Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Kaupunginhallitus Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Kokoustiedot Aika maanantai klo 14:00-16:15 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja Leila Savolainen, 1. varapuheenjohtaja Neeta Röppänen, 2. varapuheenjohtaja Harri Auvinen, klo Nelli Berg-Väänänen Jukka Pulkkinen Pauli Ruotsalainen Hetti Rytsy Tapio Tolppanen Pentti Kolari, varajäsen Ilkka Raninen, varajäsen Anton Laakso, varajäsen, klo Muut saapuvilla olleet Jarmo Pirhonen Pekka Vähäkangas Markku Rossi Irja Sokka Vesa Toivanen Jukka Koponen Säde Pirttimäki Heikki Vienola palvelualuejohtaja, esittelijä palvelualuejohtaja valtuuston puheenjohtaja valtuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginlakimies pelastusjohtaja hyvinvointikoordinaattori kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Asiat

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Allekirjoitukset Pekka Kantanen puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, Hetti Rytsy Neeta Röppänen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien , 146 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Muutosta ei voi hakea valittamalla :ään 147, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :n 147 osalta liite A seuraava valitusosoitus :ien osalta liite H

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* * * * * Otsikko Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Valtuustoaloite / lähidemokratiaan Kuopio-malli Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Pellesmäki, Hirvonpää Vastine oikaisuvaatimukseen koskien poikkeamista Enonlahti Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Sotkanniemi, Kolmio Rakennusperintölain mukainen suojeluesitys koskien Konttilan tilaa Sopimus ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtävien hoidosta / Maaningan kunta Asemakaavan muutos / Kiinteistö Oy Kuopion Maaherrankatu 25 / Vahtivuori ja 4 / vastaselvityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / Hiltulanlahti sekä katu-, virkistys-, liikenne-, maa- ja metsätalous-, erityissekä vesialueita (Hiltulanlahden 1. asemakaava) / Päivi Pirisen valitus / lausunnon antaminen Kuopion hallinto-oikeudelle Hiltulanlahden 1. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen täytäntöönpano Kh:n tiedonantoja Sivu Muutoksenhaku 147 Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje / kaupunginhallitus , 144, 145 Liite H valitusosoitus / kaupunginhallitus 40

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat kaupunginhallituksen jäsenet Hetti Rytsy ja Neeta Röppänen. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti jäsenet Hetti Rytsy ja Neeta Röppänen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Asianro 2663/09.00/2014 Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelma Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itsekin voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman tavoitteena on osaltaan vahvistaa Kuopion kaupungin hyvää turvallisuusprofiilia. Nelivuotinen toimenpideohjelma turvallisemman Kuopion puolesta vuosille on päivitetty vuoden 2014 alussa. Valtakunnallisen kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti Kuopion turvallisuussuunnitelma koostuu turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyistä ja ratkaisuista. Tavoitteena on toiminnan suhteuttaminen ja painottaminen kuopiolaisten tarpeiden ja odotusten mukaan, sekä eri osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen. Ongelmia ratkotaan ennakolta ja tapahtuneet häiriöt ja rikokset ratkaistaan yhdessä tekemällä. Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä on panostaminen nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska nuoret miehet ovat suurin ryhmä sekä rikos- että onnettomuustilastoissa. Suunnitelman päivittämisen pohjana on ollut Pohjois-Savon maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa linjatut viisi turvallisuussuunnittelun painopistettä: - Arjen turvallisuus; tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy - Arjen turvallisuus; palveluiden toimivuus - Syrjäytymisen ehkäisy - Väkivallan hallinta ja ehkäisy - Päihteiden käyttöön vaikuttaminen ja omavalvonnan edistäminen Päivitetyssä turvallisuussuunnitelmassa on kuvattu Kuopion turvallisuustilanne vuoden 2013 tietojen mukaisesti ja koottu turvallisuutta lisääviä toimia. Kuopiossa rikollisuus on valtakunnallisesti keskitasoa. Järjestäytynyt tai ulkomailta johdettu rikollisuus on toistaiseksi vähäistä, mutta asunto- ja liikemurtojen määrä on arkipäiväistynyt. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat kasvaneet ja niihin liittyy usein päihteiden käyttöä. Liikenne- ja katuturvallisuusindeksi on hyvällä tasolla. Kotihälytysten määrä kasvaa yhä edelleen. Nuorten humalajuominen on vähentynyt, mutta nuorten ja naisten osuus päihdepalvelujen asiakkaista on kasvussa. Alkoholi on Kuopiossa eniten viranomaisia työllistävä ja eniten kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava päihde, mutta huumausainerikollisuus on kasvussa. Pohjois-Savossa 38 % kuolemaan johtaneista tapaturmista on kaatumisia ja putoamisia. Palokuolemia Kuopiossa on 0-4 vuosittain. Avohuollon tukitoimia saaneiden lasten osuus on kasvanut koko 2000-luvun ja Kuopiossa osuus on suurimpia koko maahan verrattuna. Myös kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on Kuopiossa suuri. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita työikäisiä on Kuopiossa paljon verrattuna koko maahan. Myös 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden hoitopäivät päihdehuollon laitoksissa ovat suurempia kuin koko Pohjois-Savossa.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 141 Arjen turvallisuutta lisäävinä toimina Kuopion kaupunkiympäristön turvallisuustalkoisiin haastetaan myös asukasyhdistykset ja taloyhtiöt. Työntekijät haastetaan ottamaan huomioon turvallisuusasiat päivittäisessä työssään niin yleisillä alueilla kuin myös asiakkaiden kotiympäristössä työskennellessään. Syrjäytymisen uhan torjumiseen osallistuvat laajat kaupungin ja yhteistyökumppaneiden verkostot. Tukea tarvitseville lapsiperheille järjestetään mm. koti- ja perhetyötä. Ammattilaisten avun lisäksi järjestetään sekä lapsiperheille että nuorille vertaisryhmätoimintaa järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Väkivallan suhteen on nollatoleranssilinja. Tavoitteena on vähentää lähisuhde-, koulu-, koti- ja katuväkivaltaa. Myös ravintoloiden henkilökuntaa koulutetaan katuväkivallan vähentämiseen. Nuorten väkivallan hallinnan ja ehkäisyn välineenä jatkaa poliisin vetämä Who Cares kampanja. Päihteiden käyttöön vaikuttamiseksi ja omavalvonnan edistämiseksi toteutetaan toimenpiteitä Pakka-toimintamallin mukaisesti mm. tehostaen päihteitä myyvien yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä viranomaisten kanssa muun muassa koulutus- ja keskustelutilaisuuksien avulla. Painopisteenä on varsinkin nuorten päihteiden käytön vähentäminen selkiinnyttämällä palveluverkostoa ja tekemällä toimintaohjelma nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Pelastusjohtaja Jukka Koponen ja hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki esittelevät turvallisuussuunnitelmaa kokouksessa. Vaikutusten arviointi Ilmastopoliittisesti neutraali Ympäristövaikutuksiltaan neutraali Yritysvaikutuksiltaan neutraali Vaikutukset ihmisiin merkittävä myönteinen vaikutus Kuopion kaupungin päivittetty turvallisuussuunnitelma jaetaan esityslistan liiteaineistona. Liitteet /2014 Turvallisuussuunnitelma Valmistelija Jukka Koponen puh Säde Pirttimäki puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Kh. esittää kv:lle, että se hyväksyy päivitetyn Kuopion kaupungin turvallisuussuunnitelman

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 141 Päätös Pelastusjohtaja Jukka Koponen ja hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki selostivat asiaa kokouksessa. Koponen ja Pirttimäki poistuivat kokouksesta asian esittelyn jälkeen. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen päätösehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Asianro 833/ /2014 Valtuustoaloite / lähidemokratiaan Kuopio-malli Valtuustoaloite Kokoomuksen valtuustoryhmä, sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä, vihreä valtuustoryhmä, vasemmiston valtuustoryhmä, kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä, keskustan valtuustoryhmä ja perussuomalaisten valtuustoryhmä: Kuntarakenne on muuttunut ja tulee muuttumaan voimakkaasti myös tulevina vuosina. Kuopion kaupunkiin on liittynyt Vehmersalmen kunnan jälkeen Karttula sekä Nilsiän kaupunki. Maaningan kanssa on liitoksesta jo sovittu ja Tuusniemen sekä Juankosken kanssa ovat liitosneuvottelut käynnissä. On syytä odottaa, että kehitys voi jatkua myös muiden lähikuntien kanssa. Kaupungin laajentuminen sekä uudet merkittävät aluekeskukset liitosalueilla johtavat väistämättä siihen, että perinteisen keskuskaupungin on kyettävä uudistamaan totuttuja toimintatapojaan. On koettu, että Kuopioon liittyneiden kuntien käytännöt monissa kuntalaisten arkea lähellä olevissa asioissa ovat olleet joustavampia ja myös tehokkaampia. Kaupunkisuunnittelun lisäksi palvelurakenteessa on otettava huomioon myös osaavan maaseutu suunnittelun lisääntynyt merkitys. Pienissä asioissa suuruuden ekonomia ei välttämättä toimi. Kun päätöksentekijän ja kuntalaisen välinen etäisyys kasvaa, on vaarana, että myös tehottomuus ja byrokratia kasvavat. Näin varsinkin silloin kun kyse on pienistä ihmisten arkea koskevista päätöksistä. Me allekirjoittaneet Kuopion kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät sekä jäsenet teemme valtuustoaloitteen, jossa esitämme, että Kuopio ryhtyy kehittämään omia toiminta- ja päätöksentekotapojaan vastaamaan uudistuvan ja kasvavan kaupungin tarpeita. Kuopion on luotava yhdessä liitoskumppaneidensa kanssa toimiva lähidemokratiamalli - Kuopio-malli. Kuopio-malli ei kuitenkaan voi tarkoittaa aluevaltuustoja tai -lautakuntia. Päällekkäisiä rakenteita ei byrokratian vähentämisen nimissä kannata rakentaa. On löydettävä meille sopiva paikallinen malli ja tapa toimia, joka ihmisten arkea koskevissa päätöksissä mahdollistaa entisen kaltaisen joustavuuden ja päätöksenteon helppouden säilymisen. Kuopio-mallin valmistelussa on otettava oppia Kuopioon liittyneiden kuntien kokemuksista sekä liitettävä mallin kehittäminen osaksi Tuusniemen sekä Juankosken kanssa käytäviä kuntaliitosneuvotteluja niin, että malli voidaan ottaa käyttöön niiden osalta vuoden 2017 alusta.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 142 Lausunto kehittämisjohtaja Heikki Helve ja talouspäällikkö Riitta Kokkonen: Kuopiossa on toteutettu tähän mennessä viisi kuntaliitosta ja kuudennestakin on jo päätös tehty. Ensimmäisenä Kuopioon liittyi 1960-luvun lopulla osa Kuopion maalaiskunnasta ja seuraavaksi 1970-luvun alkupuolella Riistavesi. Viimeisimmät kuntaliitokset ovat olleet Vehmersalmi v. 2005, Karttula v ja Nilsiä v Maaningan liitos tapahtuu v Parhaillaan ovat käynnissä Juankosken ja Tuusniemen kuntaliitosselvitykset ja nämä liitokset tapahtuvat v. 2017, jos liitokseen päädytään luvun liitokset ovat tapahtuneet vapaaehtoisesti ja Kuopion sekä liittyneen kunnan hyvässä yhteisymmärryksessä. Vehmersalmen, 2006, ja Karttulan, 2011, liitoksissa ei ollut varsinaista lähidemokratiamallia, vaan kuntaliitossopimuksen mukaiset seurantaryhmät. Ryhmät olivat seuraavia ja lausuntoja antavia. Niillä ei ollut rahallista päätösvaltaa. Seurantaryhmät toimivat aktiivisesti ja organisoivat mm. kyselyiltoja ja avoimia tapahtumia asukkaille. Nilsiän, 2013, liitoksen yhteydessä haluttiin edetä suurempaan vaikuttamiseen. Perustettiin Nilsiän neuvottelukunta, jossa on 10 jäsentä (7 poliittista, 2 kylien ja 1 yrittäjien edustajaa sekä yksi kh:n edustaja). Kyseessä on asiantuntijaelin, joka piti vuonna 2013 yhteensä 8 kokousta käsitellen moninaisia asioita ja antaen lausuntoja mm. maaseutuohjelman päivityksestä, kuntalain kokonaisuudistuksesta, yleiskaavasta, talousarviosta, Nilsiän kylien kehittämiseen tarkoitetun määrärahan käytöstä jne. Neuvottelukunnalla ei kuitenkaan ole itsenäistä päätösvaltaa. Kokemus on osoittanut, että olisi ainakin tarpeen kytkeä neuvottelukunta kiinteämmin kunnan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään. Paikallisen asiantuntemuksen saaminen asioiden valmisteluun varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tärkeäksi ja hyödylliseksi. Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alussa ja siellä on sovittu otettavaksi käyttöön neuvottelukuntajärjestelmä. Maaningan kohdalla on myös huomioitava, että yhdistymishallitus toimii pidemmän aikaa ja se on ollut tärkeä lähidemokratian kanava jo ennen liitosta. Kuopio haluaa rakentaa oman mallinsa ja toimintatapansa lähidemokratiaan, jolloin ihmistä lähellä olevat asiat voidaan hoitaa joustavasti ja helposti, usein myös taloudellisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Lähidemokratian vahvistamiseksi luotava malli on oltava myös kaikkien alueiden käytössä, joista alkuvaiheessa luontaisia toiminnan kokeilualueita ovat Kuopioon viime vuosina liittyneet ja liittymässä olevien kuntien ja kaupunkien alueet. Mahdollisuuksia on tarkasteltava ilman, että luodaan rinnakkaisorganisaatiota, jonka rooli ja tehtävät olisivat epäselviä. Samalla tulee varmistaa kaupunkilaisten yhdenvertainen kohtelu. Mallin tulee myös soveltua heti alusta kaikille kaupungin liitosalueille ja jatkossa myös muilla alueille, mikäli sille esiintyy tarvetta. Kuopio-mallin rakentamisesta tulee käydä avoin keskustelu. Sen luomisen tulee tapahtua yhteistyössä kaupunkilaisten, eri kansalaisjärjestöjen, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Kuopion kaupunki ottaa vetovastuun asian valmistelusta ja määrittelee siihen vastuutahon ja prosessin, joka tapahtuu hyvän vuoropuhelin periaatteella eri toimijoiden suuntaan. Mallin valmistelussa ovat tiiviisti mukana jo aikaisemmin Kuopioon liittyneet alueet ja uudet liittyvät kunnat.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 142 Pohjaa lähidemokratiamallin määrittelytyölle antavat valmistelussa oleva Kuopion vaikuttamisen ja kansalaistoiminnan ohjelma, osallisuuskyselyn tulevat tulokset, Asukastupa ja kylätaloverkoston kehittämissuunnitelma, Asukkaan ääni hankkeen paikallisdemokratian malleja läpikäyvän hankkeen tulokset, Osallisuushanke Salli, Otakantaa.fi palvelun soveltamismahdollisuuksien arviointi, avustustoiminnan kokemukset sekä asiakaspalvelupisteiden ja viestinnän lähidemokratian kehittämistä tukevat kokemukset. Valmistelun tavoitteena on luoda malli, joka soveltuu Kuopioon ja jossa hyödynnetään soveltuvin osin niitä käytäntöjä, joista on eri puolilta Suomea saatavissa onnistuneita kokemuksia. Tavoitteena tulee olla paikallisaktiivisuuden lisääminen oman elinympäristönsä kehittämiseen, vahvistaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskeviin hyvinvointia lisääviin toimiin, keventää hallintoa ja byrokratiaa arjen kannalta pienten, mutta arjen sujumiseen suuresti vaikuttavien asioiden paikallisessa hoitamisessa, nopeutta eri prosesseja, kuten kaavoitusta ja hyödyntää kaupungin kehittämisessä lisääntyvää yhteistyötä yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Lähidemokratiamallissa tullaan korostamaan joustavuutta, pitkäjänteistä sitoutuneisuutta sen toimintaan ja paikallislähtöisyyttä. Tavoitteena on mahdollisimman vähäisellä byrokratialla ja hallinnolla osoittaa määriteltäviin tehtäviin tarvittavaa taloudellista resurssia ja päätösvaltaa sille alueelliselle lähidemokratiaa toteuttavalle toimielimelle, joka yhteistyössä prosessin aikana määritellään. Kuopio mallin kehittäminen lähidemokratian vahvistamiseksi tullaan valmistelemaan siten, että se valmistuu viimeistään huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Näin ollen se on hyödynnettävissä vuoden 2017 alussa voimaan mahdollisesti astuvissa kuntaliitoksissa ja joka tapauksessa alueilla, jotka ovat jo Kuopioon liittyneet, jos se koetaan alueilla tarpeelliseksi. Valmisteltu malli tullaan esittämään mahdollisesti vuoden 2017 alusta Kuopioon yhdistyvien kuntien ja kaupunkien valtuustoille siten, että se on mahdollista hyväksyä kesäkuun loppuun mennessä ja siten sen vaikutus voidaan huomioida vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä. Valmistelija Heikki Helve puh Riitta Kokkonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Kh. ehdottaa kv:lle, että kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Merkittiin, että varajäsen Anton Laakso poistui kokouksesta asiakohdan käsittelyn aikana ja että hänen tilalleen kokoukseen saapui jäsen Harri Auvinen. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen päätösehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Asianro 2972/ /2012 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Pellesmäki, Hirvonpää Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Asia Valitusoikeus Vaatimukset Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on jättänyt päivätyn oikaisuvaatimuksen Kuopion kaupungin yleiskaavajohtajan antamasta päätöksestä 40 / Päätös koskee suunnittelutarveratkaisun myöntämistä omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseen tilalla Kuopio, Pellesmäki, Hirvonpää Maankäyttö- ja rakennuslain :n 7 kohdan mukaan ELY-keskuksella on valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemässä päätöksessä. Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 :n mukaisen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii yleiskaavajohtajan lupapäätöksen kumoamista lainvastaisena ja asian ratkaisemista voimassa olevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Sovellettavat lainkohdat Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL) 72 ja 137 Oikaisuvaatimuksen jättäjän perustelut Vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa MRL 72 :n mukaan rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentaminen suunnittelutarvealueella edellyttää MRL 137 :n mukaan sitä, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Suunnittelutarveratkaisu kohdistuu osayleiskaavan M-alueelle, jonka määräyksen mukaan muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Suunnittelutarveratkaisu koskee Hirvonpään tilaa, joka sijaitsee Hirvonjärven pohjoispäässä. Järven kokonaispinta-ala on noin 20 ha. Tilalla ei ole omaa rantaviivaa. Tilan ja kyseisen vesistön välissä on vesijättömaata. Suunniteltu rakentaminen tulisi sijaitsemaan yli 150 metriä rantaviivasta, noin 100 metrin päässä kiinteistön ja vesijättöalueen rajasta. Tila ei ole omarantainen, mutta ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rannan vaikutus rakentamiseen on ilmeinen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 143 Oikaisuvaatimuksen oikeudellinen arviointi Ottaen huomioon mm. osoitetun rakennuspaikan, vesijättöalueen vaikutuksen, suunniteltujen rakennusten kokoluokat, tilan ja sen lähiympäristön maastonmuodot, rakennuspaikka sijaitsee ELY-keskuksen käsityksen mukaan MRL 72.1 :ssä tarkoitetulla rantavyöhykkeellä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää näin ollen poikkeamista MRL 72.1 :stä, jolloin toimivalta poikkeamisen myöntämiseen on MRL 173 :n mukaisesti ELY-keskuksella. Rakennusluvan myöntäminen suunnittelutarvealueella edellyttää MRL :n mukaan, ettei rakentaminen aiheuta haittaa kaavoitukselle. Yleiskaavajohtaja ei ole ratkaisussaan myöntänyt poikkeamista voimassa olevasta kaavasta ja sen kaavamääräyksestä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan myönnetty suunnittelutarveratkaisu aiheuttaa näin olen haittaa kaavoitukselle. Kyseisen oikaisuvaatimuksen keskeinen sisältö tiivistyy rantavyöhykkeen leveyden määrittämiseen valituksenalaisen suunnittelutarveratkaisun tapauksessa. Yleiskaavajohtaja on antamassaan ratkaisussa katsonut, että suunniteltu rakentaminen on ns. kuivan maan rakentamista. Sen sijaan oikaisuvaatimuksen jättäneen ELY-keskuksen käsityksen mukaan rakennuspaikka sijaitsee rantavyöhykkeellä. Rantavyöhyke tarkoittaa sellaista rannan osaa, jolle sijoittuvalla rakentamisella on välittömiä vaikutuksia vesistöön sekä rantaluontoon ja maisemaan. Rantavyöhykkeen leveyteen vaikuttavat alueen kasvillisuus, maisema, maasto ja muut luonnonolosuhteet. Tämä tarkoittaa kohteen reaalisten, luonnossa olemassa olevien olosuhteiden ja erityispiirteiden huomioimista. Käytännön laintulkinnassa rantavyöhykkeen leveydeksi on usein arvioitu noin 100 metriä, Kuopion kaupunki on käyttänyt yleensä 150 metrin tulkintaa. Rantavyöhykkeen leveys on kuitenkin aina tapauskohtaisesti tulkinnanvarainen. Rantavyöhykkeen leveys on aina vähintään 50 metriä, ei kuitenkaan koskaan enempää kuin 200 metriä. Riittävä rantavyöhyke voisi siis jossakin tapauksessa olla 100 metriä, joka kyseisessä tapauksessa on rakennuspaikan ja vesijättömaan etäisyys. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan rannan vaikutus rakentamiseen on ilmeinen. Suomessa on tyypillistä valita rakennuspaikka vesistönäköalalla vaikka ilman omarantaisuutta, joten rantojen vaikutus rakentamisen sijoittumiseen on koko maassa historian kuluessa ollut suurta myös muutoin kuin loma-asutuksen osalta. Rantavyöhykkeen määrittämisessä ympärivuotisen rakennuksen osalta ei olennaista olekaan rannan vaikutus rakentamiseen, vaan rakentamisen vaikutus vesistöön, rantaluontoon ja maisemaan. Tästä lähtökohdasta on määritelty rajat vähintään 50 metriä ja enintään 200 metriä. Koska vesijättömaa on kiinteää maata, sen leveys tosiasiallisesti vaikuttaa siihen, millainen vaikutus rakennuksella on kyseiseen vesistöön. Vesijättömaa toimii rakennuksen ja vesistön välillä vyöhykkeenä siinä missä muukin maaalue. Hirvonjärven vedenpinnankorkeuden vaihtelu on pientä, joten vesirajan sijainti on vakio, ja vesijättömaa on jatkuvasti kiinteää maata. Vesijättöalue on myös karttaan merkitty. Tämän perusteella on vakavasti kyseenalaistettava ELY-keskuksen näkemys, että vesijättöaluetta ei laskettaisi mukaan rantavyöhykkeen leveyttä mitattaessa.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 143 YHTEENVETO ELY-keskus on katsonut myös, että myönnetty suunnittelutarveratkaisu aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle sillä perusteella, että ratkaisussa ei ole myönnetty poikkeamista voimassa olevasta kaavasta. Alueella voimassa olevan Kurkimäki-Pellesmäki-Vehmasmäki osayleiskaavan M-alueella on kaavamääräys, jonka mukaan muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ei saa sijoittaa 100 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Kyseinen rakennuspaikka sijaitsee 100 metrin päässä vesijättömaan rajasta, ja yli 150 metrin päässä todellisesta vesirajasta. Näin ollen suunniteltu rakentaminen ei ole voimassa olevan kaavan vastaista. Vaatimukset: Oikaisuvaatimuksen jättänyt ELY-keskus vaatii yleiskaavajohtajan lupapäätöksen kumoamista lainvastaisena, koska rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää poikkeamista MRL 72.1 :stä, jolloin poikkeamisvalta on kyseisen rakennushakkeen osalta MRL :n mukaan ELY-keskuksella. - suunnitellun rakennuspaikan; - tilan ja rantaviivan välissä olevan vesijättöalueen ja - maaston ominaispiirteet. Lisäksi myönnetty suunnittelutarveratkaisu aiheuttaa MRL :ssä tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, koska suunnittelutarveratkaisu on alueella voimassa olevan osayleiskaavan ja sen kaavamääräyksien vastainen. Vastineet: - Tilalla ei ole omaa rantaviivaa, vaan tilan ja vesistön välillä on leveä vesijättöalue. Kyseessä on noin 20 ha:n suuruinen vesistö, jossa vedenpinnankorkeuden vaihtelu on vähäistä ja vesirajan sijainti on vakio. Tämän vuoksi vesijättöalue on kiinteää maata, ja vaikuttaa rakennusten etäisyyteen rannasta, ja siihen onko rakentamisella vaikutuksia vesistöön. Suunnitellun rakentamisen etäisyys vesirajasta on yli 150 metriä, jolla perusteella rakennuspaikka ei sijaitse rantavyöhykkeellä, vaan kyseessä on ns. kuivan maan rakentaminen. - Alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukaan rakennusta ei saa rakentaa 100 metriä lähemmäs rantaviivasta. Suunniteltu rakentaminen sijaitsee yli 150 metrin päässä todellisesta vesirajasta ja noin 100 metrin päässä vesijättömaan rajasta. Näin ollen valituksen alainen suunnittelutarveratkaisu ei ole voimassa olevan kaavan vastainen, eikä suunniteltu rakentaminen aiheuta MRL :ssä tarkoitettua haittaa kaavoitukselle. Yleiskaavajohtajan julkipanon jälkeen antama suunnittelutarveratkaisu 40 / 2012 on kaikilta oikaisuvaatimuksessa osoitetuilta kohdilta voimassa olevan lainsäädännön mukainen, eikä päätöksen kumoamiseen lainvastaisena näin ollen ole syytä. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen ja pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Liitteet /2012 Oikaisuvaatimus yleiskaavajohtajan tekemään päätökseen nro 2972/ 2012 Viiteaineisto /2012 Yleiskaavajohtajan päätös

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 143 Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Kh. hylkää oikaisuvaatimuksen ja päättää pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Asianro 661/ /2012 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien poikkeamista Enonlahti Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Asia Valitusoikeus Vaatimukset Sovellettavat lainkohdat Juho Iivanainen on jättänyt päivätyn oikaisuvaatimuksen Kuopion kaupungin yleiskaavajohtajan antamasta päätöksestä 36 / Päätös koskee poikkeamisen kieltämistä omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseen tilalla Kuopio, Enonlahti, Tienpää Maankäyttö- ja rakennuslain :n 7 kohdan mukaan ao. henkilöllä on valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemässä päätöksessä. Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 :n mukaisen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii yleiskaavajohtajan lupapäätöksen kumoamista ja myönteistä päätöstä poikkeamisluvan saamiseksi. Ottaen huomioon perustelut maankäyttö- ja rakennuslaki 172 antaa mahdollisuuden myöntää kohteelle haetun poikkeamisluvan. Perustuslaki 6. Lain kohta koskee yhdenvertaisuutta, jonka mukaa ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Oikaisuvaatimuksen jättäjän perustelut Maankäyttö- ja rakennuslaki 172. Lain mukaan poikkeaminen ei saa - aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle - vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista - vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia. Oikaisuvaatimuksen jättäjän perustelut ovat seuraavat: Hakemuksen mukaiseen kohtaan kohdistuu yleiskaavamerkintä: "Rakennuspaikalle sijoitettavan uuden asuinrakennuksen ohjeellinen sijoituspaikka". Tämän merkinnän mukaisesti poikkeuslupa ympärivuotisen asuinrakennuksen rakentamiseksi voidaan myöntää. Haettu rakentaminen täyttää maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisluvalta vaadittavat edellytykset. Hanke ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, kuten päätöspöytäkirjassa väitetään. Päätöspöytäkirjan perustelulla, että poikkeamisluvan myöntäminen aiheuttaisi automaattisesti kaikkien lomarakennuspaikkojen muuttumisen vakituisiksi asuinrakennuksiksi, ei ole relevantti ja on vailla täysin todellista toteutumispohjaa. Hanke ei todella-

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 144 kaan voi käytännössä johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, koska asumisen suunta on pitkään ollut taajamiin päin. Myönteinen poikkeamislupa ei mahdollistaisi käytännössä kaikkien lomarakennuspaikkojen muuttumisen vakituisen asuinrakennusten rakennuspaikoiksi. Kohteen viereiselle kiinteistölle vuonna 2004 myönnetty poikkeamislupa on jo mahdollistanut muidenkin samalla rannalla sijaitsevien lomarakennuskiinteistöjen poikkeamiset. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Nyt haettu poikkeamislupa ei siis käynnistä mitään erillistä ryntäystä ympärivuotiseen vakituiseen asuinrakentamiseen po. rantaosayleiskaavan alueelle, koska rakentaminen on ollut mahdollista tähänkin asti hakemalla poikkeamislupaa yhdenvertaisuusperiaatteeseen vedoten. Kielteinen päätös sen sijaan johtaa haitalliseen maaseutumaisen asumisen rapautumiseen sekä palvelujen saatavuuden heikkenemiseen ja on tästä johtuen haitallista kehitystä koko yhteiskuntarakennetta kohtaan, jossa kaikki asuminen pyritään kaavoituksella pakottamaan ja ohjaamaan kaupunkeihin ja taajamiin. Hanke ei aiheuta edellä mainituista seikoista johtuen myöskään haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Ympärivuotisen asuinrakennuksen rakentaminen haetulle alueelle tukee edellä mainituista seikoista johtuen hyvin jo olemassa olevaa yhdyskuntarakentamista. Metsäpellontien varressa on jo ennestään yhdeksän vakituista ympärivuotista asumusta. Alueella on olemassa valmis infrastruktuuri kuten runkovesijohto ja hyvin hoidettu yksityistiekunnan ylläpitämä tiestö. Haetulle kohteelle on myös olemassa oleva tie päinvastoin kuin päätöksessä virheellisesti väitetään. Metsäpellontien vaikutuspiirissä oleva vakituinen asuinrakennuskanta on myös uutta tai hiljattain peruskorjattua toisin kuin päätöspöytäkirjassa virheellisesti väitetään. Kyseessä ei ole siis mikään kuoleva kylä, vaan elinvoimainen ja ikärakenteeltaan monipuolinen paikallinen yhteisö. Olemassaolevaa kyläyhteisöä vahvistaa edelleen suunniteltu hanke. Kaavoituspolitiikalla tuleekin ensisijaisesti varmistaa, että tällaiset maaseutukylät pysyvät asuttuina. Nyt näyttää siltä, että Kuopion kaupunki pyrkii ajamaan kaavoituksella maaseutualueita aktiivisesti alas. Asuinrakennuksen rakentaminen on perusteltua, koska kyseessä on sukupolvenvaihdos maatilalla, jolloin väistyvä sukupolvi rakentaa asuinrakennuksen tutuille maatilan maille. Maaseudulla tulee myös saada rakentaa hyville rakentamispaikoille. Kielteisellä päätöksellä puututaan kansalaisen perustuslailliseen oikeuteen valita asuinpaikkansa. Maaseudulla asujia ei tule saattaa rakentamisen suhteen eriarvoiseen asemaan kaupungissa tai lähellä taajamaa asuvien suhteen. Kohde sijaitsee noin 11km:n etäisyydellä Vehmersalmen taajamasta. Kuopion kaupunginhallitus on päätöksellään höllentänyt lähellä maaseututaajamia olevien loma-asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Suomi on suurien etäisyyksien maa, jonka vuoksi etäisyystarkastelua tulee tarkastella tässäkin tapauksessa laajemmin. Huomattavaa on että etäisyys ei estäisi ympärivuotista rakentamista, mikäli hakisin lupaa rakentaa asuinrakennuksen 150m:n päähän rannasta. Rantarakentamisen osalta etäisyystarkastelu on tässä tapauksessa täysin keinotekoinen ja vailla todellisuuspohjaa.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 144 Suomen perustuslain 6 :n perusteella kansalaisia on kohdeltava tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Haetun kohteen vieressä olevalle tontille on myönnetty vuonna 2004 poikkeuslupa ympärivuotisen asuinrakennuksen rakentamiseksi. Todettakoon, että kyseinen tontti on lohkottu emätilasta veljelleni 1980 luvun lopussa. Sillä seikalla ei ole tässä tapauksessa poikkeamisluvan myöntämisen kannalta olennaista merkitystä, että onko kyseessä ollut tyhjillään olevan loma- asunnon muuttaminen ympärivuotiseksi vai uuden rakennuksen rakentaminen. Muutaman kilometrin päässä on myös toinen rannalla sijaitseva ympärivuotinen vakituinen asuinrakennus. Asuinrakennuksen rakentaminen on perusteltua, koska ympärivuotiseen vakituisen asuinrakennuksen rakentamiseen kohdistuu huomattavasti tiukemmat rakentamis- ja ympäristömääräykset. Esimerkiksi asuinrakennus tulee poikkeamisluvan mukaisesti rakentaa vähintään 40:m etäisyydelle rannasta, kun taas loma-asunnon saa rakentaa 20m:n etäisyydelle. Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu siis rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön huomattavasti paremmin kuin loma-asunto. Hakemuksen enimmäisrakennusalaa 300m2 voidaan pienentää, mikäli se poikkeaa yleiskaavan mukaisesta rakennusoikeudesta ja on este poikkeamisluvan myöntämiselle. Poikkeamisluvan epääminen johtaa ja on johtanut rakentamismääräysten kiertämiseen siten, että loma-asuntoja rakennetaan ympärivuotisiksi asunnoiksi, joissa myös asutaan ympärivuotisesti. Siitä on useita esimerkkejä näiltäkin rannoilta. On parempi, että ympärivuotiseen asumiseen myönnetään lupa, koska se johtaa myös yhdyskuntarakentamisen osalta parempaan lopputulokseen. Huomattavaa on mm., että Kuopion kaupunki sallii kaavoituksella omilla maillaan samanaikaisesti asuin- ja kerrostalojen rakentamisen vesirajaan, joka on ympäristön kannalta todella haitallista. Hakijan maatilan rannoista on puolet rantojensuojelunohjelmassa. Tila on jo omalta osaltaan luovuttanut siten rakennusoikeuksia yhteiskunnalle luonnonsuojelukäyttöön. On siten täysin kohtuullista ja perusteltua, että poikkeamislupa myönnetään jäljelle olevalle ranta-alueelle. Päätöspöytäkirjassa on maininta, että hakija on täydentänyt ja perustellut hakemustaan sähköpostilla (liite 1). Hakijalle saapuneissa asiakirjoissa ei ole kuitenkaan tällaista täydennysliitettä mukana. Päätöspöytäkirjassa ei ole myöskään yksityiskohtaisesti perusteltu hakijan esittämiä seikkoja. Näin siitäkin huolimatta, että hakija on pyytänyt kaavaviranomaiselta ymmärrettävät perustelut. Hakija ei siten voi olla varma, onko lisätäydennys käsitelty ja otettu huomioon päätöksenteossa. Lisäksi päätöspöytäkirjassa on selviä päätöksentekoon mahdollisesti vaikuttaneita virheitä. Kaupunginhallituksen on syytä ottaa edellä mainitut seikat huomioon kuin myös onko päätöksenteossa tapahtunut menettelytapavirhe. Suomen edelliset ja istuva hallitus ovat maaseutuohjelmissaan korostaneet elinvoimaista maaseutua. Tällaiset maininnat löytyvät maakuntaohjelmasta ja Kuopion kaupunki on useissa eri yhteyksissä tuonut esille maaseutualueet elinkeinoharjoittamisen näkökulmasta kuin myös työssäkäyntialueina. Vireä ja elinvoimainen maaseutu on myös kaupungin ja koko yhteiskunnan etu. Tämä korostuu erityisesti kun Kuopion kaupunkiin on liittynyt ja liittymässä ympäröiviä maaseutukuntia. Kaupunkikeskeisessä kaavoitusnäkökulmassa tulee huomioida paremmin asuinrakentaminen maaseudulla.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 144 Oikaisuvaatimuksen oikeudellinen arviointi Kohde sijaitsee 47km:n etäisyydellä Kuopion kaupungista ja on siten myös hyvin luettavissa Kuopion työssäkäyntialueeksi. Oikaisuvaatimuksen jättäjän hakemuksessa on kysymys ympärivuotisen asuinrakennuksen (yhteensä 300 k-m2) rakentamisesta yleiskaavan mukaiselle loma-asunnon rakennuspaikalle. Hakemus poikkeaa vuonna 2001 Vehmersalmen kunnanvaltuuston hyväksymästä voimassa olevasta yleiskaavasta. Yleiskaavassa rantarakentaminen rantavyöhykkeellä on mitoitettu ja tutkittu ja siinä on osoitettu loma-asumisen rakennuspaikat myös uusien rakennuspaikkojen osalta. Rantavyöhyke on loma-asumisen suhteen varsin yhtenäinen. Yleiskaavamääräyksissä on rakentamiseen liittyviä määräyksiä myös kerrosalan suhteen. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosalamäärä saa olla enintään 180 k-m2, josta yksittäisen rakennuksen enimmäiskoko on 120 k- m2. Määräykset koskevat laajuudeltaan koko kaava-aluetta. Hakemus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisluvalta vaadittavia edellytyksiä. Hakemus poikkeaa yleiskaavasta maankäyttömuodon ja rakennusoikeuden perusteella ja on näin ollen selkeästi kaavan tavoitteiden vastainen. Myönteisen ratkaisun seurauksena on, että hankkeesta pohjoiseen ja etelään, maanomistajien yhdenvertaisuusperiaate huomioiden, yhteensä noin 70 yleiskaavaan merkittyä loma-asuntopaikkaa on muutettavissa ympärivuotisten asuinrakennusten rakennuspaikoiksi, mikä selkeästi rikkoo voimassa olevan kaavan tavoitteita rantarakentamisen suhteen. Myönteinen poikkeaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja aiheuttaa näin haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle sekä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä, mikä on vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL 172 ). Vaikka rakentamisen kehitys alueella on hidasta, se ei ole edellytys myönteiseen luparatkaisuun. Rantavyöhyke on määritetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Rantavyöhyke tarkoittaa sellaista rannan osaa, jolle sijoittuvalla rakentamisella on välittömiä vaikutuksia vesistöön sekä rantaluontoon ja maisemaan. Rantavyöhykkeen leveys on aina vähintään 50 metriä, ei kuitenkaan koskaan enempää kuin 200 metriä. Kuopion kaupunki ja ELY keskus on käyttänyt yleensä 150 metrin tulkintaa, joka on toiminut usean vuoden kaavoituskäytäntönä. Yleiskaavassa rantavyöhyke on loma-asumisen suhteen varsin yhtenäinen. Kaavan tavoite on yhtenäisyyden säilyttäminen käyttömuodon ja siihen liittyvän rakentamistehokkuuden muodossa. Yleiskaavassa maankäyttömuoto on loma-asuminen (RA) ja siihen liittyy ohjeellinen uusi rakennuspaikkamerkintä. Merkintä on selkeä ja yksiselitteinen, eikä sitä voi tulkita uudeksi ympärivuotiseksi rakennuspaikaksi. Perusteluissa viitataan tasapuolisuuteen ja yhdenvertaisuuteen viereisen rakennuspaikan suhteen. Lain mukaan yhdenvertaisuus maanomistajien kesken tarkoittaa tapausten samanlaisuutta osoittavien tekijöiden tarkastelua. Hankkeet eivät ole samanlaisia keskenään. Myös maanomistajien tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus on otettu ratkaisussa huomioon. Edellä mainitulle rakennuspaikalle on vuonna 1983 rakennettu loma-asunto, johon Vehmersalmen kunta on myöntänyt vuonna 2004 käyttötarkoituksen muutoksen ennen Vehmersalmen kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitosta. Oikaisuvaatimuksen mukaisessa hankkeessa on kyse rakentamattomasta, uudesta yleiskaavan mukaisesta lomarakennuksen rakennuspaikasta, jota vasten samassa asemassa olevia maanomistajia tulee verrata. Myös jatkoa, pitempää

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 144 YHTEENVETO aikaväliä arvioitaessa tämä näkökohta syntyvine vaikutuksineen on otettava huomioon arvioitaessa samassa asemassa olevien maanomistajien tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Hankkeelle myönteinen ratkaisu johtaa käyttötarkoitusten muutoksien myötä merkittävään rakentamiseen, mikä taas maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 172 ) vastaisesti aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle sekä yhdyskuntarakenteen kehitykselle. Arvioitaessa hankkeen haittavaikutuksia kaavoitukselle tai sen toteuttamiselle tulee tarkastella kaavan laadintavaiheessa edellytettyjä yleiskaavan ja rantaalueiden loma-asutuksen maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia, jotka liittyvät mm. yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen, palvelujen saatavuuteen, liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen järjestämiseen, maiseman ja ympäristön huomioimiseen ja ranta-alueilla maisemaan sopeutumiseen (MRL 39, 73 ). Poikkeamislupapäätöksessä on huomioitu hakemuksen perustelut ja lisäperustelut. Lisäperustelu on ollut päätösesityksen liitteenä. Rantavyöhykkeen ulkopuolella on Metsäpellontien varressa sisämaanrakentamisena toteutunut yhdeksän ympärivuotista asuinrakennusta. Vanhin rakennus on 1920 luvulta ja muut 50- ja 60-luvuilta. Yleiskaavassa sisämaan rakentamista ja mitoitusta ei ole yksityiskohtaisesti esitetty. Menettely on kaavoituskäytäntönä yleinen. Tarkastelu tapahtuu hankekohtaisesti. Emätilamitoituksen mukaan tilalla on sisämaan rakennusoikeutta. Rantojen osalta yleiskaava on yksityiskohtaisesti selvitetty. Rantarakentaminen rantavyöhykkeellä on mitoitettu ja tutkittu ja siinä on osoitettu loma-asumisen rakennuspaikat myös uusien rakennuspaikkojen osalta. Vaatimukset: Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii yleiskaavajohtajan lupapäätöksen kumoamista ja myönteistä päätöstä poikkeamisluvan saamiseksi. Ottaen huomioon oikaisuvaatimuksen perustelut maankäyttö- ja rakennuslaki 172 antaa mahdollisuuden myöntää kohteelle haetun poikkeamisluvan. Lisäksi on huomioitava perustuslain 6. Lain kohta koskee yhdenvertaisuutta, jonka mukaa ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Vastineet: - Hakemus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamisluvalta vaadittavia edellytyksiä. Hakemus poikkeaa yleiskaavasta maankäyttömuodon ja rakennusoikeuden perusteella ja on näin ollen selkeästi kaavan tavoitteiden vastainen. Myönteisen ratkaisun seurauksena on, että hankkeesta pohjoiseen ja etelään, maanomistajien yhdenvertaisuusperiaate huomioiden, useita loma-asuntopaikkoja on muutettavissa ympärivuotisten asuinrakennusten rakennuspaikoiksi, mikä selkeästi rikkoo voimassa olevan kaavan tavoitteita rantarakentamisen suhteen. Myönteinen poikkeaminen johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja aiheuttaa näin haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle sekä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä, mikä on vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL 172 ). - Hanke ja viereinen rakennuspaikka eivät ole tapauksina keskenään samanlaisia. Myös maanomistajien tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus on otettu ratkaisussa huomioon. Lain mukaan yhdenvertaisuus maanomistajien kesken tarkoittaa tapausten samanlaisuutta osoittavien tekijöiden

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 144 tarkastelua. Hankkeen viereiselle rakennuspaikalle on vuonna 1983 rakennettu loma-asunto, johon Vehmersalmen kunta on myöntänyt vuonna 2004 käyttötarkoituksen muutoksen ennen Vehmersalmen kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitosta. Oikaisuvaatimuksen mukaisessa hankkeessa on kyse rakentamattomasta, uudesta yleiskaavan mukaisesta lomarakennuksen rakennuspaikasta, jota vasten samassa asemassa olevia maanomistajia tulee verrata. Myös jatkoa, pitempää aikaväliä arvioitaessa tämä näkökohta syntyvine vaikutuksineen on otettava huomioon arvioitaessa samassa asemassa olevien maanomistajien tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Hankkeelle myönteinen ratkaisu johtaa käyttötarkoitusten muutoksien myötä merkittävään rakentamiseen, mikä taas maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 172 ) vastaisesti aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle sekä yhdyskuntarakenteen kehitykselle. Yleiskaavajohtajan julkipanon jälkeen antama suunnittelutarveratkaisu 36 / 2012 on kaikilta oikaisuvaatimuksessa osoitetuilta kohdiltaan voimassa olevan lainsäädännön mukainen, eikä päätöksen kumoamiseen lainvastaisena näin ollen ole syytä. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen ja pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Liitteet 3 661/2012 Oikaisuvaatimus yleiskaavajohtajan päätökseen Viiteaineisto 2 661/2012 Yleiskaavajohtajan päätös Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Kh. hylkää oikaisuvaatimuksen ja päättää pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Päätös Keskustelun kuluessa jäsen Pauli Ruotsalainen esitti, että oikaisuvaatimus hyväksytään palvelualuejohtajan esityksestä poikkeavana. Esitystä ei kannatettu, joten puheenjohtaja totesi sen rauenneeksi. hyväksyi palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen päätösehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Asianro 216/ /2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Sotkanniemi, Kolmio Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Asia Valitusoikeus Vaatimukset Raili Liisa Toivanen on jättänyt päivätyn oikaisuvaatimuksen Kuopion kaupungin yleiskaavajohtajan antamasta päätöksestä 8 / Päätös koskee suunnittelutarveratkaisun kieltämistä omakotitalon ja talousrakennuksen rakentamiseen tilalla Kuopio, Sotkanniemi, Kolmio Maankäyttö- ja rakennuslain :n 7 kohdan mukaan ao. henkilöllä on valitusoikeus kunnan viranomaisen suunnittelutarveasiassa tekemässä päätöksessä. Oikaisuvaatimus on tehty kuntalain 93 :n mukaisen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii yleiskaavajohtajan päätöksen kumoamista ja myönteistä päätöstä suunnittelutarveratkaisun saamiseksi. Oikaisuvaatimuksen jättäjän perustelut Oikaisuvaatimuksen jättäjän perustelut ovat seuraavat: Oikaisuvaatimuksen oikeudellinen arviointi - Päätöksen perustelut eivät ole riittäviä - Rakennuspaikankoko on riittävän suuri, naapureilla ei ole humautettavaa, rakennuspaikalle on tieyhteys, rakennuspaikka kuuluu Etelä-Kuopion vesihuolto-osuuskunnan tavoitteelliseen toiminta-alueeseen. Oikaisuvaatimuksen jättäjän hakemuksessa on kysymys ympärivuotisen asuinrakennuksen (yhteensä 500 k-m2) rakentamisesta yleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle, joka on suunnittelutarvealuetta. Suunnittelutarve perustuu alueen rakentamistilanteeseen (MRL 16.1 ) ja rakennusjärjestyksen määräykseen (MRL 16.3 ). on hyväksynyt aluekohtaiset mitoitustavoitteet. Emätila on ollut 14,36 ha: n suuruinen. Laskennallisesti emätila saa pintaalansa mukaan 4 rakennuspaikkaa, joista kaksi on jo rakennetuilla tiloilla 1:59 Jokiharju ja 1:94 Kuusiharju. Seuraavat kaksi kuuluvat tiloille 1:56 Pöksänperä ja 1:57 Mansikka-aho. Näitä tiloja myöhemmin lohkotun tilan Kolmio 1:93 rakennuspaikka ylittäisi emätilan mitoituksen, joten sitä ei voi käyttää rakennuspaikkana. Myönteinen päätös vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Lisäksi rakentaminen aiheuttaa maankäyttö- rakennuslain (MRL 137 ) mukaan haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) 145 YHTEENVETO Vaatimukset: Vastineet: Oikaisuvaatimuksen jättäjä vaatii yleiskaavajohtajan lupapäätöksen kumoamista ja myönteistä päätöstä suunnittelutarveratkaisun saamiseksi. - Hakemus ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelutarveratkaisulta vaadittavia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella eikä erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella. Rakennushanke aiheuttaa maankäyttö- rakennuslain (MRL 137 ) mukaan haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä. Lisäksi myönteinen päätös vaarantaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Yleiskaavajohtajan julkipanon jälkeen antama suunnittelutarveratkaisu 8 / 2014 on kaikilta oikaisuvaatimuksessa osoitetuilta kohdiltaan voimassa olevan lainsäädännön mukainen, eikä päätöksen kumoamiseen lainvastaisena näin ollen ole syytä. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen ja pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Liitteet 4 216/2014 Oikaisuvaatimus yleiskaavajohtajan päätökseen Viiteaineisto 3 216/2014 Yleiskaavajohtajan päätös nro 216/2014 Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Kh. hylkää oikaisuvaatimuksen ja päättää pitää yleiskaavajohtajan päätöksen voimassa. Päätös Merkittiin, että jäsen Jukka Pulkkinen poistui kokouksesta esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen päätösehdotuksen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Asianro 9270/ /2013 Rakennusperintölain mukainen suojeluesitys koskien Konttilan tilaa Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Pohjois-Savon ELY -keskus pyytää kaupungin lausuntoa suojeluesityksestä, jossa Pohjois-Savon perinnepoliittinen yhdistys esittää Konttilan tilan, entisen pappilan torpan suojelua rakennusperintölailla. Strateginen maankäytön suunnittelu on valmistellut suojeluesityksestä ELY - keskukselle annettavaksi liitteen mukaisen lausunnon. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet edustajat seuraavista tahoista: maaomaisuuden hallintapalvelut, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, tilakeskus/arkkitehtitoimisto ja omatoimisen hyvinvoinnin palvelut. Esitys Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy lausunnon. Liitteet /2013 Lausunto /2013 Konttilan suojeluesitys Valmistelija Juha Romppanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Kh. hyväksyy yleiskaavajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen päätösehdotuksen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (41) Asianro 2610/ /2014 Sopimus ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtävien hoidosta / Maaningan kunta Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Maaningan kunnassa rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelutehtävät on osoitettu vain yhden henkilön, rakennustarkastajan, hoidettavaksi. Maaningan taholta on esitetty, että Kuopion viranhaltijat voisivat hoitaa ko. tehtäviä rakennustarkastajan poissaolojen aikana, jolloin toimintaan ei jäisi katkoksia. Samalla Kuopion viranhaltijat pääsisivät myös perehtymään Maaningan asioihin jo ennen kuntaliitoksen toteutumista. Maaningan ja Kuopion viranhaltijoiden kesken on valmisteltu liitteenä oleva sopimusluonnos rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelutehtävien hoidosta. Sen mukaan Kuopion viranhaltijat hoitaisivat tarpeen mukaan lupa-, valvonta- ja valmistelutehtäviä samoilla Maaningan johto- ja hallintosääntöjen mukaisin valtuuksin. Sopimuksella ei ole vaikutusta Suonenjoen kaupungin kanssa tehtyyn sopimukseen alueellisesta ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle, että liitteenä oleva sopimus hyväksytään. Liitteet /2014 Sopimus Valmistelija Lea Pöyhönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Kh. hyväksyy ympäristöjohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen päätösehdotuksen.