Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (20) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Jakeluosoite PL 400 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Ruokolainen Marja-Liisa Yhteyshenkilön sähköpostiosoite marja-liisa.ruokolainen@kainuu.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely ý Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Kainuu BIC DABAFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Sosiaalialan erikoissuunnittelija Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kainuussa - SOS-Kainuu Alkamispäivämäärä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä Päättymispäivämäärä

2 2 (20) 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Tavoitteet: Hankkeessa kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelujärjestelmää, sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessien toimivuutta Kainuun soten alueella. Tavoitteena on, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja verkostot toimivat hyvin yhteen ja asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa palvelut. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky paranee ja heille löytyy sopiva jatkopolku. Hankkeessa otetaan käyttöön toimivia työkaluja sosiaaliseen kuntoutukseen Kainuussa ja sosiaalisen kuntoutuksen osaaminen Kainuussa kehittyy. Hanke pienentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia. Asiakasohjautuvuus paranee. Palveluverkosto tietää olemassaolevat mahdollisuudet ja käyttää niitä. Hankkeessa huomioidaan asiakkaiden näkökulma sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Hanke kehittää monitoimijaista yhteistyötä Kainuussa (asiakkaat, Kainuun sote, kunnat, TE-toimisto, TYP, 3.sektori jne.). Hankkeessa kehitetään työllistymispolun alkuvaiheen palveluja sosiaalista osallisuutta vahvistavilla toimenpiteillä. Toimenpiteet: Hanke toimii aktiivisessa yhteistyössä Kainuun soten, Kainuun TE-toimiston ja TYP:n, kuntien ja 3.sektorin kanssa. Hankkeeseen sisältyy kehittäjäasiakastoimintaa. Hanke kohdentuu sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämiseen Kainuuseen ja siihen liittyen myös asiakastyön kehittämiseen. Hankkeeseen on suunniteltu noin 100 henkilöasiakasta, jotka ohjautuvat hankkeeseen pääasiassa aikuissosiaalityön, TYP:n ja TE-toimiston kautta. Em. tahoilla on todettu asiakkailla sosiaalisen kuntoutuksen tarvetta ja hanke vastaa siihen. Tälle asiakasryhmälle ei ole sopivia palveluja, vaan he tarvitsevat sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Asiakkaista n. 60 % on Kajaanista ja n. 40 % muista kunnista. Hankkeessa tehdään asiakas- ja työparityötä aikuissosiaalipalvelujen, TYP:n ja Te-toimiston kanssa. Työparityön muodossa hankkeeseen sisältyy asiakassuunnitelman ja palvelutarvearvioin tekeminen aikuissosiaalityön asiakkaille yhdessä asiakkaan ja tarvittavan verkoston kanssa (TE-toimisto/TYP, läheisverkosto, monialaiset ja moniammatilliset palvelut jne.). Asiakkaille nimetään omatyöntekijä, joka vastaa asiakkaan prosesseista ja palvelujen yhteensovittamisesta niin, että palvelut toimivat hyvin yhteen asiakkaan kannalta. Oma työntekijä pitää yhteyttä asiakkaaseen ja tämän verkostoihin prosessin ajan. Tavoitteet ja eteneminen suunnitellaan ja sovitaan yhdessä. Sosiaalisesta kuntoutuksesta tehdään päätös ja asiakas saa taloudellisen korvauksen päiviltä joina osallistuu sosiaaliseen kuntoutukseen sosiaalisen kuntoutuksen sopimuksen mukaisesti. Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää omatyöntekijyyttä kehitetään työpajojen, työparityöskentelyn sekä koulutuksen ja työssä tapahtuvan kehittämisen kautta. Sosiaalisen kuntoutuksen prosesseja ja verkostojen yhteentoimivuutta sekä sosiaalisen kuntoutuksen erilaisia palveluja kehitetään monitoimijaisessa yhteistyössä yhdessä soten, kuntien ja 3.sektorin kanssa. Tähän liittyvät työpajat ja osaamisen kehittäminen sosiaalisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuuden avulla. Hanke järjestää Vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta koulutuksen, joka on suunnattu sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskenteleville työntekijöille ja esimiehille sekä 3. sektorille. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan moniammatillista ryhmätoimintojen ohjaamista asiakkaille, ryhmät voisivat toimia tarvittaessa osittain iltapäivä- ja iltapainotteisesti. Hankkeessa pilotoidaan Työterveyslaitoksen Solmu-hankkeessa kehitettävää Kykyviisaria ( asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja käytetään erilaisia soveltuvia yksilö- ja ryhmätyön menetelmiä (mm. läheisneuvonpito) asiakastyössä. Asiakas- ja verkostotyön perustana on voimavara- ja ratkaisukeskeisyys. Hanke selvittää Kainuun soten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, miten kunnissa voidaan järjestää asiakkaiden tuen tarpeeseen perustuvaa matalan kynnyksen- ja päivätoimintaa. Hankkeessa pilotoidaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottamista mm. ostopalveluna 3.sektorin toimijoilta, käytetään yhteiskehittämistä tai tuen siirtoa. Hankkeessa kehitetään toimiva malli sosiaalisen kuntoutuksen koordinointiin. Hanke nivoo sosiaalisen kuntoutuksen

3 3 (20) kehittämisen yhteen Kainuun alueella ja järjestää sosiaalisen kuntoutuksen verkostolle tapaamisia. Hanke jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta ja selkiyttää sosiaalisen kuntoutuksen organisoimista, palvelujen järjestämistä sekä tuottamista yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeessa huomioidaan paikalliset toimijat ja palvelut. Hanke tekee yhteistyötä laajojen/ valtakunnallisten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeiden ja toimijoiden (Sokra, Sosku, Diak, THL), Kuopion Ossi-osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeen ja Forssan Soskuhankkeen vertaisarviointihankkeiden kanssa sekä Rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettujen muiden alueellisten hankkeiden kanssa (esim. Kuhmon Green care-, Suomussalmen kunnan Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen Kujelma-, Naksu-, Nuppa- sekä Välke-hankkeet). Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen ja Spartakin hakemien TL5 (ESR) hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä. Paltamon Työvoimayhdistys on hakemassa TL5 hanketta ja sen toiminta huomioidaan. Kainuun soten hanke on koordinaatiohanke ja nivoo sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta yhteen sekä kehittää sosiaalisen kuntoutuksen omatyöntekijyyttä, asiakasprosesseja ja verkostoja sekä näiden osaamista. Tulokset: Hanke vaikuttaa korjaavasti ja ennaltaehkäisevästi ylisukupolviseen syrjäytymiseen, hyvinvointieroihin ja sosioekonomisiin eroihin. Hanke vahvistaa asiakkaiden osallisuutta omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan ja hankkeen osavaikutuksella he ovat saaneet paremman otteen omasta elämästään ja yhteiskunnasta. Osaltaan hankkeen myötävaikutuksella aikuissosiaalipalvelujen mahdollisuudet tehdä työtään ovat edistyneet. Asiakasohjaus on parantunut niin, että eri tahoilla on tieto olemassaolevista palveluista ja palvelujen käyttö on kasvanut. Asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja ne toimivat heidän kannaltaan hyvin yhteen. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky paranee ja heillä on valmiudet jatkaa työ- ja koulutuspolulla seuraavaan vaiheeseen esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun, palkkatukityöhön tai koulutukseen. Asiakkaiden näkökulma on huomioitu sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset vähenevät. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus jäsentyy Kainuussa ja on selkiytetty sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, niiden järjestäminen ja tuottaminen siten, että eri tahoilla (Kainuun sote, kunnat, 3. sektori, TE-toimisto, TYP) on selkeät roolit ja vastuut. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessit ja verkostojen toimiminen on kehittynyt ja ne toimivat paremmin yhteen asiakkaiden kannalta. Kainuuseen on selkiytetty eri alueille sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja tehty palvelukartasto Hyvinvoinnin palvelutarjottimelle. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluketjujen toiminta Kainuussa on kehittynyt ja on ammatillisella pohjalla. Eri tahojen kumppanuus on vahvistunut ja yhteistyö kehittynyt. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Develop the Social Rehabilitation in Kainuu 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The social rehabilitation s service system works better together. Customers receive the services they need. It has been agreed with clear roles and responsibilities and co-operation between the various parties is working well. The adult social work has the responsibility of the client process. Other agencies and services are linked to the process well. The project develops the skills and know-how of social rehabilitation. Intergenerational inequalities in health are reduced. Customers' ability to work and the performance is better than before. Utilization of services has grown. Costs of unemployment have decreased. It has developed a variety of services and people get the services they need. Customers feel that they are involved in their own lives and the society. The project is taken into account, as well as other larger projects that operate in Kainuu projects.

4 4 (20) 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Osa-alueita ovat sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Nuoria tuetaan sijoittumisessa työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään keskeyttämistä. Sosiaalityöllä on vastuu prosessista. Se ei toteuta kaikkia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja itse, vaan etsii asiakkaan kanssa sopivat palvelut eri vaihtoehdoista ja verkostosta (julkinen ja 3. sektori) sekä vastaa palvelujen sekä verkostojen yhteentoimimisesta asiakkaan kannalta. Palvelujen sisällön tulee vastata asiakkaiden moninaisiin tuen tarpeisiin ja tukea tavoitteiden saavuttamista, osallisuutta omaan elämään ja yhteiskuntaan sekä sosiaalista toimintakykyä, arjen sujumista (asuminen, asiointi, rahankäyttö, arkirytmi, mielekäs tekeminen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi jne.) ja vuorovaikutusta. Palveluun sisältyy asiakastason prosessivastuu ja asiakkaalle nimetään omatyöntekijä. Palveluverkoston tuella autetaan asiakasta löytämään sujuva arki omassa ympäristössä. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessin vaiheet ovat 1. elämäntilanteen selvitys, 2. palvelutarpeen arviointi, 3. suunnitelma, 4. päätös palveluista, 5. kuntoutus ja 6. arviointi. Omatyöntekijä vastaa siitä, että asiakkaan palvelu- ja läheisverkosto ovat mukana sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa (huomioiden asiakkaan elämäntilanne, tuen tarpeet ja toiveet) ja että asiakas ja hänen tarpeensa ovat keskiössä verkostoyhteistyössä. Monialaisen yhteistyön tulee olla osa sosiaalisen kuntoutuksen prosessin kaikkia vaiheita (elämäntilanteen selvitys, palvelutarpeen arviointi, suunnitelma, päätös palveluista, kuntoutus, arviointi). Asiakkaan kanssa työskentelevät muut ammattilaiset vastaavat työalueestaan ja osaltaan verkostoyhteistyön sujuvuudesta. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessivastuu on sosiaalihuollon vastuualuetta. Asiakkaat ovat eri palvelujen piirissä ja tämä tieto tulee hyödyntää prosessia suunniteltaessa. Palveluverkoston tulee työskennellä samansuuntaisesti asiakkaan tavoitteiden pohjalta. Kehittämishaasteena on laajentaa asiakastyön näkökulmaa yksilötasolta asiakkaan perheeseen ja muihin asiakkaalle tärkeisiin läheisiin. Tavoite on palveluverkoston tuella auttaa asiakasta löytämään riittävän sujuva arki tavanomaisessa ympäristössä. Tarve hankkeelle Kainuun rakenteellisten tekijöiden ja sosiaalisen kuntoutuksen selvityksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomessa sosiaalisen syrjäytymisen riskitekijöitä ovat korkea työttömyysaste, muuta maata alhaisempi koulutustaso, pienituloisuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä kansansairauksien yleisyys. Nuorten psykososiaalinen hyvinvoinnin tila on huolestuttava. Kainuun työllisyysaste, työttömyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat maan heikoimmat. Maakunnan sisäinen eriytyminen syvenee. Alueellisen hyvinvoinnin kannalta suurimmat ongelmat ovat sosioekonomisesti heikompi tila ja suuret erot kainuulaisten väestöryhmien kesken. Pahoinvoivan väestön ongelmat pitkittyvät ja syvenevät. Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, psyykkiset sairaudet, päihteiden käyttö, perheiden ongelmat ja yksinäisyys aiheuttavat pahoinvointia. Ongelmat liittyvät läheisesti matalaan koulutustasoon, heikkoon taloudelliseen toimeentuloon ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen on ajankohtaista. (Kainuu-ohjelma 2015.) Kainuussa on tarve kehittää sosiaalista kuntoutusta ja vastata asiakkaiden moninaisiin tuen tarpeisiin. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluista hyötyvät asiakkaat ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa. He tarvitsevat sosiaalisen osallisuuden tukemista, jotta heidän asiansa etenevät siten, että työ- ja koulutuspolun suunnittelu on mahdollista. Kehittämisen kohteena ovat sosiaalista osallisuutta tukevat palvelut, toimintamallit ja rakenteet.

5 5 (20) Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä toteutettiin keväällä 2016 sosiaalisen kuntoutuksen selvitysprosessi aikuissosiaalipalvelujen vastuualuepäällikön tehtävänannosta. Prosessin työstivät Kainuun soten Virta II-hanke ja kuntouttavan työtoiminnan esimies Kainuun soten alueelta kootun työryhmän ja alueellisten työpajojen osallistujien sekä opinnäytetyötä tekevien opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena oli selvittää, mitä sosiaalinen kuntoutus on, kenelle se on tarkoitettu, miten sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tuotetaan ja millaisia kehittämistarpeita sosiaalisessa kuntoutuksessa Kainuun alueella on. Prosessissa oli mukana yli 180 ihmistä (esimiehiä, asiantuntijoita, työntekijöitä, toimijoita, 40 asiakasta) ja edustettuna olivat eri organisaatiot. Sosiaalisen kuntoutuksen selvitys on hankkeen valmistelun taustana ja selvitys on hankehakemuksen liitteenä. Sosiaalisen kuntoutuksen selvityksessä nousi esiin, että palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja sekava. Toimijat eivät tunne riittävästi toistensa palveluja ja tukimuotoja, tiedonkulussa on ongelmia ja osin tehdään päällekkäistä työtä. Asiakkaalla voi olla useita erilaisia suunnitelmia eri palveluissa, eikä niitä ole tarkasteltu sovitettu yhteen. Palvelut jäävät liian usein asiakkaan kannalta riittämättömiksi. Palvelut toimivat liian erillään toisistaan (erityisesti perusterveyshuolto sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut). Huoli on erityisesti rajapinta-asiakkaista eli asiakkaista, joilla on monenlaisia tuen tarpeita ja asiakkuuksia eri palveluihin. Moniammatillista yhteis- ja työparityötä, tiedottamista ja tiedonvaihtoa tarvitaan lisää erityisesti, kun asiakkaan elämäntilanteessa on monia vaikeuksia ja tuen tarpeita. Tarvitaan asiakkaan palveluista kokonaisvastuun ottava taho, joka varmistaa yhteistyön toimivuuden, on omatyöntekijänä ja kulkee rinnalla. Nivelvaiheisiin ja siirtymiin tarvitaan kohdennettua tukea. Asiakkaat tarvitaan mukaan kehittämiseen. Sosiaalisen kuntoutuksen työryhmän tuloksista käy ilmi, että Kainuussa on puutetta sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tarjonnassa ja eri toimijoiden osaamista on vahvistettava. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa on palveluaukkoja ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiselle on selkeästi tarvetta Kainuussa. Matalan kynnyksen palveluille on tarve erityisesti työelämän ulkopuolella olevilla aikuisilla, joiden edellytykset selviytyä työelämässä ovat heikot (esim. terveydellisten tai sosiaalisten ongelmien vuoksi), mutta joilla ei ole edellytyksiä työkyvyttömyyseläkkeeseen. Matalan kynnyksen palvelun pidempikestoista tarvetta on osalla nuorista. Tarvetta on tavoitteellisemmalle (ryhmä)toiminnalle sekä toimintakykyä ja vireyttä ylläpitävälle ja osallisuutta lisäävälle (päivä)toiminnalle. Asumiseen ja arjen sujuvuuteen liittyvälle asiakkaan arjessa tapahtuvalle käytännönläheiselle tukipalvelulle (ei virastotapaamisina) on tarve sekä nuorilla että aikuisilla. Asiakkaille, joilla on paljon ongelmia asumisessa ja vaikeuksia saada tai pitää asuntoa, tarvitaan tukiasuntoja, joihin järjestettäisiin tiivistä tukea ja ohjausta asumisen tueksi. Tarvetta on asiakkaan kotona tapahtuvalle asumisen ja arjen ohjaukselle. Palveluissa tarvitaan kohtaamista ja ajan antamista asiakkaalle, pitkäkestoista tukea, jonka saa riittävän nopeasti ilman pitkiä odotusaikoja. Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Kainuun soten hallinnoimia hankkeita olivat KAIRA vaikuttavuutta rakennetyöttömyyden purkamiseen ja KaiTo Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli KAIRA-hanke koordinoi ja kehitti eri toimijoiden välistä yhteistyötä rakennetyöttömyyden purkamiseksi ja ehkäisemiseksi. KAIRA-hanke oli luomassa Kainuun työllisyydenhoidon strategiaa pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseksi. KaiTo-hanke kehitti työttömien tarpeista lähtevää työ- ja terveyskunnon toimintamallia, jota juurrutettiin peruspalvelurakenteeseen. KaiTo-hankkeessa tuotettiin uusia käytäntöjä, koulutusmateriaaleja ja tietopaketteja sekä liikunta- ja terveyskasvatusmenetelmiä. Sekä KAIRA- että KaiTo-hankkeet ovat myös nyt haettavan sosiaalisen kuntoutuksen hankkeen taustalla. Niihin on pohjautunut osaltaan aiemmin toteutunut Virta-hanke ja sen jälkeinen pian päättymässä oleva Virta II-hanke. Virta Kainuun ensimmisen hankkeen vuoden 2013 lopussa päättyneet osahankkeet olivat Koski, joka kohdistui syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja Saari, joka kohdistui pysyvän syrjäytymisuhan alla oleviin eri-ikäisiin. Koskihankkeessa kehitettiin nuorten palveluprosessia. Sekä Koskessa että Saaressa kehitettiin palvelujärjestelmää, uusia

6 6 (20) toimintamalleja ja tapoja sekä nuorten kanssa työskentelevien yhteistyötä. Saaressa kehitettiin ohjattua päivätoimintaa yhteistyössä julkisen, yksityisen ja 3.sektorin kanssa ja etsittiin ratkaisuja palveluaukkojen täydentämiseksi. Virtaa vielä Virta II hanke toimii ajalla Virta II hankkeen tavoitteena on nuorten yhteiskuntaosallisuuden vahvistuminen nuorille asiakkaille tuotettavan sosiaalisen hyödyn lisääntyminen ja sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjen ja menetelmien kehittäminen. Hankkeen hallinnoija on Kainuun sote ja hanketta toteutetaan neljän toiminnallisen kokonaisuuden alueella, jotka toimivat Kainuussa, Kuusamossa, Oulunkaaressa ja Raahessa. Kaste-rahoitteinen Virta II-hanke on ollut tiiviissä yhteistyössä sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyössä perusorganisaatioiden kanssa samoin kuin hankevalmistelussa. Hankevalmistelussa on huomioitu Kajaanissa toimiva Kajaanin kaupungin hallinnoima Välke-työllisyyshanke ja sen 3. sektorin osa-hankkeet. Välke-hankkeessa on tuotteistettu 3.sektorin toimijoiden palveluja. 3.sektori on luonteva taho mielekkään tekemisen ja työelämäyhteyden luomiseen sosiaalisessa kuntoutuksessa. Välke-hankkeen asiakasohjauksen tiimoilta havaittiin, että Kajaanissa on työttömänä työnhakijana paljon asiakkaita, jotka tarvitsevat työllistymispolun alkuvaiheen palveluita ennen kuin on realistista tai oikea-aikaista tarjota heille työllistymistä edistäviä palveluita. Kainuun Nuotan kotoutumista edistävän hankkeen kanssa on sovittu mahdollisesta yhteistyöstä. Kainuun ELY-keskuksen Osaava ohjaaja-hankkeen kanssa on tehty yhteistyötä. Kainuun TYP on ollut vahvasti mukana sosiaalisen kuntoutuksen selvittämisessä ja hankkeen suunnittelussa ja yhteistyöstä hankkeen aikana on sovittu. Kainuun sote on sitoutunut hankkeeseen ja kehittämään sosiaalista kuntoutusta pitkällä jänteellä. Hanke kytkeytyy osaltaan laajaan sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen, jota kehitetään myös perusorganisaatioiden muussa toiminnassa. Hankkeella on selkeästi oma rooli sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä ja se eroaa perusorganisaation työstä, mutta on vahvasti kytketty perusorganisaatioihin juurtumisen ja käytäntölähtöisen kehittämisen vuoksi. Kainuun TE-toimiston kanssa asiakkaiden sosiaalisen kuntoutuksen tarve on tullut esiin käytännön yhteistyössä. TE-toimistolta on pyydetty hankkeeseen liittyvää tapaamista. Kajaanin kaupunki on sitoutunut hankkeeseen edellyttäen, että hankkeessa tehdään asiakastyötä. Muiden kuntien kanssa täytyy aloittaa neuvottelut pikaisesti. Aiempien hankkeiden tulokset huomioidaan. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen hankemuotoisesti on ajankohtaista. Kehitettyjä työvälineitä otetaan käyttöön (mm. Työterveyslaitoksen työkykyviisari, Sos.ped.säätiön kustannusarviointi, Virta II:n sosiaalisen kuntoutuksen yksilö- ja ryhmätyömenetelmät, kuten läheisneuvonpito, elämäntilanteen selvittämisympyrä ja ryhmänohjaajan käsikirja) ja on sovittu, että hankkeiden välillä tehdään yhteistyötä. Aiempien hankkeiden tulokset on huomioitu niissä esiin nousseiden ja todettujen kehittämistarpeiden osalta. Sosiaalisen kuntoutuksen selvitys oli Virta-hankkeen ja perusorganisaation yhteistyötä. Siinä nousivat esiin kehittämishankkeen asiat. Työllistymispolun alkuvaiheen palvelut ovat nousseet kehitettäviksi Tolokusti- Kainuulaisen työllisyydenhoidon käsikirjatyössä. Sotkamossa toimiva Väliasema-raide tulevaisuuteen hanke, Kajaanissa toimivat Naksu- ja Nuppa hankkeet kehittävät palveluja nuorille. Naksun tavoitteena on vastata nuorten asunnottomuuteen ja elämänhallinnan opettamiseen sekä tukea heidän omaa itsenäistymistään ja toimintakykyään. Naksu-hankkeen mallia hyödynnetään sosiaalisen kuntoutuksen hankkeessa, koska myös aikuisten asumisen ja arjen ohjaus on noussut kehitettäväksi asiaksi Kainuussa samoin kuin ns. matalan kynnyksen päivätoiminta. Naksu-hankkeen ohjausryhmässä on arvioitu, että Kajaanissa on asunnottomia n Haasteellista on se, että ei ole palveluja, joiden piiriin päihteidenkäyttäjien olisi mahdollista päästä. Kainuu SOS-hankkeen työpari olisi tukena aikuissosiaalityön asiakkaille ja omatyöntekijälle siinä, että asioihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tehdä rinnalla kulkevaa, jalkautuvaa työtä. Kuhmon Green care-hanke kehittää greencare toimintaa osana työllisyydenhoitoa Kuhmossa aikuisten asiakkaiden kanssa toimien. Kuhmossa on aloittanut toimintansa Hyvä arki hanke. Suomussalmen Kujelma-hankkeen osallistujat ovat eri ikäisiä ja hanke kehittää luonto- ja taidelähtöistä toimintaa. Toimivien hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä

7 7 (20) ja levitetään sekä juurrutetaan jo hyväksi havattuja menetelmiä koordinaatio-hankkeen verkostossa ja toiminnoissa. Hankevalmistelussa yhteistyötahona on ollut Sokra, joka koordinoi TL5:n hankkeita ja yhteistyö jatkuu. Soskuhankkeen kanssa alustavasti on sovittu mm. Soskun järjestämien verkostotapaamisten sekä mahdollisesti koulutusten osalta yhteistyöstä. Sosku-hankkeen osahankkeena olevan Forssan hankkeen ja Kuopion Ossi-osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeen kanssa on sovittu alustavasti vertaisarvioinnista ja yhteistyöstä. Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ja Spartak hakevat TL5 (ESR) -hankkeita ja ne ovat ilmaisseet kiinnostuksen yhteistyöhön Kainuun soten hakeman hankkeen kanssa. Paltamon Työvoimayhdistys on hakemassa TL5:n hanketta neljän kunnan alueelle ja hankkeen kanssa tullaan tekemään yhteistyötä. Kainuun soten hakema hanke koordinoi kokonaisuutta ja kehittää asiakastyötä ollen linkki ja verkostojen yhteennivoja. Kainuun soten hanke toimii työparina perusorganisaatioille ja sosiaalisen kuntoutuksen verkostolle. Kainuun soten hanke kehittää sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittämisen aiheita ovat sosiaalisen kuntoutuksen jäsentäminen Kainuussa ja sen selvittäminen, miten ja millaisia kuntoutuksen palveluja järjestetään ja tuotetaan, sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallien juurruttaminen sekä sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa tarvittavan tietotaidon ja osaamisen kehittäminen. Moniammatillisessa, poikkihallinnollisessa toimijaverkostossa on luotava yhdessä jaettua ymmärrystä sosiaalisen kuntoutuksen kohdentamisesta, tavoitteista, sisällöstä ja työmenetelmistä sekä kehitettävä asiakasprosesseja. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen kautta asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ongelmiin pystytään vaikuttamaan korjaavasti ja ehkäisevästi sekä tukemaan asiakkaita jatkopolulle. Monialaisessa poikkihallinnollisessa yhteistyössä täytyy saada palvelut toimimaan asiakkaan kannalta hyvin yhteen. Tavoitteena on 1. luoda toimivia työkaluja sosiaaliseen kuntoutukseen, 2. kehittää sosiaalisen kuntoutuksen osaamista ja 3. parantaa asiakasohjautuvuutta. Hanke pienentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.. Asiakkaat saavat heille sopivat palvelut ja palveluverkosto tietää olemassaolevat mahdollisuudet ja käyttää niitä. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky paranee ja heille löytyy sopiva jatkopolku. Hankkeessa huomioidaan asiakkaiden näkökulma kehittämisessä. Hanke kehittää monitoimijaista yhteistyötä Kainuussa (asiakkaat, Kainuun sote, kunnat, TE-toimisto, TYP, 3.sektori). Sosiaalisen kuntoutuksen jäsentyminen ja siihen liittyvät prosessit, verkostojen yhteen toimiminen, asiakastyö ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat kehittämishankkeen sisältöä. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kuntien ja muiden toimijoiden kanssa voidaan järjestää asiakkaiden tuen tarpeeseen perustuvaa matalan kynnyksen- ja päivätoimintaa. Sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen kehittäminen koulutusohjelman avulla sisältyy hankkeeseen ja se suunnataan sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskenteleville työntekijöille ja esimiehille sekä kuntien ja 3. sektorin toimijoille heidän osaamistarpeidensa mukaan. Tavoite on yhteisen ymmärryksen ja keskustelun lisääminen yli organisaatio- ja vastuurajojen. Vaikuttava asiakastyö vaatii hyvin toimivaa verkostotyötä. Hankkeessa kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelujärjestelmää, palveluja ja asiakasprosessien toimivuutta niin, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja verkostot toimivat hyvin yhteen ja asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa palvelut. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeessa kehitään sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja tulisi saada toimiaan paremmin yhteen asiakkaan ja siirtymien kannalta. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut tulee räätälöidä yksilöllisesti ja ne voivat sisältää erilaisia asioita ja menetelmiä (yksilöohjaus, ryhmämuotoinen toiminta, asumisen ohjaus, arkitaidot, taloudenhallinta, terveys ja liikunta sekä hyvinvointi, sosiaaliset taidot, matalan kynnyksen toiminta, päivätoiminta, intensiivinen palveluohjaus, luovat menetelmät, luontoavusteset menetelmät,

8 8 (20) työhönvalmennukselliset menetelmät jne.). Hankkeessa kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen palvelujärjestelmää, sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakasprosessien toimivuutta Kainuussa niin, että sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja verkostot toimivat hyvin yhteen ja asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa palvelut. Hankkeen lisäarvo on em. asioiden kehittäminen. Hanke vastaa nykyisen palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta, järjestelmäkeskeisyydestä ja jäsentymättömyydestä nouseviin muutostarpeisiin ja palvelujen aukkokohtiin. Hanke koordinoi ja kehittää sosiaalista kuntoutusta nykyistä asiakaslähtöisemmäksi, monipuolisemmaksi, organisoidummaksi ja toimivammaksi. Hankkeessa kehitetään työllistymispolun alkuvaiheen palveluja sosiaalista osallisuutta vahvistavilla toimenpiteillä. Sosiaalisen kuntoutuksen osaaminen kehittyy hankkeen avulla. Asiakasohjautuvuus paranee ja hankkeessa kootaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelukartasto Hyvinvoinnin palvelutarjottimelle. Hankkeessa huomioidaan asiakkaiden näkökulma sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Hanke kehittää monitoimijaista yhteistyötä sekä koordinoi sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistä ja asioita Kainuussa. Hanke kehittää perusorganisaatioiden kanssa sosiaalisen kuntoutuksen omatyöntekijyyttä ja sosiaalisen kuntoutuksen prosesseja. Hanke tukee 3. sektorin ammatillista toimintaa sosiaalisessa kuntoutuksessa osaamisen kehittämiskokonaisuuden ja prosessityöskentelyn avulla. Hankkeessa otetaan käyttöön erilaisia soveltuvia yksilö- ja ryhmätyön menetelmiä. Asiakas- ja verkostotyön perustana on voimavara- ja ratkaisukeskeisyys. Monitoimijaiseen kehittämiseen liittyvät työpajat ja osaamisen kehittäminen sosiaalisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuuden avulla. Hanke nivoo sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen yhteen Kainuun alueella. Hanke jäsentää sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta ja selkiyttää sosiaalisen kuntoutuksen organisoimista, palvelujen järjestämistä sekä tuottamista Kainuussa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hanke tukee perusorganisaatioiden mahdollisuutta tehdä pitkäjänteistä, prosessimaista työtä. Hanke edistää tietoisuutta sosiaalisesta kuntoutuksesta, sosiaalisen kuntoutuksen palveluista ja toimijoista. Hanke vaikuttaa siihen, että Kainuussa on käytettävissä tarvittavat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Aikuissosiaalityön, TE-toimiston ja TYP:n henkilöasiakkaat, jotka hyötyvät sosiaalisen kuntoutuksen palveluista. Kohderyhmä koostuu eri-ikäisistä ja eri tilanteissa olevista, eri sukupuolta edustavista, erilaisista kultuuritaustoista ja erilaisissa terveystilanteista tulevista asiakkaista, jotka ovat työttömiä ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevia työikäisiä ihmisiä. Kohderyhmänä ovat osaamisen kehittämisen koulutuskokonaisuuden osalta Kainuun sosiaalisen kuntoutuksen verkoston edustajat, koska koulutuskokonaisuus palvelee heidän osaamisensa kehittymistä. Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien määrää on vaikea arvioida tarkkaan. Kokonaismäärä on huomattavasti isompi kuin hankkeen osallistujamäärä. Sosiaalista kuntoutusta tarvitsevien yhteismäärästä viitteitä antavat aikuissosiaalipalvelujen asiakasmäärä, työttömien määrä ja monien palvelujen piirissä olevien ihmisten määrä. Ne eivät suoraan kuvaa sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden määrää, mutta em. palvelujen piirissä on sosiaalista kuntoutusta tarvitsevia ihmisiä. Näitä tietoja tarkennetaan myöhemmin. Kainuun TE toimistossa oli heinäkuun 2016 lopussa työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun 2016 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Hyrynsalmella (18,1%) ja pienin Sotkamossa (13,2%). Miehiä on työttöminä enemmän kuin naisia. Miesten osuus oli heinäkuussa 2016 yhteensä 55 % ja naisten 45 %. s Yhdenjaksoisessa pitkäaikaistyöttömyydessä oli kasvua vuositasolla viime vuodesta. Heinäkuun 2016 lopussa oli yhteensä yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä ollutta kainuulaista työnhakijaa. 650 henkilöä oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Pitkäaikaistyöttömistä oli heinäkuussa 2016 miehiä 62 % ja naisia 38 %. Yli 50-vuotiaiden

9 9 (20) osuus pitkäaikaistyöttömistä oli 64 % ja suurimman ryhmän muodostivat vuotiaat, joiden osuus oli 35 %. (ELY-keskuksen työllisyyskatsaus heinäkuu 2016). Vuonna 2015 kuntien osarahoittamaa työmarkkinatukea sai kainuulaista ja kuntien maksama osuus oli ja joulukuussa 2015 yhteensä kainuulaista (17-67-v.) sai työttömyyden perusteella työttömyysturvaetuutta (Kelasto ). Toimeentulotuen kainuulaista asukasta kohden euroina laskettu määrä vuonna 2014 oli 101 (Sotkanet ). 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisesti kohderyhmänä ovat Kainuun alueen työnantajat ja koulutustahot, koska sosiaalisen kuntoutuksen kautta jatkopolulle lähtevät etenevät erilaisiin työllisyys- ja koulutuspolkuihin jatkossa. Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen kunnat, koska hanke palvelee kuntalaisia ja vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin ja palveluihin sekä kuntien kustannuksiin ennaltaehkäisevästi. Hanke vaikuttaa välillisesti Kainuun moniammatillisiin verkostoihin ja edistää niiden keskinäistä tuntemusta ja toimintaa. Vlillisenä kohderyhmänä ovat siis työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat sekä 3.sektorin toimijat. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Hanke kehittää sosiaalista kuntoutusta Kainuun soten alueella ja koostuu seuraavista osioista: 1. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyön kehittäminen -Hankkeessa tehdään asiakas- ja työparityötä aikuissosiaalipalvelujen, typin ja Te-toimiston kanssa. -Aikuissosiaalityön, Typ:n ja TE-toimiston asiakkaista hankkeen asiakkaina yht. n. 100 hlöä (60 % Kajaanista, 40 % muista kunnista) -Henkilökohtaisen asiakassuunnitelman ja palvelutarvearvioin tekeminen sisältyy työparityön muodossa hankkeeseen em. asiakkaille yhdessä asiakkaan ja tarvittavan verkoston kanssa (TE-toimisto/TYP, läheisverkosto, monialaiset ja moniaammatilliset palvelut jne.) -Hanke toimii työparina em. asiakkaiden prosessista vastaavalle taholle, tekee arjen ohjausta asiakkaan tarpeiden mukaan ja nivoo asiakkaan palveluverkostoon tarvittavat tahot yhdessä vastuutyöntekijän kanssa, jotta asiakas saa tarvitsemansa palvelut ja ne toimivat samanaikaisesti ja suuntaisesti yhteen -Sosiaalisesta kuntoutuksesta tehdään päätös, asiakas saa taloudellisen korvauksen päiviltä joina osallistuu sosiaaliseen kuntoutukseen -Asiakkailta pyydetään lupa tietojen luovuttamiseen, jotta tiedot siirtyvät asiakkaan mukana palveluista toiseen -Sosiaalisen kuntoutuksen sisällöt suunnitellaan niin, että ne tukevat asiakkaan työ- ja toimintakyvyn edistymistä ja huolehditaan perusorganisaation kanssa, että asiakkaille tehdään lähetteet työttömien terveystarkastuksiin tms. tarvittaviin palveluihin -Hanke on linkki eri tahojen välillä ja organisoi sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa -Hanke toteuttaa osan sosiaalisesta kuntoutuksesta ja koordinoi sosiaalisen kuntoutuksen palveluja Kainuussa -Hanke kehittää työllistymispolun alkuvaiheen intensiivisen palveluohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja -Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan moniammatillista ryhmätoimintojen ohjaamista asiakkaille, ryhmät voisivat toimia tarvittaessa osittain iltapäivä- ja iltapainotteisesti -Hanke selvittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa, miten tavoitteellisia ryhmiä järjestetään ja miten niissä voidaan toteuttaa erilaisia teemaryhmiä (esim. taiteeseen, arjen-, talouden- ja elämänhallintaan, liikuntaan, hyvinvointiin tai GreenCareen liittyviä) -Hankkeessa pilotoidaan Työkykyviisarin käyttöä ja käytetään erilaisia soveltuvia yksilö- ja ryhmätyön menetelmiä asiakastyössä (mm. läheisneuvonpito) -Hankkeeseen sisältyy kehittäjäasiakastoimintaa ja asiakkaiden palautteiden huomionti sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. Asiakkaiden palautetta kerätään hankkeen aikana kyselyillä, haastatteluilla ym. Yksi mahdollisuus saada eri tasojen ja tahojen näkökulmia olisi toteuttaa Bikva-arviointi sosiaalisen kuntoutuksen palveluista hankkeen omana toimintana, ostopalveluna tai opinnäytetyönä.

10 10 (20) -Tulos: Hankkeen asiakkaat saavat sopivat, yhteensovitetut palvelut ja heidän osallisuutensa omaan elämään ja yhteiskuntaan vahvistuu, samoin työ- ja toimintakyky. Aikuissosiaalityössä, Typissä ja TE-toimistossa asiakkaat, joille aiemmin ei ole ollut sopivia palveluja, ovat saaneet sopivat palvelut ja voivat jatkaa eteenpäin seuraavaan vaiheeseen. Palvelujen läpivirtaavuus kasvaa. Pitkäjänteisen suunnitelmallisen asiakastyön tekeminen kehittyy. Palveluketjut tehostuvat ja monialainen yhteistyö kehittyy. Tulee kustannussäästöjä ja myönteisiä inhimillisiä, laadullisia vaikutuksia. 2. Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen -Hanke kokoaa sosiaalisen kuntoutuksen palveluprosessit ja verkostot Kainuun soten alueella -Hankkeessa selvitetään, millaisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tarvitaan ja millaisia sosiaalisen kuntoutuksen tahoja alueella on -Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut kootaan hyvinvoinnin palvelutarjottimelle -Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittämiseen liittyy osion 1. kehittämistyö asiakasasioissa ja sitä kautta käytännössä mallin kehittäminen toimivaksi sekä myöhemmin avattavat osiot 3. ja 4. Sosiaalisen kuntoutuksen monialaista yhteistyöpohjaa rakennetaan eri osa-alueiden avulla. -Sosiaalista kuntoutusta jäsennetään ja kehitetään Kainuun soten alueella -Hankkeessa tehdään vertaisarviointia Sosku-hankkeen osahankkeena olevan Forssan hankkeen ja Kuopion Ossiosallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeen kanssa -Sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää omatyöntekijyyttä kehitetään aikuissosiaalityössä työpajojen, työparityöskentelyn sekä koulutuksen ja työssä tapahtuvan kehittämisen kautta -Sosiaalisen kuntoutuksen prosesseja ja verkostojen yhteentoimivuutta sekä sosiaalisen kuntoutuksen erilaisia palveluja kehitetään monitoimijaisessa yhteistyössä yhdessä soten, kuntien ja 3.sektorin kanssa. Tähän liittyvät työpajat ja osaamisen kehittäminen sosiaalisen kuntoutuksen koulutuskokonaisuuden avulla -Hankkeessa kehitetään toimiva malli sosiaalisen kuntoutuksen koordinointiin -Hanke nivoo sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisen yhteen Kainuun alueella ja järjestää sosiaalisen kuntoutuksen verkostolle tapaamisia -Hankkeessa valmistellaan alku toiminnalle, josta perusorganisaatiot jatkossa vastaavat -Hanke kehittää sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuutta Kainuussa sekä rakenteellisella että käytännön asiakastyön tasolla -Hankkeen aikana rakennetaan toimintajärjestelmät Kainuun soten, kuntien, TE-toimiston, TYP:n ja 3.sektorin monitoimijaiselle sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyölle. Hankkeeseen sisältyvä monialainen moniammatillinen yhteistyö edistää sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen yhteen toimimista Kainuussa -Hanke tekee sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja asiakas keskiössä -toimimista. -Hankkeessa käytetään myös Innokylä-alustaa. -Tulos: Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli Kainuun soten alueella kehittyy. 3. Sosiaalisen kuntoutuksen osaamisen kehittämien koulutusohjelman avulla -Hanke järjestää sosiaalisen kuntoutuksen kulutusohjelman -Koulutuksessa käsitellään sosiaalista kuntoutusta sekä teoriassa että verkostomaisena työskentelynä: koulutus nivoo käytännön toiminnan toimintamallien kehittämiseen -Koulutuksen osiot ovat: sosiaalisen kuntoutuksen työorientaatio, omatyöntekijyys ja prosessimainen työskentely sosiaalisessa kuntoutuksessa, verkostotyön osaaminen, arki sujuvaksi miten tuen asiakasta asumisessa ja arjen sujuvuudessa, ryhmätoiminnasta osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä sekä vaikuttavuuden arviointi osana sosiaalista kuntoutusta ja sosiaalisen kuntoutuksen jatkopolut -Koulutusohjelma avataan tarkemmin myöhemmin. -Tulos: Sosiaalisen kuntoutuksen osaaminen on kehittynyt, verkostot tuntevat toisensa ja ovat hioneet yhteen käytännössä palveluja ja palveluketjuja. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessimainen ja tavoitteellinen työskentely on käytännössä toimivaa asiakkaiden kannalta. Palvelut toimivat tehokkaasti yhteen ja eri tahoilla on selkeät roolit ja

11 11 (20) vastuut. 4. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuottamisen kehittäminen -Asiakkaille tuotetaan eri tavoin asiakkaiden tuen tarpeiden pohjalta erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja. Nyt kaikkia tarvittavia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ei ole (matalan kynnyksen ja päivätoiminta, arjen ja asumisen tuki ja ohjaus, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen) -Hanke selvittää Kainuun soten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa, miten kunnissa voidaan järjestää asiakkaiden tuen tarpeeseen perustuvaa matalan kynnyksen- ja päivätoimintaa -Hankkeessa pilotoidaan erilaisia sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tuotantotapoja ja ostopalveluna 3.sektorin toimijoilta ostettavia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja -Hankkeen aikana selvitetään, millaiset edellytykset sotella on jatkossa tukea 3. sektorin toimijoita sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämiseksi -Hanke selkiyttää sosiaalisen kuntoutuksen organisoimista, palvelujen järjestämistä sekä tuottamista Kainuussa yhdessä muiden toimijoiden kanssa -Hankkeen selvitetään vaihtoehtoja sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen tulevaisuudessa. -Tulos: On olemassa erilaiset tarvittavat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ja 3. sektorin rooli sosiaalisen kuntoutuksen kentällä on selkiintynyt. Alueilla on koottu palvelukartasto sosiaalisen kuntoutuksen palveluista ml. 3. sektori. 5. Hankkeen arviointi - Raija Lääperin (2016) materiaalien (Patton 1997) mukaan arviointi on systemaattista informaation keräämistä toiminnan toteutuksesta, luonteesta ja vaikutuksista, jotta toiminnan arvo voidaan määritellä, sen vaikuttavuutta voidaan parantaa tai, jotta saadaan tietoa päätöksentekoon tulevaisuuden ratkaisuja varten. Lääperi tuo esiin, että Euroopan komission (1997) mukaan arviointi on prosessi, jossa tarkastellaan systemaattisesti ja objektiivisesti hankkeen toimenpiteen merkitystä, tehokkuutta ja vaikutuksia suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin. - Hankkeessa tehdään arviointia koko hankkeen ajan hankkeen itsearviointina. Itsearviointi kohdistuu tavoitteiden saavuttamiseen, ohjausryhmän toimintaan, viestintään, hankkeessa tehtyihin toimenpiteisiin ja niiden laatuun sekä hankkeen kehittämän toiminnan jatkuvuuteen (vrt. Lääperi 2016) - Hankkeessa tehdään arviointia mukana olevan verkoston yhteisenä arviointina sekä hyödynnetään toiminnallisia menetelmiä ja kehittämisprosessiin liittyviä tilaisuuksia myös arviointiin ja kootaan palautetta sekä arvioidaan asioiden etenemistä koko hankkeen prosessin ajan - Hankkeessa tehdään vertaisarviointina Forssan Sosku-hankkeen ja Kuopion Ossi-hankkeen kanssa - Arvioinnissa huomioidaan kehittäjäasiakkaiden panos ja tehdään myös muuta asiakaspalautteen keruuta (asiakaskyselyt, haastattelut, asiakasraati tms.) osana hankkeen arviointia ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistä - Hankkeen toiminnassa käytetään erilaisia soveltuvia arviointimenetelmiä (mm. Kykyviisari) - Hanke tekee arviointia yhdessä Kainuun muiden sosiaalisen kuntoutuksen hankkeiden kanssa - Hankkeen ohjausryhmätyöskentelyssä huomioidaan arviointi alusta alkaen ja käytetään ohjausryhmää yhtenä arviointifoorumina - Hankkeen aikana arvioidaan sekä sitä, kuinka hanketta on toteutettu ja miten sen toimintaa voitaisiin parantaa (prosessiarviointi) että hankkeen tuloksia (hyvät käytännöt, lopputulokset, vaikutukset, vaikuttavuus) (Lääperi 2016) - Hankkeen aikaista arviointia käytetään myös toiminnan uudelleen suuntaamisessa tarvittaessa. Arvioinnissa huomioidaan sosiaalisen kuntoutuksen toiminnan jatkumo ja arvioinnin avulla kehitetään osaltaan sosiaalisen kuntoutuksen asioita. -Hankkeen arviointiin liittyvät myös hankkeessa tehtävät väliraportit ja loppuraportti. -Eri tahot ja tasot (asiakkaat, työntekijät/ toimijat, esimiehet, päättäjät) huomioiva arviointimenetelmä ja samaan aikaan kehittämismenetelmä olisi Bikva-arviointi ja sen toteuttamismahdollisuus selvitetään sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä

12 12 (20) -Arvioinnissa huomioidaan sekä laadullisia että määrällisiä asioita ja arviointisuunnitelma tarkentuu myöhemmin Tulos: Hankkeen toiminta on osuvaa, tehokasta, tuloksellista ja vaikuttavaa ja sen avulla saadaan kehitettyä sosiaalista kuntoutusta Kainuussa Sosiaalisen kuntoutuksen osaamista vahvistetaan ja syvennetään hankkeen avulla. Hanke järjestää Vaikuttavaa sosiaalista kuntoutusta koulutuksen, joka on suunnattu sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskenteleville työntekijöille ja esimiehille sekä 3. sektorille. Samalla luodaan toimijaverkostossa yhdessä jaettua ymmärrystä sosiaalisen kuntoutuksen kohdentamisesta, tavoitteista, sisällöistä ja käytettävistä työmenetelmistä. Näin lisätään yhteistä keskustelua ja ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta koko toimijaverkostossa yli organisaatio- ja vastuualuerajojen. Koulutus rakentuu seuraavista osioista: 1. Sosiaalisen kuntoutuksen työorientaatio ja tuen tarpeiden tunnistaminen: Sosiaaliseen kuntoutukseen lähtökohdat, periaatteet ja työorientaatio (mitä sosiaalinen kuntoutus on ja miten tuen tarpeet tunnistetaan). Tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteista ja tarkoituksesta sekä siitä, millaisiin tuen tarpeisiin sosiaalisella kuntoutuksella vastataan ja miten näitä tuentarpeita asiakastyössä tunnistetaan. Näin varmistetaan asiakkaiden ohjautuminen sosiaalisen kuntoutuksen palveluun tarpeen mukaisesti. 2. Omatyöntekijyys ja prosessimainen työskentely sosiaalisessa kuntoutuksessa: Vahvistetaan ymmärrystä omatyöntekijyydestä ja prosessivastuusta niin, että niistä muotoutuu asiakkaan kannalta toimivat käytännön työmuodot sosiaalisen kuntoutuksen palveluun. Opetellaan työmenetelmiä ja asiakastyökaluja, joilla voi vahvistaa tavoitteellista ja prosessimaista työskentelyä asiakkaan kanssa. Etsitään keinoja, joilla asiakas tulee paremmin kuulluksi ja kohdatuksi niin, että tuki ja palvelut ovat mielekkäitä asiakkaan tilanteen ja tavoitteiden kannalta ja niiden vaikuttavuus lisääntyy. 3. Verkostotyön osaaminen ja monialainen yhteistyö asiakkaan tukena Sovitaan yhteisesti, mitä asiakaslähtöisiä verkostotyökaluja otetaan käyttöön ja kehitetään edelleen sosiaalisen kuntoutuksen palveluverkostossa. Valituista verkostotyömenetelmistä järjestetään muutaman päivän mittaisia koulutusprosesseja, jotka tukevat menetelmien käyttöön ottamista käytännön asiakastyössä. Tavoitteena on, että asiakasta tuetaan eri palveluissa samansuuntaisesti niin, että palveluista muodostuu asiakkaan tilanteen kannalta arkijärkinen ja toimiva kokonaisuus. Koulutusosio suunnataan kaikille sosiaalisen kuntoutuksen palveluverkostoon kuuluville toimijoille, jotta verkostotyön käytänteisiin kehittyy yhtenäisiä toimintatapoja. Osana verkostotyön koulutusta kootaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto kainuulaisista toimijoista ja etsitään keinoja, joiden avulla verkoston yhteydenpito sosiaalisen kuntoutuksen yleisissä asioissa on sujuvaa (yhteinen sähköpostilista, verkkosivut, facebook-sivut, säännölliset toimijatapaamiset). Toimijaverkoston tiedot kootaan asiakkaitten käyttöön Hyvinvoinnin palvelutarjottimelle. 4. Arki sujuvaksi miten tuen asiakasta asumisessa ja arjen sujuvuudessa Käytännönläheisiä vinkkejä ja asiakastyökaluja siihen, miten asiakasta voi tukea yksilötyössä ja ryhmämuotoisesti asumisessa ja arjen sujuvuudessa esim. asumisen tuki osana arkityötä, työkaluja rahan käytön oman talouden hoidon tukemiseen, päivärytmin tukeminen, henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyvä tuki, asioinnin ja asioitten hoitamisen tuki, ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen käyttäminen asiakkaan arjen sujuvuuden tukemisessa. 5. Ryhmätoiminnasta osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä Edistetään erityisesti omatyöntekijöinä toimivien ymmärrystä siitä, miten ryhmätoiminnoilla voidaan tukea osallisuutta ja sosiaalista toimintakykyä. Miten ohjata ja tukea asiakasta osallistumaan ryhmätoimintaan, millaisia ryhmiä paikkakunnalla on tarjolla ja miten voin vaikuttaa tarjontaan ja sisältöihin, milloin ryhmätoiminta sopii osaksi asiakkaan sosiaalista kuntoutusta jne. Tavoitteena on, että sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa toimivat työntekijät tuntevat oman paikkakunnan ryhmätoimintavaihtoehdot ja matalan kynnyksen toiminnot, ovat mukana kehittämässä niitä ja osaavat ohjata ja tukea asiakkaita osallistumaan ryhmiin asiakkaiden tarpeidenmukaisesti.

13 13 (20) 6. Vaikuttavuuden arviointi osana sosiaalista kuntoutusta ja sosiaalisen kuntoutuksen jatkopolut Miten sosiaalisen kuntoutuksen palvelua ja sen vaikuttavuutta voi arvioida? Miten palvelua kehitetään? Millaisia jatkopolkuja asiakkaalle voi löytyä sosiaalisen kuntoutuksen jälkeen? Millaista yhteistyötä jatkosuunnitelmissa tehdään ja miten siirtymävaiheissa tuetaan asiakasta? Tavoitteena on vahvistaa sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja jatkuvaa kehittämistä sekä lisätä sosiaalisessa kuntoutuksessa työskentelevien osaamista tukiessaan asiakasta sosiaalisen kuntoutuksen palveluista eteenpäin. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankkeen tuotoksena asiakkaat saavat tuen tarpeidensa pohjalta tarvitsemansa palvelut ja ne toimivat heidän kannaltaan hyvin yhteen. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky paranee. Hankkeessa on kehitetty asiakkaiden palveluprosesseja. Asiakkaiden näkökulma on huomioitu kehittämisessä. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset vähänevät ja asiakkailla on valmiuksia jatkaa työ- ja koulutuspolulla seuraavaan vaiheeseen. Hankkeen tuloksena vastataan sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tarpeeseen ja vaikutetaan siihen, että sosiaalisen kuntoutuksen palveluista on läpivirtaavuutta kuntouttaviin ja valmentaviin palveluihin kohti työ- ja koulutuselämää. Hankkeessa huomioidaan sosiaalisen kuntoutuksen kustannusvaikutukset laadullisten ja inhimillisten vaikutusten lisäksi. Hankkeen vaikutuksella sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus jäsentyy Kainuussa ja on selkiytetty sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, niiden järjestäminen ja tuottaminen siten, että eri tahoilla on selkeät roolit ja vastuut. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessit ja verkostojen toimiminen on kehittynyt ja ne toimivat paremmin yhteen asiakkaiden kannalta. Hanke vaikuttaa korjaavasti ja ennaltaehkäisevästi ylisukupolviseen syrjäytymiseen, syrjäytymiseen, hyvinvointieroihin ja sosioekonomisiin terveyseroihin. Hanke vahvistaa asiakkaiden osallisuutta omaan elämäänsä ja yhteiskuntaan ja he ovat saaneet paremman otteen omasta elämästään ja yhteiskunnasta. Asiakasohjaus on parantunut niin, että eri tahoilla on tieto olemassaolevista palveluista, palvelujen käyttö on kasvanut ja monialainen yhteistyö sujuu saumattomammin ja asiakaslähtöisemmin. Vaikutuksista osa näkyy nopealla ja osa pidemmällä aikajänteellä. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakasryhmän asioissa tapahtuvat pienetkin myönteiset muutokset ovat tuloksellisia. Välillisesti hanke vaikuttaa myös asiakkaiden perheeseen ja lähipiiriin ja sitä kautta yhteisöihin. 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Sosiaalinen kuntoutus on uuden sosiaalihuoltolain mukaan lakisääteistä. Sosiaalisen kuntoutuksen osaamista tulee vahvistaa. Nykyisellään sosiaalisen kuntoutuksen koulutusta ei ole juurikaan ollut saatavilla. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluja on vähän suhteessa asiakkaiden tuen tarpeisiin Kainuussa ja 3. sektorin rooli tulee huomioida sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuudessa. Sosiaalisen kuntoutuksen asioissa tarvitaan koordinaatiota ja vastuutahoa. Hanke rakentuu vahvasti perusorganisaatioiden kanssa yhdessä asioita kehittäväksi alusta alkaen. Hanke kehittää yhdessä perusorganisaatioiden kanssa sitä, että asiakkaat saavat sosiaalisen kuntoutuksen palvelut moninaisten tuen tarpeidensa perusteella ja palvelut toimivat asiakkaiden kannalta hyvin yhteen. Hanke kokoaa Kainuun toimijat yhteen kehittämään monialaista verkostotyötä ja asiakasprosesseja sekä kehittämään osaamista sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tämä antaa perusorganisaatioille pohjan jatkaa sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistä hankkeen jälkeen organisaatioiden omana toimintana. Samaan aikaan hankkeen kanssa viedään eteenpäin organisaatioiden omaksi toiminnaksi juurtuvaa toimintaa. Hanke auttaa organisaatioita saamaan toimintoja limitettyä niin, että kun sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat usein tarvitsevat monia eri palveluja, voivat palvelut rakentua ja verkostoitua asiakkan ympärille eivätkä palvelut jatkossa olisi niin järjestelmäkeskeisiä kuin nykyisin. Moniammatillinen yhteistyö on perusorganisaatioiden toimintana tapahtuvaa