BETONIELEMENTTIEN NOSTOLENKIT JA ANKKURIT
|
|
- Miina Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BETONIELEMENTTIEN NOSTOLENKIT JA ANKKURIT ESITYS MITOITUSPERUSTEISTA UUSITTAESSA OHJE EUROKOODIIN PERUSTUVAKSI Eurokoodien käyttöönotto rakennesuunnittelussa on tuonut tarpeen uudistaa betonielementtien nostolenkkien ja -ankkureiden ohje [1]. Markkinoilla on myös uusia elementtien nostoon tarkoitettuja tuotteita, jotka otetaan huomioon ohjetta uusittaessa. Uusittavan ohjeen on tarkoitus korvata nykyinen nostolenkkien ja ankkureiden ohje. Betonirakenteiden Eurokoodin [2] lisäksi tämän esityksen pohjana on käytetty CEN:n teknistä raporttia [3], joka käsittelee betonielementtien nostoissa käytettävien nosto-osien suunnittelua ja käyttöä. Teknisen raportin mukaisesti nosto-osien mitoittaminen perustuu osavarmuusmenettelyyn. Tämän esityksen taustamateriaalina on käytetty myös VTT:n tutkimusraporttia jännepunoksesta valmistetuista nostolenkeistä [4], lausuntoa ohjeesta Nostolenkkien mitoitusohjeet ja taivutusmallit [5], tutkimusselostuksia ruostumattomien nostolenkkien ulosveto- ja lämpölaajenemiskokeista [6], [7] sekä tutkimusselostusta nostolenkkien koukkuankkuroinnin vaikutuksesta betonin halkeamiseen korkealujuuksisilla teräslajeilla [8]. Eurokoodi ei kata sileäpintaisen raudoituksen käyttöä. Eurokoodi perustuu mallinormiin CEB-FIB Model Code 1990, jota täydentävässä tiedonannossa [9] on esitetty laskentaperusteet pyörötangon tartunnalle betoniin. Uudehko italialainen tutkimusselostus [10] esittää tutkimustuloksia koukulla varustetuille pyörötangoille. Tutkimustyö liittyy ja 60-luvuilla rakennettujen betonirunkojen kestävyyteen maanjäristyksen aikana. Tämän esityksen on laatinut työryhmä, johon kuuluvat Arto Suikka, Tauno Hietanen ja Timo Tikanoja RT/Betoniteollisuudesta, Petri Suur-askola Peikko Oy:stä ja Teemu Anttila Ramboll Finland Oy:stä. MITOITTAMISEN PERUSTEET Materiaalivarmuudet Teknisessä raportissa betonin osavarmuusluvulle on esitetty arvo γ = 1,5. Teräksen osavarmuudelle esitetään pyörötangoille arvo γ = 2,0 ja jännepunoksille arvo γ = 1,8. Teollisesti valmistettujen nostojärjestelmien osalta teräksen osavarmuuskerroin on teknisessä raportissa γ = 1,5. Työryhmä esittää käytettäväksi teknisen raportin mukaisia osavarmuuslukuja betonille, teollisesti valmistetuille nostojärjestelmille sekä pyörötangoista ja jännepunoksesta valmistetuille nostolenkeille. Myös teollisesti valmistetuilla pyöröteräsnostolenkeillä on syytä käyttää teräksen varmuuskerrointa 2,0, koska niissä tapahtuu plastinen muodonmuutos nostoapulaitteen kohdalla ja betonin pinnan läheisyydessä nostokulman ollessa erisuuntainen kuin nostolenkin symmetria-akseli. Nostolenkin
2 mitoittaminen perustuu vain normaalivoimaan eli paikallista taivutusta ja leikkausvoimaa ei oteta huomioon. Kuorman varmuus Teknisessä raportissa noston nosto-osien mitoittava voima lasketaan kertomalla elementin omapaino G termillä jossa γ Ψ 1 γ, (1) γ on oman painon varmuuskerroin, Ψ on noston dynaaminen kerroin ja γ on muuttuvan kuorman varmuuskerroin. Työryhmä esittää käytettäväksi teknisen raportin mukaisia arvoja γ =1,15 ja γ =1,5, mutta dynaamiselle kertoimelle teknisen raportin mukaisesta paikoillaan olevan autonosturin arvosta 1,4 poiketen arvoa Ψ =1,6. Jatkossa tässä esityksessä termille (1) käytetään merkintää γ, jonka lukuarvo on 2,05. Varmuustasojen vertailu Nykyinen nostolenkkien ja -ankkureiden ohje perustuu kokonaisvarmuuslukuun, jonka arvo on 4,0. Keski-Euroopan maissa yleisesti käytettävissä teollisesti valmistetuissa nostojärjestelmissä vaadittu kokonaisvarmuuden taso on 3,0. Edellä esitetyillä kertoimilla betonin murtumisen varmuus voidaan laskea tulona γ γ, jonka lukuarvo on 3,08. Työryhmän edellä esittämien kertoimien arvojen perusteella laskettu varmuus pyöröteräksestä valmistetuilla nostolenkeillä teräksen murrolle voidaan laskea tulona γ γ, jonka lukuarvo on 4,10. Vastaavasti jännepunoksille tulon lukuarvo on 3,69. Työryhmän edellä esittämillä kerrointen arvoilla saadaan teollisesti valmistetuilla nostojärjestelmillä teräksen murron varmuudeksi laskennallisesti arvo 3,08. Uusittavassa nostolenkkiohjeessa esitetään kuitenkin sallittavaksi teollisesti valmistetuilla nostojärjestelmillä Keski-Euroopassa käytössä oleva kokonaisvarmuus 3,0. Tartuntapituuden laskenta jännepunokselle Työryhmä esittää jännepunoksesta valmistettujen nostolenkkien haarojen tartuntapituuden laskemisen perustuvan Eurokoodiin [2]. Nykyisessä nostolenkkiohjeessa käytetään punoksen vetomurtokuormana ominaislujuutta eikä murtolujuutta, perustuen VTT:n tutkimusselostukseen [4]. Työryhmä esittää ominaislujuutta käytettäväksi myös uusittavassa nostolenkkiohjeessa punoksen vetokestävyyttä laskettaessa. Tartuntapituuden laskenta pyöröteräslenkeille CEB-FIB tiedonannossa [9] esitetään pyörötangon tartunnan ja liukuman välinen yhteys. Sen mukaan tartunta kasvaa 0,1 mm liukumaan saakka, jonka jälkeen tartunnalla on vakioarvo. Tartuntaolosuhteista riippuen vakioarvolle on esitetty ala- ja yläraja. Liitteessä A on esitetty pyörötangon tartuntaan liittyviä kuvaajia italialaisten tutkijoiden laatimasta tutkimusraportista [10] sekä esitetty esimerkkilaskelmat pyörötangon vetovoiman välittymisestä koukulle käyttörajatilassa.
3 Liitteessä B on esitetty saman tutkimusraportin [10] mukaiset tulokset koukun voima-siirtymä -yhteydestä. Tuloksista selviää, että pelkkä koukku riittää ankkuroimaan pyöröterästangon murtoon saakka kuormitettuna. Käyttörajatilan kuormitustasolla koukun liukuma on noin 0,5 millimetrin suuruusluokkaa. Teräksen jännityksen ylittäessä myötörajan, pyörötangon tartunta betoniin irtoaisi suoralla osalla murtokurouman vaikutuksesta vaikka tartuntaa ei olisikaan estetty muoviputkella. Tartuntapituuden laskemiselle ei voida liitteissä A ja B esitetyn tiedon perusteella esittää yksinkertaista menetelmää. Koska koukku riittää ankkuroimaan teräksen vetovoiman kokonaisuudessaan, määräävä murtotapa on betonin kartiomurto noston aikaisesta elementin yläpinnasta tai ohuissa levyissä elementin sivupinnasta. Työryhmä esittää nostolenkkiohjeen uudistamisen yhteydessä suositeltaviksi tartuntapituuksiksi nykyisessä nostolenkkiohjeessa esitettyjä tartuntapituuksia. Suunnittelijalle jätettäisiin kuitenkin mahdollisuus mitoittaa tartuntapituus pienemmäksi, jolloin hänen tulisi laskelmin osoittaa, että nostolenkillä on vaadittu varmuustaso betonin murtumista vastaan. Betonin murtuminen ohuissa levyissä Liitteessä C on esitetty VTT:n tutkimusselostuksessa [8] kuvattuun koukun toimintaperiaatteeseen perustuva menetelmä koukun aiheuttaman halkaisuvoiman laskemiseksi. Menetelmä perustuu matemaattiseen relaatioon koukun betoniin aiheuttaman paikallisen suuren puristusrasituksen, leimapaineen, ja siitä aiheutuvan poikittaisen vetorasituksen välillä. Relaation avulla voidaan laskea betonin murtumisen aiheuttavan pyörötangon vetovoiman suuruus, kun muuttujina on betonin lujuusluokka sekä koukun suojabetonipeite ja taivutussäde. Laadittu menetelmä antaa pienillä suojabetonipeitteen paksuuksilla koukulle pienemmän kapasiteetin kuin tutkimusselostuksen [8] mukainen arvo. Esimerkiksi suojabetonipeitteen paksuuden ollessa 1,5 kertaa nostolenkin halkaisija, on kapasiteetti noin 25 % pienempi. Tämä johtuu siitä, että tutkimusselostuksessa [8] käytetty matemaattinen malli antaa varmuustasoltaan pienempiä kapasiteetteja pienillä suojabetonipaksuuksilla. Työryhmä esittää nostolenkkiohjeen uusimisen yhteydessä käytettävän liitteessä C kuvattua laskentamenetelmää ohuiden betonilevyjen halkaisuvoimien laskemisessa. Kuorman jakautuminen nostolenkin haaroille Nykyisessä nostolenkkiohjeessa on hyvin paljon varmalla puolella oleva oletus voiman jakaantumisesta nostolenkin haarojen kesken, kun noston suunta poikkeaa nostolenkin symmetriatasosta. Kun nosto tapahtuu toisen nostolenkin haaran suuntaan, oletetaan toisen haaran voiman suuruudeksi nolla. Työryhmä esittää nostolenkkiohjeen uusimisen yhteydessä käytettävän liitteessä D esitettyä periaatetta vetovoiman jakaantumiselle nostolenkin haarojen välillä. Periaatteen mukaisesti noston suuntautuessa toisen nostolenkin haaran suuntaan, vaikuttaa toisessa nostolenkin haarassa voima, jonka suuruus on puolet noston suuntaisen voiman suuruudesta.
4 Liite A: Jännepunosten ja pyörötankojen tartunta Nykyisessä nostolenkkiohjeessa punoksen tartuntapituuden laskenta perustuu tartuntakertoimen arvoon 1,5, mikä vastaa kuvan A-1 mukaisesti punoksen 0,5 millimetrin liukumaa suhteessa betoniin. Koska tartunta kasvaa suurilla liukuman arvoilla noin kolminkertaiseksi tähän arvoon verrattuna, on tartuntapituuden laskenta paljon varmalla puolella. Kuva A- 1 on lainattu lähteestä [5]. Kuvassa A-2 on esitetty italialaisen tutkimusraportin [10] mukaiset tutkimustulokset suoran pyöröteräksen Kuva A-1. Tartuntakerroin k b punoksen liukuman tartunnasta liukuman funktiona. Liukuman funktiona, kun suojabetonipeite on 25 mm ollessa suurempi kuin tartunnan huippuarvon kohdalla, perustuu tartunta tangon ja betonin väliseen kitkaan. Kuva A-2. Pyörötangon tartuntalujuus betoniin a) valun nousu kohtisuoraan pyörötangon suuntaa vastaan (esim. nostolenkki seinäelementissä) b) valun nousu pyörötangon suuntaan (esim. nostolenkki palkkielementissä) Mittaustulosten vertailuarvona on esitetty FIB-CEB Model Code 1990 mukaisilla kaavoilla laskettu tartuntalujuus, jonka alempi vakioarvo τ 0,15 ja ylempi vakioarvo τ 0,3 [9]. Nykyisen nostolenkkiohjeen [1] mukaisilla tartuntapituuksilla teräksen jännitys on käyttörajatilan kuormilla dynaaminen kerroin huomioon ottaen noin 40% murto- ja 60% myötöjännityksestä. Esimerkki 1: Nykyisen nostolenkkiohjeen mukaisesti 16 mm pyöröteräksestä S235 valmistettu nostolenkki, jonka pituus L 1 = 520 mm, kantavassa seinäelementissä, jonka betonilaatu on C30/37. Käyttörajatilassa nostolenkin haaran maksimivoima on noin 40% murtovoimasta eli 29 kn.
5 Tartunnan minimiarvolla τ = 0,82 N/mm 2 laskien saadaan vaadittavaksi tartuntapituudeksi 700 mm. Tällöin tartunnan kautta betonille välittyy noin 75% tangon vetovoimasta ja noin 25% siirtyy koukun kannettavaksi. Esimerkki 2: Nykyisen nostolenkkiohjeen mukaisesti 16 mm pyöröteräksestä S355 valmistettu edellisen esimerkin mukainen nostolenkki samanlaisessa seinäelementissä. Käyttörajatilassa nostolenkin haaran maksimivoima on noin 40% murtovoimasta eli 41 kn. Tartunnan minimiarvolla τ = 0,82 N/mm 2 laskien saadaan vaadittavaksi tartuntapituudeksi 990 mm. Tällöin tartunnan kautta betonille välittyy noin 50% tangon vetovoimasta ja noin 50% välittyy koukun kannettavaksi.
6 Liite B: Pyöröteräskoukun voima-siirtymä -yhteys Italialaisessa tutkimuksessa [2] selvitettiin pyörötangon koukun voima-siirtymä -yhteys koejärjestelyssä, jonka yhteenveto on esitetty kuvassa B-1. Kuva B-1. Yhteenveto koukun voima-siirtymä -yhteyden määrittämisestä Kuvassa B-2 on esitetty laskentamalli, jota käyttäen päätekoukulla varustetun pyörötangon voima-siirtymä -yhteys on mahdollista laskea. Kuva B-2. Laskentamalli
7 Liite C: Pyöröteräskoukun halkaisuvoima VTT:n tutkimusselostuksessa [8] on esitetty Hiltschnerin ja Florinin koetuloksiin perustuva matemaattinen yhteys koukun betoniin aiheuttaman paikallisen suuren puristusrasituksen, leimapaineen, ja siitä aiheutuvan poikittaisen vetorasituksen välillä. Tämän yhteyden avulla voidaan arvioida betonin murtumisen aiheuttavan pyörötangon vetovoiman suuruutta, kun muuttujina on betonin lujuusluokka ja koukun suojabetonipeite sekä taivutussäde. Kuvassa C-1, joka on lainattu lähteestä [8], on esitetty leimapaineen jakautuminen koukun alueella. Tämän esityksen taustatyönä sovitettiin VTT:n tutkimusselostuksessa esitettyihin mittaustuloksiin suora, jota käyttäen koukun halkaisuvoima voidaan laskea. Leimapaineen oletettiin jakautuvan alueelle, jonka pinta-ala 1,5 2,0 (C-1) Kuvassa C-2 on esitetty riippuvuus halkaisun aiheuttaman leimapaineen ja Eurokoodin [2] mukaisen vetolujuuden välille, joka voidaan ilmaista kaavalla σ 4,0 (C-2) Kuva C-1. Leimapaineen jakautuminen Kuva C-2. Suhteellisen leimapaineen yhteys suojabetonipeitteen ja tangon halkaisijan osamäärään Betonin halkeamisen aiheuttavan tangon vetovoiman ominaisarvo saadaan kaavasta, σ 12,0, (C-3) jolloin halkeamavoiman mitoitusarvo lasketaan vastaavasti kaavasta, 12,0. (C-4)
8 Tangon vetokestävyyden mitoitusarvo lasketaan kaavalla γ. (C-5) Tangon vetovoiman mitoitusarvo lasketaan kaavalla γ, (C-6) jossa on nostolenkin haarassa vaikuttava elementin omapainon nimellisarvosta aiheutuva voima ja γ on teknisen raportin [3] mukainen termi γ Ψ 1 γ. Tangon vetovoiman mitoitusehdoksi saadaan kaava min,,. (C-7)
9 Liite D: Voiman jakaantuminen nostolenkin haarojen välillä Noston suunnan poiketessa kuvan D-1 mukaisesti nostolenkin symmetriatasosta, oletetaan nykyisessä nostolenkkiohjeessa, että vain noston suuntaisessa nostolenkin haarassa esiintyy vetovoima. Pystysuuntaisessa nostolenkin haarassa ei oleteta esiintyvän vetovoimaa. Tämä on hyvin paljon varmalla puolella oleva otaksuma. Kun oletetaan elementissä, jonka paino on G, olevan kaksi kuvan D-1 mukaista nostolenkkiä toistensa peilikuvana, saadaan resultantin suuruudeksi R = 0,7 G. Kun nosto tapahtuu nostolenkin symmetriatasosta poikkeavaan suuntaan, syntyy nostolenkin ja nostoapulaitteen välille kitkavoima, jonka suuruus voidaan laskea kaavasta µ µ. Nostolenkin taivutusjäykkyys pyrkii myös estämään nostoapulaitteen liukumista nostolenkin suhteen. Kuva D-1. Voiman välittyminen nostoapulaitteelta nostolenkin haaroille Teräs-teräs kitkakerroin on noin 0,2. Otetaan taivutusjäykkyys huomioon kasvattamalla kerroin arvoon 0,3. Tällöin saadaan kitkavoimalle arvo µ = 0,3 0,7 G = 0,2 G. Nostolenkin nostava voima on yhteensä 0,5 G, jolloin köysivoiman S arvoksi saadaan 0,4 G. Tällöin nostolenkin pystyhaarassa vaikuttava voima on 0,2 G eli puolet noston suuntaisessa haarassa vaikuttavasta voimasta. VTT:n tutkimusselostuksessa [4] on esitetty holkilla varustettujen jännepunoksista tehtyjen nostolenkkien vetokokeiden tulokset. Tutkimusselostuksessa todetaan elementin yläpinnan tasoon nähden 45 o kulmassa vaikuttavan nostovoiman suurimman arvon olevan noin 5-10 % heikompi kuin vastaavan pinnan tason normaalin suuntaan vaikuttavan voiman suurin arvo. Pyöröteräksen taivutusjäykkyys on suurempi kuin jännepunoksella. Oletettaessa nostolenkin noston suuntainen haara täysin kuormitetuksi ja toisen haaran vetovoiman olevan puolet noston suuntaisessa haarassa vaikuttavasta voimasta, voidaan siitä huolimatta todeta oltavan varmalla puolella.
10 Viitteet [1] Betonikeskus ry. Betonielementtien nostolenkit ja ankkurit [2] Suomen Standardoimisliitto SFS ry. SFS-EN , Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt [3] Suomen Standardoimisliitto SFS ry. CEN/TR 15728, Design and Use of Inserts for Lifting and Handling of Precast Concrete Elements [4] VTT, Tutkimusselostus BET95023, Nostolenkkien vetokokeet ja lausunto nostolenkkien mitoitusja suunnitteluohjeesta. Jukka Jokela ja Asko Sarja [5] VTT, Lausunto 230/0/81/BET ohjeesta Nostolenkkien mitoitusohjeet ja taivutusmallit. Seppo Huovinen ja Asko Sarja [6] VTT, Tutkimusselostus RTE2898/00, Betonijulkisivuelementin ruostumattomien nostolenkkien ulosveto- ja lämpölaajenemiskokeet. Juha Ratvio ja Heikki Kukko [7] VTT, Tutkimusselostus RTE1790/01, Ruostumattomien nostolenkkien käyttö betonijulkisivuelementissä. Juha Ratvio ja Heikki Kukko [8] VTT, Tutkimusselostus RTE3175/02, Elementtien korkealujuuksisten nostolenkkien käytettävyys. Lasse Mörönen ja Alpo Ranta-Maunus [9] CEB-FIB Bulletin 1. Structural Concrete, Textbook on Behaviour, Design and Performance, Updated knowledge of the CEB/FIB Model Code 1990, Volume 1. [10] Fabbrocino G, Verderame GM, Manfredi G. Experimental behaviour of anchored smooth rebars in old type reinforced concrete buildings. 2004
Eurokoodien mukainen nostolenkkien valintataulukko betonielementeille
Sami Sivonen Eurokoodien mukainen nostolenkkien valintataulukko betonielementeille Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennustekniikka Insinöörityö 25.4.2014 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotKuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.
LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotPB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje
Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 364 Pintos Oy PB-, PBK- ja PBR-nostolenkkien käyttöohje 19.2.2013 Pintos Oy Pysäkintie 12 27510 EURA puh. 02-83 85 200 fax. 02-86 51 755 2 Sisällysluettelo
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotKK nostoankkurijärjestelmä
KK nostoankkurijärjestelmä 10/2009, korvaa 7/2008 by käyttöseloste EC2-5 KK nostoankkurijärjestelmä 1. Yleistä KK nostoankkuri Kuva 2 : Mitat KK (saksaksi Kugelkopf, kuulapää) ankkuria voidaan käyttää
LisätiedotBetonielementtien nosto-osien suunnittelu- ja valintaohje
Ville Inkiläinen Betonielementtien nosto-osien suunnittelu- ja valintaohje Insinööri (AMK) Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kevät 2018 Tiivistelmä Tekijä: Inkiläinen Ville Työn nimi: Betonielementtien
LisätiedotNOSTOLENKIT. Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1
NOSTOLENKIT Naulat Raudoitusverkot Harjatangot Muut verkot Ansasraudoitteet Nostolenkit Kierrehaat Irtohaat Rengasraudoitteet Erikoisraudoitteet 1 PBK, PBR JA PB NOSTOLENKKIEN NOSTOVOIMATAULUKOT Elementin
LisätiedotBETONIELEMENTTIEN NOSTOLENKIT JA -ANKKURIT
BETONIELEMENTTIEN NOSTOLENKIT JA -ANKKURIT 2 Julkaisija: Betoniteollisuus ry Kustantaja: Suomen Rakennusmedia Oy Copyright: Betoniteollisuus ry Suomen Rakennusmedia Oy ISBN: 978-952-5785-75-3 ISBN (pdf):
LisätiedotNostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.
RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RLA-nostoankkureiden materiaalit ja
LisätiedotNostoankkureiden kapasiteettien vertailu Sisäkierrenostoankkurit ja nostolenkit
Nostoankkureiden kapasiteettien vertailu Sisäkierrenostoankkurit ja nostolenkit FMC 50150.11 RT_Asennus_BES 25.1.2010 2(17) : Betonielementtien nostolenkit ja ankkurit 2003 ohjeen mukaan sisäkierrenostoankkureita
LisätiedotPNLF nostolenkki. Ruostumaton nostolenkki sandwich-elementeille. Tekninen käyttöohje. Versio: FI 3/2012 Laskentanormit: EC+NA
PNLF nostolenkki Ruostumaton nostolenkki sandwich-elementeille Versio: FI 3/2012 Laskentanormit: EC+NA Tekninen käyttöohje PNLF nostolenkki Ruostumaton nostolenkki sandwich-elementeille Sandwich-elementtien
LisätiedotCelsa Steel Service Oy
PN nostolenkit käyttöohje 9.2_2016.doc 14-Mar-16 Liite 1 Celsa Steel Service Oy PN ja PNS nostolenkkien käyttöohje 9.2.2016 PN PNS Celsa Steel Service Oy Jokitie 35 10410 Åminnefors 019 221 31 www.celsa-steelservice.fi
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotLaippa: 410, 400, 210 ja 200 EN 10130 DC01 AM 410R, 400R SFS-EN 10088 1.4301/2B 410H, 400H SFS-EN 10088 1.4404/2B
TARTUNTAKIERTEIDEN KÄYTTÖOHJE(1).6.20 TARTUNTAKIERTEIDEN TOIMINTATAPA Tukituotteen tartuntakierteet siirtävät niihin kohdistuvat kuormat rungossa olevalla tartunnalla ympäröivään betonin. Tartuntakierteitä
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä
LisätiedotLaskuharjoitus 3 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tieostona MyCourses:iin 14.3. klo 14.00 mennessä. Maholliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 3 Ratkaisut 1. Kuvien
Lisätiedot1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit ja standardit...
RLS sisäkierrehylsyankkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RLS sisäkierrehylsyankkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 15 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-2 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotHarjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.
LisätiedotRIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy)
RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015 ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) ESITELMÄN SISÄLTÖ 1. MÄÄRITELMIÄ 2. ANKKUREIDEN MITOITUS YLEISTÄ 3. KALLIOANKKUREIDEN MITOITUS
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus
LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin
LisätiedotYLEISTÄ EUROKOODI MITOITUKSESTA
YLEISTÄ EUROKOODI MITOITUKSESTA MITÄ KOSKEE 1. Rakenne- ja geosuunnittelua 2. Lähinnä varmuuskerroin menettely uudistuu. Itse laskenta menetelmät, kaavat ja teoriat pysyvät ennallaan (joitain esimerkkitapoja
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotTuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira
Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotBetonielementtien nostolenkit
Betonielementtien nostolenkit Rakennusalan standardit ja eurokoodit 2017 15.12.2017 Tuomo Haara Betonielementtien nostolenkit, Suomi-historia Suomi-historiaa, nostolenkit mm.: Työsuojeluhallitus 1973 1993
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. AD diagonaaliansas koostuu kahdesta paarrelangasta ja niiden väliin hitsatusta yhtenäisestä diagonaalissa.
Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 ANSASLIITOKSEN TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 3 VALMISTUS... 4 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 4 3.2 Valmistustoleranssit... 4 3.3
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotSEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU
SEMKO OY RR-NOSTOANKKURIT KÄYTTÖOHJE, EUROKOODIEN MUKAINEN SUUNNITTELU FMC no. 41874.126.300 4.12.2012 2 Sisällysluettelo 1 Toimintatapa... 3 2 Rakenne... 3 2.1 Osat ja materiaalit... 3 2.2 Valmistustapa...
LisätiedotTeräsbetonipaalujen kantokyky
Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä
LisätiedotNaulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-0368-17 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Ristek Oy Askonkatu 11 15110 Lahti 15.3.017 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566 ari.kevarinmaki@vtt.fi
LisätiedotEC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille
EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa
LisätiedotA on sauvan akselia vastaan kohtisuoran leikkauspinnan ala.
Leikkausjännitys Kuvassa on esitetty vetosauvan vinossa leikkauksessa vaikuttavat voimat ja jännitykset. N on vinon tason normaalivoima ja on leikkausvoima. Q Kuvan c perusteella nähdään N Fcos Q Fsin
LisätiedotLasse Mörönen PL 1001 Puh. 040 593 2843 Faksi 020 722 7003 Sähköposti ST-nostoankkureiden Rd24x135 ja Rd24x150 vetokokeet
TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-01158-16 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Salon Tukituote Oy Jarkko Haanpää Kaskiahonkatu 8 24280 Salo jarkko.haanpaa@tukituote.fi 23.2.2016 Jarkko Haanpää VTT Expert Services
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotR-nostoAnkkurit. Eurokoodien mukainen suunnittelu
R-nostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu R-NOSTOANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 R-NOSTOANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 R-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...4 2.2 R-nostoankkureiden
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotLiitos ja mitat. Murtorajatilan momenttimitoituksen voimasysteemi. laattakaistan leveys. b 1200mm. laatan jänneväli. L 8000mm
5.9.013 1/5 Liitoksen DO306 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Alkuperäisen kuvan mukaisen koukkuraudoituksen sijaan käytetään suoraa tankoa.
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotPS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje
PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat
LisätiedotBETONIELEMENTTIEN KÄSITTELY- JA VARASTOINTI
Pyöreä pilari Säädettävät elementtituet Panta pilarin ympäri Kiila-ankkuri 45 α α Elementin alapään kiinnitys asennusdetaljin mukaan. BETONIELEMENTTIEN KÄSITTELY- JA VARASTOINTI Kotimaista laatubetonia
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotTeräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan
Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Aksiaalisesti kuormitettu tukipaalu PO-2016 koulutustilaisuus 14.3.2017 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä Geoteknisen kestävyyden
LisätiedotSISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa
SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotRLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU
RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT RAKMK:N MUKAINEN SUUNNITTELU RLS SISÄKIERREHYLSYANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 RLS-sisäkierrehylsyankkurin materiaalit
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus
T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
Lisätiedot2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv
2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
LisätiedotLeimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE
Leimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE 4 2.1 Kalliokärkien mitat 4 2.2 Materiaalit 5 2.3 Valmistustapa 6 2.4 Laadunvalvonta 6 3 VALMISTUSMERKINNÄT 6 4
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet. Betoniworkshop RT Jorma Jantunen
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet Betoniworkshop RT 15.5.12 Jorma Jantunen Rakentamismääräysten uudistus Maankäyttö ja rakennuslaki olennaiset tekniset vaatimukset > asetuksenantovaltuudet
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotRautatiesilta LIITE 3 1/7
LIITE 3 1/7 Rautatiesilta Varsinaisen diplomityön ohessa mallinnettiin myös yksi rautateiden tyyppilaattakehäsilta. Tämän sillan määräävät rasitukset (murto- ja käyttörajatilojen momentit sekä niitä vastaavat
Lisätiedot10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat
TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PÄIVITETTY HBUS-VALUANKKURIT. BY käyttöseloste 5B EC2 no 48. oikeus muutoksiin pidätetään Sivu 0
HBUS-VALUANKKURIT BY käyttöseloste 5B EC2 no 48 oikeus muutoksiin pidätetään Sivu 0 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 2 1.1. TOIMINTATAPA... 2 2. MITAT, MATERIAALIT JA TOLERANSSIT... 2 2.1. HBUS-VALUANKKURI...
LisätiedotSILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ
SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ taulukko A2.4(A)(FI) (Sarja A) korvaa SFS-EN 1997-1 taulukon A.1. (EQU) taulukko A2.4(B)(FI) (sarja B)
LisätiedotR-nostoAnkkurit. RakMK:n mukainen suunnittelu
R-nostoAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu R-NOSTOANKKURIT 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Nostoankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...5 3.1
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...
LisätiedotOntelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.
1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)
LisätiedotJOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT
SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu
LisätiedotLaskuharjoitus 1 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.
LisätiedotRuuviliitoksen lujuus
Ruuviliitoksen lujuus Ruuviliitos mitoitetaan osien välisen kitkavoiman perusteella. (F v F a ) > F q = 0,15...0,6 liitettävien osien välinen kitkakerroin F v = esikiristysvoima F a = aksiaalinen vetokuorma
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotVÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland
TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Siltaeurokoodikoulutus- Teräs-, liitto- ja puusillat 29.-30.3.2010 Pasila Antti Silvennoinen, WSP Finland TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Väsymisilmiö Materiaaliosavarmuuskertoimet
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotFERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotHilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N
HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
Lisätiedotsemtu DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
semtu DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE 4.5.2018 1/10 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Jatkoksen toimintatapa 2. JATKOSOSAT JA MATERIAALIT 2.1 Betoniterästangot 2.2 Valmistustapa
LisätiedotLANKARAKENNE - VALUANKKUREIDEN
LANKARAKENNE - VALUANKKUREIDEN EUROKOODIN MUKAINEN MITOITUS JA KÄYTTÖOHJE Liittyy käyttöseloste tyyppi 5B - EC 2 kiinnitysosa Mitoitus ja käyttöohje revisioitu 18.06.2014 SJ REV C 1. Metalliosan toimintatapa
LisätiedotVastaanottaja Helsingin kaupunki. Asiakirjatyyppi Selvitys. Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 30.10.2014 VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS VUOSAAREN SILTA KANTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 30/10/2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heini
LisätiedotHFS-valuankkurit. Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin. Tekninen käyttöohje
HFS-valuankkurit Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin Versio: FI 4/2014 Laskentanormi: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 52 Tekninen käyttöohje Valuankkuri Valuankkuri
LisätiedotRautatiesiltojen kuormat
Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat
LisätiedotDEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25
DEMU 2000 HARJATERÄSJATKOS KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY25 07.11.2016 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Jatkoksen toimintatapa 2. JATKOSOSAT JA MATERIAALIT 2.1 Betoniterästangot
LisätiedotMODIX Raudoitusjatkokset
MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1992-2 BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/1 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotNaulalevylausunto LL13 naulalevylle
LAUSUNTO NRO VTT-S-3259-12 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 151 Lahti 27.4.212 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 11, 244 VTT Puh. 2 722 5566, Fax. 2 722 73
LisätiedotHKD Lyöntiankkuri Yhden ankkurin sovellukset
HKD Lyöntiankkuri Ankkurin tyyppi Hyödyt HKD Hiiliteräs kauluksellinen HKD-S(R) Hiiliteräs, Haponkestävä teräs kauluksellinen (R) Hiiliteräs, Haponkestävä teräs ilman kaulusta - yksinkertainen ja luotettava
LisätiedotRakennusalan standardit ja Eurokoodit 2017 Kalastajatorppa, Helsinki Jorma Seppänen Insinööriosaston kehityspäällikkö Hilti (Suomi) Oy
JÄLKIKIINNITTEISET BETONITERÄSTARTUNNAT Rakennusalan standardit ja Eurokoodit 2017 Kalastajatorppa, Helsinki 14.12.2017 Jorma Seppänen Insinööriosaston kehityspäällikkö Hilti (Suomi) Oy JÄLKIKIINNITTEISET
LisätiedotLaskuharjoitus 2 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.
LisätiedotRatkaisut 2. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa a) ja b) sekä laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit
LisätiedotSemko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu
Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...
LisätiedotSALON TUKITUOTE OY SISÄKIERRENOSTOANKKURIT JA NIIHIN SOPIVAT VAIJERINOSTOLENKIT KÄYTTÖOHJE
SALON TUKITUOTE OY SISÄKIERRENOSTOANKKURIT JA NIIHIN SOPIVAT VAIJERINOSTOLENKIT KÄYTTÖOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintatapa... 2 2. Rakenne... 3 2.1 Sisäkierrekäyräankkureiden tunnukset ja mitat... 3
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotTasakiilan mitoitus SFS 2636 mitottuksen mukaan. Peruspaineeksi saadaan Po navan paine onpa = 0,8 Po
Da Di - Tasakiilan mitoitus SFS 2636 mitottuksen mukaan U = 150 MPa, kuorrnitus on yksisuuntaista lepokuormitusta jolloini4 = 120 MPa. Valitaan pituudeksi 1 = d = 0,01 m, navan uran syvy Peruspaineeksi
Lisätiedot7. Suora leikkaus TAVOITTEET 7. Suora leikkaus SISÄLTÖ
TAVOITTEET Kehitetään menetelmä, jolla selvitetään homogeenisen, prismaattisen suoran sauvan leikkausjännitysjakauma kun materiaali käyttäytyy lineaarielastisesti Menetelmä rajataan määrätyn tyyppisiin
LisätiedotEUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet
EUROKOODI 2016 SEMINAARI Teräs- ja alumiinirakenteet Teräsrakenneteollisuuden toiminnanedistäjä Edistää kotimaista teräs- ja metallirakentamista Edustaa asiantuntemusta teräs- ja metallirakentamisen alalla
LisätiedotKeskustakirjaston kaivannon mitoitus
Keskustakirjaston kaivannon mitoitus 29.11.2016 Juha Kujansuu / Sipti Oy 1 Esityksen sisältö Eurokoodin mukainen tuetun kaivannon mitoitus Esimerkkilaskelma o Ankkurin mitoitus o Ponttiseinän momenttikestävyys
Lisätiedot