Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit. Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Kotihoidon tehostaminen etä- ja mobiiliteknologialla KOTE Ohjelma Itä-Suomi Toimintalinja 3 : Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijan nimi Kajaanin kaupunki / Kajaanin ammattikorkeakoulu Hakijatyyppi Ammattikorkeakoulu Y-tunnus Lähiosoite PL 52, Ketunpolku 3 Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Kajaani Faksinumero Pankkiyhteys Nordea Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Mika Määttä Asema organisaatiossa Tutkimus- ja kehitysyksikön johtaja Sähköpostiosoite mika.maatta@kajak.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Merja Mäkinen Asema organisaatiossa Hallinto- ja talousjohtaja Sähköpostiosoite merja.makinen@kajak.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Anitta Juntunen Sähköpostiosoite anitta.juntunen@kajak.fi Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Anitta Juntunen Sähköpostiosoite anitta.juntunen@kajak.fi Puhelinnumero EURA JÄRJESTELMÄ 1/15

2 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Hakija toteuttaa projektin kokonaan ostopalveluna Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Kainuun maakunta -kuntayhtymä Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu projektin toimintojen 1,2,3 ja 4 toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Osatoteuttajan nimi Diakonia ammattikorkeakoulu Oy, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu projektin hanketoimintoon 4 hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Osatoteuttajan nimi Avence Oy Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu hanketoiminnon 1 toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. Osatoteuttajan nimi Luova liike Oy Y-tunnus Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Osallistuu hanketoiminnon 2 toteuttamiseen hankesuunnitelmassa kuvatulla tavalla. 4.2 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Kainuun maakunta -kuntayhtymä: yhteinen palaveri sotealan kehittämispäällikön ja tietohallintopäällikön kanssa, jossa sovittu hankkeen keskeiset linjaukset. Sote-alan kehittämispäällikkö, tietohallintopäällikkö ja kotihoidon päällikkö ovat kommentoineet, korjauttaneet ja täydentäneet hankesuunnitelmaa. Luovaliike: yhteinen palaveri, johon osallistui maakunta -kuntayhtymän kehittämispäällikkö. Sovittiin hankkeen keskeiset linjaukset ja Luovaliikkeen vastuualue hankkeessa. Luovaliike on kirjoittanut ja kommentoinut hankesuunnitelmaa. Avence: yhteinen palaveri, jossa on sovittu Avencen vastuualueesta hankkeessa. Avence on kirjoittanut, tarkentanut ja kommentoinut hankesuunnitelmaa Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus: puhelinpalaveri, jossa on sovittu Diak amk:n vastuualue hankkeessa. Diak amk on kirjoittanut ja kommentoinut hankesuunnitelmaa. EURA JÄRJESTELMÄ 2/15

3 4.3 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Ohjausryhmän jäsenet: Avence: Petri Virtanen Kainuun maakunta -kuntayhtymä: Marita Pikkarainen, Riitta Sarsila, Eija Tolonen Kajaanin amk: Mika Määttä, Anitta Juntunen Luova liike: Tuomas Laatikainen 4.4 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Kotihoitoa tukevat etäpalvelut. EAKR/Itä-Suomen innovatiiviset toimet. Hyvinvointipalveluiden uudet mallit Itä-Suomen ikääntyville ja sen osahanke Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi Kainuussa. EAKR/Itä-Suomen innovatiiviset toimet. Verkostoitunut palvelutoiminta. EAKR/Itä-Suomen innovatiiviset toimet. Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. Tekes. Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen. Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Hyvinvointiteknologialla laatua kotihoitoon. FinnWell. Hyvinvointiaktiviteetin etäteknologiahanke ikäihmisille. FinnWell. Kotona kuntoutuminen mobiilissa ympäristössä. FinnWell. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja terveyden edistäminen ovat kotihoidon haasteita, joihin tuotetaan ratkaisuja mm. tieto- ja viestintätekniikan keinoin. Esimerkiksi etäkonsultaatiot, sähköiset toimintaprosessit ja mobiilimittaukset ovat menetelmiä, joilla tehostetaan asiakaskeskeisyyttä terveyspalveluissa. Viestinnän ja tiedonsiirron tehostaminen on osoittautunut keskeiseksi haasteeksi kotihoidon prosessien kehittämisessä, sillä kotihoidon henkilökunnalta menee huomattava osa työajasta asiakkaiden käyntitietojen kirjaamiseen. Lukuisissa kehittämishankkeissa on tuotettu erilaisia yksittäisiä ratkaisuja kotihoitoon soveltuvista sähköisistä apuvälineistä, mittalaitteista, viestintävälineistä ja ohjelmistoista. Sirpaleisten yksittäisten ratkaisujen vuoksi koti- ja omahoitoa tukevien sähköisten palvelujen kokonaiskuvaa on hankala hahmottaa. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? KATE -hankkeessa tuotetut raportit: Potilasalmanakka - käytettävyysarviointi: kuvaus hankkeessa kehitetystä yksittäisestä kotihoitoon tarkoitetusta portaaliratkaisusta, jossa ei oltu huomioitu käytettävyyden perustekijöitä. Raportti käytettävyystutkimuksesta: kuvaus hankkeessa pilotoidun teknologian ja toimintamallin käytettävyydestä ja vaikutuksista kotihoidossa. Opinnäytetyöt Kate -hankkeeseen osallistuvien ikäihmisten mielipiteitä kotona selviytymisestä osoitti, että ikääntyvät haluavat asua kotona; Lonkan tekonivelleikkauksen yksikkökustannukset toimintolaskentaa soveltaen ja raporttiluonnos Etätekniikan merkityksen ja palvelun kustannusten arviointi osoittivat, että etäpalveluilla voidaan saada EURA JÄRJESTELMÄ 3/15

4 palveluprosesseihin kustannussäästöjä ainakin matkakulujen osalta. Lisäksi hankkeen sisällön suunnittelussa hyödynnettiin Tekesin ym. Tampereella järjestämän Terveys ja hoiva -teknologia ja palvelufoorumi -seminaarin luentojen ja esitysten antia. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Etelä-Savo Kainuu Seutukunnat Pieksämäen Kehys-Kainuun Kunnat Kuopio Sotkamo Pohjois-Savo Kuopion Kajaanin Pieksämäki Suomussalmi 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät ja ovatko kohderyhmään kuuluvat yritykset tiedossa? Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat kainuulaiset, kotihoidon asiakkaat ja heidän omaisensa ja palvelujärjestelmä eli Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Kainuulaiset hyötyvät hankkeessa tuotettavista omahoito-ohjelmista ja -videoista, jotka laitetaan internettiin -sivustolle vapaasti käytettäväksi. Hankkeessa kehitettävä kotihoidon sähköinen toimintaympäristö vahvistaa kotihoidon prosessia ja tukee ikääntyvän väestön kotona asumista. Kotihoidon asiakkaat saavat sairastuessaan lääkärin etävastaanoton kotiin diagnoosin tekoa helpottavine mobiilimittauksineen. Se lisää ikääntyvän turvallisuutta ja pitää yllä hänen voimavarojaan ja toimintakyä. Viestinnän ja tiedonsiirron parantaminen vähentää tiedonkulun ongelmia ja kirjaamiseen käytettyä aikaa. Mobiilimittausten, RAI -toimintakykymittarin ja rakenteisen hoitotyön kirjaamisen tietojen siirtyminen mobiilisti potilasdokumentteihin mahdollistaa sen, että kotihoidon hoitajilta jää enemmän aikaa hoitotyöhön. Hankkeen varsinaisessa kohderyhmässä ei ole yrityksiä. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Hankkeessa toimivat yritykset Avence ja Luova liike kehittävät palvelujaan, tuotteitaan ja liiketoimintaansa. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaalitalouden tutkimuskeskus kehittävät osaamistaan yhdessä työelämän kanssa ja toteuttavat opetusministeriön niille antamaa aluekehitystehtävää. Sosiaalitalouden tutkimuskeskus kehittää hankkeessa omaa kustannusten ja vaikutusten arviointimalliaan. Hoitotyön ja liikunta-alan opiskelijoille hanke on oppimisympäristö, jossa on mahdollisuus muuttaa opiskelijoiden stereotypioita ikääntyvien hoitotyöstä ja rekrytoida vanhuspalveluihin uutta työvoimaa. Hanke ostaa kilpailutuksen kautta erikoisosaamista kahdelta yritykseltä, joista toinen tuottaa RAI - EURA JÄRJESTELMÄ 4/15

5 toimintakykymittariin (Kainuun maakunta -kuntayhtymän käyttöön valittu toimintakykymittari) ohjelmiston ja toinen vastaa omahoito-ohjelmien kuvakäsikirjoituksesta, kuvauksesta, äänityksistä ja editoinnista. 6.4 Projektiin osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä yhteensä Projektiin osallistuvien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Miten projekti edistää alueellisen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteita? Projekti toteuttaa Itä-Suomen EAKR -ohjelmaa ja sen toimintalinjaa 3 luomalla ja kokeilemalla uusia etäterveyspalveluja Itä-Suomen alueelle. Uusien palvelujen avulla vastataan Itä-Suomen nopeasti ikääntyvän väestön terveydenhoitoon kohdistuvaan haasteeseen. Etäpalvelujen avulla voidaan turvata palvelujen saanti sekä tuottaa palvelut kustannustehokkaammin ja pienemmmillä henkilöresursseilla käyttäen hyväksi uusimpia teknologioita. Myös Itä-Suomen pitkät välimatkat edellyttävät etäpalvelujen kehittämistä kotihoitoon, joten tältäkin osin projekti toteuttaa EAKR-ohjelmaa. Kehitettävät esteettömät etäterveyspalvelukokonaisuudet ovat levitettävissä Itä-Suomen ulkopuolelle. Projektin toteuttaa yhteistyöverkosto, jossa on toimijoita kolmen maakunnan alueelta, yksityiseltä sektorilta sekä julkiselta sektorilta (terveyspalvelujen tarjoaja). Kullakin toimijalla on projektissa selkeä rooli ja osa toimijoista on tehnyt jo tuloksellista yhteistyötä Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelmasta rahoitetussa KATE-projektissa. Projektin tuloksena syntyvän toimintamalli arvioidaan niin asiakkaiden, käyttäjien, tietohallinnon kuin kustannustehokkuuden näkökulmasta. Toimintamallin arviointi tehdään niin käytettävyyden kuin kustannustehokkuuden näkökulmasta. Kokonaisvaltaisella arvioinnilla saadaan toimintamallista tietoa monipuolisesti ja sitä välitetään sosiaali- ja terveysalan johdolle, joka joka voi huomioida toimintamallin johtamisen välineenä. 6.7 Miten projekti edistää muiden kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien tavoitteita? Yhteiskuntapoliittinen tavoite on kansalaisten omahoidon, terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaehkäisyn ja ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevaan laatusuositus, Terveys 2015 kansanterveysohjelma, Kainuun maakuntaohjelma ). Hallitusohjelmaan ( ) on kirjattu tarve kehittää sähköisiä verkkopalveluja. Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina toteaa, että on kehitettävä palveluita, joilla tuetaan kansalaisten omaehtoista terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja joustavaa asiointia palvelujärjestelmän kanssa. Kansalaisille tulee tarjota terveyden edistämistä, oireita ja sairauksien hoitoa koskevaa tietoa sekä interaktiivisia palveluja. Väestön omahoidon tukeminen ja terveyden edistäminen on terveyspoliittinen haaste (STM 2002), johon vastaamisessa voidaan hyödyntää etä- ja mobiiliteknologiaa. Valtioneuvosto (2007) on laatinut verkkopalvelun laatukriteeristön parantamaan julkisten verkkopalveluiden laatua sekä palvelun käyttäjän että palvelun tuottajan näkökulmasta. Tämä hanke tukee hallituksen kunta- ja palvelu-rakenneuudistusta, jonka tavoitteena on järjestää palvelut EURA JÄRJESTELMÄ 5/15

6 laadukkaasti ja tehokkaasti uutta teknologiaa hyödyntäen. Hanke on linjassa Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä sosiaali- ja terveystoimen tavoitteiden kanssa. 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? Päätavoite: Kehittää kotona asumista tukevaa palveluketjua asiakaskeskeiseksi ja kannustaa väestöä omahoitoon hyödyntämällä uusimpia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja. Yksilöidyt tavoitteet: toteuttaa kotihoidon sähköinen toimintaympäristö -sivustolle, siirtää mittaustulokset, hoitotyön kirjaaminen ja RAI -toimintakykyarviot mobiilisti potilasdokumentteihin HOTI -älypäätteen avulla, laatia kotihoidon sähköinen toimintaympäristön levittämissuunnitelma ja selvittää kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käytettävyys, vaikutukset ja kustannukset. Tulokset: Kotihoidon sähköinen toimintaympäristö, jonka käytettävyys, vaikutukset ja kustannukset on arvioitu ja jolle on laadittu levittämissuunnitelma. Toimintaympäristöä hyödyntävät kotihoidon asiakkaat, heidän omaisensa ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän vanhuspalvelut.terveyttä edistäviä ja omahoitoa tukevia ohjelmia internetissä. Mobiili tiedonsiirto vähentää kotihoidon henkilöstön kirjaamiseen käyttämää aikaa. Vaikutukset: Kotihoidon hoitoprosessi tehostuu etä- ja mobiiliteknologiaa hyödyntämällä, kotihoidon henkilöresurssia vapautuu hoitotyöhön kirjaamiseen käytetyn ajan vähennyttyä, edistetään Itä-Suomen erityistarpeisiin vastaavien etäpalveluiden tuottamista. Partnereiden osaamisen kasvaminen ja yritysten tuotekehitys ja liiketoiminta vahvistuvat. Tulosten hyödyntäjät: kansalaiset, kotihoidon asiakkaat, Kainuun maakunta -kuntayhtymän vanhuspalvelut, hankkeessa toimivat yritykset ja korkeakoulut. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl Uusista työpaikoista tutkimus- /tutkimus- & kehitystyöpaikkoja? Tavoite 0 kpl joista naisten työpaikkoja 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Sähköinen toimintaympäristö tukee kotona asumista, terveyden edistämistä ja omahoitoa. Ikääntyneet kotihoidon asiakkaat saavat oikea-aikaisesti lääketieteellisen avun kotiinsa etä- ja mobiilipalvelujen tehostamisen myötä. Heidän ei tarvitse matkustaa hakemaan lääkärin palveluja terveyskeskuksesta, mikä on merkityksellistä erityisesti muistisairaille. Palveluketjun kuormitus vähenee, hoitoajat lyhenevät ja sairaalasta kotiutuminen helpottuu. Viestintä kotihoidon henkilöstön ja asiakkaiden sekä heidän omaistensa välillä paranee sähköisen välineen (esim. blogi) avulla. Kotihoidon henkilöstön työtä helpottaa käyntitietojen EURA JÄRJESTELMÄ 6/15

7 kirjaaminen asiakkaan kotona ja tietojen siirtyminen mobiilisti potilasasiakirjoihin. Mobiili tiedonsiirto vähentää kirjaamisen epätarkkuutta. Kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käytettävyyden arvioimiseksi tietoa kerätään kotihoidon työntekijöiltä ja kotihoidon asiakkaiden omaisilta. Kotihoidon sähköistä toimintaympäristöä kehitetään yhdessä Nörtit 60+ aktiivijäsenten kanssa, jotka arvioivat myös omahoito-ohjelmien ja sähköisen viestinnän (esim. blogien) käytettävyyttä. Etäpalvelun vaikutuksia ja kustannuksia seurataan koko hankkeen ajan systemaattisella tiedonkeruulla (hanketoiminto 4), jossa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia aineistonkeruumenetelmiä. Hankkeessa on kaksi pilottiryhmää, Suomussalmella ja Sotkamossa, yhteensä n. 30 kotihoidon asiakasta sekä samankokoinen vertailuryhmä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää etäpalvelua. 7.5 Onko projektilla tasa-arvovaikutuksia: sukupuolen rodun etnisen alkuperän uskonnon vakaumuksen vammaisuuden iän sukupuolisen suuntautumisen näkökulmasta Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Hankkeessa pyritään vahvistamaan ikääntyvien voimavaroja ja toimintakykyä omahoitoon tukevien ja motivoivien sähköisten omahoito-ohjelmien avulla. Kotihoidon sähköinen toimintaympäristö parantaa kotihoidon henkilöstön ja kotihoidon asiakkaiden omaisten välistä tiedonkulkua, joka on merkityksellistä erityisesti muistiongelmista kärsivien ikääntyvien kohdalla. Lääkärin ja hoitajan etäpalvelut mahdollistavat oikea-aikaisen avunsaannin sairastumisen yhteydessä. KATE -hankkeessa pilotoidussa lääkärin etävastaanotossa mukana olleet hoitajat havaitsivat, että ikääntyneet muistivat paremmin vaivansa ja lääkityksensä ja osallistuivat aktiivisesti omaa itseään koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon, kun vastaanotto toteutui heidän omista kodeistaan. Kotiin saatava etäpalvelu lisää turvallisuuden ja oman elämän hallinnan tunnetta. Omahoito-ohjelmat ja etäpalvelu voivat siirtää ennen aikaista laitoshoitoon joutumista myöhemmäksi. Parantunut tiedonkulku tukee myös kotihoidon asiakkaan voimavaroja, koska heitä koskevia tietoja ei kirjata muistinvaraisesti vaan asiakkaan kotona. Se puolestaan lisää kotihoidon asiakkaan luottamusta palvelujärjestelmään. 7.6 Onko projektia suunniteltaessa tehty sukupuolivaikutusten arviointi? Jos on, mitkä ovat arvioinnin tulokset? Hanke on sukupuolineutraali ja sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty. EURA JÄRJESTELMÄ 7/15

8 7.7 Onko projektilla vaikutuksia ympäristöön? Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Hankkeessa kehitetään kotihoidon sähköistä toimintaympäristöä kansalaisten omahoitoa tukevine ratkaisuineen ja etä- ja mobiilipalveluineen. Tältä osin hankkeella on vaikutuksia liikenteen vähentämiseen, kun kuljetuspalveluja tarvitaan vähemmän Ympäristövaikutukset Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Sanallinen selitys Haitallinen Neutraali Vähäinen myönteinen Merkittävä myönteinen Vaikutukset päästöihin - vesien tilaan - maaperään - ilmaan Vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiatalouteen - jätteiden määrän vähentämiseen - hyötykäyttöön ja kierrätykseen - energian säästöön - energiatehokkuuteen - paikallisten uusiutuvien raakaaineiden ja palvelujen käyttöön Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin - maisemaan - kulttuuriympäristöön - luontoalueiden yhtenäisyyteen - olemassa olevan infran hyväksikäyttöön - uhanalaisiin ja harvinaisiin lajeihin - Natura 2000 ohjelman kohteisiin Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen voimavaroja kotona asumiseen tuetaan - terveyteen keinoja ja motivointia omahoitoon - turvallisuuteen sairauden sattuessa saa avun kotiin Vaikutukset liikenteeseen EURA JÄRJESTELMÄ 8/15

9 - henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen - kuljetustarpeen vähenemiseen - logistiikan tehostamiseen - joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuteen Vaikutukset tutkimiseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan - ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen Vaikutukset kansainväliseen yhteistyöhön - lähialueiden ympäristöpäästöihin esim. laboratoriokäynnit vähenevät terveydenhoitohenkilöstön liikkuminen 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Hanketoiminto 1: konseptoidaan ja pilotoidaan asiakkaan oma käyttöliittymä osaksi kotihoidon sähköistä toimintaympäristöä yhteistyössä Nörtit 60+ kanssa ( otetaan käyttöön olemassa olevia viestintävälineitä hoitajan ja kotihoidon asiakkaan etäkonsultaatioon, hoitajan ja kotihoidon asiakkaan omaisten välille ja hoitajien keskinäiseen viestintään, kehitetään, pilotoidaan ja arvioidaan kotihoidon sairaanhoitajan ja etälääkärin yhteistoimintamalli, pilotoidaan mobiilimittauksia Hanketoiminto 2: hyödyntää KATE -hankkeessa tuotetun Kotihoidon mittaustulosten automatisointi - selvityksen tuloksia, kehittää ja pilotoida RAI-HC (kotihoito) mobiilikäyttöä yhteistyössä ohjelmistotoimittajan kanssa, pyrkiä hoitotyön rakenteiseen kirjaamiseen mobiilisti kansallisten määritysten mukaisesti (SHtal, SHtol) Hanketoiminto 3: selvitetään Kainuun maakunta -kuntayhtymän kotihoidon toimintaympäristön keskeiset piirteet, kartoitetaan laajakaistayhteyksien katvealueet ja toimintavarmuus, kerätään tietoa teknisistä ratkaisuista, selvitetään kotihoidon henkilöstön koulutustarpeet Hanketoiminto 4: aineistonkeruu, pilotoitatavaa toimintaa, sen vaikutuksia ja kustannuksia verrataan ilman sähköistä toimintaympäristöä ja etähoito- ja mobiilipalveluja toteutettavaan kotihoitoon, arvioidaan uuden toimintamallin käyttöönoton onnistumisen edellytyksiä muualla ja muunlaisissa olosuhteissa 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat yms.), palvelut ja toimintatavat sekä työsuunnitelma niiden kehittämiseksi Kotihoidon sähköinen toimintaympäristö, joka muodostuu personoidusta käyttöliittymästä, omahoitoohjelmista ja hoitajan, asiakkaan ja hänen omaisensa välisestä viestintävälineestä (esim. blogi?). Sähköinen toimintaympäristö integroidaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän tietohallintojärjestelmään ja maakunta - EURA JÄRJESTELMÄ 9/15

10 kuntayhtymä vastaa sen ylläpitämisestä. Hankkeeseen palkataan maakunta -kuntayhtymän tietohallinnon asiantuntija. Käyttöliittymää kehitetään yhteistyössä ikääntyvien (Nörtit 60+, kts. kanssa. HOTI -älypääte, jolla siirretään mobiilimittaustulokset, hoitotyön kirjaaminen ja toimintakykymääritykset suoraan asiakkaan kotoa hänen potilasasiakirjoihinsa. Kotihoidon työntekijät pilotoivat laitetta hankkeen aikana ja heidän osallistetaan älypäätettä hyödyntävän toimintamallin kehittämiseen kysymällä heiltä säännöllisesti kokemuksia, koulutustarpeita ja kehittämisehdotuksia. Hoitajan ja lääkärin etävastaanotto -toimintamallin kehittäminen joustavaksi ja sujuvaksi tapahtuu osana normaalia toimintaa. Molemmilta osapuolilta ja tietohallinnon asiantuntijalta kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään pilotin aikana palautteiden perusteella. 8.3 Projektin pysyvät vaikutukset; (miten juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi)? Hankkeen levittämis -osiossa (hanketoiminto 3) selvitetään kotihoidon henkilöstön kotihoidon sähköisen toimintaympäristön ja HOTI -älypäätteen käyttöön ottoon liittyvät koulutustarpeet Hankkeen arviointi - osiossa (hanketoiminto 4) kerätään systemaattisesti koko hankkeen ajan tietoa kotihoidon sähköisestä toimintaympäristöstä, mobiilimittauksista ja etävastaanotoista kotihoidon asiakkaan kotoa. Kerättyä tietoa hyödynnetään hankkeen toisena vuonna aloitettavan juurruttamisprosessin kuvaamisessa 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Kotihoidon sähköisen toimintaympäristön kehittäminen (Avence) Kotihoidon mittaustulosten automatisointi -selvityksen tulosten hyödyntäminen, edelleen kehittäminen ja pilotointi (Luova liike) RAI-HC -toimintakykymittarin mobiilikäytön kehittäminen ja pilotointi (Luova liike) Lääkärin ja hoitajan etävastaanottotoiminnan käynnistyminen kotihoidon asiakkaiden kotoa Suomussalmella ja Kuhmossa (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) Arvioinnin käynnistyminen - asetelman suunnittelu (Sosiaalitalouden tutkimuskeskus) Nykytilan kartoitus levittämissuunnitelmaa varten (Kajaanin amk) 2009 Kotihoidon sähköisen toimintaympäristön kehittäminen (Avence) Kotihoidon sähköisen toimintaympäristön kehittäminen (Avence) Omahoito-ohjelmien tuottaminen (Kajaanin amk) Hoitotyön rakenteinen kirjaaminen mobiilisti (Luova liike) Lääkärin ja hoitajan etävastaanottotoiminnan edelleen kehittäminen kotihoidon asiakkaiden kotoa Suomussalmella ja Kuhmossa (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) Tiedonkeruu (käytettävyys, vaikutukset, kustannukset) arviointia varten pilottiryhmiltä ja verrokkiryhmiltä sekä kotihoidon työntekijöiltä (Sosiaalitalouden tutkimuskeskus) Levittämiseen liittyvien teknologisten ja toimintamallin juurruttamiseen liittyvien koulutustarpeiden kartoitus (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kajaanin amk) EURA JÄRJESTELMÄ 10/15

11 2010 Lääkärin ja hoitajan etävastaanottotoiminnan edelleen kehittäminen kotihoidon asiakkaiden kotoa Suomussalmella ja Kuhmossa (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) Tiedonkeruu ja analysointi (käytettävyys, vaikutukset, kustannukset) arviointia varten pilottiryhmiltä ja verrokkiryhmiltä sekä kotihoidon työntekijöiltä (Sosiaalitalouden tutkimuskeskus) Levittämiseen liittyvät julkaisut, raportit ja seminaarit 9.2 Tiivistelmä projektista Internetin tietopalvelua varten (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeessa kehitetään kotihoidon sähköistä toimintaympäristöä kansalaisten omahoitoa tukevine ratkaisuineen ja etä- ja mobiilipalveluineen. Kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käytettävyys ja vaikutukset kotihoidon prosessiin selvitetään ja kustannukset arvioidaan. Lisäksi laaditaan sähköisen toimintaympäristön levittämissuunnitelma. Tavoitteena on kehittää kotona asumista tukevaa palveluketjua asiakaskeskeiseksi ja kannustaa väestöä omahoitoon hyödyntämällä uusimpia hyvinvointiteknologisia ratkaisuja. Hankkeen yksilöidyt tavoitteet ovat: - toteuttaa kotihoidon sähköinen toimintaympäristö internettiin sivustolle - luoda kotihoidon sairaan/terveydenhoitajan ja lääkärin etäpalveluihin uusia toimintatapoja - siirtää asiakkaan kotoa mittaustulokset, RAI -toimintakykyarviot ja hoitotyön kirjaaminen mobii-listi potilasdokumentteihin HOTI -älypäätteen avulla - selvittää, millaisilla teknisillä ja muilla edellytyksillä kotihoidon sähköinen toimintaympäristö voi-daan ottaa käyttöön koko Kainuussa ja muualla (Itä-) Suomessa - selvittää kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käytettävyys, vaikutukset ja kustannukset Tuloksena syntyy kotihoidon sähköinen toimintaympäristö, joka tukee ikääntyvien kansalaisten omaehtoista terveyden edistämistä ja edistää joustavaa asiointia terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Kotihoidon asiakkaalle on luotu käyttöliittymä, jossa on omahoito-ohjelmia ja viestintävälineitä kotihoidon henkilöstön ja omaisten kanssa käytävään vuorovaikutukseen. Hoitotyön tiedonkulkua ja rakenteista kirjaamista on kehitetty niin, että tietoja tarvitsee kirjata vain asiakkaan kotona. Kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käytettävyys ja vaikutukset kotihoitoprosessin on arvioitu ja kustannukset selvitetty. Kotihoidon sähköisen toimin-taympäristön levittämissuunnitelma on laadittu. Hankkeen kohderyhmiä ovat kainuulaiset, Kainuun maakunta kuntayhtymän kotihoidon asiakkaat Suomussalmella ja Sotkamossa ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän kotihoidon työntekijät. Hanketta koordinoi Kajaanin ammatti-korkeakoulun ja siinä ovat partnereina Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Luovaliike, Avence ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Pieksämäen Sosiaalitalouden tutkimuskeskus. EURA JÄRJESTELMÄ 11/15

12 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään? Hankkeen arviointi -osiossa kerätään systemaattisesti ja jatkuvasti asiakaspalautetta niin pilotti- ja verrokkiryhmiltä kuin myös kotihoidon työntekijöiltä. Hankkeen koordinoija Kajaanin amk kerää systemaattisesti asiakaspalautetta hankkeessa toimivilta ja kohderyhmiltä hankkeen kuluessa. Lisäksi amk tekee yhteistyötä Sosiaalitalouden tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää heidän keräämäa tietoa mahdollisia korjaavia toimenpiteitä suunnitellessaan. Hankkeen päättyessä kaikilta hankkeessa toimineilta kerätään kirjallinen arviointi. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Hankkeen sisäinen tiedottaminen hoidetaan puhelimella, sähköpostissa, asiantuntijaryhmän palavereissa ja ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen alussa järjestetään hankkeessa toimiville aloitusseminaari. Hankkeessa toimijoilla on verkkotyöskentely-ympäristö ( jonka avulla he voivat verkostoitua, pitää yhteyttä keskenään ja välittää tietoa. Väli- ja loppuraportit ovat osa sisäistä tiedottamista. Ulkoinen tiedottaminen: Kajaanin amk:n internet -sivustolla esitellään hanke. Hanketta esitellään suullisesti ja posteriesityksinä hankkeen sisältöön liittyvissä konferensseissa, seminaareissa ja tapahtumissa (esim. sairaanhoitajapäivät, Pohjois-Suomen hoitotiedepäivät). Hankkeesta tiedotetaan lehdistöä ja muita tiedotusvälineitä. Laaditaan vähintään kaksi artikkelia yksi kotimaiseen ammattilehteen tai tieteelliseen julkaisuun ja yksi ulkomaiseen julkaisuun Aikataulutettu suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta ml. hyvät käytännöt Marras-joulukuu 2008: kotihoidon etäpalvelu -pilotin käynnistyminen Suomussalmella ja Sotkamossa - mobiilimittaukset ja lääkärin etävastaanotto Helmi-maaliskuu 2009: mobiili tiedonsiirto HOTI -älypäätteellä (Rai, mobiilimittausten tulokset) Huhti-toukokuu 2009: kotihoidon sähköinen toimintaympäristö Syys-lokakuu 2009: kotihoidon nykytilan kuvaus Joulukuu 2010: kotihoidon sähköisen toimintaympäristön käytettävyys ja vaikutukset kotona asumista tukevat palvelut -palveluketjuun (=kotihoidon prosessiin) Maalis-huhtikuu 2010: kotihoidon sähköisen toimintaympäristön levittämissuunnitelma EURA JÄRJESTELMÄ 12/15

13 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Kenen haltuun projektille hankitut materiaalit, tarvikkeet ja laitteet jäävät projektin päätyttyä ja missä säilytetään kirjanpitoaineisto? Kirjanpitoaineisto säilytetään Kajaanin ammattikorkeakoulussa arkistointiohjeistuksen mukaisesti. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv yhteensä 1. Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Matkakustannukset Kone- ja laitehankinnat 0 5. Rakennukset ja maa-alueet 0 6. Vuokrakustannukset Toimistokulut Muut kustannukset 0 9. Luontoissuoritukset 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Tulot 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin yhteensä 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 RAHOITUS YHTEENSÄ MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Projektin rahoitusosuuksista vastaavat kaikki projektin toimijat omalta osaltaan. Liitteenä toimijoiden aiesopimukset. EURA JÄRJESTELMÄ 13/15

14 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole haettu muuta rahoitusta De minimis -sääntöselvitys Projektin hallinnoija vastaa rahoittajan ohjeiden mukaan De minimis -sääntöselvityksestä. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Hankesuunnitelma kotihoidon tehostaminen etä- ja mobiiliteknologialla HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa, noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, sovelletaan rakennerahastolakia (1401/2006). Hakija on tietoinen siitä, että hakemuksen jättäminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että hakemuksessa esitetyt tiedot julkaistaan komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklassa tarkoitetussa tuensaajien EURA JÄRJESTELMÄ 14/15

15 luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Hakija hyväksyy myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden projektien tiivistelmien julkaisemisen rakennerahastotietopalvelussa Internetissä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy julkistamisen. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus (hakijatahon nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) Arto Karjalainen rehtori EURA JÄRJESTELMÄ 15/15

16 13. KUSTANNUSARVIO 13. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 24 projektipäällikkö osa-aikainen 4 projektisihteeri kokoaikainen 24 projektityöntekijä, sair.hoitaja osa-aikainen 3 projektityöntekijä osa-aikainen 18 projektityöntekijä, tietohallinto osa-aikainen 10 projketityöntekijät, maakunta muut osa-aikainen 12 projektityöntekijä, diak kokoaikainen 14 projektityöntekijä, Luova liike osa-aikainen 4 projektityöntekijä, Luova liike osa-aikainen 12 projketityöntekijä, Avence Oy Yhteensä Ostopalvelut (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus Yhteensä asiantuntijapalvelut, omahoito-ohjelmien tuottaminen Yhteensä Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus Yhteensä Ulkomaan matka Ulkomaan matkat yhteensä Kotimaan matka projektihenkilöstön matkakulut Kotimaan matkat yhteensä Yhteensä Tulostettu :38:41 EURA JÄRJESTELMÄ 1/4

17 13.4 Kone- ja laitehankinnat (isot aineelliset hankinnat) Kustannus Yhteensä Yhteensä Rakennukset ja maa-alueet Kustannus Yhteensä Yhteensä Vuokrakustannukset (tila- ja laitevuokrat) Kustannus Yhteensä leasing, lisenssit, tilavuokrat Yhteensä Toimistokulut (puhelin-, posti-, yms. kulut) Kustannus Yhteensä kopiot, puhelin, posti, kirjallisuus Yhteensä Muut kustannukset (poistot ym. kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus Yhteensä Yhteensä Luontoissuoritukset (talkootyö ja muut luontoissuoritukset) Kustannus Yhteensä Tehtävä työ Tehtävä työ yhteensä Muut luontoissuoritukset Muut luontoissuoritukset yhteensä Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Projektin kokonaiskustannukset Yhteensä Yhteensä Tulostettu :38:41 EURA JÄRJESTELMÄ 2/4

18 13.10 Tulot Tulo Yhteensä Yhteensä NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Rahoitettavat kustannukset yhteensä Yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Yhteensä Yhteensä Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Omarahoitus (kunta osallistuu projektiin itse) Muu kuntien rahoitus (kuntien avustus projektille) Luontoissuoritukset, tehtävä työ Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet Yhteensä Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus Yhteensä Tulostettu :38:41 EURA JÄRJESTELMÄ 3/4

19 14.4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Omarahoitus Muu yksityinen rahoitus Luontoissuoritukset, tehtävä työ Luontoissuoritukset, aineet ja tarvikkeet Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät Yhteensä Yhteensä Tulostettu :38:41 EURA JÄRJESTELMÄ 4/4