1/16/17 POLIITTINEN VALTIOSÄÄNTÖTEORIA. Ohjelma. Ohjelma PROFESSORI PANU MINKKINEN
|
|
- Hanna Juusonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POLIITTINEN VALTIOSÄÄNTÖTEORIA PROFESSORI PANU MINKKINEN Ohjelma Luennoilla käytettävä aineisto on saatavilla kurssin omilta tukisivuilta osoitteessa: Ohjelma Johdanto 1. Valtio ja oikeus Kurinpito ja hallinnointi Lopuksi 1
2 Johdanto Johdanto Valtiosääntöteoria? Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusjärjestys + valtio Oikeustiede + valtio-oppi (jne.) Oikeus + politiikka Johdanto E Kantorowicz, Kuninkaan kaksi ruumista (1957) Poliittinen teologia? Kristuksen jumalallinen kaikkivaltius: corpus naturale corpus mysticum Kuninkaan maallinen täysivaltaisuus: Kuningas luonnollinen ja kuolevainen Kuninkuus yliluonnollista ja ikuista 2
3 Johdanto HE 1/1998 (PL 1 ) Sisäinen suvereenisuus (l. valtiovalta korkein oikeudellinen valta): Kyky säätää viranomaisten toimivallasta Valta päättää oikeusjärjestyksen sisällöstä Oikeus käyttää julkista valtaa Ulkoinen suvereenisuus: suhteet toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin Johdanto HE 1/1998 (PL 2 ) Kansansuvereenisuuden periaate: Edustuksellinen demokratia Eduskunta ylimpänä valtioelimenä: Kun eduskunnan tehtäväksi määrätään kansan edustaminen, ei sen rinnalla voi olla muita sen kanssa kilpailevia valtioelimiä. Johdanto HE 1/1998 (PL 3 ) Valtiovallan kolmijako-oppi (Montesquieu): Lainsäädäntövalta Hallitusvalta (l. täytäntöönpanovalta) Tuomiovalta Checks and balances? Parlamentarismi ja ns. hallitusenemmistö 3
4 Johdanto Täysivaltaisuus l. suvereenisuus: Valtion täysivaltaisuus Kansan täysivaltaisuus Parlamentaarinen täysivaltaisuus Yksilön täysivaltaisuus Johdanto Ihmisoikeuksien ristiriitaisuus: Täysivaltaisuus (kuninkaan, valtion, tms.) Alamainen / subjekti (kansalainen, asukas, tms.) Ihmisyksilön luovuttamattomat oikeudet? Oikeusvaltion kehäpäätelmä : Täysivaltainen valtio, jonka on kunnioitettava omia perustuslakejaan Valtio ja oikeus 4
5 Valtio ja oikeus Se on kehotus järjelle ottaa uudelleen vastaan tehtävistään työläin, nimittäin itsensä tuntemisen tehtävä, ja perustaa tuomioistuin, joka turvaisi järjelle tämän oikeutetut vaatimukset ja toisaalta hylkäisi kaikki perusteettomat ja kohtuuttomat vaatimukset, ei mahtikäskyillä vaan järjen ikuisten ja muuttumattomien lakien mukaisesti, ja tämä on puhtaan järjen kritiikki itse. Immanuel Kant, Puhtaan järjen kritiikki (1781) Valtio ja oikeus Tietäminen / ajatteleminen Puhtaan järjen dialektiikka Antiteettisetristiriidat l. antinomiat Ihminen on kahden maailman kansalainen : Oleminen / pitäminen Tosiasiallinen / normatiivinen Luonnonlait / vapauden lait Valtio ja oikeus I Kant, Oikeusoppi (1797) Pätevän oikeuden edellytykset: Täysivaltaisuus (l. suvereenisuus) oikeuden apriorina ehtona Vapaaehtoinen alistuminen vs. itsensä arvottaminen Tutkimattomuus Ajatteleminen vs. väärä järkeily (ristiriita) 5
6 Valtio ja oikeus Maailma Oleminen Pitäminen Sisäinen moraali Ulkoinen oikeus Lait Täysivaltaisuus Valtio ja oikeus Kant ja täysivaltaisuus: 1. Oikeus kuuluu pitämisen maailmaan 2. Oikeuden normit ovat ulkoisia, moraalin sisäisiä 3. Ulkoiset oikeuden normit edellyttävät perustan, joka valtuuttaa ulkoisen lainsäätäjän (l. täysivaltaisuus) 4. Täysivaltaisuus edellyttää, että lainsäätäjän valta on hyväksyttävä vapaaehtoisesti ja ehdottomasti 5. Ehdotonta täysivaltaisuutta ei voi edes epäillä Ihminen on kahden maailman kansalainen. 6
7 1/16/17 Ihmisoikeuksien synty? Mutta aivan kuten laiva ilman köliä tukemassa kaaripuita, kokkaa, perää ja peräsintä on pelkkää puuta, jolta puuttuu aluksen muoto, samoin valtiota ei voi olla olemassa ilman suvereenia valtaa, joka yhdistäisi kaikki sen lukuisat jäsenet ja osat, ovatpa nämä kotitalouksia tai kollegioita, yhdeksi ruumiiksi. Jean Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) J Bodin, Kuusi kirjaa valtiosta (1576) Keskeiset kysymykset: 1. Mitä on res publica? 2. Mikä valtiomuoto on paras? Valtion määritelmä: 1. Oikeudenmukainen hallinto 2. Kotitaloudet ja niiden yhteiset intressit 3. Täysivaltaisuus 7
8 1/16/17 Täysivaltaisuus on absoluuttista ja jatkuvaa Lait eivät sido täysivaltaista lainsäätäjää Poikkeukset: Jumalan, luonnon ja järjen lait Valtiosääntö Yhteiskuntasopimus Täysivaltaisuus lainsäädäntövaltana Westfalenin rauha 1648: Yksittäisten valtioiden täysivaltaisuus ja puuttumattomuusperiaate Uskonnonvapaus Mutta mitä todella tapahtui? Jokainen kansa, jokainen täysivaltainen ja itsenäinen valtio on arvostuksen ja kunnioituksen arvioinen koska se kuuluu samalla myös ihmiskunnan suureen yhteisöön, koska se on itsenäinen suhteessa kaikkeen muuhun maalliseen valtaan, ja koska sen puitteissa suuri määrä ihmisiä liittyy yhteen mikä on epäilemättä tärkeämpää kuin yksikään yksilö. Emer de Vattel, Kansojen oikeus (1758) 8
9 1/16/17 E de Vattel, Kansojen oikeus (1758) Keskeiset kysymykset: 1. Luonnonoikeutta kansoille 2. Velvollisuuksien tiede Täysivaltaisten ja autonomisten valtioiden velvollisuudet: 1. Liiton pysyvyys 2. Valtion täydellistäminen Täysivaltaisten valtioiden oikeudet: Velvollisuuksien edellyttämät keinot Valtioiden väliset suhteet: Arvokkuus Kunnioitus Sisäiset velvollisuudet ja ulkoiset oikeudet Täysivaltaisuuden oikeudet Täysivaltaisuuden velvollisuudet Sotaisa luonnontila Kansojen perhe Westfalen 9
10 L Oppenheim, Kansainvälinen oikeus (1905/1906) Valtion tunnusmerkit: Kansa Valtioalue Hallitusmuoto Täysivaltaisuus: Ulkoinen itsenäisyys Aluehallinto (territoriaalisuus) Julkinen valta yksilöihin nähden (imperium) Myös tunnustus: Valtio on tunnustettu oikeussubjekti Tunnustettu valtio on kansojen perheyhteisön jäsen: Itsehillintä Autonomiset rajoitukset Julistusluonnos (1949) 1 Jokaisella valtiolla on oikeus itsenäisyyteen ja siten oikeus käyttää kaikkea oikeudellista valtaansa ja valita vapaasti itsellensä hallitusmuoto toisten valtioiden puuttumatta asiaan. *** 5 Jokainen valtio on oikeudellisesti tasa-arvoinen jokaisen toisen valtion kanssa. 6 Jokaisella valtiolla on velvollisuus kohdella kaikkia tuomiovaltansa piiriin kuuluvia henkilöitä siten, että heidän ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan kunnioitetaan rotuun, sukupuoleen, kieleen ja uskontoon katsomatta. 10
11 Valtiota pidetään nyt laajalti kansansa palvelijana eikä päinvastoin. Samaan aikaan uudelleen virinnyt tietoisuus jokaisen yksilön oikeudesta määrätä omasta kohtalostaan on edistänyt yksilön täysivaltaisuutta ja tällä tarkoitan jokaiselle yksilölle kuuluvia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sellaisina kuin ne on peruskirjaamme kirjattu. Kofi Annan, YK:n 54. yleisistunto (1999) Eettinen täysivaltaisuus Puuttumattomuusperiaate ja humanitaarinen interventio: Luhistuvat valtiot ja puuttumisoikeus Roistovaltiot ja suojeluvelvollisuus Suojeluvelvollisuus viittaa ensiksikin valtion viranomaisten vastuuseen toimista, jotka edistävät kansalaisten turvallisuutta ja elämää sekä heidän hyvinvointiaan. Toiseksi se viittaa kansallisten poliittisten viranomaisten sisäiseen vastuuseen kansalaisille ja YK:n kautta kansainväliselle yhteisölle. Kolmanneksi se tarkoittaa, että valtion toimielimet ovat vastuussa toimistaan; toisin sanoen, ne ovat julkisesti tilivelvollisia sekä teoistaan että tekemättä jättämisistään. Suojeluvelvollisuus (2001) 11
12 Kolme näkökulmaa: Valtion sisäinen velvollisuus Kansainvälisen yhteisön globaali velvollisuus Julkinen vastuu ( accountability ) Suojeluvelvollisuus tarkoittaa, ettei yksikään valtio voi kätkeytyä täysivaltaisuuden käsitteen taakse samalla kun se aiheuttaa tai sallii aiheutettavan suurta vahinkoa väestölleen. Valtiot eivät voi myöskään seurata toimettomina syrjästä jos tapahtumat ulottuvat niiden rajojen ulkopuolelle tai jos ne eivät ole yhteensopivia niiden kapeasti määriteltyjen kansallisten etujen kanssa. WFM, Suojeluvelvollisuus kansallisvaltio sitoutuu (2006) 12
13 Kumpikaan valtiosääntöoikeudellinen näkökulma ei ole perustetun vallan luomus vaan perustavan vallan. Valtuutettu valta ei voi koskaan muuttaa valtuutuksensa ehtoja. Apotti Sieyès, Mikä on kolmas sääty? (1789) Suvereeni on se, joka päättää poikkeustilasta. Carl Schmitt, Poliittinen teologia (1922) C Schmitt, Poliittinen teologia (1922) Poikkeustila on rajatilakäsite Oikeus ja normaalisuus vs. suvereeni päätös 13
14 C Schmitt, Valtiosääntöteoria (1928) Perustuslainsäätävä valta: Perustaa poliittisen olemassaolon ( eksistenssin ) Pätevyys perustuu valtaan (ei normiin) Yhtenäinen ja jakamaton Perustuslaista poikkeaminen: Perussääntönä jatkuvuus (poikkeuksena vallankumous) Perustuslailliset rikkomukset Suvereeni valta: Perustuslainsäätävän vallan käyttö Perustuslailliset rikkomukset l. poikkeustila Suvereeni valta ja kompetenssi l. toimivalta? Suvereeni valta ja kompetenssikompetenssi? Kaksi teoriaa: Muodollinen oikeuskäsite (oikeusvaltio) Poliittinen oikeuskäsite (Schmitt) C Schmitt, Poliittisen käsitteestä (1927) Poliittinen positiivisena käsitteenä Kriteerit: Erottelee vihollisen ystävästä Tekee sen julkisesti Perustuu päätökseen Mikä on silloin poliittinen valtiosääntö? 14
15 Suomi on täysivaltainen tasavalta. Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tästä näkökulmasta katsottuna poikkeustila vaikuttaa todellakin leikkauspisteeltä, jossa demokratiaa on mahdotonta erottaa hirmuvallasta. Giorgio Agamben, Poikkeustila (2003) G Agamben, Homo sacer: Suvereeni valta ja paljas elämä (1998) Homo sacer ja roomalaisen oikeuden karkotettu lainsuojattomuus: Oikeus ei suojele elämää Elämä ei edes uhraamisen arvoista Kaksi elämää: bios ja zōē Oikeus sulkee itsensä ulkopuolelle Täysivaltaisen suvereenin peilikuva (vrt. Schmitt) 15
16 G Agamben, Poikkeustila (2003) Välttämättömyys nykydemokratian perustana (esim. sota terrorismia vastaan ) Seuraukset: Oikeus menettää sitovan voimansa Välttämättömyys lainsäädännön motiivina Välttämättömyys oikeuden alkuperänä Uusi poliittinen rationaalisuus: Täytäntöönpaneva vs. lakiasäätävä Peruspiirteet: Välttämättömyys (sota, sisäiset konfliktit) Oikeudellisen järjestyksen lykkäys Vallanjaon lakkauttaminen (lainsäädäntövalta, täytäntöönpanovalta, tuomiovalta) Pysyvä poikkeustila Leiri oikeudellisena rakenteena: Pysyvän poikkeustilan tilallinen ulottuvuus Oikeuden lykkääminen epämääräiseen tulevaisuuteen: Kaikki on mahdollista! Biopolitiikka ja paljas elämä Kaksoisvaltio: Perustuslaillinen rakenne Poikkeuksen rakenne 16
17 1/16/17 Kurinpito ja hallinnointi Kurinpito ja hallinnointi Kaksi täysivaltaista Kurinpito ja hallinnointi Yrjö III ( ) Francis Willis ( ) 17
18 Kurinpito ja hallinnointi Edelleen pidetään kiinni tietystä oikeusteoreetikkojen ja kuningasvaltainstituutioiden analyytikkojen hahmottamasta mielikuvasta, jossa valta ja laki, valta ja suvereenius yhdistyvät. Juuri tästä mielikuvasta eli laille ja suvereeniudelle annetusta teoreettisesti etuoikeutetusta asemasta on vapauduttava, mikäli halutaan analysoida valtaa ilmenemismuotojensa konkreettis-historiallisissa toimintatavoissa. On rakennettava vallan analytiikka, joka ei enää ota oikeutta mallikseen eikä koodikseen. Michel Foucault, Seksuaalisuuden historia: Tiedontahto (1976) Kurinpito ja hallinnointi M Foucault, Tarkkailla ja rangaista (1975) Oikeuden perinteiset valtatehtävät: Feodaaliruhtinaan tosiasiallisen vallan jatke Kuninkaanvallan oikeutus 1700-luvulta alkaen demokratian perusrakenne Teollistumisen ja perinteisen vallan yhteensopimattomuus Kurinpito ja hallinnointi Miksi täysivaltaisuuteen perustuva oikeudellinen malli jäi? Kuninkaanvallan kritiikki Kurinpidollisten käytäntöjen oikeudellistaminen ja naamioiminen Vallan kaksi rationaalisuutta: Täysivaltaisuus ja oikeudellinen valta Kurinpitovalta 18
19 Kurinpito jahallinnointi Oikeudellinen valta Kurinpitovalta Hallinnointi Ilmiö (esim.) rikos poikkeavuus Kohde teko tekijä Suunta menneisyys tulevaisuus surmaamisrikos väestöön tulevaisuuteen Motiivi sovitus (moraali) erityisestävyys (vaarallisuus) yleisestävyys (biovalta) Kurinpito ja hallinnointi M Foucault, Turvallisuus, alue, väestö ( ) Hallinnointi on vallan kolmas rationaalisuus Täysivaltaisen oikeus päättää elämästä ja kuolemasta vs. alamaisen oikeus elää: Saada kuolemaan (l. tappaa, faire mourir) tai antaa elää (laisser vivre) valta kuolemaan Saada elämään (faire vivre) tai antaa kuolla (laisser mourir) valta elämään l. biovalta Kurinpito ja hallinnointi Pastoraalisuvereenin paimenvalta Kriittinen hallintorationaalisuus l. hallinnointi: Hallinnoinnin päämääristä päättävät hallinnoijat itse Ulkoiset häiriötekijät minimoidaan Päämäärät oikeuttavat keinot Kansantalouden lait ohjaavat Kansantalouden lait ovat totta 19
20 Kurinpito ja hallinnointi Oikeudellinen valta Kurinpitovalta Hallinnointi Ilmiö (tms.) rikos poikkeavuus rikollisuus Kohde teko tekijä väestö Suunta menneisyys tulevaisuus tulevaisuus Motiivi sovitus (moraali) erityisestävyys (vaarallisuus) yleisestävyys (biovalta) Kiitos! 20
Valtiosääntöteoriasta. Valtiosääntöteoriasta. Valtiosääntöteoriasta. Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusteoria + poliittinen teoria
Valtiosääntöteoriasta Professori Panu Minkkinen panu.minkkinen@le.ac.uk Valtiosääntöteoriasta Constitutional theory, Staatsrechtslehre Oikeusteoria + poliittinen teoria Oikeus: Oikeus yhteiskunnallisena
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja julkisuus
Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotSote-asiakastietojen käsittely
Sote-asiakastietojen käsittely Lainsäädännön asettamat rajat ja mahdollisuudet Pia-Liisa Heiliö 20.5.2015 Säädösten hierarkiset suhteet Kansainväliset valtiosopimukset - YK, EN Kansainväliset säädökset
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotYHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO
YHDENVERTAI- SUUS HALLINNOSSA KEVÄT NOUSIAINEN AALTO-YLIOPISTO 18.11.2015 YHDENVERTAISUUDEN IHANUUS JA KURJUUS Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sama asia? Poliittinen ja oikeudellinen periaate Oikeudellinen
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,
LisätiedotAsiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA
Kuva: Pixabay Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA Ihmisarvo on itseisarvo ja ihmisoikeuksien perusta Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet
Lisätiedot5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit
... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotSUOMI ON OIKEUSVALTIO
SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotJulkisen vallan oikeudelliset perusteet
Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotItsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013
Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
LisätiedotEriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.
Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotSUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI
SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari
LisätiedotVALTIOSÄÄNTÖOIKEUS: Aineopintotentti Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet, Anu Mutanen
VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS: Aineopintotentti 19.11.2007 Kysymysten 3 4 vastausrungot ja arviointiperusteet, Anu Mutanen 3. Vertaile valtion suvereenisuutta ja kansainvälisyysperiaatetta valtiosääntöoikeuden yleisinä
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä. Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille tutkija Joni Krekola
Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskunnan kirjaston koulutuspäivä kirjastoille 12.11.2018 tutkija Joni Krekola etunimi.sukunimi@eduskunta.fi Eduskunnan tehtävät lakien säätäminen valtion varojen käytöstä
LisätiedotKunnallisen päätöksenteon luotettavuus
Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 11.3.2014 COM(2014) 158 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen
LisätiedotKantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille
Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)
LisätiedotUnohtuuko hiljainen asiakas?
Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotSosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki
Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki Petteri Niemi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Sosiaalialan palvelujen priorisoinnin mallit ja etiikka -tutkimusprojektin
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotPyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet
Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä esityksessä ne
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotPriorisointi perusoikeuksien näkökulmasta
Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Terveysfoorumi 2016 Lääkehoitojen priorisointi Toomas Kotkas Priorisoinnin kannalta relevantteja perusoikeuksia Perustuslain 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotVuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983
Vuorovaikutusneuvosto Perustettu 1983 YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN JULISTUS Vuorovaikutusneuvoston ehdotus 1. syykuuta 1997 Vuorovaikutusneuvosto YLEISMAAILMALLINEN IHMISEN VELVOLLISUUKSIEN
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotLuento 7. Luonnonlait & yhteiskuntasopimus. Luonnonlakiteoriat. Hugo Grotius ( ) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625)
Luento 7 Luonnonlait & yhteiskuntasopimus Luonnonlakiteoriat Hugo Grotius (1583 1645) De iure belli ac pacis (Sodan ja rauhan lait, 1625) Samuel Pufendorf (1632 94) De iure naturae et gentium (Luonnon
LisätiedotIhmisoikeudet koulussa
Ihmisoikeudet koulussa OKL-seminaari Työpajat 4.10.2017 Rosa Puhakainen-Mattila Asiantuntija Ihmisoikeusliitto/Ihmisoikeudet.net rosa.puhakainen-mattila@ihmisoikeusliitto.fi Ihmisoikeusliitto - Vuonna
LisätiedotAlaston elämä ja suvereniteetti
Anonyymi Alaston elämä ja suvereniteetti Giorgio Agamben: Homo Sacer 2001 Kirjassa Homo Sacer italialainen filosofi Giorgio Agamben käsittelee osittain samoja teemoja kuin Hannah Arendt The Origins of
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan
LisätiedotROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.
Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla
LisätiedotSEKSUAALIETIIKKA 2011
SEKSUAALIETIIKKA 2011 Luento 6 Kantilainen seksuaalietiikka Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Immanuel Kant (1724-1806) Eli Köningsbergissä koko elämänsä Edusti velvollisuusetiikkaa eli deontologista etiikkaa
LisätiedotBerner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet
1/5 Berner-konsernin toimittajia koskevat eettiset toimintaohjeet Berner-konsernin yhteistyökumppaneiden ja toimittajien (tästä eteenpäin Toimittaja ) on noudatettava kaikkea soveltuvaa lainsäädäntöä,
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotMinkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto
Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit
LisätiedotSisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii
vii Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... LÄHTEET... xiii xv KESKEISET LYHENTEET... xxiii I JOHDANTO... 1 1. Teoksen painopistealueista ja keskeisistä näkökulmista... 1 2. Keskeisiä käsitteitä...
LisätiedotIO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2002/2139(INI) 29. elokuuta 2002 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta perussopimus-,
LisätiedotYHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö
YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE
LisätiedotRoolit henkilötietojen käsittelyssä LOTTA YLÄ-SULKAVA
Roolit henkilötietojen käsittelyssä 1 Käsitteet Rekisterinpitäjä: Luonnollinen tai oikeushenkilö, viranomainen, virasto tai muu elin Joka yksin tai yhdessä toisen kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus
Farmaseuttinen etiikka Lääkehuolto ja oikeudenmukaisuus Kertaus Metaetiikka Eettinen objektivismi Etiikan ilmoitusteoria Naturalismi Intuitionismi Eettinen subjektivismi Ekspressivismi Emotivismi Kulttuurirelativismi
LisätiedotLapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta
Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus
Lisätiedot15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotKokousmenettelyn juridiset perusteet
Kokousmenettelyn juridiset perusteet Kaupunginlakimies Jouko Aarnio Päätöksentekomenettelyn säädöspohja Päätöksenteon perusteet kirjattu perustuslakiin 2 oikeusvaltioperiaate -julkisen vallankäytön tulee
LisätiedotLuottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus
TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen
LisätiedotMaanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen
Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Sotatieteiden päivät 25.5.2018 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS
LisätiedotMITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?
EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (OR. en) 7632/14 ADD 1 JAI 159 POLGEN 37 FREMP 43. SAATE Lähettäjä:
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (OR. en) 7632/14 ADD 1 JAI 159 POLGEN 37 FREMP 43 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 11. maaliskuuta 2014 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere
Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-
LisätiedotSisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet
Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet III V XIV Johdanto 1 1 Teoksen kohde ja tarkoitus 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 2.1 Mitä tarkoitetaan EU-oikeudella? 3 2.2
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotIhmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen
Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia
LisätiedotHOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014
HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
Lisätiedot