Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kierrätys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ratkaisijana

Transkriptio

1 Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalien kierrätys orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ratkaisijana Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus Jätehuoltopäivät,

2 Esityksen sisältö neljä väitettä Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on valmisteilla ja tulee muuttamaan merkittävästi nykyisiä jätehuoltokäytäntöjä Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon avulla voidaan pienentää ilmastonmuutosvaikutuksia Elinkaariajattelu osoittaa, että kierrätys on yksi keskeisistä tavoitelluista mutta myös mahdollisista keinoista käsitellä nykyisin kaatopaikoille sijoitettuja jätteitä Jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja kestävään jätehuoltoon liittyvät tavoitteet tukevat toisiaan 2

3 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto 3

4 Kaatopaikka-asetusluonnos: EI KAATOPAIKALLE, paitsi Pilaantumaton maa-aines Tavanomainen ruoppausmassajäte Kaivannaisjäteasetuksen muk. jätettä Luonnoksen Syttyvä jäte kommenttien käsittely Nestemäinen jäte Hg-asetuksen mukainen Hg-jäte ympäristöministeriössä Räjähtävä jäte parhaillaan työn alla Syövyttävä jäte Hapettava jäte Tartuntavaarallinen sairaalajäte (koodi H9) T&k&opetustoiminnan kemikaalijäte Ajoneuvojen renkaat/rengassilppu Esikäsittelemätön jäte Jäte, jonka käsittely ei pienennä sen ymp.riskiä tai määrää Pysyvä jäte, jota ei voida teknisistä syistä esikäsitellä Lupaviranomaisen poikkeuksella jäte, jolle ei osoitettavissa muuta käsittelytapaa Biohajoava ja orgaaninen tavanomainen jäte Jäte, jonka TOC < mg/kg (10 %) Jäte, jonka LOI < mg/kg (10 %) Lento- ja pohjatuhka (energiantuot. & jätteenpoltto) Jäte, jonka DOC < 800 mg/kg Pilaantuneet maa-aines, ruoppausjäte, asbestijäte Eläinperäiset sivutuotteet tilanteissa, joissa kp.sij. torjuu terveysvaaran Lupaviranomaisen poikkeuksella jäte, jolle ei osoitettavissa muuta käsittelytapaa Biohajoava ja orgaaninen vaarallinen jäte Jäte, jonka DOC < 1000 mg/kg (0,1 %), LOI < 10 %, TOC < 6 % Biohajoava ja orgaaninen pysyvä jäte Jäte, jonka DOC < 500 mg/kg

5 Kaatopaikalle sijoitetut biohajoavat ja orgaaniset jätteet (2010) Käsi+elytapa Käsi+ely Aines- Energia- Muu Kaato- Biohaj. & 1000 t/v yhteensä käy+ö käy+ö pol+o paikka org. Kemialliset jä+eet % Metallijä+eet % Lasijä+eet % Paperi ja pahvijä+eet % Muovi ja kumijä+eet % Puujä+eet % Romuajoneuvot % Sähkö- ja elektroniikkaromu 20 % Eläin- ja kasvijä+eet % KoOtalous ja muut sekalaiset jä+eet 90 % Lie+eet % Mineraalijä+eet % Muut jä+eet % Yhteensä Tilastokeskus 2011b JäteENVIMAT-aineistosta tehty tehty arvio arvio (Mattila ym. 2011) 4 % 5

6 Kaatopaikalle sijoitetut biohajoavat ja orgaaniset yhdyskuntajätteet Arvio kaatopaikalle nykyisin sijoitettavista biohajoavista ja orgaanisista virroista 1000 t Jätemäärä Käsi+ely Kierrätys Energia- Sijoitus materiaalina käy+ö kaatopaikalle Biohaj. & org. Sekajäte yhteensä % Erilliskerätyt yhteensä, josta Paperi- ja kartonkijäte ,5 100 % Biojäte , % Lasijäte , % Metallijäte ,04 0,2 0 % Puujäte % Muovijäte % Sähkö- ja elektroniikkaromu % Muut ja eri+elemä+ömät % Kaikki yhteensä Tilastokeskus 2011 JäteENVIMAT-aineistosta tehty arvio mm. HSY:n lajittelututkimukseen perustuva arvio (YTV 2008) 6

7 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon avulla voidaan pienentää ilmastonmuutosvaikutuksia 7

8 Kaatopaikat kasvihuonekaasupäästöjen tuottajina Jätehuolto tuottaa suoraan kaikkiaan 3 % valtakunnallisista khk-päästöistä Tilastokeskus 2009 Tilastokeskus /21

9 Kaatopaikan metaanipäästöt Noin 43 % Suomen metaanipäästöistä on peräisin kaatopaikoilta, saman verran kuin kotieläinten ruoansulatus ja lannan käsittely yhteensä Metaanipäästöt korreloivat kaatopaikalle sijoitettavan orgaanisen jätteen määrän kanssa Tilastokeskus /21

10 Joten: Vaihtoehtoisten käsittelyratkaisujen löytäminen olennaista etenkin volyymiltään merkittäville biohajoaville ja orgaanisille jätejakeille, jotka nykyisin sijoitetaan kaatopaikalle Keskeisiä kaatopaikalle nykyisin sijoitettavia jätteitä ilmatonmuutokseen vaikuttamisen kannalta etenkin: Yhdyskuntien sekajäte t (biohaj. ja org. osuus) Biojätteet t Muovi t Tekstiilit ja vaatteet t Puu t Puujätteet t Lietteet (muita kuin yhd.k.) t (käsiteltävyys?) Eläin- ja kasvijätteet t Paperi- ja kartonkijätteet t 10

11 Kierrätys on yksi keskeisistä tavoitelluista mutta myös mahdollisista keinoista käsitellä nykyisin kaatopaikoille sijoitettuja jätteitä 11

12 Elinkaariajatteluun perustuva jäte- huollon päästötarkastelu Uusiutumattomat luonnonvarat Uusiutuvat luonnonvarat Sähkön tuotanto Lämmön tuotanto Toiminnallinen yksikkö 1 tonni jätettä Tuotteen tuotanto Käytöstä poistettu tuote = jäte Loppukäsittely Tuotteen käyttö Esikäsittely Käsittely Kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset Jälkikäsittely Kuljetukset Kierrätystuote tai -raaka-aine Vältetty tuotanto Hyödyntäminen Kuljetukset Jätteen synnyn ehkäisy Energian tuotanto Vältetty tuotanto Päästöt ilmaan Päästöt veteen Päästöt maahan Myllymaa & Dahlbo 2012

13 Elinkaaritarkasteluilta edellytettäviä yleisiä kriteerejä Johtopäätöksiä voidaan tehdä vain sellaisten muuttujien ja ympäristövaikutusten suhteen, joita tutkimuksessa on käsitelty. Ympäristövaikutukset: Mitä useampi ympäristövaikutus arvioitu, sitä luotettavampi tutkimus - yksi ympäristövaikutus (esim. hiilijalanjälki) ei anna riittävän kattavaa kuvaa Alueen ympäristöolosuhteiden huomioiden vaikutusluokkien valinnassa Laajuuden suhteutus työn tavoitteisiin: mitä merkittävämpiä työn vaikutukset ovat poliittisesti, sitä täydellisempi LCA tarpeen. Kestävä ratkaisu = analyysin tulisi kattaa sekä ympäristövaikutukset, talousnäkökulmat että sosiaaliset tekijät Vertailtavien vaihtoehtojen tulee kaikkien käsitellä samat jätemäärät ja laadut ja koko käsiteltävä jätemäärä. Tulosten luotettavuuden arviointi tarpeen (vaihteluvälien, oletusten, hyvitysten, epävarmuuden yms. testaus) Mikäli tuloksista esitetään julkisia vertailuväittämiä, työ tulisi arvioiduttaa ulkopuolisella asiantuntijalla. (Myllymaa & Dahlbo 2012) 13

14 Elinkaaritarkasteluja kaatopaikkakiellon kannalta keskeisistä jätteistä ja niiden kierrätysmahdollisuuksista 1. Biojäte ja elintarvikejätteet 2. Puu 3. Muovi 4. Paperi- ja kartonkijäte 14

15 Biojäte & LCA Netto kg CO 2 -ekv/t Netto kg CO 2 -ekv/t YTV 2009 Knuutila 2012 Netto kg CO 2 -ekv/t Netto 20-1 kg CO 2 -ekv/t Myllymaa & Dahlbo 2012 kg CO2-ekv/t 15 FCG 2011

16 Biojäte Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Biojätteiden energiapotentiaalin hyödyntäminen yhtä aikaa ravinnepotentiaalin kanssa maksimoi hyötyjä useassa ympäristövaikutusluokassa. Biokaasua energiaksi ja mädätettä ravinnelähteeksi. Biokaasun käyttö fossiilisia polttoaineita korvaamaan: liikennepolttoainekäyttö, energialaitokset. Mädätteen ravinteiden hyödyntämisen suunnittelu, maaperän ravinnetarpeita tukien. Tarvittaessa kuiva-aineen ja nesteen (ja P- ja N-ravinteen) erottelu. Ravinnepitoisen mädätteen hyödyntäminen pellolla tai viherrakentamisessa Mikäli arvioidaan vain ilmastonmuutoksen näkökulmasta, polttamista voidaan myös pitää ympäristöllisesti mahdollisena ratkaisuna. Biojätteet ovat bioperäisiä polttoaineita. Sopii myös laadullisesti ongelmallisille jakeille. Mahdollisuudet käsitellä biojätteet mädättämällä yhdessä teollisuuden tai maatalouden biomassojen kanssa tulisi hyödyntää. Jos huomioidaan oletus, että multakäytöllä voidaan välttää turpeen hajoamisen päästöt, kompostoinninkin tase välttää enemmän päästöjä kuin tuottaa (Myllymaa ja Dahlbo 2012). 16

17 Biojäte joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta biojätettä (juustoa) käyttämällä ruoka ennen sen pilaantumista: kg CO 2 -ekv/t (juuston tuotannon päästöt, Silvennoinen ym mukaan). Kaatopaikalle sijoitettu bio- ja elintarvikejätteiden määrä n t, päästö n. 350 kg/co 2 -ekv/t (IPPC) Kierrättämisen hyödyt: Suorat hyödyt kierrättämisestä 350 kg CO 2 -ekv/jäte-t kaatopaikalla syntymättä jääneinä päästöinä Välilliset hyödyt kierrättämisestä ovat noin kg CO 2 -ekv/ jäte-t Yhteenlasketulla bio- ja elintarvikejätemäärään suhteutettuna suorat ja välilliset säästöt ovat -530 kg CO 2 -ekv/jäte-t Biojätteen kierrätyksen kaikkien hyvitysten saavuttaminen edellyttää toimivaa suunnittelua ja onnistunutta sovittamista energiajärjestelmään. 17

18 Puu Riittävän hyvälaatuinen ja puhdas puujäte voi soveltua kierrätettäväksi esimerkiksi lastu-/kuitulevyksi, kompostin tukiaineeksi, muovikomposiitti-materiaaleiksi tai lannan kuivikeaineeksi. Nykyisin vähän kotimaisia kierrätyskonsepteja Puujätteen laadullinen vaihtelu suurta: pintakäsittelyt, kyllästeet, metalliset osat, puuhun liittyvät muut vieraat materiaalit, kuten betoni, tiivisteet ym. Puun kierrätysratkaisuissa olisi sijaa uusille innovaatioille 18

19 Puu Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Puu sopii sekä raaka-aineeksi että polttoaineeksi. Puun kierrätyksellä hiili voidaan sitoa pitkäaikaiseen varastoon ja näin vähentää lyhyen aikavälin ilmastonmuutosvaikutuksia. Puujätteen polttaminen on hyvä tapa hyödyntää puun energiasisältö bioperäisenä energialähteenä. Polttoon soveltuu huonolaatuisempikin puu ja laadullisesti ongelmalliset puujätteet kannattaa polttaa. Sahaperäisen, puhtaan puujätteen materiaalihyötykäyttöön on syytä panostaa rakennusjätepuuta enemmän. Säästöjä voi tulla välillisesti myös sitä kautta, että puun kierrätys vapauttaa toisaalla kapasiteettia huonompilaatuisen puun polttoon Koska ilmastonmuutosvaikutusten arviointiin käytettävät kertoimet ja menetelmät samalla ohjaavat käyttämään bioperäisiä materiaaleja polttoaineena, kierrätyksen ja synnyn ehkäisyn hyötyjen mitallistaminen ei ihan yksinkertaista. Puujätteen synnyn ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet kannattaa kohdistaa laadullisesti ongelmallisiin jätteisiin (kyllästetty puu, rakennusmateriaalien purettavuuteen panostaminen), jolloin kierrätys olisi helpompaa Kaatopaikkakielto ohjaa käyttämään haitattomampia käsittelyaineita ja varastoimaan hiiltä puun muodossa tuotteisiin, jolloin lisähyöty saadaan 19 käytettäessä puu elinkaarensa päässä bioenergiana

20 Puu joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta 50 kg puujätettä jättämällä ostamatta kovapuinen ja suomalaista kesäsäätä kestämätön puutarhakalusto: vältetään puuntuotannon päästöjä noin 20 kg CO 2 -ekv/t + kuljetukset, esim. 35 kg CO 2 -ekv/t, vältetään kaatopaikan päästöjä noin 675 kg CO 2 -ekv/t, toisaalta jää käyttämättä väliaikainen hiilivarasto Kierrättämisen hyödyt: Suorat hyödyt kierrättämisestä -675 kg CO 2 -ekv/jäte-t kaatopaikalla syntymättä jääneinä päästöinä Välilliset hyödyt kierrättämisestä ovat esimerkiksi jopa noin kg CO 2 -ekv/jäte-t, jos kierrätyksen välilliseksi ansioksi voidaan lukea turpeen polton välttäminen kotimaisia puun kierrätyskonsepteja vähän, elinkaariarvioita ei yhtään. 20

21 Muovi Muovi soveltuu sekä kierrätykseen että polttoaineeksi Muovin kierrätyksessä keskeisimmät oletukset ovat miten suuri osuus muovista todella laadultaan soveltuu tarkoitukseen, onko korvaavuus 1:1 ja millä polttoaineilla muovin valmistuksen suuri energiantarve on täytetty. Muovista tehdään Komposiittimateriaaleja Uusiomuovisia osia ja muita tuotteita (kukkaruukkuja) Netto kg CO 2 -ekv/t 21

22 Muovi Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Hyvälaatuisen muovin kierrätys uudelleen muovin raaka-aineeksi on ympäristön kannalta kestävin tapa hyödyntää muovijäte. Tarvittaessa muovia voi lajitella, käsitellä ja pestä, jotta se saataisiin jalostettua kierrätykseen soveltuvaksi raaka-aineeksi ja mahdollisimman suuren osuuden saamiseksi uudelleen raaka-aineeksi. Rajasaannoksi, jonka jälkeen hyödyntäminen energiana on kierrätystä parempi vaihtoehto, on eräässä ulkomaisessa tutkimuksessa osoittautunut 70 % Kierrätykseen soveltumattoman muovi on ympäristön kannalta järkevää polttaa polttolaitoksessa tai sementtiuunissa fossiilista energiaa korvaten. Järjestelmänäkökulmasta ei ole järkevää polttaa öljyä sellaisenaan, vaan öljy kannattaisi jalostaa ensin tuotteiksi ja käyttää polttoaineeksi vasta elinkaarensa päätyttyä 22

23 Muovi joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta 3 kg muovijätettä ostamalla jauheliha koko vuoden ajan palvelutiskiltä omaan pakkaukseen: 1900 kg CO 2 -ekv/t Kierrättämisen hyödyt: Suorat hyödyt kierrättämisestä: ei kaatopaikalla syntyviä päästöjä Kaatopaikalle sijoitettu määrä n t Muovin kierrätyksen vältetyt päästöt ovat noin kg CO 2 -ekv 23

24 Paperi ja pahvi Hyvälaatuisesta pahvista voidaan valmistaa ainakin hylsykartonkia ja laminaattipaperia ja aaltokartonkia Hyvälaatuisesta paperista voidaan valmistaa monia tuotteita (kuva) Kuva: Internetix Oy 24

25 Paperi ja pahvi Käsittelyn ympäristövaikutusten minimoimiseksi keskeisiä tekijöitä ovat (Myllymaa & Dahlbo 2012): Paperin ja pahvin kierrätys on polttoa parempi energian- ja vedenkulutuksen osalta, mutta ilmastonmuutos-vaikutus riippuu siitä, oletetaanko poltolla korvattavan bioperäisiä vai fossiilisia polttoaineita. Mikäli paperin poltolla voidaan korvata fossiilista energiaa, sen energiahyödyntäminen bioperäisenä energialähteenä on tutkimusten mukaan yleensä ilmastonmuutoksen kannalta kierrätystä parempi vaihtoehto. Kierrätyksen ja polton vertailu tulisi tehdä tapauskohtaisesti, sillä valituilla teknologioilla ja rajauksilla on ratkaiseva merkitys kierrätyksen ja polton suoriutuvuuteen. Hyvälaatuinen keräyspaperikuitu soveltuu kierrätettäväksi paperiksi ja pahvi uudelleen pahviksi tai hylsykartongiksi. 25

26 Paperi ja pahvi joitakin lukuja Jos jätetään tuottamatta 10 kg ilmaisjakelumainoksia laittamalla mainoskielto postilaatikkoon: vältetyt päästöt noin 500 kg CO 2 -ekv/t + kaatopaikalla syntymättömät päästöt 900 kg CO 2 -ekv/t (IPCC), toisaalta hiilen sidonta Kaatopaikalle sijoitetun paperijätteen määrä on t/v Kierrättämisen hyödyt Suora hyödyt kierrättämisestä 900 kg CO 2 -ekv/t kaatopaikalla syntymättä jääneinä päästöinä Välillisesti vältettävissä olevat päästöt n. 270 kg CO 2 -ekv/ t 26

27 Tuloksia ja johtopäätöksiä 1/3 Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee muuttamaan merkittävästi nykyisiä jätehuoltokäytäntöjä Yli 2 miljoonalle tonnille jätteitä on mietittävä uusi käsittelytapa, vastaa määrältään yhdyskuntajätemäärää Merkittävimmät kaatopaikalta pois ohjattavat jätteet ovat yhdyskuntien sekajätteet, puujätteet, eläin- ja kasvijätteet (biojätteet), kuitujäte ja lietteet Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon avulla voidaan pienentää ilmastonmuutosvaikutuksia Kaatopaikkojen osuus on noin 3 % koko Suomen khk-päästöistä, mutta noin puolet metaanipäästöistä Kaatopaikan tuottaman metaanin määrä on suoraan riippuvainen sinne viedyn biohajoavan jätteen määrästä, joten kiellolla välittömät vaikutukset Jätteiden hyödyntäminen vähentää suorat, kaatopaikalla aiemmin syntyneet metaanipäästöt sekä välillisesti raaka-aineiden valmistuksen ja luonnonvarojen oton tai energiahyödyntämisen ansioista fossiilisten polttoaineiden käytön päästöt

28 Tuloksia ja johtopäätöksiä 2/3 Elinkaariajattelu osoittaa, että kierrätys on yksi keskeisistä tavoitelluista mutta myös mahdollisista keinoista käsitellä nykyisin kaatopaikoille sijoitettuja jätteitä Vältetty Vältetty kaatopaikka- sijoitus (IPCC) tuotanto Kierrätys t/v kg/t kg/t kg/t Biojäte Puu Paperi Muovi Biojätteen kierrätyksen hyödyt välillisiä ja ilmastonäkökulmasta liittyvät erityisesti vältettävään fossiilisten poltto-aineiden käyttöön - biomassan palauttaminen maaperään/peltoon järkevää myös muista näkökulmista Puujätteelle vähän kierrätyskonsepteja, ilmastonäkökulmasta säästöt maltillisia. Puujätteen poltto ongelma vain kierrätysaste-velvoitteiden täyttymisen kannalta. Niin kauan kuin energiaa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, jätteitä voidaan käsitellä kestävästi ja järjestelmien päästöjä vähentäen. Hyödyntämisen kaikkien hyvitysten saavuttaminen edellyttää toimivaa 28 jätehuollon suunnittelua synergiassa energiajärjestelmien kanssa.

29 Tuloksia ja johtopäätöksiä 3/3 Jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja kestävään jätehuoltoon liittyvät tavoitteet tukevat toisiaan Biojätteen synnyn välttämisellä huimat päästövähennyspotentiaalit Jätteen synnyn ehkäisyn keinoilla voidaan tehostaa kierrätystä Toimet kannattaa kohdentaa erityisesti jätteisiin, joiden syntyminen on turhaa, kuten vanhentuva ruoka tai Toimet kannattaa kohdistaa jätteisiin, jotka ovat vaikeasti tai ei ollenkaan kierrätettävissä, kuten laadultaan ongelmallinen puu, lietteet ja biojäte 29

30 Kiitos! 30

31 Lähteet FCG Finnish Consulting Group Veera Sevander. Biojätteen erilliskeräyksen elinkaariarvio.loppuraportti. Rosk'n Roll Oy Ab:n tilaama, elinkaarianalyysin tapaan toteutettu selvitys biojätteelle soveltuvien käsittelyketjujen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Knuutila, H Turun seudun biojätehuollon elinkaariselvitys kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. Turun ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia. Opinnäytetyö, ylempi amk. Myllymaa, T. ja Dahlbo, H Elinkaariarviointien käyttö Suomen jäte-huollon kestävyyden arvioinnissa. Yhteenveto ja analyysi Suomessa laadituista jätehuollon elinkaariarvioinneista ja yleisiä ohjeita avuksi hallinnollista päätöksentekoa varten. Ympäristöministeriön raportteja Silvennoinen, K., Koivupuro, H-K., Katajajuuri, J-M., Jalkanen, L., Reinikainen, A Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. MTT Raportteja Tilastokeskus Yhdyskuntajätteet vuonna 2010, tonnia. Tilastokeskus 2011b. Jätteiden käsittely vuonna 2010, tonnia vuodessa. YTV Jätehuolto Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla. Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV julkaisuja 8/2009. Tilastokeskus Suomen kasvihuonekaasupäästöt Katsauksia 2009/2. Mattila, T., Myllymaa, T., Seppälä, J., Mäenpää, I Materiaalitehokkuuden parantamisen ja jätteiden vähentämisen ympäristöinnovaatioiden tarpeet. YM raportteja 3/ Material Flow Accounts. Indicator: Domestic Extraction Used. EuroStat Statistics in Focus 11/2011. Economy-wide material flows: European countries required more materials between 2000 and Eurostat Waste statistics. 31

32 Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE Suomalaisia elinkaaritarkasteuja Käsitellyt tarkastelut: DAHLBO, Helena., Laukka, J., Myllymaa, T., Koskela, S., Tenhunen, J., Seppälä, J., Jouttijärvi, T. & Melanen, M Waste management options for discarded newspaper in the Helsinki Metropolitan Area life-cycle assessment report. The Finnish Environment 752. FCG Finnish Consulting Group SEVANDER, Veera: Rosk'n Roll Oy Ab. Biojätteen erilliskeräyksen elinkaariarvio. Loppuraportti. (Helsinki): FCG Oy. KIVIRANTA, Maarit 2009: Pääkaupunkiseudun keräyskartongin keräysjärjestelmän ja hyödyntämisvaihtoehtojen ympäristövaikutusten elinkaariarviointi. KNUUTILA, Henna 2012: Turun seudun biojätehuollon elinkaariselvitys kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. Turun ammattikorkeakoulu. Ympäristöteknologia. Opinnäytetyö, ylempi amk. KUUSIOLA, Timo 2010: Pääkaupunkiseudun kotitalouksien pienmetallien keräyksen ja hyödyntämisen ympäristövaikutukset. Espoo: Aalto-yliopisto, TKK. MYLLYMAA, Tuuli, MOLIIS, Katja, TOHKA, Antti, ISOAHO, Simo, ZEVENHOVEN, Maria, OLLIKAINEN, Markku & DAHLBO, Helena 2008: Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset jätehuollon vaihtoehtojen tarkastelu alueellisesta näkökulmasta. VIRTAVUORI, Veera 2009: Biojätteen käsittelyvaihtoehdot pääkaupunkiseudulla. Kasvihuonekaasupäästöjen vertailu. YTV. Muita tiedossa olevia, ainakin osittain elinkaariajattelua soveltaneita tarkasteluja: TURKULAINEN, Tarja, MÄKINEN, Tuula, SIPILÄ, Kai, TUHKANEN, Sami, LOHINIVA, Elina & JOHANSSON, Allan 2002: The Role of Waste Management in the Reduction of Greenhouse Gas Emissions. POHJOLA, Tuula 2010: Pakkausmateriaalin kierrätys. Crnet Oy. GRÖNMAN, Kaisa 2009: Mahdollisuudet pakkausten hiilijalanjäljen pienentämiseen. Case: kuituvalos. LUT MONNI, Suvi 2010: Yhdyskuntajätteen käsittelyketjujen hiilijalanjäljet. Raportti Ekokem Oy Ab:lle. Espoo: Benviroc Oy. MATTOLA, Johanna 2010: Biojätteen erilliskeräyksen ilmastovaikutukset Lakeuden Etappi Oy:n alueella. Opinnäytetyö. Oulu: Vaasan amk 32