MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 02 /2013 LASTEN PARLAMENTTI. Aika Maanantai klo 12 Paikka Nuorisokahvila Starlight

Transkriptio

1 1 MIKKELIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 02 /2013 LASTEN PARLAMENTTI Aika Maanantai klo 12 Paikka Nuorisokahvila Starlight Läsnä: Lasten parlamentin edustajat: Tiusanen Jenni, nuorisovaltuuston edustaja, puheenjohtaja Aada, Rahula Onni, Rahula Emmi, Anttola Eetu, Anttola Siiri, Urpola Siiri, Urpola Vilma, Rämälä Iiro, Rämälä Aleksi, Sairila Joona, Sairila Eerik, Olkkola Henrik, Olkkola Jocke, Kalevankangas Iina, Kalevankangas Ella, Harjumaa Luukas, Harjumaa Eveliina, Otava Emilia, Otava Tuukka, Moisio Rebekka, Moisio Timi, Vanhala Maiju, Vanhala Iiro, Rantakylä Anni, Rantakylä Nanna, Haukivuori Kenan, Haukivuori Anniina, Päämaja Sofia, Päämaja Iisa, Hiirola Jaakko, Hiirola Joona, Lähemäki Nicklas, Lähemäki

2 2 Anni Kiiskinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu, kokouksen sihteeri Emmi Hituri, Mikkelin ammattikorkeakoulu Sanna Kuntonen, Mikkelin kaupungin nuorisosihteeri 15 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ajassa PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA Ehdotettiin puheenjohtajaksi Jenni Tiusasta, sihteeriksi Anni Kiiskistä. 17 LÄSNÄOLEVIEN TOTEAMINEN Suoritettiin esittelykierros. Paikalla oli 32 lasten parlamentin osallistujaa. 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄSTÖSVALTAISUUS/LÄSNÄOLEVIEN TOTEAMINEN Kokous todettiin lailliseksi ja päätäntävaltaiseksi. 19 PÖYTÄKIRJAN TARKISTUS Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Nanna ja Kenan. 20 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Työjärjestys hyväksyttiin sellaisenaan. 21 ALOITEKANAVA Sanna Kuntonen kertoi Lasten parlamentin osallistujille vaikuttamismahdollisuuksista Aloitekanavan avulla. 22 MIKKELIN KAUPUNGIN STRATEGIA: KOULUKIUSAAMINEN Jenni Tiusanen selosti Lasten parlamentille Mikkelin kaupungin uudesta strategiasta, jossa pyritään koulukiusaamisen hävittämiseen Mikkelin kouluista täysin. 23 TYÖRYHMÄ: AIKUISTEN PUUTTUMINEN KIUSAAMISEEN Työryhmässä jokainen ryhmä pohti vuorollaan, mitä aikuiset (vanhemmat ja opettajat) voivat tehdä kiusaamisen lopettamiseksi ja ehkäisemiseksi. Työryhmissä laadittiin toimintaohjeet/säännöt aikuisille kiusaamistapauksissa.(liite1) 24 TYÖRYHMÄ: KIUSAAJAN JA KIUSATUN ROOLIT

3 3 Työryhmä keskusteli kiusaamisesta kiusaajan ja kiusatun näkökulmasta tarinan, sekä seuraavien kysymysten pohjalta: miksi joku kiusaa, mitä kiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle, mistä kiusatun kannattaa hakea apua, tarvitseeko kiusaaja apua, sekä tiedostaako kiusaaja toimintansa. (LIITE2) 25 TYÖRYHMÄ: KÄNNYKÖIDEN KÄYTTÖ KOULUAIKANA jana- Työryhmässä keskusteltiin kännykän käytöstä kouluaikana, sekä siihen liittyvistä asenteista. Työryhmissä tehtiin mielipidemittausta seuraavien väitteiden pohjalta työskentelynä: kännykkää saa käyttää välitunnilla, tunnin aikana saa tekstailla, kännykän käyttö tunnin aikana vaikuttaa oppimiseeni. (LIITE3) 26 VÄLIPALAPISTE Yhdessä työryhmässä lapset söivät välipalaa ja saivat samalla tilaisuuden keskustella toistensa kanssa. 27 YHTEISTOIMINTA: POSITIIVISTEN ASIOIDEN KÄSITTELY JA YHTEENVETO, TUOTOKSET Toteutettiin akvaarioharjoitus, jossa muodostettiin sisä- ja ulkopiiri. Sisäpiiri keskusteli siitä, mitkä asiat ovat kouluissa hyvin ja ulkopiiri toimi kuuntelijoina. Halutessaan ulkopiiriläisillä oli mahdollisuus liittyä keskusteluun vaihtamalla paikkaa sisäpiiriläisen kanssa. Esille nousi seuraavia asioita: ystävälliset luokkakaverit ja hyvä ryhmähenki, hyvät uudet koululaitteet, itse tehty ruoka, kiusaamiseen jyrkkä puuttuminen, sekä napakka, ystävällinen ja pieniin asioihin puuttuva opettaja. Lisäksi teimme koonnin kaikkien rastien toiminnasta, sekä esittelimme työryhmissä tehtyjä tuotoksia. 28 MUUT ASIAT Lapsilla oli tässä vaiheessa mahdollisuus tuoda esille omia asioitaan, joita he halusivat yleisesti käsiteltävän. Esille nousivat huono käyttäytyminen liikuntasalissa koulun yhteisissä tilaisuuksissa, Rahulan koulun (sekä muiden koulujen) lakkauttaminen ja välituntilaitteiden puute esimerkiksi Moision koululla. Jakauduimme tämän jälkeen ryhmiin pohtimaan jatkotoimenpiteitä. Eri ryhmien aikaansaamat tuotokset ovat liitteenä. (LIITE4) 29 SEURAAVA KOKOUS Lasten parlamentti kokoontuu seuraavan kerran maanantaina klo KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

4 4 Puheenjohtaja päätti kokouksen ajassa klo Pöytäkirjan tarkastaneet ja oikeaksi todenneet Kenan Nanna Haukivuori

5 5 Liite 1 MITÄ AIKUISET VOIVAT TEHDÄ KOULUKIUSAAMISEN VÄHENTÄMISEKSI/EHKÄISEMISEKSI? OPETTAJA: Kiusaamistilanteeseen pitää puuttua välittömästi. Kiusaajien ja kiusatun vanhemmille kerrotaan asiasta. Opettaja voi pitää puhutteluja/keskusteluja mahdollisesti jopa useampaan kertaan asian tiimoilta kiusatulle. Koulun rehtori voisi myös puuttua asiaan. Opettajien kannattaa olla tarkkaavaisia ja huomata kiusaaminen paremmin. Pieniinkin tilanteisiin täytyy puuttua. Oppilaat voisivat kertoa opettajalle kiusaamisesta aktiivisesti. Koulujen pihoilla voisi olla enemmän välituntivalvojia, jotta kiusaaminen huomattaisiin paremmin. Opettajat voisivat käsitellä kokouksissa kiusaamista. Kiusaamistapahtumaa voisi selvittää joku muu opettaja kuin se oma, sillä silloin omaan opettajaan ei voisi tukeutua samalla tavalla. Kouluissa voisi olla valvontakamerat. KiVa koulu -hankkeen aktiivinen toteuttaminen vähentäisi varmasti kiusaamista. Voitasiin pitää erilaisia harjoituksia kiusaamisen ehkäisemiseksi. Kiusaamisesta kannattaisi antaa rangaistus kiusaajalle esim. jälki-istuntoa. VANHEMMAT: He voivat soittaa koululle ja kertoa kiusaamisesta. Kiusatun lapsen vanhemmat voisivat myös keskustella kiusaajan vanhempien kanssa Vanhemmat voisivat keskustella paljon myös lastensa kanssa. Vanhemmat voisivat sopia vapaa-ajalla keskenään kiusaamisasioista ilman opettajaa. Vanhemmat voisivat puuttua asiaan, vaikkei kyseessä olisi oma lapsi (jos esimerkiksi tietävät, että jotain toista lasta kiusataan). Vanhemmat voisivat myös tutustua enemmän toisiinsa, jotta tiedonkulku kiusaamistapauksissa olisi nopeampaa. Koulua voi myös vaihtaa. Vanhemmat voivat vaihtaa lapsensa kännykän numeron.

6 6 Liite 2 Kiusaajan ja kiusatun roolit Tarinan pohjalta oppilaat keskustelivat kiusaamisesta. Esille nousseita asioita: Millaisia tunteita kiusattu kokee joutuessaan kiusatuksi? yksinäisyyttä huonoa ja pahaa oloa pelkoa masennusta ja surua fyysisiä oireita esimerkiksi pahoinvointia Nämä asiat voivat johtaa à - Kiusattu ei halua tulla mukaan, osallistua toimintaan - Syrjintään ja syrjäytymiseen - Itsetunto laskee > kiusattu kokee olevansa huonompi kuin muut - ei uskalla enää mennä kouluun - Koulu menee huonosti - kiusattu ei luota kehenkään Miksi kiusaaja kiusaa? Kiusaaja ei aina tiedosta olevansa kiusaaja, vaan ajattelee asian vitsinä Usein kiusaaja haluaa esittää kovista Myös kiusattu voi kiusata, jottei joutuisi uudestaan itse kiusatuksi tai haluaa kostaa muille Kiusaaja purkaa omaa pahaa oloaan kiusaamalla muita Kiusaaminen voi johtua myös kateudesta Usein kiusaajia on useita ja se tapahtuu porukassa Miksi jotain kiusataan? Kiusaaja ei pidä kiusatusta Kiusattu on erilainen esimerkiksi pukeutumisen tai ulkonäön osalta Kiusattu on ulkomaalainen Kiusatulla on jokin vamma

7 7 Mitä kiusatun kannattaa tehdä kiusaamisen lopettamiseksi? - Pyytää apua vanhemmilta, opettajilta, kavereilta ja sukulaisilta Mitä kannattaisi kouluissa tehdä, jotta kiusaaminen saataisiin loppumaan? Millaisia toimintatapoja koulussa on kiusaamisen ehkäisemiseen? - KIVA koulu hanke on hyvä, mutta monet kokivat, että siihen liittyvää toimintaa on liian vähän, pitäisi olla säännöllisesti. - Koulukuraattorin järjestämät tilaisuudet, jossa kiusaamiseen liittyviä tunteita käydään läpi nalle-kuvien avulla. - Hyvien tekojen laatikko, jonne oppilaat saavat kirjoittaa toisten oppilaiden tekemiä hyviä tekoja. Säännöllisesti laatikosta nostetaan lappu ja palkitaan hyvän teon tehnyt oppilas. - Välituntivalvojia pitäisi olla enemmän - Jokainen oppilas kävisi kahden kesken juttelemassa opettajan kanssa kerran syksyllä ennen joulua ja kerran keväällä. Näissä keskusteluissa voisi tulla esille kiusaamistapauksia.

8 8 Liite 3 MIKKELIN ALAKOULUJEN KÄNNYKÄNKÄYTTÖ Lähes jokaisessa Mikkelin alakouluissa kännykän käyttäminen tunnilla on kiellettyä. Joissain koulussa kännykkää saa käyttää tunnilla opettajan luvalla tiedon hankintaan. Puhelimeen saa vastata tunnilla lähes jokaisessa alakoulussa, jos asiasta on sovittu etukäteen opettajan kanssa ja soittaja on vanhempi tai esimerkiksi lääkäri. Jotkut koulut sallivat kännykän käytön välitunneilla. Lupa voi olla joko kaikilla oppilailla, tai esimerkiksi vain viides- ja kuudesluokkalaisilla. Joissain kouluissa kännykän käyttö myös välituntisin on kiellettyä, mutta kaikki silti käyttävät puhelinta, sillä siitä ei tulla heitä kieltämään. Joissain kouluissa kännykän tulee olla sammutettuna/äänettömällä koko koulupäivän ajan. Kaikissa kouluissa puhelimen tulee olla vähintään äänettömällä koko päivän ajan, oli sillä lupa asioida välituntisin tai ei. Kännykän käyttöön liittyvällä rastilla teimme hieman tutkimusta ja selvitimme, mitä oppilaat ajattelevat kännykän käytöstä ja sen vaikutuksista oppimiseen. Tutkimusmenetelmänä käytimme janaharjoitusta. Lähes kaikki oppilaat olivat sitä mieltä, että kännykän käyttö tunnin aikana vaikuttaa heidän oppimiseensa. Vain muutama oli sitä mieltä, että sillä ei ole mitään vaikutusta omaan oppimiseen. Kaikkien mielestä kouluun pitäisi saada ottaa oma puhelin mukaan. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tunnin aikana ei saa tekstailla tai olla Internetissä omilla asioillaan (esim. facebook). Kännykän käyttö välitunnilla jakoi mielipiteitä. Joidenkin mielestä välitunnilla kännykän käyttö on sopivaa, jotkut olivat puolestaan sitä mieltä, että kännyköiden tulisi olla repuissa myös taukojen aikana. Syinä kännykän pitämiseen repussa oli: ettei se mene rikki, välitunnilla tulee liikuttua ilman kännykkää à virkistää ja ketään ei kiusata kännykkämallin tms. takia. Oppilaat olivat montaa mieltä myös siitä, että kannattaisiko opettajien hyödyntää opetuksessaan sitä, että oppilailla on älypuhelimet. Aikalailla puolet olivat ajatuksen kannalla, toinen puolisko oli sitä mieltä, ettei se olisi tarpeen. Nämä oppilaat perustelivat ajatusta sillä, että oppilaalla, jolla ei ole älykännykkää, voi joutua kiusatuksia. Iso osa porukasta suhtautui asiaan melko neutraalisti: he eivät olleet selkeästi kummankaan ajatuksen kannalla.

9 9 Liite 4 Muut asiat 1. Meluhaitat 2. Välituntitoiminta 3. Koulujen lakkauttaminen Meluhaitat koulussa eri tilanteissa Lapset nostivat esille huolen siitä, että koulussa on meluhaittoja erityisesti yhteisissä tilaisuuksissa esimerkiksi salissa. Melun takia käsiteltävä asia jää usein kuulematta. Meluhaittoja on myös luokassa esimerkiksi opettajan ollessa pois luokasta. Oppilaiden mukaan myöskään sijaisia ei totella kunnolla. Seuraavaksi käsitellään oppilailta esille nousseita korjausehdotuksia: Ratkaisuehdotukset saliin: - Häiriköivä oppilas haetaan opettajan viereen istumaan - Opettaja käy huomauttamassa oppilaalle tilanteessa - Jos oppilas ei usko opettajan huomautusta, tulee oppilaan jäädä koulun jälkeen keskustelemaan asiasta opettajan kanssa tai saada jälki-istuntoa Ratkaisuehdotukset luokkaan: - Häiriköivän oppilaan tulee jäädä koulun jälkeen tekemään ne tehtävät jotka muut tekivät tunnilla - Valitaan luottamusoppilas, joka kirjaa ylös ketkä riehuvat opettajan ollessa poissa luokasta - Opettajien tulee puuttua tilanteisiin aikaisempaa napakammin - Kun luokassa on sijainen, tulee hänen raportoida varsinaiselle opettajalle ja vanhemmille häiriköinnistä. - Muutenkin useammin ilmoitusta vanhemmille Välituntitoiminta Oppilaat toivoivat välitunneille lisää tekemistä ja erilaisia välineitä. Esille nousivat seuraavat asiat: Moision koululle lisää keinuja Sairilaan ja Rahulaan toivottiin tekonurmikenttää Pidemmät välitunnit, jotta ehtisi tehdä enemmän asioita Urpolaan skeittimahdollisuutta

10 10 Enemmän urheilumahdollisuuksia pihoille Oppilaat ehdottivat, että näitä asioita voitaisiin laittaa esimerkiksi aloitekanavaan Koulujen lakkauttaminen Oppilailla nousi huolen aiheeksi koulujen lakkauttaminen, joka koskee tällä hetkellä monia Mikkelin kouluja. Kouluja jotka ovat lakkautusuhan alla: Hiirolan koulu, Harjumaan ja Vanhalan koulut, Rämälän ja Rahulan koulut, Peitsarin koulu ja Pellosniemen koulu. Oppilailla nousi huoli koulujen lakkautumiseen liittyen seuraavista asioista: Pitkät koulumatkat (Jo tällä hetkellä osalla oppilaista yli kahden tunnin koulumatkoja) Koulun tilojen riittävyys? - Luokkakoot suurenevat, joka lisää rauhattomuutta - luokat lisääntyisivät Rakennukset - Myytäisiinkö yksityisomistajille? - Kuinka kävisi harrastusryhmien, joita järjestetään kouluilla? Monissa kouluissa on hometta tai ne ovat huonossa kunnossa, onko järkevää lakkauttaa hyväkuntoisia kouluja? Koulujen laajennukset ja remontit maksaisivat paljon Kuljetuskustannukset lisääntyisivät Pienryhmäoppilaiden siirtäminen tavallisiin luokkiin tasoerot?