Osallistujien aktiivisuus on esitetty aikasarjana kuvassa 1 ja vuokaaviona kuvassa 2.

Transkriptio

1 TP ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Yhteenveto / Syksy 215 Kohdassa 1 esitellään tilastojen ja kaavioiden avulla opiskelijoiden saavuttamia tuloksia sekä opiskelijoiden osallistumisaktiivisuutta ja sen suhdetta menestykseen kurssilla. Kohdan 1 taustoittamiseksi on kohdassa 2 esitetty yhteenveto kurssilla käytetyistä arviointimenetelmistä. 1. Opiskelijoiden osallistumisaktiivisuus ja opintomenestys Kurssille oli ilmoittautunut 39 opiskelijaa, joista 21 suoritti kurssin hyväksytysti syksyllä 215. Näillä numeroilla laskien läpäisseiden osuus oli 68 %. Osallistujien aktiivisuus on esitetty aikasarjana kuvassa 1 ja vuokaaviona kuvassa Ilmoittautuneet Kotilaskuja palauttaneet Välikokeisiin osallistuneet Kurssin syksyllä 215 suorittaneet Kotilaskukierrokset Kuva 1. Kurssin ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto opiskelijoiden osallistumisaktiivisuuden kehitys ajan funktiona syksyllä

2 Kuva 2. Vuokaavio kurssin ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto opiskelijoiden osallistumisaktiivisuudesta syksyllä 215. Kuvista 1 ja 2 nähdään, että ylivoimaisesti suurin ryhmä opiskelijoita (211 opiskelijaa eli 68 % ilmoittautuneista) osallistui sekä kotilaskuihin että molempiin välikokeisiin. Tästä ryhmästä kurssin läpäisi 96 %, mikä on huomattavan paljon parempi tulos kuin edellisellä sivulla mainittu, pelkkään ilmoittautuneiden määrään vertaamalla saatu 68 %. 2

3 Loput 98 opiskelijaa jakautuvat neljään ryhmään: a) 39 opiskelijaa (noin 13 % ilmoittautuneista) palautti kyllä kotilaskuja, mutta ei osallistunut kumpaankaan. Monet näistä opiskelijoista ovat todennäköisesti jo kurssin alussa päättäneet, että aikovat suorittaa kurssin myöhemmin tentillä. Toki joukossa saattaa olla myös pudokkaita, jotka ehkä lykkäävät kurssin suorittamisen ensi lukuvuoteen tai vielä myöhemmäksi. b) 32 opiskelijaa (noin 1 % ilmoittautuneista) palautti kyllä kotilaskuja ja osallistui 1., mutta ei osallistunut enää 2.. Voidaan olettaa, että osallistumattomuus 2. on monissa tapauksissa johtunut tyytymättömyydestä omaan menestykseen 1. välikokeessa. Näistäkin opiskelijoista monet todennäköisesti tulevat tenttiin myöhemmin. c) 22 opiskelijaa (noin 7 % ilmoittautuneista) oli ns. haamuopiskelijoita, joista ei koskaan saatu mitään elonmerkkejä. Näiden opiskelijoiden tarkempaa tilannetta ja suunnitelmaa kurssin suhteen ei pysty arvioimaan käytettävissä olevan aineiston perusteella. d) 5 opiskelijaa (noin 2 % ilmoittautuneista) muodostaa ryhmän Muut. Tähän ryhmään palataan tekstissä jäljempänä. Ryhmiin a) ja c) kuuluvista opiskelijoista yksikään ei läpäissyt kurssia eikä olisi noilla osallistumispanoksilla edes voinut läpäistä. Ryhmän b) opiskelijoista viisi menestyi niin hyvin kotilaskuissa ja 1. välikokeessa, että läpäisi kurssin, vaikka ei osallistunutkaan 2.. Jos arvosanatavoitteet eivät ole kovin korkealla, tämä saattaa olla opiskelijan kannalta täysin riittävä tulos. Ryhmästä d) kolme opiskelijaa osallistui pelkästään 1., mutta ei palauttanut kotilaskuja eikä osallistunut 2.. Yksikään näistä ei läpäissyt kurssia, eikä olisi tällä osallistumisella edes teoreettisesti pystynyt läpäisemään. Kaksi opiskelijaa palautti kotilaskuja ja osallistui 2., mutta ei osallistunut 1.. Nämä molemmat läpäisivät kurssin. Loppuarvosanojen jakautuma on esitetty kuvassa 3 ja eri osasuoritusten (kotilaskut, välikokeet) pistejakautumat on esitetty kuvissa Kaikki ilmoittautuneet Loppuarvosana syksyn 215 tulosten mukaan Kuva 3. Kurssin ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto opiskelijoiden loppuarvosanat syksyllä

4 Kuvan 3 jakautuma on epätavallinen ja muistuttaa nurin päin käännettyä Gaussin jakautumaa: ääripäät ovat vahvasti edustettuina, mutta keskialue on lähes tyhjä. Hylättyjä suorituksia on sinänsä runsaasti, mutta kuten kuvasta 2 jo nähtiin, hylättyjen joukossa on vain kourallinen sellaisia opiskelijoita, jotka todella tekivät töitä kurssin eteen alusta loppuun saakka eli sekä palauttivat kotilaskuja että osallistuivat molempiin välikokeisiin. Suurin osa hylättyjen joukosta muodostuu opiskelijoista, jotka eivät osallistuneet jompaankumpaan tai kumpaankaan, ja osa hylätyistä ei osallistunut edes kotilaskuihin. Kuvassa 4 esitetty kotilaskupisteiden jakautuma näyttää, että valtaosa opiskelijoista suhtautui kotilaskuihin vakavissaan ja sai hyvät kotilaskupisteet. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka osallistuivat kumpaankin. Niiden joukossa, jotka eivät osallistuneet kumpaankin, havaitaan selkeä polarisoituminen. Muutamalla kymmenellä opiskelijalla on hyvät kotilaskupisteet (9 12 pistettä), mutta valtaosalla melko vaatimattomat (5 pistettä tai alle). Välimaasto (6 8 pistettä) on lähes tyhjä, mikä näkyy siinä, että kuvion sininen ja vihreä viiva ovat tuolla alueella lähellä toisiaan. Kuvassa 5 nähdään 1. välikokeen pistejakautuma. Tämä jakautuma muistuttaa muodoltaan normaalijakautumaa. Havaitaan se luonnolliselta vaikuttava seikka, että 1. osallistuneista jatkoivat 2. pääasiassa ne opiskelijat, joilla 1. välikoe meni kohtuullisen hyvin. Kuvassa 6. nähdään 2. välikokeen pistejakautuma. Tässä jakautumassa painopiste on jo vahvasti siirtynyt hyvien suoritusten alueelle Kaikki ilmoittautuneet, 4, 8, 12, Kotilaskupisteet Kuva 4. Kurssin ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto opiskelijoiden kotilaskupisteet syksyllä

5 Kaikki 1. osallistuneet, 4, 8, 12, Välikokeen 1 pisteet Kuva 5. Kurssin ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto 1. välikokeen pistejakautuma syksyllä , 4, 8, 12, Välikokeen 2 pisteet Kuva 6. Kurssin ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto 2. välikokeen pistejakautuma syksyllä

6 Kuvassa 7 on esitetty riippuvuussuhde opiskelijoiden kotilaskupisteiden ja välikokeista saamien pisteiden välillä. Kuviosta havaitaan ensinnäkin se, että riippuvuussuhde on hyvin vahva. Sovitettaessa pistejoukkoon regressiosuora y = a + bx, missä y on välikoepisteet ja x on kotilaskupisteet, saadaan parametrin a arvoksi 5,78 ja parametrin b arvoksi 1,3. Kertoimen b arvon 95 % luottamusväli on (,79 1,28). Regressiosuoran korrelaatiokerroin on,5 ja selitysaste,25. Saadut tulokset ovat tilastollisesti erittäin merkittäviä. Toinen kuvasta 7 ilmenevä seikka on se, että opiskelijoiden saavuttamat tulokset ovat erittäin hyviä. Tämä asiahan oli sinänsä käynyt ilmi jo kuvasta 3. Kuvan 7 oikeassa yläkulmassa näkyvä ruuhkautuminen kertoo kuitenkin sen, että käytännössä enemmistö opiskelijoista teki vakavissaan töitä koko kurssin ajan ja aivan loppuun saakka. Monet opiskelijat olisivat voineet kurssin loppuvaiheessa jo löysätä tahtia, sillä mitä ilmeisimmin he olivat jo varmistaneet läpipääsynsä kotilaskujen ja ensimmäisen välikokeen tulosten perusteella. Käytännössä näitä löysäilijöitä oli kuitenkin hyvin vähän. Nyt tehdyt havainnot tukevat sellaista johtopäätöstä, että jos opiskelijat tietävät jo kurssin alussa, miten heidän arvosanansa tulee muodostumaan, ja jos he jo kurssin aikana saavat palautetta siitä, mihin heidän oma suoritustasonsa asettuu suhteessa kurssin vaatimuksiin, useimmat opiskelijat haluavat asettaa oman tavoitetasonsa hyvin, hyvin korkealle. Välikoepisteet 24, 18, 12, 6, Vain ne, jotka osallistuivat molempiin välikokeisiin,, 3, 6, 9, 12, Kotilaskupisteet Kuva 7. Kurssin ENY-C21 Termodynamiikka ja lämmönsiirto tulokset syksyllä 215. Kuviossa esitetään riippuvuussuhde opiskelijoiden kotilaskupisteiden ja välikokeista saamien pisteiden välillä. Periaatteessa kukin opiskelija näkyy kuviossa yhtenä pisteenä. Koska useampi opiskelija on saattanut päätyä täsmälleen samaan pisteyhdistelmään, on symbolin koko valittu kuvaamaan kunkin pisteyhdistelmän yleisyyttä (pienin symbolikoko vastaa yhtä opiskelijaa, suurin viittä). Kuvion vinottaiset punaiset katkoviivat kuvaavat arvosanarajoja (alin viiva vastaa arvosanaa 1, ylin viiva arvosanaa 5). Tässä kuvassa kotilaskupisteet ovat vielä raakapisteitä, jotka loppuarvosanaa määrättäessä pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Niinpä myös kuvassa näkyvät, juuri ja juuri arvosanarajaa 1 kuvaavan viivan alle jääneet kolme opiskelijaa läpäisivät kurssin. 6

7 2. Käytetyt arviointimenetelmät Kurssin suorittamismuoto on kotilaskut ja joko välikokeet tai tentti. Näissä noudatetaan seuraavaa pisteytystä: Kotilaskut max. 12 pistettä Kotilaskut max. 12 pistettä 1. välikoe max. 12 pistettä Tentti max. 24 pistettä 2. välikoe max. 12 pistettä TAI YHTEENSÄ max. 36 pistettä YHTEENSÄ max. 36 pistettä Kotilaskupisteiden muodostuminen: 1 kotilaskukierrosta x 1 kotilasku/kierros => 1 kotilaskua max. 6 raakapistettä/kotilasku x 1 kotilaskua => max. 6 raakapistettä lopulliset pisteet = raakapisteet x,2, pyöristys lähimpään kokonaislukuun => max. 12 pistettä Arvosanat määräytyvät opiskelijan saamien pisteiden mukaan seuraavasti: Pisteet Arvosana Pisteet voi kerätä eri osasuorituksista haluamallaan tavalla. Jos esim. riittävä pistemäärä on kasassa ennen toista välikoetta eikä kunnianhimo aja tavoittelemaan korkeampaa arvosanaa, ei toiseen tarvitse välttämättä osallistua lainkaan. Kotilaskuista saadut pisteet ovat voimassa ainoastaan saman lukuvuoden ajan. Jos tenttiminen jää siitä myöhemmäksi, käytetään arvosanan määräytymiseen pelkkiä tenttipisteitä. Näinkin voi saada jopa arvosanan 4. Toisena vaihtoehtona on osallistua kotilaskujen palautukseen uudestaan. 7