TORIKAN KANALAN LAAJENNUSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. Toukokuu 2010 Watrec Oy Tapionkatu 4 A JYVÄSKYLÄ

Transkriptio

1 TORIKAN KANALAN LAAJENNUSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 2010 Toukokuu 2010 Watrec Oy Tapionkatu 4 A JYVÄSKYLÄ

2 KANALAHANKE LAITILAAN Etusivun kuvat: Watrec Oy Karttakuvat: Suomen ympäristökeskus: Oiva-tietokanta Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA VUOROVAIKUTUS HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTAHOT YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET ARVIOINTIMENETTELYN JA SIIHEN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Yleisötilaisuus Laitilassa YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN YVA-PROSESSISSA SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS HANKKEEN JA YVA-MENETTELYN TAVOITE ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN HANKKEEN KOKONAISKUVAUS NYKYINEN TOIMINTA Tuotanto ja kapasiteetti Tekniset ratkaisut ja ruokinta Energian ja veden käyttö Lannan varastointi ja käyttö Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen UUDEN KANALAHANKKEEN KUVAUS Tuotanto ja kapasiteetti Tekniset ratkaisut ja ruokinta Energian ja veden käyttö Lannan varastointi ja käyttö Anaerobinen käsittely Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen MAANKÄYTTÖTARVE SEKÄ ETÄISYYDET HÄIRIINTYVIIN KOHTEISIIN HANKKEEN SUUNNITTELUTILANNE JA TOTEUTTAMISAIKATAULU LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TOTEUTUS ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN RAJAUS ARVIOINNISSA KÄYTETYT MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIOITUJEN VAIKUTUSALUEIDEN RAJAUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Haisevat yhdisteet Haisevat yhdisteet Vaikutukset alueen väestöön ja elinkeinorakenteeseen Terveysvaikutukset Kaasut

3 Pölyäminen Eläintaudit Kanalahankkeiden vaikutus yleisesti Vaikutukset vesihuoltoon Liikennemäärät ja liikenteen päästöt Arvio hankkeen vaikutuksista tienpitoon ja liikenneturvallisuuteen Liikenteen pakokaasupäästöt Arvio hankkeen meluvaikutuksista Vaikutus lannan varastointikapasiteettiin ja peltojen ravinnetaseisiin VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN, POHJAVETEEN JA PINTAVETEEN Kanalatoiminnan vaikutukset maaperään Vaikutukset vesistöihin Vaikutukset pohjavesiin VAIKUTUKSET LÄHIALUEEN KAIVOVESIIN ARVIO MÄDÄTTEEN KÄYTÖN MAAPERÄ- JA VESISTÖVAIKUTUKSISTA VAIKUTUKSET ILMASTOON, LUONTOON JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN Ammoniakkipäästöt Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin Luontovaikutukset VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, MAISEMAAN JA MAANKÄYTTÖÖN Kaavoitustilanne Muinaishistorialliset kohteet hankealueella Maisemavaikutukset RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET JA KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSIEN MAHDOLLISUUDESTA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA ARVIO TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT TOIMINNAN VAIKUTUSTEN SEURANTA JA RAPORTOINTI LÄHTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Laitilan kaupungin Untamalan kylään, kiinteistöille Rauhala RN:o 11:58 ja Torikka RN:o 5:21 on suunniteltu laajennettavan Torikan nykyinen munituskanan ja nuorikon kanala maksimissaan munituskanaa ja nuorikkoa koskevaksi kanalaksi. Toiminnanharjoittaja Janne Torikka on käynnistänyt suunnittelun kanalakapasiteetin kasvattamiseksi, jotta yritystoiminnan kannattavuus pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Laajennushankkeeseen liittyen on käynnistetty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). YVA:ssa tarkastellaan yhtä sijoituspaikkaa olemassa olevan kanalan rinnalle. Yhden sijoituspaikan valintaa puoltaa olemassa oleva infrastruktuuri ja sen hyödyntäminen mm. lämmityksessä ja sähkön varojärjestelmässä. Hankkeen sijoituspaikassa tarkastellaan eri kapasiteetti- ja lannankäsittelyvaihtoehtoja. YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Arviointiprosessia on mahdollista kommentoida sen eri vaiheissa järjestettävissä tiedotus- ja yleisötilaisuuksissa. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät asiakirjat ovat kansalaisten nähtävillä arviointiprosessin aikana. Tässä YVA-selostuksessa esitetään arvioidut ympäristövaikutukset. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolien näkemyksistä hankkeeseen. YVAmenettelyssä ei tehdä lupapäätöksiä. YVA-menettelyn koordinaattorina toimii projektipäällikkö Jaana Tuppurainen Watrec Oy:stä ja yhteysviranomaisena Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jossa asiaa on hoitanut ylitarkastaja Seija Savo. YVA-menettely on ympäristölupaprosessia edeltävä vaihe, jonka arvioidaan päättyvän syyskuussa Hankkeen suunnittelussa otetaan huomioon YVA-menettelyssä saatava informaatio. Hankkeesta ja YVA-menettelystä vastaa toiminnanharjoittaja Janne Torikka. 4

5 Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan seuraaville toteutusvaihtoehdoille: VE0 Nykyinen toiminta jatkuu: munituskanaa ja nuorikkoa, lannan levitys pelloille. VE1 Kanalan laajennus munituskanan ja nuorikon kanalaksi, 20 ratsuhevosta, lannan levitys suoraan omille tai sopimuspelloille. VE2 Kanalan laajennus munituskanan ja nuorikon kanalaksi, 20 ratsuhevosta, lannan levitys suoraan omille tai sopimuspelloille. VE3 Kanalan laajennus munituskanan ja nuorikon kanalaksi, 20 ratsuhevosta, lannan käsittelyyn oma maatilaluokan (n tn/a) biokaasulaitos ja mädätteen levitys omille tai sopimuspelloille. YVA-menettelyssä arvioitiin seuraavat ympäristövaikutukset: - Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen - Vaikutukset vesistöihin ja maaperään - Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - Vaikutukset luontoon, luonnonvarojen käyttöön ja maisemaan - Rakentamisen aikaiset vaikutukset ja käytöstä poistaminen Lisäksi arvioitiin hankkeen mukaiseen toimintaan liittyvät riskit ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuus. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu ensisijaisesti seuraaviin menetelmiin: o Ympäristön nykytilan selvityksiin ja arvioihin o Laskennallisiin energia- ja päästöskenaarioihin o Hajun leviämisen matemaattiseen mallintamiseen o Toiminnassa olevien vastaavien laitosten mittaus- ja tilastointitietojen hyödyntämiseen o Asiantuntijoiden vaikutusarvioihin o Kirjallisuusselvityksiin o Tiedotustilaisuudessa saatuihin tietoihin ja niiden analysointiin o YVA-menettelyn aikana annetuista lausunnoista ja mielipiteistä saatuun informaatioon Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin pohjaksi kartoitettiin ympäristön herkkiä ja häiriintyviä luontokohteita noin viiden kilometrin säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Hankkeen lähiympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten haju-, liikenne- ja meluvaiku- 5

6 tukset oletettiin rajautuvan hankkeen välittömään ympäristöön kilometrin säteellä hankkeen sijoituspaikasta. Tarkastelualue rajoittuu lännessä ja idässä, noin 0,5 kilometrin päässä olevaan uuteen ja vanhaan 8-tiehen. Etelä-pohjoissuunnassa tarkastelualue rajoittuu noin kilometrin päässä oleviin kiinteistöihin. Yleisellä tasolla hankkeella arvioitiin olevan vaikutuksia mm. energian käyttöön, kasvihuonekaasupäästöihin ja työllisyyteen. Näitä tarkasteltiin yleisesti ilman maantieteellistä rajausta. Eri toteuttamisvaihtoehtoja vertailemalla saatiin tietoa vaihtoehtojen vaikutuksista erityisesti liikennemääriin, hajupäästöihin, ammoniakkipäästöihin, kasvihuonekaasupäästöihin ja työllisyysvaikutuksiin. Arvioinnin perusteella mikään laajennusvaihtoehto ei osoittautunut toteuttamiskelvottomaksi. Yhteenvedon mukaan kokonaisuuden kannalta parhaita hankevaihtoehtoja ovat VE1 ja VE3. Suoria haitallisia terveysvaikutuksia lähialueen asukkaisiin ei arvioitu olevan millään vaihtoehdolla. Matemaattisen hajumallinnuksen perusteella arvioidaan normaaleilla tuuliolosuhteilla hajun yltävän 600 metrin päässä oleville kiinteistöille havaittavana (1 HY/m 3 ) suurimmassa kapasiteetissa (VE2-VE3). Vaihtoehto VE1 ei poikkea juurikaan nykyisestä tilanteesta. Normaalioloissa häiritsevän hajun ei arvioida leviävän naapurikiinteistöille asti missään vaihtoehdossa. Epäsuotuisten tuuliolosuhteiden vallitessa voi kaikissa hankevaihtoehdoissa (VE0-VE3) havaittavaa hajua (1 HY/m 3 ) esiintyä asuinkiinteistöissä, jotka ovat etäisyydellä noin metrin etäisyydellä. Häiritsevä haju (5 HY/m 3 ) voi levitä naapurikiinteistölle asti vaihtoehdoissa VE2 ja VE3. Biokaasulaitoskäsittely ei muuta tilannetta tilan lähialueella oleellisesti. Lannanlevitysaikaan sitä vastoin biokaasulaitoskäsittely vähentää levityksestä aiheutuvia haittoja. Liikennemäärät lisääntyvät merkittävimmin vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 ja vähiten vaihtoehdossa VE1. Liikenteen määrä lisääntyy merkittävimmin Torikantiellä, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole Torikan omaa tilaa lukuunottamatta asutusta. Eniten liikenteen päästöjä aiheutuu vaihtoehtojen VE2 ja VE3 toteuttamisesta. Erityisesti lannanlevitysaikaan (35 vrk/v) liikenteen lisäys on merkittävä. Mikäli lanta käsitellään biokaasulaitoksessa ja varastoidaan tilalla, aiheutuu kuljetuksista merkittävää lisäystä liikenteeseen lannanlevitysaikana. Jos mädäte toimitetaan etäsäiliöihin tasaa se liikenettä ympärivuoden. Toiminta ei missään vaihtoehdossa aiheuta pysyvää meluhaittaa lähimmälle asutukselle, eivätkä liikenteen päästöt ole merkittäviä. Melun määrä lisääntyy raskaan liikenteen lisääntymisen takia. Lisäksi melua aiheutuu rakentamisen aikana normaalista rakentamistoiminnasta. Vaikutuksia alueen peltojen ravinnetaseisiin arvioitiin usealla eri laskentamenetelmällä. Kaikissa vaihtoehdoissa lantamäärän kasvaessa lisääntyvät myös ravinnemäärät samassa 6

7 suhteessa. Vaikutukset peltojen ravinnetaseisiin eivät kokonaisuudessaan olleet kuitenkaan kovin merkittäviä, koska kasvava lantamäärä tarkoittaa myös levitysalan kasvua. Biokaasulaitoskäsittely parantaa ravinteiden saatavuutta kasveille ja vähentää siten lannoituksesta aiheutuvia ravinnepäästöjä mm. vesistöön. Merkittäviä vesistö- ja suoria maaperävaikutuksia ei arvioitu olevan millään vaihtoehdolla. Lannan lannoitevaikutukset ja samalla mineraalilannoitteiden korvaamisesta aiheutuvat ympäristöhyödyt arvioitiin merkittävimmiksi biokasulaitoskäsittelyssä (VE3). Kaikkien vaihtoehtojen hiilidioksiditase arvioitiin positiiviseksi, joten ne vaikuttavat myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hyödyntämällä lanta peltolannoituksessa vähennetään mineraalilannoitetuotannon hiilidioksidipäästöjä. Positiivisin ilmastovaikutus on vaihtoehdoilla VE3. Laitilan kunnan vesihuoltoon ei arvioitu millään vaihtoehdolla olevan merkittäviä vaikutuksia. Myöskään maankäyttöön ei vaihtoehdoilla arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia. Hankevaihtoehtojen läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä luontokohteita eikä esihitorialllisia kohteita. Toimintojen laajennuksella ei arvioida olevan haitallisia luontovaikutuksia. Hankealue sijaitsee jo olemassa olevan tilan yhteydessä, aivan Untamala-Kodjan maisema-alueen rajalla. Rakentamisessa on huomiotava maisemallinen sopivuus ympäristöön. Suurimmat maisemavaikutukset aiheutuvat vaihtoehdossa VE3. Ammoniakkipäästöjen osalta vaikutukset kohdistuvat lähimetsään, missä voi aiheutua puustovaurioita tai ravinnepuutoksia kaikissa vaihtoehdoissa. Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä paikallisesti vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 ja melko merkittäviä vaihtoehdossa VE1. Myös suorat ja välilliset toiminnan aikaiset työllisyysvaikutukset ovat melko merkittäviä. Rakentaminen kestää kaikissa vaihtoehdoissa noin seitsemän kuukautta ja siitä aiheutuu normaalista rakennustoiminnasta johtuvia haittavaikutuksia, jotka arvioitiin lievästi negatiivisiksi kaikissa vaihtoehdoissa. Ympäristöriskien ja onnettomuuksien mahdollisuus kasvaa hieman, koska eläinmäärät lisääntyvät. Toisaalta riskeihin tullaan laajennuksen yhteydessä kiinnittämään erityistä huomiota, joten kokonaisriskin ei arvioida huomattavasti kohoavan. 7

8 1. JOHDANTO Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Laitilan kaupunkiin, Untamalan kylässä sijaitsevalle Torikan tilalle (kiinteistöt Rauhala RN:o 11:58 ja Torikka RN:o 5:21) maksimissaan munituskanan sekä nuorikon kanala, joka takaa riittävän volyymin kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja elinkeinonharjoittamisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Nykyisin toiminnanharjoittajalla on munituskanan ja nuorikon kanala. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) (myöhemmin YVA-asetus) 2. luvun 6 mukaan hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (myöhemmin YVA-menettely). Ympäristövaikutusten arviointimenettely koostuu kokonaisuutena kahdesta eri osasta, arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta. Tässä dokumentissa on kuvattu arviointiselostus, jossa esitetään yhtenäinen selostus ympäristövaikutusten arviointityön tuloksista. Arviointiselostus on laadittu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arviointiohjelmasta antaman lausunnon jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointiprosessin tarkoituksena on tuottaa tietoa ympäristöasioiden suunnittelun, johtamisen ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi arviointiprosessia on mahdollista kommentoida sen eri vaiheissa järjestettävissä tiedotus- ja yleisötilaisuuksissa. Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät asiakirjat ovat myös kansalaisten nähtävillä arviointiprosessin aikana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (713/2006) 2. luvun 6 :n kohdan 1 a perusteella hankkeelle suoritetaan ympäristövaikutusten arviointimenettely (myöhemmin YVA-menettely) eläinmäärän ollessa yli kanaa. Tässä dokumentissa on kuvattu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005 ja 458/2006) (myöhemmin YVA-laki) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus. 8

9 2. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA VUOROVAIKUTUS 2.1. HANKKEESTA VASTAAVA JA YHTEYSTAHOT Hankkeesta ja sen YVA-menettelystä vastaa toiminanharjoittaja Janne Torikka. Watrec Oy on saanut toimeksiannon hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin järjestämisestä, YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen laadinnasta, sekä tarvittavien selvitysten ja tutkimusten sekä tiedottamisen koordinoinnista. YVA-menettelyn eri osapuolten yhteystiedot: HANKKEESTA VASTAAVA: Janne Torikka Torikantie Laitila Sähköposti: Puhelin: (02) KONSULTTI: Watrec Oy Tapionkatu 4 A 11, JYVÄSKYLÄ YVA-yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Jaana Tuppurainen Sähköposti: jaana.tuppurainen@watrec.fi Puhelin: YHTEYSVIRANOMAINEN: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lemminkäisenkatu B, Turku [PL 636, Turku] Yhteysviranomainen: Ylitarkastaja Seija Savo Sähköposti: seija.savo@ely-keskus.fi Puhelin:

10 2.2. YVA-MENETTELYN TARKOITUS JA VAIHEET YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, vaihtoehdoista, haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista ja eri osapuolten näkemyksistä hankkeeseen. Lisäksi YVA-menettely tuottaa tietoa hankkeen suunnittelua ja johtamista varten. YVA-menettelyn periaatteellinen kulku on esitetty kuvassa 2.1. Kuva 2.1 Ympäristövaikutusten arviointiprosessin pääkohdat ja prosessin kulku. YVA-menettelyn avulla varmistetaan, että arvioitavan hankkeen ympäristövaikutukset tunnetaan. Lisäksi menettelyn yhteydessä järjestettävillä julkisilla kuulemistilaisuuksilla annetaan eri sidosryhmille mahdollisuus tuoda hankkeeseen liittyvät näkemykset esille. YVA-menettelyyn ei sisälly päätösten teko, vaan tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi. Varsinaista ympäristölupaprosessia voidaan valmistella jo YVA-menettelyn aikana, mutta YVA-lain 13 mukaan ympäristölupapäätöksiä voidaan tehdä vasta, kun koko YVA-menettelyn aineisto on viranomaisen käytettävissä ja YVA-menettely on kokonaisuudessaan suoritettu. YVA-arviointiohjelmassa esitettiin puitteet, aikataulu ja rajaukset varsinaiselle ympäristövaikutusten arviointityölle, jonka tulokset kuvataan tässä 10

11 arviointiselostuksessa. Yhteysviranomainen antoi lausunnon arviointiohjelmasta, jossa esitettiin muutos-ehdotukset ja täydennystarpeet selostuksen sisällön täydentämiseksi. Lausunnon pohjalta tehtiin ympäristövaikutusten arviointityö ja laadittiin tämä arviointiselostus. YVA-menettelyn aikana hankkeesta vastaavat tahot saavat tietoa arviointiohjelman ja viranomaislausunnon pohjalta tehtävistä tutkimuksista ja selvityksistä, sekä eri sidosryhmien kannanotoista ja lausunnoista. Tämä tieto on toiminnanharjoittajien käytettävissä jo YVA-prosessin aikana ja näin ollen vaikuttaa toiminnanharjoittajien laajennushankkeiden suunnitteluun ja hankkeen ympäristölupahakemuksen valmisteluun. YVA-menettelyn arvioitu aikataulu on esitetty kuvassa 2.2. Aikataulu on tarkentunut YVA-selostusvaiheessa. Kuva 2.2 Hankkeen YVA-menettelyn ohjeellinen aikataulu ARVIOINTIMENETTELYN JA SIIHEN OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkaa virallisesti, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelman valmistelu aloitettiin syyskuussa 2009 yhteistyössä hankkeesta vastaavien ja Watrec Oy:n kanssa. YVA - menettelyn tavoitteista ja rajauksista keskusteltiin ympäristökeskuksen edustajan kanssa järjestetyssä palaverissa Arviointiohjelma toimitettiin Lounais- Suomen ympäristökeskukseen kuulutettavaksi Yhteysviranomainen huolehti arviointiohjelman ja myöhemmin arviointiselostuksen tiedottamisesta kuuluttamalla, asettamalla nähtäville ja lähettämällä kopiot viranomaisille. Ohjelmasta voi esittää kirjalliset mielipiteensä yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna ajanjaksona. Arviointiohjelman kuulutusaika oli , jonka ajan se oli nähtävillä Laitilan kaupungintalon Yhteispalvelupiste Avi- 11

12 tuksessa osoitteessa Keskuskatu 30 ja Laitilan kaupunginkirjastossa osoitteessa Kauppakatu 5. Arviointiohjelma on nähtävänä myös internetissä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kotisivulla -> ympäristönsuojelu -> yva ( alkaen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kotisivulla Kuulutus arviointiohjelman nähtävillä olosta julkaistiin Laitilan Sanomissa. Arviointiohjelmasta annettiin määräaikaan mennessä lausuntoja 6 kpl. Mielipiteitä ei esitetty. Sekä arviointiohjelman että -selostuksen valmistumisen jälkeen järjestetään julkiset yleisötilaisuudet, joissa erityisesti hankkeen lähialueen asukkaille, sekä muille hankkeesta kiinnostuneille jaetaan tietoa hankkeesta ja annetaan mahdollisuus henkilökohtaisten näkemysten esille tuomiseen ja YVA-menettelyyn osallistumiseen. Ohjelmavaiheessa hankkeesta järjestettiin tiedotus- ja yleisötilaisuus Laitilan kaupungin valtuustosalissa Yhteenveto ohjelmavaiheen tiedotustilaisuudesta on esitetty seuraavassa kappaleessa Selostusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään ympäristövaikutusten arviointiprosessin tulosten esittelemiseksi. Lisäksi hankkeesta on ilmoitettu myös Laitilan kaupungin eri viranhaltiojoille ja median edustajille Yleisötilaisuus Laitilassa YVA-ohjelman kuulutuksen jälkeen järjestettiin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin hanke sekä sen ympäristövaikutusten arviointia. Tilaisuudesta oli tiedotettu YVA-ohjelman kuulutuksen yhteydessä. Yleisöä paikalle saapui noin kymmenen henkilöä, joista osa kuului perheeseen. Yleisötilaisuuden keskustelussa ei noussut nousi esille mitään erityistä, yleisö oli lähinnä kuuntelemassa. Alla on poimintoja käydystä keskustelusta (Y= yleisö, TH = toiminnanharjoittaja, K = konsultti, YV = YVA-yhteysviranomainen). o Y: Ei mielipidettä, tulin vain kuuntelemaan. o Y: Joulunalusaikana ihmisillä on muutakin tekemistä. Hankkeesta on varmaan keskusteltu turuilla ja toreilla. o K: Mielipiteet pitäisi saada esille. o YV: Kannattaa laittaa mielipiteeseen yhteystiedot, jolloin yhteysviranomaisen lausunto lähetetään mielipiteen esittäjälle. Myös ympäristölupavaiheessa voi esittää mielipiteensä. o K: Selostusvaiheessa voi vielä tuoda mielipiteensä esille YVA:n osalta. o TH: Torikantien varrella ei suuremmin asu ihmisiä, joten siksi hanke ei varmaankaan kosketa. 12

13 2.4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA YVA-lain 9 :n mukaan yhteysviranomainen antaa YVA-ohjelmasta lausunnon, jossa todetaan miltä osin arviointiohjelmaa on tarkastettava, sekä esittää yhteenvedon muista lausunnoista ja mielipiteistä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi YVA-ohjelmasta lausuntonsa. Alla on esitetty yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta: Arviointiohjelmassa on esitetty ohjelman sisältö pääosin YVA-asetuksen 9 :n edellyttämällä tavalla. Arviointiohjelma ja hanke on varsin selkeä kokonaisuus, johon kuitenkin on tarpeen sisällyttää tarkastelun perusteella joitakin täydennyksiä. Hankekuvaus Hanke Hankkeen kokonaiskuvaus on selkeä. Arviointiselostukseen vaikutuksia selvitettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että hankkeen ympäristövaikutusten aiheutuminen on kohdennettavissa toiminnan eri osiin, erityisesti varsinaiseen kanalatoimintaan ja lannankäsittelyyn biokaasulaitoksessa. Hankekuvauksessa tulee myös ottaa huomioon parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimukset ja niitä koskeva tieto siipikarjan ja sikojen tehokasvatusta koskeva BATvertailuasiakirjassa sekä mm. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikkaa kotieläintaloudessa". Vaikutusten arvioimiseksi on tärkeää, että hankkeesta on esitetty esim. lantalatilojen sijoittuminen sekä hankkeen tekniset tiedot riittävän tarkasti siten, että vaikutukset voidaan arvioida. Selostuksessa voisi olla myös tarpeen käsitellä toimivan biokaasuprosessin vaatimuksia käsiteltävän raaka-aineen osalta, koska tilakohtaisella biokaasulaitoksella käsitellään mahdollisesti tilan ulkopuolelta tulevaa materiaalia. Myös suunnitellun pienpuhdistamon merkitys hankkeen vaikutuksissa on tarpeen ottaa huomioon. Aikataulu Hankkeen tavoiteaikataulu on varsin tiivis ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja toteuttamista edellyttävien lupien osalta. Hankkeen aikataulua saattaa olla tarpeen vielä tarkistaa arviointityön edetessä. Luvat ja päätökset Toteuttamisen edellyttämät luvat ja muut tarvittavat hyväksymismenettelyt on biokaasulaitosta lukuun ottamatta tuotu pääpiirteissään esille. Arvi- 13

14 ointiselostuksessa tulee ottaa huomioon, että toteutuneen aluehallintouudistuksen myötä lupaviranomainen mm. ympäristölupien osalta on muuttunut ja hankkeessa ympäristöluvat käsittelee Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Hankkeen on todettu edellyttävän maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa ja tarpeen mukaan saman lain mukaista suunnittelutarveratkaisua. Ympäristö-, liikenne- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävä laaja hanke edellyttää myös merkittävyytensä vuoksi tavanomaista rakennuslupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarveratkaisun tarve rakennusluvan yhteydessä tulee siis selvittää ja esittää arviointiselostuksessa. Biokaasulaitoksen osalta turvatekniikan keskuksen TUKES:n ja Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRAn edellyttämien lupien tarve tulee arviointiselostuksessa esittää. Mikäli biokaasulaitoksella käytetään eläinperäisiä sivutuotteita, edellytetään toiminnalta sivutuoteasetuksen mukaista laitoshyväksyntää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Ravinnejakeiden mahdollinen markkinointi ja myynti edellyttävät sivutuoteasetuksen ja lannoitevalmistelain mukaista hyväksyntää, jonka tekee myös Evira. Biokaasun valmistukseen ja siirtoon valmistumispaikalla sovelletaan asetusta vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Asetusta valvoo TUKES. Vaihtoehtojen käsittely Hankevaihtoehtoina on esitetty nykyinen kanalatoiminta, toiminnan laajentaminen munituskanan ja kanannuorikon kanalaksi ja munituskanan ja kananuorikon kanalaksi sekä toiminnan lannankäsittely perinteisenä peltolevityksenä ja lannankäsittely biokaasulaitoksessa. Vaihtoehdot ovat selkeitä. Niiden valinta on perustunut hankkeesta vastaavan maanomistukseen ja tarpeisiin. Vaihtoehtojen käsittely on asianmukaista. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Menetelmät Vaikutusten selvittäminen perustuu suurelta osin jo tuotetun tiedon keräämiseen ja asiantuntija-arvioihin. Arviointimenetelmät kunkin vaikutuksen arvioinnin toteuttamisesta on tarkoitus tarkemmin kuvata arviointiselostuksessa selvitettävien vaikutusten yhteydessä. Hankkeen vaikutusten selvittämisellä ja siinä käytettävillä menetelmillä on tärkeä merkitys, koska kanalahankkeen vaikutuksia Suomessa on tähän mennessä YVA-menettelyssä arvioitu yhdessä hankkeessa. Arvioinnin tietopohja ja käytetyt lähteet nou- 14

15 sevat merkittävään asemaan arvioinnissa. Arvioinnin tulee perustua luotettavaan selvitykseen. Hankkeen toiminnalle suotuisa sijainti antaa ikään kuin itsestäänselvyytenä oletuksen, että toiminnasta aiheutuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Muutos tuotantomäärissä nykyiseen toimintaan verrattuna on kuitenkin huomattavan suuri ja lannankäsittely tilakohtaisessa biokaasulaitoksessa saattaa kuitenkin aiheuttaa arviointiohjelmaa laadittaessa oletettua laajempaa hajuhaittaa, varsinkin, jos laitoksessa mahdollisesti käsitellään tilan ulkopuolelta tuotavia muita orgaanisia jätteitä. On myös huomattava, että olemassa olevat suositukset kotieläintuotannon vähimmäisetäisyyksistä asutukseen tai laitevalmistajan antamat tiedot eivät sellaisenaan sovellu laajan hankkeen vaikutusten tarkasteluun. Ravinnetaselaskelmat ym. antavat osaltaan tietoa sekä toiminnan tehokkuudesta että ympäristökuormituksesta. Hankkeen merkittävimmän haitan, hajun, arviointi hajupäästöjen matemaattisiin leviämismallilaskelmiin perustuen antaa varsin luotettavan ennusteen vaihtoehtojen hajuvaikutuksesta ja vaikutuksen ulottuvuudesta, kun hankesuunnittelu on riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Arviointiohjelmassa on todettu, että matemaattista mallinnusta ei ole tarkoitus tehdä, vaan hajupäästöjen leviämistä ja niistä aiheutuvaa haittaa arvioidaan yleisemmällä tasolla mm. kirjallisuudesta saatavien esimerkkien perusteella sekä hyödyntämällä mm. Mynämäen vastaavanlaisen hankkeen tietoja. Esitetty hajuhaitan arviointi ohjelmassa esitetyllä tavalla jää toiminnan muutoksen laajuuteen nähden hieman epävarmalle perustalle. Arviointimenetelmiä hajuhaitan osalta on siksi perusteltua tarkistaa, jotta arvioinnissa voidaan varmistua tarpeellisen tiedon saamisesta vaihtoehtojen vertailemiseksi. Hajuhaitan voimakkuutta ja ns. miellyttävyysastetta/häiritsevyyttä tulee havainnollistaa myös karttaesityksenä. Alueen nykytila Hankkeen vaikutusten arviointia varten huolellisesti tehty alueen nykytilan kuvaus on keskeinen. Arviointiohjelmassa on lyhyesti ja selkeästi kuvattu alueen nykytila. Nykytilan kuvaus kaipaa kuitenkin lisäyksiä mm. seuraavissa asioissa: - pintavesien osalta vesistöalue, hydrologiset perustiedot (valuma-alueen koko, virtaama), pintavesien laatua koskeva tieto - talousvesikaivot vaikutusalueella - vaikutusalueella sijaitsevat muut eläinsuojat ja muut mahdollisia yhteisvaikutuksia aiheuttavat tekijät, mikä on ohjelmassa otettu huomioon - kunnassa ja lähialueilla lannanlevitykseen käytettävissä oleva ja siihen soveltuvat peltoalueet, mikä on ohjelmassa osittain jo huomioitu. 15

16 Tarkasteltavat vaikutukset ja lisäselvitysten tarve Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan YVA-laissa edellytettyjä ympäristövaikutuksia. Hankkeessa keskeisimmät ja merkittävät vaikutukset on tuotu hyvin esille ja niiden tarkastelu on esitetty kohtuullisen kattavasti. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset ovat erityisesti vaikutusalueen asukkaiden kannalta haju sekä liikenne ja näistä johtuvat viihtyvyyshaitat. Jäljempänä käsitellään mm. näihin vaikutuksiin liittyviä tarkastelutarpeita sekä arviointiin liittyviä muita täydennystarpeita. Levityspellot Vaikutusten ja niiden ulottuvuuden kannalta merkityksellistä on lannan levityspeltojen riittävyys lähialueella ja levityspeltojen sijoittumisen ennakoiminen vaikutusten tarkastelun toteuttamiseksi asianmukaisella tavalla. Sen vuoksi tiedon hankinta peltoalan riittävyydestä lannan levitykseen vähintään Laitilan kaupungin alueella mm. ympäristökeskuksessa olemassa olevaa tietoa päivittämällä on välttämätöntä. (Lannan fosfori- ja typpisisältö peltoalaa kohden Varsinais-Suomen kunnissa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2008). Huomioon tulee ottaa, että kaikki kunnan pellot eivät mahdollisesti sovellu lannanlevitykseen esimerkiksi korkeiden fosforilukujen takia. Peltoalan riittävyyttä arvioitaessa tulisi huomioida nitraattiasetuksen ja ympäristötuen vaatimukset; lantaa ei voida levittää korkean fosforitason pelloille, pohjavesialueille, kaivojen viereen, kalteville pelloille eikä välttämättä myöskään asutuksen läheisyyteen. Kaikki pellon omistajat eivät myöskään halua ottaa lantaa pelloilleen. Osa lannasta joudutaan näin viemään mahdollisesti kauemmaksi levitettäväksi. Tähän liittyvillä lannan kuljetusmatkoilla on myös merkitystä vaikutusten kannalta. Lannan ravinnesisältöön vaikuttaa myös käytettävä rehu ja ruokinnan optimointi. Lisäksi on huomioitava, että biokaasulaitoksessa prosessoitu lanta - nestemäinen ja kiinteä osa - pitää edelleen levittää pellolle tai ohjata muuhun käyttöön, esim. fosforipitoisuus ei oleellisesti muutu biokaasutusprosessissa. Haju Hajuhaittaa aiheutuu kanaloiden ilmanvaihdosta, biokaasulaitoksesta ja muusta lannankäsittelystä, varastoinnista, kuljetuksesta ja levityksestä. Haittojen arviointi näiden osalta yhteisvaikutuksineen on varsin keskeinen. Hankkeessa on luotettavalla tavalla selvitettävä, miten laajalle hajun vaikutus ulottuu, mm. asutus tai loma-asutus huomioon ottaen. Kanalan ilmastoinnista on todettu vain, että se toimii alipaineilmanvaihdolla. Kanalan ilmastoinnin poistoilman käsittelymahdollisuuden kaasupesureilla voisi sisällyttää arviointiin, koska kanalan poistoilman ammoniakkipitoisuudet ovat korkeampia kuin esim. sikaloilla. 16

17 Sosiaaliset ja terveysvaikutukset Hankkeen vaikutuksia ihmisen elinoloihin koskeva osuus on niukka. Arviointia voisi laajentaa hieman kuvauksella kanalahankkeista saatuun yleiseen kokemukseen perustuen. Erillinen kysely ei hankkeessa näyttäisi tarpeelliselta. Kulttuuriarvot Kulttuuriperinnön ja maisemallisten arvojen huomioon ottaminen toteutuu pääosin riittävästi arviointiohjelman mukaisin selvityksin. Maakuntamuseon edellyttämä maastotarkastus ja mahdollisten kiinteiden muinaisjäännösten havaitseminen on huomioon ottaen Untamalan alueen merkitys tällaisena alueena perusteltua. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen huomioon ottaminen suunnittelussa riittävillä havainnekuvilla ja muilla visualisointikeinoilla on myös tarpeen arviointiselostusta laadittaessa. Liikenne Liikennevaikutukset arviointiohjelman mukaan jäänevät pienehköiksi ja sisältyvät arviointiohjelmaan asianmukaisesti. Kuitenkin kuljetusten arvioitu lisääntyminen ja ajoittuminen viikoittain ja vuorokaudenajoittain tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Riskit Selostukseen sisällytetään toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ja ympäristöonnettomuuksien mahdollisuuksia. Tähän liittyen myös suunnitellun toiminnan häiriötilanteiden vaikutusta tulee arvioida. Suuryksikön mahdolliset terveydelliset riskit niin eläimille kuin ihmisillekin (eläintaudit, lintuinfluenssa ym.) tulee arvioida ja niihin varautuminen on esitettävä tässä vaiheessa siinä laajuudessa kuin se suunnitteluvaiheessa on mahdollista. Epävarmuustekijät Keskeiset epävarmuustekijät ja oletukset on arvioinnissa tuotu esille. Haitantorjunta Arviointiohjelmassa on esitetty haitallisten vaikutusten vähentämiskeinoja. Arviointiselostuksessa tulee esittää myös haitallisten vaikutusten torjuntaa koskevat konkreettiset keinot ja käsitellä niiden tehokkuutta sekä ympäristövaikutuksia myös parhaan mahdollisen tekniikan näkökulmasta. Vaikutusalue Hankkeen välittömien vaikutusten vaikutusalue on rajattu noin yhden kilometrin etäisyydelle suunnitellusta toiminnasta. Liikennevaikutusten osalta vaikutuksia tarkastellaan valtatie 8:lle asti. Laajemmalla alueella tarkastel- 17

18 laan mm. työllisyyteen, ilmastoon kohdistuvia ja mm. lannanlevityksestä aiheutuvia vaikutuksia. Vaikutusten tarkastelualuetta voidaan pitää lähtökohtaisesti riittävänä. Tarkastelun perusteella hankkeen aiheuttamien eri vaikutusten kohdistuminen on ohjelman mukaan tarkoitus esittää myös erikseen vaikutustyypeittäin/-kohteittain, jolloin vaikutusalueet eri vaikutustyypillä ovat eri laajuiset ja niiden merkitys voidaan selkeästi hahmottaa. Hankkeen eri vaiheet Hankkeen rakentamisvaihe ja toiminta on otettu arvioinnissa huomioon. Hankkeen lopettamisvaihetta ei ole käsitelty. Hanketta koskeva rakentamis- ja toiminta-aika sekä mahdollinen toiminnan lopettaminen eli hankkeen ns. elinkaari tulee ottaa arvioinnissa huomioon. Seuranta Hankkeen vaikutusten seuranta on otettu huomioon ja arviointiselostuksessa esitetään arvio siitä, miten toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan. YVA - menettelyssä seurannan päätavoitteena on tuottaa tietoa haittojen ehkäisemiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että hankkeelle tulee arviointiselostuksessa esittää yleispiirteinen seurantaohjelma YVA - lain mukaisesti, jossa omavalvontaan ja lupamenettelyihin liittyvät seurantavelvoitteet muodostavat keskeisimmät osat. Seurantaohjelmaan tulee myös sisällyttää esim. 5 toimintavuoden jälkeen vertailu toteutuneen toiminnan aiheuttamien vaikutusten ja YVA - menettelyssä arvioitujen vaikutusten vastaavuudesta. Osallistuminen Arviointimenettelyssä on keskeistä osallistuminen ja sen avulla saatavan palautteen aito huomioon ottaminen sekä hankkeen ympäristövaikutusten riittävä selvittäminen. Arvioinnissa on sidosryhmille varattu tähän mennessä riittävä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja antaa lausuntonsa hankkeesta. Hankkeessa ei ole nimettyä hanke- tai seurantaryhmää. Arviointityön edetessä tulee varmistua siitä, että viranomaisilla, vaikutusalueen asukkailla ja yhteisöillä on mahdollisuus saada hankkeesta riittävästi tietoa. Raportointi Arviointiohjelma on rakenteeltaan hyvä ja jäsentynyt. Arviointiohjelmassa on kuvattu hanke, vaihtoehdot ja selvitettävät vaikutukset, joiden osalta arviointiselostuksen raportoinnissa tulee ottaa huomioon edellä lausunnossa 18

19 todetut arviointia koskevat sisällölliset täydentämistarpeet ja huolehtia selkeästä ja jäsentyneestä esitystavasta ja tiedon esittämisestä havainnollisesti riittävään kartta-, havainnekuva- ja muuhun materiaaliin perustuen. Arviointiselostuksen laatimisessa on myös otettava huomioon, että vaikutusten kohdentuminen esitetään mahdollisimman havainnollisesti. Arviointiselostusta laadittaessa tulee ottaa huomioon, että selvitettävät vaikutukset ja asiat esitetään siten, että lausunnoissa esille nousseisiin keskeisiin kysymyksiin on arviointiselostuksesta löydettävissä jossain muodossa vastaus. Vaihtoehtojen vertailu Tarkasteltavien vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia tulee vertailla arviointiselostuksessa. Arviointiselostuksessa tulee esittää, millä menetelmällä vertailu suoritetaan ja millä perusteilla eri vaikutuksia arvotetaan, jotta arvioinnin tulokset välittyvät lukijalle. Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiohjelma kattaa esitetyillä lisäyksillä ja tarkennuksilla keskeiset YVA - menettelyssä selvitettävät sekä lausunnoissa esille tulleet asiat. Esitettyjen selvitysten hankkiminen on hankkeesta vastaavan tehtävä. Arvioinnin aikana tulee tarpeen mukaan pitää yhteyttä YVA - menettelyssä mukana oleviin asiantuntijaviranomaisiin. Hankkeessa käyttökelpoisia selvityksiä ja lisätietoja on saatavissa mm. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta. Arviointityön etenemisessä tulee ottaa huomioon, että tarvittaville selvityksille on käytettävissä riittävä ja selvitysten kannalta sovelias aika. 19

20 2.5. YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta annettiin yhteensä 6 lausuntoa; mielipiteitä ei esitetty. Taulukossa 2.1 on esitetty lausunnon antajat sekä lausunnon keskeinen sisältö. Taulukko 2.1 Yhteenveto lausunnon antajista sekä keskeinen sisältö. Lausunnon antaja Yhteenveto sisällöstä Lounais-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto käsittelee lausunnossaan sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia. Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että vaikutusalueen yksityiset kaivot kartoitetaan ja vaikutus talousveden laatuun arvioidaan. Aluehallintovirasto pitää sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa kyselyä käyttökelpoisena vaikutusten selvittämismenetelmänä Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta laajentaminen lisää huomattavasti mm. Lautakunta toteaa, että kanalatoiminnan tilalla käsiteltävien jätevesien ja lannan määrää ja että laajentunut toiminta voi lisääntyneen lannan käsittelyn ja kuljetuksen johdosta aiheuttaa myös vaikutuksia asuinviihtyvyyteen YVA- ohjelmassa esitetyn vaikutusalueen ulkopuolella. Vesihuoltolaitoksen viemäriputki ulottuu tällä hetkellä Untamalan kylään. Lautakunta ehdottaa, että arvioinnin yhteydessä selvitettäisiin mahdollisuutta johtaa kanalan jätevedet kaupungin viemäriin. Muuten kanalan jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti. Lautakuntakunta pitää laajennushankkeen sijaintia toimintaan nähden hyvänä. Museovirasto Varsinais-Suomen liitto Museovirasto toteaa, että asiaa sekä rakennetun kulttuuriympäristön että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta hoitaa Varsinais-Suomen maakuntamuseo. Ei huomautettavaa. 20

21 Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen TE-keskus Maakuntamuseo toteaa, että kanalarakennukset ja lantalat sijaitsevat valtatie 8:n itäpuolella noin 800 metrin etäisyydellä Untamalan kylästä valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajalla. Lähimmät tiedossa olevat muinaisjäännökset ovat metrin päässä. Alueen sijainti valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen reunalla sekä ympäristössä olevat muinaisjäännökset on otettu ohjelmassa huomioon. Maakuntamuseo pitää rakennettavilla alueilla tarpeellisena maastotarkastusta mahdollisten muinaisjäännösten toteamiseksi. Museovirasto katsoo, että laajennusrakennuksia ei tule tehdä arvokkaan maisema-alueen avoimelle peltoalueelle. Ei huomautettavaa VUOROPUHELU JA VIRANOMAISLAUSUNTOJEN HUOMIOON OTTAMINEN YVA- PROSESSISSA Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus perustuu arviointiohjelmaan ja yhteysviranomaisen niistä antamiin lausuntoihin. Arviointiohjelmassa esitettyä suunnitelmaa on tarkennettu lausunnot ja mielipiteet huomioiden. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon YVA-ohjelmasta annetut viranomaislausunnot SELOSTUSVAIHEEN TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Tässä dokumentissa kuvattu, YVA-lain ja -asetuksen edellyttämä arviointiselostus kuulutetaan yhteysviranomaisen toimesta ja se asetetaan nähtäville päivän ajaksi. Kuulutusaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa arvioinnin tulokset ja toiminnanharjoittajan näkemys hankkeen etenemisestä esitellään yleisölle. Arviointiselostuksesta saatavat muistutukset ja lausunnot, sekä varsinainen yhteysviranomaisen antama selostuslausunto on lähtökohtana hankkeen ympäristölupaprosessissa. 21

22 2.8. HANKKEEN JA YVA-MENETTELYN TAVOITE Hankkeen tavoitteena on toteuttaa volyymiltaan optimikokoinen kanalayksikkö, joka kilpailun edelleen koventuessa takaa riittävän toimeentulon. Pieniä kananmunayrittäjiä on lopettamassa toimintaansa ja pärjätäkseen tulevaisuuden munamarkkinoilla yksikköjen tulee joko olla erittäin suuria tai erikoistuneita esimerkiksi luomutuotantoon. Nykyinen munituskanan ja nuorikon kanala ei tulevaisuudessa ole riittävän kokoinen kilpailukyvyn säilyttämiseen. Toiminnaharjoittaja osakkaana munapakkaamotoimintaa harjoittavassa yrityksessä, jonka riittävä munansaanti pyritään näin myös varmistamaan. Toteutuessaan kanalahankkeella on sekä suoria että välillisiä positiivisia työllisyysvaikutuksia. Kanala rakennetaan pyrkien ottamaan huomioon parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT = Best Available Techniques) mukaiset ratkaisut liittyen kanaloiden tekniseen toteutukseen ja ympäristökysymyksiin. Laajennuksilla pyritään logistisesti tehokkaan kanalakeskittymän muodostamiseen, jolloin myös ympäristön kannalta parhaat ratkaisut (BEP = Best Environmental Practise) ovat paremmin toteutettavissa. YVA-menettelyn tavoitteena on hankkia tietoa hankkeen toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksista ja niiden pohjalta ohjata hankkeen jatkosuunnittelua ja lopullista toteutusta siten, että ympäristövaikutukset hallitaan ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT JA TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN YVA-asetuksen 3 luvussa, 9 :n 2. kohdassa edellytetään arviointiohjelmassa esitettävän tarpeellisessa määrin hankkeen toteuttamisvaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättäminen, ellei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton. Tässä YVA-menettelyssä keskeiset vaikutukset on arvioitu yhdelle, jo olemassaolevan kanalan sijoituspaikalle. Sijoituspaikassa tarkastellaan kanalan laajentamisvaihtoehtoja eri kapasiteeteille sekä lannankäsittelyn eri vaihtoehtoja. 22

23 Arviointi sisältää seuraavat eri vaihtoehdot (VE) ja niiden tarkastelut: VE0 Nykyinen toiminta jatkuu: munituskanaa ja nuorikkoa, lannan levitys pelloille. VE1 Kanalan laajennus munituskanan ja nuorikon kanalaksi, 20 ratsuhevosta, lannan levitys suoraan omille tai sopimuspelloille. VE2 Kanalan laajennus munituskanan ja nuorikon kanalaksi, 20 ratsuhevosta, lannan levitys suoraan omille tai sopimuspelloille. VE3 Kanalan laajennus munituskanan ja nuorikon kanalaksi, 20 ratsuhevosta, lannan käsittelyyn oma maatilaluokan (n tn/a) biokaasulaitos ja mädätteen levitys omille tai sopimuspelloille. 23

24 3. HANKKEEN KOKONAISKUVAUS 3.1. NYKYINEN TOIMINTA Toiminnanharjoittajalla on nykyisin munituskanan ja nuorikon kanala. Tällä hetkellä kanojen määrä on hiukan alle lupamääräysten. Munituskanaloista kaksi on virikehäkkikanaloita ja yksi lattiakanala. Poikastuotannolle on omat kasvattamot. Untuvikot saapuvat poikaskasvattamoihin noin viikon ikäisinä. Munituskanalaan ne siirretään noin viikkoisina. Sukukypsiä kanat ovat noin 21 viikon ikäisinä. Munintaa ne jatkavat kuukautta, minkä jälkeen ne kaasutetaan kiertävän kaasutusauton toimesta ja toimitetaan turkiseläinten rehuksi. Itsestään kuolleet kanat toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Munat pakataan tilalla siirtolavoihin, jotka Munax Oy hakee noin 700 metrin päässä sijaitsevaan pakkaamoon. Tilalla on kylmätilat noin viikon munatuotannon säilytykseen. Tilalla on myös perheen omaan harrastekäyttöön neljän hevosen talli sekä Rehupalvelu Torikka & Isolauri Oy:n rehun valmistukseen tarvittavien raakaaineiden kuivaus ja säilytyssiiloja. Kuvassa 3.1 on esitetty nykyisten rakenteiden sijoittuminen ja niissä olevien kanojen määrät. Kuva 3.1 Nykyisten rakenteiden sijoittuminen. Tila on perustettu vuonna 1948 siirtolaistilana. Kanalatoimintaa tilalla on ollut luvulta lähtien. Janne Torikalle tila siirtyi vuonna Laitilan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Janne Torikalle ympäristöluvan munivan kanan ja kananuorikon kanalalle, minkä jälkeen vuonna 2007 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntänyt uuden ympäristöluvan (Dnro LOS-2006-Y ) munivalle ja kananuorikolle. Lupa on voimassa toistaiseksi. 24

25 Kuvassa 3.2 on esitetty yksinkertaistettu toimintakaavio, joka kuvaa myös kanalan laajennusvaihtoehtoja. Kuva 3.2 Munituskanalan toimintakaavio Tuotanto ja kapasiteetti Nykyisen tilan kananmunantuotanto on noin 972 tonnia vuodessa. Kaikki kananmunat toimitetaan noin 700 metrin päässä sijaitsevalle munapakkaamo Munax Oy:lle. Kanalatoiminnan sivutuotteena syntyvän lannan määrä on kuvattu kappaleessa Tekniset ratkaisut ja ruokinta Nykyisessä kanalassa elää noin munivaa kanaa ja kananuorikkoa häkkikanalassa, jossa kussakin häkissä on seitsemän kanaa. Häkit ovat neljässä kerroksessa. Häkkikanala toimii kuivikelantamenetelmällä. Lisäksi noin munivaa kanaa ja kananuorikkoa elää lattiakanalassa, kuivikepohjalla. Häkkikanaloita aletaan muuttaa ns. pienryhmäkanaloiksi vuoden 2010 alusta alkaen. Pienryhmäkanala on virikehäkin edelleen kehitetty malli, jossa on yhdistetty rinnakkaisia osastoja ja siten suurennettu kanojen käytettävissä oleva pinta-ala 3-5 -kertaiseksi virikehäkkiin verrattuna. Kanojen 25

26 käytettävissä on pesä, pehkua nokkimista ja kuopimista varten sekä orsia. Häkeissä on varusteet, joihin kanojen kynnet hioutuvat. Häkkikanaloissa lanta tippuu ruuvikuljettimeen ja edelleen lantalaan. Lattiakanaloissa lanta tippuu lantakanavaan, josta se tyhjennetään lantalaan kasvatuserien vaihdon yhteydessä noin kerran vuodessa. Käytettävä rehu tulee tilalla toimivalta Rehupalvelu Torikalta&Isolauri Oy:ltä. Rehua käytetään noin tonnia vuodessa ja se jaetaan ulkorehusiiloista ketjuruokinnalla. Rehu koostuu ohrasta, kaurasta, vehnästä, kalkista ja kanatiivisteestä. Rehusekoitukset tehdään kanan iän mukaan. Rehu jaetaan ulkosiiloista ketjuruokinnalla. Ruokinta tapahtuu 3-5 kertaa päivässä. Vettä kanoilla on aina saatavilla vesinipoista Energian ja veden käyttö Munituskanaloita ei tarvitse erikseen lämmittää muulloin kuin kasvatuserien vaihdon sattuessa talviaikaan. Kanalan suurin lämmitystarve kohdistuu poikaskasvattamoihin. Untuvikkojen saapumisvaiheessa alkulämpötila pidetään +35 C:ssa ja se lasketaan vaiheittain neljän seuraavan viikon aikana +19 C:en. Kanaloissa on vesikeskuslämmitys. Kanaloiden lämmitys hoidetaan kahdella omalla lämpökattilalla sekä turvetta ja epäkuranttia viljaa polttavalla pellettikattilalla. Viimevuosina käytössä on ollut vain pellettikattila, jossa on poltettu epäkuranttia viljaa noin tn/v. Ilmanvaihto hoidetaan alipaineilmanvaihdolla, missä ilma poistetaan koneellisesti ja korvausilma otetaan seinissä, katossa ja päädyssä olevien venttiilien kautta. Säätö on portaaton ja toimii lämpötilaohjauksella. Ilmastointi on varustettu varavoimajärjestelmällä. Tilan sähkön kulutus vuodessa on noin kwh. Tilalla on oma muuntaja ja täysautomaattinen varavoimala, joka käynnistyy 10 s. sähkökatkoksen jälkeen. Kanalan vesi saadaan omasta syväporakaivosta. Yksi munituskana kuluttaa juomavettä noin 0,2 l/vrk, joten kanan vedenkulutus on noin l/vrk; untuvikot ja nuorikot kuluttavat hiukan vähemmän. Yhteismäärä vedenkulutukseen on arvioitu olevan noin 5000 kuutiometriä vuodessa. Munituskanalat harjataan ja puhalletaan puhtaiksi sekä desinfioidaan kanaerien vaihdon yhteydessä noin kerran vuodessa. Kasvatuskanala pestään höyrypesurilla kasvatuserien jälkeen. Syntyneet pesuvedet, joiden määrä on noin 300 m 3 vuodessa, imeytetään turpeeseen ja johdetaan lantaloihin. Syntyneet harmaat vedet imeytetään vielä toistaiseksi maahan. Tilalle on tarkoitus rakentaa pienpuhdistamo. 26

27 Lannan varastointi ja käyttö Kaikki vuoden aikana muodostuva lanta varastoidaan olemassa olevissa kolmessa katetussa kuivalantalassa, joiden yhteistilavuus on noin 550 m 3 ja kahdessa kattamattomassa lantalassa, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Kahdessa lantalassa ajoluiskan korkeus on 60 cm, muista ajoluiska puuttuu. Kanalasta tuleva lanta (noin m 3 kuivikelantaa vuodessa + pesuvedet) levitetään omille (75 ha), vuokra- (175 ha) ja sopimuspelloille (145 ha) keväällä 90 % ja syksyllä 10 %. Lannan levitykseen käytetään omaa 12 m 3 :n monitoimilevitintä. Pellot sijaitsevat Laitilan, Euran, Rauman ja Pyhärannan kuntien alueella. Matkaa niihin on 0-60 km. Tilalla muodostuvan lannan määrä on esitetty taulukossa 3.1. Taulukon arvot typen, fosforin sekä peltohehtaarien määrästä perustuvat annettuun Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen. Taulukko 3.1 Nykyinen peltoalan tarve. Lantaa m 3 /v Typpi kg/v Fosfori kg/v Peltoalan tarve ha 1 munituskana 0,05 0,61 0,16 (150 kanaa/ha) 1 kananuorikko 0,015 0,25 0,071 (340 nuorikkoa/ha) 1 hevonen munituskanaa kananuorikkoa hevosta Yhteensä Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Tiloilla kuolleet eläimet hävitetään Maa- ja metsätalousministeriön antaman eläinjätteen käsittelyä koskevan asetuksen (1022/2000, muut. 6/2001), sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännön mukaisesti ja kunnan eläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Kuolleet eläimet kuljetetaan Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Hyötyjätteet paperi ja metalli kerätään oman tilan keräysastioihin. Metalli toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Paperin noutaa Jätehuolto M. Helistölä. Muut hyötyjätteet toimitetaan lähimpään Untamalan koululla sijaitsevaan hyötykeräyspisteeseen. Ongelmajätteet noudetaan tarpeen mukaan ja syntynyt kaatopaikkajäte kerran viikossa Jätehuolto M. 27