiseksi haitallisin vaikutus olisi nykyisen kanalan laajentamisella (27 %). Kuvassa 6.3 on esitetty vastausjakaumat. 56

57 Kuva 6.3 Hankkeen sosiaalisten vaikutusten arvion vastausjakauma. Paikkakunnan imagoa eniten heikentäväksi koetaan uuden kanalan rakentaminen peltoaukealle ( 38 %), kun taas puolestaan positiivisimmin imagoon vaikuttaisi, mikäli uusi kanala rakennettaisiin metsään (25 %). Suurin osa vastanneista oli sitä mieltä, ettei hankkeista mikään vaihtoehto vaikuta paikkakunnan imagoon. Varsinkaan nykykanalan laajennuksella ei koettu olevan kovin suurta vaikutusta paikkakunnan imagoon. Kuvassa 6.4 on esitetty vastausjakaumat. Kuva 6.4 Hankkeen imagovaikutusarvion vastausjakauma. Eri hankevaihtoehtojen vaikutusta väestönkasvuun pohdittaessa, haitallisimmaksi koettiin pellolle rakennettava uusi kanalahanke (18 %) ja puolestaan positiivisimmaksi vaihtoehdoksi uuden kanalan rakentaminen metsään (14 %). Suurin osa vastaajista ei kuitenkaan osannut arvioida, kuinka eri hankkeet tulisivat vaikuttamaan väestönkasvuun (69 88 %). Kuvassa 6.5 on esitetty vastausjakaumat. 57

58 Kuva 6.5 Hankkeen väestönkasvuarvion vastausjakauma. Suurin osa vastaajista arvioi kaikkien vaihtoehtojen vaikuttavan haitallisesti luonnon virkistysmahdollisuuksiin. Positiivisimmin koettiin vaikuttavan uuden kanalan rakentaminen metsään, mutta tätä mieltä oli vain muutama (3 %) vastaajista. Yleisellä tasolla kaikkien hankkeiden arvioitiin aiheuttavan haittaa virkistyskäyttömahdollisuuksiin alueella. Uusien rakennusten rakentaminen koettiin haitallisempana (40 %) kuin nykyisen kanalan laajennus (23 %). Suurin osa vastaajista arvioi, etteivät hankkeet vaikuta alueen luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksiin (57-88 %). Kuvassa 6.6 on esitetty vastausjakaumat. Kuva 6.6 Hankkeen luonnon virkistyskäyttöarvion vastausjakauma. 58

59 Yhteenvetona avoimista kohdista mainittakoon seuraavaa: - Tien turvallisuus parantuisi mutkia suoristamalla ja näkyväisyyttä parantamalla tai ainakin osittain asfaltoimalla Palolaistentie. Myös kokonaan uuden tien rakentaminen mainittiin. - Osa vastanneista oli sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan lisää yrittäjiä ja Mynämäelle on erittäin tervetullut uusi ja suuri veronmaksaja. Yrittäjien tulisi antaa yrittää ja kannustaa heitä eteenpäin. - Soraääniäkin kuului, sillä kaikki eivät kannata tehotuotantoa. VE0: Nykytilanne kanan kanala Kyselyyn vastanneet suhtautuivat melko neutraalisti nykyiseen kanalaan. Nykyisen kanalan positiivisimmat vaikutukset ilmenevät työllisyystilanteessa. Suurin osa kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa kuinka nykyinen kanala vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, paikkakunnan imagoon, väestönkasvuun tai virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Negatiivisimmin nykytilanteen vaikutukset näkyivät vuorovaikutussuhteissa ja yhteenkuuluvuuden tunteessa paikkakunnalla. VE0+: Nykyisen kanalan laajentaminen kanan kanalaksi Nykyisen kanalan laajentamisella on kyselyyn vastanneiden mukaan positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. Hankkeen vaikutus asuinympäristön asumisviihtyvyyteen koetaan melko voimakkaasti haitallisena. Toisaalta peilattaessa hankkeen vaikutusta asukkaiden sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen paikkakunnalla laajennusta ei oteta positiivisemmassa mielessä vastaan, vaan sen arvioidaan vaikuttavan haitallisesti vuorovaikutussuhteisiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen paikkakunnalla. VE1: Uusi kanala peltoaukealle Asuinympäristön työllisyystilannetta arvioitaessa, koettiin uuden kanalan rakentaminen pellolle työllisyyttä parantavana ilmiönä yli 40 % vastanneiden mielestä. Uuden kanalan rakentamisen arvioitiin vaikuttavan asuinviihtyvyyteen huomattavasti sen viihtyvyyttä haittaavana. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa, kuinka hanke vaikuttaisi alueen viihtyvyyteen. Pellolle rakennettava kanala vaikuttaisi sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen haitallisesti kolmannekseen kyselyyn vastanneiden mielestä. Suurempi osa vastanneista, ei osannut sanoa, kuinka hanke tulisi vaikuttamaan asiaan. Hankkeen arvioitiin vaikuttavan haitallisesti paikkakunnan imagoon, mutta hanke sai myös imagoa kohottavia ääniä. Arvioitaessa hankkeen vaikutusta paikkakunnan väestönkasvuun, vastaajista yhteensä yli puolet oli sitä mieltä, että hanke ei vaikuta väestönkasvuun merkittävästi tai he eivät osanneet sanoa, mikä vaikutus hankkeella olisi. Kanalahanke vaikuttaisi alueen virkistyskäyttöön suurimman osan mielestä haitallisesti, noin kolmas osa ei kokenut hankkeen vaikuttavan virkistyskäyttömahdollisuuksiin ja kolmannes ei osannut sanoa, kuinka hanke mahdollisesti vaikuttaisi asiaan. Positiivista vaikutusta ei koettu lainkaan. 59

60 VE2: Uusi kanala metsään Kolmannes kyselyyn osallistujista arvioi hankkeella olevan työllisyyteen positiivinen vaikutus. Yhtä suuri osuus vastaajista oli sitä mieltä, ettei hanke vaikuta työllisyyteen lainkaan. Puolestaan haitallisesti alueen työllisyyteen hankkeen arvioi vaikuttavan alle 10 % vastanneista. Noin 60 % vastaajista ei osannut arvioida, kuinka hanke tulisi vaikuttamaan työllisyyteen. Asumisviihtyvyyttä hanke heikentäisi noin 40 %:n mielestä, mutta yli puolet vastaajista ei osannut sanoa tai ei kokenut hankkeella olevan vaikutusta asumisviihtyvyyteen. Arvioitaessa hankkeen vaikutusta asukkaiden sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen paikkakunnalla suurin osa vastaajista vastasi, ettei vaikutusta ole lainkaan. Neljännes vastanneista ajatteli, että vaikutus olisi haitallinen. Positiiviseksi hankeen vaikutukset arvioi muutama vastanneista. Noin neljännes vastanneista arvioi paikkakunnan imagon nousevan uuden kanalahankkeen myötä. Haittaa imagolle hanke aiheuttaisi hieman suuremman osan mielestä. Suurin osa vastanneista henkilöistä oli kuitenkin sitä mieltä, ettei hanke vaikuta lainkaan paikkakunnan imagoon. Väestönkasvun vaikutusta haitalliseksi arvioi noin kuudesosa vastanneista. Suurin osa vastaajista ei osannut arvioida hankevaihtoehdon vaikutusta väestönkasvuun. Virkistyskäyttömahdollisuuksiin hanke vaikuttaisi haitallisesti 40 % vastanneista. Iso osa ei osannut sanoa, mikä vaikutus virkistyskäyttöön tulisi olemaan. Vertaillessa vaihtoehtoja keskenään voidaan huomata, että nykytilanne paikkakunnalla koetaan suhteellisen neutraalina tilanteena ja nykyinen kanala hyväksytään hyvin. Kanalatoiminnan muuttuessa, positiivisimmaksi vaihtoehdoksi arvioidaan uuden kanalan rakentaminen metsään. Kuvaan 6.7 on listattu kunkin vaihtoehdon vaikutus eri arviointikohteisiin. Taulukosta nähdään myös, kuinka vaihtoehtojen paremmuusjärjestys on muotoutunut. 60

61 Kuva 6.7 Hankkeiden keskinäistä vertailua. Parhaana vaihtoehdoista koetaan nykyinen kanala. Seuraavaksi parhaana vaihtoehtona pidetään uuden kanalan rakentamista metsään. Kolmanneksi sijoittuu uuden kanalan rakentaminen peltoaukealle. Kaikista pienimmän kannatuksen alueella saa nykyisen kanalan laajennus. Kuvassa 6.8 on esitetty graafisesti hankevaihtoehtojen sijoitus keskinäisessä vertailussa. Kuva 6.8 Hankevaihtoehtojen sijoitus keskinäisessä vertailussa. 61

62 Vaikutukset vesihuoltoon Nykytilanne Käyttövesi nykyisen kanalan toimintaan otetaan tällä hetkellä kunnan vesijohdosta. Keskimäärin vedenkulutus on ollut noin 650 m 3 vuodessa eli noin litraa vuorokaudessa. Tuleva vedentarve Vaihtoehdossa VE0+ vedentarve on noin m 3 vuodessa eli noin litraa vuorokaudessa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 vedentarve on noin m 3 vuodessa eli noin litraa vuorokaudessa. Uuden kanalan lähelle tehdään todennäköisesti kaivo varavesilähteeksi. Hankkeen vaikutukset vesihuoltoon Kunta on rakentanut Palolaisten kylään noin 300 metrin (VE1) ja noin metrin (VE2) päähän vesi- ja viemäriverkon. Uusi kanala tullaan liittämään kunnan vesi- ja mahdollisesti viemäriverkkoon. Alueelle on rakennettu 110 mm ja 6 kilopondin vesijohtoputki syksyllä Mynämäen kunnan teknisen johtajan mukaan kanalan vedenkulutuksella ei pitäisi olla vaikutusta vedenjakeluun, esim. paineen osalta (Oja, 2009) Liikennemäärät ja liikenteen päästöt Toiminnasta aiheutuva liikenne tällä hetkellä Kanalatoiminnasta aiheutuvat raskaan liikenteen liikennemäärät muodostuvat kananmunien, rehun, lannan ja kanojen kuljetuksesta. Säännöllisiä kananmunakuljetuksia tehdään kerran viikossa ja lisäksi suoritetaan täydennyskuljetuksia keskimäärin kerran viikossa. Nykyiset kananmunakuljetukset eivät tapahdu täysinä kuljetuksina. Tämän lisäksi tilalla kuolleet eläimet kuljetetaan kanalalta pois aina tarvittaessa. Liikenne ei jakaudu tasaisesti ajallisesti, vaan suurimmat liikennemäärät aiheutuvat lannanlevityksen aikaan syksyllä ja keväällä. Tässä tarkastelussa on arvioitu, että lantaa levitetään keväällä 65 % kaikesta lannasta 20 päivän aikana ja syksyllä 35 % kaikesta lannasta 15 päivän aikana. Eläinkuljetuksia tapahtuu suuremmassa mittakaavassa noin 14 kuukauden välein noin 10 päivän aikana. Tällä hetkellä kanalasta aiheutuu raskasta liikennettä Palolaistentielle noin 0,9 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 4,4 ajoneuvoa viikossa. Lannanlevityksen aikaan keväällä ja syksyllä liikennettä on selvästi enemmän, arviolta noin 2,0 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 12,4 viikossa. 62

63 Toiminnasta aiheutuva liikenne uudessa tilanteessa Vaihtoehdossa VE0+ raskasta liikennettä aiheutuu noin 1,0 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 4,8 ajoneuvoa viikossa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 raskasta liikennettä aiheutuu noin 1,6 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 7,9 ajoneuvoa viikossa. Lannanlevityksen aikaan keväällä ja syksyllä liikennettä on selvästi enemmän, vaihtoehdossa VE0+ arviolta noin 6,0 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 40,0 viikossa sekä vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 arviolta noin 7,9 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 51,9 ajoneuvoa viikossa. Ajettaessa kaikki lanta säännöllisesti biokaasulaitokseen aiheutuu toiminnasta vaihtoehdossa VE0+ raskasta liikennettä noin 1,2 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 6,0 ajoneuvoa viikossa. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 vastaavat liikennemäärät ovat 2,1 ajoneuvoa vuorokaudessa ja 10,7 ajoneuvoa viikossa. Luvut kuvaavat edestakaista liikennettä. Kuljetukset pyritään ajoittamaan arkisin klo 8-18, mutta lannanlevitysaikaan kuljetuksia voi tapahtua myös aiemmin, myöhemmin ja viikonloppuisin. Raskaan liikenteen lisäksi aiheutuu hieman henkilöautoliikennettä, mutta sen määrä arvioitiin merkityksettömäksi. Liikennemäärät eivät lisäänny vaihtoehdossa VE0+ ja erityisesti vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 suorassa suhteessa kanamääriin, sillä täydemmillä kuljetuksilla ja suuremmalla kuormakoolla voidaan tarpeettomia kuljetuksia vähentää. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 munakuljetukset tullaan tekemään yhdistelmäajoneuvoilla, kuten myös osa lantakuljetuksista. Biokaasulaitosvaihtoehdossa kaikki lanta kuljetetaan yhdistelmäajoneuvoilla. Todennäköisin toteuttamisvaihtoehto on sellainen, jossa osa lannasta kuljetetaan keväisin ja syksyisin lannanlevitysaikaan ja osa ympäri vuoden biokaasulaitokseen. Suhteelliset osuudet eivät vielä YVA-vaiheessa olleet selvillä. Kuvassa 6.9 on esitetty pääasialliset liikennöintireitit. Härmässuontien reittiä tullaan käyttämään vain poikkeuksellisissa tilanteissa (esim. muu tieyhteys poikki), joten liittymän tarvetta valtatielle 8 ei ole tarkasteltu. 63

64 Kuva 6.9 Hankkeen sijoittuminen ja liikennöinti. Sinisellä katkoviivalla on esitetty mahdollinen liikennöintireitti. Taulukossa 6.8 on esitetty arvio toiminnasta aiheutuvista raskaan liikenteen liikennemääristä sekä laskennalliset arvot eri kuljetuskaluston kapasiteetille. 64

65 Taulukko 6.8 Toiminnasta aiheutuva raskas liikenne eri vaihtoehdoissa. Kuljetusmassa Ajosuoritteita Ajosuoritteita Kokonaisliikennemäärä Vaihtoehto Määrä Kuljetuskalusto Yksikkö vko vrk vrk VE0 Säännöllinen liikenne rehu 350 yhdistelmä 35 t 0,19 0,04 0,08 munat kuorma-auto 10 t 2,00 0,40 0,80 yhteensä 2,2 0,4 0,9 10 päivän ajan 14 kk välein 2 kanat kuorma-auto kpl 1,10 0,22 0,44 teuraskanat kuorma-auto kpl 0,22 0,04 0,09 muu liikenne 3 2,2 0,4 0,9 yhteensä 3,5 0,7 1,4 Lannanlevityksen aikaan (35 vrk/v) 4 lanta 200 traktori 10 t 4,00 0,57 1,14 muu liikenne 2 2,2 0,4 0,9 yhteensä 6,2 1,0 2,0 VE0+ Säännöllinen liikenne rehu yhdistelmä 35 t 0,88 0,18 0,35 munat 800 kuorma-auto 10 t 1,54 0,31 0,62 yhteensä 2,4 0,5 1,0 VE, jossa kaikki lanta viedään biokaasulaitokseen ympäri vuoden lanta 880 yhdistelmä 30 t 0,56 0,11 0,23 yhteensä 3,0 0,6 1,2 10 päivän ajan 14 kk välein 2 kanat kuorma-auto kpl 5,00 1,00 2,00 teuraskanat kuorma-auto kpl 1,00 0,20 0,40 muu liikenne 3 2,4 0,5 1,0 yhteensä 8,4 1,7 3,4 Lannanlevityksen aikaan (35 vrk/v) 4 lanta 880 traktori 10 t 17,60 2,51 5,03 muu liikenne 3 2,4 0,5 1,0 yhteensä 20,0 3,0 6,0 Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. 65

66 Kuljetusmassa Ajosuoritteita Ajosuoritteita Kokonaisliikennemäärä Vaihtoehto Määrä Kuljetuskalusto Yksikkö vko vrk vrk VE1 ja VE2 Säännöllinen liikenne rehu yhdistelmä 35 t 2,20 0,44 0,88 munat yhdistelmä 22 t 1,75 0,35 0,70 yhteensä 3,9 0,8 1,6 VE, jossa kaikki lanta viedään biokaasulaitokseen ympäri vuoden lanta yhdistelmä 30 t 1,41 0,28 0,56 yhteensä 5,4 1,1 2,1 10 päivän ajan 14 kk välein 2 kanat kuorma-auto kpl 12,50 2,50 5,00 teuraskanat kuorma-auto kpl 2,50 0,50 1,00 muu liikenne 3 3,9 0,8 1,6 yhteensä 18,9 3,8 7,6 Lannanlevityksen aikaan (35 vrk/v) 4 lanta kuljetusvälinettä 5 20 t 22,00 3,14 6,29 muu liikenne 3 3,9 0,8 1,6 yhteensä 25,9 3,9 7,9 1 Nykytilanteessa säännöllisiä munakuljetuksia 1 krt/vko ja täydennyskuljetuksia keskimäärin 1 krt/vko 2 Kanojen vaihdon yhteydessä muna- ja rehukuljetukset ovat vähäisempiä, mutta sitä ei ole huomioitu 3 Muu liikenne sisältää muna- ja rehukuljetukset 4 Lannanlevitystä voidaan tehdä myös viikonloppuisin 5 40 % yhdistelmä, 40 % kuorma-auto, 20 % traktori Nykyisin lanta kuljetetaan mynämäkeläiselle luomutilalle, joka sijaitsee vähän yli 10 kilometrin päässä Mynämäen Salavaisissa. Toiminnanharjoittaja on käynyt alustavia keskusteluita lannan vastaanottamisesta Mynämäellä, Taivassalossa, Uudessakaupungissa ja Yläneellä sijaitsevien tilojen kanssa. Myös biokaasulaitosoperaattorin kanssa on käyty neuvotteluja ja suhtautuminen kananlannan vastaanottamiseen on ollut erittäin positiivinen. Käytyjen keskustelujen perusteella biokaasulaitoksella ei ole teknistä estettä ottaa vastaan vaikka koko lantamäärä Arvio hankkeen vaikutuksista tienpitoon ja liikenneturvallisuuteen Liikenneturvallisuuskysymyksiä on tarkasteltu Palolaistentiellä, Kivikyläntiellä ja Vehmaantiellä. 66

67 Nykytilanne ja muutokset liikennemäärissä Tällä hetkellä liikennöinti voi tapahtua kahta reittiä Palolaistentietä pitkin, pohjoiseen päin Kivikyläntielle ja etelään päin Vehmaantielle. Taulukossa 6.9 on esitetty nykyiset liikennemäärät sekä eri vaihtoehtojen aiheuttamat liikennemäärien muutokset kyseisillä teillä. Nykyiset liikennemäärät perustuvat Tiehallinnon vuoden 2006 liikennemääräkarttoihin. Lantakuljetuksista arvioidaan 70 % suuntautuvan pohjoiseen ja 30 % etelään. Kananmunaliikenteen arvioidaan suuntautuvan 100 % pohjoiseen. Rehuliikenteestä arvioidaan suuntautuvan 35 % pohjoiseen ja 65 % etelään. Kanaliikenteen arvioidaan jakautuvan tasan pohjoisen ja etelän välille. Liikennemäärien muutoslaskelmissa on arvioitu Palolaistentien kuljetusten jakaantuvat 50 % pohjoisen ja 50 % etelän suuntaan. Vehmaantiellä ja Kivikyläntiellä kaikkien jatkokuljetusten (Vehmaantielle 50 % ja Kivikyläntielle 50 % kaikissa kuljetuksista) on arvioitu suuntautuvan 100 % jompaankumpaan suuntaan eli laskelmat huomioivat pahimman mahdollisen tilanteen. Laskelmissa on arvioitu sekä säännöllisen muna- ja rehuliikenteen muutoksia nykytilanteen (VE0) kokonais- ja raskaan liikenteen määriin että lannanlevityksen (35 vrk/v) aikaisen liikenteen muutoksia nykytilanteen lannanlevityksen aikaisiin liikennemääriin. Lisäksi on tutkittu vaihtoehtoa, jossa kaikki lanta kuljetetaan biokaasulaitokselle. Tällöin kuljetukset tapahtuvat tasaisesti ympäri vuoden. Laskelmissa on oletettu, että Tiehallinnon liikennemittauslaskelmat on tehty säännöllisen liikenteen aikaan, eikä lannanlevitysaikaan. Tiehallinnon liikenteen mittauspisteet on esitetty kuvassa Lähdemateriaalin epätarkkuudesta johtuen pisteiden sijainti ei ole täysin täsmällinen. 67

68 Taulukko 6.9 Nykyiset liikennemäärät vuodelta 2006 (Tiehallinto, 2009) Palolaistentiellä, Kivikyläntiellä ja Vehmaantiellä sekä eri vaihtoehtojen aiheuttamat muutokset liikennemäärissä. VE0 VE0* VE0+ VE0+* VE0+ bkl VE1 ja VE2 VE1 ja VE2* VE1 ja VE2 bkl Laitoksen ajosuoritteet / vrk 0,4 1,0 0,5 3,0 0,6 0,8 3,9 1,1 Liikennemäärien muutos Palolaistentiellä (pohjoinen mittauspiste) liikenne yhteensä/vrk 75,0 75,6 75,0 77,6 75,2 75,4 78,5 75,6 raskas liikenne/vrk 1,0 1,6 1,0 3,6 1,2 1,4 4,5 1,6 Muutos-% liikenne yhteensä 0 % 3 % 0 % 0 % 4 % 1 % raskas liikenne 5 % 127 % 16 % 35 % 186 % 63 % Liikennemäärien muutos Palolaistentiellä (eteläinen mittauspiste) liikenne yhteensä/vrk ,6 290,0 292,6 290,2 290,4 293,5 290,6 raskas liikenne/vrk 11 11,6 11,0 13,6 11,2 11,4 14,5 11,6 Muutos-% liikenne yhteensä 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % raskas liikenne 0 % 17 % 1 % 3 % 25 % 6 % Liikennemäärien muutos Vehmaantiellä (läntinen mittauspiste) liikenne yhteensä/vrk , , , , , , ,6 raskas liikenne/vrk 98 98,6 98,0 100,6 98,2 98,4 101,5 98,6 Muutos-% liikenne yhteensä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % raskas liikenne 0 % 2 % 0 % 0 % 3 % 1 % Liikennemäärien muutos Vehmaantiellä (itäinen mittauspiste) liikenne yhteensä/vrk , , , , , , ,6 raskas liikenne/vrk ,6 270,0 272,6 270,2 270,4 273,5 270,6 Muutos-% liikenne yhteensä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % raskas liikenne 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % Liikennemäärien muutos Kivikyläntiellä (läntinen mittauspiste) liikenne yhteensä/vrk ,6 270,0 272,6 270,2 270,4 273,5 270,6 raskas liikenne/vrk 11 11,6 11,0 13,6 11,2 11,4 14,5 11,6 Muutos-% liikenne yhteensä 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % raskas liikenne 0 % 17 % 1 % 3 % 25 % 6 % Liikennemäärien muutos Kivikyläntiellä (itäinen mittauspiste) liikenne yhteensä/vrk ,6 390,0 392,6 390,2 390,4 393,5 390,6 raskas liikenne/vrk 19 19,6 19,0 21,6 19,2 19,4 22,5 19,6 Muutos-% liikenne yhteensä 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % raskas liikenne 0 % 10 % 1 % 2 % 15 % 3 % * Liikennemäärät lannanlevityksen aikaan (35 vrk/v) bkl Lanta ajetaan biokaasulaitokselle tasaisesti ympäri vuoden Liitenteen jakauma: Palolaistentie 50 % pohjoiseen ja 50 % etelään, muut sen jälkeen 100 % suuntaansa 68

69 Kuva 6.10 Tiehallinnon liikenteen mittauspisteet. Liikennemäärät lisääntyvät väliaikaisesti (35 vrk/v) merkittävimmin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, mikäli lanta ajetaan peltolevitykseen keväisin ja syksyisin. Tällöin raskaan liikenteen lisäys on Palolaistetiellä pohjoisen suuntaan verrattuna nykytilanteen lannanlevitysaikaan 186 % ja muuhun aikaan verrattuna 35 % sekä vastaavasti etelän suuntaan lisäykset ovat 25 % ja 3 %. Vaihtoehdossa, jossa lanta kuljetetaan ympäri vuoden biokaasulaitokseen käsiteltäväksi, lisääntyy raskas liikenne pohjoisen suuntaan arviolta 63 % ja etelän suuntaan 6 %. Vaihtoehdossa VE0+ Palolaistentien raskas liikenne lisääntyy pohjoisella osuudella lannanlevitysaikaan 127 % ja muulloin 5 %. Eteläisellä osuudella lisäykset ovat 17 % ja 0 69

70 %. Vaihtoehdon VE0+:n pieni normaaliliikenteen lisäys on optimoidun kuljetuslogistiikan ansiota. Välillä voi tosin tulla täydennyskuljetuksia, mutta keskimäärin liikennemäärät eivät lisäänny suorassa suhteessa kapasiteetin lisäykseen. Kuljetettaessa lanta biokaasulaitokseen käsiteltäväksi on raskaan liikenteen lisäys pohjoisessa 16 % ja etelässä 1 %. Vehmaantiellä raskaan liikenteen lisäykset ovat vaihtoehdosta riippuen 0 3 % ja Kivikyläntiellä 0 25 %. Arvio toiminnan aiheuttamista liikennevaikutuksista Nykyisestä kanalatoiminnasta on aiheutunut alueen asukkaiden mukaan Palolaistentielle rasitusta. Palolaistentietä pidetään myös kapeana, mutkaisena ja liikenneturvallisuuden kannalta huonona. Nopeusrajoitusten noudattamisessa on puutteita. Lisääntyvä raskas liikenne, erityisesti vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, aiheuttaa lisäkuormitusta Palolaistentielle. Vastuu tien ylläpidosta ja sen parantamisesta kuuluu Tiehallinnon Turun tiepiirille, sillä kyseessä on valtion ylläpitämä tie. Vaihtoehdossa VE2 pitää Palolaistentieltä kanalalle rakentaa uusi liittymä ja tie. Liittymään anotaan lupaa Turun tiepiiriltä. Härmässuontien reittivaihtoehtoa käytetään vain erityisissä poikkeustilanteissa, joten valtatielle 8 ei anota liittymämuutoksia. Toiminnanharjoittaja pyrkii omalla toiminnallaan vähentämään (mm. nopeusohjeistus ja kuljetusten optimointi) tielle aiheutuvaa kuormitusta. Erityisesti lannanleivitysaikaan (35 vrk/v) liikennemäärien lisäykset ovat merkittäviä Palolaistentiellä (max 186 %) ja melko merkittäviä myös Kivikyläntiellä (max 25 %). Kivikyläntien muutos ei todellisuudessa kuitenkaan ole niin suuri, sillä osa kuljetuksista suuntautuu lännen ja osa idän suuntaan. Lannankäsittely biokaasulaitoksessa tasaisesti ympäri vuoden vähentää liikennemääräpiikkejä, mutta toisaalta lisää teiden jatkuvia liikennemääriä. Liikennemäärien lisääntyessä pitää kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden parantamiseen. Toiminnanharjoittajan nopeusohjeistuksella (max 40 km/h Palolaistentiellä) voidaan merkittävästi parantaa liikenneturvallisuutta. Tehokkaampi tapa parantaa liikenneturvallisuutta on alentaa Palolaistentien nopeus nykyisestä 60 km/h:ssa 40 km/h:ssa, jolloin myös poliisi voi osallistua nopeusrajoituksen noudattamisen valvontaan. Alhaisemmalla nopeudella myös liikenteestä aiheutuvat päästöt ilmaan ja melu vähenevät. Tien leventäminen, päällystäminen ja joidenkin mutkien oikaisu ovat turvallisuutta parantavia mahdollisuuksia, mutta Tiehallinnolta voi olla haasteellista saada rahoitusta tienparannushankkeisiin. Paras turvallisuutta lisäävä vaihtoehto olisi kevyen liikenteen väylän rakentaminen Palolaistentien varteen. 70

71 Liikenteen pakokaasupäästöt Arvioitaessa hankkeen eri vaihtoehtojen liikenteen päästöjä käytettiin laskennassa yhden ajosuoritteen oletusarvona 50 km ajomatkaa eli 25 km suuntaansa. Ajomatkan ja ajosuoritteiden perusteella hankkeen eri toimenpiteille laskettiin arviot liikenteen päästöistä perustuen LIISA pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän (VTT, Lipasto) mukaisiin päästökertoimiin. Taulukossa 6.10 on esitetty eri vaihtoehtojen mukaiset ajosuoritteet ja niiden mukaiset ajoneuvoliikenteen pakokaasupäästöt. Päästölaskelmassa on huomioitu muna-, rehu-, lanta-, kana- sekä teuraskuljetukset. Taulukko 6.10 Eri vaihtoehdoista aiheutuvat raskaan liikenteen pakokaasupäästöt. Vaihtoehto VE0 VE0+ VE1 ja VE2 Raskaan liikenteen ajosuoritteet/vko 2,6 4,3 6,6 Raskaan liikenteen ajomäärä km/vuosi Päästöt ilmaan tonnia/vuosi CO 0,010 0,016 0,024 HC 0,006 0,010 0,015 NO x 0,047 0,077 0,118 Hiukkaset (PM) 0,002 0,003 0,004 CH 4 0,0004 0,0006 0,0010 N 2 O 0, , ,00054 SO 2 0, , ,00011 CO 2 6,908 11,411 17,452 Liikenteen aiheuttamat pakokaasupäästöt ovat vähäisiä, eikä niillä arvioida olevan merkittäviä ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Hiilidioksidipäästöt ovat nykyvaihtoehdon VE0 noin 2,5 t/v vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vähän yli 17 t/v. Bensiinikäyttöisestä henkilöautosta, jonka keskikulutus on 7,7 l/100 km (vuonna 2006 Suomessa ensirekisteröityjen autojen keskikulutus), aiheutuu 17,5 tonnin hiilidioksidipäästöt noin kilometrin ajolla (180 g CO 2 /km) Arvio hankkeen meluvaikutuksista Kanalahankkeen arvioidaan aiheuttavan paikallisesti jonkin verran melun lisäystä alueella, lähinnä toiminnasta aiheutuvasta liikenteestä Palolaistentiellä. Merkittävin meluhaitta ajoittuu rakentamisen aikaan, mutta se on haittana väliaikainen kestäen noin seitsemän kuukautta. Viikonloppuisin vältetään meluavimpien rakennustöiden tekemistä. Kanalatoiminnasta itsestään ei arvioida aiheutuvan merkittävää meluhaittaa. Taulukossa 6.11 on kuvattu tyypillisiä siipikarjantuotannon melulähteitä ja melutasoja (Puumala ja Grönroos, 2004). Alueen nykyisiä melulähteitä ovat liikenne ja eläinsuojat, joista kummastakaan ei aiheudu jatkuvaa, häiritsevää melua. Nykyisiin 71

72 melulähteisiin verrattuna suunnitellusta toiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittävää melun lisäystä. Taulukko 6.11 Tyypillisiä siipikarjantuotannon melunlähteitä ja melutasoja. Tieliikenteen melu Ihminen havaitsee 3 db muutoksen äänenvoimakkuudessa. Tämän suuruinen muutos aiheutuu esimerkiksi silloin, kun liikennemäärä kaksinkertaistuu tietyllä tieosuudella. Raskaiden ajoneuvojen määrien muutos vaikuttaa havaittuun meluun. Raskaan liikenteen määrän muuttuessa 15 % muuttuu melutaso keskimäärin 2,6 db 80 km/h nopeusalueella (Tiehallinto, Tieliikenteen melu). Ympäristömeludirektiivin mukainen väliaikainen tieliikennemelun laskentamalli (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, ) perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin. Laskentamallissa lasketaan lähtöarvo liikenteen melulle, otetaan huomioon etäisyysvaimennus ja maa- ja estevaimennus. Paksut esteet sekä tien pituuskaltevuus huomioidaan korjauskertoimilla, samoin sääolosuhteet huomioidaan korjauskertoimella. 72

73 Laskentamallissa huomioidaan seuraavat muuttujat: ajoneuvojen määrä raskaiden ajoneuvojen osuus liikennemerkeillä osoitettu nopeus (nopeusrajoitus) etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon esteiden sijainti ja korkeus esteiden paksuus laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon ja ajorataan tai esteisiin laskentamallin sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin maanpinnan laatu tiepäällysteen laatu sääkorjaus Tieliikenteen aiheuttama melu määritetään laskelman lähtöarvona liitteessä 3 esitetyn käyrästön avulla. Lähtöarvoa laskettaessa huomioidaan seuraavat muuttujat: ajoneuvojen määrä, raskaiden ajoneuvojen osuus ja liikennemerkeillä osoitettu nopeus (nopeusrajoitus). Tässä arviossa on oletettu muutoksia tapahtuvan vain liikennemäärissä ja raskaan liikenteen osuudessa kokonaisliikennemääristä. Muiden muuttujien, esimerkiksi tienpinnan ja sääolosuhteiden vaikutus tieliikenteen meluun pysyvät vakiona eivätkä muutu. Tältä pohjalta voidaan arvioida kuinka paljon tieliikenteen melu muuttuu eri vaihtoehdoissa. Taulukossa 6.12 on esitetty hankkeen aiheuttama tieliikenteen melun muutos Palolaistentiellä, Vehmaantiellä ja Kivikyläntiellä eri hankevaihtoehdoilla. 73

74 Taulukko 6.12 Hankkeen aiheuttama tieliikenteen melun muutos Palolaistentiellä, Vehmaantiellä ja Kivikyläntiellä. VE1 ja VE2 VE1 ja VE2* VE1 ja VE2 bkl VE0 VE0* VE0+ VE0+* VE0+ bkl Palolaistentie (pohjoinen) Raskaanliikenteen osuus (%) 1 % 3 % 2 % 6 % 2 % 2 % 7 % 3 % Nopeus (km/h) Liikkennemäärä (ajon./vrk) Muutos verrattuna VE0 (db) Palolaistentie (etelä) Raskaanliikenteen osuus (%) 4 % 4 % 4 % 5 % 4 % 4 % 5 % 5 % Nopeus (km/h) Liikkennemäärä (ajon./vrk) Muutos verrattuna VE0 (db) Vehmaantie (länsi) Raskaanliikenteen osuus (%) 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % Nopeus (km/h) Liikkennemäärä (ajon./vrk) Muutos verrattuna VE0 (db) Vehmaantie (itä) Raskaanliikenteen osuus (%) 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % 7 % Nopeus (km/h) Liikkennemäärä (ajon./vrk) Muutos verrattuna VE0 (db) Kivikyläntie (länsi) Raskaanliikenteen osuus (%) 4 % 5 % 4 % 7 % 4 % 5 % 7 % 5 % Nopeus (km/h) Liikkennemäärä (ajon./vrk) Muutos verrattuna VE0 (db) Kivikyläntie (itä) Raskaanliikenteen osuus (%) 5 % 5 % 5 % 7 % 5 % 5 % 7 % 5 % Nopeus (km/h) Liikkennemäärä (ajon./vrk) Muutos verrattuna VE0 (db) * Liikennemäärät lannanlevityksen aikaan (35 vrk/v) bkl Lanta ajetaan biokaasulaitokselle tasaisesti ympäri vuoden Liikenteen melun ei arvioida lisääntyvän merkittävästi missään hankevaihtoehdossa. 74

75 Vaikutus lannan varastointikapasiteettiin ja peltojen ravinnetaseisiin Tällä hetkellä nykyisessä kanalassa on lannan varastointikapasiteettia 672 m 3 verran. Kanalatoiminnan laajennuksen jälkeen vaihtoehdossa VE0+ tarvitaan lannan varastointikapasiteettia noin m 3 ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 noin m 3. Taulukossa 6.13 on esitetty Mynämäen sekä 15 lähikunnan viljelty ala sekä siipikarjan, sikojen ja nautakarjan lukumäärä tilanteen mukaisesti. Vuonna 2008 näiden 16 kunnan yhteenlaskettu viljelty pinta-ala oli 9751 ha, siipikarjaa alueella oli noin kpl, sikoja noin kpl ja nautakarjaa noin kpl. Taulukko 6.13 Mynämäen sekä lähialueen viljelty ala yhteensä (hehtaaria) ja kuntien alueella olevien siipikarjan, sikojen ja nautakarjan lukumäärä (kappaletta) Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen vuoden 2008 tilastotietojen perusteella (Matilda, 2009). Kuntanumero Kunta Viljelty ala yhteensä (ha) Nautaeläimet (kpl) Siat (kpl) Siipikarja (kpl) 019 Aura Kustavi Laitila Lieto Masku Mynämäki* Naantali** Nousiainen Pöytyä Raisio Rusko*** Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa yhteensä * Mynämäki ja Mietoinen yhdistyivät ** Naantali, Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistyivät *** Rusko ja Vahto yhdistyivät Tietoja ei ole julkistettu tai ko. eläimiä ei kasvateta 75

76 Lähtöoletuksena on, että nykykanalan toiminta jatkuu vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 poikastuotantokanalana, joka on vastaavantasoinen lannantuotannon osalta kuin nykykanala. Mynämäen siipikarjan määrä lisääntyy vaihtoehdossa VE kpl (19 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE kpl (61 %). Mynämäen ja 15 lähikunnan siipikarjan määrä lisääntyy vastaavasti vaihtoehdossa VE0+ 2 % ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 7 %. Lanta käytetään hyödyksi peltojen lannoituksessa. Lantaa vastaanottavat tahot ovat tehneet viljelysuunnitelmat, joiden perustella peltolevitykseen saadaan levitettyä oikea määrä ravinteita peltolohkoa kohden. Taulukossa 6.14 on esitetty Mynämäen ja lähikuntien viljelty ala, kotieläintalouden tuottama typpi- ja fosforimäärä, typpi- ja fosforimäärä viljeltyä peltohehtaaria kohti sekä eri kanalavaihtoehtojen toiminnasta aiheutuva laskennallinen muutos verrattuna nykytilanteeseen (VE0). Laskelmissa on oletuksena, että vaihtoehtojen VE1 tai VE2 toteutuessa nykykanala muutetaan poikastuotantoon soveltuvaksi. Lähtötietoina on käytetty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportin 11/2008 arvoja. Yhden kanan tuottaman typpi- ja fosforimäärän kertoimet 0,7 kg N tot /a ja 0,17 kg P tot /a ovat em. raportissa ilmoitettuja ja MTT:n (Jouni Nousiainen) tutkimustuloksiin perustuvia. (Hänninen ym., 2008.) Samaan taulukkoon on suoritettu laskelma Ympäristöministeriön julkaiseman Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen arvojen mukaisesti. 76

77 Taulukko 6.14 Laajennushankkeen / uuden kanalan vaikutus Mynämäen ja lähikuntien alueella tuotetun lannan ravinnetaseisiin Nousiaisen ja Ympäristöministeriön arvoilla laskettuna. Kuntanumero Kunta Viljelty ala yhteensä (ha) N-tot kg P kg N-tot kg/ha P kg/ha 019 Aura ,72 4, Kustavi ,01 0, Laitila ,08 9, Lieto ,07 4, Masku ,34 4, Mynämäki* ,81 7, Naantali** ,86 2, Nousiainen ,95 3, Pöytyä ,70 6, Raisio ,32 0, Rusko*** ,83 5, Taivassalo ,42 10, Tarvasjoki ,89 4, Turku ,40 0, Uusikaupunki ,98 6, Vehmaa ,26 18,08 yhteensä keskimäärin 29,82 6,64 Nousiaisen kertoimet: Lanta levitetään 16 kunnan alueelle: Lisäys VE0 N-tot kg/a Lisäys VE0 P kg/a N-tot kg/ha P kg/ha VE ,04 6,69 VE1 ja VE ,53 6,81 Lanta levitetään pelkästään Mynämäen kunnan alueelle: VE0+ 36,59 8,06 VE1 ja VE2 40,52 9,01 Ympäristöministeriön (2009) kertoimet: Lanta levitetään 16 kunnan alueelle: Lisäys VE0 N-tot kg/a Lisäys VE0 P kg/a N-tot kg/ha P kg/ha VE ,01 6,69 VE1 ja VE ,44 6,80 Lanta levitetään pelkästään Mynämäen kunnan alueelle: VE0+ 36,36 8,03 VE1 ja VE2 39,79 8,93 * Mynämäki ja Mietoinen yhdistyivät ** Naantali, Merimasku, Rymättylä ja Velkua yhdistyivät *** Rusko ja Vahto yhdistyivät

78 Lisäksi Mynämäen kunnan alueen ravinnetaseiden lisäykset on laskettu Hännisen ym. (2008) raportissa käytetyillä taulukkoarvoilla (12 kk:n lantalan mitoitusarvot, lannan sisältämä liukoinen typpi ja kokonaisfosfori). Ravinnetaseiden muutokset ovat erittäin merkittävästi pienemmät kuin Nousiaisen kertoimilla lasketut. Taulukossa 6.15 on esitetty vaihtoehtoisen laskentatavan tulokset. Taulukko 6.15 Laajennushankkeen / uuden kanalan vaikutus Mynämäen kunnan alueella tuotetun lannan ravinnetaseisiin Hännisen ym. (2008) taulukkoarvoilla laskettuna. Hänninen ym. (2008) toteavat raportissaan: Toisaalta rinnakkaislaskelma osoittaa, että absoluuttisen totuuden selvittäminen lannan ravinteiden määristä on äärettömän hankalaa. Kaikissa valituissa laskentatavoissa on omat virhelähteensä. Nousiaisen lukuarvoilla laskettuja ravinnemääriä voitaneen kuitenkin pitää maksimiarvoina eri eläinten typen ja fosforin tuottokyvystä. Todellisen ravinnekertymän selvittämiseksi käytössä tulisi olla tilakohtaiset lanta-analyysitiedot sekä kullakin tilalla todellisuudessa syntyvät lantamäärät. Vuodessa kertyvän lantamäärän selvittäminen tuntuu kuitenkin olevan varsin ongelmallinen asia jopa yksittäisellä tilalla. Kananlannan sisältämien ravinteiden vaikutusta Mynämäen ja 15 lähikunnan peltojen ravinnetaseisiin arvioidaan sekä Nousiaisen kertoimilla, joita voidaan pitää maksimiarvoina, että taulukkoarvoilla, joita voidaan pitää nykyään yleisesti 78

79 sovellettavina ja joihin perustuvat myös ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset ympäristölupapäätökset. Kun käytetään Nousiaisen kertoimia ja lanta levitetään Mynämäen ja 15 lähikunnan alueelle, lisääntyy keskimääräinen lannan typpisisältö (N-tot kg/ha) vaihtoehdossa VE0+ 0,22 kg/ha (0,7 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 0,71 kg/ha (2,4 %) verrattuna nykytilanteeseen VE0. Vastaava fosforisisällön lisäys on vaihtoehdossa VE0+ 0,05 kg/ha (0,8 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 0,17 kg/ha (2,6 %). Lisäys ei ole erityisen merkittävä. Jos lanta levitetään pelkästään Mynämäen kunnan alueelle, lisääntyy keskimääräinen lannan typpisisältö (N-tot kg/ha) vaihtoehdossa VE0+ 6,77 kg/ha (22,7 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 10,70 kg/ha (35,8 %) verrattuna nykytilanteeseen VE0. Vastaava fosforisisällön lisäys on vaihtoehdossa VE0+ 1,42 kg/ha (21,4 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 2,37 kg/ha (35,8 %). Lisäys on merkittävä. Kun käytetään Ympäristöministeriön (2009) kertoimia ja lanta levitetään Mynämäen ja 15 lähikunnan alueelle, lisääntyy keskimääräinen lannan typpisisältö (N-tot kg/ha) vaihtoehdossa VE0+ 0,19 kg/ha (0,6 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 0,62 kg/ha (2,1 %) verrattuna nykytilanteeseen VE0. Vastaava fosforisisällön lisäys on vaihtoehdossa VE0+ 0,05 kg/ha (0,8 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 0,16 kg/ha (2,4 %). Lisäys ei ole erityisen merkittävä. Jos lanta levitetään pelkästään Mynämäen kunnan alueelle, lisääntyy keskimääräinen lannan typpisisältö (N-tot kg/ha) vaihtoehdossa VE0+ 6,54 kg/ha (21,9 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 9,97 kg/ha (34,5 %) verrattuna nykytilanteeseen VE0. Vastaava fosforisisällön lisäys on vaihtoehdossa VE0+ 1,39 kg/ha (21,0 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 2,29 kg/ha (34,5 %). Lisäys on merkittävä. Kun käytetään Hännisen ym. (2008) raportin taulukkoarvoja ja lanta levitetään pelkästään Mynämäen kunnan alueelle, lisääntyy keskimääräinen lannan typpisisältö (Ntot kg/ha) vaihtoehdossa VE0+ 0,57 kg/ha (3,9 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 1,83 kg/ha (12,6 %) verrattuna nykytilanteeseen VE0. Vastaava fosforisisällön lisäys on vaihtoehdossa VE0+ 0,56 kg/ha (7,8 %) ja vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 1,79 kg/ha (25,2 %). Lisäys on melko merkittävä, fosforin osalta kanan vaihtoehdoissa lisäys on merkittävä. Toiminnanharjoittaja on käynyt alustavia keskusteluita lannan vastaanottamisesta Mynämäellä, Taivassalossa, Uudessakaupungissa ja Yläneellä sijaitsevien tilojen kanssa. Myös biokaasulaitosoperaattorin kanssa on käyty neuvotteluja ja suhtautuminen kananlannan vastaanottamiseen on ollut erittäin positiivinen. 79

80 6.2. Vaikutukset maaperään, pohjaveteen ja pintaveteen - Riskejä maaperälle ovat mahdolliset maatalouskoneiden öljyvuodot ja lantaloiden vuodot. - Hanke ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle tai vedenoton kannalta tärkeän vesistön läheisyyteen. Myöskään pintavesistöjä ei sijaitse hankkeen läheisyydessä. - Hankkeella ei arvioida olevan suoria vaikutuksia lähialueen kaivovesien laatuun, sillä lantaa ei levitetä kaivojen läheisyydessä. - Mikäli lanta käsitellään biokaasulaitoksella, on sillä positiivinen vaikutus pelloilta aiheutuvaan ravinnekuormitukseen, maaperään ja vesistöihin verrattuna raakalannan peltokäyttöön Vaikutukset maaperään Vaihtoehtojen VE0+ ja VE1 maaperä on savipohjaista peltoa. Vaihtoehto VE0+ sijaitsee toiminnanharjoittajan nykyisen kanalan pohjoispuolella. Alueella ei ole tehty maaperätutkimuksia. Vaihtoehdon VE2 maaperä on osin kallioista metsämaata. Mynämäen eteläosien kallioperä koostuu pääosin fylliitistä, kiilleliuskeesta ja kiillegneissistä (Lehtomaa ym., 1997). Tyypillisiä riskejä maaperän pilaantumiselle kanalatoiminnoissa ovat esimerkiksi maatalouskoneiden öljyvuodot ja lantaloiden vuodot. Suomalaisten tilojen tulee noudattaa Maa- ja Metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja suosituksia (MMM, 2001), jonka mukaan lantala tulee mitoittaa siten, ettei lanta nesteineen valu lantalan ulkopuolelle. Lantalan pohjan reunoineen tulee olla vesitiivis ja siten rakennettu, etteivät lannan aineosat pääse ympäristöön. Kuivikelannan, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 40 %, varastointi ja kompostointi voidaan suorittaa tiiviin kompostointialustan päällä. Kompostointialustan yhdelle reunalle tulee rakentaa vähintään yhden metrin korkuinen reuna alustan tyhjentämisen helpottamiseksi. Lantavesien valumat ympäristöön estetään kompostiauman peittämisellä ja turvekerroksella alustan reunoille sekä alustan muotoilulla. Siten maaperälle ei arvioida hankkeesta aiheutuvan nykytilanteen mukaan tai laajennusvaihtoehtojen mukaisissa tilanteissa merkittäviä haitallisia vaikutuksia Vaikutukset vesistöihin Hankealuetta lähinnä sijaitsevat pintavedet ovat Laajoki ja Mynäjoki sekä Kivijärvi ja Mynälahti. Laajoki kulkee hankealueen pohjoispuolitse vaihtoehdoista VE0 ja 0+ lähimmillään noin 3,3 kilometrin, VE1:stä noin 3,0 kilometrin ja VE2:sta noin 2,1 kilometrin etäisyydellä. Mynäjoki kulkee kaakkoispuolelta vaihtoehdoista VE0 ja 0+ lähimmillään noin 4,2 kilometrin, VE1:stä noin 4,3 kilometrin ja VE2:sta noin 4,9 kilometrin etäisyydellä. 80

81 Kivijärvi sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 6,6 kilometrin, VE1:stä noin 6,4 kilometrin ja VE2:sta noin 5,6 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Mynälahti sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 7,1 kilometrin, VE1:stä noin 7,3 kilometrin ja VE2:sta noin 7,6 kilometrin etäisyydellä lounaassa. Kuvassa 6.11 on esitetty alueen pintavesien sijainti suhteessa hankevaihtoehtojen sijaintiin. Kuva 6.11 Alueen pintavedet. 81

82 Hankealue kuuluu Laajoen vesistöalueeseen. Laajoki laskee Mynälahden pohjukkaan, Saaristomereen. Kuvassa 6.12 on esitetty Lounais-Suomen 13 päävesistöaluetta. (Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2009a.) Kuva 6.12 Lounais-Suomen päävesistöalueet. Laajoen keskivirtaama-arvio (ei säännöllistä mittausta) on 3,1 m 3 /s, valuma-alueen pinta-ala 393 km 2, peltojen osuus valuma-alueella 17 %, metsien 78 % ja turvemaata on 22 %. Järvisyys on 2 %. Laajoen hajakuormituksen osuus on selvästi pienempi kuin Hirvijoen ja Mynäjoen vesistöalueilla. Kuvassa 6.13 on esitetty Laajoen veden ravinnepitoisuudet joen alaosassa. Laajoen veden kiintoainepitoisuus ja erityisesti fosforipitoisuus on huomattavasti pienempi kuin Lounais-Suomen savikkoalueiden jokivesissä, kun taas humuspitoisuus on korkeampi. Veden talviaikaiset typpipitoisuudet 82

83 ovat olleet ja 2000-luvuilla ajoittain korkeita. Alaosan yleinen käyttökelpoisuusluokitus on laskenut välttävään yläosan ollessa tyydyttävä. Ajoittainen happivajaus on ollut Laajoen ongelmana, kuten myös veden hygieeninen laatu, joka oli kesinä huono. (Vakka-Suomen joet, 2007.) Kuva 6.13 Veden ravinnepitoisuudet Laajoen alaosassa (Vakka-Suomen joet, 2007). Mynäjoen keskivirtaama on 2,5 m 3 /s, valuma-alueen pinta-ala 288 km 2, peltojen osuus valuma-alueella 26 %, metsien 69 % ja turvemaata on 13 %. Järvisyys on 0,3 %. Mynäjoen vesi on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttävää. Syynä tähän ovat runsasravinteisuus ja savisameus. Kuvassa 6.14 on esitetty veden ravinnepitoisuudet. (Vakka-Suomen joet, 2007.) Mynälahden ravinnepitoisuus on Laajoen ja Mynäjoen kuormituksen takia kohonnut luonnontilaisesta. Sen sisäosien veden laatu on välttävää ja keski- ja ulko-osien tyydyttävää. Ajoittaiset sinileväesiintymät ovat olleet Mynälahden ongelmana. (Vakka- Suomen joet, 2007.) 83

84 Kuva 6.14 Veden ravinnepitoisuudet Mynäjoen keski- (Myjo22) ja alaosassa (Myjo30) (Vakka-Suomen joet, 2007). Kivijärvi kuuluu Velluanjoen vesistöalueeseen. Vuosina Kivijärvellä on ajoittain havaittu sinilevää, vuonna 2006 viikolla 34 runsaasti. Kivijärvi ei enää nykyään kuulu valtakunnallisen leväseurannan piiriin. (Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2009b.) Kivijärvellä sijaitsee Mynämäen kunnan yleinen uimaranta, joten sen vedenlaatua seurataan kerran kuussa uimakauden (kesä-elokuu) aikana ja kerran talvessa avantouintikauden aikana. Viimeisimmän Mynämäen kunnan kotisivuilla julkaistun tarkkailututkimuksen ( ) mukaan vedenlaatu oli hyvä. (Mynämäen kunta, 2009.) Oiva-tietokantaan tallennettu viimeisin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen suorittama näytteenotto on tehty Taulukossa 6.16 on esitetty Kivijärven vedenlaatu näytteenottosyvyyden ollessa yksi metri. Kivijärvi kuului myös Vakka-Suomen kotijärvet kuntoon I hankkeeseen, jossa vuonna 2001 tutkittiin viiden vakkasuomalaisen järven nykytilaa ja kunnostustarvetta. 84

85 Taulukko 6.16 Kivijärven vedenlaatu (Oiva-tietokanta, 2009). Suure Yksikkö Lämpötila C 17,5 1,8 20,6 1,4 20,5 1,9 Happi, liukoinen mg/l 8,6 10,1 8,9 4,0 8,7 6,8 Hapen kyllästysaste kyll.% Sameus FNU 6,7 4,5 4,9 1,8 3,3 10,0 Sähkönjohtavuus ms/m 10,0 9,0 8,0 9,0 6,0 6,0 Alkaliniteetti mmol/s 0,200 0,230 0,25 0,340 0,20 0,11 ph 7,10 6,50 6,90 6,60 6,80 5,90 Kokonaistyppi µg/l Ammonium typpenä µg/l L3 L3 L3 5 Kokonaisfosfori µg/l 45,0 22,0 23,0 23,0 17,0 28,0 Fosfaatti fosforina µg/l 5,0 18,0 L2,0 5,0 L2,0 10,0 Rauta µg/l 610,0 620,0 680,0 1100,0 730,0 1200,0 Klorofylli-a (0,0-2,0 m) µg/l 14,0-18,0-34,0 - Nitriitti-nitraatti typpenä µg/l L5 220 L5 390 Arvioitaessa hankevaihtoehtojen vaikutuksia pintavesistöihin, ei ole todennäköistä että kanalayksiköistä sinänsä aiheutuisi merkittävää haitallista vaikutusta pintavesien laatuun. Lannan levityksen vaatiman peltopinta-alan kasvaessa ei paikallisia vaikutuksia voida myöskään arvioida muodostuvan, koska lisääntyvä lantamäärä tarkoittaa kasvavaa peltopinta-alan tarvetta, ei lisääntyvää lannan käyttöä samaa peltopinta-alaa kohden. On kuitenkin tarkkaan harkittava mihin lantaa levitetään, jotta paikoitellen jo ennestään ylilannoitettuja peltoja ei lisälannoiteta. Tällöin vaarana on ravinteiden liukenemisen lisääntyminen pintavesistöihin. Biokaasulaitoskäsittelyllä on tutkitusti positiivisia ominaisuuksia lannan koostumukseen ja tehokkaampaan ravinteiden hyödyntämiseen Vaikutukset pohjavesiin Taulukossa 6.17 on esitetty pohjavesialueiden tiedot ja kuvassa 6.15 on esitetty niiden sijainti suhteessa nykyiseen kanalaan sekä uusiin kanalavaihtoehtoihin. Sijoituspaikkavaihtoehdot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet ovat Motellin, Maansillan, Hiivaniityn, Tursunperän ja Pyhän I-luokan pohjavesialueet. Motellin pohjavesialueen pinta-ala on noin 199 hehtaaria, sen muodostumisalueen pinta-ala on 138 hehtaaria ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on m 3 vuorokaudessa. Sen etäisyys vaihtoehdoista VE0 ja 0+ on noin 4,7 kilometriä, VE1:stä noin 4,4 kilometriä ja VE2:sta noin 3,8 kilometriä koilliseen. 85

86 Maansillan pohjavesialueen pinta-ala on noin 115 hehtaaria, sen muodostumisalueen pinta-ala on 43 hehtaaria ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 350 m 3 vuorokaudessa. Sen etäisyys vaihtoehdoista VE0 ja 0+ on noin 2,8 kilometriä, VE1:stä noin 3,0 kilometriä koilliseen ja VE2:sta noin 3,0 kilometriä itään. Hiivaniityn pohjavesialueen pinta-ala on noin 116 hehtaaria, sen muodostumisalueen pinta-ala on 63 hehtaaria ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 600 m 3 vuorokaudessa. Sen etäisyys vaihtoehdoista VE0 ja 0+ on noin 2,8 kilometriä, VE1:stä noin 3,0 kilometriä ja VE2:sta noin 3,2 kilometriä itään. Tursunperän pohjavesialueen pinta-ala on noin 112 hehtaaria, sen muodostumisalueen pinta-ala on 47 hehtaaria ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m 3 vuorokaudessa. Sen etäisyys vaihtoehdoista VE0 ja 0+ on noin 4,5 kilometriä, VE1:stä noin 4,8 kilometriä ja VE2:sta noin 5,6 kilometriä kaakkoon. Pyhän pohjavesialueen pinta-ala on noin 181 hehtaaria, sen muodostumisalueen pintaala on 130 hehtaaria ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 600 m 3 vuorokaudessa. Sen etäisyys vaihtoehdoista VE0 ja 0+ on noin 4,0 kilometriä, VE1:stä noin 4,0 kilometriä ja VE2:sta noin 4,0 kilometriä lounaaseen. Taulukko 6.17 Hankealuetta lähimmät pohjavesialueet (Oiva tietokanta, 2009). nimi luokka pintaala muodostumisalueen pintaala arvio muodostuvan pohjaveden määrästä etäisyys vaihtoehtoihin VE0 ja VE0+ etäisyys vaihtoehtoon VE1 etäisyys vaihtoehtoon VE2 km 2 km 2 m 3 /vrk km km km Pyhä I 1,81 1, ,0 4,0 4,0 Hiivaniitty I 1,16 0, ,8 3,0 3,2 Tursunperä I 1,12 0, ,5 4,8 5,6 Motelli I 1,99 1, ,7 4,4 3,8 Maansilta I 1,15 0, ,8 3,0 3,0 86

87 Kuva 6.15 Alueen pohjavesialueet. 87

88 Lähimpään pohjavesialueeseen on matkaa lähes kolme kilometriä. Hankevaihtoehdoilla ei arvioida olevan suoraa vaikutusta pohjavesien laatuun. Lannan levityksessä tulee noudattaa voimassa olevia ohjeistuksia ja ympäristölainsäädäntöä Vaikutukset lähialueen kaivovesiin Lounais-Suomen ympäristökeskus vaati YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että lähialueen kaivot tulee selvittää. Lähialueen kaivot selvitettiin tekemällä kirjallinen tiedustelu noin yhden kilometrin säteellä asuville asukkaille. Toiminnanharjoittaja toimitti kyselylomakkeet asukkaiden postilaatikoihin. Kaivokyselylomake on liitteessä 4. Kaivokyselyitä toimitettiin 30 talouteen ja siihen vastasi 16 kotitaloutta. Kaivokyselyn vastausprosentti oli 53 %. 76 % vastanneista on kiinteistöllään kaivo ja 46 % kaivo on talousvesikäytössä. 60 % vastanneista käyttää kaivovettä muutoinkin kuin talousvetenä. Kyselyssä pyydettiin tarkentamaan kaivoveden käyttöä, mikäli sitä käytettiin jonakin muuna kuin talousvetenä. Vastaukset kertoivat, että kaivovettä käytetään yleisesti kasteluun, astioiden, pyykin ja auton pesuun sekä uima-altaan vetenä. 31 % vastanneista oli tutkituttanut kaivovedenlaadun. Muutamissa tapauksissa vesianalyysi oli osoittanut veden juomakelvottomaksi. Tällöin talousvesi otettiin kunnan vesiverkosta ja kaivovettä käytettiin muuhun kuin talousvesikäyttöön. Osalla kyselyyn vastanneista on kaksi kaivoa, joista joko toinen tai molemmat ovat talousvesikäytössä. Terveystarkastajan kanssa suoritetussa maastotarkastuksessa kirjattiin kolme kaivoa, jotka eivät olleet mukana vastauksissa. Yksikään kyseisistä kolmesta kaivosta ei ollut talousvesikäytössä, tosin yhdestä kaivosta otettiin saunan pesuvesi sekä vettä puutarhan kasteluun. Kaikkiin kiinteistöihin tuli kunnan vesi. Kuvassa 6.16 on esitetty hankevaihtoehtoja lähellä olevat kaivot. Kyselyssä kaivojen osalta vastaajat halusivat tuoda esiin mahdollisen kaivoveden pilaantumisen uuden kanalahankkeen myötä. Kaivoveden ei haluttu pilaantuvan, koska osa talouksista käyttää kaivovettä ainoana talousvesilähteenä. Kustannuksien maksajaa peräänkuulutettiin, mikäli talouteen jouduttaisiin vetämään kunnan vesiliittymä kaivoveden pilaantumisen seurauksena. 88

89 Kuva 6.16 Lähialueen talousvesikaivot. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta lähialueen kaivovesiin, sillä lannanlevitystä ei harjoiteta kaivojen läheisyydessä ja lantala perustetaan kiinteäpohjaiselle alustalle. 89

90 Nitraattidirektiivin toimeenpanoa koskevan Ympäristöministeriön selvennyksen ( ) ja suosituksen mukaisesti talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kananlannalla. Jotta mahdolliset, epätodennäköiset vaikutukset voitaisiin selvittää, tulisi lähialueen kaivovesistä (esim. 500 metrin säteellä) analysoida nykyveden laatu ennen uuden kanalatoiminnan aloittamista ja vastaavasti toiminnan aloittamisen jälkeen esim. viiden vuoden kuluttua. Ympäristöviranomainen voi tarvittaessa antaa ympäristölupavaiheessa seurantavelvoitteita Arvio biokaasulaitoksen ja kompostoinnin lopputuotteiden lannoitekäytön maaperä- ja vesistövaikutuksista Biokaasulaitoskäsittely muuttaa raaka-aineen ominaisuuksia. Mädäte on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin käsittelemätön materiaali. Käsittelyn aikana orgaanisen typen pitoisuus alenee ja ammoniumtypen pitoisuus kasvaa, jolloin peltokäytössä typpi on merkittävästi edullisemmassa muodossa kasvien ravinteena. Lisäksi raaka-aineen mineralisoitumisen ansiosta peltolevityksen yhteydessä tapahtuva happikato ei ole yhtä merkittävä shokkitekijä kasveille kuin ilman käsittelyä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on tutkinut Vehmaan biokaasulaitoksen lopputuotteiden (mädäte, typpineste, humus) lannoitevaikutuksia peltokokeilla jo kahden vuoden ajan. Lopputuotteet ovat tuottaneet parempia satomääriä paitsi raakalietteeseen, jopa väkilannoitteisiin verrattuna. Näiden tekijöiden johdosta käsitellyn mädätteen käyttäminen erityisesti raakalietteen sijaan peltolannoitteena vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Biokaasulaitoksen hygienisointivaiheen ansiosta mädäte on myös hygieeniseltä laadultaan korkeatasoista. Biokaasulaitoksella mädäte prosessoidaan fosforipitoiseksi humusjakeeksi, sekä typpipitoiseksi rejektinesteeksi. Lietteen lannoitekäyttöä rajoittavien pääravinteiden jakaminen erillisiin jakeisiin helpottaa lietteen ravinnetaseen hallintaa. Uusien maatalouden lannoitekäyttöä ohjaavien säädösten perusteella erityisesti fosforin käyttöä peltolannoituksessa on entisestään rajoitettu. Kompostoinnissa mikrobit hajottavat orgaanista ainesta hapellisissa olosuhteissa, jolloin syntyy lämpöä. Tämä nopeuttaa reaktiota ja hajoamisprosessia. Lämpöhuipun aikana saattaa haihtua huomattavia määriä ammoniakkia ja hiilidioksidia. Kuivalannan kompostointi vapauttaa orgaaniseen ainekseen sitoutuneita ravinteita ja tekee lannan helpommin käsiteltäväksi. (Ympäristöministeriö, 2009.) Komposti soveltuu ominaisuuksiensa vuoksi hyvin lannoitukseen ja maanparannukseen. Kompostia käyttämällä voidaan lisätä maan humuspitoisuutta, jolloin pieneliöstön määrä kasvaa, paakkuuntuminen estyy ja maa kuohkeutuu ja viljelykasvien juuret saavat paremmin happea. Komposti on myös hyvä NPK-lannoite (typpi, fosfori, kalium). Kompostia voidaan käyttää yhdessä mineraalilannoitteiden kanssa. Viljelykäyttöä myös tutkitaan 90

91 aktiivisesti. MTT:n tekemän viisivuotisen tutkimuksen perusteella kompostin käyttö perunanviljelyssä lisää satoa kiloa hehtaarilta. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus tutkii puolestaan kompostin käyttöä sokerijuurikkaiden viljelyssä. (Vapo, 2009.) 6.3. Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen - Ammoniakkipäästöt voivat aiheuttaa vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 puustovaurioita välittömässä läheisyydessä sijaitseviin metsiin. - Kaikkien hankevaihtoehtojen epäsuora hiilidioksiditase on myönteinen. Hyödyntämällä kanaloiden lanta täysimääräisesti peltojen lannoituksessa vähentyvät mineraalilannoitetuotannon hiilidioksidipäästöt vaihtoehdossa VE0 34 t/v, VE t/v ja VE1 & VE2 473 t/v. - Biokaasulaitos on hiilidioksidipäästöjen osalta nettovähentäjä, kompostoinnista aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. - Välittömät luontovaikutukset arvioidaan pieniksi, sillä lähialueella ei aineiston perusteella ole luonnonarvoiltaan rikasta luontoa, eikä suojeltuja luontotyyppejä Ammoniakkipäästöt Ilmaan emittoituvien terveydelle haitallisten yhdisteiden pitoisuudet laimenevat ilmassa nopeasti ja ovat huomattavasti alle haitallisten pitoisuuksien arvon. Esimerkiksi ammoniakin osalta ihmiselle haitallinen pitoisuus on 18 mg/m 3 (Arnold, 2002). Kanalatoiminnasta muodostuu suoria ammoniakkipäästöjä ilmakehään kanalarakennusten ilmanvaihdon kautta ja toisaalta lannan peltokäytön yhteydessä. Ammoniakki on luonnossa happamoittava yhdiste. Vaikka ammoniakki (NH 3 ) yhdenarvoisena emäksenä vähentää sadeveden happamuutta, se saattaa lisätä maaperän ja vesistöjen happamoitumisvaaraa, koska hapettuessaan maassa ja vesistössä ammoniakki toimii happona. Happaman laskeuman on todettu olevan merkittävä tekijä maaperän happamoitumisessa. Havumetsien maaperä on luonnostaan hapanta. Havupuille otollisin maaperän ph on noin 4,7 5,5. Jos maaperä käy tätä happamammaksi, puiden kasvu hidastuu, koska niiden ravinnonotto vaikeutuu. Kun maaperän ph laskee alle neljän, alumiini ja raskasmetallit alkavat muuttua liukoiseen muotoon. Samanaikaisesti myös puustolle tärkeiden ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy. Liukoiset metallit, kuten alumiini, vaurioittavat puiden juuria. Orgaanisen aineksen hajoaminen hidastuu happamassa maaperässä, jolloin kasvien typensaanti heikkenee. Lisääntynyt happamuus karsii myös metsästä monet helposti hajoavat, typpipitoista kariketta tuottavat kasvit. Metsämaan viljavuus alenee happamoitumisen takia kuitenkin hyvin hitaasti. (Suomen ympäristökeskus.) 91

92 Havupuut ovat herkkiä ilmansaasteille. Havupuiden neulaset säilyvät normaalisti puussa useita vuosia. Kun havupuut pudottavat neulasiaan ennen aikojaan, puhutaan havupuiden harsuuntumisesta. Harsuuntuminen tai kasvun hidastuminen eivät yleensä johdu vain yhdestä seikasta, kuten happamasta laskeumasta. Puiden ikä, sää, tuholaiset, kasvitaudit sekä alailmakehän otsoni ja muut ilmansaasteet voivat myös aiheuttaa harsuuntumista. Yleensä ei pystytä erottamaan, mikä tekijä on ollut päällimmäisenä. (Suomen ympäristökeskus.) Toisaalta typpi tärkeänä kasviravinteena lisää metsien kasvua, mutta liika liukoinen typpi häiritsee kasvien elintoimintoja. Orgaanisen aineen palamisessa ja liikenteen pakokaasujen mukana vapautuvat typpiyhdisteet, typpioksidit, muodostavat auringon valon vaikutuksesta kasveille voimakkaasti myrkyllistä otsonia ja PAN -yhdisteitä. Typen ja rikin oksidit vahvistavat toistensa haittavaikutuksia esiintyessään samanaikaisesti. Typen oksidipäästöistä peräisin olevasta laskeumasta yli 80 % kulkeutuu maahamme rajojemme ulkopuolelta. Liikenne aiheuttaa yli puolet typen oksidien päästöistä. Energiantuotanto on seuraavaksi suurin päästöjen lähde kattaen lähes kokonaan loput päästöistä. Teollisuus tuottaa vain pienen osan päästöistä. Suhteellisen vähäinenkin typpilaskeuma voi muuttaa kasvillisuutta siten, että kasvilajistossa yleistyvät alkuperäistä viljavamman kasvupaikan lajit. Keski-Euroopassa mitatut jopa sataan kiloon nousevat vuotuiset typpilaskeumat hehtaaria kohden häiritsevät kasvien ja maaperän välistä tasapainoa. Kokonaistypen laskeuma vuonna 1989 Vesi- ja ympäristöhallituksen mittausten mukaan oli suurimmillaan eräillä Etelä- Suomen alueilla, 7-10 kg/ha/v, ja pienimmillään Lapissa, alle 2,5 kg/ha/v. Suomen typpilaskeuma on pienentynyt 1980-luvun lopulta prosenttia. Yksittäisen päästölähteen tuottamien typpidioksidipäästöjen suorat vaikutukset ovat harvinaisia, joskin mahdollisia. Pahimmat vaikutukset typpidioksidi saa aikaan reagoidessaan yhdessä rikkidioksidin kanssa. Typpidioksidin epäsuorista pitkäaikaisvaikutuksista on toistaiseksi saatavilla vähän tutkimustietoa. (Metsäntutkimuslaitos, 2006) Toiminnasta aiheutuvat ammoniakkipäästöt Eri vaihtoehtojen ammoniakkipäästöt arvioitiin BREF-dokumentissa esitettyjen lukujen perusteella. Dokumentissa on esitetty, että vaihteluväli ammoniakkipäästölle kanalasta on 0,010-0,386 kg NH 3 / lintu vuodessa (European Commission, 2003). Taulukossa 6.18 on esitetty arvio eri vaihtoehtojen aiheuttamasta ammoniakkipäästöistä sekä laskettu, kuinka suuri vuotuinen ammoniakkipäästö aiheutuu hehtaaria kohti, kun arvioidaan, että kanalasta aiheutuva ammoniakkipäästö leviää hehtaarin alueelle kanalarakennuksista. Laskelmissa oletetaan, että ammoniakkipäästö kasvaa samassa suhteessa kanojen määrän kanssa. 92

93 Taulukko 6.18 Arvio eri vaihtoehtojen ammoniakkipäästöistä. Vaihtoehto Kanoja Ammoniakkia Ammoniakkia kpl kg/vuosi kg/ha/vuosi min max min max VE ,02 0,68 VE ,08 3,09 VE1 ja VE ,20 7,72 Arvio ammoniakkipäästöjen vaikutuksista Ammoniakkipäästöjen suoria vaikutuksia on vaikea arvioida. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitos on tehnyt tutkimuksia minkkitarhojen ammoniakkipäästöjen vaikutuksista tarhoja ympäröiviin metsiin. Minkkitarhojen ammoniakkipäästötutkimuksissa kävi kuitenkin ilmi, että metsä pidätti hyvin ammoniakkipitoisuuksien leviämistä. Minkkitarhojen lähimmissä puissa oli havaittavissa vaurioita, esim. viherkasvustoa ja pakkasvaurioita. Puiden kasvu oli vaurioista huolimatta lisääntynyt merkittävästi. Esimerkiksi metsälannoituksessa puhdasta typpeä levitetään kg hehtaarille riippuen tarpeesta. Lannoituksen vaikutusaika on noin kahdeksan vuotta. Esitettyjen lukujen perusteella Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijan arvio oli, että edellä esitetty päästömäärä suurimmalla kertoimella (0,386 NH 3 kg/kana/a) vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 on niin suuri, että kanalan välittömässä läheisyydessä sijaitsevat metsät voivat kärsiä puustovaurioita. Muissa tapauksissa ammoniakkipäästön vaikutus arvioidaan niin pieneksi, että positiiviset ja negatiiviset vaikutukset metsiin ja muuhun ekosysteemiin jäävät vähäisiksi. (Hytönen, 2009). Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jo kolmen puurivin levyinen suojavyöhyke riitti pienentämään kanalasta ympäristöön leviävää ammoniakkipäästöä 53 % (American Chemical Society, 2008). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hankevaihtoehto VE2 on paras ammoniakkipäästöjen leviämisen kannalta, sillä sitä ympäröi puusto. Vaihtoehdot VE0+ ja VE1 sijaitsevat molemmat pellolla, joten puiden ammoniakin leviämisen pienentävää vaikutusta ei ole Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Kasvihuonekaasu (KHK) -päästöjen vähentäminen on nähty kriittiseksi toimenpiteeksi maailmanlaajuisen kasvihuoneilmiön etenemisen rajoittamiseksi. KHK-päästöt esitetään tyypillisesti CO 2 -ekvivalentteina; vaikkakin kasvihuonekaasuja ovat myös esimerkiksi metaanikaasu ja typpioksiduuli, käytetään niiden osalta yleisesti hyväksyttyjä kertoimia niiden vertaamiseksi määrällisesti suurimpaan yhdisteeseen, eli hiilidioksidiin. Metaanikaasun vertailuluku hiilidioksidiin nähden on 23 ja typpioksiduulin 270, kertoimet kuvaavat siis kaasuyhdisteen haitallisuutta hiilidioksidiin nähden. 93

94 Kanalatoiminnassa käytetään sähköenergiaa. Laskelmassa on käytetty sähkönkulutuksen osalta CO 2 -päästöinä Nordpoolin ilmoittamaa vuoden 2007 keskimääräistä päästöä 98 kg CO 2 /MWh. Liikenteen päästöt on laskettu kappaleessa esitetyllä tavalla. Toiminnasta aiheutuvia muita hiilidioksidipäästöjä (rehuntuotanto, kanojen tuotanto, vesijohtoveden tuotanto, jätevedenkäsittely, yms.) ei ole huomioitu, joten laskelma on suuntaa antava. Kanalatoiminnan sivutuotteena muodostuu lantaa, jolla korvataan mineraalilannoitteita, joiden tuotanto aiheuttaa merkittävät määrät kasvihuonekaasuja. Laskelmassa on käytetty MTT:n tutkijan Jouni Nousiaisen kertoimia, joiden mukaan yksi munituskana tuottaa vuodessa 0,7 kilogrammaa typpeä ja 0,17 kilogrammaa fosforia (Hänninen ym., 2008). IFA:n (International Fertilizer Industry Association) mukaan yhden ammoniakkitonnin tuottaminen aiheuttaa 1,52 3,06 tonnin hiilidioksidipäästön (IFA, 2009). Wood ja Cowie (2004) selvittivät lannoitetuotannon kasvihuonekaasupäästöistä tehtyjä tutkimuksia. Selvityksen mukaan typpi- ja fosforiyhdistelmälannoitteiden tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat Euroopassa keskimäärin typpitonnin osalta 2,56 6,39 tonnia ja fosforioksiditonnin (P 2 O 5 ) osalta 0,60-1,88 tonnia. Fosforioksidi on muutettu fosforiksi kertoimella 0,43. Tässä arviossa käytettiin typpitonnin osalta arvoa 6,39 t CO 2 ja fosforioksiditonnin tuotannon osalta arvoa 1,35 t CO 2, jotka pohjautuvat Davisin ja Haglundin (1999) tekemään tutkimukseen. Taulukossa 6.19 on esitetty laskelma eri vaihtoehdoilla saavutetuista hiilidioksidipäästövähenemistä, jotka saavutetaan korvaamalla kanalan tuottamalla lannalla mineraalilannoitteita. Taulukko 6.19 Hankkeen hiilidioksiditase. Energiankulutus (kwh) Energiankäytön CO 2 - päästöt (t) Liikenteen CO 2 - päästöt (t) Lannan typpi (t) Lannan fosfori (t) Vältetty CO 2 lannoitetuotannosta (t) CO 2 - tase (t) VE ,9 6,9 6,2 1, VE ,9 11,4 28,0 6, VE1 ja VE ,8 17,5 70,0 17, Kompostointi vs. mädätys Jätteenkäsittelymenetelmistä kompostoinnin ja biokaasutuotannon välisiä vertailutietoja kasvihuonekaasutaseen näkökulmasta on vielä tällä hetkellä hyvin niukasti saatavilla. Yleisesti kuitenkin todetaan kompostoinnin olevan kasvihuonekaasujen tuottaja ja mädätyksen niiden vähentäjä. Mädätyksen etuihin kompostointiin nähden voidaan listata mm. seuraavia (Suomen biokaasuyhdistys, 2008): - Mädätysprosessia käytettäessä lannan metaanipäästöt vähenevät muihin käsittelymenetelmiin verrattuna, sillä metaani hyödynnetään suljetussa prosessissa energiana. - Mädätysprosessi tuottaa energiaa metaanina, joka on moottoriteknisesti erityisen korkeatasoinen 140-oktaaninen polttoaine 94

95 eli sitä voidaan käyttää liikenteen ja työkoneiden kuten traktorien ja leikkuupuimurien polttoaineena maatilakokoluokan teknologiana. Tällöin sillä korvataan fossiilisia polttoaineita ja vältetään niiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Lisäksi metaania voidaan hyödyntää myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon maatilakokoluokan teknologiana, jolloin myös korvataan fossiilisia polttoaineita päästöineen. - Kompostoinnissa jätteen energiasisältö jätetään kokonaan hyödyntämättä ja lisäksi käytetään energiaa käsittelyprosessiin, mm. ilmastukseen ja sekoitukseen. Koska kyseinen energia on käytännössä usein fossiilista, siitä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Täten biokaasulaitoskäsittelyn voidaan arvioida olevan parempi vaihtoehto lannan käsittelylle kuin kompostoinnin Luontovaikutukset Hankevaihtoehtojen lähimmät Natura 2000 alueet ja luonnonsuojelualueet on esitetty kuvassa Natura 2000 alue Kivijärven metsät (aluetunnus FI ) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 7,3 kilometriä, VE1:stä noin 7,1 kilometriä ja VE2:sta noin 6,3 kilometriä luoteeseen. Alue on pinta-alaltaan noin 175 hehtaaria. Luonnonsuojelualue Hankassuon Torklahti (aluetunnus YSA202327), joka on osa Kivimäen metsiä, sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 9,4 kilometriä, VE1:stä noin 9,3 kilometriä ja VE2:sta noin 8,5 kilometriä luoteeseen. Torklahti on pinta-alaltaan 30 hehtaaria. Vakka-Suomen kedot (aluetunnus FI ) on viidessä osassa oleva Natura 2000 alue, joka sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 4,5 kilometriä, VE1:stä noin 4,7 kilometriä ja VE2:sta noin 5,0 kilometriä lounaaseen. Vakka-Suomen kedot on pintaalaltaan 2,7 hehtaaria. Mietoistenlahden Natura 2000 alue (aluetunnus FI ) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 6,2 kilometriä, VE1:stä noin 6,5 kilometriä ja VE2:sta noin 6,7 kilometriä lounaaseen. Sen pinta-ala on noin 586 hehtaaria. Niittyrannan luonnonsuojelualue (aluetunnus YSA202676) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 8,1 kilometriä, VE1:stä noin 8,3 kilometriä ja VE2:sta noin 8,5 kilometriä lounaaseen. Niittyrannan luonnonsuojelualueen pinta-ala on 15 hehtaaria. Laajoen suiston luonnonsuojelualue (aluetunnus ESA020008) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 7,2 kilometriä, VE1:stä noin 7,4 kilometriä ja VE2:sta noin 7,7 kilometriä lounaaseen. Sen pinta-ala on 48 hehtaaria. 95

96 Mietoistenlahden luonnonsuojelualue (aluetunnus YSA202513) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 8,7 kilometriä, VE1:stä noin 8,9 kilometriä ja VE2:sta noin 9,3 kilometriä lounaaseen. Pinta-alaltaan se on 82 hehtaaria. Tammimäen lehtojensuojelualue (aluetunnus LHA020003) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 6,8 kilometriä, VE1:stä noin 7,1 kilometriä ja VE2:sta noin 7,5 kilometriä lounaaseen. Sen pinta-ala on kolme hehtaaria. Kurasmäen lehtojensuojelualue (aluetunnus LHA020004) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 4,7 kilometriä, VE1:stä noin 5,0 kilometriä ja VE2:sta 5,7 kilometriä etelään. Lehtojensuojelualueen pinta-ala on kaksi hehtaaria. Tursunperän muinaisrannan luonnonsuojelualue (aluetunnus YSA021805) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 5,6 kilometriä, VE1:stä noin 5,8 kilometriä ja VE2:sta 6,6 kilometriä kaakkoon. Sen pinta-ala on 0,26 hehtaaria. Kallavuoren Natura 2000 alue (aluetunnus FI ) sijaitsee vaihtoehdoista VE0 ja 0+ noin 6,7 kilometriä, VE1:stä noin 7,0 kilometriä ja VE2:sta 7,8 kilometriä kaakkoon. Pinta-alaltaan se on noin 12 hehtaaria. 96

97 Kuva 6.17 Alueen Natura 2000 kohteet ja luonnonsuojelualueet. Mynämäellä tehtiin vuosina koko kunnan kattava luontoselvitys, jossa tutustuttiin olemassa oleviin lukuisiin raportteihin ja tutkimuksiin sekä haastateltiin 97

98 luontoasiantuntijoita. Sen lisäksi tehtiin maastotöitä. Luontoselvityksessä ei mainita kohteita kanalahankealueilta tai niiden välittömästä läheisyydestä. (Lehtomaa ym., 1997) VE0 ja VE0+ sijaitsevat Juhani Laaksosen pihapiirissä. VE0+ ja VE1 sijoittuvat molemmat viljelykäytössä olevalle pellolle. VE2 sijoittuu havupuuvaltaiseen talousmetsään. Lehtomaan ym. (1997) mukaan suurin osa Mynämäestä sijaitsee eteläboreaalisessa kasvillisuusvyöhykkeessä. Yleisin metsätyyppi on kuivahko kangasmetsä. Mynämäen alueen peltolinnusto on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Kuoveja ja töyhtöhyyppiä alueella esiintyy vähän ja talvisin jonkin verran peltopyyparvia. Suurpetoja (ilves ja susi) esiintyy satunnaisesti. Aivan viime vuosina on Mynämäellä kirjattu useita susihavaintoja. Alueelta tiedossa olevan tutkimusaineiston perusteella hankevaihtoehdoille varatut alueet eivät ole luonnonarvoiltaan erityisen rikkaita, eikä alueilla sijaitse luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä. Vaihtoehdot eivät sijoitu arvokkaaksi luokiteltujen luontokohteiden alueelle tai välittömään läheisyyteen. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee lähes viiden kilometrin päässä hankevaihtoehdoista. Hankevaihtoehdoilla ei täten arvioida olevan merkittävää vaikutusta arvokkaisiin luontokohteisiin. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 maapinta-alatarve on noin yksi hehtaari ja vaihtoehdon VE0+ noin 0,75 hehtaaria. Vaihtoehdossa VE2 joudutaan kaatamaan talousmetsää. Vaihtoehdoilla arvioidaan olevan merkittävää vaikutusta vain paikallisesti rakennuspaikalla olevaan luontoon Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan ja maankäyttöön - Hankealue ei sijaitse kaava-alueella, eikä hankevaihtoehdoilla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön. - Hankealueella ei Turun museokeskuksen/varsinais-suomen maakuntamuseon maastotarkastuksen perusteella ole merkkejä muinaisjäännöksistä. - Vaihtoehdon VE1 maisemavaikutus on merkittävin ja se näkyy selvästi Mynämäenlahden arvokkaalle maisema-alueelle. Vaihtoehto VE0+ sijoittuu olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen ja VE2 metsän keskelle, joten niillä ei arvioida olevan merkittävää maisemavaikutusta Kaavoitustilanne Hankealue sijaitsee kiinteistöllä Alueella ovat voimassa seuraavat seutukaavat (Mynämäen kunta, 2008): 98

99 o Varsinais-Suomen seutukaava 1 ( ) o Varsinais-Suomen seutukaava 2 ( ) o Varsinais-Suomen seutukaava 3 ( ) o Varsinais-Suomen täydennysseutukaava ( ) Kuvassa 6.18 on ote Varsinais-Suomen seutukaavasta. Kanalahankkeen kohdalla ei seutukaavassa ole kaavamerkintää. Kuvaan on lisätty nykyisen kanalan sijainti osoitteessa Palolaistentie Kuva 6.18 Varsinais-Suomen seutukaava, kaavakuvaan lisätty nykyisen kanalan sijainti. Ympäristöministeriö on vahvistanut Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan Mynämäen kunta kuuluu suunnittelualueena maakuntakaavassa Turun seudun kehyskuntiin. Tämän suunnittelualueen kaavan laadinta on käynnistynyt vuonna 2005 ja tavoiteaikataulun mukaan ympäristöministeriö vahvistaa kaavan vuoden 2009 aikana. Tällä hetkellä kaavasta on olemassa kaavaluonnos. (Mynämäen kunta, 2008.) Kuvassa 6.19 on esitetty ote kaavaluonnoksesta. Kuvaan on lisätty hankkeen sijaintialue mustalla ympyrällä. Kaavaluonnoksessa ei ole merkintää hankealueen sijaintipaikalla. (Varsinais-Suomen liitto, 2008.) Hankealue ei sijaitse yleis- eikä asemakaava-alueella, eikä hankkeella arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia maankäytön suunnitteluun. Alue on maatalousvaltaista ja lähialueella sijaitsee monia eläinsuojia (kappale 3.3, kuva 3.8), joten alueen luonne tukee kanalan sijoittamisedellytyksiä. 99

100 Kuva 6.19 Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta Muinaishistorialliset kohteet hankealueella Turun museokeskus/varsinais-suomen maakuntamuseo esitti YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että muinaisjäännökset on selvitettävä maastotarkastuksella. Turun museokeskus/varsinais-suomen maakuntamuseo suoritti vaihtoehtojen VE1 ja VE2 alueella maastotarkastuksia. Kummaltakaan vaihtoehtoalueelta ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä, joten niiden osalta maakuntamuseolla ei ole enempää huomautettavaa tai tarvetta jatkotoimenpiteisiin. (Turun museokeskus/varsinais- Suomen maakuntamuseo, 2009.) Hankkeella ei täten arvioida olevan vaikutuksia muinaishistoriallisiin kohteisiin Maisemavaikutukset Kuvassa 6.20 on nykyinen kanala ja lantala, joiden yhteyteen vaihtoehto VE0+ sijoittuu. Kuvassa 6.21 on esitetty vaihtoehdon VE1 sijoituspaikka. Kuvissa 6.22 ja 6.23 on esitetty vaihtoehdon VE2 sijainti ja hankealueen metsää. 100

101 Kuva 6.20 Vaihtoehdon VE0+ sijoittuminen. Kuvassa näkyvät rakennukset ovat toiminnanharjoittajan nykyisen toiminnan rakennuksia. (Kuva: Watrec Oy) Kuva 6.21 Vaihtoehdon VE1 sijoitusaluetta nykyisen lantalan päästä kuvattuna. (Kuva: Watrec Oy) 101

102 Kuva 6.22 Vaihtoehdon VE2 sijoitusaluetta Palolaistentien suunnasta kuvattuna. (Kuva: Watrec Oy) Kuva 6.23 Vaihtoehdon VE2 metsää. (Kuva: Watrec Oy) 102

103 Mynämäenlahden arvokas maisemakokonaisuus (aluetunnus MAO020029) sijaitsee vaihtoehdoista VE1 noin 120 metriä länteen ja VE2 noin 300 metriä etelään. VE0 ja VE0+ ovat aivan alueen rajalla. Alue on pinta-alaltaan noin hehtaaria. Mynämäenlahden maisema-alueella sijaitsevat Vakka-Suomen kedot ja Mietoistenlahden Natura 2000 alueet sekä Niittyrannan, Laajoen suiston, Mietoistenlahden ja Tammimäen luonnonsuojelualueet. Kuvassa 6.24 on esitetty hankevaihtoehtojen sijainti suhteessa maisemakokonaisuuteen. 103

104 Kuva 6.24 Hankevaihtoehtojen sijainti suhteessa Mynämäenlahden maisemakokonaisuuteen. 104