Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 18:00-18:15

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-18:15 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Sari Raassina, 1. varapuheenjohtaja (Kansallinen Kokoomus) Irja Sokka, 2. varapuheenjohtaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Alho-Törrönen (Kansallinen Kokoomus), saapui klo Iris Asikainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Marja Berg (Vihreä liitto) Nelli Berg-Väänänen (Kansallinen Kokoomus) Björn Cederberg (Suomen Kristillisdemokraatit) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Ritva Hakulinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), varajäsen Marja-Leena Hublin (Vihreä liitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Jorma Häiväläinen (Suomen Keskusta) Atik Ismail (Vasemmistoliitto) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Pekka Kantanen (Kansallinen Kokoomus) Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä) Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Antti Kivelä (Suomen Keskusta) Kimmo Kivelä (Perussuomalaiset) Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Riitta Korhonen (Kansallinen Kokoomus), saapui klo Allu Koskinen (Kansallinen Kokoomus) Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Kulin (Perussuomalaiset) Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jaakko Leskinen (Suomen Keskusta), varajäsen Heikki Mensonen (Suomen Keskusta) Sanna Mertanen (Vihreä liitto) Pekka Niiranen (Kansallinen Kokoomus) Anna Olkkonen (Suomen Keskusta) Marjatta Parviainen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Sakari Pentikäinen (Suomen Kristillisdemokraatit), varajäsen Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jukka Pulkkinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Pia Punkki (Perussuomalaiset) Varpu Puskala (Suomen Keskusta) Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus) Saana Rantonen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) Julkinen Minna Reijonen (Perussuomalaiset) Pauli Ruotsalainen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta) Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Krista Rönkkö (Perussuomalaiset) Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta) Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Tero Taipale (Kansallinen Kokoomus) Veikko Tiihonen (Kansallinen Kokoomus) Pauli Tolonen (Suomen Keskusta) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Taisto Toppinen (Kansallinen Kokoomus) Erkki Virtanen (Vasemmistoliitto) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Veera Willman (Vihreä liitto), varajäsen Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Harri Auvinen Pirjo Hentelä-Aho Markku Huttunen Keijo Voutilainen Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Veera Willman Ritva Hakulinen - Pirjo Simonen estynyt Sakari Pentikäinen Jaakko Leskinen Muut saapuvilla olleet Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Raija Korhonen, viestintäpäällikkö Heikki Vienola, kaupunginsihteeri kaupunginjohtaja pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa Pekka Pollari Tero Taipale Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 21 22, 27-28, 30 ja osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien ja 29 osalta liite K ja seuraava valitusosoitus :n 31 osalta liite L

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Isto Huttusen eronpyyntö Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä 4 24 Uuden varajäsenen valinta poliisialueen neuvottelukuntaan Matti Niirasen tilalle 5 25 Talousarviomuutokset vuodelle Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkaminen Hakemus kuntarajan siirtämiseksi Kuopion kaupungin lausunto Pohjois-Savon aluepelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen muuttamisesta 9 29 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen Valtuustoaloite / palveluopaslehtinen asukkaille sekä paperi-, että nettiversiona Kuopion palveluista Asemakaavan muutosehdotus / Rönön muutokset Kokouksessa jätetty valtuustoaloite Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Parosen siirtämiseksi toisiin tehtäviin Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Kuopion kaupungin vanhuspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arviointi asiakaspalautteen ohjaamana Kokouksessa jätetty valtuustoaloite / Liikenteen sujuvuuden parantaminen Leväsentiellä Sivu Muutoksenhaku ja 29 Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus Liite L kaupunginvaltuusto / valitusosoitus kaava-asiat 45

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus ehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) Pöytäkirjantarkastajat ehdotus Puheenjohtaja Kv. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Pekka Pollari ja Tero Taipale.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 23 Kaupunginhallitus Asianro 1943/ /2015 Isto Huttusen eronpyyntö Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä historia Kaupunginhallitus Isto Huttunen (ps.) on pyytänyt eroa Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston jäsenyydestä työesteiden vuoksi. Merkitään, että Isto Huttusen henkilökohtainen varajäsen maakuntavaltuustossa on Markku Huttunen (kd.). ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. myöntää Isto Huttuselle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen toimikauden loppuun saakka. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus Kv. myöntää Isto Huttuselle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen toimikauden loppuun saakka. myönsi yksimielisesti Isto Huttuselle eron maakuntavaltuuston jäsenyydestä ja valitsi hänen tilalleen valtuutettu Kimmo Kivelän ehdotuksesta yksimielisesti Pia Punkin toimikauden loppuun saakka.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 24 Kaupunginhallitus Asianro 1963/ /2015 Uuden varajäsenen valinta poliisialueen neuvottelukuntaan Matti Niirasen tilalle historia Kaupunginhallitus n jäsen Matti Niirasen kuoleman johdosta on hänen luottamustoimiinsa valittava uudet henkilöt: Matti Niirasen luottamustoimet: - varajäsen poliisialueen neuvottelukunta (varsinainen jäsen Heikki Hiltunen) ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle, että kv. valitsee Matti Niirasen tilalle uuden varajäsenen poliisialueen neuvottelukuntaan toimikauden loppuun saakka. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus Kv. valitsee Matti Niirasen tilalle uuden varajäsenen poliisialueen neuvottelukuntaan toimikauden loppuun saakka. valitsi valtuutettu Hannu Kanasen ehdotuksesta yksimielisesti Matti Niirasen tilalle uudeksi varajäseneksi poliisialueen neuvottelukuntaan Tuomo Rissasen toimikauden loppuun saakka.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 25 Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 4043/ /2014 Talousarviomuutokset vuodelle 2014 historia Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Vuoden 2014 talousarvioon esitetään tehtäväksi kaksi talousarviomuutosta. Toinen perustuu joukkoliikenteen järjestämistavan muutokseen alkaen ja toinen lakimuutoksen edellyttämään Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtiöittämiseen. Talousarviomuutosesitykset tehdään ajallisesti poikkeuksellisen myöhään, koska aikaisemmin ei ollut saatavilla riittäviä tietoja esityksen tekemiseen. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos Uuden järjestämistavan mukaan kaupunki kerää joukkoliikenteen lipputulot ja ostaa liikennöinnin palveluntuottajalta. Samalla liikennetuki on jäänyt suurimmalta osaltaan pois. Aikaisemmin liikennöitsijät keräsivät lipputulot ja kaupunki antoi heille liikennetukea. Muutoksen johdosta Kaupunkiympäristön palvelualueen toimintatuottoihin ja toimintakuluihin lisätään 4,6 milj. euroa. Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtiöittäminen Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä luovutti nettovarallisuuttaan Kuopion kaupungille 15,9 milj. euroa, jonka kaupunki sijoitti edelleen toimintaa jatkavaan Savonia-ammattikorkeakoulu oy:öön. Kuntayhtymään jäi osa kiinteistövarallisuudesta edelleen realisoitavaksi. Nettovarallisuuden luovutuksen yhteydessä Kuopion kaupungin osuus jäljelle jäävästä kuntayhtymästä pieneni 1,3 milj. euroa. Toimenpide edellyttää vuoden 2014 talousarvioon seuraavat muutokset: Nettovarallisuuden vastaanottaminen lisää satunnaisia tuloja euroa, (tuloslaskelmaosa satunnaisten tulojen lisäys). Osakesijoitus Savonia-ammattikorkeakoulu oy:öön euroa, (investointiosan investointimenon lisäys). Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymän arvon alentuminen euroa, (tuloslaskelmaosa satunnaisten menojen lisäys) ja investoinnin pieneneminen (investointiosan investointitulon lisäys). Talousarviomuutosten vaikutuksesta ydinkaupungin toimintatuotot ja toimintakulut kasvavat euroa, nettoinvestoinnit kasvavat euroa ja tilikauden tulos paranee euroa.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 25 Valmistelija Pirjo Salmelainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy edellä esitetyt talousarviomuutokset ja esittää ne edelleen kv:lle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy talousarviomuutokset. Merkittiin, että valtuutetut Sirpa Alho-Törrönen ja Riitta Korhonen saapuivat kokoukseen asiakohdan käsittelyn aikana. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 26 Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Asianro 1550/ /2015 Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkaminen historia Kaupunkirakennelautakunta Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä Kymmeniä vuosia sitten perustetun pysäköintilaitoksen piirijaon on havaittu olevan epätarkoituksenmukainen. Se hankaloittaa keskustan alueen hankkeiden toteuttamista eikä sitä kokonaisuutenakaan ole noudatettu. Nykyisen piirijaon pohjalta on pysäköintilaitoksien rakentamista valmisteilla olevassa keskustan osayleiskaavassa varattujen pysäköintilaitostonttien puitteissa vaikea toteuttaa. Mahdolliset pysäköintilaitostontit ovat liian pieniä ja sijainniltaan epäedullisia suhteessa nykyisiin laitoksiin. Näin ollen taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa ja ylläpitää liian pieniä ja sijainniltaan epäedullisia pysäköintilaitoksia ovat heikot. Esityksenä on, että pysäköintilaitoksen piirijako poistetaan ja epäedullisille pysäköintilaitostonteille toteutetaan pääsääntöisesti muuta toimintaa. Pysäköintilaitoksen kehityskulku Keskustan osayleiskaava 1974 on kokouksessaan hyväksynyt vuoden 1974 keskustan osayleiskaavan. Yleiskaavan kaavarunkotyön yhteydessä on laadittu pysäköintijärjestelmä, jonka pohjalta pysäköintilaitos on syntynyt. Pysäköintijärjestelmän hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että osa, tavallisimmin 50 %, kunkin kiinteistön pysäköintipaikkavelvoitteesta on mahdollista toteuttaa autopaikkavelvollisen kustannuksella yleisiin pysäköintilaitoksiin. Yleisen pysäköintilaitoksen perustamisella haluttiin vastata yleiseen pysäköintitarpeeseen, jota kullekin yksittäiselle kiinteistölle toteutetut pysäköintipaikat eivät olisi tyydyttäneet. Kaavarunkosuunnitelman mukaiset ennusteet pysäköimistarpeesta perustuivat täysautoistuneen yhteiskunnan automääriin ja pysäköintitarpeisiin, joten katsottiin, ettei kaikkien autopaikkojen toteuttaminen rakennushankkeen yhteydessä ollut tarpeellista, vaan niiden toteuttamista oli mahdollista lykätä. Näin ollen samassa yhteydessä päätettiin, että rakennuslupaviranomaisella oli mahdollisuus myöntää lykkäystä autopaikkojen rakentamiselle viisi vuotta kerrallaan.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 26 Vuonna 1975 laadittiin keskustaa käsittävä pysäköimistarve- ja pysäköimispaikkojen sijoittamistutkimus. Tutkimuksen mukaan siihen mennessä toteutuneessa asemakaavoituksessa oli omaksuttu pysäköimisjärjestelmä pysäköintipiireineen sekä tarvittavine pysäköintilaitosvarauksineen. Asemakaavoituksen myötä keskustan alueelle oli näin muodostunut kahdeksan pysäköintipiiriä käsittänyt pysäköintilaitoksen toiminta-alue. Liitteessä 1 on esitetty pysäköintipaikkojen sijoittamistutkimuksen mukainen pysäköintilaitosalue pysäköintipiirijakoineen ja -laitostonttivarauksineen. Keskustan pysäköimislaitoksen toteuttaminen-julkaisu on kokouksessaan hyväksynyt suunnittelujulkaisun Keskustan pysäköimislaitoksen toteuttaminen, jossa pysäköintilaitoksen toiminta-alue pysäköintipiirijakoineen on varsinaisesti päätetty. Ennen em. julkaisun hyväksymistä oli keskustan alue jaettu asemakaavoissa kahdeksaan pysäköintipiiriin. Näistä kaksi piiriä päätettiin jättää varsinaisten pysäköintilaitoksen järjestelyiden ulkopuolelle, sillä vuoteen 1985 mennessä näihin piireihin oli tehty vain kaksi autopaikkasopimusta. Näin ollen pysäköintilaitoksen toiminta-alueeksi on päätetty rautatien, Puistokadun, Koljonniemenkadun ja Maaherrankadun rajaama alue. Nykyisin voimassa oleva pysäköintilaitoksen toiminta-alue piirijakoineen ja vuoden 1985 mukaisine pysäköintilaitosvarauksineen on esitetty liitteessä 2. Pysäköintilaitoksen perustamisen jälkeen on kaavoitusosasto laatinut ja helmikuussa 1989 julkaissut raportin Keskustan pysäköintiperiaatteet, joka on toiminut yleis- ja asemakaavoituksen tukena. Raportissa on linjattu silloista pysäköinnin kehittämistä mm. katuvarsipysäköinnin maksullisuus pysäköintilaitoksen alueella, pysäköinnin karsiminen rännikatujen varsilta ja asukaspysäköintijärjestelmä. Raportissa on todettu myös, että pysäköintipiirijakoa joudutaan muuttamaan joidenkin kiinteistöjen osalta, mutta muutoksia ei kuitenkaan ole toteutettu. Lisäksi raportissa on mainittu, että Kuopion ydinkeskustassa käytetyt pysäköintinormit ovat tiukat ja tuottavat keskustaan tavoitetasoa enemmän pysäköintitilaa. Pysäköintilaitosten rakentaminen Pysäköintilaitosjärjestelmän ensimmäinen, yleistä pysäköintitarvetta tyydyttävä pysäköintilaitos rakennettiin kauppakeskus Minnan rakentamisen yhteydessä Tuolloin kauppakeskuksen kellariin toteutettiin keskuksen omien pysäköintipaikkojen lisäksi 147 yleistä, ko. pysäköintipiirin kiinteistöjen rakennuslupien mukaista pysäköintipaikkaa. Kauppakeskus hallinnoi pysäköintilaitosta eikä kaupungilla ole tiedossa sen käyttöastetta. Seuraava yleinen pysäköintilaitos toteutettiin Haapaniemenkadun pohjoispäähän vuonna 1990 rakentamalla sinne nelikerroksinen pysäköintitalo, jossa on 213 autopaikkaa. Yleisiä pysäköintipaikkoja toteutettiin noin puolet kyseisen pysäköintipiirin autopaikkasopimuksien mukaisista paikoista, lukuun ottamatta niitä kiinteistöjä, joiden paikkoja oli aiottu toteuttaa jossakin muussa pysäköintipiirissä. Tämän pysäköintitalon käyttöaste on ollut lähes koko ajan hyvin alhaisella tasolla. Vasta Alatorin rakentamisen aikaan tehtyjen taksamuutosten ja kuukausiasiakasmäärien rajoittamisen myötä, on Haapaniemenkadun pysäköintitalo otettu kokonaisuudessa aktiiviseen pysäköintikäyttöön ja sen käyttöaste on noussut. Talvella 2014 tehdyn pysäköintitutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että ko. pysäköintitalo on kuitenkin edelleen vajaakäytöllä, erityisesti ilta- ja yöaikaan.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 26 Kolmantena yleisenä pysäköintilaitoksena toteutettiin vuonna 1991 Toripysäköinti, jonka autopaikkamäärä oli 700 paikkaa. Toripysäköintiin toteutettiin ko. pysäköintipiirin paikkojen lisäksi autopaikkoja myös kolmesta muusta pysäköintipiiristä. Toripysäköinnin käyttöaste oli koko 1990-luvun hyvällä tasolla ja nousi vuonna 2003 alkaen jopa erinomaiseksi. Toripysäköinnin laajennus, Alatori otettiin käyttöön vuonna 2013, minkä myötä Toripysäköinnin kapasiteetti kasvoi 1260 autopaikkaan. Alatorille toteutettiin pysäköintipaikkoja kaikista keskustan pysäköintipiireistä ja vapaana olevia pysäköintipaikkoja on tällä hetkellä n. 150 ap. Laajennetun Toripysäköinnin käyttöaste on ollut alhaisella tasolla, mutta kävijämäärät ovat kuitenkin kasvamaan päin. Myös Toripysäköinnissä on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia ilta- ja yöaikaan. Neljäs pysäköintilaitos toteutettiin vuonna 1996 Maaherrankadun ja Museokadun lounaiskulmaukseen, pääterveysaseman viereiselle tontille. Laitokseen toteutettiin ko. pysäköintipiirin paikkojen lisäksi muutaman pysäköintilaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevan kiinteistön pysäköintipaikkoja sekä yhden toripiirissä olevan kiinteistön paikkoja. Maaherrankadun pysäköintilaitos käsittää yhden maanalaisen pysäköintikellarin ja yhden avopysäköintikentän, joissa on yhteensä 130 autopaikkaa. Pysäköintitasot ovat toisistaan erilliset ja kellaripysäköinti on varattu ainoastaan kuukausiasiakkaiden käyttöön. Ko. pysäköintitalon käyttöaste on matalahko, mutta yleisessä pysäköinnissä oleva avokenttä on kuitenkin ajoittain täynnä. Laitoksen pieni kapasiteetti, erilliset pysäköintitasot ja kellaripysäköinnin asiakaskuntarajaus eivät tue sen tehokasta käyttöä. Myös Maaherrankadun pysäköintilaitoksessa on ilta- ja yöaikaan runsaasti vapaata pysäköintikapasiteettia, joka palvelisi erityisesti alueen asukkaita. Liitteessä 3 on esitetty toteutetut yleiset pysäköintilaitokset, laitosvaraukset (siniset ääriviivat) ja pysäköintilaitoksien nykyinen piirijako. Lisäksi kuvaan on merkitty kiinteistöt (harmaalla), jotka ovat siirtäneet ja toteuttaneet rakennusluvan mukaiset autopaikat joko kokonaan tai osittain yleiseen pysäköintilaitoksen sekä ne kiinteistöt (punaisella), joiden autopaikosta osa on toteuttamatta. Liitteen 5 taulukossa on lueteltu ne kiinteistöt, joilla osa rakennuslupien mukaisista autopaikoista on toteuttamatta. Monilla taulukossa mainituista kiinteistöistä on vireillä hankkeita, joiden myötä autopaikkavelvoitteet tai osa niistä on mahdollista toteuttaa tonteilla. Pysäköintilaitosjärjestelmän nykytila ja keskustan kehittäminen Keskustan pysäköintilaitosjärjestelmässä on jäljellä kaksi rakentamatonta pysäköintilaitostonttivarausta; Torikadun ja Puistokadun kaakkoiskulmauksessa oleva tontti sekä Vuorikadun ja Maljalahdenkadun koilliskulmauksessa oleva tontti (liitteessä 3 sinisellä rajatut tontit). Näiden, ja etenkin Torikadun varrella olevan tontin, on kuitenkin todettu olevan liian pieniä aluevarauksia yleisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Lisäksi tonttivaraukset sijaitsevat pysäköintijärjestelmän kannalta epäedullisissa paikoissa, sillä molemmat sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä Toripysäköinnistä ja Vuorikadun laitostontti korttelin päässä Maaherrankadun pysäköintilaitoksesta. Pysäköintilaitostontit ovat nykyisin kuitenkin pysäköintikäytössä: Torikadun tontilla pysäköivät lähinnä viereisessä, kaupungin kiinteistössä työskentelevät sekä läheisen Kuopaksen asuntolan asukkaat ja toimiston työntekijät. Vuorikadun tontista puolet on varattu kaupungin työntekijöiden pysäköintiin ja siinä pysäköivät pääsääntöisesti viereisen kouluviraston sekä Savotalon työntekijät.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 26 Puolet ko. tontista on varattu yleiseen pysäköintiin ja alueen käyttöaste on kohtalaisen korkea, joka osaltaan johtunee laitostonttipysäköinnin alhaisesta pysäköintitaksasta. Molempien pysäköintilaitostonttien nykyinen pysäköintikäyttö on mahdollista toteuttaa tonteille kaavailtujen täydennysrakentamisien yhteydessä. Pysäköintilaitosjärjestelmän kehittyessä on käynyt selväksi se, että erillisiin pysäköintilaitossuunnitelmiin perustutuva ja asemakaavoituksen myötä toteutettu pysäköintilaitoksen piirijako ei ole vastannut eikä etenkään nykyisin vastaa tarkoitustaan. Uusimmissa keskusta-alueen asemakaavoissa onkin mahdollistettu tontin ulkopuolelle sijoitettavien autopaikkojen toteuttaminen mihin tahansa yleiseen pysäköintilaitokseen tai -alueelle. Autopaikkoja on muutoinkin toteutettu poikkeuslupamenettelyin piiristä toiseen ja kokonaisuutena keskustan pysäköintitilanne tarpeeseen nähden on varsin hyvä. Yleisen pysäköintitarpeen tyydyttämiseksi ja pysäköintipaikkojen mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi, on pysäköintipaikkojen keskittäminen yhteen suureen yksikköön, Kauppatorin alaiseen pysäköintilaitokseen ollut järkevä ratkaisu. Talvella 2014 ruutukaavakeskustan alueelle tehdyssä pysäköintipaikkojen täyttöastetutkimuksessa on todettu, että katuvarsipysäköintipaikkojen täyttöaste on korkeimmillaan torin ympäristössä, enintään n. 200 metrin päässä torista katuvarsipysäköinnin maksullisuusajan jälkeen. Korkein tutkimusajankohtana havaittu täyttöaste em. alueella on ollut 71 % illalla klo 18 ja 19 välillä, jolloin keskustassa on asukaspysäköinnin lisäksi myös asiointipysäköintiä. Samaan aikaan toripysäköinnin täyttöaste on kuitenkin alhainen, joten voidaan todeta, että pysäköintipaikkojen määrä alueella on riittävä, mutta pysäköijät pyrkivät löytämään ilmaisen autopaikan. Muualla ruutukaavakeskustan alueella katuvarsipysäköintipaikkojen täyttöasteet olivat tutkimusajankohtana pääsääntöisesti alle 50 %. Joillakin tutkimusalueen osilla voidaan todeta, että katuvarsipysäköintipaikat täyttyvät illalla alueen asukkaiden ja alueella vierailevien autoista, kun samaan aikaan keskustan pysäköintilaitokset ovat lähes tyhjillään. Pysäköintipaikkojen täyttöasteen ollessa yli 70 % saattaa ilmetä pysäköintipaikan hakuliikennettä. Pysäköintipaikkojen tarve korreloi luonnollisesti keskustan liikennemäärän kanssa. Liikennemääräseurannan perusteella voidaan todeta, että keskustan sisääntuloväylien yhteenlaskettu liikennemäärä on 1980-luvun loppupuolen huippuvuosista (n ajon/vrk) selkeästi laskenut, vaikka maankäyttö keskustan alueella on tiivistynyt. Tehty seuranta osoittaa, että liikennemäärä on 2000-luvulla asettunut ja ajon/vrk välille. Liitteessä 4 on esitetty keskustan sisääntuloväylien yhteenlasketun liikennemäärän kehitys vuosien 1970 ja 2014 välillä. Kun huomioidaan tehdyn pysäköintipaikkojen käyttötutkimuksen tulokset, Kuopion keskustan liikennemäärien kehitys sekä valtakunnalliset ennusteet autojen määrän kehityksestä, niin voidaan todeta, että nykyinen autopaikkojen määrä suhteessa autopaikkatarpeeseen on riittävä nyt ja riittänee pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi valtakunnalliset, liikenteeseen liittyvät strategiset linjaukset yksityisautoilun ja autoistumisen hillitsemiseksi tulevat toteutuessaan vähentämään autopaikkatarvetta tulevaisuudessa. Kaupunki on kuitenkin osaltaan varautunut keskustan alueen pysäköintitarpeen kasvuun laajentamalla toripysäköintiä, mikä mahdollistaa keskustan alueen maankäytön kehittämisen myös tulevina vuosina. Mikäli tulevan matkakeskuksen alueelle toteutetaan yleistä pysäköintitarvetta tyydyttävä pysäköintilaitos, mahdollistaa

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 26 tämä erityisesti ruutukaavakeskustan pohjoispuolen ja osan kehittämisen. Keskustan itäpuolen kehittämiseen on varauduttu mahdollistamalla Maaherrankadun pysäköintilaitoksen laajentaminen. Mikäli pysäköintitarve kasvaisi tulevaisuudessa merkittävästi ennakoitua enemmän, olisi Puistokadun ja Kauppatorin välisen alueen kallioperään rakennettavissa reilun 500 autopaikan pysäköintiluola, jota on suunniteltu jo 1980-luvulla. Edellä esitetyn perusteella tulisi keskustan pysäköintilaitoksien nykyinen piirijako purkaa, minkä myötä keskustan kiinteistöjen on mahdollista toteuttaa tontin ulkopuolelle sijoitettavat autopaikat missä tahansa keskusta-alueen yleisessä pysäköintilaitoksessa tai alueella. Näin keskustan osayleiskaavaluonnoksessa pysäköintilaitosrakentamiseen varatut tontit voidaan vapauttaa pääosin muuhun käyttöön. Vaikutusten arviointi Yritysvaikutuksiltaan esitys on positiivinen, sillä se mahdollistaa autopaikkojen joustavan sijoittamisen keskustan alueella. Muutoin esitys on vaikutuksiltaan neutraali Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkamisen, ja esittää tämän edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Valmistelija Paula Liukkonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Merkitään, että pöydille jaettiin uusi valmisteluasiakirja liitteineen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle kaupunkirakennelautakunnan esityksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 26 Liitteet /2015 Pysäköintilaitoksen toiminta-alue, piirijako sekä pysäköintilaitoksille varatut tontit ja niiden kapasiteetit /2015 Pysäköintilaitoksen aluerajaus, piirijako, laitostonttivaraukset ja tehdyt autopaikkasopimukset /2015 Pysäköintilaitoksen toteutustilanne /2015 Keskustan sisääntuloväylien liikennemäärien kehitys /2015 Keskustan kiinteistöt, joilla on toteuttamattomia autopaikkoja ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy keskustan pysäköintilaitosjärjestelmän piirijaon purkamisen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 27 Kaupunginhallitus Asianro 339/ /2015 Hakemus kuntarajan siirtämiseksi historia Kaupunginhallitus Kehittämisjohtaja Heikki Helve Sidosryhmäpalvelut Raili Mykkänen-Mahlamäki ja Jukka Mahlamäki ovat esittäneet Pielaveden kunnanhallitukselle osoitetulla kirjeellä Maaningan kunnan ja Pielaveden kunnan rajan muuttamista siten, että heidän omistuksessaan oleva Maaningan kunnan alueella sijaitseva Varpala tila RN:o 11:2 siirrettäisiin osaksi Pielaveden kunnan aluetta. Esitys perusteluineen on kokonaisuudessaan oheisena liitteenä. Raili Mykkänen-Mahlamäki on täydentänyt esitystään siten, että hänen omistamansa tilan Varpala (11:2) lisäksi kuntien välisen rajan ja hänen tilansa väliin jäävät kiinteistöt siirrettäisiin myös osaksi Pielaveden kuntaa. Keskeiset perustelut kuntarajan siirrolle ovat, että näin heidän sekä Maaningan kunnan että Pielaveden kunnan alueelle jakautuva tila kuuluisi kokonaisuudessaan Pielaveden kuntaan, jossa se on sijainnut vuoteen 1906 saakka. Hakijat ilmoittavat hoitavansa kaikki päivittäisasiansa Pielavedellä, jonne heillä on matkaa 19 km, kun Maaningalle matkaa on 28 km ja Siilinjärvelle 35 km. Asia on ollut esillä Pielaveden kunnanhallituksessa , jolloin se on pyytänyt asiasta lausuntoa Maaningan kunnanhallitukselta. Maaningan kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan , jolloin se totesi että esitetty kuntajaon muutos jättäisi Pielaveden kunnan sisälle joitakin erillisiä Maaningan kunnan osia (enklaaveja). Tämän jälkeen ( ) Raili Mykkänen- Mahlamäki on täydentänyt esitystään siten, että omistamansa tilan lisäksi myös kuntarajan ja tilan väliin jäävät alueet liitettäisiin Pielaveden kuntaan. Pielaveden kunnanvaltuusto hyväksyi osaltaan esitetyn kuntajaon muuttamisesta kokouksessaan Maaningan kunnanvaltuusto käsitteli esitettyä kuntajaon muuttamista kokouksessaan Valtuusto päätyi vastustamaan esitystä todeten, ettei esityksen mukainen Raili Mykkänen-Mahlamäen omistaman tilan ja lisäksi esitettyjen useiden muiden omistamien vapaa-ajanasuntoja sekä pysyviä asuinpaikkoja käsittävän maa-alueen siirtäminen Maaningan kunnasta Pielaveden kuntaan lähellä valmisteilla olevaa kuntauudistusta ole tarkoituksen mukaista. Asian valmistelu Valtiovarainministeriössä jäi odottamaan Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvitystä ja sittemmin päätetyn yhdistymisen voimaantuloa.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 27 Valtiovarainministeriö on kirjeellään Kuopion kaupungille pyytänyt Kuopion kaupungin lausuntoa asiasta. Ennen lausunnon antamista Kuntarakennelain 14 :n 3 momentin mukaisesti Kuopion kaupungin tulee varata asukkailleen ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautus Maanmittauslaitoksen ehdotuksen mukaiseen täsmentyneestä esityksestä. Kuopion kaupunginhallitus asetti esityksen nähtäville ajalle , jonka aikana on saapunut yksi huomautus, joka on oheisena liitteenä. Sen esittäjät, joita esitetty kuntajaon muutos koskisi, vastustava yksimielisesti tehtyä esitystä. Esitys Saadun huomauksen sekä Kuopion kaupungin palvelualueiden tekemien tarkastelujen perusteella esitän kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kuopion kaupunki lausuu asiasta seuraavaa: Kuopion kaupunki korostaa, että sillä on laajaa yhteistyötä kaikkien siihen rajoittuvien kuntien kanssa. Kaupunki pitää tärkeänä, että ihmisten arki ja luontainen suuntautuminen mahdollistuu mahdollisimman hyvin kuntarajoista välittämättä. Maaningan kunnan yhdistymisellä Kuopion kaupunkiin ei ole ollut vaikutuksia alueen palvelurakenteeseen. Asiointiliikenne muiden palveluiden osalta ei ole riippuvainen kuntarajoista. Kuopion kaupunki katsoo, ettei esitetty kuntajaon muutos edistä Kuntarakennelain 2 :n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita eikä täytä Kuntarakennelain 4 :n mukaisia edellytyksiä kuntajaon muuttamiseksi. Lisäksi ottaen huomioon muiden asiaa koskevien henkilöiden vastustava lausunto Kuopion kaupunki esittää Valtioneuvostolle, että esitystä kuntarajan siirtämiseksi ei edellä mainituin perusteluin toteuteta. Liitteet 339/2015 Raili Mykkänen-Mahlamäen ja Jukka Mahlamäen esitys 339/2015 Maanmittauslaitoksen lausunto 339/2015 Itä-Suomen maistraatin lausunto 339/2015 Huomautus ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle kehittämisjohtajan esityksen hyväksyttäväksi. Merkittiin, että kokouksessa jaettiin asiaan liittyvä huomautus. Liite 17. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 27 Liitteet 6 339/2015 Raili Mykkänen-Mahlamäen ja Jukka Mahlamäen esitys 7 339/2015 Maanmittauslaitoksen lausunto 8 339/2015 Itä-Suomen maistraatin lausunto 9 339/2015 Huomautus ehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää, että Kuopion kaupunki lausuu asiasta seuraavaa: Kuopion kaupunki korostaa, että sillä on laajaa yhteistyötä kaikkien siihen rajoittuvien kuntien kanssa. Kaupunki pitää tärkeänä, että ihmisten arki ja luontainen suuntautuminen mahdollistuu mahdollisimman hyvin kuntarajoista välittämättä. Maaningan kunnan yhdistymisellä Kuopion kaupunkiin ei ole ollut vaikutuksia alueen palvelurakenteeseen. Asiointiliikenne muiden palveluiden osalta ei ole riippuvainen kuntarajoista. Kuopion kaupunki katsoo, ettei esitetty kuntajaon muutos edistä Kuntarakennelain 2 :n mukaisia kuntajaon kehittämisen tavoitteita eikä täytä Kuntarakennelain 4 :n mukaisia edellytyksiä kuntajaon muuttamiseksi. Lisäksi ottaen huomioon muiden asiaa koskevien henkilöiden vastustava lausunto Kuopion kaupunki esittää Valtioneuvostolle, että esitystä kuntarajan siirtämiseksi ei edellä mainituin perusteluin toteuteta hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 28 Kaupunginhallitus Asianro 1163/ /2014 Kuopion kaupungin lausunto Pohjois-Savon aluepelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen muuttamisesta historia Kaupunginhallitus Talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen Talous- ja strategiapalvelu Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet vuonna 2003 alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Pohjois-Savon maakunnan alueella. Sopimus pohjautuu pelastustoimen alueiden muodostamisesta annettuun lakiin (1214/2001). Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Kuopion kaupunki, jonka ylläpitämä Pohjois-Savon pelastuslaitos vastaa lakien ja sopimusten mukaisten tehtävien hoitamisesta Pohjois-Savon alueella. Alueellinen pelastuslaitos aloitti toimintansa Edellisen kerran maksuosuuksien määräytymisperusteita tarkasteltiin vuosina , mutta silloin sekä valmisteleva työryhmä että aluepelastuslautakunta päätyivät jatkamaan voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaista kustannusjakoa (kustannukset jaetaan pääosin toiminnallisten kustannusten mukaisesti ja 6% asukasluvun perusteella). Lisäksi aluepelastuslautakunta päätti tuolloin, että maksuosuuksien laskentamallia ja perussopimuksen toimivuutta tarkastellaan valtuustokausittain, valtuustokauden toisena vuotena maaliskuun loppuun mennessä. Pelastustoimen perussopimuksen ja kuntien maksuosuuden määräytymisperusteen tarkastusta varten nimettiin kesäkuussa 2014 työryhmä, jossa Kuopion seutukunnan edustajana toimi Kuopion kaupungin strategiajohtaja. Työryhmän puheenjohtajana toimi aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja. Yhteistoiminta- ja maksuosuustyöryhmä teki yksimielisen esityksen pelastustoimen maksuosuusperusteen muuttamisesta lukien. Työryhmä valmisteli myös uuden yhteistoimintasopimuksen, joka korvaa aiemman voimaan tulleen sopimuksen. Työryhmän esityksen mukaan kuluista 50 % jaetaan pelastustoimen viimeksi vahvistetun talousarvion mukaisen maksuosuuden ja 50 % asukasluvun ja riskiruutujen keskiarvon mukaan. Tulevan vuoden maksuosuudesta 50 % perustuu aina edellisen vuoden talousarvion mukaiseen maksuosuuteen. Lisäksi työryhmä esitti paloasemavuokrien pääomakustannusten korkoperusteen tarkistamista kaikille samansuuruiseksi. Aluepelastuslautakunta hyväksyi työryhmän esityksen kokouksessaan ja esitys lähetettiin kuntiin lausunnolle

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 28 Kuntien edustajille pidettiin tiedostustilaisuus. Tilaisuuden perusteella esitystä täsmennettiin kiinteistöjen vuokrien määräytymisen osalta samoin kuin sopimuksen 9 osalta. Pelastuslaitos on päivittänyt tehdyt muutokset yhteistoimintasopimukseen ja pyytänyt kuntia kirjeellään huomioimaan ne muutokset lausunnoissaan. Täsmennetty esitys maksuosuuksista: Pelastuslaitoksen nettokustannuksista, jotka eivät sisällä poistoja, 50 % jaetaan viimeksi vahvistetussa talousarviossa kunnille määräytyneen maksuosuuden suhteessa ja 50 % asukasluvun ja toimintavalmiusvaatimusta osoittavien riskiruutujen määrän perusteella. Asukaslukuna käytetään tammikuun 1. päivän väestötietoja ja riskiruutuina I-III riskiluokan mukaisten riskiruutujen määrää. Riskiruutujen määrittely perustuu valtakunnalliseen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen. Riskialuejako tarkastetaan vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Täsmennetty esitys koskien pääomavuokraa: Kiinteistöjen pääomavuokrien korkoperusteena käytetään 12 kk euriborkorkoa, johon lisätään 1 % marginaali vuonna Kiinteistöjen pääomavuokriin sisällytettävän laskennallisen kokonaiskoron vahvistaa vuosittain aluepelastuslautakunta talousarviokäsittelyn yhteydessä. Marginaalin tulee heijastaa pelastustoimen alueen kuntien lainakantojen keskimääräistä marginaalia. Kuntien päätökset on pyydetty toimittamaan mennessä. Pelastustoimen maksuperusteiden muutosta on käsitelty Kuopion seudun kuntajohtajien työvaliokunnassa. Kuopion seudun kuntajohtajien työvaliokunnassa on pelastustoimen esitys katsottu pääosin hyväksyttäväksi. Esitys ajanmukaistaa maksuosuusperusteet vastaamaan nykyistä maakunnallista toimintamallia. Työvaliokunta kuitenkin edellyttää, että maksuosuusperusteiden määrittämiseen sisällytettäisiin jatkossa asukasluvun ja riskiruutujen (50% maksuosuudesta) muutoksia seuraavat resurssit. Muutokset resursseissa tulisi suunnitella riittävän pitkälle aikavälille ja niiden seurannasta vastaisi pelastustoimen operatiivinen johto. Lähtökohtana olisi edelleen pelastustoimen palvelutasopäätös, jossa määritellään turvallisuuspalvelut ja niiden taso, tavoitteet sekä voimavarat maakunnallisesti. Kuopion kaupungin osalta pelastustoimen maksuosuus oli vuonna (TP2014). Vuoden 2014 talousarvion pohjalta tehtyjen laskelmien perusteella maksuperusteiden muutos nostaisi Kuopion maksuosuutta noin eurolla vuodessa. Maaningan osalta muutos pienentäisi maksuosuutta, joten kokonaisuudessaan muutos lyhyellä tähtäimellä olisi Kuopion osalta neutraali. Kuopioon vuonna 2017 alussa liittyvän Juankosken kaupungin osalta maksuperusteiden muutos kasvattaisi sen maksuosuutta noin

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 28 Uusi malli ottaa huomioon asukasluvun ja riskit, joista valmiuden ylläpitotarve ja sen myötä myös kustannukset syntyvät. Voimassa oleva malli taas perustuu valtaosin aluepelastuslaitoksen perustamisvaiheen kuntien silloisiin kustannuksiin vuosilta Riskien määrästä ja yleisestä kehityksestä johtuen joidenkin kuntien maksuosuus nousee ja joidenkin laskee. Siirtyminen uuteen malliin toteutuu vähitellen, johtuen siitä, että viimeksi vahvistettu talousarvio vaikuttaa puoleen maksuosuudesta. Käytännössä malli johtaa siihen, että puolet maksuosuudesta perustuu asukaslukuun ja puolet riskiruutuihin. Esitys Esitän kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi pelastustoimen uuden yhteistoimintasopimuksen ja kuntien maksuosuusperusteiden muutoksen. Valmistelija Toni Vainikainen etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. hyväksyy talous- ja rahoitusjohtajan esityksen. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Liitteet /2014 Yhteistoimintasopimus päivitetty /2014 Pelastustoimen maksuosuusperusteen laskentamalli /2014 Riskiruututaulukko ehdotus Kaupunginhallitus Kv. hyväksyy pelastustoimen uuden yhteistoimintasopimuksen ja kuntien maksuosuusperusteiden muutoksen. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 29 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Asianro 1448/ /2015 Tarkastuspäällikön viran täyttäminen historia Tarkastuslautakunta Tarkastuspäällikön virka on tullut avoimeksi Tarkastuslautakunta keskustelee tarkastuspäällikön viran täyttämisestä. ehdotus Puheenjohtajan päätösehdotus muodostuu kokouksessa. Tarkastussihteeri Anne Koponen oli poissa kokouksesta tämän asian käsittelyn ajan klo Pöytäkirjanpitäjänä tämän asian ajan toimi puheenjohtaja. Tarkastuslautakunta keskusteli asiasta ja päätti siirtää asian käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa Tarkastuslautakunta ehdotus Tarkastuspäällikön virka on tullut avoimeksi Tarkastuslautakunta keskustelee tarkastuspäällikön viran täyttämisestä. Puheenjohtajan päätösehdotus muodostuu kokouksessa. Kokouksessa tarkastuslautakunnalle jaettiin esityslistateksti ja päätösehdotus: ssa käsiteltiin avoinna olleen tarkastuspäällikön viran täyttämistä tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen valmistelun pohjalta. Virkaan valittiin alkaen KTM JHTT HTM Timo Nuutinen ja hänen varalleen HM JHTT Tapani Laitinen. Timo Nuutinen on irtisanoutunut tarkastuspäällikön virasta , joten virka on tullut avoimeksi.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 29 Tarkastuspäällikkö toimii tarkastuslautakunnan alaisen hallinnon ja talouden tarkastustoimiston päällikkönä ja kaupunginvaltuuston hyväksymän tarkastussäännön 5 :n mukaan kaupunginvaltuuston hyväksymän tarkastussäännön 5 :n mukaan kaupunginvaltuusto valitsee tarkastuspäällikön tarkastuslautakunnan esityksestä. Tarkastuslautakunta on päättänyt , että tarkastuspäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena edellytetään tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja riittävää perehtyneisyyttä tarkastustoimeen sekä kunnallishallintoon ja talouteen. Lisäksi tarkastuslautakunta on päättänyt, että hakijalle katsotaan eduksi JHTT-tutkinnon suorittaminen. Tarkastuspäällikön tehtävät on tarkemmin määritelty tarkastuslautakunnan hyväksymän tarkastustoimiston toimintasäännön 2 :ssä: huolehtia tarkastuslautakunnalle määrättyjen tehtävien hoitamisesta ja tarkastustoimiston taloudenhoidosta; johtaa tarkastustoimistoa ja hyväksyä tositteet raportoida tarkastuslautakunnalle esiin tulleista kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon epäkohdista ja muista huomionarvoisista seikoista; sopia tilintarkastajan kanssa niistä tehtävistä, joilla tarkastustoimisto avustaa tilintarkastajaa; seurata toimialansa yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita ja esityksiä kaupungin hallinnon ja talouden kehittämiseksi; suorittaa muut tarkastuslautakunnan antamat tehtävät; Tarkastustoimiston muun henkilöstön tehtävistä päättää tarkastuspäällikkö. Viranhaltijalain 24 :n mukaan viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusehdot hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan ja tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Kuopion kaupunginvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt uudistetun johtosäännön toimivallasta henkilöstöasioissa. Em. johtosäännön 14 :n mukaan palveluksen ottava viranomainen päättää virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta ja viranhaltijan siirtämisestä toiseen virka- ja työsuhteeseen. n hyväksymässä kaupungin henkilöstöohjelmassa on todettu henkilöstön tehtäväjärjestelyistä mm. seuraavaa (s.8): Sisäinen liikkuvuus on aina ensisijainen tapa täyttää avoimeksi tulevat tehtävät. Tällä toimintatavalla kohdennetaan osaamista organisaation kannalta oikein, toteutetaan henkilöstön mahdollisuuksia edetä työurallaan ja pyritään pidentämään niiden työuria, jotka eivät enää esim. sairauden vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään Ulkoisella rekrytoinnilla korvataan poistuvaa osaamista tai hankitaan uutta osaamista tilanteessa, jossa sisäiseen täyttöön tai tehtäväkiertoon tai oman työntekijän kouluttamiseen ei ole mahdollisuuksia.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 29 Tapani Laitinen on hoitanut tarkastuspäällikön virkaa viransijaisena välisen ajan. Hänellä on virkaan vaadittava kelpoisuus. Häntä on asiasta kuultu ja hän on antanut virkasiirtoon suostumuksensa. Tapani Laitinen on toiminut Kuopion kaupungin sisäisen tarkastajan virassa alkaen. Tarkastuslautakunta toteaa, että edellä esitetyt seikat huomioiden on perusteltu syy esitettävään virkasiirtoon. ehdotus Puheenjohtaja Anna Olkkonen 1. Tarkastuslautakunta päättää nimetä Tapani Laitisen hoitamaan avoinna olevaa tarkastuspäällikön virkaa alkaen siihen saakka, kunnes virka on täytetty (kokonaispalkka 5502,02 /kk). 2. Tarkastuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Kuopion kaupungin tarkastuspäällikön virkaan siirretään viranhaltijalain 4 :n 3 momentin ja 24 :n sekä valtuuston hyväksymän johtosäännön toimivallasta henkilöstöasioissa 14 :n perusteella kaupungin sisäisen tarkastajan virasta HM JHTT Tapani Laitinen lukien tarkastuspäällikön virkaan sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta tarkastuspäällikön virkaan ei sovelleta työaikalakia (Työaikalaki 1. luku 2, kohta 1) tarkastuspäällikkö on johtavassa asemassa oleva viranhaltija. tarkastuspäällikön viran kokonaispalkaksi vahvistetaan 5502,21 /kk. Kokonaispalkkaan maksetaan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset ja vastaavat korotukset kaupunginjohtaja valtuutetaan tekemään virkasiirtoa koskeva vahvistamispäätös. 3. Tämän asian osalta pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa. ehdotus hyväksyttiin. Tarkastussihteeri Anne Koponen oli poissa kokouksesta päätöksenteon ajan klo Pöytäkirjanpitäjänä tämän asian ajan toimi puheenjohtaja.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 29 Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen kh. esittää kv:lle, että 1. Kuopion kaupungin tarkastuspäällikön virkaan siirretään viranhaltijalain 4 :n 3 momentin ja 24 :n sekä valtuuston hyväksymän johtosäännön toimivallasta henkilöstöasioissa 14 :n perusteella kaupungin sisäisen tarkastajan virasta HM JHTT Tapani Laitinen lukien, 2. tarkastuspäällikön virkaan sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, 3. tarkastuspäällikön virkaan ei sovelleta työaikalakia (Työaikalaki 1. luku 2, kohta 1), 4. tarkastuspäällikkö on johtavassa asemassa oleva viranhaltija., 5. tarkastuspäällikön viran kokonaispalkaksi vahvistetaan 5502,21 /kk. Kokonaispalkkaan maksetaan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset ja vastaavat korotukset ja 6. kaupunginjohtaja valtuutetaan tekemään virkasiirtoa koskeva vahvistamispäätös. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. ehdotus Kaupunginhallitus Kv. päättää, että 1. Kuopion kaupungin tarkastuspäällikön virkaan siirretään viranhaltijalain 4 :n 3 momentin ja 24 :n sekä valtuuston hyväksymän johtosäännön toimivallasta henkilöstöasioissa 14 :n perusteella kaupungin sisäisen tarkastajan virasta HM JHTT Tapani Laitinen lukien, 2. tarkastuspäällikön virkaan sovelletaan kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta, 3. tarkastuspäällikön virkaan ei sovelleta työaikalakia (Työaikalaki 1. luku 2, kohta 1), 4. tarkastuspäällikkö on johtavassa asemassa oleva viranhaltija.,

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) tarkastuspäällikön viran kokonaispalkaksi vahvistetaan 5502,21 /kk. Kokonaispalkkaan maksetaan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset ja vastaavat korotukset ja 6. kaupunginjohtaja valtuutetaan tekemään virkasiirtoa koskeva vahvistamispäätös. hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen päätösehdotuksen.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 30 Kaupunginhallitus Asianro 1085/ /2015 Valtuustoaloite / palveluopaslehtinen asukkaille sekä paperi-, että nettiversiona Kuopion palveluista historia Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Pirjo Eskelinen ja 8 muuta valtuutettua: Kaupunkimme asukkaat tarvitsevat arjessa monenlaisia palveluita. Jotta asukkaat löytävät helposti ja saavat tarvitsemaansa palvelua näppärästi, tarvitaan apuvälineeksi aakkosittain jäsennelty ja selkeästi kirjoitettu palveluopas. Palveluoppaassa tulee olla kaikki tärkeimmät tiedot kaupunkimme palveluista kuten yhteystiedot; postiosoite, käyntiosoite ja puhelinvaihteen numero, sähköposti-, ja verkko-osoite sekä asiakaspalvelupisteet. Palveluoppaassa ilmaistaan mihin kellon aikaan asiakkaita palvellaan päivisin virastojen ja laitosten aukiolo aikoina. Mihin, kehen tai keihin viran-, tai toimenhaltioihin ihmiset voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä muuna aikana - muun muassa äkillisissä tilanteissa, päivystysaikaan, iltaisin, öisin, viikonloppuisin, talvi- ja kesäaikaan. Kuntaliitosten myötä kaupunkimme asukasluku on kasvanut, on tullut uusia asukkaita. Monelle asukkaalle Kuopion tarjoamat palvelut ovat tuntemattomia. Myös tulevien palvelurakenteiden muutosten takia puoltaa palveluopas paikkaansa. Sitä tulee olla julkaisuna saatavilla sekä paperiversiona että Kuopion kaupungin verkkosivuilla. Oppaan kirjoittamisessa tulee huomioida myös näkövammaiset ihmiset. Kuopion kaupungilla on jakelussa useita erilaisia kirjallisia painotuotteita, joten palveluoppaan tuottaminen ei tehtävänä liene ylivoimainen ja kiistatta meillä on osaamista. Kaupunkimme asukkaat arvostavat palveluopasta, koska juuri he ovat antaneet aloitteelle aiheen. Me allekirjoittaneet Kuopion kaupungin valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupunki tuottaa palveluopaslehtisen kaupungin tarjoamista palveluista yhteystietoineen sekä paperi-, että nettiversiona kaupunkimme asukkaille.

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (46) 30 Lausunto Asiakaspäällikkö Petri Kervola ja viestintäpäällikkö Raija Korhonen Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut yksikkö: Kuopion kaupunki on laatinut palveluoppaan viimeksi palvelualueuudistuksen yhteydessä vuonna Opas jaettiin kaikkiin kotitalouksiin Kuopion alueella ja se on ollut luettavissa myös sähköisessä muodossa kaupungin verkkosivuilla. Palveluoppaan sähköinen versio päivitettiin vuonna Päivitettyä versiota ei enää jaettu kotitalouksiin. Opas poistettiin verkkosivuilta lokakuussa 2014, koska monet oppaan tiedot olivat jälleen vanhentuneet, eikä oppaan päivittämiselle nähty enää tarvetta. Valtuustoaloitteessa todetaan, että kuntaliitosten myötä kaupunkimme asukasluku on kasvanut, on tullut uusia asukkaita. Monelle asukkaalle Kuopion tarjoamat palvelut ovat tuntemattomia. Kuopion kaupunki on jokaisen kuntaliitosten yhteydessä laatinut palveluoppaan, jossa kerrotaan laajasti uuden kunnan palveluista. Opas sisältää myös palveluiden laajan puhelinluettelon. Palveluoppaan tarkoituksena on nimenomaan kuntaliitosvaiheessa helpottaa uuden kunnan palvelujen käyttämistä ja yhteystietojen löytymistä. Palveluoppaita on laadittu Karttulan ja Nilsiän sekä viimeisin Maaningan kuntaliitoksen yhteydessä. Maaningan palveluopas on jaettu kaikkiin kotitalouksiin Maaningalla joulukuussa 2014, ja se löytyy myös kaupungin verkkosivuilta. Seuraava palveluopas tehdään vuoden 2016 aikana Juankosken vuoden 2017 tapahtuvaa kuntaliitosta varten. Palvelualueilla tehdään lisäksi erityisryhmien tarpeita varten erillisiä painettuja esitteitä, joissa annetaan kuntalaisille kohdennetusti tietoa eri palveluryhmittäin. Viimeisimmät oppaat ovat muun muassa Terveenä turvallisesti Kuopiossa, jossa kerrotaan Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista sekä Hyvinvointia ikäystävällisesti Kuopiossa, johon on koottu kattavasti ikäihmisten palveluita koskevat tiedot. Kaupungin palvelut kehittyvät koko ajan. Paperiversiona tehty palveluopas on aina tietyn ajankohdan tiedoilla tehty opas, jonka tiedot vanhentuvat nopeasti. Ajantasaisin tieto on löydettävissä kaupungin verkkosivuilta. Verkkosivuilla on käytössä kuuntele toiminto, joka muuttaa tekstin automaattisesti puheeksi. Kuuntele toiminnon avulla myös esimerkiksi näkövammaiset saavat tietoa kaupungin palveluista. Halutun sisällön voi myös tallentaa kovalevylle tai kännykkään mp3-tiedostoina, jolloin tallennetun sisällön voi kuunnella missä ja milloin haluaa. Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut yksikkö ei ole vuoden 2015 käyttösuunnitelmassaan varautunut painetusta oppaasta muodostuviin kustannuksiin. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut yksikkö katsoo, ettei palveluopaslehtisen tekeminen tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista.