VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN KÄSIKIRJA Kustaankartanon vanhustenkeskus

2 Susanna Nordberg sosionomiopiskelija työharjoittelu II kehittämistehtävä Metropolia ammattikorkeakoulu

3 Miten me olemme aikuisten maailmassa unohtaneet: kasvot hyväilemistä, kädet tarttumista varten. Maaria Leinonen 3

4 SISÄLLYSLUETTELO Kustaankartano 5 Vapaaehtoistoiminta 8 Vapaaehtoistoiminta Kustaankartanossa 12 Vapaaehtoistoiminnan vinkit TOP10 15 Vinkit hoitohenkilökunnalle vapaaehtoistoiminnasta TOP5 17 Käsihygienia 19 Dementia 21 Dementoituvan kohtaaminen 22 Ulkoilu ja liikunta 23 Vapaaehtoisen ja hoitajan haastattelut 24 Liitteet ja kirjallisuusluettelo 4

5 KUSTAANKARTANO Helsingin suurin vanhustenkeskus (Suomen 2.suurin). Perustettu vuonna Yhteensä 615 asukaspaikkaa. 26 osastoa, joissa on ympärivuorokautista hoitoa. Jakautuu neljään osaan vanhainkoti kotiinkuntoutusyksikkö Kuntokartano päivätoimintakeskus Meripihka dementoituville kotona asuville palvelukeskus kotona asuville eläkeläisille ja työttömille (myös vanhainkodin asukkaat voivat osallistua toimintaan) Osastoja on dementoituville, ruotsia äidinkielenään puhuville, liikunta- ja toimintarajoitteisille sekä psykogeriatrisille asukkaille. Tarjolla lyhyt- ja pitkäaikaishoitoa. Lyhytaikainen hoito on asukkaan ja hänen omaistensa tarpeista lähtevää loma- tai vuorohoitoa sekä kotona selviytymistä tukevaa ja pitkäaikaishoitoon joutumista ennaltaehkäisevää kotiin kuntoutusta. 5

6 Jokaisella asukkaalla on omahoitaja. Hoitajat pukeutuvat siviilivaatteidenomaisiin asuihin. Kustaankartanossa on fysio- ja toimintaterapiaa, jalkojenhoitoa, parturikampaamo, laboratorio, lääkäri, sairaalapastorit, sosiaalityöntekijöitä, käsityökeskus, kirjasto, viriketoimintaa ja Kartanoravintola. Asukkaiden kanssa voi käydä esimerkiksi Kartanoravintolassa kahvilla tai kirjastossa sen ollessa auki. Osastoille tulee myös asukkaita varten sanoma- ja aikakauslehtiä, joita voi heille lukea. Kustaankartanossa ei ole erityisiä vierailuaikoja. Hyvä tietää: Kartanoravintola (K-talo) avoinna: ma-pe klo 8-15 ja la-su Lounas Kanttiinihoitaja kiertää osastoilla kerran viikossa (ajat osastojen ilmoitustaululla). Asukas saa ilmaisen kahvin ja lounaan Kartanoravintolassa osastolta saadun lipukkeen kanssa (muista pyytää, jos lähdette syömään tai kahville). Kirjasto (E-talon pohja) avoinna ti,ke,pe klo Kustaankartanon osoite: Oltermannintie Helsinki Kustaankartanon puhelinnumero (vaihde) (09)

7 KUSTAANKARTANON EETTISET PERIAATTEET Yksilöllisyys asukkaalla on ainutkertainen ja ehdoton ihmisarvo elämänsä loppuun saakka. Asukkaalla on oikeus tietää kaikista hoitoonsa liittyvistä asioista sekä hänellä on oikeus päättää missä määrin hänen elämäänsä puututaan ja hänellä on oikeus kieltäytyä hoitotoimenpiteistä. Jos on ristiriitaa omaisen ja asukkaan tahdossa, noudatetaan asukkaan tahtoa. Toimintakykyisyys muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn, omatoimisuuden, elämänlaadun ja itsetunnon tukeminen. Toimintakyvyn ylläpitämisessä huomioidaan asukkaan voimavarat ja niiden käyttöä estävät tekijät, kuten mieliala. Asukkaan osallistuessa päivittäisiin toimintoihin aktiivisesti hän saa onnistumisen elämyksiä ja hänelle annetaan mahdollisuus oman elämän hallintaan. Yhteisöllisyys autetaan asukasta löytämään oma paikkansa yhteisössä. Tavoitteena on yhteenkuuluvuuden, omatoimisuuden ja sosiaalisten kontaktien lisääntyminen sekä entisten yhteyksien säilyminen. Omaiset ja läheiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Turvallisuus sisältää sekä fyysisen ympäristön turvallisuuden että turvallisuuden tunteen kokemisen. Asukkaan liikkumista tuetaan, ei sidota. Luottamus itseään ja toisia kohtaan on tärkeää sisäisen turvallisuuden tunteen kokemiseksi. Turvallisuuden tunnetta luo myös nimetty omahoitaja. Hyvä johtajuus ja osaaminen perustuvat oikeudenmukaisuuteen, avoimuuteen ja kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Palautteen avulla saadaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseen. 7

8 VAPAAEHTOISTOIMINTA Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Pyyteetöntä ajan antamista, jotta ihmiset saavat arkeensa pieniä iloja. Puhutaan mieluummin vapaaehtoistoiminnasta kuin vapaaehtoistyöstä, koska työ liitetään useasti palkkatyöhön. Vapaaehtoistoiminta ei ole siis verrattavissa palkkatyöhön, koska toiminta ei ole velvoittavaa eikä palkallista. Jokainen voi osallistua toimintaan oman jaksamisensa sekä ajallisten ja elämäntilanteeseen sopivien mahdollisuuksiensa mukaisesti. Vapaaehtoistoiminta on esimerkiksi yksinäisyyden ehkäisyä seurustelua retkiä ja juhlia ulkoilua ystävänä olemista kuuntelemista yhdessä tekemistä autettavan aktivointia, motivointia ja rohkaisua Vapaaehtoistoiminta on kaikkea toimintaa jonkin itselleen tärkeäksi kokeman asian hyväksi mahdollisuudet ovat rajattomat. Kuka tahansa voi osallistua, sillä toiminta on tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin toteutuvaa. Aito halu osallistua ja auttaa riittävät. Vapaaehtoistoiminta on ammattihenkilöstön rinnalla tapahtuvaa, ei ammatillista toimintaa 8

9 Vapaaehtoistoiminta voidaan jakaa kolmeen osaan yhteiskunnallinen vaikuttaminen (esim.järjestöissä toimiminen) vertaistuki (tuntemattomat ihmiset tukevat toisiaan, esim.aakerho) auttaminen (esim.kustaankartanossa) Vapaaehtoistoimintaan voi hakeutua monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi auttamishalu kokemuksien jakaminen itsensä toteuttaminen (esim.musiikkiesitykset) uusien asioiden oppiminen ja/tai kiinnostuksen syventäminen itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen tarpeellisuuden tunteen kokeminen sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen(esim.eläkkeelle siirtyessä) vaihtelua elämään (esim.vastapainoa työhön) mielekästä tekeminen ja onnistumisen kokemukset kansallisuusvelvollisuus oppinut auttamaan yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaminen 9

10 VAPAAEHTOISEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET vaitiolovelvollisuus oikeus sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi ja itselleen sopivaan tehtävään velvollisuus pitää kiinni sovituista asioista ja luvatuista sitoumuksista oikeus perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen (koulutusta järjestetään ja sen käyminen on suotavaa toimintaan osallistuville, mutta se ei ole pakollista) oikeus osallistua jatkokoulutuksiin, tapaamisiin ja palautteen antamiseen oikeus saada etukäteen opastusta siihen, miten toimia ja kehen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa oikeus yhteistyöhön oikeus saada toiminnasta iloa ja jaksamista oikeus siirtyä muihin tehtäviin Hyvä tietää: Vapaaehtoistoimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon niin vapaaehtoisen kuin autettavankin yksilölliset tarpeet. Aloita toiminta siinä määrin, kuin ajattelet jaksavasi älä ota liian isoa palaa. On parempi lisätä käyntejä ajan myötä kuin aloittaa liian tiheällä tahdilla ja lopettaa ne pian aloittamisen jälkeen kokonaan uupumuksen vuoksi. 10

11 VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET vapaaehtoisuus jokainen saa valita itselleen sopivan toimintamuodon ja käyntien tiheyden, oikeus kieltäytyä tasa-arvoisuus kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina, jokaisen tietoja ja taitoja tarvitaan vastavuoroisuus toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville palkattomuus palkkana on toiminnasta saatu hyvä mieli ei-ammattimaisuus tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan toiminta on vapaaehtoista, mutta ne asiat pitää tehdä mahdollisimman hyvin, jotka on luvannut luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen suvaitsevaisuus vapaaehtoinen ei tuputa omia käsityksiään, ei tuomitse eikä pyri vaikuttamaan muiden käsityksiin puolueettomuus vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle, vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa autettavan ehdoilla toimiminen vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta, vaan hän toimii rinnalla kulkijana yhteistyö vapaaehtoinen on yhteistyössä muiden autettavan elämään kuuluvien kanssa yhteisöllisyys vapaaehtoinen pääsee jonkin toiminnan kautta osaksi jotain ryhmää oikeus tukeen ja ohjaukseen jokaisella tulee olla mahdollisuus saada tukea ja ohjausta toiminnan ilo tuottaa iloa kaikille osapuolille, ei saisi tuntua pakolta mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun. 11

12 VAPAAEHTOISTOIMINTA KUSTAANKARTANOSSA Kustaankartanossa on oma vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, joka organisoi ja ohjaa vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin työnkuvaan kuuluvat rekrytoida ja kouluttaa uusia vapaaehtoisia järjestää tukea ja virkistystä vapaaehtoisille tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa tiedottaa toiminnasta ja lisätä näkyvyyttä Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori pitää jokaiselle toimintaan hakeutuvalle haastattelun, jossa selvitetään hänen motiivinsa, elämäntilanteensa, taitonsa ja vahvuutensa vanhustyössä sekä kuinka usein vapaaehtoisen olisi mahdollista käydä osastolla. Kaikki Kustaankartanon vapaaehtoiset ovat vakuutettuja. Vakuutus on voimassa vapaaehtoistoimintaa suoritettaessa ja näihin tehtäviin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla (lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta). 12

13 Kustaankartanossa vapaaehtoiset järjestävät erilaista toimintaa, kuten ulkoilua seuranpitoa ääneenlukua kuljetusapua hemmotteluhetkiä, kauneudenhoitoa pelaamista, esim.korteilla musiikkia, yhteislaulua eläinvierailuja liikuntatuokioita leipomista käsityötä askartelua Vapaaehtoiselle ei kuulu hoitaminen tai hoidolliset tehtävät peseminen syöttäminen asukkaiden nostaminen tai siirrot wc-käynneillä avustaminen Tehtävistä voidaan sopia jokaisen kohdalla erikseen. 13

14 Vapaaehtoistoiminnan muodot Kustaankartanossa Asukasystävänä toimiminen voi olla yksittäisen asukkaan henkilökohtainen ystävä Osastoystävänä toimiminen voi olla yhden koko osaston ystävä tällöin voi esimerkiksi vaihdella ulkoiluseuraa joka kerta samalta osastolta Ulkoilu/liikuntatoverina toimiminen uusi toiminnan muoto, jossa voi vain noutaa asukkaan osastolta ja ulkoilla hänen kanssaan tällöin ei tarvitse toimia osastolla ollenkaan Talkooapuna toimiminen voi avustaa juhlien järjestämisessä esimerkiksi voi olla tapahtumissa mukana paistamassa makkaraa, voi leipoa juhliin jne. Kuljetusapuna toimiminen voi tulla kuljetusavuksi erilaisille retkille, esimerkiksi työntämään pyörätuolia kuljetusapua ja seurana oloa tarvitaan myös talon omiin tapahtumiin (esim.kartanoravintolaan) retket ovat yleensä päiväsaikaan, joten työssäkäyville ne harvoin sopivat Esiintyminen ja muu musiikkitoiminta asukkaita ja työntekijöitä voi ilahduttaa soittamalla ja/tai laulamalla esiintyä voi joko osastolla pienemmälle yleisölle tai isommissa tapahtumissa koko talon väelle 14

15 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VINKIT TOP Juttele vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa sinulle sopivista tehtävistä ja pohtikaa yhdessä myös se, kuinka usein haluat käydä. 2. Sovi käyntipäivät osaston henkilökunnan kanssa. Kirjatkaa yhdessä henkilökunnan kanssa käyntisi osaston yhteiseen kalenteriin. 3. Ilmoita muutoksista vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille. Etenkin silloin, jos käynnit keskeytyvät kokonaan. Koordinaattorille on tärkeää ilmoittaa myös, jos käyntejä ei ole tiettynä aikavälinä, jotta tiedetään kuinka monta vapaaehtoista vanhainkodissa milloinkin toimii. 4. Lemmikkieläinten tuominen joillekin osastoille on sallittua, mutta siitä on aina sovittava osaston henkilökunnan kanssa etukäteen. 5. Käy osastolla tuoksutta. 6. Jos osastolle saapuessasi henkilökuntaa ei ole näkyvillä, kurkista kansliaan ja ilmoita tulostasi. 7. Muista käyttää nimikylttiäsi näkyvällä paikalla (esim. paidan pielessä). Voit ottaa osastolle mukaasi myös sisäjalkineet. 8. Muista käsihygienia. Käsidesi-pullot löytyvät yleensä uloskäyntien läheisyydestä (esim. seinässä pumppupullot). Katso käsihygieniasta lisää sivulta

16 9. Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin, jos ilmenee ongelmia. 10. Hoida itseäsi ja vaali jaksamistasi. Hyvä tietää: Vapaaehtoistoiminta on ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sitä helpottavat rauhallisuus kärsivällisyys tasa-arvoinen kohtelu mahdollisuus antaa toisen tulla kuulluksi Kohtele jokaista ikään kuin ottaisit vastaan suuren vieraan. Kiinalainen sananlasku 16

17 VINKIT HOITOHENKILÖKUNNALLE VAPAAEHTOISTOIMINNASTA TOP 5 1 Jokainen vapaaehtoinen tarvitsee henkilökohtaisen lähestymisen ja yksilöllisen vastaanoton. Kunnioittava ja tasavertainen vapaaehtoisen kohtaaminen motivoi häntä toimimaan osastolla - vapaaehtoinen on voimavara, ei taakka. Kerro vapaaehtoiselle, jos asukkaalla on esim. diabetes tai jokin vastaava sairaus, mikä liittyy päivittäisiin toimintoihin. 2 Jos osastolle on tulossa esiintyjä, etkä ole tietoinen siitä hänen saapuessaan paikalle, älä hätäänny, vaan koita selvittää mistä on kysymys(esim.päivisin ottamalla yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin tai omaan esimieheesi. 3 Tutustu vapaaehtoisten tehtävien määrittelyihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin; Vapaaehtoisten tehtävät ovat määriteltyjä ja niihin ei kuulu hoitaminen tai hoidolliset tehtävät/toimenpiteet, perushoito peseminen syöttäminen asukkaiden nostaminen ja siirrot wc-käynneissä avustaminen Vapaaehtoisten oikeudet sitoutuminen toimintaan itselleen sopivaksi ajaksi selkeä tehtävä arvostus ja palaute tuki ja ohjaus (esim.asukkaan kuollessa) 17

18 Vapaaehtoisten velvollisuudet vaitiolovelvollisuus pitää kiinni sovituista säännöistä ja tehdyistä sopimuksista täsmällisyys ja luotettavuus poisjäännistä ilmoitettava 4 Toiminta on yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin, vapaaehtoisen, asukkaan, osaston henkilökunnan ja omaisten välillä. 5 Ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin, jos ilmenee ongelmia. Hyvä tietää: Jos vapaaehtoinen on tulossa osastolle esiintymään, kerro hänelle mihin hän voi purkaa tavaransa, mihin on esiintymistila ajateltu ym. Ohjaa hänet oikeaan paikkaan. Pyri varmistamaan, että esiintymistilanne on mahdollisimman turvallinen. Jos osastolla on vaeltelevia, aggressiivisia tai häiritsevän äänekkäitä asukkaita, varmista että tilanne on turvallinen myös heidän kannaltaan. Esiintyjä ei ole vastuussa asukkaista, eikä heitä siksi tulisi jättää yksin esiintyjän kanssa. Myös hoitajat voivat osallistua tapahtumiin yhdessä asukkaiden kanssa. 18

19 KÄSIHYGIENIA Hyvän ja oikean käsihygienian merkitys infektioiden torjunnassa on tieteellisesti oikeaksi osoitettu. Yleisimmin sairautta aiheuttavat mikrobit tarttuvat käsien välityksellä tapahtuvassa kosketuksessa. Mikrobifloorat jaetaan kahteen osaan: pysyvään eli normaaliflooraan ja vaihtuvaan flooraan Normaaliflooran mikrobit ovat yleensä harmittomia. Vaihtuva floora voi sisältää taudinaiheuttajia. Käsihygieniasta voi huolehtia käsien saippuapesulla käsien huuhtelulla pelkällä vedellä käsien desinfektiohieronnalla kirurgisella käsien desinfektiolla (sairaaloissa) käsien ihon hoidolla suojakäsineiden käytöllä Kotona riittävät käsien huuhtelu ja saippuapesu, osastolla vieraillessa käsien desinfektio. Suojakäsineitä käytetään esimerkiksi vessakäyntien yhteydessä. Käsien ihon kunnon ylläpitämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska näin voidaan ehkäistä iho-ongelmia. Mikrobit eivät mene terveen ihon läpi. Käsien desinfektioainetta hierotaan huolellisesti kuiviin käsiin kunnes aine on kokonaan kuivunut. 19

20 Käsien desinfektioainetta tulee käyttää aina osastolle tultaessa ja sieltä poistuttaessa sekä ennen että jälkeen jokaisen asukkaan koskettelun Miksi desinfektiohieronta se vaatii vähemmän aikaa kuin käsien huolellinen pesu se on tehokkaampaa kuin vesi-saippuapesu helpommin saatavilla kuin käsienpesualtaat vähentää bakteerien määrää käsissä parantaa ihon kuntoa, jos mukana on glyseroli Hyvä tietää: Kynnen alla on Suomen väkiluku mikrobeja. Sormuksen alla on Euroopan väkiluku mikrobeja. Sormen tulehduksessa on maailman väkiluku mikrobeja. Kustaankartanossa on oma osasto MRSAtartunnan saaneille. Kustaankartanossa toimii hygieniavastaavana Pirjo Taberman. 20

21 DEMENTIA Koko Suomessa on yhteensä vähintään keskivaikeasti tai vaikeasti dementoituneita. Määrä on kasvamassa. Kustaankartanossa asukkaista dementoituneita on yli 70 prosenttia. Yleisimpiä muistioireita aiheuttavia dementoivia sairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia (vaskulaarinen dementia) ja Lewyn kappale tauti. Muistioire voi olla etenevä sairaus, esimerkiksi Alzheimerin tauti pysyvä jälkitila, kuten aivovamma tai ohimenevä tila, esimerkiksi B12- vitamiinin puute SAIRAUS OIREET OIREIDEN VÄHENTÄMINEN ALZHEIMERIN TAUTI masennus, harhaluuloisuus, levottomuus, vaeltelu, uni- ja valverytmin häiriöt, agressiivisuus, apaattisuus, virtsanpidätyshäiriöt ympäristön selkeyttäminen, väittelytilanteiden välttäminen, lääkitys LEWYN KAPPALE -TAUTI VERISUONIPERÄINEN DEMENTIA älyllisten toimintojen heikentyminen, puhumisen vaikeutuminen, jäykkyys, hitaus, kävelyhäiriöt, lepovapina, vireystason ja oireiden nopea vaihtelu, näköharhat, kaatumiset, tajuttomuuskohtaukset, käytöshäiriöt hitaus, jähmeys, puheen puuroutuminen, kävelyvaikeudet, tasapainohäiriöt, kaatumiset, näköhäiriöt, virtsaamisen tarve lisääntyy ja pidätyskyky heikkenee, verenkiertohäiriöiden oireet (esim.toispuolihalvauksen oireet) lääkitys, harhojen poistamiseen voidaan lisätä valaistusta sekä poistaa lasi- ja peilipinnat muistivinkit ja vihjeet helpottavat selviytymistä (esim.keskustelussa), lääkitys, verenkiertohäiriöiden ehkäisy 21

22 DEMENTOITUVAN KOHTAAMINEN Kohtaa dementoituva aikuisena ihmisenä. Ole rauhallinen, ystävällinen ja kärsivällinen - ne luovat turvallisuuden tunteen. Dementoituva aistii herkästi kireyden, josta voi seurata ahdistusta. Positiivinen ilmapiiri on siis tärkeä. Kohtaamisen onnistumista auttaa dementoituvan elämänhistorian ja kiinnostuksen kohteiden tunteminen. Tällöin on yhteisiä asioita, joista puhua. Dementian tunteminen sairautena auttaa kohtaamisessa myös, koska ymmärtää dementoituvan henkilön käyttäytymisen paremmin. Tärkein haaste on se, että dementoituvan oikeudet toteutuvat hänen ollessaan toisen armoilla kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Luonnollista on, että kaikki eivät sovellu toimimaan dementoituvien kanssa. 22

23 ULKOILU JA LIIKUNTA Ulkoilu ja liikunta ovat ikääntyneelle yhtä tärkeää kuin ruoka, juoma, lääkkeet ja uni. Ulkoilma virkistää ja aktivoi aisteja sekä sieltä saa raikasta happea ja D- vitamiinia. Ulkoilu vähentää esimerkiksi uni- ja psyykenlääkkeiden käyttöä. Ulkona voi myös tehdä asioita, kuten istuttaa kukkia tai osallistua vaikkapa Kustaankartanon erilaisiin tapahtumiin. Oma ulkoiluinnostuksesi tarttuu myös toiseen. Liikunta on halpa tapa hoitaa henkistä hyvinvointia. Kaikki asukkaat eivät aina ole halukkaita lähtemään ulos, mutta houkuttelu on sallittua. Sää ei saisi olla ulkoilun lähtökohta. Monet ihmiset voivat nauttia tuulesta ja pakkasesta, kunhan heillä on vain sopiva varustus. (Elina Karvinen 2008) Hyvä tietää: Valtakunnallista iäkkäiden ulkoilupäivää vietetään vanhusten viikon torstaina 23

24 Onnellisempi kuin onnelliset on se, joka voi tehdä toiset onnelliseksi Dumas vanh. Mmme de Chamblay Asukasystävä Salmen haastattelu Kun Salme jäi työttömäksi vuonna 1995, hän ajatteli, että haluaa edelleen tuntea itsensä tarpeelliseksi ja vapaaehtoistoiminta kuulosti hyvältä vaihtoehdolta. Pankkialalla työskennellyt Salme oli tottunut olemaan paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joten sosiaalisesta kanssakäymisestä oli tullut tärkeä osa elämää - ystävätoiminnan avulla oli mahdollista ylläpitää ja luoda uusia sosiaalisia suhteita. Salme on ollut nyt Kustaankartanossa jo vuosia ja hän sai vähän aikaa sitten kolmannen asukasystävänsä. Niin tämän uuden ystävän, kuin vanhojenkin ystävien kanssa, Salme mielellään ulkoilee, osallistuu tapahtumiin ja vie ystäväänsä pois osastoilta tuulettumaan. Hän tekee vierailuja osastolle noin kerran viikossa. Kesäaikana käynnit eivät ole niin säännöllisiä, koska muut omat harrastukset vievät tuolloin aikaa. Kerrallaan hän on ystävänsä kanssa noin puoli tuntia. Yleensä ystävästä oppii näkemään, koska hän väsyy ja on aika lähteä. Toiset ystävät saattavat jopa sanoa jotain mikä viittaa siihen, että nyt olisi aika levätä; eräs rouva ilmoitti aina, että hänen miehensä tulee pian kotiin ja pitäisi alkaa tekemään ruokaa. Tästä hienovaraisesta vihjeestä tiesi, että nyt on aika lähteä kotiin. Erilaisissa tapahtumissa käyminen on mielenkiintoista myös vapaaehtoiselle, sillä Salmen mielestä siellä saa uusia kokemuksia. Mielenkiintoiset tapahtumat ovat yksi vetonaula vapaaehtoistoiminnalle Kustaankartanossa. Sen lisäksi, että toiminta on mukavaa, monipuolista ja uutta, Salme saa kokea sen tarpeellisuuden tunteen, mitä hän lähti hakemaankin, kun hän näkee miten asukas nauttii toiminnasta ja odottaa vapaaehtoisen saapumista taas osastolle. 24

25 Hänen paras vinkkinsä uudelle vapaaehtoiselle on se, että kannattaa edetä varoen ja pikkuhiljaa. Vapaaehtoistoiminta antaa enemmän kuin ottaa. Ihminen ei voi nauttia täysin joutenolosta, jollei hänellä ole paljon tekemistä. Jerame K. Jerame, Idle Thoughts Hoitaja Leenan haastattelu Leena on aloittanut hoitajan työnsä Kustaankartanossa 2000-luvun alussa. Tuolloin ei vapaaehtoistoimintaa täällä juurikaan ollut ja toimintaan suhtauduttiin varauksella - monesti vapaaehtoistoiminnasta oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Nykypäivänä Leena monen muun hoitajan tavoin pitää sitä taas isona ja ihanana apuna. Vapaaehtoistoiminnan asemaa hänen mielestään Kustaankartanossa on osaksi parantanut varmasti se, että vapaaehtoiset saavat hyvän perehdytyksen ennen osastoille menoa. Hoitajien ajan mennessä suureksi osaksi koulutuksiin ja perushoidollisiin tehtäviin Leenan mielestä on hienoa, että vapaaehtoiset käyvät osastoilla juttelemassa ja järjestämässä asukkaille erilaista ohjelmaa. Hienoa on myös se, että asukkaat pääsevät useammin ulos, kun on vapaaehtoisia heitä sinne viemässä. Leena työskentelee keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituvien osastolla ja hän on huomannut, että kun osastoystävä saapuu paikalle, ilmapiiri rauhoittuu sekä asukkaista tulee hyväntuulisia ja levollisia. Leena kertoo lopuksi kunnioittavansa vapaaehtoisia: Tuntuu ihanalta, että he käyttävät aikaansa Kustaankartanossa asukkaiden kanssa. 25