FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 269 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Maaliskuu 2014

Transkriptio

1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 269 Kuva Vaihtoehto C sijoittuu hankealueen eteläosan sähköaseman ja tulevan 400 kv voimajohdon välillä noin 7,6 kilometrin matkalla uuteen voimajohtoalueeseen, jonka leveys on noin 46 metriä. Voimajohdon sijoittuessa pian purettavan 220 kv voimajohdon ja tulevan 400 kv voimajohdon viereen täytyy muistaa, että vaihtoehdon C voimajohto ei tuo uusia vaikutuksia koskemattomaan alueeseen, vaan kyse on 400 kv voimajohdon vaikutusten laajentumisesta. Lisäksi olennaista on 400 kv ja 110 kv voimajohtojen yhteisen voimajohtoalueen sijoittaminen maastoon sekä se, miten voimajohto sijoittuu suhteessa ympäristön kannalta herkkiin kohteisiin, kuten asuin- ja lomarakennuksiin. Ahtaimmat suunnittelutilat sijaitsevat arvioinnin mukaan Leppijärven, Korpusen ja Vettenrannan alueilla. Jatkosuunnittelussa nämä kohteet tulisi huomioida siten, ettei niihin kohdistu merkittävää haittaa. Sähkönsiirtovaihtoehdon C sijoittaminen tulevan 400 kv ilmajohdon viereen tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska tällöin hyödynnetään ole-

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 270 massa olevaa johtokäytävää. Maa-alan tarve olisi tällöin noin puolet vähäisempi kuin tilanteessa, jossa voimajohtoa rakennetaan kokonaan uudessa johtokäytävässä. Olemassa olevan johtokäytävän hyödyntäminen ei myöskään lisää peltoja metsäalueiden rikkonaisuutta, eikä näin ollen heikennä niiden käytettävyyttä. Kuva Mäntylänkulman yhdistymiskohdan eteläpuolella vaihtoehdon C 110 kv voimajohto sijoittuu tulevan 400 kv voimajohdon länsipuolelle, samaan johtoalueeseen. 110 kv voimajohto hyödyntää siten 400 kv voimajohdon johtoaukeaa, kuitenkin laajentaen tätä 19 metrillä.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 271 Kuva Vaihtoehdon C 110 kv voimajohto yhdistetään Leväsjoen 110/400 kv sähköasemaan. Kaiken kaikkiaan vaihtoehdon pituus on noin 40 kilometriä Hankealueen eteläosaan rakennettavasta sähköasemasta Leväsjokeen asti. Luomansuun ja Korpusen alueella voimajohtolinjan lähellä sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia ja voimajohto halkaisee peltoalueita. Yksi lomarakennus sijaitsee vain noin 50 metrin etäisyydellä linjan länsipuolella. Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida, ettei alueiden käytölle ja asuinrakennuksille aiheudu kohtuutonta haittaa esimerkiksi sijoittamalla voimajohtolinja etäämmälle tulevasta 400 kv voimajohdosta tai Korpusen itäpuolella olevalle metsäalueelle. Näin ollen uusi voimajohtolinja risteäisi 400 kv voimajohdon kanssa, siirtyen lyhyehköllä matkalla 400 kv voimajohdon itäpuolelle.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 272 Kuva Korpusen alueella Leväsjoen vaihtoehdon C voimalinja sijoittuisi ahtaaseen tilaan (tulevan 400 kv voimajohdon, eli kartassa Z-merkityn linjan länsipuolelle). Luomansuun alueella sijaitsee loma-rakennus (sinisellä värillä) vain noin 50 metrin etäisyydellä. Jatkosuunnittelussa tulisi vaikutusten vähentämiseksi huomioida vaihtoehdon C voimajohtolinjan mahdollisen siirtämisen, esimerkiksi Rounun metsäalueelle. Kuva Mahlamäen kohdalla voimalinjan tuntumassa, noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsee asuinrakennuksia (punaisella värillä). Mahlamäen alueella noin 50 metrin etäisyydellä 400 kv voimajohtolinjan molemmin puolin sijaitsee asuinrakennuksia. Vaikutuksia voitaisiin välttää kokonaan sijoittamalla 110 kv voimajohto erikseen, lännemmäksi 400 kv voimajoh-

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 273 dosta, esimerkiksi Mahlamäen ja Koivumäen välisen metsäalueen halki riittävän etäältä asutuksesta. Voimalinjan itäpuolella suunnittelutilaa ei sen sijaan ole. Vettenrannan alueella voimalinjan länsipuolella noin 50 metrin etäisyydellä sijaitsee Heinäjoen tilakeskuksen päärakennus. Haittojen välttämiseksi voimajohto voitaisiin suunnitella siirrettäväksi erikseen 400 kv voimajohdosta esimerkiksi siten, että se sijoittuisi 400 kv voimajohdon länsipuolelle Vuorenmaan peltoalueiden väliin, etäälle asuinrakennuksista. Toinen vaihtoehto olisi voimajohdon sijoittaminen 400 kv itäpuolelle siten, että se kulkisi Vettenrannan peltoalueen ja Pohjaslahden välisessä metsämaastossa. Tällöin voimajohto sijoittuisi osittain Siikaisten rantaosayleiskaava-alueen länsiosaan. Kuva Vettenrannan länsipuolella, noin 30 metrin etäisyydellä voimajohtolinjasta sijaitsee asuinrakennus (punaisella värillä). Myös Keskukylän alueella 400 kv voimajohtolinjan molemmin puolin sijaitsee asuin- ja lomarakennuksia. Vaikutuksia voitaisiin välttää kokonaan sijoittamalla 110 kv voimajohto riittävälle etäisyydelle asutuksesta. Leväsjoella rakennettavan 400 kv sähköaseman edellyttämä puustosta raivattava pinta-ala on suhteellisen laaja korkeajännitteen komponenttien edellyttämien turvaetäisyyksien vuoksi. Turvallisuussyistä sähköasema tullaan aitaamaan, jolloin maa-alan tarve on kokonaisuudessaan noin 2-4 hehtaaria. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset laajenemistarpeet tulevaisuudessa, jolloin maa-alan tarve voi kasvaa jopa 5-10 hehtaariin. Sähköaseman vieressä sijaitsee lomaasunnoksi merkitty rakennus, joka tulisi huomioida jatkosuunnittelussa.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 274 Kuva Voimajohtolinjan läheisyydessä Keskukylässä sijaitsee suunnittelussa huomioitavia rakennuksia. Kuva Leväsjoen sähköaseman tuntumassa sijaitsee loma-asunnoksi merkitty rakennus.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Vaikutukset luontoon Sähkönsiirtoreitin C alueelta ei ole laadittu luontoinventointeja lukuun ottamatta hankealueelle sijoittuvaa osuutta, jonka arvokohteet on kartoitettu tuulivoimapuiston kasvillisuuskartoitusten yhteydessä. Sähkönsiirtoreitin C kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu pääasiassa olemassa olevaan aineistoon (mm. Fingrid Oyj:n 400 kv voimajohdon luontoselvitykset, Enviro 2008) sekä kartta- ja ilmakuvatulkintaan. Aineisto on kattava, mutta hieman vanhentunut. Mikonkeitaan hankealueen eteläosan sähköasemasta tulevalle 400 kv voimajohdolle asti raivattavan uuden johtoaukean alueelle sijoittuu havupuuvaltaisia kangasmetsiä sekä ojitettuja turvekankaita mutta myös hakkuuaukeita ja pieniä peltoalueita. Välillä Mäntylänkulma Leväsjoki sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 220 kv ja tulevan 400 kv voimajohdon rinnalle. Johtoaukean ympäristöön sijoittuu tavanomaisia, eri-ikäisiä talousmetsiä, joiden kasvillisuustyypit vaihtelevat tuoreista kuivahkoihin kankaisiin (Vauhkonen & Routasuo 2008). Kaikki metsäiset suopainanteet ja soistumat on ojitettu (Vauhkonen & Routasuo 2008). Alueella ei käytettävissä olevan tiedon perusteella esiinny luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita kasvillisuuskohteita. Sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuu muutamia pienvesiä. Peuralantien itäpuolella virtaava Koskenoja sekä Peuralankylän eteläpuolella virtaava Sarvijoki ovat todennäköisesti ruoppausten johdosta luonnontilaltaan jossain määrin muuttuneita (katso kuva 16.2). Heinästönluoma sijoittuu sähkönsiirtoreitin varrelle juurin ennen sen yhtymistä olemassa olevan 220 kv:n voimajohtoaukeaan. Ennen Leväsjokea sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuvat myös Alinenjoki, Leppijoki, Tunturijoki ja Heinijoki. Siikaisjärven alueella reitti sijoittuu osittain vesialueelle Itälahden itäosiin. Sähkönsiirtoreitin varrella esiintyvän eläimistön voidaan olettaa edustavan Pohjanmaan ja Satakunnan alueille tyypillistä metsä- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Vähä Leppijärven lounaispuolella, Papinnevan peltoalueen pohjoispuolella on todettu vuosina tehdyissä luontokartoituksissa luontodirektiivin liitteen IV(a) liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue (Vauhkonen & Routasuo 2008). Reitin varrelle sijoittuu yhä jonkin verran lajille soveltuvaa elinympäristöä. Sähkönsiirtoreitin alueella tai sen läheisyydessä ei ole tunnettuja suurten petolintujen pesäpaikkoja. Lähin merikotkan tiedossa oleva pesä sijaitsee yli kymmenen kilometrin etäisyydellä ja kalasääsken pesä noin 1,4 kilometrin etäisyydellä sähkönsiirtoreitistä (Rengastustoimisto 2012). Lähin Natura-alue on Niemijärvi-Itäjärvi (FI , SPA) Natura-alue, jota sähkönsiirtoreitti sivuaa metsäisellä alueella Siikaisten kunnan puolella. Niemijärvi-Itäjärvi Natura-alue on monipuolinen ja monimuotoinen useista järvistä ja Siikaisjoen järvimäisistä laajentumista aikanaan laskemalla syntynyt lintujärvikompleksi (Ympäristöhallinto 2013). Alue on rauhoitettu yksityisenä luonnonsuojelualueena (Niemijärvi-Itäjärven luonnonsuojelualue, YSA203573). Haapakeitaan (FI , SPA/SCI) Natura-alue sijoittuu hieman alle kilometrin etäisyydelle reitin itäpuolelle. Haapakeitaan soidensuojelualue (SSA020007) sijoittuu Peuralankylän alueella noin 2,4 kilometriä sähkönsiirtoreitin pohjoispuolelle. Sähkönsiirtoreitin läheisyyteen sijoittuu myös muutamia paikallisesti arvokkaita perinnemaisemakohteita (Vauhkonen & Routasuo 2008). Sähkönsiirtoreitin alueelta joudutaan raivaamaan kasvillisuutta noin 60 hehtaarin alueelta jonka lisäksi reunavyöhykkeillä puustoa joudutaan lyhentämään. Vaikutukset ovat suurimmillaan täysin uuden johtoaukean alueella. Tulevan 400

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 276 kv:n voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään sijoittuvalla osuudella kasvillisuutta joudutaan raivaamaan suhteellisesti vähemmän ja hankkeen arvioidaan lisäävän vain vähän 400 kv:n voimajohdon rakentamisen vaikutuksia. Suorat vaikutukset kohdistuvat kasvillisuuteen, jonka luonnontilaisuus on johtoaukean reunavaikutuksen ja metsätaloustoimien vuoksi luonnontilaltaan muuttunutta. Vaikutukset tavanomaiselle metsäkasvillisuudelle arvioidaan paikallisesti vähäisiksi, koska vastaavaa kasvillisuustyyppiä esiintyy alueella hyvin runsaasti. Sähkönsiirtoreitti myös muuttaa hieman yhtenäisen metsäalueen luonnetta uuden johtoaukean alueella. Vaikutukset arvioidaan melko lieviksi, koska ne kohdistuvat metsätalouden vuoksi rakenteeltaan ja luonnontilaltaan jo muuttuneille alueille. Olemassa olevaan johtoaukeaan sijoittuvalla osuudella sähkönsiirtoreitin arvioidaan lisäävän vain vähän nykyisen 220 kv:n ja tulevan 400kV:n voimajohtojen vaikutuksia. Johtoaukea levenee suhteellisesti melko vähän, eikä aukean levenemisellä arvioida olevan merkittävää vaikutusta metsäalueen rakenteeseen tai luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutuksia arvokkaille luontokohteille muodostuu uuden johtokäytävän alueella Maal-mosankeitaan suoalueen pohjoisosille, missä sähkönsiirtoreitin rakennustöistä johtuen suokasvillisuutta survoutuu työkoneiden alle ja suon vesitasapainoon voi aiheutua vähäisiä ja väliaikaisia muutoksia. Sähkönsiirtoreitin varrelle sijoittuville pienvesille voi aiheutua vähäisiä vaikutuksia rantojen läheisyyteen sijoittuvien voimajohtopylväiden rakennustöistä. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin lähinnä maisemallisiksi. Sähkönsiirron vaikutukset eläimistöön ja linnustoon ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina sekä elinalueiden lievänä pirstoutumisena. Vaikutukset eläinten elinympä-ristöihin ovat suurimmillaan uuden johtoaukean alueella, missä ne kohdistuvat nykyti-laltaan ainakin paikoin yhtenäisemmälle metsäalueelle. Olemassa olevan johtoaukean alueella hankkeen arvioidaan lisäävän vain hieman tulevan 400 kv:n voimajohdon vaikutuksia. Johtoaukea levenee hankkeen myötä suhteellisen vähän ja alueella esiintyvä eläimistö on todennäköisesti jo jossain määrin sopeutunut elämään rakenteeltaan muuttuneella metsäalueella. Voimajohtoaukea lisää osaltaan taimikoita hirven laidun-alueina ja tarjoaa uutta elinympäristöä myös monille muille pienemmille kasvinsyöjille kuten jäniseläimille ja pienjyrsijöille. Vähä Leppijärven alueella sähkönsiirtoreitti pirstoo tiedossa olevaa liito-oravan elinaluetta ja yhdessä 400 kv:n voimajohtohankkeen myötä heikentää tai saattaa jopa katkaista lajin kulkuyhteydet itään. Kulkuyhteyksien säilymiseen voidaan kiinnittää huomiota sähkönsiirtoreitin rakentamisvaiheessa säilyttämällä lajin liikkumista edesauttavia puita reitin läheisyydessä. Suomessa yleisinä ja runsaina esiintyville nisäkäs- ja lintulajeille sähkönsiirtoreitin rakentamisesta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä elinympäristövaikutuksia, koska elinympäristöjä menetetään melko vähän, rakentaminen on kestoltaan lyhytaikaista ja se ulottuu vain rajatulle alueelle. Sähkönsiirtoreitti aiheuttaa törmäysriskin linnuille. Karkean arvion perusteella sähkönsiirtoreitin voimajohtoihin voi törmätä enimmillään noin 40 lintuyksilöä vuodessa (Koistisen 2004 mukaan). Alueen pesimälinnuista törmäysriski arvioidaan suurimmaksi metsäkanalinnuilla, jotka on yleisesti mielletty voimajohtojen kannalta riskialttiiksi lajiryhmäksi. Hanke lisää kuitenkin vain vähän tulevan 400 kv:n voimajohtojen aiheuttamaa törmäysriskiä, sillä 400 kv:n sähkönsiirtoreitillä voimajohtimet sijoittuvat selvästi korkeammalle. Metsäkanalinnut lentävät pesimäpaikoillaan etupäässä molempien voimajohtojen alapuolella, joten törmäykset lienevät melko harvinaisia yksittäistapauksia eikä niillä todennäköisesti ole vaikutusta lajien populaatioihin alueella. Törmäysriski kohdistuu myös muuttolinnustoon, josta suurin osa kuitenkin lentää selvästi metsäisessä ympäristössä kulkevien voimajohtojen yläpuolella. Muuttolintujen törmäyksiä vähentää myös

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 277 sähkönsiirtoreitin sijoittuminen lintujen luontaisen muuttosuunnan myötäisesti (pohjois-eteläsuunnassa) eikä sitä vastaan. Reitin varrelle ei myöskään sijoitu tunnettuja tai potentiaalisia suurten muuttolintujen levähdysalueita kuten laajoja peltoaukeita. Kuva Vaihtoehdon C reitin varrella olevat luontokohteet. Vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin voi muodostua lähinnä Natura-alueiden suojelun perusteina olevien lintujen törmäysvaikutusten kautta. Potentiaalisia törmäysvaikutuksia voi aiheutua Niemijärvi-Itäjärven Natura-alueella pesiville ja levähtäville laulujoutsenille. Koska muuttavat linnut lentävät tyypillisesti metsän keskelle sijoittuvien voimajohtojen yläpuolella, törmäysten arvioidaan olevan harvinaisia yksittäistapauksia eikä hankkeella todennäköisesti ole merkittäviä

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 278 vaikutuksia Natura-alueella esiintyvään linnustoon. Törmäyksiä voidaan myös vähentää asentamalla Natura-alueen kohdalla voimajohtojen näkyvyyttä parantavia huomiopalloja. Haapakeitaan Natura-alueella pesivän ja levähtävän linnuston törmäykset voimajohtimiin arvioidaan epätodennäköisiksi, koska sähkönsiirtoreitin ja Natura-alueen välinen etäisyys on riittävän pitkä. Lisäksi sähkönsiirtoreitti sijoittuu Natura-alueiden läheisyydessä olemassa olevaan johtokäytävään eikä sen arvioida merkittävästi lisäävän linnustolle jo nykyisellään aiheutuvia vaikutuksia. Vaikutuksia Haapakeitaan Natura-alueiden suojelun perusteena oleville luontotyypeille ei muodostu riittävän etäisyyden vuoksi. Haapakeitaan soidensuojelualueen eteläpuolella sähkönsiirtoreitti sijoittuu peitteiseen maastoon, eikä voimajohtimista arvioida muodostuvan törmäysriskiä suolla potentiaalisesti pesivälle tai levähtävälle suo- ja kosteikkolinnustolle Vaikutukset maisemaan Hankealueella sekä muilla metsäisillä osuuksilla Mäntylänkulmaan asti vaikutukset ovat hyvin paikallisia kohdistuen lähinnä lähimaisemaan ja jäävät näin ollen vähäisiksi. Hankealueen ja tulevan Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimajohdon välisellä osuudella vaikutukset ovat kokonaisuudessaan melko vähäisiä. Peltomaan tilan kohdalla voimalinjan ja tilan väliin jäänee kapea suojavyöhyke. Lisäksi asuinrakennus on tilan rakennuksista pohjoisin ja väliin jää useita muita rakennuksia. Voimajohto ei todennäköisesti näy edes tilan pääviljelyalueelle, ainoastaan kahdelle pienemmälle sivupellolle. Vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tulevan Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimajohdon länsipuolelle, Mäntylänkulman alueelle, yhtymäkohdan tuntumaan sijoittuviin asuin- ja lomarakennuksiin, jotka jäävät noin metrin päähän hankealueelta tulevasta voimajohdosta, ei myöskään kohdistu merkittäviä vaikutuksia väliin jäävästä metsävyöhykkeestä johtuen (katso kuva 16.2). Osuudella, jossa voimajohto tulee sijoittumaan tulevan 400 kilovoltin voimajohdon rinnalla, eniten vaikutuksia tulee kohdistumaan muutamiin asuinrakennuksiin, viljelyalueisiin ja Siikaisjärven pohjukkaan. Mahlamäen alueella muutamia asuinrakennuksia jää uuden voimalinjan vaikutuspiiriin (katso kuva 16.6). Yhden asuinrakennuksen ja tulevan voimajohtolinjan väliin jää näkösuojaksi kaksi ulkorakennusta. Toista nykyisen voimajohtolinjan viereen sijoittuvaa asuinrakennusta häiritsee enemmän olemassa oleva, 400 kilovoltin voimajohdolla korvattava voimalinja. Uusi voimajohto voimistaa haitallisia vaikutuksia ainoastaan jonkin verran. Kolmas rakennus sijoittuu lähietäisyydelle, mutta puusto estää näkymiä voimajohdon suuntaan melko tehokkaasti. Leppijärven kylän kulttuurimaisemaan ei kohdistu haittavaikutuksia väliin jäävästä, lähes puolen kilometrin levyisestä metsävyöhykkeestä johtuen. Uusi voimajohto tulee näkymään Siikaisjärven pohjukkaan lyhyen etäisyyden vuoksi. Koska alueelle näkyy jo ennestään oleva 220 kilovoltin voimajohto, joka tullaan vielä korvaamaan rakenteellisesti huomattavasti kookkaammalla 400 kilovoltin voimajohdolla, 110 kilovoltin voimajohdon vaikutus jää melko vähäiseksi. Vettenrannassa Heinäjoen tilakeskuksen päärakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä nykyisestä voimalinjasta. Tilakeskus sijoittuu pienelle mäelle. Näkyvyys voimajohdolle on hyvä. Uudesta voimajohdosta aiheutuisi yhdessä 400 kv voimajohdon kanssa merkittävää haittaa Heinäjoen tilakeskukselle. Tilakeskuksen itäpuolella avautuvalle viljelyaukealla ei aiheudu erityisiä maisemavaikutuksia, sillä voimajohto sivuaa aukeaa sen kapeimmasta kohdasta. Katso ehdotukset voimajohdon siirtämisestä kappaleessa 16.2.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 279 Kuva Vaihtoehdon C reitin varrella olevat maisema- ja kulttuuriympäristkohteet sekä muinaisjäännökset. Tuomiluomantien ja Itäjärven välissä Juholan tilakeskus sijoittuu lähimmäksi voimalinjaa. Päärakennuksen ja nykyisen voimalinjan väliin jää kuitenkin ulkorakennuksia ja etäisyyttä on yli 100 metriä. Tilakeskuksen eteläpuoliseen pel-

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Melu 15.6 Liikenne toon kohdistuisi vähäisiä maisemavaikutuksia. Noin puoli kilometriä etelämpänä Juholan tilakeskuksen päärakennus sijoittuu noin 100 metrin päähän olevasta voimalinjasta. Yksi ulkorakennus on osittain näköesteenä. Nykyisestä voimalinjasta on enemmän haittaa kuin tulevasta. Vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Kuten vaihtoehdoissa A ja B sähköasemat rakennetaan metsäiselle alueelle, etäälle asutuksesta, eikä niistä aiheudu erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia. Tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdosta C Leväsjoen sähköasemalle aiheutuu melua rakentamisen aikana. Rakentamisen aikaisia meluvaikutuksia voidaan pitää paikallisina ja kestoltaan lyhytaikaisina, koska voimajohdon työmaa liikkuu varsin lyhyessä ajassa, keskimäärin muutamassa päivässä, meluhaitalle herkän kohteen ohi. Merkittävimmät vaikutukset ovat kohdissa, joissa asuinrakennuksia sijoittuu voimajohdon viereen. Sähköaseman rakentamisesta aiheutuu tyypillistä rakennustyömaan melua ja se on paikallisesti voimajohdon rakentamista merkittävämpää ja pitkäkestoisempaa. Sähköaseman välittömässä läheisyydessä ei kuitenkin sijaitse asutusta. Vaihtoehdon C voimajohdon käytön aikana merkittäviä meluvaikutuksia ei juuri synny. Voimajohto voi tosin kostealla säällä synnyttää ääntä, mutta se jää todennäköisesti viereisen 400 kv voimajohdon äänen alle. Kaiken kaikkiaan molempien voimajohtojen äänet vaimenevat kuulumattomiin enimmillään alle 100 metrin matkalla. Tuulivoimahankkeen sähkönsiirtovaihtoehdon C toteuttamisen merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen aiheutuisivat voimajohdon rakentamisen aikana ja koostuisivat lähinnä voimajohdon laitteiston, rakennusmateriaalin ja kaapeleiden yksittäisistä kuljetuksista. Itse asennustyömaa on maastossa jatkuvasti eteenpäin kulkeva, eikä vaikuta merkittävästi liikenteeseen voimajohtoa lähellä olevilla teillä Vaikutukset ihmisiin Sähkönsiirtovaihtoehdossa C uuden 110 kv voimajohdon pituus on noin 40 kilometriä. Voimajohdosta noin 20 % sijoittuu uuteen johtokäytävään hankealueen ja Mäntyläkulman välillä ja loput Fingrid Oyj:n tulevan 400 kv voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään. Uusi johtokäytävä sijoittuisi pääosin metsätalousalueelle. Voimajohdon varrelle sijoittuu jonkin verran avohakkuualueita ja taimikoita sekä yksi pelto ja pienehköjä suoalueita. Eteläisen sähköaseman ja Fingrid Oyj:n voimajohdon välisen uuden johtokäytävän varrelle sijoittuu Peltomaan tila viljelyksineen. Lisäksi johtokäytävä ylittää muutamia teitä sekä sivuaa tai leikkaa muutamia pieniä peltoja. Fingrid Oyj:n voimajohdon rinnalle sijoittuvan johtokäytävän varrella on runsaasti metsäisiä alueita. Johtokäytävä sivuaa ja ylittää useita peltoalueita ja sen lähialueelle sijoittuu muutama tilakeskus ja joitakin asuinrakennuksia. Tuulivoimapuistosta rakennettavien sähkönsiirtoyhteyksien keskeiset ihmisiin kohdistuvat vaikutukset syntyvät niiden aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla vakituista ja loma-asutusta sijoittuu rakennettavien voimalinjojen välittömään läheisyyteen ja joilla ei ennestään ole voimajohtoa. Koska voimajohdon suunnitelma oli YVA-selostuksen aikana vielä suhteelli-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 281 sen yleispiirteinen, tulisi herkät asuinkohteet huomioida tarkemmin jatkosuunnittelussa siten, ettei niihin kohdistu merkittävää haittaa. Hankealueella ja muilla metsäisillä osuuksilla vaikutukset kohdistuvat pääosin lähimaisemaan ja ne ovat melko vähäisiä. Johtokäytävän läheisyyteen ei hankealueella sijoitu asuin- ja lomarakennuksia, joten voimajohdon rakentamisesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Myös hankealueen ulkopuolella uuden johtokäytävän vaikutukset jäävät todennäköisesti kokonaisuudessaan vähäisiksi. Osuudella, jossa voimajohto kulkee Fingrid Oyj:n voimajohdon rinnalla, eniten vaikutuksia tulee kohdistumaan asuinrakennuksiin, tilakeskuksiin ja viljelyalueisiin, jotka sijoittuvat voimajohdon vaikutuspiiriin muun muassa Mahlamäen ja Vettenrannan alueilla. Uusi voimajohto voimistaa olemassa olevan voimajohdon haitallisia vaikutuksia. Voimajohdon vaikutukset virkistyskäyttöön ovat kokonaisuutena varsin vähäiset. Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa liikkuville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutosten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seurauksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä virkistysmahdollisuuksia tarjoamalla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikkoja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. Osuuksilla, jotka sijoittuvat olemassa olevan voimajohdon rinnalle, voimajohto ei aiheuta uusia virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia, mutta voimistaa olemassa olevan voimajohdon vaikutuksia. Säteilyturvakeskus on tutkinut 110 kv voimajohdon sähkö- tai magneettikentästä aiheutuvat mahdolliset terveysriskit ja todennut riskin tutkimisen olevan hankalaa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 294/2002 annetun enimmäisarvojen perusteella voidaan todeta, että sähkökentän enimmäisarvo ei ylity 400 kv voimajohdon alla. Sen sijaan sähkön enimmäisarvo saattaa ylittyä. Magneettikentästä mahdollisesti aiheutuvien riskien takia vaikutuksia esitetään STUK:in toimesta arvioitavaksi tarkemmin, jos asuinrakennus sijaitsee 40 metriä lähempänä 110 kv tai 100 metriä lähemmin 400 kv voimajohtoa Vaikutukset elinkeinotoimintaan Voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maatalousyrittäjille aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Niille maatalousyrittäjille, joiden pelloille voimajohto sijoittuu, aiheutuva haitta on jatkuvaa ja merkittävää. Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan joutomaaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsäalueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa. Metsäalueilla haitta on pysyvä, koska voimajohtoalueella ei voi kasvattaa metsää joulukuusia lukuun ottamatta.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET Nollavaihtoehtona on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa Mikonkeitaan tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta. Tällöin vastaava energiamäärä tuotetaan muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostetaan muualta. Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö ja yhdysrakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina. Hankealuetta koskevia tuulivoimapuiston osayleiskaavoja ei laadittaisi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin alueiden maankäyttö jatkuisi nykyisen kaltaisena metsätaloudessa sekä virkistyskäytössä ja kehittyy muun suunnitellun tai alueelle tulevaisuudessa kohdistuvan uuden maankäytön mukaisesti. Nollavaihtoehdossa myös alueen luonto ja maisema jatkaisivat luontaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Alueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tehtävistä raivauksista. Nollavaihtoehdossa tuulivoimapuisto ei aiheuta vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Hankealueella metsänkäsittelytoimet tulisivat luultavasti jatkumaan nykyisellään ja vaikuttamaan alueen pesimälinnustoon rakenteeseen jatkossakin. Muuttolinnuston osalta alueen nykytila todennäköisesti säilyisi, koska lintujen törmäysriski ei kasva. Alueen kautta muuttavaan linnustoon ja sen läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttavat kuitenkin myös mahdolliset lähialueen muut hankkeet. Nollavaihtoehdossa eivät toteudu hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset haitalliset tai myönteiset ympäristövaikutukset, eivätkä positiiviset vaikutukset aluetalouteen. Nollavaihtoehdossa jäävät toteutumatta tämän hankkeen osalta pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA 17.1 Muiden hankkeiden, ohjelmien ja suunnitelmien huomioiminen YVA- menettelyssä Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee YVA-asetuksen (268/1999, 9 ) mukaan kertoa tiedot arvioitavan hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Hankealueella, sen läheisyydessä tai koko Suomen laajuisesti on meneillään hankkeita, ohjelmia tai suunnitelmia, jotka jollain tavalla liittyvät hankkeeseen ja ne tulee huomioida Mikonkeitaan tuulivoimapuiston suunnittelussa. Seuraavassa on koottu merkittävimpiä hankkeita, tutkimuksia ja ohjelmia, jotka huomioidaan osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Koska Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeesta voi aiheutua mahdollisia merkittäviä yhteisvaikutuksia lähialueella olevien muiden tuulivoimapuistojen kanssa, on keskitytty pääasiallisesti suunnitteilla oleviin tuulivoimahankkeisiin Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin Furuvikenin tuulivoimapuisto, joka sijaitsee noin 25 kilometrin säteellä Mikonkeitaan hankealueesta luoteeseen. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot Noin 25 kilometrin säteellä Mikonkeitaan tuulivoimahankkeesta on tämän hetkisten tietojen perusteella suunnitteilla yli kymmenen tuulivoimapuistoa. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 17.1) on esitetty hankkeet ja niiden tila. Taulukossa esitettyjen hankkeiden lisäksi alueella toimii paikallisten tahojen mukaan myös muita hankekehittäjiä. Näiden hankkeiden tietoja, sijainteja ym. ei kuitenkaan vielä tarkasti tunneta. Taulukko 17.1 Mikonkeitaan tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. Etäisyydet on mitattu hankkeiden rajauksista eivätkä näin ollen vastaa voimaloiden välistä etäisyyttä. Vaalean vihreällä on merkitty ne hankkeet, jotka ovat yhteisvaikutusten osalta selvitetty tarkemmin. Tilanne Tuulivoimahanke Kunta Toimija Voimaloita Etäisyys, kilometriä Metsälän tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki EPV Tuulivoima Oy 37 0 YVA-menettely päättynyt Kaavoitus päättynyt syksyllä Merikarvia Merikarvia O2 Finland Oy Härkmeri Kristiinankaupunki O2 Finland Oy ,6 Esiselvitys ja maanvuokraus. 31 6,3 YVA-menettely ja kaavoitus käynnistymässä. Uttermossan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto 8 0 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 284 Tuulivoimahanke Kunta Toimija Voimaloita Etäisyys, kilometriä Tilanne Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki CPC Finland Oy 103 1,8 YVA-menettely päättynyt. Lakiakankaan kaavoitus meneillään. Västervikin tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Triventus Wind Power Ab ,2 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Lappfjärd Dagsmark Kristiinankaupunki O2 Finland Oy 76 12,8 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Kristinestad Norr Kristiinankaupunki Triventus Wind Power Ab ,9 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Vanha Närpiöntie Kristiinankaupunki Innopower 6 24,0 Kaavoitus päättynyt. Kakkori Karijoki O2 Finland Oy Perkiö Karijoki O2 Finland Oy 9 27 Kaavoitus meneillään. 9 30,5 Kaavoitus meneillään. Korvennevan tuulivoimpuisto Merikarvia Otsotuuli Oy 12 7,9 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Korpi-Matin tuulivoimapuisto Merikarvia EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy 36 10,3 YVA-menettely on päättynyt marraskuussa Kaavoitus on meneillään. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuisto Siikainen TuuliWatti Oy 8 19,3 Kaavoitus on meneillään. Siipyyn tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Suomen Merituuli Oy 80 20,8 YVA-menettely on päättynyt syyskuussa Kaavoitus on meneillään. Kristiinankaupunki Merituulivoimapuisto ja Karhusaaren voimalaitosalueen tuulivoimapuisto PVO- Innopower 80 23,0 YVA-menettely on päättynyt keväällä Svalskulla Närpiö Vindin Oy Ab Kaskisten tuulivoimayleiskaava Kaskinen Kaskisten kaupunki Karijoki ja Isojoki Karijoki ja Isojoki O2 Finland (Rajamäenkylä) Oy Leppijärvi Siikainen Tuuliwatti Oy 5 27 Rakennuslupa myönnetty ,5 Kaavoitus käynnissä. noin 11,7 YVA-menettely ja kaavoitus käynnistymässä. 7 6 Kaavoitus käynnissä.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 285 Kuva Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sekä suunnitellut hankkeet (Suomen tuulivoimayhdistys ry 2013). Kuvassa esitetty myös Mikonkeitaan hankkeessa arvioidut sähkönsiirtovaihtoehdot (VEA, VEB ja VEC) Suunnitteilla olevat voimajohdot Kristinestad Ulvila 400 kv voimajohto Fingrid Oyj:n tarkoituksena on rakentaa Kristiinankaupunkiin suunnitellun uuden muuntoaseman ja Ulvilan muuntoaseman välille uusi 400 kv voimajohto. Johdon pituus on noin 115 kilometriä ja se sijoittuu olemassa olevan, purettavan 220 kv johdon paikalle. Voimajohtoalue laajenee molemmin puolin nykyistä johtoaluetta kolmella metrillä. Hankealueiden kohdalla johtoalue kulkee pohjois-etelä suuntaisesti pääasiassa hankealueiden välisellä alueella.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 286 Johtohankkeesta on tehty lakiin perustuva ympäristövaikutusten arviointiselostus (Fingrid Oyj 2008), josta yhteysviranomaisena toiminut Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut lausuntonsa Varsinainen rakentaminen on tarkoitus ajoittaa vuodelle 2014, jolloin johto saadaan käyttöön vuoden 2015 aikana Muiden hankkeiden voimajohdot Otsotuuli Oy:n suunnitteilla olevassa toisessa, Korvennevan tuulivoimahankkeessa tarkastellaan osana YVA-menettelyä sähkönsiirron vaihtoehtoa, jossa sähkönsiirto tapahtuisi 110 kv ilmajohdolla Korvennevan hankealueelta koilliseen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston eteläosan sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus olisi noin 15 kilometriä. Kuva Otsotuuli Oy:n Korvennevan tuulivoimapuiston YVA-ohjelmassa yhtenä vaihtoehtona esitetty sähkönsiirtoreitti yhdistyy Mikonkeitaan eteläiseen sähköasemaan. Viime aikoina mediassa on ollut paljon esillä se, että moni tuulivoimatoimija suunnittelee yhtenä vaihtoehtona yhdistävänsä suunnitteilla olevia tuulivoima-

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 287 puistojaan Kristiinankaupungin keskustan pohjoispuolelle rakennettavalle 400 kv sähköasemalle. Tämä tarkoittaisi sitä, että monen hankkeen sähkönsiirto toteutuisi yksittäisinä vierekkäisinä 110 kv ilmajohtoina tulevan 400 kv Kristinestad Ulvila voimajohdon vieressä, etenkin Mikonkeitaan pohjoispuolella olevalla osuudella. Jos kaikkien hankkeiden suunnitelmat siltä osin toteutuvat, tarkoittaisi tämä nykyisen voimajohtokäytävän huomattavaa levenemistä, mikä osaltaan aiheuttaisi merkittävän haitan luonnossa, maisemassa ja maankäytössä. Sen lisäksi useita hankkeiden voimajohtoja jouduttaisiin paikoittain sijoittamaan suhteellisen lähelle olemassa olevia asuinrakennuksia tai niille ei mahdollisesti löydy tilaa ollenkaan. Maankäytön näkökulmasta ongelmana on erityisesti se, että ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka pakottaisi eri toimijoita rakentamaan yhteisen voimajohdon. Lisäksi hankkeet ovat aikataulullisesti eri vaiheissa eikä kaikkien hankkeiden toteutuminen kokonaan tai edes osittain ole täysin varmaa Muut hankkeet hankealueella Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueen eteläosan keskiosiin on merkitty kalliokiviaineksen ottamisalue. Kohdetta ei ole otettu käyttöön eikä sille ole tiettävästi kaavailtu toimintaa. Hankkeen ympäristövaikutusten kannalta ei ole tunnistettu muita merkittäviä hankkeita, ohjelmia tai suunnitelmia Arvioidut yhteisvaikutukset Tuulivoimapuistohankkeiden keskeisimmät selvitettävät yhteisvaikutukset ovat tuulivoimapuistojen: vaikutukset äänimaisemaan varjovaikutukset vaikutuksen maankäyttöön vaikutukset maisemaan vaikutukset liikenteeseen vaikutukset linnustoon vaikutukset luontoon vaikutukset riistaeläimistöön vaikutukset ihmisten elinoloihin Maankäyttöä sekä kasvillisuutta ja paikallista eläimistöä koskeva vaikutustarkastelu rajoittuu hankealueelle. Luontovaikutusten osalta lähialueiden muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tarkasteltu erityisesti linnuston kannalta. Melun ja varjostuksen tarkastelu rajoittuu noin 3-4 kilometrin säteelle lähimmistä voimaloista. Maisemaa on tarkasteltu tarkemmin viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tarkastelu on olennaisilta osin ulotettu jopa kilometrin etäisyydelle. Ihmisen elinoloja koskeva tarkastelu on yhteisvaikutusten kannalta ulotettu pääosin viiden kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli hankkeiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. Arvioinnissa on selvitetty mahdollisuuksien mukaan muiden hankkeiden rakentamisaikataulut ja kuljetusreitit. Yhteisvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona olemassa olevan tiedon pohjalta. Raportin liitteissä on esitetty yhteisvaikutusten mallinnuskuvia.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Mikonkeitaan lähiympäristöön suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tarkastellaan erikseen kunkin hankkeen YVA- tai lupamenettelyjen yhteydessä. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat yleensä pääosin maa- ja metsätalousalueille, joihin ei kohdistu erityisiä maankäyttötavoitteita. Kuten Mikonkeitaan hankekin pääasiassa, sijoittuvat esimerkiksi Metsälän ja Uttermossan hankkeetkin metsätalousvaltaisille alueille. Tuulivoimapuistojen alueet tulevat pysymään pääosin nykyisessä käytössään maa- ja metsätalousalueena ja muutokset rajoittuvat lähinnä tuulivoimapuistojen rakenteiden ja yhdysteiden alueille, mikä vastaa muutamaa prosenttia molempien hankealueiden yhteenlasketusta pintaalasta. Hankkeet yhdessä laajentavat aluetta, johon kohdistuu maankäytön suunnittelua rajoittavaa tuulivoimalan melua. Asuinalueiden yöajan ohjearvo on Valtioneuvoston päätöksen mukaan 45 db ja lomarakennusten alueilla 40 db. Ympäristöministeriön suosittelema suunnittelun ohjearvo on valtioneuvoston ohjearvoa pienempi; toistaiseksi ei kuitenkaan ole käytännön kokemusta tai ohjeita kyseisen suunnitteluohjearvojen soveltamisesta maankäytön suunnittelussa. Mikonkeitaan hankkeen myönteisiä vaikutuksia olisi siinä, että se toteuttaisi Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteita energiantuotannossa. Lisäksi hankkeen myönteisenä vaikutuksena olisi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen sekä paikallisen energiaomavaraisuuden vahvistaminen. Alue sisältyy vaihemaakuntakaavassa ehdotuksessa olevan Metsälän tuulivoimatuotantoon soveltuvaan alueeseen. Hankealueen Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitseva pohjoinen osa ei sisälly tulevan Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueisiin, mutta Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on lausunut, että kyseinen seikka ei kuitenkaan estä suunnittelemasta hanketta Mikonkeitaan hankealueella. Mikonkeitaan hanketta varten laaditaan osayleiskaava rinnan hankkeen YVAmenettelyn kanssa. Koska hanke sijaitsee sekä Kristiinankaupungin että Isojoen kunnan alueilla, laaditaan hankkeelle kaksi osayleiskaavaa. Metsälän hankkeella on Kristiinankaupungin vahvistama osayleiskaava, Uttermossan hankkeella ei. Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankkeelle laaditaan paraikaa Lakiakankaan pohjoisosaa koskevaa Lakiakangas I-kaavaa Yhteisvaikutukset luonnon monimuotoisuuteen Luonnon monimuotoisuuden osalta useiden seudulle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus voi ilmetä luontotyyppien ja elinympäristöjen tasolla sekä näiden kautta lajistollisella tasolla. Tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on pyritty sijoittamaan tuulivoimalat tunnettujen ja hankkeiden luontoselvityksissä määritettyjen arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle siten, ettei arvokohteille aiheudu suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Hankkeissa on pääsääntöisesti tässä onnistuttu, joten voidaan todeta, että alueellinen ja seudullinen luonnon monimuotoisuus on kohtalaisella tasolla turvattu hankkeista huolimatta, koska luonnon arvoalueet on tunnistettu ja hankesuunnittelussa huomioitu. Luonnon arvoalueet ovat lajistollisen ja elinympäristöllisen monimuotoisuuden ytimiä, mistä eliölajit voivat levittyä ympäristöön uusille elinalueille tai siirtyä monimuotoisuusytimien välillä.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 289 Tuulivoimalat sijoittuvat edellä mainitun hankesuunnittelutavan myötä ympäristöllisesti samantyyppisille alueille. Voimalat sijoitetaan yleensä maastonmuotojen kohoumille, paikoille, joissa tuulisuus- ja perustamisolot ovat hyvät ja jonne ei sijoitu luonnon arvoalueita. Näin ollen voimaloiden sijoittuminen painottuu alueellisesti aina samantyyppiselle luontotyypille eli kivennäismaapohjaisiin kangasmetsiin, maaston kohokohdille. Tämä johtaa elinympäristöllisten menetyksien painottumiseen näille luontotyypeille ja niiden lajistolle. Lajisto on kuitenkin talousmetsäympäristöjen tavanomaista ja tyypillistä peruslajistoa, jota esiintyy yleisesti myös hankealueiden ulkopuolella. Voidaankin arvioida, että vaikka elinympäristömenetykset koituvat pääsääntöisesti samantyyppisille luontotyypeille ja lajistolle seudun tuulivoimahankkeissa, ei alueellinen luonnon monimuotoisuus ole hankkeiden yhteisvaikutuksena uhattuna. Mikonkeitaan tuulivoimahankkeella tai muilla tuulivoimahankkeilla ei ole haitallisia vaikutuksia Mikonkeitaan luontotyyppien arvoille (pl. linnustolliset arvot) Yhteisvaikutukset linnustoon Yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu erityisesti suuriin ja tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiisiin muuttolintulajeihin kuten kurkiin, joutseniin, hanhiin, kuikkalintuihin, metsäkanalintuihin sekä petolintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Arvioinnissa on hyödynnetty lähimpien tuulivoimahankkeiden, Lappfjärdin ja Lakiakankaan, Metsälän, Jäneskeitaan, Mikonkeitaan ja Korvennevan tuulivoimahankkeiden muutto- ja pesimälinnustoselvityksiä sekä Pohjanmaan ja Satakunnan alueilta on laadittuja muita lintujen muuttoreittejä ja tärkeitä levähdysalueita tarkastelevia selvityksiä (mm. Nousiainen & Tikkanen 2013, Nousiainen 2013, Vilén ym. 2012, Ahlman & Luoma 2013). Useat Selkämeren rannikkoalueelle suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat osittain tai kokonaan rantalinjaa seuraavalle, kansainvälisesti tärkeälle lintujen muuttoreitille (mm. Nousiainen 2013, Peltonen & Saarteenoja 2013, Satakuntaliitto 2008, Tikkanen ym. 2013). Selvitysten perusteella monien suurikokoisten lintulajien kevätmuutto kulkee melko keskittyneesti Pohjanlahden rannikon läheisyydessä ja muuttolintumäärät alkavat vähetä jo noin kymmenen kilometrin etäisyydellä rannikosta sisämaahan päin. Suurimmillaan lintuvirtojen tiheys on avoimilla rannikko-osuuksilla (Nousiainen & Tikkanen 2013). Lintujen muuttoreitti jatkuu Satakunnan ja Pohjanmaan alueilta pohjoiseen, missä valmisteilla on myös useita eri tuulivoimahankkeita. Suupohjan alueella mantereen päällä muuttavien lintujen muuttoa ohjaavat jokilaaksot ja ruokailu- ja lepäilyalueiksi sopivat suot ja kosteikot (Nousiainen 2013), jotka on pyritty huomioimaan eri tuulivoimahankkeiden suunnittelussa. Hanhien, kurkien ja joutsenten muutto painottuu Kristiinankaupungin alueella valtatien 8 kohdalle ja sen länsipuolelle. Hajanaisempaa lintumuuttoa tapahtuu vuosittain myös valtatien 8 tuntumaan sijoittuvien tuulivoimapuistojen itäpuolisella alueella, mutta muuttajamäärät eivät ole yhtä suuria ja muuttoreitit yhtä keskittyneitä kuin valtatien 8 ja rannikon välisellä alueella. Kauempana rannikkolinjasta muuttavat mm. kurki ja monet petolinnut, jotka hyödyntävät muutollaan lämpimien ilmavirtausten aiheuttamia nosteita. Näitä lajeja muuttaa todennäköisesti jonkin verran kaikkien rannikon läheisyyteen suunniteltujen tuulivoimapuistojen kautta. Useat samalle muuttoreitille sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa kasautuvia (kumuloituvia) vaikutuksia rannikkoalueen kautta muuttavaan linnustoon ja lintupopulaatioihin. Vaikutukset ilmenevät lähinnä lintujen muuttoreiteissä tapahtuvien muutosten sekä mahdollisten törmäysten muodossa. Metsälän ja

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 290 Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet ovat Mikonkeidasta lähimmät ja merkittävimmät yhteisvaikutuksia aiheuttavat hankkeet. Muuttolinnuston kannalta vaikutuksia aiheuttavat myös hieman pohjoisempana sijaitsevat Lappfjärdin, Lakiakankaan sekä Lappjärd-Dagsmarkin sekä Västervikin tuulivoimapuistohanke valtatien 8 länsipuolella. Edellä mainitut puistot muodostavat yhdessä vähintään 15 kilometriä leveän esteen pohjois-etelä-suunnassa lintujen luontaista muuttosuuntaa vastaan. Esimerkiksi Västervikin ja Metsälän hankealueiden kohdalla tuulivoimapuistojen väliin valtatien 8 tuntumaan jää vain noin kilometrin levyinen lentoväylä, joka voi olla suurille muuttolintulajeille liian ahdas. Tällöin muuttolinnut joutuvat kiertämään suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot joko lännen tai idän puolelta. Mikäli kaikki suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat, jää Selkämeren rannikon ja läntisimpien tuulivoimapuistojen väliin vaihtelevan levyinen (noin 3,5-7 kilometriä leveä) tuulivoimapuistoista vapaa vyöhyke. Rannikko- ja merialueella muuttaa osittain eri lajeja ja eri yksilöitä kuin mantereelle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden alueella, minkä vuoksi Selkämeren alueelle suunniteltujen merituulivoimapuistojen yhteisvaikutusten ei arvioida kohoavan merkittäviksi rannikkoalueelle suunniteltujen maatuulivoimapuistojen kanssa. Suoraan Ruotsista Selkämeren yli saapuville muuttolinnuille, kuten osalle metsähanhista ja laulujoutsenista, yhteisvaikutuksia muodostuu kuitenkin myös Kristiinankaupungin-Närpiön sekä Siipyyn merituulivoimapuistoista. Edellä luetellut maa- ja merituulivoimapuistot muodostavat yhdessä Merikarvian, Korvennevan, Korpi-Matin sekä Jäneskeitaan tuulivoimapuistohankkeiden kanssa lähes yhtenäisen, noin 35 kilometriä leveän esteen lintujen koillinen-lounas - suuntaiselle lentoreitille. Mikonkeitaan tuulivoimahanke ei välttämättä merkittävästi lisää muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia, koska hanke sijoittuu useiden lintulajien nykyisten päämuuttoväylien itäosiin tai kokonaan niiden itäpuolelle (Nousiainen & Tikkanen 2013). Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot saattavat kuitenkin siirtää mm. kurkien ja metsähanhien muuttoreittejä idemmäksi, jolloin myös Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset voivat lisääntyä. Muuttoreitin siirtymistä voi tapahtua ainakin länsi-lounaistuulten vallitessa, jolloin muutto sijoittuu muutenkin keskimääristä idemmäksi. Muuttoreittien siirtyessä saattaa mm. Kristiinankaupungin levähdysalueiden merkitys kerääntymisalueena heikentyä ja vastaavasti idempänä sijaitsevien peltoalueiden merkitys lisääntyä (Tikkanen ym. 2013). Koillis- ja itätuulten vallitessa muuttoreitit voivat tiivistyä tuulivoimapuistojen länsipuolelle, jolloin rannikon läheisten kerääntymisalueiden merkitys korostuu (Tikkanen ym. 2013). Muuttoreittien mahdollisella siirtymisellä ei kuitenkaan välttämättä ole erityisen suurta merkitystä, koska tuulivoimapuistojen kiertämisestä aiheutuva ylimääräinen lentomatka on melko pieni verrattuna lintujen tuhansia kilometrejä pitkään muuttomatkaan. Lentomatkan pidentymisellä ei yleisesti arvioida olevan suurta vaikutusta lintujen energiatalouteen. Lisäksi lepäilyyn ja ruokailuun soveltuvia, korvaavia peltoalueita on todennäköisesti riittävästi tarjolla myös uusien muuttoreittien varsilla (mm. Tikkanen ym. 2013). Mikonkeitaan tuulivoimapuisto lisää kuitenkin aiheutuvia törmäysvaikutuksia niiden lintujen osalta, jotka eivät mahdollisesti väistäkään tuulivoimapuistoja. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntakaavoihin merkittyjen tuulivoimapuistojen on toteutuessaan arvioitu karkeasti aiheuttavan muutamien satojen lintujen törmäyskuoleman vuosittain (Peltonen & Saarteenoja 2013, Tikkanen ym. 2013). Mallinnusten mukaan törmäyskuolleisuus on suurella osalla tarkastelluista tuulipuistoalueista suhteellisen pieni käsittäen korkeintaan yksittäisiä lintuja voimalaa kohti vuodessa (Tikkanen ym. 2013). Jopa % linnuista teoreettisesti väistää roottoreita (mm. Desholm ym. 2006, Scottish Natural Heri-

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 291 tage 2010). Mahdollisen törmäyskuolleisuuden populaatiotason vaikutus tulisi vaihtelemaan lajeittain, mutta kokonaisuutena törmäyksillä tuskin on merkittävää vaikutusta minkään muuttolintulajin kantaan. Suurimmat riskit ovat taantuvilla ja alueiden kautta yleisesti muuttavilla lajeilla kuten metsähanhella. Pohjanmeren ja Itämeren eteläosien rannikkoalueilla talvehtivat linnut kuten osa hanhista ja joutsenista kohtaavat tuulivoimaloita nykyisin jo monessa vaiheessa niiden muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla. Tämän myötä linnut ovat todennäköisesti ainakin osittain tottuneet tuulivoimaloihin ja oppineet väistämään niitä, mikä lieventää lintuihin kohdistuvia vaikutuksia. Lintujen muuttoreiteissä tapahtuvat muutokset ja mahdolliset tömäykset tuulivoimaloihin tulisi todentaa hankkeiden seurantojen yhteydessä, jotka olisi hyvä järjestää yhteistyössä useiden samalle muuttoreitille sijoittuvien hankkeiden kanssa. Yhteisvaikutuksia voi syntyä myös paikalliseen pesimälajistoon elinympäristömuutosten sekä tuulivoimaloiden aiheuttamien este- ja törmäysvaikutusten kautta. Suurten petolintujen reviirit ovat yleensä hyvin laajoja, jolloin niiden reviireille saattaa olla suunnitteilla useampiakin tuulivoimahankkeita. Useat hankkeet saattavat yhdessä aiheuttaa jopa kohtalaisia elinympäristö-, este- ja törmäysvaikutuksia hankealueiden rajaseuduilla pesiville petolinnuille. Törmäysalttiita lajeja tuulivoimaloihin nähden ovat suuret päiväpetolinnut (esim. merikotka, maakotka ja sääksi), jotka eivät aina havaitse suuria lapoja. Petolintujen törmäykset tuulivoimaloihin on kuitenkin yleisesti todettu melko harvinaisiksi, mikäli voimalat eivät sijoitu petolintujen erityisesti suosimille alueille. Tällaiset alueet on pyritty huomioimaan yksittäisten tuulivoimapuistojen suunnittelussa. Lisäksi laajoille reviireille mahtuu myös rauhallisempia alueita, mikäli tuulivoimaloista aiheutuvat häiriöt karkottavat petolintuja tuulipuistojen alueilta. Myös hankealueiden kautta ruokailualueilleen lentäville kuikkalinnuille (kuikka ja kaakkuri) voi aiheutua este- ja törmäysvaikutuksia. Metsälän ja Mikonkeitaan pesimälinnustoselvitysten perusteella alueiden kautta kulkee kuikkalintujen ravinnonhakulentoja, mutta havaittujen lentojen määrä on niin vähäinen, ettei tuulivoimapuistojen aiheuttamista este- ja törmäysvaikutuksista arvioida muodostuvan populaatiotason vaikutuksia paikallisille pesimäkannoille. Mikonkeitaan ja Metsälän tuulivoimapuistojen alueilla esiintyy kohtalaisen runsas kanalintukanta, joista yhteisvaikutuksia voi muodostua lähinnä metsolle, jota pidetään metsien rakenteen muutoksille herkimpänä. Metsojen tunnettuja soidinalueita sijoittuu molempien tuulivoimapuistojen alueille ja niille aiheutuvat häiriöt voivat vaikuttaa lajin paikallispopulaatioita heikentävästi. Yhteisvaikutuksia aiheutuu lisääntyvän häiriön myötä myös Stormossenin alueella pesivälle suolajistolle, mutta vaikutusten ei arvioida vaarantavan suolinnuston esiintymistä alueella Yhteisvaikutukset Natura-alueisiin Potentiaalisia yhteisvaikutuksia lähiseudulle suunnitelluista muista hankkeista voi kohdistua lähinnä Natura-alueilla levähtäville tai niillä pesiville muuttolinnuille, joiden on todettu muuttavan näiden hankealueiden kautta. Mikonkeitaan tuulivoimapuistohankkeesta ei muodostu yhteisvaikutuksia lähimpien Naturaalueiden suojeluperusteena oleville luontotyypeille pitkän etäisyyden vuoksi. Eri tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset voisivat ilmetä lähinnä mahdollisina pinta- ja pohjavesivaikutuksina, jotka on arvioitu Mikonkeitaan ja lähiseudun muiden tuulivoimahankkeen osalta vähäisiksi. Luontodirektiivilajeista liitooravaan kohdistuvat yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi, koska liito-oravan elinalueet on pyritty kaikissa hankkeissa huomioimaan siten, ettei lajin esiintyminen

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 292 alueilla vaarannu. Tuulivoimahankkeet eivät yksin tai yhdessä merkittävästi heikennä liito-oravan kulkuyhteyksiä Natura-alueiden välillä. Mikonkeidasta lähimmät, potentiaalisia yhteisvaikutuksia muodostavat hankkeet ovat Metsälän, Västervikin sekä Uttermossan tuulivoimapuistohankkeet. Välittömästi näiden pohjoispuolelle sijoittuvat Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueet. Hankkeet muodostavat yhdessä vähäisiä tai kohtalaisia este- ja törmäysvaikutuksia alueiden kautta muuttavalle linnustolle. Lähimpien Natura-alueiden suojeluperusteina olevista lajeista alueiden kautta muuttaa jonkin verran tuulivoimalatörmäyksille alttiiksi arvioituja metsähanhia, kurkia ja laulujoutsenia sekä törmäysvaikutuksille herkistä petolintulajeista kalasääskeä. Sääksien reviirit ovat laajoja ja voivat ulottua useiden tuulivoimapuistojen alueille. Hanhien ja joutsenten levähdysalueita sijoittuu mm. Metsälän hankealueen länsipuolelle, Pakankylän pelloille. Hankkeista ei arvioida muodostuvan merkittäviä häiriövaikutuksia levähtäville linnuille. Lisäksi hankealueiden kautta muuttaa jonkin verran nauru- ja pikkulokkeja. Hankkeiden muuttolintuseurannoissa havaitut yksilömäärät ovat melko alhaisia, joten este- ja törmäysvaikutusten ei arvioida vaarantavan kyseisten lajien esiintymistä lähimmillä Natura-alueilla. Mikonkeitaan tuulivoimahankkeen ei arvioida merkittävästi lisäävän muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen linnustovaikutuksia. Linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia on käsitelty myös edellisessä kappaleessa (kappale ). Luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi hankkeen vaikutuspiirissä oleville Natura-alueille ei käytettävissä olevan tiedon perusteella ole tarpeen Yhteisvaikutukset riistalajeihin ja metsästykseen Mikonkeitaan lähialueelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen aiheuttamat riistan elinympäristöihin, hirven liikkumiseen ja hirvenmetsästyksen käytännön järjestelyihin kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan yksittäisiä hankkeita merkittävämmiksi. Tuulivoimapuistojen vaikutukset jakautuvat useiden metsästysseurojen metsästysalueille. Toisaalta joidenkin seurojen metsästysvuokramaille voi sijoittua useampia tuulivoimahankkeita ja etenkin pienempien seurojen metsästysmaista voi tulevaisuudessa merkittävä osa sijoittua tuulivoima-alueille. Useiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten vuoksi aiemmin laajemmat yhtenäiset metsästysalueet pirstoutuvat tuulivoimaloiden sekä huoltotiestön ja rakentamisen myötä. Lisäksi hankkeiden suunnitelmissa on runsaasti uutta, sähkönsiirtoon tarkoitettua, 110 kv voimajohtoa, joka pirstoo yhtenäisiä metsäalueita ja lisää kanalintuihin kohdistuvaa törmäysriskiä. Tuulivoimapuistojen rakentamisvaiheessa aiheutuvat häiriöt ovat riistalajistolle merkittävimpiä. Koska eri hankkeiden rakentaminen käynnistyy todennäköisesti hieman eriaikaisesti, arvioidaan riistalle muutoin melko laajalla alueella syntyvän häiriön yhteisvaikutukset vähäisemmiksi. Kaikkien hankkeiden arvioidaan hieman heikentävän alueellisia riistakantoja ja muuttavan tärkeimmän riistalajin eli hirven esiintymistä ja käyttäytymistä ainakin väliaikaisesti. Metsästyksen riskitilanteiden arvioidaan kasvavan mahdollisesti lisääntyvän liikenteen ja muun virkistyskäytön vuoksi. Toiminnassa olevien puistojen lopulliset vaikutukset alueellisiin riistakantoihin riippuvat riistaeläimistön sopeutumiskyvystä elinympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Riistaeläimistä ainakin hirvieläinten sopeutumiskyky arvioidaan melko hyväksi eikä tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten arvioida pitkällä aikavälillä merkittävästi heikentävän hirvipopulaatioita tai metsästysmahdollisuuksia tuulivoimapuistoalueilla.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Yhteisvaikutukset liikenteeseen Mikonkeitaan ja sen lähiympäristön hankkeilla voi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia valtatien 8 liikenteeseen, mikäli tuulivoimapuistojen rakentaminen ajoittuu samaan ajankohtaan. Muilla yleisillä teillä ei juuri aiheudu merkittäviä yhteisvaikutuksia, sillä hankkeet käyttävät pääosin eri reittejä kuljetuksiin. Merkittäviä yhteisvaikutuksia voi aiheutua ainoastaan Uttermossantiellä Uttermossan hankkeen kanssa ja mahdollisesti Metsälän hankkeen kanssa sekä Österbackanettä Uttermossantiellä. Metsälän hankkeen YVA-dokumenteissa on osoitettu lisäksi Santajärventie mahdollisena kulkureittinä hankealueelta valtatielle 8, joten Metsälän hankkeen rakentamisen aikainen liikenne hajautuu jonkin verran. Jos Mikonkeitaan seitsemän pohjoisen voimalan rakentamisessa hyödynnetään Uttermossanintietä väylänä ennen valtatietä 8 ja oletetaan sen lisäksi, että Uttermossan hankkeen liikenne sekä kolmasosa Metsälän hankkeen liikenteestä hyödyntää Uttermossantietä samanaikaisesti, tulisi hankkeiden kokonaisliikenne kolminkertaistumaan Uttermossantiellä Lillträskintien ja valtatien 8 välisellä osuudella, sekä kaksinkertaistumaan Lillträskin- ja Sandvikintien välillä. Jos oletetaan että kolmasosa Metsälän kuljetuksista tapahtuisi Österbackantien tien kautta ja Mikonkeitaan eteläosan 19 voimalan rakentamisen aikainen liikenne tapahtuu kokonaan Österbackantien kautta valtatielle 8, tulisi liikenne kasvamaan 60-70% verrattuna Metsälän hankkeen liikenteeseen. Liikenteen lisääntyminen heikentäisi valtatien 8 liikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tällöin raskas liikenne kulkisi henkilöautoliikennettä hitaammin ja lisäisi ohittamistarvetta tiellä. Vaikutukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen, jonka jälkeen liikennemäärät palautuvat ennalleen. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki puistot rakennetaan täysin samanaikaisesti, joten yhteisvaikutus liikenteeseen muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa olisi tällöin edellä arvioitua lievempi Yhteisvaikutukset maisemaan Maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia voidaan katsoa olevan eniten Lappfjärdiin ja Lakiakankaalle sekä Uttermossaan ja Metsälään kaavailluilla tuulivoimapuistohankkeilla. Uttermossan tuulivoimahanke kokonaisuudessaan ja Metsälä suurelta osin sijoittuvat Mikonkeitaan lähialueelle tuulivoimaloiden maisemallisessa vyöhykejaossa. Lappfjärd ja Lakiakangas sijoittuvat eteläosiltaan Mikonkeitaan lähialueelle, valtaosaltaan välialueelle ja pohjoisimmilta osiltaan kaukoalueelle. Kaikki viisi aluetta, Mikonkeitaan tuulivoimapuiston lisäksi siis nuo neljä, voisivat näkyä osin samassa maisemassa tietystä pisteestä katsottuna. Mikonkeitaan, Metsälän, Uttermossan, Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistot näkyisivät lähialueen avoimiin tiloihin. Erityisesti kaavailtujen tuulivoimapuistojen väliin jäävällä Kärjenkosken alueella vaikutukset voimistuisivat selvästi. Lounaassa ja lännessä voimaloiden määrä lisääntyisi ja lisäksi voimaloita näkyisi luoteessa ja erityisesti pohjoisessa. Pohjoisessa voimalat tulisivat lähelle ja osa niistä näkyisi todella kookkaina. Alueelle näkyvien voimaloiden kokonaismäärä lisääntyisi huomattavasti, joskin valtaosa jäisi kauas taka-alalle. Kärjenkoskelta (kohde 3) laaditussa yhteismallinnushavainnekuvassa (liitteessä 6) näkyvät Mikonkeitaan voimaloiden lisäksi Uttermossan ja Metsälän voimalat. Kärjenkosken viljelyaukean itäreunalle näkyvien voimaloiden määrä lähes kolminkertaistuu. Mikonkeitaan lähimmät voimalat dominoisivat eniten. Useiden tuulivoimapuistojen myötä maisema muuttuisi levottomammaksi. Myös Siiroonjokilaaksoon, Korsbäckin kulttuurimaisemaan, Uttermossaan, Kallträskiin ja Metsä-

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 294 lään kohdistuvat vaikutukset voimistuisivat. Korsbäckin kulttuurimaisema olisi joka ilmansuunnassa tuulivoimaloiden saartama. Eniten haittavaikutuksia koituisi Lappfjärdin ja Lakiakankaan voimaloista. Myös Uttermossa ja Metsälä sijoittuisivat useiden tuulivoimapuistojen välimaastoon. Uttermossasta (kohde 1) tehty yhteismallinnushavainnekuva (liitteessä 6) osoittaa, kuinka lähes olematon haittavaikutus muuttuisi hyvinkin merkittäväksi yhteisvaikutusten myötä. Uttermossan tuulivoimapuiston voimaloista koituisivat selvästi merkittävimmät haittavaikutukset Uttermossan alueelle. Yhteismallinnushavainnekuvat kohteista 9 ja 10 (liitteessä 6) osoittavat, että Kallträskissä ja Metsälässä suhteellisen vähäiset tai vähäiset haittavaikutukset muuttuisivat kohtalaisiksi tai lähes kohtalaisiksi. Selkeissä sääolosuhteissa, riittävän etäältä mereltä käsin katsottuna, myös Västervikiin kaavaillun tuulivoimapuiston voimalat voisivat näkyä samaan aikaan edellä mainittujen tuulivoimapuistojen voimaloiden kanssa. Pitkän etäisyyden vuoksi kaikki tuulivoimapuistojen voimalat eivät näkyisi. Västervikin tuulivoimapuiston voimalat olisivat lähimpänä ja Mikonkeitaan lähimpiin voimaloihin olisi katselupaikasta riippuen vähintään 15 kilometrin matka. Pitkästä välimatkasta johtuen maisemakuvaa hallitsisivat ainoastaan mahdollisesti Västervikin lähimmät voimalat. Korvennevan tuulivoimapuisto sijoittuu lähimmillään noin kahdeksan kilometrin päähän Mikonkeitaasta. Vähäisiä yhteisvaikutuksia saattaisi olla lähinnä mereltä käsin tuulivoimapuistojen suuntaan katsottaessa. Muut tuulivoimahankkeet sijoittuvat reilusti yli kymmenen kilometrin päähän Mikonkeitaan lähimmistä tuulivoimaloista ja mahdolliset yhteisvaikutukset jäisivät hyvin vähäisiksi Melun ja varjostuksen yhteisvaikutukset Melu Mikonkeitaan hankealueen läheisyyteen suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen yhteismelu on arvioitu pohjautuen samaan mallinnusmenetelmään ja samoihin laskentaparametreihin kuin Mikonkeitaan tuulivoimapuiston meluvaikutusten arvioinnissa (kappale 9.1.2). Mallinnus on ts. tehty kansainvälisen standardin ISO sekä ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien ohjeiden 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014) mukaisesti käyttäen tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arviointiin kehitettyä WindPro 2.8-laskentaohjelmaa. Lisäksi on mallinnettu myös matalataajuusmelu VTT:n ehdotuksen VTT-R ja ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin. Matalien äänien tarkastelu tehdään ilman A-painotusta, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003:1 matalien äänien ohjearvot asuinhuoneissa on annettu painottamattomille äänitasoille. Mallinnuksessa on huomioitu Mikonkeitaan hanketta lähimmät tuulivoimahankkeet, eli Metsälä, Uttermossa, Lappfjärd, Lakiakangas sekä Västervik. Seuraavassa taulukossa on esitetty mallinnuksessa käytetyt voimalamäärät ja tyypit sekä lähtömelutasot. Mallinnettujen voimaloiden kokonaismäärä oli yhteensä 185 kpl. Mallinnustulokset on esitetty liitteessä 3 sekä tarkemmin Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisesti ladattavissa olevissa raporteissa.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 295 Taulukko Melun yhteismallinnuksissa ja laskelmissa käytetyt voimalatyypit ja määrät sekä lähtömelutasot Tuulivoimapuisto voimaloiden Voimalatyyppi Napakorkeus Lähtömelutaso lukumäärä Mikonkeidas 26 Nordex N117/ m 105 db Metsälä 34 Nordex N117/ m 106 db Uttermossa 8 Nordex N117/ m 106 db Lappfjärd ja Lakiakangas 88 Vestas GridStreame-3300 Västervik 29 E.n.o m 107,5 db 142 m 105 db Melumallinnukset ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä projektiinsinöörit ins. AMK Hans Vadbäck ja ins. Mauno Aho. Merkittävimmät melun yhteisvaikutukset voidaan havaita Mikonkeitaan ja Metsälän tuulivoimapuistojen eteläisempien alueiden 45 db ja 40 db käyrien yhdistymisenä sekä Mikonkeitaan pohjoisemman alueen ja Uttermossan tuulivoimapuiston 45 db käyrien yhdistymisenä. Kaikkien tarkasteltujen tuulivoimapuistojen 35 db käyrä on yhtenäinen ja alueelle jää runsaasti loma-asutusta. Mikonkeitaan ja Metsälän eteläisempiä alueita lukuun ottamatta myös tarkasteltujen tuulivoimapuistojen 40 db käyrä on yhtenäinen (Kuva 17.3).

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 296 Kuva Melun yhteisvaikutus. Verrattuna ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston melun mallinnustuloksiin, uusia asuinrakennuksia sijoittuu 40 db melualueelle ja uusia lomarakennuksia 35 db melualueelle Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä. Alla olevassa taulukossa on Mikonkeidasta lähimpien asuin- ja lomarakennusten äänitasot laskettuna kaikkien alueen hankkeiden yhteensä tuottamana, yksin Mikonkeitaan hankkeen tuottamana sekä ainoastaan muiden hankkeiden tuottamana. Viimeisessä sarakkeessa on laskettu sarakkeiden Kaikki hankkeet ja Muut hankkeet erotus, eli Mikonkeitaan hankkeen äänitasoa korottava vaikutus. Ihminen aistii 10 db äänitason lisäyksen voimakkuuden kaksinkertaistumisena ja yleensä alle 1 db muutoksia on jo vaikea havaita. Merkittäväksi vaikutukseksi arvioitiin 3 db eli äänitason kaksinkertaistuminen. Vähäiseksi vaikutukseksi äänitason lisääntyminen 1-3 db ja merkityksettömäksi alle 1 db lisäys. Siten Mi-

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 297 konkeitaan hankkeesta on muiden hankkeiden tuottamaan meluun verrattuna merkittävää vaikutusta 13 kohteessa ja vähäistä 8 kohteessa. Kolmessa kohteessa Mikonkeitaan hankkeen vaikutus on merkityksetön. Kolmessa kohteessa 40 db ylittyy ilman Mikonkeidasta, ja kahdessa kohteessa melu nousee yhteisvaikutusten takia yli 40 db. Taulukko Mikonkeitaan hankealuetta lähimpien asuin- ja lomarakennusten äänitasot.(oranssi pohja=mikonkeitaan hankkeella merkittävä vaikutus, keltainen pohja = Mikonkeitaan hankkeella vähäinen vaikutus, valkoinen pohja= Mikonkeitaan hankkeella merkityksetön vaikutus). Rakennusten kirjaintunnukset viittaavat kuvassa 17.4 esitettyihin kirjaintunnuksiin. Kaikki Mikonkeidas Muut Kohde ero db hankkeet yksin hankkeet Lomarakennus A (Tönijärvi) 44,26 38,28 42,99 1,3 Lomarakennus B (Tönijärvi) 42,59 39,32 39,84 2,8 Lomarakennus C (Tönijärvi) 41,31 39,31 36,97 4,3 Asuinrakennus D (Rantamäki) 42,67 34,21 42,01 0,7 Lomarakennus E (Stora Sandjärv) 40,39 29,17 40,05 0,3 Lomarakennus F (Stora Sandjärv) 39,89 30,82 39,31 0,6 Lomarakennus G (Stora Sandjärv) 38,33 32,13 37,14 1,2 Lomarakennus H (Stora Sandjärv) 37,87 32,61 36,34 1,5 Lomarakennus I (Stora Sandjärv) 37,59 33,21 35,61 2,0 Asuinrakennus J (Sandvik) 37,56 34,75 34,34 3,2 Lomarakennus K (Kaakkoolammi) 38,65 37,03 33,57 5,1 Lomarakennus L (Kaakkoolammi) 38,75 37,40 33,02 5,7 Lomarakennus M (Kaakkoolammi) 38,22 36,76 32,75 5,5 Asuinrakennus N (Gransten) 38,14 36,25 33,62 4,5 Asuinrakennus O (Bergvik) 37,87 35,75 33,73 4,1 Lomarakennus P (Lilla Sandjärv) 36,86 31,87 35,21 1,7 Lomarakennus Q (Lilla Sandjärv) 37,13 32,15 35,47 1,7 Lomarakennus R (Lilla Sandjärv) 38,21 33,10 36,61 1,6 Asuinrakennus S (Kallioniemi) 38,39 37,44 31,37 7,0 Asuinrakennus T (Kivistö) 38,04 37,36 29,64 8,4 Asuinrakennus U (Peltomaa) 37,95 37,51 27,81 10,1 Asuinrakennus V (Vaarainkorpi) 37,01 36,46 27,79 9,2 Asuinrakennus W (Korpela) 39,16 38,14 32,33 6,8 Asuinrakennus X (Korkiaharju) 39 37,43 33,84 5,2 Yhteismelumallinnuksessa käytetyt voimaloiden tyypit perustuvat kaavoitusprosesseista saatuihin tietoihin ja melumallinnusten tekijöiden tietoihin paikallisiin olosuhteisiin sopivista turbiinityypeistä. Toteutettavaksi valittu voimalatyyppi voi olla meluvaikutukseltaan erilainen. Hankkeiden luvitus on myös eri vaiheessa ja aiemmin esitetyissä eri laskennoissa on käytetty erilaisia melumallinnusmenetelmiä, sillä Ympäristöministeriön mallinnusohje on julkaistu vasta vuonna Hankkeiden jatkosuunnittelussa viimeistään rakennuslupa- tai mahdollisessa ympäristölupavaiheessa on syytä tehdä melumallinnukset hankkeiden toteutukseen valituilla voimalatyypeillä, mikäli ne poikkeavat tässä mallinnuksessa käytettävistä voimalatyypeistä. Ympäristölupamenettely lienee hankkeessa yhteismeluvaikutusten vuoksi tarpeellinen.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 298 Tarkemmassa melumallinnuksessa, joka tehdään ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaan Nord2000-menetelmällä, voidaan ottaa tarpeen mukaan myös huomioon melun vähentäminen rajoittamalla tuulivoimalan tietyissä sääoloissa (ns. noise mode eli turbiineihin ennalta ohjelmoitu melunrajoitusajotapa). Kuva Mallinnuksissa tarkastellut Mikonkeitaan hankealueen läheisyydessä sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset (ympyröity punaisella) sekä niille mallinnuksissa käytetyt kirjaintunnukset. Vakituiset asuinrakennukset on merkitty kartalle punaisilla ja lomarakennukset sinisillä pisteillä. Matalataajuinen melu Edellä esitetyillä voimalatyypeillä (Taulukko 17.2) ja voimaloiden sijoituksilla (Kuva 17.3) ei yhdessäkään loma- tai asuinrakennuksissa asuinhuoneille asetettu matalien taajuuksien ohjearvo ylittynyt, mutta muutamassa rakennuksessa äänitaso oli ohjearvon tasoa. Voimakkaimmin kaikissa rakennuksissa sisälle näiden laskelmien mukaan kuuluu 50 Hz terssi, jonka äänitaso on lomarakennuksessa A (sijainti, katso Kuva 17.4) 0,5 db alle sille annetun ohjearvon.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 299 Matalien äänien äänitaso on kaikissa rakennuksissa sisällä voimakkaimmillaan näiden laskelmien mukaan 200 Hz taajuudella 14 db yli kuulokynnyksen. Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat matalien äänten äänitasot pahimmillaan 18 db sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 200 Hz. Tällä taajuudella rakennuksen ääneneristävyys yleensä on jo matalimpia taajuuksia parempi eikä tämä taajuus ole kriittisin. Jos matalien äänien voimakkuutta arvioidaan rakennusten ulkopuolella, ovat matalien äänien äänitasot pahimmillaan alle 4 db sisäohjearvon yläpuolella taajuudella 100 Hz ja äänekkäimmin kuuluu 200Hz terssi, sekin alle 20 db äänenvoimakkuutta vastaavana. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen hanketta koskevilta verkkosivuilta sähköisenä ladattavissa olevissa kohdekorteissa. Varjostus Tuulivoimahankkeiden (Taulukko 17.2) aiheuttamia varjostuksen yhteisvaikutusten tarkastelua varten hankkeiden tuulivoimalat mallinnettiin yhdessä (Kuva 17.5). Yhteisvaikutukset aiheuttavat hieman yli 8 h/a varjostusalueen laajenemista Mikonkeitaan pohjoisen osan ja Uttermossan hankealueen välissä sekä Mikonkeitaan eteläisen alueen ja Metsälän hankealueen välissä. Mikonkeitaan läheisyydessä yli 8 h/a vyöhyke ei laajene siten, että sille sijoittuisi ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttaman varjostuksen mallinnuksiin nähden uusia asuin- tai lomarakennuksia. Tosin Tönijärven pohjois- ja koillisrannalla sijaitsevat lomarakennukset altistuisivat varjostukselle jonkin verran enemmän ainoastaan Mikonkeitaan tuulivoimapuiston aiheuttaman varjostuksen mallinnuksiin nähden.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Mikonkeitaan tuulivoimapuisto 300 Kuva Varjostuksen yhteisvaikutus Yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin Tuulivoimapuistojen merkittävimmät yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin liittyvät melun ja varjostuksen lisäksi maisemassa tapahtuviin muutoksiin. Eniten yhteisvaikutuksia on lähimpänä Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa sijaitsevilla tuulivoimapuistohankkeilla, joista Lappfjärdin ja Lakiakankaan sekä Uttermossan