PAPINKANGAS, JOENSUU PAPINKANKAAN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä PAPINKANGAS, JOENSUU PAPINKANKAAN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

2 YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä Laatijat Tarkastaja Kuvaus Mikko Ruokolainen, Reijo Juntunen Mikko Ruokolainen Yleissuunnitelma Ramboll Finland Oy Länsikatu Joensuu T

3 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue Yleistä Maaperäolosuhteet Kadut ja kevyen liikenteen väylät Vesihuolto Puistot ja katuvihreä Sillat Katuvalaistus Sähköverkko Televerkko, Elisa Televerkko, Sonera 4 2. Kustannukset 5 3. Tunnusluvut 6 4. Vaiheistus ja aikataulu 6 LIITTEET Liite 1: Suunnitelmakartta, kadut ja vesihuolto 1:2000 Liite 2: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Akselikuja 1:1000 / 1:100 Liite 3: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Akselitie 1:1000 / 1:100 Liite 4: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Kippitie 1:1000 / 1:100 Liite 5: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Nokkakärrintie 1:1000 / 1:100 Liite 6: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Nostintie 1:1000 / 1:100 Liite 7: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Papinkankaantie 1:1000 / 1:100 Liite 8: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Rullakkotie 1:1000 / 1:100 Liite 9: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Trukkitie 1:1000 / 1:100 Liite 10: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Laskuoja 1 plv :1000 / 1:100 Liite 11: Pituusleikkaus ja tyyppipoikkileikkaus, Laskuoja 1 plv :1000 / 1:100 Liite 12: Papinkangas, Fortum sähköverkon yleissuunnitelma Liite 13: Papinkangas, Elisa, televerkon yleissuunnitelma Liite 14: Vesijohtoverkoston verkostotarkastelu Liite 15: Rakennettavuusselvitys

4 1 1. SUUNNITTELUALUE 1.1 Yleistä Suunnittelukohde sijaitsee Joensuun kaupungin Papinkankaan kaupunginosassa. Toimeksiantoon kuului Papinkankaan (25) kaupunginosan kortteleiden 2-12 asemakaavan laadintaan liittyvän yleissuunnitelman laatiminen katujen, vesihuollon, sekä sähkö- ja televerkon osalta. Lisäksi tutkittiin kaava-alueen alueellinen kuivatus yleisellä tasolla. Yleissuunnitelman sisältyvä alue on pääasiassa tarkoitettu teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi. Katujen poikkileikkausten tyypeiksi on valittu raskaiden ajoneuvojen liikennöinnin mahdollistavat poikkileikkausleveydet. Katujen ja kevyen liikenteen väylien tyyppipoikkileikkaukset on esitetty tyyppipoikkileikkauspiirustuksissa. Taulukossa 1.1 on esitetty ajoradan päällysteleveydet. Taulukko 1.1 Ajoradan leveydet Katu Ajoradan leveys (m) Kevyen liikenteen väylä (m) Akselikuja 8,0 3,5 Akselitie 8,0 3,5 Kippitie 8,0 Nokkakärrintie 8,0 Nostintie 8,0 Papinkankaantie 8,0 3,0 Rullakkotie 8,0 Trukkitie 8,0 1.2 Maaperäolosuhteet Suunnittelualue on korkeussuhteiltaan vaihtelevaa maastoa. Korkeuserot ovat suurimmillaan yli 10 metriä korkeimpien maastokohtien ollessa 92 metriä ja matalimpien 80 metriä merenpinnasta. Korkeinta aluetta edustaa Imatrantien varressa sijaitseva Papinkankaan harju, joka on pohjaolosuhteiltaan tiivistä moreenia ja rajoittuu kallioon muutaman metrin syvyydessä. Alavinta aluetta on Papinkankaan harjun itäpuolelle ulottuva Kontiosuon jatke, jossa tehtyjen pohjatutkimusten mukaan turvekerroksen paksuus on suurimmillaan 2 4 metriä. Suoalue ulottuu Iiksenvaarantielle asti ollen kuitenkin ohutturpeisempi ja kuivatuksen takia pintaosiltaan kuivempi kuin suon pohjoisosa. Turvekerroksen alapuolella maaperä muuttuu siltiksi/laihaksi saveksi ja tiivis moreenikerros on saavutettu vaihtelevasti 2 7 metrin syvyydessä maanpinnasta. Pohjaveden pinnan korkeutta on havainnoitu Papinkankaan harjun eteläpuolelle asennetusta pohjaveden havainnointiputkesta, jossa vedenpinnan korkeus mittausaikana ( ) on ollut välillä +83,91 +83,21 ollen 0,2-0,9 metriä maanpinnasta (lyhytaikainen havainto). Alueen rakennettavuusselvitys on esitetty liitteessä Kadut ja kevyen liikenteen väylät Kadut rakennetaan 8,0 metriä leveinä, reunakivellisinä katuina. Katujen poikkileikkausleveys mahdollistaa raskaiden ajoneuvojen liikennöimisen. Kadut pohjataan roudattomaan syvyyteen saakka. Papinkankaantien ja Iiksenvaarantien liittymään rakennetaan kiertoliittymä. Alueen kevyen liikenteen väylät rakennetaan asfalttipäällysteisinä. Akselikujan ja Akselitien keyven liikenteen väylät rakennetaan ajoradasta reunakivellä erotettuna. Papinkankaantien kevyen liikenteen väylä rakennetaan ajoradasta viherkaistalla erotettuna.

5 2 1.4 Vesihuolto Vedenkulutus ja vesijohdot Alueen vedenkulutuksesta on tehty arvioita perustuen toteutuneiden Käpykankaan ja Raatekankaan alueiden vedenkulutukseen, jotka toiminnoiltaan vastaavat suunnittelualuetta. Näillä vedenkulutus on ollut litraa vuodessa rakennettua kerrosneliömetriä kohden. Suunnittelualueen rakennusoikeus pohjoisosan kortteleissa (2-12) on kerrosneliömetriä ja eteläosan kortteleissa (1, 13, 14 ja 15) kerrosneliömetriä. Tästä voidaan johtaa vedenkulutukseksi noin 60 m 3 /d pohjoisosan ja 40 m 3 /d eteläosan kortteleille. Lisäksi otetaan huomioon alueen laajeneminen Karhunmäen liittymän eteläpuolelle myöhemmin, jolla vedenkulutukseksi voidaan arvioida alueen koon perusteella noin 100 m 3 /d. Koko alueen (Papinkankaan teollisuusalueen pohjois- ja eteläosan) vedenkulutus on näin ollen keskimäärin luokkaa m 3 /d. Vastaava huipputuntikulutus on noin 35 m 3 /h ja 10 l/s. Koska alueelle tulee suuria liike- tai teollisuuskiinteistöjä, on palovesiasemien ja sprinklerivedenotto kuitenkin mitoittava tekijä alueen verkostolle. Mitoitus on tehty teholla 20 l/s, jolloin alueelle riittäisi putkikooksi DN 200 -yhteys Karhunmäen alueelle varatusta DN 150 -liitosjohdosta, joka rakennetaan kiertoyhteydeksi Iiksenvaarantien eteläpuolelta toteutettavaan yhteyteen, jossa tienalitusputket ovat varauksena olemassa. Alueen katuverkoston jakeluputkien koko on DN 150 mm. Hulevedet Hulevesiviemärin mitoituksessa on käytetty seuraavia lähtöarvoja: mitoitussade 120 l/s/ha, joka vastaa kerran kahdessa vuodessa toistuvaa 10 min. sadetta valumakertoimina on käytetty katu-alueilla 0,8 ja tontti- ja viheralueilla 0,2, valumakertoimet on arvioitu läpäisemättömän pinnan suhteellisen osuuden perusteella. Kaava-alueen katujen ja siihen liittyvien kortteleiden hulevedet johdetaan hulevesiviemäreitä ja uusia avo-ojia pitkin alueella olemassa oleviin laskuojiin. Olemassa oleviin laskuojiin rakennetaan tarvittaessa mm. viivästysaltaita tms. kiintoaineksia poistavia rakenteita. Jätevedet Kaava-alueelle sijoitetaan kolme jätevesipumppaamoa. Pumppaamo P1 sijoittuu Akselitien loppuosalle n. paalun 520 kohdalle varatulle ET-alueelle. Pumppaamo P2 sijoittuu Papinkankaantien itäpuolelle n. paalun 310 kohdalla olevan VL-alueen yhteyteen varatulle ET-alueelle. Pumppaamo P3 sijoittuu alueen koillisosaan Kippitien n. paalun 180 kohdalle varatulle ETalueelle. Jätevesipumppaamoiden mitoitus on tehty alueen arvioitujen huipputuntikulutuksien ja rakennusalojen perusteella. Koko alueen huipputuntikulutus on 10 l/s. Pumppaamo P1 eteläisen alueen rakennusala on n. 57% kokonaiskerrosalasta pumppaamon mitoitusvirtaamaksi muodostuu 5,7 l/s Pumppaamo P3 pohjoisen alueen rakennusala on n. 43% kokonaiskerrosalasta pumppaamolle P3 tästä alueesta johdetaan n. 50 % pumppaamon mitoitusvirtaamaksi muodostuu 2,2 l/s

6 3 Pumppaamo P2 pohjoisen alueen rakennusala on n. 43% kokonaiskerrosalasta pumppaamolle P2 tästä alueesta johdetaan viettoviemäreillä n. 50 % sekä pumppaamon P3 jätevedet (2,2 l/s) sekä pumppaamon P1 jätevedet (5,7 l/s) pumppaamon P2 mitoitusvirtaamaksi muodostuu 10,0 l/s Pumppaamoiden jätevedet johdetaan valtatie 6:n länsipuolelle Artiokadulle ja siitä edelleen Karhunputkentien kautta Karhunkaarenpuiston jätevesipumppaamolle. Artiokadun on viettoviemärin kapasiteetti on n. 15 l/s. Tästä johtopäätöksenä on, että pumppaamon P2 kautta voidaan tarvittaessa johtaa n. 5 l/s vastaava jätevesimäärä Iiksenvaarantien eteläpuoliselta alueelta. Mikäli tämän katsotaan olevan tarpeellista, Papinkankaantien alkuosaan tulee rakentaa viettoviemärivaraus ao. jätevesiä varten. 1.5 Puistot ja katuvihreä Puistot Puistot säilytetään nykytilaisena mahdollisuuksien mukaan. Avoimet alueet nurmetetaan niiltä osin, miltä niitä joudutaan muokkaamaan esim. vesi- ja viemärilinjojen kohdilta. Suojelumerkittyjen puistoalueiden hoito pitää sisällään vain biotoopin parannustöitä. Avoimet alueet säilytetään avoimina. Hoitoluokka avoimet alueet B. Katuvihreä Kadun, välikaistan sekä kevyen liikenteen väylän reunat nurmetetaan luokan A2 mukaisesti. Taulukko 1.2 Puistot ja katuvihreä, kustannusarvio Yhteensä Alueen puisto, ja katuvihertyöt m Yhteensä Sillat Kohteessa ei ole siltoja. 1.7 Katuvalaistus Alueelle rakennetaan uusi katuvalokeskus. Katuvalaistus rakennetaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön suunnitteluohjeen mukaisesti.

7 4 1.8 Sähköverkko Fortum varaa alueelle 9 uutta paikkaa puistomuuntamoita varten. 20kV:n kaapelointia tehdään yhteensä noin 3,5 km. Alueen valmistuttua rakennetaan 20kV:n rengasverkkoyhteys ilmajohtona, yhteensä noin 1,2 km. Alueen pienjännitejakeluverkko rakennetaan kadunrakennustöiden yhteydessä, mikäli sähköliittymätarpeet ovat tiedossa. Alueen nykyinen sähkönjakeluverkko korvataan uudella verkolla sitä mukaa, kun uuden verkon rakentaminen on mahdollista. Alue liitetään 20kV:n sähköverkon piiriin Iiksenniityntien varrella olevan johdon kautta. Alueen rakentamisen alkuvaiheessa verkko rakennetaan rengasverkoksi kyseiseen johtoon. Alueen laajentuessa ja muuntamoiden lisääntyessä, rakennetaan uusi johtoyhteys pohjoisesta Kontiosuon jäteaseman muuntamon johdolta. 110 kv:n johtokadun hyödyntämistä johdon rakentamisessa selvitetään. Turvallisuus Alueella on nykyistä 0,4 kv:n ja 20 kv:n ilmajohto- ja maakaapeliverkkoa. Alueen ja katujen rakentamisen aikana tulee huomioida alueella oleva sähköverkosto. Ilmajohtojen läheisyydessä työskenneltäessä ja rakennuksia sijoitettaessa on huomioitava turvaetäisyydet. Etäisyyksissä tulee noudattaa Verkostosuosituksen YJ 3:92 ohjeita. Sähköjohdon korko rakennettavaan katuun nähden on tarkistettava suunnittelun aikana, tarvittaessa ilmajohtoa on korotettava. Alueella olemassa olevien kiinteistöjen sähkönjakelu on turvattava koko rakentamisen ajan vanhan sähkönjakeluverkon kautta. Sähköverkon yleissuunnitelma on esitetty liitteessä Televerkko, Elisa Elisan televerkon yleissuunnitelma on esitetty liitteessä Televerkko, Sonera Sonera ei ole toimittanut alueesta yleissuunnitelmaansa.

8 5 2. KUSTANNUKSET Kustannukset on laskettu Joensuun kaupungilta saatujen kadun- ja vesihuollon rakennuskustannuksien perusteella. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 5,9 miljoonaa euroa. Katujen, väylien ja puistojen yms. rakennuskustannukset ovat noin 4,3 miljoonaa euroa. Vesihuollon kustannukset ovat noin 1,6 miljoonaa euroa. Taulukossa 1.3 on esitetty kooste alueen kustannuksista. Taulukko 1.3 Kustannusarvio PAPINKANKAAN YLEISSUUNNITELMAN KUSTANNUSARVIO Kohde Katu yms. rakenteet ( ) Vesihuolto ( ) Yhteensä ( ) Akselikuja Akselitie Kippitie Nokkakärrintie Nostintie Papinkankaantie Rullakkotie Trukkitie Kiertoliittymä / Iiksenvaarantie Pumppaamo P Pumppaamo P Pumppaamo P Paineviemäri + vj P2:lta nykyiseen Sv-viemärien purku yhteensä Laskuojat Puistot Yhteensä

9 6 3. TUNNUSLUVUT Kaava-alueelta on laskettu seuraavat tunnusluvut: KM-tontteja: 1 kpl KTT-tontteja: 17 kpl TKL-tontteja: 64 kpl ET-tontteja: 11 kpl Tontteja yhteensä: 93 kpl - Rakennettavia katuja ja kevyen liikenteen väyliä: 4061 m - Vesihuollon runkolinjojen pituus: 4266 m - Puistojen pinta-ala: m 2 - Kuntatekn. investoinnit (kadut, klv:t ja puistot) / tontti: Vesihuollon investoinnit / tontti: VAIHEISTUS JA AIKATAULU Alueen rakentaminen aloitetaan eteläosasta. Ensimmäisessä vaiheessa tulee toteuttaa Papinkankaantien alkuosa (plv 0-300), pumppaamo P2 sekä paineviemäri Vt6:n länsipuolella, Artiokadulle. Tämä mahdollistaa Akselikujan sekä Akselitien alkuosan (n. plv 0-100) rakentumisen. Tämän jälkeen Akselitien loppuosa ja alueen pohjoisosa Rullakkotiestä alkaen rakennetaan siinä laajuudessa kuin tonttien kysyntä edellyttää. Jatkorakentamisen vaiheistuksessa on huomioitava viettoviemäröinnin, jätevesipumppaamoiden ja sähköverkon asettamat rajoitukset. Alueen toteutusaikataulu määräytyy Joensuun kaupungin tontinluovutusaikataulun mukaisesti.