OILAANNUMMEN HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 OILAANNUMMEN HANKESUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1 HANKESUUNNITELMAN PERUSTIEDOT Hanketyöryhmä Tontti ja sijainti Oilaannummenalue ja sen rakennukset Oppilassuunnitteet TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TILAT JA TILAOHJELMA Pedagoginen visio Toiminnan laajuus Tilaohjelma RAKENNUKSILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Uudisrakennus Peruskorjaus Rakennustekniset vaatimukset HANKKEEN AIKATAULU KUSTANNUKSET LIITTEET... 15

3 3 (15) 1 HANKESUUNNITELMAN PERUSTIEDOT Hankesuunnitelma on laadittu Lohjan kaupunginvaltuuston käsitellyn ( 79) tarveselvityksen ja siihen perustuen tehdyn hankesuunnittelun jatkamispäätöksen mukaisesti. Lohjan kaupunginvaltuusto on päätöksessään edellyttänyt, että uuden liikuntasalin suunnitteluun liittyen Oilaannummen yhtenäiskoulun uudisrakentamis-, peruskorjaus-, muutos- ja laajennustarpeita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri toimijat sekä keskinäiset synergiamahdollisuudet tilojen yhteiskäyttöisyyden osalta huomioiden. Ja että alueen toteutuksessa tutkitaan mahdollisuuksia käyttää uusiutuvia energianlähteitä kuten aurinkoenergiaa. Tähän kokonaisuuteen liittyy Nummen lähialueen kattava Monitoimijatalo hanke, jonka myötä koulukeskusta halutaan kehittää aamusta iltaan elävänä keskeisesti sijaitsevana monialaisten toimijoiden tukikohtana ja mahdollistaa sen alueella useiden toimijoiden yhteistyön ja olemassa olevien tilojen tehokkaan käytön. Alueelle halutaan mahdollisuuksien mukaan myös keskittää perheitä palvelevia perusturvan palveluja. Nykyinen Nummen Perhekeskus on esitetty siirrettäväksi Oilaannummelle ja hankesuunnitelmassa tilat on osoitettu Oinolan koulun asuntosiipeen. Varhaiskasvatuksen tilatarpeita vastaavasti esikoululle on esitetty uudet tilat Oinolan kouluun. Iltapäivätoiminta, joka toimii erillisenä yksikkönä Tähtitalossa yhdistetään osaksi koulun ja nuorisotoimen toimintaympäristöä ja yhteistyötä. Viimeisin alueelle rakennettu rakennus on väliaikaiseksi tarkoitettu päiväkoti- ja esikoulurakennus, johon tässä hankesuunnitelmassa ei kohdistu toimenpiteitä. Päivähoitotarpeet Nummen alueella arvioidaan uudelleen v Hankesuunnitelmassa on kuitenkin piha-alueen järjestelyjä suunniteltaessa varattu sopiva rakentamisalue/-paikka mahdollisesti myöhemmin rakennettavalle pysyvälle päiväkotirakennukselle. Lohjan siirtyessä tilaratkaisuissaan monitoimijatalomallisiin kokonaisuuksiin on Oilaannummen koulukeskukseen järkevä sijoittaa myös alueen nuorisotilat. Nuorisotilojen sijoittuminen koulukeskuksen yhteyteen tukee vahvasti yhteisöllistä toimintakulttuuria ja tukee entistä vahvemmin kasvavaa nuorisopalveluiden, koulun ja muiden toimijatahojen välistä yhteistyötä. Piha-alueesta on v.2007 laadittu pihasuunnitelma, jota on osittain toteutettu pieninä kokonaisuuksina vuosina Nummi-Pusulan koulusta on vuonna 2012 laadittu peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmat (Arkkitehtitoimisto Arkit Oy). Peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmat ovat samaan aikaan ajoittuneesta kuntaliitoksesta ja sen yhteydessä tehtyjen hankkeiden uudelleenarvioinneista johtuen jääneet toteuttamatta. Suunnitelmissa olleen keittiön ja ruokalan sisältäneen uudisrakennushankkeen tarpeen korvasi sittemmin Lohjan kaupungin keskuskeittiö hanke ja siihen liittyneet Nummi-Pusulan alueen ruokahuollossa tehdyt uudet järjestelyt. Samalla jäivät vanhan koulurakennuksen peruskorjaukselle tarvittavat varat odottamaan hankkeen uudelleenarviointia. Liikuntasalin peruskorjaus ei sisältynyt näihin edellä mainittuihin suunnitelmiin. Tällöin ei myöskään puhuttu vielä yhtenäiskouluksi muuttamisesta, joten niissä ei huomioitu Oinolan koulun tiloja ja Nummi-Pusulan koulun osalla huomioitiin myös lukion tilatarpeet.

4 4 (15) Oilaannummen yhtenäiskoulun ruokahuollon osalta päädyttiin säilyttämään nykyinen ratkaisu, jossa ala- ja yläkoulun rakennuksissa sijaitsevat omat keittiö-ruokala tilat. Hankesuunnitelmassa tutkitun yhtenäiskoulun tilamitoituksen perusteella keittiö- ja ruokalatilaa on tällä järjestelyllä toistaiseksi tarpeeseen nähden liikaa. Mutta alakoulun keittiö on kesällä 2015 saneerattu ja yläkoulun keittiö kaipaa kipeästi peruskorjausta ja muutosta nykyaikaiseksi jakelukeittiöksi. Piha-alueen käyttöön ja liikennejärjestelyihin liittyvät tavoitteet ovat nostaneet hankesuunnitelman rinnalle tarpeen tutkia alueella vuodelta 1968 olevan asemakaavan ajantasaisuutta ja toimivuutta. Hankesuunnitelman rinnalla onkin käynnistetty vuonna 2012 Nummi-Pusulan kunnassa vireille tullut asemakaavan muutostyö uudelleen. Kaavatyön etenemisellä ja kaavamuutoksen voimaantulon ajankohdalla saattaa olla jonkin verran vaikutusta hankesuunnitelmassa esitettyjen koko aluetta koskevien muutostavoitteiden (liikenne- ja pysäköintiratkaisut) toteutusaikatauluihin. Liikuntasalille tarvittavan rakennusluvan hakemiselle (tavoite vuoden 2016 aikana) voimassaolevan kaavan puitteissa ja käynnissä olevan kaavatyön aikana ei kaavoittajan ehdollisen lausunnon puitteissa toimien ole estettä. Hankesuunnitelman sisällössä on huomioitu Lohjan kaupungin tavoite muuttaa Nummen koulut yhtenäiskouluksi. Yhtenäiskoululle laaditussa tilaohjelmassa tilankäyttö on mitoitettu 500:lle oppilaalle, jossa opiskelevat vuosiluokat 0-9. Nummi-Pusulan koululla toimivan lukion toiminta lakkautetaan vaiheittain v mennessä. Koulukeskuksen vanhojen koulurakennusten tilankäyttö on suunniteltu yhtenäiskoulun tilaohjelman mukaisesti uudelleen. Näiden luonnossuunnitelmien mukaan määräytyvät hankesuunnitelmaan sisältyvät vanhoihin koulurakennuksiin kohdistuvat tilamuutos- ja peruskorjaustarpeet. Nummi-Pusulan koulun rakennus on tilojen toimivuuden, pintarakenteiden kunnon, paloturvallisuuden, esteettömyyden ja vanhentuneen talotekniikan osalta laajasti peruskorjauksen tarpeessa. Oinolan koulun osalta akuuttia laajempaa peruskorjaustarvetta ei ole, mutta toiminnallisiin tilamuutoksiin on. 1.1 Hanketyöryhmä Oilaannummen yhtenäiskoulun hankesuunnittelua varten hankkeelle perustettiin hanketyöryhmä. Hanketyöryhmään kuuluivat; Katri Kalske (pj.), sivistysjohtaja, Lohjan kaupunki Tapani Tapiola, erikoissuunnittelija, sivistystoimi, Lohjan kaupunki Liisa Jääskeläinen, rehtori, Nummi-Pusulan koulu ja lukio, Oinolan koulu ( ) Lohjan kaupunki Satu-Kristiina Hautamäki, rehtori (-10/2016), Oinolan koulu, Lohjan kaupunki Päivi Rantio, vararehtori, Oinolan koulu, Lohjan kaupunki Merja Kuusimurto, varhaiskasvatuspäällikkö, Lohjan kaupunki Riia Viitala, Nummi-Pusulan päiväkodin johtaja, varhaiskasvatus, Lohjan kaupunki Eija Tommila, terveyden edistämisen päällikkö, perusturvatoimi (Neuvola), Lohjan kaupunki Merja Hukkanen, nuorisotoimen päällikkö, Lohjan kaupunki Tomi Aarnio, hallipäällikkö, Lohjan Liikuntakeskus Oy Jussi Savela, tekninen johtaja, Lohjan kaupunki Heikki Jauhiainen, projekti-insinööri, tekninen toimi, tilapalvelut, Lohjan kaupunki

5 5 (15) Anitta Ojanen, kaavoitusarkkitehti, Lohjan kaupunki Heli Javanainen, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, Espoo Hankesuunnitelman yhteyshenkilöt: Tapani Tapiola, erikoissuunnittelija, p , Heikki Jauhiainen, projekti-insinööri, p , Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Hakakuja 1, Espoo Heli Javanainen arkkitehti SAFA / FISE AA puh heli.javanainen@arkrouhiainen.fi 1.2 Tontti ja sijainti Koulukeskuksen alueen maat/kiinteistöt omistaa Lohjan kaupunki. Samoin peltoalueet koulukeskuksen länsipuolella Turuntien varressa ovat Lohjan kaupungin omistamia, mutta niistä on määräaikainen maanvuokrasopimus paikallisen maanviljelijän kanssa. Nummi-Pusulan koulukeskus sijaitsee Lohjalla Nummen kaupunginosassa, kiinteistöjen , , ja alueella ja osoitteessa Tiedonpolku 4 / Koulukuja 2-4. Alueella sijaitsee yhdeksän erillistä rakennusta: Oinolan koulu (ala-aste) Nummi-Pusulan koulu (yläaste ja lukio) Liikuntasali (käyttökiellossa/ puretaan) Teknisen käsityön rakennus Nyk. oppilashuollon rakennus (ns. Vanha metallipaja) Tähtitalo (Iltapäivätoiminta) Taitotalo (Hiidenopisto ja alakoulun luokkien askartelu- ja puukäsityöt) Väliaikainen päiväkotirakennus Hakevoimala Koko koulualueella käytetty kerrosalaa on n kem2 (eri tontteja erittelemättä) ja rakennettua tilavuutta on n m3. Koulukeskuksen korttelialueen käyttötarkoitus on vuoden 2005 ajantasa-asemakaavan mukaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO. Rakennusoikeuden määrä lasketaan rakennusjärjestyksen ohjeiden mukaan. Koulualueen pohjoisosan länsi- ja pohjoispuolelle on voimassaolevassa kaavassa osoitettu mm. YS eli sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue LP eli pysäköimisalue PL eli luonnontilassa säilytettävä puistoalue LT eli kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen katualuetta (myös kevyen liikenteen reitti)

6 6 (15) Näiden kaavamerkintöjen alueelle hankesuunnitelmassa haluttaisiin osoittaa uusi koulualuetta palveleva pysäköintialue. Kaavassa osoitettu LP-korttelialue ei kuitenkaan ole riittävän suuri tarvittaville järjestelyille ja muulla osalla suunniteltu pysäköintialue poikkeaa voimassaolevan kaavan käyttötarkoituksesta. Tavoitellun käyttötarkoituksen poikkeaminen tässä määrin voimassaolevasta kaavasta on ollut kaavan muun ajantasaistamisen lisäksi merkittävä syy käynnistää asemakaavan muutostyö. Myös liikennejärjestelyt koulualueelle tultaessa ja sen sisällä on hankesuunnitelman tavoitteiden toteutumista ajatellen tarpeen selvittää kaavatyön yhteydessä. Koulualueen läpi kulkee rasitetie koulualueen etelä- ja länsipuolella sijaitseville asuinalueille. 1.3 Oilaannummenalue ja sen rakennukset Koulualueen rakennukset ovat rakentuneet vaiheittain vuosina Koulualue ja sen rakennukset on inventoitu v Inventointitiedot on koottu Nummi- Pusulan rakennetun kulttuuriympäristön selvitykseen, jonka ovat laatineet STADIO- NARK, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson sekä Kati Salonen ja Mona Schalin arkkitehdit Oy. Oinolan koulu, Tähtitalo ja Taitotalo Oinolan koulu on rakentunut vaiheittain usean rakennuksen (Tähtitalo, Taitotalo, Kivikoulu ja ns. Vanha metallipaja) muodostamaksi kokonaisuudeksi. Tähtitalo (nyk. Iltapäivätoiminta) on rakennettu pitäjän ensimmäiseksi kansakoulurakennukseksi. Tontin koulua varten lahjoitti Oinolan Antsepän tilallinen A.F. Stenberg ja se valmistui hirsirunkoisena ja pintaisena v Vaakasuuntainen ulkovuoraus tehtiin v Rakennuksen julkisivussa erottuvat erityisesti erikoiset tähtimäiset ikkunat. Taitotalo (nyk. Hiidenopisto ja alaluokkien askartelu- ja puukäsityöt) on rakennettu uudisrakennuksena Tähtitalon rinnalle koulun lisätilaksi v Kivinen Oinolan koulurakennus on rakennettu v ja se on Toivo Salervon suunnittelema. Sen muodostavat III kerroksinen varsinaisen kouluosa ja lisäksi II-kerroksinen asuntosiipi. Myöhemmin 2003 Oinolan kivikoulun rakennusta on laajennettu pohjoispäästä luokkatiloja ja liikuntasalin sisältävällä siivellä, jonka myötä pääsisäänkäynti on myös siirtynyt uudisosaan. Rakennuksen eteläpäähän on tehty I-kerroksinen laajennusosa hammashoitolaa ja terveydenhoitajaa varten. Laajennustyön yhteydessä koulurakennukseen on tehty myös peruskorjaustoimenpiteitä. Rakennuksen uusin siipiosa on merkittävä maisemallinen tekijä ja maamerkki kun lähestytään koulukeskusta idästä vanhaa Turuntietä pitkin. Oinolan kivikoulu rajaa yhdessä Tähtitalon, Taitotalon ns. vanhan metallipajan ja väliaikaisen päiväkotirakennuksen kanssa väliinsä viihtyisän korttelipihan ja vanhan puutarhamaisen omenatarhan. Nummi-Pusulan koulu Oinolan kivikoulun valmistumisen jälkeen Nummi-Pusulan koulukeskuksen rakennusten kokonaisuutta täydensivät vielä entinen Nummen yhteiskoulu ja v aloittanut entinen kansalaiskoulu. Nummi-Pusulan lukion toiminta alkoi koulun tiloissa v.1964.

7 7 (15) Nummi-Pusulan koulun vanhin osa on valmistunut v ja sitä on laajennettu sekä v ja v Viimeisen laajennuksen yhteydessä vanhempia osia on remontoitu luvulla rakennetulla väliosalla julkisivu on jäsennelty kookkailla nauhaikkunoilla. Liitoskohta vanhempaan osaan on toteutettu aulamaisena korkeana tilana siten, että vanha porrashuone on avattu (entisten rakennuksen päätyikkunoiden) aukkojen kautta uuteen osaan. Vanhan pääsisäänkäynnin vieressä on julkisivussa uudemman osan puolella korkeaan ikkuna-aukkoon toteutettu lasiseinä. Uusin 1990-luvulla rakennettu osa jatkaa rakenteeltaan ja sisätilojen ilmeeltään keskiosan periaatteita. Ikkunat ovat julkisivussa kuitenkin yksittäisissä aukoissa ja pohjoispäädyn ikkunaryhmästä muodostaa päätyjulkisivuun symmetrinen jäsentely, ilme. Pääsisäänkäynnin katosta kannattavat poltetuista tiilistä muuratut / verhotut pilarit. Ilmeisesti uusimman osan rakentamisen yhteydessä tai sittemmin ylläpitokorjauksena koko rakennuksen julkisivulle on tehty rappauskorjaus/maalaustyö. Liikuntasali Liikuntasalirakennus on rakennettu 1970 luvulla ja se on avokellarillinen, tasakattoinen harmaalla Kahi -tiilellä verhottu. Julkisivun tehosteosat ja ikkunoiden puitteet ja karmit ovat tummanruskeiksi kuultokäsiteltyä puuta. Katokset ovat teräsrakenteisia. Teknisen käsityön rakennus Teknisen käsityön on rapattu, harjakattoinen, tillikatteinen I kerroksinen rakennus. Se on rakennettu v Oppilashuolto Nyk. oppilashuollon rakennus (ns. Vanha metallipaja ja/tai varasto) on rapattu, harjakattoinen, tillikatteinen I kerroksinen rakennus. Rakennuksen eteen on toteutettu betonirakenteinen porras- ja luiskarakennelma esteettömyyden varmistamiseksi. Rakennuksen ulkonäön perusteella se lienee rakennettu 1950 luvulla. Rakennus on valmistunut v.1958 metalli- ja puukäsityön tiloiksi. Tilat on peruskorjattu Nummi-Pusulan koulun käyttöön opetustiloiksi v Päiväkoti Väliaikainen päiväkotirakennus on toteutettu paikalleen v keväällä tilaelementeistä ja sen on tarkoitus olla paikallaan väliaikaisesti. Uuden pysyvän päiväkotirakennuksen rakentamistarve arvioidaan uudelleen v Hakevoimala Hakevoimala on betoniperutuksille sijoitettu teräsrakenteinen siirrettävä tilakontti, jossa hakkeen polttokattila sijaitsee. Rakennukseen liittyy myös betoniperustuksille rakennettu teräspiippu. Hakevoimala tarvitsee vapaan päivittäisen traktorilla ja peräkärryllä liikennöitävän huoltoreitin koulukeskuksen piha-alueen läpi. 1.4 Oppilassuunnitteet Nummi-Pusulan yläkoulun suunnitteet sisältävät koko entisen Nummi-Pusulan alueen. Myös entisen Nummi-Pusulan alueen alakouluilla on yhteinen oppilaaksiottoalue. Alla

8 8 (15) olevassa oppilassuunnitteessa on huomioitu Nummi-Pusulan yläkoulualue vuotiaiden osalta ja Nummen alueelta esiopetus- ja alakoulun oppilassuunnitteet. 600 Yhtenäiskoulun oppilassuunnite Yhtenäiskoulun (6-15 vuotiaiden) oppilassuunnitteet Kuva 1. Oppilassuunnitteet (Oppilastilanne , ja suunnitteet venni ). 2 TOIMINNAN EDELLYTTÄMÄT TILAT JA TILAOHJELMA 2.1 Pedagoginen visio Oilaannummen yhtenäiskoulu sijaitsee Lohjan Nummen alueella, jota ympäröi monipolvinen maaseutu ja arvokas kulttuurimaisema vesialueineen. Kokonaisvaltaisen ympäristökasvatuksen kautta haluamme vaalia ympäristöämme ja kasvattaa koululaisistamme ja opiskelijoistamme vastuullisia kestävän kehityksen ja ympäristöarvojen merkityksen tiedostavia yhteiskuntamme jäseniä ja vaikuttajia, jotka omaavat myös liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia ammentavat elämäntavat. Ympäristökasvatus ja liikuntapedagogiikka huomioidaan koulukampuksen kaikissa yksiköissä oppimisympäristöjen rakentamisessa, opettamisessa, oppimisessa ja harrastetoiminnassa yhdessä lasten ja nuorten kanssa suunnitellen ja toteuttaen. Yhteisöllisyyttä kasvatamme myös kutsumalla kaikkia paikallisia toimijoita mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan visiotamme, jonka kautta yhdessä rakennamme Oilaannummen yhtenäiskoulusta alueemme aktivaattori- ja innovaatiokeskusta. 2.2 Toiminnan laajuus Nummen koulukeskuksen alueella toimivat Lohjan kaupungin sivistystoimen toimialueeseen kuuluen päiväkoti, esikoulu, iltapäivätoiminta, alakoulu, yläkoulu ja Hiiden opisto ja Lohjan Liikuntakeskus Oy. Perusturvan alla Oinolan koulussa toimi hammashoitola.

9 9 (15) Lisäksi koulurakennuksia käytetään myös kunnan, yritysten ja yhdistysten koulutus- ja kokoustiloina sekä erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Piha-aluetta käytetään alueen asukkaiden toimesta vapaa-ajan oleskelu- ja lähiliikuntapaikkana. Liikuntasali / Uudisrakentamisen laajuus kokonaisala (kerrosala): 985,5 brm2 huoneala: 849,6 hum2 hyötyala: 575,1 hum2 Hyötyalan ulkopuoliset: 274,5 hum2 Tilavuus: 7480 m3 Koulurakennukset / Peruskorjaus ja muutos Nummi-Pusulan koulu / Muutosala Huoneala: 1 642,1 hum2 hyötyala: 1 564,1 hum2 Hyötyalan ulkopuolisia teknisiä tiloja: 78,0 hum2 Muutosala sisältää laajennusta n. 60 m2 Rakennuksen bruttoala: 4 487,0 brm2 Rakennuksen kokonaishuoneala: 3 399,3 hum2 Rakennuksen kokonaishyötyala: 2 411,4 hum2 Rakennuksen hyötyalan ulkopuoliset tilat: 987,9 hum2 Nummi-Pusulan koulun peruskorjauksessa käydään läpi kaikki huonetilat pintojen ja talotekniikan osalta, jolloin peruskorjaushankkeen laajuus on 3 399,3 hum2. Oinolan koulu / Muutosala: Huoneala: 710,5 hum2 hyötyala: 685,3 hum2 Hyötyalan ulkopuolisia teknisiä tiloja: 25,2 hum2 Muutosala sisältää laajennusta n. 23 m2 Rakennuksen bruttoala: 6 675,0 brm2 Rakennuksen kokonaishuoneala: 4 643,8 hum2 Rakennuksen kokonaishyötyala: 2 772,7 hum2 Rakennuksen hyötyalan ulkopuoliset tilat: 1 871,1 hum2 Oinolan koulun korjaustöiden laajuus on sama kuin muutostöiden (muutosala) laajuus. 2.3 Tilaohjelma Oinolan ja Nummi-Pusulan koulujen osalla tilamuutos- ja peruskorjaussuunnitelman tilaohjelma perustuu Opetushallituksen (2012) yhtenäiskoulun tilamitoitus tunnuslukuihin. Lisäksi tilatarpeita on tarkistettu suhteessa käytettävissä oleviin tiloihin, käyttäjiä kuulemalla sekä Lohjan kaupungin valmistelussa olevaan opetussuunnitelmaan Esikoulun tilaohjelma on mitoitettu päiväkotirakentamisen suunnitteluohjeisiin sekä muokattu yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja päiväkodin edustajien kanssa ja sovitettu Oinolan koulussa käytettävissä oleviin tiloihin. Suunnitelmassa on esitetty myös Oino-

10 10 (15) lan kouluun muutostöihin liittyen tehtäväksi pienehkö laajennus, johon sijoitetaan esikoulun tarvitsema kuraeteinen ja ulkoilu- ja leikkivälinevarasto. Neuvolan osalta tilaohjelma on luotu perusturvan esittämien tilatarpeiden ja neuvolalle muokattavien vanhojen asuntotilojen asettamien fyysisten rajoitusten puitteissa. Nuorisotilat esitetään uudisrakentamisen sijasta toteutettavaksi Nummi-Pusulan koulun rakennukseen korjattaviin tiloihin. Vanhojen koulurakennusten korjaus- ja muutostöiden laajuustarpeeksi on tarveselvityksessä arvioitu yhteensä hum2. Suunnitteluratkaisun mukaiset muutostyöt kattavat 2 456,6 hum2, jolloin tarveselvitykseen kirjattu laajuustavoite ylittyy 356,6 hum2:llä. Peruskorjaustarve Nummi-Pusulan koulun osalta kattaa kuitenkin koko rakennuksen huoneistoalan, joten peruskorjaustarpeen ja muutostöiden yhteismäärä on 4 213,8 hum2 (= 814,5 hum2 / Oinolan muutostarvetta ,3 hum2 yläkoulun peruskorjaustarvetta), joka ylittää asetetun laajuustavoitteen 2 113,8 hum2:llä. Lisäksi hankkeeseen sisältyy Nummi-Pusulan ja Oinolan kouluihin liittyen vähäiset laajennusosat: Nummi-Pusulan koulussa 2. kerroksen tasolla yhteensä n. 60 m2 (= 35 kem2 / Yhdyskäytävä + 25 kem2/kuvaamataidon varastotila) Oinolan koulussa jalustakerroksen tasolla yhteensä n. 23 m2 (uusi kuraeteinen ja ulkoiluvälinevarasto) Liikuntasalin suunnitteluratkaisussa yhdistyvät vaatimukset liikuntasalin käytöstä koulun liikunnanopetukseen ja salin iltakäyttö nuorisolentopalloon painottuvan harrastus- ja kilpaurheilutoiminnan tilana. Tilaohjelma on laadittu yhteistyössä sivistystoimen, koulun liikunnan opettajien ja Lohjan Liikuntakeskus Oy:n kanssa. Tilamitoitus toteuttaa yhtenäiskoulun tilamitoitustavoitteita sekä Lohjan kaupunginvaltuuston tekemässä hankepäätöksessä asetettuja tilamitoitus- ja laajuustavoitteita. Hankkeen tarveselvityksessä esitetään, että hankkeeseen sisältyvän uudisrakentamisen tarve on n. 830 hum2, sisältäen uuden liikuntasalin pukeutumistiloineen yht. 530m2, nuorisotilat 150 m2 ja tekniset tilat ja aulat 150m2. Hankesuunnitelmassa liikuntasalin kooksi määritettiin erikseen vähintään 440 m2, jolloin puku- ja pesutiloille jää edellä kirjatun perusteella käytettäväksi n. 90 m2. Tähän erillisneliömäärään tilaaja on edellyttänyt mahdutettavan myös liikuntatilojen tarvitsemat varastotilat. Annettujen kokonaisneliöiden (hum2) on oletettu sisältävän myös suunnitteluratkaisusta riippuen tarvittavan määrän käytävätiloja. Nuorisotiloille varatut uudisrakentamisen neliöt on sijoitettu peruskorjattaviin Nummi- Pusulan koulun tiloihin. Perustelut uudisrakentamisen laajuustavoitteiden ylitykselle Liikuntasali puku-, pesu- ja varastotiloineen on hankkeessa sovellettujen Yhtenäiskoulun tilamitoitusohjeiden mukainen, kun tarkastellaan sitä yhdessä Oinolan koulussa olevien vastaavien tilojen kanssa. Tilamitoitusohjeessa liikuntatiloja aputiloineen tarvitaan yhteensä 1140 hum2 ja hankesuunnitelman ratkaisulla kokonaisuus on yhteensä 1130,1 hum2 (= Oinola / 581,1 hum2 + Uudisrakennus / 549 hum2).

11 11 (15) Uusi liikuntasali on myös vanhasta poiketen osittain kaksikerroksinen (tekniset tilat ovat 2. kerroksessa), jolloin tarvitaan myös kerrokset yhdistävä porrashuone. Suunnitelmassa on lisäksi huomioitu käyttäjien toive sisäyhteydestä koulurakennukseen, jota varten tarveselvityksessä ei ole ennakoitu käytettävän neliöitä. Suunnitelmassa uudisrakennus ja vanha koulurakennus liitetään toisiinsa aulatilalla, joka samalla toimii koulun pääsisäänkäyntinä. Aulatilojen, teknisten tilojen, porras ja käytävätilojen kokonaisuus siis tuottaa käytännössä ylimääräisen neliömäärän. Koska Nuorisotiloille esitetyt uudisrakentamisneliöt voidaan osoittaa saneerattavina tiloina vanhaan koulurakennukseen, jonka tilat näin saadaan aiempaa tehokkaampaan käyttöön, on perusteltua ajatella että käytetään näin säästyneitä uudisrakentamiseen varattuja neliöitä uuden liikuntasalin rakentamisen yhteydessä. Perustelut korjaus- ja muutostöiden laajuustavoitteiden ylitykselle Tarveselvityksen tavoiteneliöt perustuvat Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston aikoinaan hyväksymään Nummi-Pusulan koulun hankesuunnitelmaan ja sen sisältöön. Ko. hankkeessa Nummi-Pusulan koulun tilat korjattiin yläasteen ja lukion tarpeisiin eikä tilaohjelmaan sisältynyt Oinolan koulun tai liikuntasalin muutos-, korjaus- tai uudisrakentamistarpeita. Nyt suunnitellun hankkeen tilaohjelmassa on huomioitu uusina tarpeina/suunnitteluratkaisuun vaikuttavina tekijöinä 500 oppilaan yhtenäiskoululle asetetut tilamitoitusohjeet molempien koulurakennusten tilojen suhteen, lukion toimintojen poistuminen alueelta sekä lisäksi koulun toiminnan ulkopuolelta tilaohjelmaan liittynyt neuvola. Kokonaisuus on siis peruslähtökohdiltaan erilainen kuin vertailuneliöiden perusteena ollut hankesisältö. Tarveselvityksessä ei siis ole voitu yksityiskohtaisesti tai kokonaisvaltaisesti täysin ennakoida tarvittavien neliöiden määrää vertailemalla aikaisempaan suunnitteluratkaisuun. Peruskorjauksen laajuuden tarkempi määrittely ja yksilöinti tilakohtaisesti edellyttää hankesuunnitelmaan sisältyvien tilakaavioiden yksityiskohtaisempaa suunnittelua, jossa on myös erikoisalojen (RAK & LVISA) suunnittelijoiden laatimat arviot teknisten ratkaisujen muutos- ja korjaustöiden osalta. Tällöin saadaan arvioi rakennukseen kohdistuvien korjaustoimenpiteiden määrään ja laatuun. Tilamitoitusohjeen neliöiden saavuttaminen (jotka on laadittu uudisrakentamista varten) on lisäksi ollut haasteellinen, koska yhtenäiskoulun, esikoulun ja neuvolan uusia tiloja on hankesuunnitelmassa sovitettu vanhoihin koulurakennuksiin, joissa uudisrakentamisen yhteydessä tehokkaasti toteutettavien vaihtoehtoisten tilaratkaisujen määrää rajoittavat ja määräävät merkittävässä määrin olemassa olevat tilat ja rakenteet. 3 RAKENNUKSILLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET Kiireellisimpänä tavoitteena on rakentaa koulujen käyttöön uusi liikuntasali. Koulu- ja ulkopuoliset salinkäyttäjät ovat joutuneet nykyisen liikuntasalin käyttökiellon takia turvautua ulkopuolisiin tiloihin, mikä on vaikeuttanut jonkin verran opetuksen järjestämistä. Yhtenäiskoulun tarvitseman tilakokonaisuuden ja siihen tarvittavien tilamuutos- ja korjaustöiden toteuttaminen Nummi-Pusulan ja Oinolan koulun tiloissa on toinen tärkeä tavoite.

12 12 (15) Lisäksi rakennukset vaativat muutosta ajanmukaiseksi, monimuotoiseksi, monikäyttöiseksi ja turvalliseksi ja terveelliseksi oppimisympäristöksi laitteet ovat osittain vanhentuneet sekä Nummi-Pusulan koulussa on epäkäytännölliset keittiö-ruokalan tilat. Tilasuunnittelussa huomioidaan liikunta-, luonto- ja ympäristöpedagogiikka. Peruskorjaushankkeen myötä liitetään esikoulun toiminta tiiviisti koulun yhteyteen, osoitetaan puuttuville nuorisotiloille toimitilat yläkoulun rakennuksesta sekä iltapäivätoiminnalle ja perheneuvolalle tilat olemassa olevista tiloista Oinolan koulusta. Piha-alueen liikennejärjestelyihin ja pysäköintiin liittyvien muutosten myötä parannetaan koulualueen turvallisuutta, poistetaan läpiajoliikenne ja selkeytetään kulkureittejä ja korttelialueelle saapumista. Piha-aluetta kehitetään myös Monitoimijatalo hankkeen tavoitteiden mukaisesti alueella järjestettävien tapahtumien pitopaikkana, asukkaiden kohtaamis- ja oleskelualueena ja erilaiseen liikuntaan kannustavana keskuksena. Hankkeeseen liittyen käynnistettyyn asemakaavatyöhön liittyen tutkitaan ja määritetään alueen nykyisestä kaavasta puuttuvat suojelutavoitteet. 3.1 Uudisrakennus Rakennuksen ja siihen liittyvien piha-alueiden rakenteet ja tekniset järjestelmät määritellään toteutussuunnitteluvaiheessa. Uudisrakennus on harjakattoinen, konesaumapelti- tai tiilikatteinen, julkisivuiltaan pääosin rapattu/slammattu. Rakennuksen väritys ja materiaalit on valittu olemassa olevaan rakennuskantaan sovittaen. Rakennuksen ilmettä ja muotoa on haettu alueelle tyypillisiä rakenne-elementtejä soveltaen. Uudisrakennus sovitetaan pääosin vanhan purettavan liikuntasalin jättämään rakennuskaivantoon. Koska uudisrakennus on leveämpi kuin purettava rakennus, sille joudutaan lisäksi kaivamaan rakennuskaivantoa läheltä olemassa olevaa yläkoulun rakennusta. Ja toisaalta suorittamaan täyttöjä. Uudisrakennus liitetään sisäyhteydellä yläkoulun rakennukseen pohjakerroksen lattiatasolla, jolloin uuden liikuntasalin eteläpääty rakennetaan nousevaa maastoa vasten ja sen lattiataso on eteläpihan tasoa alempana. Uudisrakennuksen lähiympäristö rakennetaan hankkeen yhteydessä vaadittavilta osin maastoa muotoilemalla, rakentamalla maastoportaat ja tukimuurit sekä viimeistelemällä liikennöitävät alueet uusin pintamateriaalein. Uudet viheralueet muodostetaan ja vanhat alueet kunnostetaan nurmialueina sekä perenna-, pensas- ja puuistutuksin. Uudisrakennushankkeen ja vanhan koulurakennuksen peruskorjaukseen liittyvät pihaaluetta koskevat rakennustyöt sovitetaan yhteen ja pyritään toteuttamaan kerralla yhden kaivannon periaatteella. Piha-alueiden rakentamista jatkettaan v.2007 valmistuneen pihasuunnitelman pohjalta huomioiden opettajien nykyiset ja tulevaisuuteen suuntaavat suunnitelmat, joissa on huomioitu koko Oilaannnummen pedagogiset visiot ja monitoimikeskuksen tuleva käyttö.

13 13 (15) 3.2 Peruskorjaus Peruskorjaus- ja muutostyöt perustuvat yhtenäiskoulun tilaohjelman mitoitustavoitteisiin ja sen myötä esitettyihin toiminnallisiin ja pedagogisiin tarpeisiin. Lisäksi tilaohjelmaan sisältyvät uudet nuorisotilat. Peruskorjausluonteisiksi määritettävät muutos- ja rakennustekniset työt perustuvat erillisissä selvityksissä todettuihin toiminnallisiin, rakenteellisiin tai taloteknisissä järjestelmissä havaittuihin puutteisiin, ongelmiin tai todettuihin vaurioihin. Muutos- ja peruskorjaustöiden vaikutukset koulurakennuksen kantaviin rakenteisiin ja teknisiin järjestelmiin määritellään tarkemmin hankkeen toteutussuunnitteluvaiheessa. Tilakaavioiden värein merkityissä tiloissa tapahtuu tilamuutoksia tai olennaisia käyttötavan ja käyttötarkoituksen muutoksia. Näissä tiloissa muutetaan tilajärjestelyjä, puretaan vanhoja ja rakennetaan uusia seiniä sekä avataan uusia kulkureittejä/ uusia oviaukkoja. Näissä tiloissa uusitaan kaikki pintamateriaalit, rakenteet (esim. alakatot, vaimennusverhoukset) seinissä, katoissa ja lattioissa. Näissä tiloissa uusitaan myös kalusteet ja varusteet toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Tilakaavioiden värittömiksi merkityissä tiloissa tehdään vain perus- ja huoltokorjausluontoisia toimenpiteitä, kuten pintojen paikkaus- ja maalauskorjaustöitä (seinät ja katot) ja rikkoutuneiden/ vaurioituneiden lattiapinnoitteiden korjaus tai uusimistöitä. Tähän ryhmään kuuluvat myös tiloissa tehtävät talotekniikan, paloturvallisuuden ja esteettömyyden parantamiseen liittyvät rakennusosamuutokset. Talotekniikan osalta uusitaan valaistus ja sähkönjakelu sekä lämmityspatterit ja ilmanvaihto. Rakennusrungon osalta peruskorjaukseen sisältyy kaikkien julkisikkunoiden uusiminen ja tähän työhön liittyvät aukkoihin, pellityksiin, ikkunakiinnityksiin ja sovituksiin liittyvät rakennustekniset muutos- ja korjaustyöt. Nummi-Pusulan koulun peruskorjaushankkeeseen sisältyy rakennusteknisiä töitä pihaalueella mm. sadevesiviemäröinnin, salaojituksen ja sokkelien vedeneristysrakenteiden toteuttamisen sekä muiden LVIS-teknisten muutostöiden johdosta. Uudisrakennushankkeen ja vanhan koulurakennuksen peruskorjaukseen liittyvät pihaaluetta koskevat rakennustyöt sovitetaan yhteen ja pyritään toteuttamaan kerralla yhden kaivannon periaatteella. Lisäksi pihan rakennustöissä huomioidaan koulurakennuksen paloturvallisuuteen liittyen vaadittavien pelastusteiden ja nostopaikkojen rakentaminen. Oinolan koulun muutos ja peruskorjaus Peruskorjaus- ja muutostyöt perustuvat yhtenäiskoulun tilaohjelman mitoitustavoitteisiin ja sen myötä esitettyihin toiminnallisiin ja pedagogisiin tarpeisiin. Muutostyön laajuudeksi on laskettu näistä toiminnallisista lähtökohdista johtuen muuttuvat tilat. Lisäksi tilaohjelmaan sisältyvät uudet esikoulun ja neuvolan tilat. Oinolan koulun muutostöihin liittyen piha-alueella tehdään muutoksia vain esikoulun tarvitseman sisäänkäyntiin liittyvän kuraeteis-varastotila-laajennuksen rakentamisen ja katoksen muutoksen/uusimisen johdosta.

14 14 (15) Lisäksi varaudutaan rakentamaan neuvolan asiakkaille rakennuksen seinustalle tai erikseen perustettava suojakatos lastenvaunujen säilyttämistä varten. 3.3 Rakennustekniset vaatimukset Sekä uudisrakentamisen että peruskorjauksen suunnittelussa tulee huomioida oppilaiden ja henkilöstön turvalliselle työ- ja oppimisympäristölle asetetut vaatimukset, kuten esteettömyys ja poistumisen turvallisuus ja muu yleinen turvallisuus niin sisäisiä kuin ulkoisia uhkatekijöitä vastaan. Tiloihin tulee järjestää riittävä valaistus, lämmitys, äänenvaimennus ja eristys sekä ja ilmanvaihto kosteuden poistamiseksi ja oleskelumukavuuden lisäämiseksi. Piha-alueella liikkumisen tulee olla turvallista ja ajoneuvoliikenteen ja jalankulkijoiden reitit tulee olla eriytettyjä mahdollisuuksien mukaan. Uusiutuvia energialähteitä suositaan ja toteutettavat energiaratkaisut rakenteiden ja tekniikan osalta valitaan taloudellisuutta, energiatehokkuutta, kestävän kehityksen ja ekologisuuden näkökulmaa painottaen. Tilojen toiminnalliset vaatimukset huomioidaan tilakohtaisesti viranomaismääräyksiä, ohjeita ja käyttäjän tarpeita vastaavasti kuitenkin erityisesti peruskorjattavissa tai muutettavissa tiloissa niiden sallimissa rajoissa. Yhteysvaatimukset Tilojen ja toimintojen välisistä yhteysvaatimuksista on hankesuunnitelman ratkaisuissa painotettu Liikuntasalin liittämistä sisäyhteydellä osaksi koulun tiloja mahdollisuutta tarvittaessa erottaa liikuntatilat iltakäytön ajaksi muista koulun tiloista nuorisotilojen ja koulun yhteistyön ja tilojen yhteiskäytön lisäämistä Iltapäivätoiminnan tilojen sijoittamista osaksi koulun toimintaa ja tiloja esikoulun ja alakoulun fyysistä lähekkäisyyttä esikoulun toivetta käyttää omenatarhan pihaa omana leikkialueenaan erityisaineopintojen keskittämistä yhteen rakennukseen (perusopetus ja iltakäyttö) erityisopetuksen tilojen keskittämistä henkilöautoliikenteen ja pysäköinnin poistamista piha-alueelta huoltoliikenteen reittien turvaamista (keittiöiden ja hakevoimalan päivittäinen huoltoliikenne) neuvolan sijoittamista lähelle uutta pysäköintialuetta Tilakohtaiset vaatimukset Kaikissa hankkeeseen liittyvissä suunnitteluratkaisuissa huomioidaan esteettömyyden vaatimukset viranomaismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Olemassa olevissa koulurakennuksissa on useita kerroksia ja kerrostasoilla alueittain eri korkeusasemaan asettuneita lattiatasoja, minkä johdosta tilojen esteetön saavutettavuus on haasteellista. Esteettömyys palvelee kaikkia rakennusten käyttäjiä ikään ja kokoon katsomatta, ei pelkästään virallisesti liikuntaesteisiksi määriteltyjä käyttäjiä. Esim. siivoushenkilöstö käyttää työssään raskaita koneita ja laitteita, joiden kuljettelu kerroksiin tai tasoerojen vuoksi portaita ylös-alas ilman porrasnostinta tai hissiä on työlästä.

15 15 (15) Nummi-Pusulan koulun v peruskorjaussuunnitelmaan liittyen koulurakennuksesta on laadittu esteettömyysselvitys. Selvityksessä esille nostetut esteettömyyteen liittyvät ongelmakohdat tulee hankkeen toteutussuunnittelussa huomioida ja mahdollisuuksien mukaan poistaa. Selvityksen perusteella hankesuunnitelmaan sisältyy koulurakennuksen eteläpäätyyn sijoitettavan uuden (kevyt)hissin ja uuden esteettömän sisäänkäynnin rakentaminen. 4 HANKKEEN AIKATAULU 2/2016 9/2016 Uudisrakentamisen (liikuntasalin) tekninen suunnittelu. 7/2016 7/2017 Uudisrakennuksen (liikuntasalin) rakentaminen. 2/ /2016 Oilaannummen yhtenäiskoulun (Oinolan ja Nummi-Pusulan koulun) tekninen suunnittelu. 1/ /2017 Oilaannummen yhtenäiskoulun (Oinolan ja Nummi-Pusulan koulun) peruskorjaus. 5 KUSTANNUKSET Hankesuunnitelman alustavat arviot kustannuksista ovat: Peruskorjaus Uudisrakennus Yhteensä Irtaimisto (10 %) Yhteensä LIITTEET Uudisrakennus liikuntasali Tilaluettelo liikuntasali Tilaluettelo Oinolan koulu Tilaluettelo Nummi-Pusulan koulu Koulukeskuksen aluekartta Rakennustapaselostus liikuntasali Rakennustapaselostus Nummi-Pusulan koulu Julkisivukaaviot Tilakaavio Oinolan koulu Tilakaavio Nummi-Pusulan koulu