RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Transkriptio

1 RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN /731/98 RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt RAMO:n osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet. Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen RAMO:n osan 19 Jatkuvakiskoraiteet ja -vaihteet Rto 3/620/94. Voimassa lukien.

2 RAMO 19 Sisältö Sisältö 19 JATKUVAKISKORAITEET JA -VAIHTEET Johdanto Määritelmät Raiteen vakavuuden varmistaminen Loppuhitsauspöytäkirja Ratatekniset edellytykset Sähköistetyn radan erityismääräyksiä Merkittävät kiskonlämpötilat Optimaalinen neutraalilämpötila Neutraalilämpötila-alue Asennuslämpötila Lähtölämpötila Lämpötilan mittaaminen Työskentelylämpötilarajat Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kiskojen asennus Asennus ja alkuhitsaus Minimipituus erikseen asennettavalle kiskolle Asennuslämpötilan mittaus Asennusraot eri vuodenaikoina Rajoitukset Liikennöintinopeusrajoitukset Jännitysten vapautus Edellytys Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Lähtölämpötilan mittaus Jännitysten vapautuksen tavoite Jännitysten vapautus Yli 180 metrin neutralointipituuksien jännityksen vapautus Neutralointi Neutraloinnin tavoite Kaarresäde alle 1000 m Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Lähtölämpötila on T N -alueella (+12 C C) Yhteen suuntaan neutralointi Molemmin puolin neutralointi Kiinnitys Loppuhitsaus välittömästi Loppuhitsaus jälkikäteen Lähtölämpötila on T N -alueen alapuolella (+11 C... 5 C) Pituuden muutoksen ( L) laskeminen... 15

3 RAMO 19 Sisältö Kiinto- ja tarkastuspisteiden merkitseminen Neutralointi lämmittämällä Neutralointi hydraulisilla vetolaitteilla Kiinnitys Neutraloinnin keskeyttäminen ja jatkaminen Loppuhitsaus Oheistyöt Liittyminen jatkuvakiskoraiteeseen Liittyminen jatkuvakiskovaihteeseen Loppuhitsaukset Hyväksytyt menetelmät Erikoisrakenteet Rautatiesillat Rautatiesilloilla olevat raiteet Tukikerroksettomat rautatiesillat ja kiskonliikuntalaitteet Tukikerroksettomat rautatiesillat ilman kiskonliikuntalaitteita Tukikerrokselliset rautatiesillat Apusillat Rautatietunnelit Ankkurointi Kiskon vaellusankkurien asennus Kiskon vaellusankkurit jk-raiteen päissä Ankkurit jarrutusosuuksilla ja maatukien päissä Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen Vaihteiden asennus Etu- ja takajatkosten asennusraot Jännitysten vapautus ja neutralointi Edellytykset Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun R on enintään 300 m Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun R > 300 m Eristysjatkokset Eristysjatkokset kallistuksen muutosalueella Liityntäjatkokset Jatkoshitsaus Rajoitus Vaihteen säde R < 300 m Kielen kantajatkoksen hitsaus Liikkeenestimellinen kieli Kantatapillinen kieli Työskentely jatkuvakiskoisella raiteella Raiteen aseman muutokset Tiedottaminen Raiteen aseman muuttuminen... 27

4 RAMO 19 Sisältö Palauttaminen alkuperäiseen asemaan Palauttaminen alkuperäiseen asemaan ja jännitysten vapautus Uudelleen neutralointi Raiteen aseman muuttaminen kaarteissa ja muutosalueen päissä Työskentelylämpötilarajoitukset Jatkuvakiskoraiteen katkaiseminen Raiteen vakavuus ja katkaiseminen Toimenpidevastuu Katkaiseminen yli +27 C kiskonlämpötiloissa Neutraalilämpötilan tarkastaminen Tukikerroksen puhdistus ja pölkkyjen lauttavaihto Apusiltojen ja vaihteiden asennus Sovituskiskon asentaminen Tarkastuspisteiden merkitseminen Sovituskiskon asennus Kiskomurtumien korjaus Murtuman korjaus ilman sovituskiskoa Murtuman korjaus yhdellä termiittihitsillä Murtuman korjaus kahdella termiittihitsillä Murtuman korjaus sovituskiskolla Tilapäinen sovituskisko Lopullisen sovituskiskon jatkoshitsaus Kriittiset siirtymät ja hellekäyrät Hellekäyrä ja sen kehittyminen Puristuspaineen kasautuminen Kriittisen siirtymän korjaaminen Hellekäyrän tilapäiskorjaus Hellekäyrän lopullinen korjaus Hellekäyräilmoitus... 34

5

6 RAMO 19 Liiteluettelo Liiteluettelo 1. Loppuhitsauspöytäkirja 2. Sallitut työskentelylämpötilat 3. Hellekäyräilmoitus

7

8 7 RAMO 19.1 Johdanto 19 JATKUVAKISKORAITEET JA -VAIHTEET 19.1 Johdanto Jatkuvakiskoraide (Jk-raide) on eräs merkityksellisimmistä kehitysaskelista ratatekniikassa. Siinä sovellettiin ensimmäisen kerran Hooken lakia kumoamaan teräksen lämpölaajeneminen. Merkittävää on myös se, että suuria nopeuksia (>160 km/h) ei voitaisi taloudellisesti toteuttaa ilman jatkuvakiskoista päällysrakennetta. Tässä RAMO:n osassa annetaan määräykset ja ohjeet jatkuvakiskoraiteen ja -vaihteiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon. Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti Määritelmiä Jatkuvakiskoraide on raide, jossa kiskopituus on yli 300 metriä. Lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset on estetty kiskon päitä lukuun ottamatta. Kiskot, joiden pituus on metriä ovat sallittuja vain jkraiteen valmistuksen aikana ja enintään brt:n kuormituksen ajan. Jatkuvakiskovaihteissa kaikki kiskojatkokset ovat jatkoshitsattuja ja vaihde on jatkoshitsaamalla yhdistetty jk-raiteeseen. Lämpötilan muutosten aiheuttamat kiskon pituuden muutokset estyvät vaihteiden kieliä lukuun ottamatta Raiteen vakavuuden varmistaminen Jatkuvakiskoraiteen vakavuuteen vaikuttavia töitä tehtäessä on käytettävä vaadittavan päällysrakenne- ja/tai hitsauspätevyyden omaavaa työnjohtoa ja hitsaushenkilökuntaa. Pätevyysvaatimukset on esitetty julkaisussa Ratatyöntekijöiden pätevyysvaatimukset. Radan kunnossapidon ja rakentamisen asiantuntijana raiteenvakavuusasioissa toimii hitsausmestari, jolle kuuluu jatkuvakiskoraiteen neutralointi ja loppuhitsaustöiden johto ja valvonta. Näiden töiden suorittamisen aikana tulee hänen valtuuttamansa hitsaustyönjohtajan olla töiden paikallisena työnjohtajana Loppuhitsauspöytäkirja Jatkuvakiskoraiteen kiskojen jännitysten vapautuksesta, neutraloinnista ja loppuhitsauksesta on tehtävä loppuhitsauspöytäkirja, joka on esitetty liitteessä 1. Loppuhitsauspöytäkirja säilytetään kunnossapitäjän toimesta niin kauan kunnes raide neutraloidaan uudelleen Ratatekniset edellytykset Ennen jännitysten vapautusta, neutralointia ja loppuhitsausta raiteen tulee täyttää RAMO:n osan 3 Radan rakenne edellytykset: Kiskot: UIC60, UIC54 C 1 - ja C 2 -radat UIC 900A-laatu (uudet ja käytetyt kiskot) UIC 900B, UIC laadut (vain käytetyt kiskot) 1 lk, kun nopeus yli 120 km/h suurin paikallinen nopeus v > 160 km/h: asennettaessa vain uudet kiskot, lukuun ottamatta sovituskiskoja

9 8 RAMO 19.1 Johdanto Kiinnitykset Läpivetovastus W D > 7,0 kn/kiinnitys (UIC54) > 7,8 kn/kiinnitys (UIC60) Taivutusvastus M á >1,0 knm/1 Tukikerros Pitkittäisvastus > 23,0 kn/rm (UIC54) > 26,0 kn/rm (UIC60) Poikittaisvastus > 9,0 kn/rm (puuratapölkyt) > 12,0 kn/rm (betoniratapölkyt)

10 9 RAMO 19.2 Merkittävät kiskolämpötilat 19.2 Merkittävät kiskolämpötilat Seuraavien kiskolämpötilojen selvittäminen on välttämätöntä jatkuvakiskoraiteen luotettavan valmistuksen kannalta Ihanteellinen neutraalilämpötila Ihanteellinen neutraalilämpötila on aritmeettinen kiskon keskilämpötila, jota on korotettu päällysrakennelisällä liian suurten puristusjännitysten välttämiseksi: T N ' T max %T min %7±2 2 (19.2:1) jossa, T N =optimaalinen neutraalilämpötila =17 C T max = +55 C, T min = 35 C Päällysrakennelisä on 7±2 C paikallisten olosuhteiden mukaan Neutraalilämpötila-alue Neutraalilämpötila-alue on T N ± 5 C. Tällä lämpötila-alueella olevaa kiskolämpötilaa vastaavaan pituuteensa kisko saatetaan ennen kiinnittämistä ja loppuhitsausta. Tätä pituutta sanotaan neutraalipituudeksi Asennuslämpötila Asennuslämpötila on jokaisesta kiskosta sen asennuksen yhteydessä mitattu kiskolämpötila. Asennuslämpötila ja vastaava jatkosrako on merkittävä kiskon varteen noin 1 m kiskon päästä Lähtölämpötila Lähtölämpötila (T 0 ) on kiskosta jännitysten vapautuksen yhteydessä kiinnitysten irrotuksen jälkeen mitattu kiskolämpötila. Alin sallittu lähtölämpötila jatkuvakiskoraiteen valmistuksessa on 5 C Lämpötilan mittaaminen Kiskolämpötila on mitattava jokaiselta neutraloitavalta kiskolta erikseen, puhdistetulta kiskon varrelta sen varjoisalta puolelta kahdella kiskolämpömittarilla. Kiskolämpömittarien mittaustarkkuuden on oltava ±1 C Työskentelylämpötilarajat Sallitut työskentelylämpötilat on esitetty kohdassa Neutraalilämpötila-alue on C.

11

12 11 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kiskojen asennus Asennus tai alkuhitsaus Kiskot asennetaan raiteeseen normaalisti m (poikkeuksellisesti 300 m) välipituudessaan. Pituudeltaan 300 metrin mittaisia kiskoja asennetaan vain käytettäessä työkiskomenetelmää tai kun neutralointi ja loppuhitsaus tehdään heti kiskonvaihdon yhteydessä. Raiteessa metrisiksi hitsattavien välipituuksien osakiskojen minimipituus ja hitsien enimmäismäärät tulee olla taulukoiden 19.3:1 ja 19.3:2 mukaiset Minimipituus erikseen asennettavalle kiskolle Erikseen asennettavan kiskon minimipituus koskee sovituskiskojen ja eristyskiskoelementtien kokonaispituutta sekä liityntäkiskojen osakiskojen pituutta ja hitsattavan jatkoksen etäisyyttä lähimmästä raiteessa jo olevasta hitsistä tai muusta jatkoksesta. Taulukko 19.3:1 Uusien ratakiskojen sallitut jatkosmäärät. KISKON VÄLI- PITUUS a (m) PAIKALLINEN SALLITTU NOPEUS (km/h) < 80 < 120 < 160 > 160 KISKON VÄHIMMÄISPITUUS (m)* JATKOSHITSIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ (kpl) 100 < a < < a < < a < * tai metrimäärää lähimpään pölkkyväliin Taulukko 19.3:2 Käytettyjen ratakiskojen sallitut jatkosmäärät. KISKON VÄLI- PITUUS a (m) SIVURAIDE PÄÄRAIDE PAIKALLINEN SALLITTU NOPEUS (km/h) <50 <80 <120 <160 KISKON VÄHIMMÄISPITUUS (m)* JATKOSHITSIEN ENIMMÄISMÄÄRÄ (kpl) 100 < a < < a < < a < * tai metrimäärää vastaavaan lähimpään pölkkyväliin

13 12 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen pääraiteella (v > 160 km/h) 10 m pääraiteella (v < 160 km/h) 8 m kohtausraiteilla 5 m muilla raiteilla 3 m vaihteissa 3,6 m tai metrimäärää lähimpään pölkkyväliin Asennuslämpötilan mittaus Asennuslämpötila on mitattava jokaisesta asennettavasta kiskosta erikseen asennusraon määräämistä varten Asennusraot eri vuodenaikoina Asennettaessa metrisiä ratakiskoja raiteeseen tulee kiskojen välinen jatkosrako säätää sellaiseksi, että loppuhitsattaessa kiskoa on riittävästi sidekiskojatkoksiin kohdistuvat puristusvoimat eivät kasva liian suureksi helleaikana, vetovoimat eivät kasva liian suureksi alhaisissa kiskolämpötiloissa. Vuodenajan ja mitatun kiskolämpötilan mukaan jätetään välipituuksien väliin asennettaessa ja/tai alkuhitsattaessa taulukon 19.3:3 mukaiset jatkosraot. Mittauslämpötila ja asennusrako on merkittävä kiskon varteen noin 1 m kiskon päästä. Kiskojen asennus on kielletty alle 5 C:n kiskolämpötiloissa Rajoitukset Suluissa olevia asennusrakoja ja -lämpötiloja saadaan käyttää vain silloin, kun kiskolämpötila ei nouse ennen loppuhitsausta neutraalilämpötila-alueen yläpuolelle. Kiskot tulee välittömästi asennuksen jälkeen kiinnittää jokaiseen ratapölkkyyn ja raiteen sivuttaisvakavuus saattaa vaaditulle tasolle ennen kuin kiskolämpötila nousee neutraalilämpötila-alueen yläpuolelle Liikennöintinopeusrajoitukset Radan rakennus- tai perusparannustyön yhteydessä, kun raide ei ole vielä lopullisessa asemassaan eikä sen vakavuus ole riittävä, on raide (kiskon pituus < 180m) varustettava RAMO:n osan 3 Radan raken- Taulukko 19.3:3 Jatkosrakojen pituudet eri kiskon lämpötiloissa. Kesäkautena Asennuslämpötila (EC) Talvikautena Kiskon pituus (m) Asennusrako (mm) (25) (25)* (10) ()* 300-metristen kiskojen asennus on sallittu vain, kun kiskot neutraloidaan ja loppuhitsataan heti asennuksen yhteydessä (työkiskomenetelmä).

14 13 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen ne mukaisilla tilapäisjatkoksilla, joiden jatkosraot ovat kohdan mukaiset ja liikenteen nopeus rajoitettava: < 60 km/h tukikerroksen vaihdon, puhdistuksen tai ratapölkkyjen lauttavaihdon yhteydessä (1. stabilointiin saakka), kun raide on enintään 40 mm lopullisen asemansa alapuolella. < 80 km/h kun raide on täydessä sepelissä, tuettuna ja enintään 15 mm alle tavoitekorkeuden (ennen 2. stabilointia). Raide tulee saattaa oikeaan asemaansa, stabiloida, neutraloida ja loppuhitsata ennenkuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, josta lähtien on paikallinen normaali liikennöintinopeus mikäli odotettava kiskolämpötila on yli +37 C. Nopeusrajoitus tällöin on: #80 km/h ei stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan. #100 km/h stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, kun paikallinen nopeus on yli 140 km/h, niin nopeusrajoitus on #140 km/h stabiloitu betonipölkkyraide brt:n ajan, stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu bet.pölkkyraide brt:n ajan, ei stabiloitu puupölkkyraide brt:n ajan, jonka jälkeen paikallinen liikennenopeus. Raide tulee pitää oikeassa geometrisessa asemassaan jatkuvaksi hitsauksen jälkeen kohtien mukaisesti Jännitysten vapautus Edellytys Jännitysten vapautus saadaan tehdä kiskoille, kun raide on lopullisessa geometrisessä asemassaan ja täydessä sepelissä, (ks. kohta ) Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella olevissa asennuslämpötiloissa ei saa tehdä jännitysten vapautusta Lähtölämpötilan mittaus Kiskon lähtölämpötilan mittaus on tehtävä heti jännitystenvapautuksen jälkeen Jännitysten vapautuksen tavoite Jännityksen vapautuksen tavoitteena on saattaa jatkuvaksi hitsattavat kiskot sen hetkistä kiskolämpötilaa T 0 vastaavaan, jännityksettömään pituuteensa Jännitysten vapautus Jännitysten vapautus tapahtuu irrottamalla kiskon kiinnitykset ja kohottelemalla kiskoa noin joka 13. ratapölkyn kohdalla noin 25 mm hitsattavasta jatkoksesta lähtien ja takaisin, jolloin varmistetaan, että kiinnijuuttuneet välilevyt tai eristimet eivät estä jännitysten laukeamista.

15 14 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Yli 180 metrin neutralointipituuksien jännityksen vapautus Yli 180 metrin pituisten ja tarvittaessa myös lyhyempienkin neutralointipituuksien riittävän jännitysten vapautumisen (ó 2EC = N/cm 2 ) varmistamiseksi on kiskonjalan ja aluslevyn väliin asennettava rulla vähintään joka 13. ratapölkylle Neutralointi Neutraloinnin tavoite Neutraloinnin tavoitteena on saattaa jännityksistään vapautettu kisko neutraalilämpötila-aluetta (+12 C C) vastaavaan neutraalipituuteensa Kaarresäde alle 1000 m Alle 1000 metrin säteisissä kaarissa suositeltava neutraalilämpötila on C Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella oleva lämpötila Neutraalilämpötila-alueen yläpuolella olevissa asennuslämpötiloissa ei saa tehdä neutralointia Lähtölämpötila on T N - alueella (+12 C C) tai kiskojen asennus saattaa kiskot samalla neutraalipituuteensa ja mitattu lähtölämpötila on kiskon neutraalilämpötila Yhteen suuntaan neutralointi Yhteen suuntaan neutraloinnissa vapautetaan jännitykset koko välipituudeltaan hitsattavaan jatkokseen Molemmin puolin neutralointi Molemmin puolin neutraloinnissa vapautetaan jännitykset molemmin puolin hitsattavaa jatkosta puolen välipituuden matkalta Kiinnitys Kun kisko on saavuttanut neutraalipituutensa, kiinnitetään kisko aloittaen neljänneltä ratapölkyltä jatkoksesta lukien. Kiintopisteiden kohdalla kiinnitetään kiskot vasta kun kisko sen molemmin puolin on neutraloitu ja loppuhitsattu Loppuhitsaus välittömästi Neutraloidut välipituudet liitetään toisiinsa loppuhitsaamalla välittömästi neutraloinnin ja kiinnittämisensä jälkeen. Neutraalilämpötila-alueella olevissa kiskolämpötiloissa tehty jännitysten vapautus Kuva 19.3:1 Yhteen suuntaan neutralointi.

16 15 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Kuva 19.3:2 Molemmin puolin neutralointi Loppuhitsaus jälkikäteen Liikenneolosuhteiden vuoksi voi loppuhitsaus tapahtua jälkikäteen uudelleen neutraloimatta ennenkuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, jos raidetta ei tänä aikana ole nostettu tai sivusiirretty ja raide täyttää yhä ratatekniset edellytykset. Loppuhitsauksen yhteydessä mitataan jatkosrako ja verrataan sitä neutraloinnin yhteydessä merkittyyn jatkosrakoon. Tämän perusteella määritellään kiskon pituuden muutos ja sen aiheuttama lähtölämpötilan muutos. Mikäli muuttunut lähtölämpötila on neutraalilämpötilaalueella, merkitään se neutraalilämpötilaksi (T N ) ja suoritetaan loppuhitsaus Lähtölämpötila on T N - alueen alapuolella ( C) Lähtölämpötilan ollessa T N -alueen alapuolella jännityksistään vapautetut kiskot saatetaan neutraalipituuteensa joko lämmittämällä tai hydraulisesti venyttämällä. T N -alueella oleva kiskolämpötila määrätään neutraalilämpötilaksi, joksi suositellaan +17 C. Jännitysten vapautus, neutralointi ja loppuhitsaus on jatkuvakiskoraiteen valmistuksessa kielletty alle 5 C:n kiskolämpötiloissa Pituuden muutoksen (ûl) laskeminen Venytyspituus (ûl) lasketaan lähtö- ja valitun neutraalilämpötilan erotuksen (ût) perusteella kaavasta: ûl =. & L & ût (19.3:1) missä, = 0,0115 mm/m/(c (lämpölaajenemiskerroin) L= neutralointipituus metreinä Kiinto- ja tarkastuspisteiden merkitseminen Tarkastuspisteitä käytetään kiskoa neutraloitaessa sen jännitysten vapautumisen ja säännöllisen pitenemisen tarkkailuun. Ennen kuin kisko tehdään jännityksettömäksi lähtölämpötilassa T o, merkitään tarkastuspisteet K 1 ja K 1', K 2 ja K 2' jne suoralla vähintään 2 pistettä 150 m matkalle ja kaarteissa (R<1000 m) vähintään 3 pistettä 150 m matkalle kiintopisteestä K 0 loppuhitsiin päin. Tarkastuspisteissä merkitään viivat kiskon jalkaan venytyspituuden (ûl) etäisyydelle toisistaan kuvan 19.3:3 mukaisesti.

17 16 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Neutraloidun osuuden liikkumattomuutta seurataan venytettävän alueen rajalle merkityillä kiintopisteillä (K 0 ) ja (K 0' ). neutraloitava kisko on venytettävällä alueella ja ankkuriosuuksilla samaa kiskoprofiilia (UIC60 tai UIC54) neutraloitavan osuuden päiden kiinnitetyllä osuudella (P) on riittävä läpivetovastus (Pandrol, Skl, jousi- ja ruuvi, tai K) ja pitkittäinen raidevastus. Kiinnitetyn osuuden (P) minimipituus kiinnitettyinä pölkkyinä: Kuva 19.3:3 Tarkastuspisteiden merkitseminen Neutralointi lämmittämällä Neutralointi tapahtuu kiskoja tasaisesti kiskonlämmityslaitteella lämmittäen kunnes kisko on pidentynyt (ûl) verran. Lämmitys aloitetaan hitsattavasta jatkoksesta lukien 13 ratapölkyltä ja edetään kiinnitetylle osuudelle (Kiinnitetyn osuuden pituus P = 2 ût pölkkyä) saakka. Lämmitystä jatketaan kunnes tavoitemerkit ovat tarkastuspisteissä "K" kohdakkain. Kuumatyöstön jälkeen lämmitetään kylmä kiskon osa samaan lämpötilaan kuin venytetty kisko Neutralointi hydraulisilla vetolaitteilla Neutralointi hydraulisella vetolaitteella edellyttää: UIC54-ratakiskoille: 5ûT, josta määrästä 1ûT K 0 :n venytettävällä puolella. UIC60-ratakiskoille: 6ûT, josta määrästä 1ûT K 0 :n venytettävällä puolella. Alle 1000 metrin säteisissä kaarteissa on hydraulisen venytyksen ajan käytettävä pystyrullia estämään kiskon sivuttaissiirtymistä: joka 9. pölkyllä, kun R = m joka 7. pölkyllä, kun R = m joka 5. pölkyllä, kun R < 600 m Pandrol-kiinnityksen eristimet on kaarteissa poistettava kiskon toiselta puolelta (aina kaarteen ulkopuolelta). Neutraloitavien kiskon päiden väliin tehdään ennen venytyksen aloittamista rako (mm) = 2ûL + 25 mm, joka vedetään hydraulisesti 25 mm:ksi SoWoS-hitsausmenetelmää käytettäessä. Tarkastuspisteissä kiskon tulee olla liikkunut niihin merkityn pituuden. Tasaista pidentymistä autetaan kiskoa täryyttämällä.

18 17 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Taulukko 19.3:4 Kiskojen venytyspituus eri lämpötilaeroilla Kiskonlämpötilojen erotus Kiskon pituus (L) m (ût) [ C] Venytysmitta (ûl) [mm] 1 0,3 0,7 1,0 1,4 1,7 3,5 2 0,7 1,4 2,1 2,8 3,5 6,9 3 1,0 2,1 3,1 4,1 5,2 10,4 4 1,4 2,8 4,1 5,5 6,9 13,8 5 1,7 3,5 5,2 6,9 8,6 17,3 6 2,1 4,1 6,2 8,3 10,4 20,7 7 4,2 4,8 7,2 9,7 12,1 24,2 8 2,8 5,5 8,3 11,0 13,8 27,6 9 3,1 6,2 9,3 12,4 15,5 31,1 10 3,5 6,9 10,4 13,8 17,3 34,5 11 3,8 7,6 11,4 15,2 19,0 38,0 12 4,1 8,3 12,4 16,6 20,7 41,4 13 4,5 9,0 13,5 17,9 22,4 44,9 14 4,8 9,7 14,5 19,3 24,2 48,3 15 5,2 10,4 15,5 20,7 25,9 51,8 16 5,5 11,0 16,6 22,1 27,6 55,2 17 5,9 11,7 17,6 23,5 29,3 58,7 18 6,2 12,4 18,6 24,8 31,1 62,1 19 6,6 13,1 19,7 26,2 32,8 65,6 20 6,9 13,8 20,7 27,6 34,5 69,0 21 7,2 14,5 21,7 29,0 36,2 72,5 22 7,6 15,2 22,8 30,4 38,0 75,9 23 7,9 15,9 23,8 31,7 39,7 79,4 24 8,3 16,6 24,8 33,1 41,4 82,8 25 8,6 17,3 25,9 34,5 43,1 86,3 Taulukko 19.3:5 Esimerkki kiskon venytyspituudesta Kiskon pituus L Lähtölämpötila T 0 Neutraalilämpötila T N Lämpötilaerotus ût Venytys ûl 150 m +5 C +17 C 12 C 20,7 mm 150 m +0 C +17 C 17 C 29,3 mm 180 m +9 C +17 C 8 C 16,6 mm 180 m +5 C +17 C 12 C 24,8 mm

19 18 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Välipituus, ûl=venytysmitta, P=Kiinnitetyt pölkyt Kuva 19.3:4 Neutralointi lämmittämällä S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Välipituus, ûl=venytysmitta, P=Kiinnitetyt pölkyt Kuva 19.3:5 Neutralointi hydraulisella vetolaitteella Kiinnitys Kun kisko on saavuttanut neutraalipituutensa, kiinnitetään kisko aloittaen neljänneltä ratapölkyltä jatkoksesta lukien. Tarkastuspisteiden pölkyt kiinnitetään vasta loppuhitsausten jälkeen. Neutraloitu kisko on kiinnitettävä ja loppuhitsattava heti, ettei kisko jäähtyessään ennätä muuttaa pituuttaan. Tarvittessa on tuulisella tai kylmällä ilmalla autettava kiskon pituuden säilymistä lämmityslaitteella kiskoa kauempaa loppuhitsistä lämmittäen tai käytettäessä hydraulista vetolaitetta, jätetään se jännitykseen vielä noin 20 minuutiksi hitsin jäähtymisen ajaksi Neutraloinnin keskeyttäminen ja jatkaminen Neutralointi- ja loppuhitsaustyön keskeytyessä työvuoron lopussa merkitään viimeksi asennetun ja neutraloidun kiskon tai sen osan asema tarkkailumerkillä kiskon jalkaan ja työn edistymissuunnassa neutraloidun alueen viimeiseen ratapölkkyyn, joka jätetään kiinnittämättä kuvan 19.3:6 mukaisesti.

20 19 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Loppuhitsaus Neutraloidut välipituudet liitetään toisiinsa loppuhitsaamalla välittömästi neutraloinnin jälkeen tai liikenneolosuhteiden vuoksi jälkikäteen uudelleen neutraloimatta ennen kuin tilapäisjatkosten kuormitus ylittää brt, jos raidetta ei tänä aikana ole nostettu tai sivusiirretty ja raide täyttää yhä ratatekniset edellytykset. Kuva 19.3:6 Tarkkailumerkki Neutraalilämpötila (T N ) merkitään kiskon varteen. Työtä jatkettaessa tarkastetaan taulukosta (kohta ) tarkkailumerkin liikettä (ûl) vastaava lämpötilan muutos (ût). Jos muuttunut lämpötila on yhä neutraalilämpötila-alueella, se merkitään uudeksi neutraalilämpötilaksi (T N ) ja jatketaan neutralointia. Jos muuttunut lämpötila on laskenut alle +12 (C:n, saatetaan merkit kohdakkain kiskoa lämmittämällä tai hydraulisesti venyttämällä jolloin kiskoon merkattu lämpötila on neutraalilämpötila (T N ). Jos neutraalilämpötila nousisi yli +22( C:n, on loppuhitsaus kielletty Oheistyöt Kiskoankkurit kiinnitetään ankkuroitaville osuuksille ja suoritetaan siirrettyjen ratapölkkyjen jälkituenta neutraalilämpötilaalueella olevissa kiskonlämpötiloissa Liittyminen jatkuvakiskoraiteeseen Jatkuvakiskoraiteen liittyessä vanhaan jatkuvakiskoraiteeseen on myös sen päät vapautettava jännityksistä ja neutraloitava puolen välipituuden matkalta ennen yhdistävän loppuhitsin tekoa Liittyminen jatkuvakiskovaihteeseen Jatkuvakiskoraiteen liittyessä jatkuvakiskovaihteeseen on liittyvä välipituus neutraloitava (C:een. Kuva 19.3:7 Uuden jatkuvakiskoraiteen liittyminen vanhaan. S=Loppuhitsi, K=Tarkkailupiste, L=Neutralointipituus

21 20 RAMO 19.3 Jatkuvakiskoraiteen rakentaminen Loppuhitsaukset Loppuhitsaukset ovat jatkoshitsauksia, joilla neutraloidut välipituudet yhdistetään toisiinsa. Jatkuvakiskoraiteessa tulee loppuhitsauksen jälkeen säilyttää se kiskojen pituus, joka sillä loppuhitsattaessa on. Kaikki loppuhitsauksen jälkeen kiskon pituuteen vaikuttavat muutokset, kuten kaarteiden muutokset, raiteen sivusiirto, paikalliset nostot ja painumat, muuttavat kiskon pituutta ja vaarantavat raiteen liikenneturvallisuutta. Raide on joko saatettava alkuperäiseen asemaansa tai neutraloitava ja loppuhitsattava uudessa asemassaan Hyväksytyt menetelmät Loppuhitsausmenetelminä saadaan käyttää vain ratakiskojen jatkoshitsaukseen hyväksyttyjä, lisäainetta käyttäviä hitsausmenetelmiä (termiittijatkoshitsaus ja kaarijatkoshitsaus).

22 21 Ramo 19.4 Erikoisrakenteet 19.4 Erikoisrakenteet Rautatiesillat Rautatiesilloilla olevat raiteet Rautatiesilloilla olevat raiteet tulee hitsata jatkuvakiskoisiksi silta-alueelta RAMO:n osan 8 Sillat mukaisesti. Kiskonjatkoksia tulee sillalla välttää. Pitkillä silloilla, joilla Jk-raiteen hitsausjatkoksia ei voida välttää on meneteltävä seuraavasti: kiskopituudet on valittava siten, että jatkoshitsit sijoittuvat sillan kannelle vähintään 10 m etäisyydelle sillan laakereista siten, että ne eivät estä kiskojen liukumista (kuva 19.4:1). Jatkoshitsit on varmistettava RAMO 3 Radan rakenne mukaisilla EXELeristyssidekiskolla, jotka kiinnitetään keskeisesti äärimmäisistä sideruuvirei istä. Hitsi on hiottava sidekiskon alueelta kiskon tasoon Tukikerroksettomat rautatiesillat ja kiskonliikuntalaitteet Tukikerroksettomilla rautatiesilloilla, joiden samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien yhteispituus on yli 50 metriä, kansien esteetön liikkuminen varmistetaan kiskon liikuntalaitteilla, jotka on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Tukikerroksettomat rautatiesillat ilman kiskonliikuntalaitteita Kun samaan liikuntasaumaan vaikuttavien sillan kansien yhteispituus on alle 100 m, voidaan liikuntalaite tietyin edellytyksin jättää pois. Ehdot liikuntalaitteen käyttämättä jättämiselle on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Tukikerrokselliset rautatiesillat Tukikerroksellisilla teräs- tai betonisilloilla käytetään kiskon liikuntalaitetta, jos samaan liikuntasaumaan vaikuttavien kansien laajenemispituus on yli 120 metriä. Kuva 19.4:1 Maatukiankkuroinnin ja jatkoshitsien sijoitus sillan liikuntasaumaan nähden käytettäessä liukuvaa kiinnitystä tai kiskonliikuntalaitetta.

23 22 Ramo 19.4 Erikoisrakenteet Kuva 19.4:2 Kiskojen ankkurointi jk-raiteen päässä Apusillat Apusiltojen asennuksen yhteydessä katkaistut jatkuvakiskoraiteen kiskot hitsataan tarvittaessa jatkuviksi. Apusiltojen sivuttaisvakavuus on varmistettava. Tarkemmat määräykset apusiltojen käytöstä on esitetty RAMO:n osassa 8 Sillat Rautatietunnelit Rautatietunnelin suusta 150 metriä tunnelin sisälle on raide neutraloitava normaalisti. Tunnelin sisäosa neutraloidaan siellä vallitsevissa lämpötiloissa Ankkurointi Hyväksytyt kiskoankkurit on esitetty RA- MO:n osassa 3 Radan rakenne Kiskon vaellusankkurien asennus Kiskon vaellusankkurit on asennettava välittömästi raiteen neutraloinnin ja loppuhitsauksen jälkeen neutraalilämpötilaalueella olevissa kiskolämpötiloissa tai kiskon ollessa vielä neutraalipituudessaan Kiskon vaellusankkurit jk-raiteen päissä Vaellusankkurit asennetaan jatkuvakiskoraiteiden päihin (myös sen liittyessä kevyempään päällysrakenteeseen) estämään kiskojen liikettä molempiin suuntiin (kuva 19.4:2) Ankkurit jarrutusosuuksilla ja siltojen maatuilla Vaellusankkurit asennetaan molemmin puolin joka neljännelle ratapölkylle estämään kiskojen liikkumista jarrutusosuuksilla, rinnepaikoissa ja siltojen maatuilla (kuvat 19.4:1 ja 19.4:3), joissa on todettu tai epäillään esiintyvän kiskojen haitallista vaellusta. Kuva 19.4:3 Vaellusankkurit kiskojen vaellussuunnassa

24 23 RAMO 19.5 Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen 19.5 Jatkuvakiskovaihteiden rakentaminen Vaihteiden asennus Vaihteiden asennus tulee tapahtua seuraavissa asennuslämpötiloissa: kun vaihdekaaren säde (R) on alle 1600 m, saadaan vaihde asentaa C:n kiskolämpötiloissa kun R > 1600 m, saadaan vaihde asentaa C:n kiskolämpötiloissa Etu- ja takajatkosten asennusraot Vaihteiden asennuksessa tulee vaihteen etu- ja takajatkoksiin jättää vaihteen pituuden ja asennuslämpötilan mukaan taulukon 19.5:1 mukaiset jatkosraot Jännitysten vapautus ja neutralointi Edellytykset Vaihteen sisäisten jatkosten jatkoshitsaus saadaan aloittaa vasta sitten, kun vaihde on täydessä sepelissä, lopullisessa geometrisessä asemassaan ja hyvin tuettu ), samoin kuin kielen kantajatkosten hitsaus saa tapahtua vasta kun vaihteen sivuttaisvakavuus on riittävän suuri ja vaihde on lopullisessa geometrisessa asemassaan Jännitysten vapautus ja neutralointi, kun vaihdekaaren säde (R) on enintään 300 m. Vaihteissa, joiden R on enintään 300 m, sisäiset jatkokset hitsataan jännityksiä vapauttamatta ja neutraloimatta +0 C C:n kiskonlämpötiloissa. Etu- ja takajatkokset, joilla vaihde yhdistetään vaihdealueen raide-elementteihin, hitsataan neutraloimatta +10 C C:n kiskonlämpötiloissa. Vaihdealueen pituus on V/2 metriä, missä V on suurin sallittu paikallinen liikennöintinopeus km/h. Vaihdealueen pituus on kuitenkin vähintään 50 metriä. Jatkuvakiskovaihteen vaihdealue ja jatkuvakiskoraiteen välipituus neutraloidaan +17 C C:n kiskolämpötilaan sekä loppuhitsataan (S) (ks. kohta ) kuvan 19.5:1 mukaisesti. Jännitysten vapautus, neutralointi ja loppuhitsaus, jolla vaihdealue yhdistetään liittyvään jatkuvakiskoraiteeseen (ks. kohta Taulukko 19.5:1 Vaihteiden asennuksessa käytettävät jatkosraot Asennuslämpötila ( C) Vaihteen pituus (m) < > 100 Asennusrako (mm)