SISÄLTÖ Ennalta estävä tehtävä Kansallisen terrorismintorjunnan strategia 10 Toimintaympäristö 14 Terrorismintorjunta 20 Laittoman tiedustelun
|
|
- Jarno Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suojelupoliisi
2 SISÄLTÖ 4 Ennalta estävä tehtävä 7 Kansallisen terrorismintorjunnan strategia 10 Toimintaympäristö 14 Terrorismintorjunta 20 Laittoman tiedustelun torjunta 26 Turvallisuustyö 32 Supo vuorovaikutuksessa 33 Supo pähkinänkuoressa 35 Yhteystiedot
3 Ennalta estävä tehtävä Tehtävänä turvallisuus Suojelupoliisi (Supo) on operatiivinen, kansainvälisten turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva, turvallisuusviranomainen. Sen ydintehtäviä ovat terrorismin- ja laittoman tiedustelun torjunta sekä turvallisuustyö ja proliferaatiovalvonta eli joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. Suojelupoliisin tehtävät määritellään poliisin hallinnosta annetussa laissa. Viraston perusarvoja ovat laillisuus, luotettavuus ja laatu Suojelupoliisi kuuluu sisäasiainministeriön alaiseen poliisiorganisaatioon yhtenä poliisin valtakunnallisista yksiköistä. Suojelupoliisin päätoimipiste sijaitsee Ratakadulla Helsingissä. Suojelupoliisi ylläpitää ja kehittää valmiuttaan päällikkönsä johdolla noin 220 supolaisen voimin. Laki poliisin hallinnosta 10 Suojelupoliisin tehtävänä on torjua hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä, valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Suojelupoliisin tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Poliisihallitus määrää ne asiaryhmät, jotka kuuluvat Suojelupoliisin tutkittaviksi. 4 5
4 Kansallinen terrorismintorjunnan strategia Supon strategiset linjaukset Suojelupoliisi panostaa ydintehtäviinsä karsimalla niitä tehtäviä, joita voidaan hoitaa tehokkaammin muualla sekä keskittämällä resursseja operatiivisiin toimintoihin. Suojelupoliisi tehostaa toimintakykyään kehittämällä kansallisen terrorismintorjunnan strategian mukaisesti muun muassa yhdysmiesjärjestelmää, painottamalla rekrytoinnissa ydintehtävien vaatimaa erikoisosaamista sekä kouluttamalla jatkuvasti henkilöstöään turvallisuustiedustelun vaatimuksiin. Supon tapa toimia Turvallisuustiedustelu on olennainen osa Suojelupoliisin toimintaa valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi. Sillä tarkoitetaan valtion sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien tunnistamista, niihin kohdistuvaa operatiivista tiedonhankintaa, tiedon analysointia sekä tästä prosessista saatavan tiedustelutiedon oikea-aikaista raportointia päätöksenteon tueksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelmasta kansallisen terrorismintorjunnan strategiaan Sisäisen turvallisuuden ohjelma kuvaa sisäisen turvallisuuden tulevien vuosien haasteita, joista yhdeksi on määritelty terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen. Ohjelman linjaukset ovat merkittäviä myös Suojelupoliisille, sillä sen keskeisiä tehtäviä ovat terrorismintorjunta ja valtion sisäinen turvallisuus. Valtioneuvosto aloitti sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelun elokuussa 2007 ja se valmistui maaliskuussa Ohjelma on periaatepäätös, jossa määritetään poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelma laadittiin hallituskaudeksi ja ohjelman tavoitteet on asetettu aina vuoteen 2015 saakka. Ohjelman keskeiseksi kehittämiskohteeksi nostettiin terrorismin uhkien torjunta, väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden laittoman toiminnan tunnistaminen sekä niiden syihin vaikuttaminen yhteistyötä kehittämällä. Keskeisenä toimenpiteenä terrorismin torjumiseksi ja siihen johtavan kehityksen estämiseksi päätettiin laatia kansallinen terrorismintorjunnan strategia, jossa määritellään ja selkeytetään viranomaisten vastuut ja roolit terrorismintorjunnassa. Strategia laadittiin vuoden 2009 aikana ja valtioneuvosto hyväksyi sen tammikuussa Terrorismintorjunnan strategiassa käydään läpi terrorismin tilannekuva Suomessa ja Euroopassa, voimassa oleva lainsäädäntö sekä viranomaisjärjestelyt. Lisäksi strate- 6 7
5 Terrorismintorjunnassa korostuu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tiivis yhteys. Ongelmat on tunnistettava ennen kuin ne muuttuvat väkivallan syiksi ja perusteiksi. giassa esitetään terrorismin tilannekuvaan perustuvia konkreettisia, aikataulutettuja toimenpiteitä terrorismintorjunnan tehostamiseksi. Terrorismintorjunnassa korostuu sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tiivis yhteys. Terrorismiin on Suomessa varauduttava osana yhteiskunnan yleistä kokonaisturvallisuutta, ottaen huomioon terrorismiin ja sen torjuntaan liittyvät erityispiirteet. Terrorismi ja siihen liittyvä tilannekuva voivat muuttua nopeasti taustatekijöiden tai terroristien toimintatapojen muutosten myötä. Välittömien ja todennäköisimpien uhkien lisäksi viranomaisilla on oltava valmius ja suunnitelmat tarkkailla sekä torjua myös näköpiirissä olevia uusia uhkia. Kansallisen varautumisen ohella Suomi osallistuu aktiivisesti terrorismiin liittyvään kansainväliseen yhteistoimintaan. Kansainvälisessä yhteistyössä sekä konkreettinen operatiivinen viranomaisyhteistyö että poliittinen ja kansainvälisoikeudellinen vaikuttaminen ovat välttämättömiä. Viranomaisyhteistyötä tarvitaan, jotta terrorismintorjuntaan varatut viranomaisten tai organisaatioiden resurssit saadaan käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti. Viranomaisten toiminnan on myös terrorismintorjunnassa oltava luotettavaa ja asianmukaisella tavalla avointa. Suomalaisen oikeusvaltion, demokratian, perusoikeuksien ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutuminen koskevat kaikkia. Yhteiskuntien sisäiset olosuhteet voivat joissakin tapauksissa tukea häiriöitä ja turvattomuutta tuottavien ilmiöiden kehittymistä. Ongelmat on tunnistettava ja niihin on reagoitava ennen kuin ne muuttuvat väkivallan syiksi ja perusteiksi. Tämän mukaisesti strategian perusta on terrorismin ennalta estäminen puuttumalla ja vaikuttamalla terrorismin taustasyihin. Strategiassa todetaan, että viranomaisten toiminnalla ei voida yksin vastata yhteiskunnan sisäisestä turvallisuudesta. Suomen ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi poliittisen tason, valtio- ja kuntasektorin sekä kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän on toimittava yhdessä väkivallan ja sen syiden torjumiseksi. Poliisi vastaa Suomessa perustehtävänsä mukaisesti terrorismintorjunnasta. Poliisin sisällä Suojelupoliisi toimii kansallisen ja kansainvälisen operatiivisen viranomaisyhteistyön vastuuviranomaisena. Terrorismintorjunnassa Supo toimii kansallisen ja kansainvälisen operatiivisen viranomaisyhteistyön vastuuviranomaisena. 8 9
6 Toimintaympäristö Yhä globaalimpi toimintaympäristö Terrorismin uhka on siirtynyt pohjoisemmaksi Radikaali-islamistinen terrorismi on tällä hetkellä merkittävin länsimaita uhkaava terrorismin muoto. Vaikka al-qaida ei ole onnistunut iskuissaan Euroopassa sitten vuoden 2005, iskuyrityksiä on ollut useita. Vuoden 2010 lopulla tapahtumat Ruotsissa ja Tanskassa osoittavat radikaaliislamistisen terrorismin muodostavan konkreettisen uhan myös Pohjoismaille. Al-Qaidan keskusjohdon kykyä johtaa ja valmistella laajamittaisia terrori-iskuja on heikentänyt Pakistanin ja Afganistanin rajaseudulle tehdyt terrorismin vastaiset operaatiot. Näissä iskuissa on kuollut monia al-qaidan toiminnalle tärkeitä johtajia. Eristetyn keskusjohdon tehtäväksi on jäänyt islamistitaistelijoiden ideologisen inspiraation vahvistaminen länsimaiden ja maltillisten arabimaiden vastaisilla kannanotoilla. Järjestö on nimennyt joitakin eurooppalaisia valtioita ensisijaisiksi kohteikseen. Kansainvälisen operatiivisen toiminnan turvaamiseksi al-qaidan johto on erityisesti internetin kautta tapahtuvassa viestinnässään siirtänyt vastuuta iskujen tekemisessä alueellisille liittolaisryhmilleen, joista tärkeimmät ovat Arabian niemimaan al-qaida (AQ-AP), Maghrebin alueen al-qaida (AQIM) ja Irakin al-qaida (AQI). Operatiivista toimintavastuuta on haluttu siirtää myös länsimaissa asuville, jopa yksittäisille henkilöille. Al-Qaidan johto voi käyttää agendansa ajamiseen myös järjestöön muodollisesti kuulumattomia ryhmittymiä, kuten pääasiassa Somaliassa toimivaa al-shabaabia. Konfliktialueille, kuten Pakistaniin, Afganistaniin ja Somaliaan, matkustavien eurooppalaisten ääri-islamistien määrä on kasvanut. Samalla ääriryhmittymät uhkaavat yhä useammin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia maita. Monissa Euroopan maissa on havaittu tiivistä yhteydenpitoa konfliktialueilla ja Euroopassa toimivien väkivaltaisten radikaaliryhmien välillä. Somalian hallitusta vastaan taisteleva, al-qaidaan kytköksissä oleva al-shabaab -järjestö on onnistunut monissa eri maissa värväämään kannattajiaan osallistumaan taisteluihin ja kouluttautumaan terroritekoihin Somaliassa. Nationalistisista syistä Somaliaan matkustaneiden ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittävää uhkaa palatessaan Eurooppaan. Suuremman uhan muodostavat kansainväliseen pyhään sotaan osallistuneet ja taistelukoulutusta saaneet aktivistit. Väkivaltaiseen toimintaan tähtäävä värväys tapahtuu yleensä suljettujen piirien tapaamisissa. Väkivaltaiset ideologiat leviävät tehokkaasti myös tietoverkkojen välityksellä. Virtuaalinen kanssakäyminen tarjoaa tehokkaan väylän ääriryhmien verkostoitumiselle. Tästä hyvä esimerkki on Arabian niemimaan AQ-AP:n vuonna 2010 perustama internetjulkaisu Inspire
7 Euroopassa pienten ryhmittymien ja yksittäisten henkilöiden väkivaltaisen radikalisoitumisen taustalta on tunnistettu muun muassa toisen tai kolmannen maahanmuuttajasukupolven kokema irrallisuus yhteiskunnasta, juurettomuuden tunne, syrjäytyminen sekä näihin yhdistettynä aktiivisten värvääjien toiminta. Suomen muslimiyhteisö on valtaosin maltillinen ja toimii vastavoimana sellaiselle uskonnolliselle radikalisoitumiselle, joka saattaisi johtaa väkivaltaisen toiminnan tukemiseen. Suomessa ei ole myöskään havaittu merkittävää väkivaltaan johtavaa radikalisoitumista. Kuitenkin joillakin yksittäisillä Suomessa oleskelevilla henkilöillä tiedetään olevan yhteyksiä ulkomailla toimiviin väkivaltaisiin ryhmiin. Separatistiset ja poliittiset terroristijärjestöt (esimerkiksi palestiinalais- ja kurdiryhmittymät) pitävät Eurooppaa yhtenä radikaalin toimintansa tukialueena esimerkiksi rahoittamalla toimintaansa Euroopasta käsin. Ne eivät kuitenkaan näytä pyrkivän laajamittaiseen väkivaltaiseen toimintaan välittömien toiminta-alueidensa ulkopuolella. Muutamissa Etelä-Euroopan maissa äärivasemmistolainen ja anarkistinen terrorismi on viime vuosina lisääntynyt. Perinteinen henkilötiedustelu ei ole menettänyt merkitystään Tiedustelupalvelujen tehtävät ja tavoitteet ovat säilyneet aikakausista ja kulloinkin vallassa olevista poliittisista johtajista ja rakenteista riippumatta perimmiltään samoina. Toiminnan tarkoituksena on hankkia ulkomaita koskevaa poliittista, sotilaallista, taloudellista sekä tieteellis-teknistä tietoa oman valtion hyödyksi. Tiedustelupalveluja kiinnostavat nykyisin myös kansainvälinen terrorismi ja joukkotuhoaseiden leviäminen. Kukin valtio määrittelee harjoittamansa tiedustelutoiminnan painopisteet omien tarpeidensa ja kansainvälisen asemansa mukaan. Tiedustelupalvelut hankkivat nykyisin valtaosan tiedosta julkisista lähteistä. Muista valtionhallinnon organisaatioista poiketen tiedusteluorganisaatioiden perustehtävä on kuitenkin pyrkiä hankkimaan jatkuvasti myös salaista tietoa. Tarvittaessa tämä tehdään laittomin keinoin vakoilemalla. Tiedustelutoiminnassa hyödynnettävissä oleva keinovalikoima kehittyy yleisen teknisen kehityksen mukana. Siksi esimerkiksi teleliikenteeseen ja viestiverkkoihin kohdistuu aina tiedustelun kohteeksi joutumisen riski. Luottamuksellisen ja salaisen tiedon hankkiminen perinteisen henkilötiedustelun (HUMINT) ja vakoilun avulla on edelleen tärkeää. Viestiliikenteen signaalitiedustelu (SIGINT) ja muut tekniset tiedustelukeinot ovat kuitenkin kasvaneet. Tiedustelu ja vakoilu ovat 2000-luvullakin ensisijaisesti ihmisten välistä toimintaa. Ihmiset jakavat edelleen syvimmät ajatuksensa vain tuntemiensa ihmisten kanssa. Siksi tiedustelupalvelujen perustavoite on edelleen päätöksentekoa lähellä olevien henkilöiden värvääminen agenteiksi. Heidän avullaan pyritään pääsemään käsiksi haluttuun tietoon ja vaikuttamaan päätöksentekoon. Kun tiedustelu-upseeri lähestyy sopivaksi katsomaansa kohdehenkilöä, hän kertoo hakevansa asiantuntijaa, kommentoijaa, ystävää tai auttajaa, vaikka todellisuudessa hän pyrkii värväämään kuriiria, raportoijaa, vaikuttajaa tai palvelijaa. Virtuaalinen kanssakäyminen tarjoaa tehokkaan väylän ääriryhmien verkostoitumiselle. Tiedustelupalvelujen perustavoite on edelleen päätöksentekoa lähellä olevien henkilöiden värvääminen agenteiksi. Suomi on ulkomaisten tiedustelupalveluiden kiinnostuksen kohteena erityisesti geopoliittisen sijaintinsa, korkean teknologisen osaamisensa ja EU-jäsenyytensä takia. Suomessa toimii tiedusteluhenkilöstöä useista eri maista. Tiedustelutoimintaa Suomessa johdetaan ensisijaisesti suurlähetystöistä, konsulaateista ja kaupallisista edustustoista käsin. Diplomaattisissa edustustoissa peiteviroissa olevat tiedustelu-upseerit muodostavat tiedusteluaseman eli tiedusteluresidenssin. Diplomaatin virka on tyypillinen tiedustelijan peite. Diplomaattinen koskemattomuus antaa suojan asemamaan rikosoikeudellista tuomiovaltaa vastaan. Tiedustelija voi esiintyä myös liikemiehenä, toimittajana, opiskelijana tai tutkijana. Eräät maat käyttävät myös ns. illegaaleja eli ulkomailla väärennetyin henkilöllisyystiedoin asuvia tiedustelumiehiä ja -naisia. Illegaalin henkilöllisyyden tukena on fiktiivinen elämäntarina. Asemamaassaan, ja sopeuduttuaan ajan myötä uuteen henkilöllisyyteensä, illegaali aloittaa työskentelynsä yleensä vasta vuosien kuluttua maahan saapumisestaan. Laiton aktivismi on Suomessa pienimuotoista mutta vaatii seurantaa Maailmantaloutta ravisteleva lama on pakottanut viime vuosina useat maat rajoituksiin ja leikkauksiin, jotka ovat vaikeuttaneet kansalaisten arkielämää ja toimeentuloa. Sellaiset toimenpiteet ovat olleet usein perussyy mielenosoituksiin ja niitä seuranneisiin rajuihin mellakoihin erityisesti eteläisen Euroopan maissa. Globalisaation ja kapitalismin vastustaminen laittomin keinoin sekä monet muut laittomat aktivismin muodot ovat kansainvälinen ilmiö. Mielenosoitusten ja mellakoinnin mallit ovat monissa maissa yhdenmukaiset ja tapahtumiin kokoontuu useiden maiden kansalaisia. Turvallisuustilanne Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on tässä suhteessa toistaiseksi pysynyt suhteellisen vakaana. Suomalainen aktivismi keskittyy kapitalismin ja kulutusyhteiskunnan vastustamisen lisäksi ympäristön suojelemiseen ja eläinten oikeuksien puolustamiseen. Laiton eläinoikeusaktivismi on laajentunut aiemmin voimakkaasti esillä olleesta turkiselinkeinon vastustamisesta yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä lääketeollisuuden koeeläinten käytön vastustamiseen. Lisäksi tehomaataloutta ja eläinten tehotuotantoa on kritisoitu. Eläinoikeusaktivistit ovat kampanjoineet eläinten oikeuksien puolesta tekemällä ilmoituksia eläinsuojelurikoksista turkistarhoilla ja maatiloilla sekä käynnistämällä mediakampanjoita julkiseen mielipiteeseen vaikuttamiseksi. Ydinvoiman vastustaminen on myös lähitulevaisuuden aktivismia. Ydinvoiman vastaiset mielenosoitukset ja kampanjat tulevat jatkumaan, erityisenä kohteena on ydinvoiman lisärakentaminen. Suojelupoliisi osallistuu aktiivisesti ydinvoimaloihin ja muihin säteileviä aineita toiminnassaan käyttäviin laitoksiin kohdistuvien uhkien arvioimiseen. Suojelupoliisi on huolestunut äärioikeistolaisuuden ja ulkomaalaisvastaisuuden voimistumisesta. Viharikosten lukumäärä ja skinheadien toiminta on lisääntynyt. Vaikka näiden toimintaa voidaan vieläkin pitää Suomessa varsin pienimuotoisena, on tärkeää, että ilmiötä seurataan tarkasti
8 Terrorismintorjunta Suomessa terrorismintorjunnasta vastaa Suojelupoliisi Kansainvälinen ja kansallinen viranomaisyhteistyö sekä tiedonvaihto ovat terrorismintorjunnan kulmakiviä. Torjuntatyön pääpaino on ennalta estävässä toiminnassa. Turvallisuustiedustelun on oltava tehokasta ja tiedon analysoimisen oikea-aikaista. Tiedustelutieto koostuu Suojelupoliisin oman tiedonhankinnan kautta saadusta informaatiosta ja muiden kansallisten turvallisuusviranomaisten sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden välittämästä tiedosta. Terrorismintorjunta perustuu lakiin Terrorismirikokset määritellään vuonna 2003 säädetyssä rikoslaissa. Terrorismirikoksia koskeva luku 34 a sisältää luettelon rikoksista, joista tulee tuomita tavanomaista ankarampi rangaistus, kun ne on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Lisäksi luvussa säädetään rangaistavaksi terroristisessa tarkoituksessa tehtävien rikosten valmistelu, terroristiryhmän johtaminen, terroristiryhmän toiminnan edistäminen, koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, värväys terrorismirikoksen tekemiseen ja terrorismin rahoittaminen. Kouluttautuminen esimerkiksi terroristileireillä ei toistaiseksi ole rikos. Rangaistussäännökset pohjautuvat pitkälti vuoden 2002 kesällä hyväksyttyyn EU:n puitepäätökseen terrorismin torjumisesta. Puitepäätöksen hyväksymisestä seuraa, että kaikilla EU-mailla on suurin piirtein samansisältöinen terrorismilainsäädäntö, joka yksinkertaistaa Suojelupoliisin ja tärkeimpien yhteistyömaiden viranomaisten välistä yhteistyötä
9 Suojelupoliisin toimivaltuuksista terrorismintorjunnassa säädetään poliisilaissa ja pakkokeinolaissa. Toimivaltuudet mahdollistavat esimerkiksi televalvonnan, telekuuntelun, peitetoiminnan ja tietolähdetoiminnan. Poliisilain toimivaltuudet ovat käytettävissä rikosten ennalta estämiseksi ja paljastamiseksi, pakkokeinolain toimivaltuudet taas rikosten tutkimiseksi. Suojelupoliisin toiminnassa poliisilain merkitys on käytännössä suurempi kuin pakkokeinolain, koska terrorismintorjunnan painopiste on terrorismirikosten ennalta estämisessä. Myös muiden maiden lainsäädännöissä on vastaavia toimivaltuuksia. Niiden mahdollistamilla menetelmillä hankittu tieto on ollut erittäin olennaista eri Euroopan maiden viranomaisten onnistuessa 2000-luvulla estämään lukuisia suunniteltuja terroritekoja. Sekä Suomen poliisi- että pakkokeinolaki uudistetaan perusteellisesti vuoden 2011 aikana. Terrorismin tilannekuva Suojelupoliisi laatii terrorismin tilannekuvan ja pitää sitä yllä. Tilannekuva on analyysi, joka perustuu Suojelupoliisin operatiivisella toiminnalla hankittuun sekä kansallisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta saatuun informaatioon ja avoimiin lähteisiin. Valtioneuvoston tilannekeskus seuraa avoimia lähteitä reaaliaikaisesti ympäri vuorokauden osallistuen siten Terrorismintorjunnan pääpaino on ennalta estävässä toiminnassa. tilannekuvan ylläpitämiseen. Tarpeen vaatiessa Suojelupoliisi laatii terrorismitilanteesta tiedotteita julkisuuteen ja osallistuu terrorismia koskevaan julkiseen keskusteluun, jotta kansalaisten käsitys Suomen uhkatilanteesta säilyy totuudenmukaisena. Uhka-arviot Uhka-arviointi on tärkeä osa Suojelupoliisin kansallista terrorismintorjuntaa yksittäisten merkittävien tapahtumien, kuten kansainvälisten kokousten, valtiovierailujen ja suurten urheilukilpailujen alla. Suojelupoliisi laatii arvion terrorismin vierailulle mahdollisesti aiheuttamasta uhasta. Turvallisuusjärjestelyt mitoitetaan ja kohdennetaan laaditun uhka-arvion perusteella yhteistyössä paikallispoliisin kanssa. Uudet toimintatavat Perinteiset valvonta- ja seurantamenetelmät eivät aina ole riittäviä turvallisuuspoliisin nykyisessä toimintaympäristössä. Suojelupoliisi kehittää toimintaansa jatkuvasti terrorismin torjumiseksi. Suojelupoliisi pyrkii toimivaan ja luottamukseen perustuvaan keskusteluyhteyteen myös muiden kuin viranomaisten kanssa. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja eri uskontokuntien edustajat. Erityisen tärkeää tämä on terrorismiin mahdollisesti johtavan radikalisoitumisen tunnistamiseksi ja ennalta estämiseksi. Terrorismiin liittyvien riskihenkilöiden asettuminen Suomeen tai Suomen kautta muihin EU-maihin pyritään estämään ennakolta. Suojelupoliisin edustajia toimii yhdyshenkilöinä muutamissa Suomen ulkomaanedustustoissa toimenkuvanaan pääasiassa terrorismintorjunta ja muut valtion turvallisuuteen liittyvät asiat. Yhdyshenkilöt avustavat suurlähetystöjä mm. viisumi- ja oleskelulupahakemusten käsittelemisessä sekä ylläpitävät yhteyttä asemamaan ja siellä edustet- Suojelupoliisi kehittää toimintaansa jatkuvasti terrorismin torjumiseksi
10 Suojelupoliisi laatii terrorismin tilannekuvan ja pitää sitä yllä. tuina olevien muiden maiden turvallisuusviranomaisiin. Yhdysmies osallistuu tarvittaessa myös lähetystöturvallisuuteen liittyvien toimenpiteiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Yhdyshenkilötoiminta perustuu valtioneuvoston maaliskuussa 2010 hyväksymään Kansallisen terrorismintorjunnan strategiaan. Pakolaisvalintamatkat Suojelupoliisi osallistuu kiintiöpakolaisten valintaprosessiin lähettämällä edustajiaan muiden viranomaisten mukana valintamatkoille. Pyrkimyksenä on tunnistaa henkilöt, joiden voidaan perustellusti arvella maahan päästyään muodostavan turvallisuusuhan Suomelle. Suojelupoliisi on vuonna 2001 perustetun Länsi-Euroopan turvallisuuspalveluiden terrorismin vastaisen työryhmän Counter Terrorist Group:in (CTG) jäsen. CTG-ryhmässä turvallisuuspalvelut vaihtavat terrorismia koskevaa tietoa ja laativat uhka-arvioita jäsenmaiden turvallisuustilanteesta. Suojelupoliisi osallistuu poliisialan terrorismintorjuntayhteistyöhön Police Working Group on Terrorism (PWGT) -työryhmän jäsenenä ja on nykyisin bilateraalisessa yhteistyössä useiden Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. Suojelupoliisi on tiiviissä yhteydessä myös Euroopan poliisivirastoon Europoliin, jonka kanssa Suojelupoliisi vaihtaa terrorismiasioihin liittyviä rikos- ja analyysitietoja. Terrorismin rahoitus Suojelupoliisin arvion mukaan osa joidenkin ulkomaalaisryhmien Suomessa keräämistä ja maan rajojen ulkopuolelle lähettämistä rahavaroista päätyy terroristisen toiminnan tukemiseen ulkomailla. Tämän näyttäminen toteen on erittäin vaikeaa. Turvallisuusviranomaiset pyrkivät yhteistoimin selvittämään rahavarojen alkuperän sekä niiden kulkeutumiskanavat ulkomaille
11 Laittoman tiedustelun torjunta Suojelupoliisi pitää yllä tiedustelutoiminnan tilannekuvaa Laittoman tiedustelun torjunnan lisäksi Suojelupoliisin vastuulla on joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. Toiminnan oikeudellisen perustan muodostavat poliisin hallinnosta annettu laki ja asetus. Suojelupoliisin tehtävänä on sellaisten hankkeiden ja rikosten torjunta, joilla vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät vaarantaman Suomen valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Vastavakoilu huolehtii siitä, että yhteiskunnan vakaudesta vastaavat keskeiset hallinnonalat voivat toimia turvallisesti. Suojelupoliisi seuraa ulkomaisten tiedustelijoiden toimintaa Suomessa. Suomea vahingoittava toiminta pyritään keskeyttämään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mikäli vieraan valtion edustajat eivät noudata kansainvälisesti hyväksyttyjä toimintatapoja, Suomi voi ryhtyä viime kädessä diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukaisiin toimiin. Sopimuksen nojalla diplomaattista edustajaa voidaan kehottaa poistumaan maasta ja julistaa hänet ei-toivotuksi henkilöksi eli persona non grataksi. Suojelupoliisilla on pitkäaikaiset ja laajat kansainväliset yhteistyösuhteet. Luottamuksellinen kansainvälinen tiedonvaihto on edellytys menestykselliselle Suomen etujen mukaiselle vastavakoilutyölle. Suojelupoliisi toimittaa säännöllisesti vastavakoiluun liittyviä operatiivisia raportteja, vuosiraportteja sekä uhka- ja asiantuntija-arvioita tasavallan ylimmälle johdolle sekä turvallisuusviranomaisille. Suomesta on tullut merkittävien yhteiskunnallisten panostusten kautta yksi maailman kehittyneimmistä ja toimivimmista yhteiskunnista. Näiden yhteiskunnan investointien suojaamiseksi ja turvaamiseksi Suojelupoliisi on koko olemassa olonsa ajan tukenut Suomen elinkeinoelämää, yrityksiä, yhteisöjä ja tiedemaailmaa torjumalla niihin kohdistuvaa laitonta tiedonhankintaa
12 Yksi Suojelupoliisin tärkeistä toimintamuodoista on julkisille ja yksityisille tahoille suunnattu ohjaus- ja neuvontatoiminta niihin kohdistuvien tiedustelu-uhkien torjumiseksi. Tavoitteena on, että nämä yhteisöt, yritykset ja ihmiset tiedostavat ja tunnistavat itse olemassa olevat tiedustelun riskit ja uhat. Tarkasti ottaen vain toisen valtion harjoittama ja valtiollisesti merkityksellistä kohdetta vastaan suunnattu vakoilu kuuluu Suojelupoliisin toimialaan. Yksityisen yrityksen kilpailijansa liikesalaisuuksiin kohdistama yritysvakoilu on muun poliisin toimialaan kuuluva asianomistajarikos, johon poliisilla ei ole edes tutkintaoikeutta ilman asianomistajan vaatimusta. Suojelupoliisi seuraa kuitenkin tarkasti myös yritysvakoilua varmistaakseen sen, ettei taustalla ole vieraan valtion tiedustelua. Suojelupoliisi seuraa jatkuvasti toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia ja pyrkii tehostamaan työskentelyään. Tekniikan ja tiedonvälityksen nopea kehitys luovat sekä mahdollisuuksia että haasteita myös vastavakoilutoiminnalle sekä lisäävät lainsäädännön kehittämistarpeita. Kansainvälinen proliferaatioyhteistyö on päivittäistä. Proliferaatiovalvonta Proliferaatiovalvonnalla pyritään estämään joukkotuhoaseiden ja niiden valmistamiseen käytettävien teknologioiden, materiaalien ja tietotaidon leviäminen valtiollisille tai ei-valtiollisille tahoille. Tehtävässä onnistuminen edellyttää laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälinen proliferaatioyhteistyö turvallisuusviranomaisten kesken on päivittäistä. Yhteistyötä ohjaavat kansainväliset sopimukset, joita Suomi on osaltaan sitoutunut noudattamaan korkean teknologian maana. Sellaiset valtiot, joiden tavoitteena on kehittää joukkotuhoaseita, yrittävät hankkia Suomen kaltaisista maista tähän tarkoitukseen soveltuvia tuotteita tai osaamista. Joukkotuhoaseohjelmissa on kysymys teknologian, asiantuntemuksen ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Monet tuotteet ja aineet, joita voidaan käyttää joukkotuhoaseiden valmistuksessa, ovat usein tavallisia teollisuudessa käytettäviä tuotteita. Tällaisia sekä siviiliteollisuudessa käytettäviä että joukkotuhoaseiden valmistukseen Vastavakoilu huolehtii siitä, että yhteiskunnan vakaudesta vastaavat keskeiset hallinnonalat voivat toimia turvallisesti. VAKOILU valtakunnallinen merkitys tekijänä vieras valtio virallisen syytteen alainen rikos Suojelupoliisilla esitutkintavelvollisuus YRITYSVAKOILU yksittäisen yrityksen yrityssalaisuus tekijänä toinen yritys, kilpailija asianomistajarikos poliisilla ei esitutkintaoikeutta ilman asianomistajan vaatimusta 22 23
13 sopivia tuotteita kutsutaan kaksikäyttötuotteiksi. Sellaisia voivat olla esimerkiksi tyhjiöpumput, röntgenlaitteet, erikoismetallit sekä erityyppiset venttiilit. Joukkotuhoaseiden valmistuksen estämiseksi kaksikäyttötuotteiden vienti EU:n ulkopuolisiin maihin on luvanvaraista. Suojelupoliisi toimii proliferaatiovalvonnassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Ulkoasiainministeriö vastaa proliferaation torjuntaan liittyvästä vientivalvonnasta. Muita keskeisiä viranomaisia ovat Tulli, Säteilyturvakeskus ja Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti VERIFIN. YLEISIMMÄT TIEDUSTELULAJIT henkilötiedustelu (HUMINT) avoimiin lähteisiin perustuva tiedustelu (OSINT) signaalitiedustelu (SIGINT) kuvatiedustelu (IMINT) Tietotekniikka ja tietoverkot Tietoverkkojen kautta tapahtuva vakoilu on todellinen uhka kehittyneelle yhteiskunnalle. Tietoverkkoja ja tietojärjestelmiä hyödyntämällä tiedustelupalvelut pyrkivät murtautumaan suojattuihin tietojärjestelmiin, sieppaamaan sähköisiä viestejä ja mahdollisesti vahingoittamaan yhteiskunnan perusrakenteita. Uusia uhkia ovat myös siirrettävien massamuistilaitteiden avulla toteutettavat tiedusteluoperaatiot ja prosessiautomaatiojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset. Valtion tietoverkkojen ja niiden toimintojen suojaaminen vakoilulta edellyttää vahvaa operatiivista tietotekniikkaan ja tietoverkkoihin liittyvää osaamista. Suojelupoliisi tekee toimialaansa kuuluvissa asioissa tietoteknistä tutkimusta sekä teknisiä analyyseja muun muassa haittaohjelmista. Yhteistyö on tiivistä useiden eri tahojen kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Keskeisiä kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat muun muassa poliisin eri yksiköt, Puolustusvoimat, Viestintäviraston CERT-FI sekä valtionhallinnon ja yritysmaailman tietoturvallisuuden parissa toimivat tahot. Myös tietotekniikka-asioissa Suojelupoliisin kansainvälisesti tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat muiden maiden turvallisuuspalvelut. SOPIVAA KOHDEHENKILÖÄ LÄHESTYESSÄÄN TIEDUSTELU-UPSEERI on hakevinaan asiantuntijaa kommentoijaa ystävää auttajaa pyrkii oikeasti värväämään kuriiria raportoijaa vaikuttajaa palvelijaa Suojelupoliisin tehtävänä on valtakunnan ulkoista turvallisuutta uhkaavien hankkeiden torjunta
14 Turvallisuustyö Suojelupoliisin työ lisää turvallisuustietoisuutta Suomi on vuodesta toiseen pysynyt turvallisena ja vakaana maana, jossa valtion turvallisuutta tai yhteiskuntajärjestystä merkittävällä tavalla uhkaavaa ääriliikkeiden toimintaa ei ole esiintynyt. Emme ole vielä kokeneet sellaisia väkivaltaisia mielenosoituksia, joita ajoittain puhkeaa Etelä-Euroopassa ja jonkin verran myös lähialueillamme. Poliittisten mielipiteiden ilmaiseminen ja tavoitteiden ajaminen kansalaistottelemattomuutta vahvemmin keinoin yleistyivät eri puolilla maailmaa 1990-luvun lopulla. Euro- MayDay- ja Smash Asem -mielenosoitukset vuonna 2006 osoittivat, että yhteiskuntaa ja kansalaisten rauhaa häiritsevät poliittisesti motivoidut tapahtumat ovat mahdollisia myös Suomessa. Radikalismin eri muotojen lisääntymisestä huolimatta nykyiset laittomiin tekoihin syyllistyvät tai sellaisiin kehottavat liikkeet eivät kuitenkaan uhkaa vakavasti valtion tai yhteiskunnan rauhaa nyt tai lähitulevaisuudessa. Valtion sisäisen turvallisuuden ja erityisesti kotimaisen ääriliikehdinnän seuraaminen on yksi Suojelupoliisin keskeisistä tehtävistä. Suojelupoliisi vastaa myös laittoman aktivismin seuraamisesta ja siihen liittyvän tiedon keräämisestä, valtiojohdon turvallisuustilannekuvan ylläpitämisestä, ennalta estävästä turvallisuustyöstä, turvallisuusselvitysten laatimisesta, ulkomaalaisasioihin liittyvien lausuntojen antamisesta ja kansainvälisen rikollisuuden seuraamisesta. Turvallisuusselvitykset Turvallisuusselvitysmenettely on osa Suojelupoliisin ennalta estävää turvallisuustyötä. Sen tavoitteena on viranomaisen tai yhteisön henkilöturvallisuuden vahvistaminen ja valtion sisäistä turvallisuutta tai julkista taloutta vahingoittavien rikosten estäminen. Kansalaisten yksityisyyden suojaamiseksi turvallisuusselvitysmenettely on pyritty tekemään mahdollisimman avoimeksi ja läpinäkyväksi. Koska selvitysten tekemisellä puututaan yksilön perusoikeuksiin, menettelystä on säädetty lailla (Laki turvallisuusselvityksistä 177/2002)
15 Yhteisöturvallisuusselvitystä tarvitaan suomalaisten yritysten osallistuessa kansainvälisiin hankkeisiin tai tarjouskilpailuihin. Hankkeeseen osallistuvan yrityksen tulee osoittaa pystyvänsä suojelemaan salassa pidettävää tietoa. Yhteisöturvallisuusselvitystyössä arvioidaan yhdessä yrityksen kanssa yrityksen tila-, tieto-, henkilöstö- ja hallinnollinen turvallisuus. Suojelupoliisi tekee ennalta estävää turvallisuustyötä. Tiedonhankinta ja raportointi Suojelupoliisi kerää sisäiseen turvallisuuteen, valtiojohdon turvallisuuteen ja niihin kohdistuviin uhkiin liittyviä tietoja muun muassa operatiivisella toiminnalla, avoimista lähteistä, poliisin rikostietojärjestelmistä ja kansallisen ja kansainvälisen viranomaisyhteistyön avulla. Saadut tiedot analysoidaan ja muokataan joko operatiivisiksi raporteiksi tai laajemmiksi strategisiksi arvioiksi. Ne annetaan tiedoksi ja laajemman tilannearvion pohjaksi muille poliisiyksiköille, poliisijohdolle, eri ministeriöille ja muulle valtionjohdolle. Tavoitteena on, että raporttien ja uhka-arvioiden perusteella pystytään määrittelemään esimerkiksi turvallisuusjärjestelyjen resurssit ja muut voimavarat kansainvälisten kokouksien tai valtiovierailujen turvallisuuden takaamiseksi
16 Suojelupoliisi seuraa valtion sisäistä turvallisuutta ja kotimaista ääriliikehdintää. Ennaltaestävyys ja neuvontatoiminta Suojelupoliisi tekee ennalta estävää turvallisuustyötä. Tähän kokonaisuuteen kuuluu turvallisuusselvitysten laatimisen lisäksi ohjaus- ja neuvontatoiminta. Toiminnan tavoitteena on kehittää viranomaisten, yhteisöjen ja yritysten ennakoivaa, kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista turvallisuustyötä. Ohjaus- ja neuvontatoimintaan kuuluvat yleinen turvallisuusvalistus ja erityinen asiantuntija-apu, johon sisältyvät muun muassa toimitila- ja tietoturvallisuus. Informaatio- ja luentotilaisuuksien käytännön toteuttaminen kuuluu Suojelupoliisin kaikille yksiköille. Ohjauksen ja neuvonnan pääkohteina ovat viranomaiset, yritykset ja yhteisöt. Operatiivisten yksiköiden ennalta estävä turvallisuustyö painottuu terrorismiin, luvattomaan tiedusteluun ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvien riskitekijöiden tiedostamiseen ja tunnistamiseen. Tietoturvallisuuden neuvontatoiminta edistää luottamuksellisten tietojen asianmukaista säilyttämistä ja käsittelemistä. Suojelupoliisi järjestää vuosittain noin 250 neuvontatilaisuutta. Valtionjohdon turvallisuuden takaaminen Valtionjohdon ja valtiovieraiden fyysinen turvallisuusvartiointi siirrettiin Liikkuvan poliisin hoidettavaksi heinäkuussa Suojelupoliisi osallistuu edelleen valtiojohdon, merkittävien valtiovierailujen ja kansainvälisten kokouksien turvallisuusjärjestelyihin asiantuntijaviranomaisena. Päätehtäviä ovat valtiojohtoon ja merkittäviin tapahtumiin liittyvien turvallisuusuhkien kartoittaminen, arvioiminen, raportointi sekä turvallisuusvartiointiin liittyvä kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö yhdessä Liikkuvan poliisin kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä ja tiivistä myös valtion sisäisen turvallisuuden alueella. Tietoa vaihdetaan eri maiden tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden sekä poliisiviranomaisten kesken. Tärkeimpiä yhteistyömuotoja ovat Club de Bern (CdB) eri työryhmineen sekä ääriliiketoiminnassa Police Working Group on Terrorism (PWGT). Yhteisöturvallisuusselvityksissä Suojelupoliisi on niin sanottu määrätty turvallisuusviranomainen (Designated Security Authority, DSA) ja siten osa kansallista turvallisuusviranomaisorganisaatiota (National Security Authority, NSA). Järjestely liittyy turvallisuusluokitellun tiedon tai materiaalin asianmukaiseen suojaamiseen, käsittelemiseen ja säilyttämiseen. Menettely mahdollistaa Suomen valtion, Suomen kansalaisten ja yhteisöjen osallistumisen sellaiseen kansainväliseen yhteistoimintaan, jossa luokiteltua tietoa vaihdetaan. Toiminta perustuu valtioiden välisiin sopimuksiin, joilla sopijapuolet sitoutuvat suojaamaan ja käsittelemään sopimuskumppanilta saatua turvallisuusluokiteltua tietoa samoin menetelmin ja yhtä tehokkaasti kuin omaa vastaavaa tietoa suojataan ja käsitellään
17 Supo vuorovaikutuksessa Supo pähkinänkuoressa Suojelupoliisi kansallisena toimijana Turvallisuusviranomaisena Suojelupoliisi toimii jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan keskeisten vaikuttajien kanssa. Suojelupoliisi on operatiivinen turvallisuusviranomainen ja sillä on oma roolinsa turvallisuuskentässä. Raporteillaan ja analyyseillaan Suojelupoliisi auttaa kartuttamaan kuvaamme kansallisesta ja kansainvälisestä turvallisuustilanteesta. Suojelupoliisi on myös tasavallan presidentin kanslialle tärkeä yhteistyökumppani. Kansliapäällikkö Tasavallan Presidentin kanslia Suojelupoliisi palvelee suomalaista yhteiskuntaa seuraamalla sekä Suomessa että ulkomailla asioita ja ilmiöitä, jotka eivät usein näy jokapäiväisessä arjessamme. Maailman muuttuessa Suojelupoliisista on tullut alallaan kansainvälisesti arvostettu toimija, jonka työ luo pohjan turvallisuudelle ja vakaudelle yhteiskunnassamme. Valtiosihteeri Valtioneuvoston kanslia Suojelupoliisi on ulkoministeriölle tärkeä yhteistyökumppani kansainvälisen tilanteen seurannassa niin kotimaassa kuin kentällä. Suojelupoliisin työn merkitys kansainvälisellä sektorilla kasvaa globalisoituvassa maailmassa. Maahantuloasioihin liittyvät kysymykset sekä Suojelupoliisin tekemät turvallisuusselvitykset ovat esimerkkejä ulkoasiainministeriön ja Suojelupoliisin ajankohtaisista yhteistyöalueista. Valtiosihteeri Ulkoasiainministeriö Suojelupoliisi on kuudessakymmenessä vuodessa kasvanut pienestä ja vaiteliaasta virastosta kansainväliseksi, palvelevaksi ja harkitsevan avoimeksi turvallisuuspalvelun tehtäviä hoitavaksi viranomaiseksi. Vuonna 2010 Suojelupoliisin englanninkielinen nimi muutettiin muotoon the Finnish Security Intelligence Service. Tämä nimi kuvaa paremmin viraston turvallisuustiedustelullista tapaa toimia. Itsenäisessä Suomessa turvallisuuspoliisi on ollut instituutiona olemassa vuodesta 1919, aluksi väliaikaisena. Nykymuodossaan Suojelupoliisi on toiminut vuoden 1949 alusta lähtien. Suojelupoliisin historia on koottu vuonna 2009 Ratakatu 12 -nimiseen kirjaan. Suojelupoliisin arkistoon kuuluvien asiakirjojen salassapito perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Suojelupoliisin asiakirjojen salassapitoaika on 60 vuotta. Vuoden 1949 aineisto tuli julkiseksi vuoden 2009 alussa. Siitä lähtien Kansallisarkistossa on voinut tutustua vuosi kerrallaan yleisön saataville tulevaan arkistomateriaaliin. Turvallisuusasioissa Suojelupoliisi palvelee erityisesti sisäasiain- ja ulkoasiainhallintoa. Suojelupoliisin keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat kansainväliset turvallisuus- ja tiedustelupalvelut, koti- ja ulkomaiset poliisin yksiköt, Tulli, Rajavartiolaitos sekä Maahanmuuttovirasto. Suojelupoliisin raporttien ja analyysien jakelulistalla on ylintä valtionjohtoa eli muun muassa tasavallan presidentti, pääministeri sekä luonnollisesti ulko- ja sisäministerit. Suojelupoliisia johtaa päällikkö tukenaan kaksi apulaispäällikköä: operatiivinen ja strateginen. Suojelupoliisin operatiivisia toimintoja ovat terrorismin- ja laittoman tiedustelun torjunta sekä turvallisuustyö ja proliferaatiovalvonta. Kenttävalvonta palvelee operatiivisia yksiköitä tiedonhankinnassa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Suojelupoliisin toiminnasta vastaavat toimipisteet kahdeksalla eri paikkakunnalla. Strateginen apulaispäällikkö johtaa kansainvälistä toimintaa, tilannekuvatoimintaa sekä sisäisiä palveluja, johon kuuluvat talous- ja henkilöstöhallinto, tietojärjestelmät sekä arkisto. Lisäksi hänen vastuullaan ovat lakiasiat ja laillisuusvalvonta. Viestintä on sijoitettu suoraan päällikön alaisuuteen. Suojelupoliisissa työskentelee noin 220 henkilöä, joista yli puolet on poliisikoulutuksen saaneita. Toinen puoli koostuu tutkijoista, asiantuntijoista, toimistohenkilökunnasta ja muista ammattiosaajista. Naisten osuus koko henkilöstöstä on noin 40 prosenttia. Poliisiviroissa naisia on noin 15 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä on 44 vuotta. Suojelupoliisin rahoitus on kehittynyt kymmenessä vuodessa kymmenestä miljoonasta noin 17 miljoonaan euroon. Vuonna 2010 eduskunta myönsi euron lisämäärärahan terrorismintorjuntaan vuodelle
18 Valokuvat: Jukka-Pekka Alanko (sivut 5, 6, 11, 14, 17, 20, 23, 26, 28, 31) Esko Tuomisto (sivut 2, 9, 18, 25, 34) Lehtikuva (s. 8) Graafinen suunnittelu ja taitto: Neodes Oy, Esko Tuomisto Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy
19 Suojelupoliisi
Miksi verkoissakin pitää tiedustella? Vanajanlinna, Poliisijohtaja Petri Knape
Miksi verkoissakin pitää tiedustella Vanajanlinna, 8.2.2017 Poliisijohtaja Petri Knape KESKEISET TEEMAT MIHIN TIEDUSTELUA TARVITAAN MITÄ TIEDUSTELU ON MIKSI MYÖS VERKOISSA Lainsäädäntökehikko tiedustelulainsäädännöksi
LisätiedotTiedustelulainsäädäntö. eduskuntaan. Tiedotustilaisuus
Tiedustelulainsäädäntö eduskuntaan Tiedotustilaisuus 25.1.2018 Tiedustelulainsäädäntö on kokonaisuus Siviilitiedustelulainsäädäntö valmisteltu sisäministeriössä Hallituksen esitys: Laki tietoliikennetiedustelusta
LisätiedotSiviilitiedustelulainsäädäntö - Muutokset poliisin valtuuksissa. Poliisijohtaja Petri Knape
Siviilitiedustelulainsäädäntö - Muutokset poliisin valtuuksissa Poliisijohtaja Petri Knape Kansallisen turvallisuuden suojaaminen - Rikostorjunnasta siviilitiedusteluun 12.6.2017 2 1. Siviilitiedustelulainsäädännön
LisätiedotSisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia
Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Lorenzo Fontana ENF-ryhmän puolesta
9.2.2017 A8-0228/102 102 Lorenzo Fontana ENF-ryhmän puolesta Johdanto osan 4 kappale (4) Terrorismin uhka on kasvanut ja muuttunut nopeasti viime vuosina. Henkilöt, joita tarkoitetaan nimityksellä terrorismiin
LisätiedotMIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN
MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotSiviilitiedustelulainsäädäntö. Marko Meriniemi lainsäädäntöneuvos
Siviilitiedustelulainsäädäntö Marko Meriniemi lainsäädäntöneuvos Siviilitiedustelulainsäädännön tavoitteet Keskeisin tavoite on Suomen kansallisen turvallisuuden parantaminen Suojelupoliisin tiedonhankinnan
LisätiedotTietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015
Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun
LisätiedotLUONNOS. Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu. lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus
Sotilastiedustelulainsäädännön valmistelu lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström työryhmän puheenjohtaja Kuulemistilaisuus 24.11.2016 Työryhmän työstä Säädetään uusi laki sotilastiedustelusta Tällä hetkellä
LisätiedotTURVALLISUUSSELVITYS
TURVALLISUUSSELVITYS TURVALLISUUSSELVITYS Tässä ohjekirjasessa kerrotaan pähkinänkuoressa, mitä turvallisuusselvitykset ovat. Milloin turvallisuusselvitys laaditaan ja mitä juuri sinun pitäisi niistä tietää?
LisätiedotTurvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman
Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotLaki. poliisilain muuttamisesta
Laki poliisilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan poliisilain (872/2011) 2 luvun 17 :n 4 momentti ja 9 luvun 10 :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin niistä on 2 luvun 17 :n 4 momentti
LisätiedotTurvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman
Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen
LisätiedotEDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA. Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä
EDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä Asian tunnus (esim. U 2/1996 vp) E 28/2002 EURODOC-numero Hyväksytty EU:n neuvostossa, päivämäärä Kilpailukykyneuvosto
LisätiedotUlkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204
Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
Lisätiedot7 Poliisin henkilötietolaki 50
7 Poliisin henkilötietolaki 50 Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnon mukaan hallituksen esityksessä (202/2017 vp) ehdotetun poliisilain 5a luvun 44 :n (Siviilitiedustelussa saadun tiedon luovuttaminen
LisätiedotYhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo
Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo 11.12.2018 12.12.2018 VN.FI 5 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen mahdollistaa sen,
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7079/17 ENFOPOL 116 JAI 225 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 7078/17 Asia: Ehdotus neuvoston
LisätiedotVäkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta
Väkivaltainen ekstremismi ja sen torjunta Leena Malkki VTT, tutkijatohtori Eurooppa-tutkimuksen verkosto 5.11.2012 1 SISÄLTÖ 1. Mitä väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan? 2. Miksi sitä pyritään
LisätiedotSiviilitiedustelulainsäädännön valmistelu Kuulemistilaisuus Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa työryhmän puheenjohtaja
Siviilitiedustelulainsäädännön valmistelu Kuulemistilaisuus 23.11.2016 Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa työryhmän puheenjohtaja Työryhmän työstä Työryhmä on kokoontunut 24 kertaa Työryhmän näkemyksen mukaan
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 95/2004 vp. Hallituksen esitys Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 95/2004 vp Hallituksen esitys Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja Euroopan Avaruusjärjestön välillä turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta
LisätiedotB8-0350/1. Marie-Christine Vergiat, Cornelia Ernst, Kostas Chrysogonos, Marina Albiol Guzmán, Patrick Le Hyaric GUE/NGL-ryhmän puolesta
15.12.2014 B8-0350/1 1 Marie-Christine Vergiat, Cornelia Ernst, Kostas Chrysogonos, Marina Albiol Guzmán, Patrick Le Hyaric Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. katsoo, että turvallisuuspolitiikassa ei
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotSuojelupoliisin vuosikertomus 2014
Suojelupoliisin vuosikertomus 2014 1 Suojelupoliisin vuosikertomus 20 vuotta Vuoden 2014 juhlavuosikertomus kunnioittaa ulkoasullaan edeltäjiään ja varsinkin ensimmäistä Suojelupoliisin julkista vuosikertomusta.
LisätiedotAjankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
Lisätiedotväkivaltainen ero Henkinen väkivalta, vaino ja -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet
Henkinen väkivalta, vaino ja väkivaltainen ero (Väkivaltatyön foorumi, Kotka 22. 23.8.2018) -aihe poliisin näkökulmasta ja poliisin toimintamahdollisuudet Rikoskomisario Kai Virtanen Kaakkois-Suomen poliisilaitos
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotTURVALLISUUSSELVITYSLAIN- SÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS. Tausta, tavoitteet ja tarkoitus
TURVALLISUUSSELVITYSLAIN- SÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS Tausta, tavoitteet ja tarkoitus 1 Kokonaisuudistuksen tunnusluvut ja hyväksyttävyys Valmistelun kokonaisaika n. 6 vuotta Laaja uudistus: 23 lakia muutettiin,
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta viestintää
Varmaa ja vaivatonta viestintää Viestintäviraston toimet kaikille viestinnän Suomessa luottamuksellisuuden turvaamiseksi Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Asta Sihvonen-Punkka LVM:n keskustelutilaisuus
LisätiedotAnnettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta
1 / 7 18.3.2011 19:49 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2008» 174/2008 174/2008 Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä
LisätiedotSuomen kulttuurilaitokset
Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 1 luvun 7 :n 3 momentti, 34 luvun 6 :n 1 momentti sekä 34 a luvun 1 :n 1 momentti, 2, 3 :n 1 momentti, 4 :n 1
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotMiten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
LisätiedotTurvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely
Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan
LisätiedotEhdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 29.3.
Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta palaajien kanssa Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 29.3.2017 Valmistelutyöryhmä Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen
LisätiedotSuomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero
Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0477/1. Tarkistus
5.7.2017 B8-0477/1 1 1 kohta johdantokappale 1. päättää asettaa terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan, joka tarkoin määritellyn toimivaltansa mukaisesti: 1. päättää asettaa terrorismin vastaisen
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotTietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä
Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston
LisätiedotSisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke
keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke Kansainvälisen turvallisuusympäristön nopea ja jatkuva muutos sekä maailman-laajuiset turvallisuusongelmat (mm. terrorismi ja laajamittainen maahanmuutto)
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) 10343/1/16 REV 1 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 209 JAIEX 67 COEST 161 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS hyväksynnän antamisesta Euroopan
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotJOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA
JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu
LisätiedotToimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT
Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan
LisätiedotPentti Mäkinen 4.10.2007
Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta
LisätiedotSisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään?
Sisäisen turvallisuuden painopisteet mitä lähdemme yhdessä tekemään? Vt kansliapäällikkö Jukka Aalto Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Järvenpäässä 24.1.2018 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri
LisätiedotTurvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.
Turvallisuudesta kilpailuetua Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019 Vastaajien profiili Tutkimuksen tulokset Turvallisuutemme on hyvällä
LisätiedotSISÄLLYS 8 SIVU SIVU SIVU
2017 SIVU 8 SIVU 4 1. MONI- PUOLISET TOIMIJAT 4. VIRAN- OMAISTEN TORJUNTA- KYKY SIVU 12 3. TEKNO- LOGIAN KEHITYS SIVU 20 2. ALTISTAVAT TEKIJÄT SIVU 22 SIVU 14 SISÄLLYS 4 Laillisuus, luotettavuus ja laatu
LisätiedotSIVU SIVU SIVU SIVU SIVU SIVU
2016 SIVU 04 SIVU 20 SIVU 27 SIVU 07 SIVU 13 SIVU 08 2 SISÄLLYS 4 Kansallinen turvallisuus tehdään yhdessä 7 Suojelupoliisilla oma erityisrooli 8 Suojelupoliisi estää vakoilua 11 Ulkomainen tiedustelu
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategiahanke
Sisäisen turvallisuuden strategiahanke Projektijohtaja Kimmo Himberg 15.05.2017 Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. lokakuuta 2009 (13.10) (OR. en) 14252/09 ENFOCUSTOM 100 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotSisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä
SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia
LisätiedotA8-0316/13
18.11.2015 A8-0316/13 13 14 kohta 14. muistuttaa, että internetyhtiöillä ja palveluntarjoajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa poistamalla kaikki laiton
LisätiedotSisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia
Sisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia Rehtori Kimmo Himberg, Poliisiammattikorkeakoulu Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 52 Luosto 1.2.2018 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotKANSALLINEN TERRORISMIN TORJUNNAN STRATEGIA
KANSALLINEN TERRORISMIN TORJUNNAN STRATEGIA JOHDANTO Vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa Suomeen ei arvioida kohdistuvan erityistä terrorismin uhkaa. Samalla selonteossa todetaan
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotSiviilitiedustelulainsäädäntö. Katriina Laitinen lainsäädäntöjohtaja
Siviilitiedustelulainsäädäntö Katriina Laitinen lainsäädäntöjohtaja Lainsäädännön tavoitteet "Suomen kansallisen turvallisuuden parantaminen" Voimassa olevan lainsäädännön tiedustelulle asettamat rajoitteet
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien
LisätiedotOsallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka
Osallisuus ja vuorovaikutus onnistuneen kotoutumisen edellytys Ääriliikkeet saavat elintilaa osattomuudesta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka Oulun kaupungin kotouttamisohjelma Laki kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö
Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotJärjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa
Järjestöyhteistyön merkitys sisäisessä turvallisuudessa PAREMMIN PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ järjestöt yhteiskunnan tukena seminaari Pori 13.4.2018 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter@PousiJouni Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotAlueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset
Alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset HyTe-vertaisfooumi 9.5.2019 Ari Evwaraye, SM Turvallisuus luo pohjan hyvinvoinnille Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta
LisätiedotLISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi
LisätiedotEU:n terrorismin vastaisten toimien arvioidut kustannukset
SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ C: KANSALAISOIKEUDET SEKÄ PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIAT KANSALAISVAPAUDET SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIAT EU:n terrorismin vastaisten toimien arvioidut
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotMikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.
2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen
LisätiedotPOLIISIN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT
POLIISIN ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT Poliisin täytyy olla puolueeton ja asiallinen, kun hän valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Poliisi myös haluaa estää rikokset, häiriöt ja onnettomuudet etukäteen.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotSähköisen asioinnin ensisijaisuus
Sähköisen asioinnin ensisijaisuus Hallituksen strategiaistunto 29.1. 2018 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tavoitetila 2022 Tavoitetilassa 2022 Viranomaiset
LisätiedotMaakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari
Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle
LisätiedotEDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta
EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotTurvallinen elämä jokaiselle. Sisäisen turvallisuuden ohjelma
Turvallinen elämä jokaiselle Sisäisen turvallisuuden ohjelma Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
Lisätiedot