-2, KH :00

Transkriptio

1 -2, KH :00 Kokouskutsu Maanantaina 28. marraskuuta 2016 klo 16.00, kaupunginhallituksen kokoushuone Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Ulrika Rönnback Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anne Ekstrand, kaupunginlakimies Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 366, KH :00 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 367, KH :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa perjantaina 2. joulukuuta Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Ulla Hellénin ja Owe Sjölundin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 368, KH :00 ILMOITUSASIAT Muuttoliike Ruotsiin kasvaa mitä oikein tapahtuu? Ajatushautomo Magma julkaisi aiemmin syksyllä raportin, jossa käsiteltiin suomenruotsalaisten maastamuuton uusia lukuja. Tulokset osoittavat kasvavaa siirtolaisuutta Ruotsiin erityisesti kahden viime vuoden aikana, vuosina 2014 ja Onko tämä jotakin uutta? Mitä se tarkoittaa Suomen ruotsinkielisille alueille? Ajatushautomo Magma ja Siirtolaisuusinstituutti/Centret för Svenskfinland järjestävät seminaarin, jonka aiheena on ruotsinkielisten maastamuutto Ruotsiin. Seminaari järjestetään keskiviikkona klo Rotundanissa Campus Allegrossa, osoitteessa Kauppiaankatu 10, Pietarsaari. Keskustelua johtaa Bo Kronqvist, kustantamo Scriptumin hallituksen puheenjohtaja. Ilmoittaudu seminaariin tästä Terhi Päivärinta on Työväenopiston luennoitsijavieraana torstaina klo 18 19:30 Campus/Rotundan Paikalle toivotaan sivistyksen virkamiehiä, päättäjiä ja opettajia kuuntelemaan Päivärinta puhuu mm. sivistyspalveluiden merkityksestä uudessa kuntastrategiassa. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy:n hallitus on valinnut Åsa Björkmanin toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään Dnro 842/2016 Tekninen lautakunta: päätös poikkeusluvan myöntämisestä Snellmanin Lihanjalostus Oy:lle meluesteen rakentamista varten. Dnro 1016/2015 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: päätös Kaj Lillkållin poikkeuslupahakemuksen hylkäämisestä, joka koskee vapaa-ajan asunnon rakentamista tilalla RNro Otsolahdessa, Pietarsaaressa. Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa.

5 368, KH :00 Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

6 369, KH :00 CFV: 49/2016 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan kokouksien pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää olla ottamatta päätettäväkseen yhtään asiaa, joista sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta ovat tehneet päätökset.

7 370, KH :00 CFV: 835/2016 HÅKAN FORSS: ANOMUS LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ VAPAUTTAMISESTA Kh Anomus: Liite 324 Kaupunginsihteeri: Håkan Forss anoo vapautusta luottamustehtävistään tultuaan valituksi Pietarsaaren Alerte Oy:n toimitusjohtajaksi. Forss on ollut kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varsinainen jäsen sekä puheenjohtaja sivistyslautakunnan liikuntajaostossa. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto myöntää Håkan Forssille vapautuksen tehtävistään kaupunginvaltuuston varajäsenenä ja sivistyslautakunnan ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston sekä liikuntajaoston jäsenenä sekä valitsee jäsenen sivistyslautakuntaan, sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon sekä valitsee jäsenen ja puheenjohtajan sivistyslautakunnan liikuntajaostoon. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Anomus: Liite 84 Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginvaltuusto: - myöntää Håkan Forssille vapautuksen tehtävistään kaupunginvaltuuston varajäsenenä ja sivistyslautakunnan ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston sekä liikuntajaoston jäsenenä sekä - valitsee jäsenen sivistyslautakuntaan, sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon sekä valitsee jäsenen ja puheenjohtajan sivistyslautakunnan liikuntajaostoon. Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen ja - myönsi Håkan Forssille vapautuksen hänen tehtävistään kaupunginvaltuuston varajäsenenä ja sivistyslautakunnan ja sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston sekä liikuntajaoston jäsenenä alkaen sekä

8 370, KH :00 CFV: 835/ valitsi Owe Sjölundin ehdotuksesta Christer Tonbergin jäseneksi sivistyslautakuntaan, sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon sekä jäseneksi ja puheenjohtajaksi sivistyslautakunnan liikuntajaostoon alkaen. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tiedottaa Håkan Forssia, Christer Tonbergiä, sivistyslautakuntaa sekä sivistyslautakunnan ruotsinkielistä jaostoa ja liikuntajaostoa kaupunginvaltuuston päätöksestä.

9 371, KH :00 CFV: 278/2015 VALTUUTETTU EIJA VÄHÄSÖYRINKI YM.: ALOITE PIETARSAAREN KEVYENLII- KENTEEN VÄYLIEN ASIANMUKAISEEN TILAAN SAATTAMISEKSI Kv Aloite: Liite 20 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 130 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus lähettää aloitteen tekniselle lautakunnalle lausuntoa varten. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TL Aloite: Liite 77 A Reittiverkko: Liite 77 B Esitys: Liite 77 C Terhi Luukkosen esitys: Liite 77 D Valmistelu: Ben Griep, Harri Kotimäki, Kaupungin pyöräilyn yhteyshenkilön tilannekatsaus valtuutettu Eija Vähäsöyringin y.m. aloitteen johdosta Pietarsaaren kevyenliikenteen väylien asianmukaisen tilaan saattamiseksi

10 371, KH :00 CFV: 278/2015 Kaupunginhallitus päätti , 232, että Pietarsaaren kaupunki liittyy Pyöräilykuntien verkosto ry:n jäseneksi. Kaupunginhallitus antoi Tekniselle palvelukeskukselle tehtäväksi nimetä kaupungin yhteyshenkilön. Yhteyshenkilöksi nimitettiin allekirjoittanut, toimistoarkkitehti Ben Griep. Pyöräilykuntien verkosto ry:n jäsenyyden vaikutukset ovat rajoittuneet lähinnä siihen, että kaupungin yhteyshenkilö on osallistunut verkoston jokavuotisiin vuosikokouksiin seminaareineen. Verkoston toimitusjohtaja Matti Hirvonen kävi lisäksi henkilökohtaisesti tutustumassa Pietarsaaren paikallisoloihin. Kaupungin yhteyshenkilönä sain tässä yhteydessä paikalliset avainhenkilöt koolle jonkinlaiseen järjestäytymiskokoukseen, joka ei kuitenkaan johtanut pysyvään jatkotoimintaan. Kolme vuotta on kulunut kaupunginhallituksen päätöksestä liittyä Pyöräilykuntien verkostoon ja voinemme todeta, ettei päätöksellä ollut toivottua vaikutusta kaupungin arkipyöräilyasian edistämiseksi. Tämä ei toki tarkoita sitä, ettei mitään tapahtuisi asian suhteen. Tekninen palvelukeskus hoitaa ja parantaa kevyen liikenteen infrastruktuuria koko ajan osana omaa, jokapäiväistä työtehtäväänsä. Myös muut hallintokunnat edistävät varmaankin pyöräilyasiaa omien rutiinitehtäviensä yhteydessä. Tämähän on sinänsä hyvä menetelmä ja niin on meneteltävä jatkossakin. Kaikki tulokset arkipyöräilyn edistämiseksi saavutetaan tällä menetelmällä kuitenkin vain sen ansiosta, että jotain muuta oli pantu vireille. Kaupunki kaavoittaa uutta aluetta, rakentaa uuden tien- tai kadunpätkän, saneeraa jonkun tieristeyksen tai kunnostaa päiväkodin tai koulupihan. Itse arkipyöräilyn vuoksi ei käynnistetä mitään toimenpiteitä, omaehtoisesti, puhtaasti arkipyöräilyn tarpeiden perusteella. On selvää, että tällä menolla Pietarsaaresta ei milloinkaan saada pyöräilykaupunkia. Jos Pietarsaari oikeasti mielii pyöräilykaupungiksi, sen on ryhdyttävä aktiivisesti kartoittamaan arkipyöräilyn infrastruktuurin ja toimintaympäristön puutteet ja pullonkaulat ja sen on ohjelmoidusti käytävä niiden kimppuun. Pyöräilyverkoston yhteyshenkilönä laadin tätä vastinetta varten arkipyöräilyn alustavan reittikartan ja merkitsin puuttuvat väyläosuudet siihen punaisella (liite B). Alustava reittiverkko on pitkälti sama kuin kaupungin yleiskaavassa esitetyt kevyen liikenteen reitit eli kaupunginvaltuusto on sen jo kaksi kertaa tavoitteeksi hyväksynyt, viimeksi Taustatiedoksi kokosin kuvasarja-esityksen, josta saa käsityksen mistä on kyse Pietarsaaren kevytliikenneverkoston katkonaisuuden osalta (liite C).

11 371, KH :00 CFV: 278/2015 On kuitenkin pidettävä mielessä, että reittien pelkkä olemassaolo ei riitä, vaan arkipyöräilyn toimintaympäristön tulee olla myös riittävän laadukas, mukava ja turvallinen koko laajuudessaan. Siitä saa yleistasoisen käsityksen Tampereen Yliopiston tutkija Terhi Luukkosen esityksestä Viihtyisä, turvallinen ja hauska kaupunkitila (liite D). Jatkuvuuden vaatimus koskee koko ketjua, joka on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Kehitystyötä tarvitaan kouluissa ja päiväkodeissa, palvelusektorilla (kauppiaat), suurten työnantajien ja yritysten keskuudessa ym. satunnaisten pyöräreittien kehittämiseksi kaupungin arkipyöräilyn ehjäksi laatuväyläverkoksi: Kaupunki pääsisi alkuun vaikkapa heti valitsemalla arkipyöräilyn reittikartasta (liite B) ensimmäiset (punaisella osoitetut) puuttuvat kohteet lähivuosina toteuttaviksi. Pidemmän päälle tarvitaan kuitenkin kattavampi arkipyöräilyn edistämisen ohjelma, jossa lähtötilanne on määrällisesti ja laadullisesti kartoitettu, tavoitetilanne asetettu ja tarpeelliset toimenpiteet ohjelmoitu. arkipyöräilyasian edistämisen organisoimisesta: Jotta arkipyöräilyasia saataisiin liikkeelle, on luovuttava ajatuksesta, jonka mukaan Pyöräilyverkoston yhteyshenkilö saisi yksin asian rullaamaan. Ehdotan kolmen koplaa, eli kahdella tukihenkilöllä vahvistettua pyöräilyasiamiestä, seuraavalla työnjaolla: a) Arkipyöräilyasian uudeksi yhteyshenkilöksi valitaan luonnetyypiltään ulospäin suuntautunut tekijä/toimija, joka osaa innostaa sidosryhmiä ja saa asioita liikkeelle, joka on käytännöllinen ja jolla on organisointikykyä. b) Uutta yhteyshenkilöä avustaa oman työn ohella asiakeskeinen tukihenkilö, joka tarvittaessa tukee yhteyshenkilöä ideoimalla, tutkimalla ja pohtimalla, keskustelemalla ja suunnittelemalla. Luonnetyypiltäni harkitsevaisena tutkijana/ajattelijana olisin siinä roolissa mielelläni edelleen käytettävissä pyöräilyasioiden edistämisessä. c) Uutta yhteyshenkilöä avustaa lisäksi päällikkötason tukihenkilö, joka pystyy asemansa perusteella turvaamaan yhteyshenkilön toimintaedellytyksiä aikaansaamalla päätöksiä, järjestelemällä resursseja, avaamalla ovia ja raivaamalla pattitilanteita. Kaupungin yhteyshenkilö Pyöräilykuntien verkosto ry:ssä, Ben Griep toimistoarkkitehti Kunnallisteknisen osaston kommentti Liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2014 tutkittiin erityisesti kevyen liikenteen jatkuvuutta.

12 371, KH :00 CFV: 278/2015 Raportin toimenpideohjelmassa esitetystä toimenpiteestä 69/92 liittyy pyöräteihin. Kustannukset ovat yleensä kohteittain kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin. Varmaan löytyy myös pieniä puutteita, jotka ovat helpommin korjattavissa. Uudessa torin seudun suunnitelmassa edistetään kävelypainotteista keskustaa, jossa pyöräilyllä on oma tärkeä osansa. Runeberginkadulle on suunniteltu uutta pyöräpysäköintiä. Pyörätelineitä on viimeksi asennettu Campus Allegron viereiselle jalkakäytävälle. Kaupungin omat kiinteistöt ovat yhtiöiden tai tukipalvelukeskuksen hallinnassa. Kaupungintalon edessä pyörien pysäköinti ei pysynyt järjestyksessä, joten telineet (myös katoksissa) järjestettiin sisäpihan puolelle. Lähes kaikki paikat ovat käytössä. Pyöräteitä priorisoidaan tällä hetkellä niin, että ne kuuluvat talvikunnossapitoluokkaan 1, jossa toimenpiderajana on 3 cm lunta. Kunnossapidon toive on, että pyörätien leveys olisi aina vähintään 3 m. Kuten Griep mainitsee, uutta pyörätieverkostoa on rakennettu lisää aina katusaneerausten yhteydessä. Saneerauskohteet on valittu yhteisten tarpeiden perusteella ja perusteluna silloin on ollut huono tekninen kunto. Uudisrakentamista taas on ohjannut tonttituotanto. On aiheellista laittaa painoa myös yhteyksien parantamiseen ja turvallisuuteen. Nämä hankkeet vaatisivat erillistä määrärahaa vuosittain noin Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää antaa valmistelun lausuntonaan aloitteesta. Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Kh Aloite: Liite 309 A Reittiverkko: Liite 309 B Esitys:

13 371, KH :00 CFV: 278/2015 Liite 309 C Kaupunginsihteeri: Valtuustoaloitteessa esitettiin kevyenliikenteen parantamista kaupungissa sekä lisää pysäköintitelineitä ja -paikkoja polkupyörille kaupungin keskustassa. Kaupungin pyöräilyverkoston asiantuntija Ben Griep ja kunnallistekninen osasto ovat antaneet valtuustoaloitteesta lausunnon. Uusia pyöräteitä rakennetaan kaupungissa koko ajan ja entisiä saneerataan määrärahatilanteen mukaan. Pyörätiet kuuluvat kunnossapitoluokkaan 1 eli ovat korkeimmassa mahdollisessa luokassa. Pietarsaaren kaupunki on ymmärtänyt, että pyöräilyyn panostamalla saadaan parempaa kaupunkiympäristöä, säästetään paikoitustilaa, rahaa ja ympäristöä sekä edistetään kansalaisten terveyttä. Toimenpiteet eivät toistaiseksi ole olleet kaikilta osin riittäviä, ja tähän voitaisiin vastata perustamalla työryhmä tarkoitusta varten, jonka tehtävänä on laatia arkipyöräilyn ohjelma sekä konkreettinen toimenpideohjelma siitä miten Pietarsaaresta tulee pyöräilykaupunki. Aloitteessa toivotaan lisää pysäköintitelineitä kaupunkiin, ja näin on myös suunnitteilla. Todettakoon vielä vastauksena kaupungintalon pyörätelineisiin, että kaupungintalon edessä ei ole pyörätelineitä, mutta sisäpihalla on kaksi katettua pyörätelinettä sekä lisäksi tavallisia pyörätelineitä yhteensä 40 pyörälle. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä yllä esitetyn valmistelun vastauksena aloitteeseen ja päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus päättää lisäksi antaa tekniselle lautakunnalle tehtäväksi nimetä valmistelussa ehdotetun kolmen henkilön pyöräilyasioiden ryhmän, jonka tehtävänä on laatia kattava arkipyöräilyn edistämisen ohjelma ja ehdotus konkreettisista toimenpiteistä, jotka voidaan lähivuosina toteuttaa. Selvitys ja toimenpideohjelma tulee toimittaa kaupunginhallitukselle mennessä. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Aloite: Liite 85 A

14 371, KH :00 CFV: 278/2015 Reittiverkko: Liite 85 B Esitys: Liite 85 C Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy yllä esitetyn valmistelun vastauksena aloitteeseen ja julistaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tiedottaa Eija Vähäsöyrinkiä ja teknistä palvelukeskusta kaupunginvaltuuston päätöksestä. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa teknistä lautakuntaa nimeämään kolmen henkilön työryhmän laatimaan kaupungin arkipyöräilyn edistämisohjelman.

15 372, KH :00 CFV: 838/2016 VALTUUTETTU JACOB STORBJÖRK YM.: KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄR- JESTYKSEN 17 :N MUKAINEN KIRJALLINEN KYSYMYS Kh Kirjallinen kysymys: Liite 347 Kaupunginsihteeri: SDP:n valtuustoryhmä on jättänyt kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 17 :n mukaisen kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessä vaaditaan vastausta siihen, että millä mandaatilla alueellinen sote-työryhmä voi väittää, että hoitotuotannon täydellinen yksityistäminen Pietarsaaressa tulee selvittää. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt kilpailuttaa asiantuntijaselvityksen, jonka kilpailuttaminen on kaupunginkanslian hankintayksikön vastuulla ja prosessi on tässä vaiheessa vielä kesken. Tarjouspyynnössä on yksilöity selvitykseltä haluttava sisältö, joka ei ole millään tavalla ristiriidassa Pietarsaaren kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen kanssa. Kaupunginvaltuusto päätti seuraavasti: Kv Kaupunginhallitus päättää siten ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää: a. että Pietarsaaren kaupunki ensisijaisesti osallistumalla Pohjanmaan maakunnan yhteisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelun kautta varmistaa kustannustehokkaan, vaikuttavan ja toimivan hoidon Pietarsaaren sekä Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston yhteistoimintaalueen asukkaille. b. valtuuttaa kaupunginhallituksen vielä syksyn 2016 aikana selvittämään sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen osien hankinnan tarpeen sekä hyödyt ja haitat, erityisesti yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien ja kustannustietoisuuden ohjaamisen kehittämiseksi. c. että kaupunginhallitus mahdollisessa hankintamenettelyssä käsittelee hankinta-asiakirjan ja päättää siitä erikseen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen perusteella. d. että Pietarsaaren kaupunki kehottaa sosiaali- ja terveysvirastoa kiireellisesti laatimaan selvityksen, joka voi toimia pohjana mahdolliselle sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintamenettelylle Pietarsaaren seudulla. Selvitykseen tulee sisältyä kokonaisarvio, mukaan lukien kielivaikutusten arviointi, niistä palveluista ja palvelujen tuotantomuodoista joiden tuottaminen nykyisen organisaation kautta voidaan tarjota tehokkaammin yhteistoiminta-alueen asukkaille. Selvitykseen tulee myös sisältyä ehdotus ulkopuolisista tahoista jotka voivat tarjota oikeudellista asiantuntija-apua. e. että hankintaa koskevan päätösesityksen muotoilusta keskustellaan ja sovitaan yhteistyökuntien kanssa, minkä jälkeen Pietarsaaren kaupunki erikseen valtuustossa päättää mahdollisesta hankintamenettelystä ja hy-

16 372, KH :00 CFV: 838/2016 väksyy hankinnan sisällön ja laajuuden sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen pohjalta. Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana Owe Sjölund ehdotti seuraavaa ponsiehdotusta: Kaupunginvaltuusto päättää kehottaa kaupunginhallitusta laatimaan nopealla aikataululla kaupungin konkreettiset sosiaalija terveydenhuollon tavoitteet. Lähtökohdat ovat seuraavat: 1. Pietarsaaressa on oltava palvelutaso, joka mahdollistaa korkeatasoisen perusterveydenhuollon ja monipuoliset sosiaalihuoltopalvelut. 2. Pietarsaaressa on oltava ympärivuorokautinen päivystyspiste, joka kattaa yleislääketieteen ja tarpeellisen sisätautivalmiuden. 3. Kaupungissa on oltava polikliinistä erikoissairaanhoitotoimintaa sekä elektiivistä (suunniteltua) kirurgiaa sikäli kuin lainsäädäntö ja tarkoituksenmukainen resurssien käyttäminen tämän mahdollistaa. 4. Pietarsaaren on pyrittävä kustannustehokkaisiin, vaikuttaviin ja turvallisiin hoitoketjuihin ja menetelmiin kaikilla toimialoilla, sekä ylläpitää hyvää ja läheistä yhteistyötä erityisesti nykyisellä yhteistoiminta-alueellamme. Ilmari Heinonen, Jarmo Ittonen, Mona Vikström, Helinä Sipinen ja Pentti Silvennoinen kannattivat ponsiehdotusta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen ja päätti yksimielisesti hyväksyä ehdotetun ponnen. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kilpailuttaa selvitystyön ja asiasta on laadittu tarjouspyyntö ja kilpailutus on vielä kesken. Laaditun tarjouspyynnön mukaan toimeksianto sisältää kaksi eri vaihetta: 1. Kartoitus alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta sekä arvio ulkoistettujen palveluiden hyödyllisyydestä palvelutuotannon toimivuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Selvityksessä huomioidaan alla kohdassa 2. kuvatut eri hankintavaihtoehdot. 2. Kartoituksen perusteella kunnat tekevät päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden hankinnasta joko a. Osittaisena palvelujenhankintana tai yhteisyritysten muodostamisella yksityisten tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jolloin osa palveluista tuotetaan yhteisyrityksen muodossa. Tällöin hankinnassa voivat olla osallisena alueen kaikki neljä kuntaa. b. Kokonaisulkoistuksena, neuvottelumenettelyn jälkeen, jossa tavoitteena on yhteisyrityksen muodostaminen hoitoyhtiössä, jossa kunnat

17 372, KH :00 CFV: 838/2016 omistavat 49 prosenttia. Tähän malliin sisältyisivät Pietarsaari, Pedersöre ja Luoto. Yllä mainittu kohta 2 on kokonaisuudessaan optio ja toteutuu ainoastaan siinä tapauksessa, että kuntien valtuustot hyväksyvät kilpailuttamisen tammikuussa Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi yllä esitetyn vastauksen esitettyyn kirjalliseen kysymykseen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Kirjallinen kysymys: Liite 86 Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi yllä esitetyn vastauksen esitettyyn kirjalliseen kysymykseen. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus toimittaa vastauksen kirjallisesti Jacob Storbjörkille ja sosiaalidemokraattisen puolueen valtuustoryhmälle.

18 373, KH :00 CFV: 847/2016 VUODEN 2017 TULOVEROPROSENTIN JA KIINTEISTÖVEROPROSENTIN VA- HVISTAMINEN Kh Kaupunginsihteeri: Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista. Verotusmenettelystä annetun lain 91a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella (Kiinteistöverolaki /654, veroprosentit muutettu /969, HE 158/2014 ja HE 188/2014). Kiinteistöverolaki on muuttumassa verovuodelle Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen HE 174/2016 sisällön ensimmäisessä käsittelyssä (eduskunnan toinen käsittely tämän hetkisen tiedon mukaan ) liittyen kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleihin sekä siihen, että kuntien on jatkossa määrättävä erikseen kiinteistöveroprosentti myös muille kuin vakituisille asuinrakennuksille. Myös kytkös vakituisten asuinrakennusten ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi. Hallituksen esityksen 174/2016 perusteella vuodelle 2017 muutetaan kiinteistöverolain 11, 12, 12 a, 12 b, 13 pykäliä siten, että: Yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93 1,80 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,41 0,90 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti tulee määrätä välillä 0,93 1,80 %. Hallituksen esityksen mukaan muiden kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin määrääminen on aiemmasta poiketen pakollista kaikissa kunnissa. Lisäksi kytkös varsinaisen asuinrakennuksen ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin välillä poistetaan. KiintVL:n 12 b :ssä mainituissa kunnissa rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksik-

19 373, KH :00 CFV: 847/2016 köä valtuuston määräämää yleistä veroprosenttia korkeammaksi, kuitenkin enintään 6,00 prosentiksi (tämä kohta ei koske Pietarsaarta). Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin ala- ja ylärajaa korotetaan siten, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voidaan määrätä välillä 2,00 6,00. yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentin alin raja on 0,00 voimalaitosten kiinteistöveroprosentti on 0,60 3,10. Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto vahvistaa vuoden 2017 veroprosentit muuttumattomina seuraaviksi: - tuloveroprosentti 21,25 % - kiinteistöveroprosentti: yleinen osa 1,05 %, vakituinen asunto 0,45 %, muu asunto 1,05 %, voimalaitos 2,85 %, yleishyödyllinen yhteisö 0,0 % rakentamattomat rakennuspaikat 3,0 %. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto vahvistaa vuoden 2017 veroprosentit muuttumattomina seuraaviksi: - tuloveroprosentti 21,25 % - kiinteistöveroprosentti: yleinen osa 1,05 %, vakituinen asunto 0,45 %, muu asunto 1,05 %, voimalaitos 2,85 %, yleishyödyllinen yhteisö 0,0 % rakentamattomat rakennuspaikat 3,0 %. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Kaupunginsihteeri:

20 373, KH :00 CFV: 847/2016 Kaupunginkanslia on määräajan puitteissa ilmoittanut verohallinnolle vuoden 2017 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

21 374, KH :00 CFV: 680/2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JA VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUN- TOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUN- NALLE MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI SEKÄ NIIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI Kh Lausuntopyyntökysely: Liite 349 A Diasarja: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäännöksi: Liite 349 B Kaupunginsihteeri: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät nyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen , ja tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ei ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaalija terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Hallituksen esitys kokonaisuudessaan löytyy seuraavasta linkistä: (ruotsiksi)

22 374, KH :00 CFV: 680/ C3%B6rslag pdf/ec d01-4dd9-9d6c- 60fe4d0a95a3 (suomeksi) otukset pdf/875ad9a5-0c76-45a9-8c24-50c5aae90133 Kaikki sote- ja maakuntauudistusta koskeva laaja materiaali on luettavissa osoitteessa: ruotsiksi ?p_p_id=56_INSTANCE_I7eHeBhg9vBE&p_p_lifecycle=0 &p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 2&p_p_col_count=2&_56_INSTANCE_I7eHeBhg9vBE_langua geid=sv_se suomeksi Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan täytetyn lausuntopyyntökyselyn kaupungin lausuntona asiassa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Lausuntopyyntökysely: Liite 88 A Diasarja: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäännöksi: Liite 88 B Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan täytetyn lausuntopyyntökyselyn kaupungin lausuntona asiassa. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

23 374, KH :00 CFV: 680/2016 Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää lähettää lausunnon valtiovarainministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle (lähetetty ).

24 375, KH :00 CFV: 449/2013 TEKNISTEN PALVELUJEN YHTIÖITTÄMINEN / TEKNISIÄ PALVELUJA KOSKE- VAN TOIMINNAN SIIRTÄMINEN PIETARSAAREN ALERTE OY:LLE Kv Teknisen sektorin strategiatyö: jako ydintoimintaan ja tukitoimintoihin: Liite 38 A Työryhmän raportti: Liite 38 B Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen, jonka mukaan raportissa mainitut toiminnot yhtiöitetään palveluyhtiöksi siten, että uusi osakeyhtiö voisi aloittaa toimintansa Kaupunginvaltuusto: Ennen keskustelun alkamista kaupunginvaltuuston puheenjohtaja päätti valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan jakaa yhden puheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Ryhmäpuheenvuorojen aikana SDP:n valtuusto ryhmän puheenjohtaja Ulla Hellén ehdotti, että kaupunginhallituksen ehdotus hylätään. PRO Pietarsaaren ryhmäpuheenjohtaja Eero Luomala kannatti ehdotusta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Jarmo Ittonen kannatti ehdotusta. Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra kannatti ehdotusta. Asiassa äänestettiin. Kaupunginhallituksen puolesta äänestävät JAA ja Hellénin ehdotuksen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos 23 JAA-ääntä ja 19 EI-ääntä. Kaupunginvaltuusto päätti siten kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan. Keskustelun aikana valtuutettu Mervi Rantala jätti ponsiehdotuksen. Ponsiehdotus ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tiedottaa teknistä palvelukeskusta, henkilöstötoimistoa ja yhteistoimintaryhmää kaupunginvaltuuston päätöksestä.

25 375, KH :00 CFV: 449/2013 Lisäksi kaupunginhallitus päättää perustaa työryhmän toimeenpanemaan teknisten tukipalvelujen yhtiöittämistä. Työryhmän toimikausi kestää saakka. Kaupunginhallitus nimeää työryhmään v.t. teknisen johtajan Rune Hagströmin, kaupunginkamreeri Jonny Wallstenin, kaupunginlakimies Anne Ekstrandin ja teknisen lautakunnan puheenjohtajan Johan Karjaluodon. Kaupunginhallitus pyytää pääluottamusmiehiä nimeämään edustajan työryhmään. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus työryhmän kokouksissa. Kaupunginkamreeri toimii työryhmän kokoonkutsujana. Päätös Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtaja muutti ehdotustaan seuraavasti: Kaupunginhallitus tiedottaa teknistä palvelukeskusta, henkilöstötoimistoa ja yhteistoimintaryhmää kaupunginvaltuuston päätöksestä. Lisäksi kaupunginhallitus päättää perustaa työryhmän toimeenpanemaan teknisten tukipalvelujen yhtiöittämistä. Työryhmän toimikausi kestää saakka. Kaupunginhallitus nimeää työryhmään v.t. teknisen johtajan Rune Hagströmin, kaupunginkamreeri Jonny Wallstenin ja kaupunginlakimies Anne Ekstrandin. Kaupunginhallitus pyytää pääluottamusmiehiä nimeämään edustajan työryhmään. Kaupunginjohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus työryhmän kokouksissa. Kaupunginkamreeri toimii työryhmän kokoonkutsujana. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. TKK Teknisiä palveluja koskeva toiminta: - ruokapalvelut, - siivouspalvelut, - teiden kunnossapito ja varikkotoiminta, - puistojen ja viheralueiden kunnossapito, - kiinteistönhoito ja rakentaminen, - ulkoliikuntapaikkojen kunnossapito siirretään uudelle yhtiölle, Pietarsaaren Alerte Oy:lle. Koko toiminta, henkilöstö sekä omaisuus- ja velkaerät siirtyvät yhtiölle kirjanpitoarvoon. Maa-alueet ovat ja pysyvät kaupungin omistuksessa/taseessa. Ne eivät siirry Pietarsaaren Alerte Oy:lle.

26 375, KH :00 CFV: 449/2013 Pietarsaaren Alerte Oy:n tuloutus omistajalle (kaupungille) koostuu takausprovisiosta, korkotuloista, vuokrista, maanvuokrasta, tuloveron kuntaosuudesta ja osingoista. Ehdotettu malli tuo kaupungille verottomia tuloja (maanvuokra, vuokra, takausprovisio, korot) ja yhtiölle vähennyskelpoisia menoja. Yhtiöittämisen vaikutus kaupungin taseeseen : Varat kaupungin taseessa vähenevät kirjanpitoarvoonsa. Tilalle tulee osakkeita uudessa yhtiössä ja sijoituksia sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiöittämisellä ei ole tulosvaikutusta kaupungin vuoden 2016 tilinpäätökseen. Ero Pietarsaaren Alerte Oy:lle siirrettävissä varoissa ja veloissa jaetaan osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakepääomaa korotetaan eurosta euroon, samalla kun loput siirretään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, mikä varmistaa riittävän luottokelpoisuuden. Yhtiöittämisen vaikutus kaupungin tuloslaskentaan: Yhtiöittämisellä ei ole tulosvaikutusta kaupungille vuonna 2016, sillä varat ja velat siirretään kaupungilta yhtiölle kirjanpitoarvoon ja kaupunki saa vastineeksi osakkeita yhtiössä. Vastuu eläkemenoperusteisista maksuosuuksista (KuEL) ja muut vastaavat vastuut jäävät kaupungille. Vuodesta 2017 alkaen yhtiö maksaa vuosittain vuokraa maaalueista. Käypää vuokraa maksetaan tiloista, jotka yhtiö vuokraa kaupungilta. Maanvuokra-, vuokra- ja mahdolliset lainasopimukset tehdään Pietarsaaren Alerte Oy:n ja kaupungin välillä. Korkotulojen ja takausprovision ei arvioida ensimmäisten vuosien aikana vaikuttavan merkittävästi kaupungin tuloihin. Pääomituksen ehdot yhtiössä ja luovutukset: Yhtiöittäminen toteutuu kirjanpitoarvoon ilman maavaroja. Luovutuskirjoissa sovitaan maanvuokra- ja vuokrasopimuksista. Lainajärjestelyistä ja velkakirjoista sovitaan yhtiön, kaupungin ja tarpeen vaatiessa rahoituslaitoksen kanssa. Toimintaa varten ei ole kertynyttä ylijäämää tai alijäämää siirrettävänä. Toimintaa koskevat, jo olemassa olevat sopimukset siirretään kaupungilta yhtiölle (asiakkaat, toimittajat, muut yhteistyökumppanit). Tarpeen vaatiessa laaditaan uudet sopimukset ja sopimusjärjestelyt, myös kaupungin kanssa. Tarpeelliset viranomaisilmoitukset ja luvat tehdään uuden yhtiön nimissä. Yhtiön palveluista tehtävän laskutuksen perusteeksi laaditaan yhtiön ja kaupungin välillä uudet palvelusopimukset ja nämä hyväksytään kaupungin kaikissa hallintokunnissa. Ylimääräinen yhtiökokous tekee päätöksen liiketoiminnan, varojen ja velkojen vastaanottamisesta liikkeenluovutuksena, sekä osakepääoman lisäyksestä ja uuden hallituksen valinnasta. Kaupunki saa uusia osakkeita yhtiössä maksuna siirrettävistä

27 375, KH :00 CFV: 449/2013 nettovaroista. Toiminnan siirto tapahtuu Liiketoiminta alkaa yhtiön nimissä Päätös Kaupunginjohtaja: TKK ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto 1. hyväksyy edellä esitetyt teknisten palvelujen yhtiöittämisen periaatteet siten, että siirto tapahtuu kirjanpitoarvoon, 2. antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi sopia henkilöstön siirtämisestä, 3. myöntää omavelkaisen takauksen, jonka suuruus on enintään 2 M Pietarsaaren Alerte Ab Oy:n mahdolliseen hakemukseen. Takausprovisiona peritään 0,5 %. 4. hyväksyy kaupungin ja Pietarsaaren Alerte Oy:n väliset lainajärjestelyjen periaatteet siten, että kaupunki voi myöntää yhtiölle enintään 3 M :n lainan. Korko on 12 kuukauden viitekorko plus 1,5 prosenttia. 5. hyväksyy, että Pietarsaaren Alerte Oy voi tarvittaessa laskuttaa 2 kuukauden arvioidun laskutuksen ennakolta 6. toteaa, että kaupunginhallitus tekee päätöksen maanvuokrasopimuksen hyväksymisestä ja että toimielin tai viranhaltija, jonka päätösvaltaan asia kuuluu, päättää kaupungin ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen hyväksymisestä. 7. toteaa, että liiketoiminnan varojen ja velkojen siirron lopulliset arvot määrätään vuoden 2016 tilinpäätöksen arvon pohjalta. Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto: Talous-, kehittämis- ja konsernijaosto päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto 1. hyväksyy edellä esitetyt teknisten palvelujen yhtiöittämisen periaatteet siten, että siirto tapahtuu kirjanpitoarvoon, 2. antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi sopia henkilöstön siirtämisestä, 3. myöntää omavelkaisen takauksen, jonka suuruus on enintään 2 M Pietarsaaren Alerte Ab Oy:n mahdolliseen hakemukseen. Takausprovisiona peritään 0,5 %. 4. hyväksyy kaupungin ja Pietarsaaren Alerte Oy:n väliset lainajärjestelyjen periaatteet siten, että kaupunki voi myöntää yhtiölle enintään 3 M :n lainan. Korko on 12 kuukauden viitekorko plus 1,5 prosenttia. 5. hyväksyy, että Pietarsaaren Alerte Oy voi tarvittaessa laskuttaa 2 kuukauden arvioidun laskutuksen ennakolta 6. toteaa, että kaupunginhallitus tekee päätöksen maanvuokrasopimuksen hyväksymisestä ja että toimielin tai viranhaltija, jonka päätösvaltaan asia kuuluu, päättää kaupungin ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen hyväksymisestä. 7. toteaa, että liiketoiminnan varojen ja velkojen siirron lopulliset arvot määrätään vuoden 2016 tilinpäätöksen arvon pohjalta. Kh Kaupunginjohtaja:

28 375, KH :00 CFV: 449/2013 Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginvaltuusto 1. hyväksyy edellä esitetyt teknisten palvelujen yhtiöittämisen periaatteet siten, että siirto tapahtuu kirjanpitoarvoon, 2. antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi sopia henkilöstön siirtämisestä, 3. myöntää omavelkaisen takauksen, jonka suuruus on enintään 2 M Pietarsaaren Alerte Ab Oy:n mahdolliseen hakemukseen. Takausprovisiona peritään 0,5 %. 4. hyväksyy kaupungin ja Pietarsaaren Alerte Oy:n väliset lainajärjestelyjen periaatteet siten, että kaupunki voi myöntää yhtiölle enintään 3 M :n lainan. Korko on 12 kuukauden viitekorko plus 1,5 prosenttia. 5. hyväksyy, että Pietarsaaren Alerte Oy voi tarvittaessa laskuttaa 2 kuukauden arvioidun laskutuksen ennakolta 6. toteaa, että kaupunginhallitus tekee päätöksen maanvuokrasopimuksen hyväksymisestä ja että toimielin tai viranhaltija, jonka päätösvaltaan asia kuuluu, päättää kaupungin ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen hyväksymisestä. 7. toteaa, että liiketoiminnan varojen ja velkojen siirron lopulliset arvot määrätään vuoden 2016 tilinpäätöksen arvon pohjalta. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Peter Boström, Milla Kallioinen ja Jonny Wallsten olivat poistuneita esteellisyyden takia. Syyt: Milla Kallioinen ja Jonny Wallsten ovat Pietarsaaren Alerte Oy:n hallituksen jäseniä ja Peter Boströmin yritys mahdollisesti osallistuu Pietarsaaren Alerte Oy:n kilpailutukseen. Merkittiin, että Jarmo Ittonen toimi puheenjohtajana ja Anne Ekstrand sihteerinä tämän pykälän käsittelyn ajan. Kv Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginvaltuusto: 1. hyväksyy edellä esitetyt teknisten palvelujen yhtiöittämisen periaatteet siten, että siirto tapahtuu kirjanpitoarvoon, 2. antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi sopia henkilöstön siirtämisestä, 3. myöntää omavelkaisen takauksen, jonka suuruus on enintään 2 M Pietarsaaren Alerte Ab Oy:n mahdolliseen hakemukseen. Takausprovisiona peritään 0,5 %. 4. hyväksyy kaupungin ja Pietarsaaren Alerte Oy:n väliset lainajärjestelyjen periaatteet siten, että kaupunki voi myöntää yhtiölle enintään 3 M :n lainan. Korko on 12 kuukauden viitekorko plus 1,5 prosenttia. 5. hyväksyy, että Pietarsaaren Alerte Oy voi tarvittaessa laskuttaa 2 kuukauden arvioidun laskutuksen ennakolta 6. toteaa, että kaupunginhallitus tekee päätöksen maanvuokrasopimuksen hyväksymisestä ja että toimielin tai viranhaltija, jonka päätösvaltaan asia kuuluu, päättää kaupungin ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen hyväksymisestä.

29 375, KH :00 CFV: 449/ toteaa, että liiketoiminnan varojen ja velkojen siirron lopulliset arvot määrätään vuoden 2016 tilinpäätöksen arvon pohjalta. Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Merkittiin, että kaupunginsihteeri Milla Kallioinen oli poistunut esteellisenä käsiteltäessä asiaa. Syy: Pietarsaaren Alerte Oy:n hallituksen jäsen. Anne Ekstrand toimi sihteerinä pykälän osalta. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tiedottaa rahatoimistoa ja Pietarsaaren Alerte Oy:n hallitusta kaupunginvaltuuston päätöksestä.

30 376, KH :00 UBV: 381/2015 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 2030 Sivl Sivistysjohtaja perusti lokakuussa 2014 työryhmän, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Annica Haldin, Brita Brännbacka-Brunell, Markku Pukkinen, Juha Paasimäki, Jan Levander, Keijo Paananen, Johan Nygård, Kristiina Hellstrand, Peter Lindqvist, Kim Pitkäkangas. Työryhmä on kokoontunut syksyllä ja kevättalvella. Työryhmän lisäksi on kokoontunut työryhmän alainen ryhmä, johon kuuluvat Juha Paasimäki, Tom Enbacka, Rune Hagström, Ben Griep ja Jan Levander. Lautakunnan jäsenille esitellään perusaineisto, johon on koottu talous- ja tilastotietoa. Liite 31 Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee raportista ja päättää työn jatkon suuntaviivoista. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta keskusteli raportista ja lautakunta haluaa ehdotuksia käytännön toimenpiteiksi Koulut ja päiväkodit työryhmältä. Raportti lähetetään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Sivl Koulut ja päiväkodit työryhmää on pyydetty tekemään käytännön ehdotuksia toiminnan mitoittamisesta tulevaisuudessa. Sillä välin on ilmennyt ongelmia Pursisalmen kiinteistön osalta ja lautakunta saa tutustua kiinteistön kuntoa käsittelevään raporttiin. Raportin on laatinut IdeaStructura OY:n Jukka Huttunen. Jukka Huttunen itse, Rune Hagström ja terveydenhuoltoviranomaisten edustaja kertovat näkemyksensä raportin sisällöstä. Sivistyslautakunta keskustelee Kielikylpykoulun vaihtoehtoisista ratkaisuista tulevaisuudessa. Lautakunnan seuraavassa kokouksessa syyskuussa Koulut ja päiväkodit työryhmä esittelee käytännön ehdotuksia, joihin voidaan ottaa kantaa. Ehdotukset menevät myös kullekin koulujaostolle lausuntoa varten.

31 376, KH :00 UBV: 381/2015 Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin tiedoksi. Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Sivl Koulut ja päiväkodit työryhmä on päässyt yksimielisyyteen ehdotuksesta Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkosta. Työryhmän lähtökohtana on, että molemmille kieliryhmille ylläpidetään samanlaista koulujärjestelmää. Ala-asteet kattavat vuosiluokat 0-5 (esikoulu vuosiluokka 5), yläasteiden kattaessa vuosiluokat 6-9. Meillä on Pietarsaaressa yli 10 vuoden ajalta kokemusta tästä mallista ruotsinkielisissä kouluissa. Kielikylpykoulun ehdotetaan jatkavan omassa yksikössään, omassa kiinteistössä ja noudattavan samaa jakoa. Lukioiden suunnitellaan jatkavan yhdessä samassa kiinteistössä toistaiseksi. Lukioiden sijoitus otetaan uudelleen käsittelyyn, mikäli valtiovalta asettaa uusia vaatimuksia ja toimintaohjeita toisen asteen koulutukselle. perustuu seuraaviin tekijöihin: nykyinen ja tulevaisuuden oppilasmäärä kiinteistöjen kunto ja korjaustarve koulutuksen taloudelliset voimavarat kasvatuksellinen kehitys ja opettajien saatavuus Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 107 Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee raportin Koulut ja päiväkodit 2030 tiedoksi. Lautakunta lähettää tulevaisuuden kouluverkkomallin lausuntoa varten ruotsinkieliselle ja suomenkieliselle koulujaostolle. Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakouluissa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Seuraavassa kokouksessa sivistyslautakunnalle esitellään erilaisia ehdotuksia kiinteistöjen käytöstä tulevaisuudessa. Koti- ja kouluyhdistykset kutsutaan syksyn aikana tiedotustilaisuuteen. Päätös

32 376, KH :00 UBV: 381/2015 Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Siv-su Päivitetty raportti + ehdotus, Koulut ja päiväkodit 2030 Liite 42 Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto ottaa kantaa kouluverkkotyöryhmän esittämään malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 sijoittuvat yläkouluun. Lisäksi jaosto ottaa kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto: Jaosto otti kantaa asiaan seuraavasti: Tulevaisuuden kouluverkkoehdotuksen aikatauluun ei voida ottaa kantaa ennen kuin tiedetään toteutuuko kielikylpykoulun rakentaminen. Mallia, jossa vuosiluokat 6-9 sijoitetaan yläkouluun, ei kuitenkaan suljettu pois kouluverkon tiivistämiseksi. Bildn-sv Sivistyslautakunta pyytää jaostolta lausuntoa seuraavasti: Jaostoja pyydetään ottamaan kantaa malliin, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Jaostoja pyydetään myös kumpaakin erikseen ottamaan kantaa siihen, millä aikataululla voidaan vähentää yksi koulu ruotsinkielisessä koulutoimessa ja yksi koulu suomenkielisessä koulutoimessa. Ruotsinkielisessä koulutoimessa on noudatettu runsaan 10 vuoden ajan mallia, jossa vuosiluokat 0-5 ovat alakoulussa ja vuosiluokat 6-9 yläkoulussa. Kaiken kaikkiaan malli on toiminut hyvin ja koulut ovat olleet tyytyväisiä järjestelyihin. Yhden ruotsinkielisen koulun vähentämisen aikataulua koskevassa asiassa jaosto tutustuu vielä työryhmän laatimaan raporttiin Koulut ja päiväkodit Jaosto keskustelee oppilasmääristä, kiinteistöjen kunnosta ja kouluverkon taloudellisista edellytyksistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Liite 59

33 376, KH :00 UBV: 381/2015 Päätös Koulutoimenjohtaja: Jaosto keskustelee asiasta ja laatii lautakunnan pyytämän lausunnon. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulujaosto: Jaosto katsoo, että Kielikylpykoulu voi jatkaa tulevaisuudessakin nykyisen mallin mukaisesti molempien kieliryhmien omana yksikkönä. Kielikylpykoulun sijoittamisen suunnittelua jatketaan. Kielikylpykoulun tulee noudattaa samaa järjestelmää kuin muun perusopetuksen, ts. vl 0-5 i ala-asteella ja vl 6-9 i yläasteella. Keskustelun aikana Minna Luomala ehdotti, että kielikylpy lakkautetaan, oppilaat siirretään takaisin lähikouluihin ja panostetaan hyviin olosuhteisiin kaikissa näissä kouluissa. ei saanut kannatusta. Luomala jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen. Jaosto ehdottaa, että Bonäs skola ja Vestersundsby skola yhdistetään hallinnollisesti viimeistään Yhteisen koulun suunnittelu tulee aloittaa vuonna Suunnittelun yhteydessä aloitetaan myös keskustelu siitä, kumpaa kiinteistöistä/tonteista vastaisuudessa käytetään. Lisäksi jaosto katsoo, että useat kaupungin kouluista ovat epätarkoituksenmukaisessa kunnossa. Jaosto katsoo olevansa velvollinen tarjoamaan tarkoituksenmukaiset tilat kaikille pietarsaarelaisille lapsille ja nuorille. Sivl Koulu ja koti yhdistykset kutsutaan aikaisemman päätöksen mukaisesti tiedotustilaisuuteen syksyn aikana. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta kutsuu kaikki perusopetuksen koulujen koti ja koulu -yhdistysten hallitukset tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle keskiviikkona klo 18. Sivistyslautakunta: hyväksyttiin. Sivl Perusopetuksen koti ja koulu -yhdistykset kutsuttiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Länsinummen koululle tiistaina

34 376, KH :00 UBV: 381/2015 Rehtori Keijo Paananen kertoi tilaisuuden alkajaisiksi Länsinummen koulun peruskorjauksesta, minkä jälkeen koulussa tehtiin tutustumiskierros. Keskeisiä aiheita tiedotustilaisuudessa olivat mm. 1. Tämän päivän ja tulevaisuuden oppilasmäärä 2. Tuntiresurssi 3. Kiinteistöjen kunto 4. Vuosiluokat 6-9 yläkoulussa Koti ja koulu -yhdistykset olivat hyvin edustettuja ja jäsenillä oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Sivistysjohtaja tiedotti ja johti keskustelua, mutta myös suomenkielisellä koulutoimenjohtajalla ja yläkoulujen rehtoreilla oli puheenvuorot mm. vuosiluokkien 6-9 sijoittamisesta yläkouluun. Sivistyslautakunnan on nyt otettava kantaa tulevaisuuden kouluverkkoon. Sivistysjohtajan ehdotus perustuu raporttiin, jonka Koulut ja päiväkodit työryhmä on toimittanut. Keskeisenä asiana koko prosessissa on Kielikylpykoulun tulevaisuus. Esityksessä ehdotetaan, että Kielikylpykoulu saa uuden kiinteistön toimintansa jatkamiseen nykyisessä muodossaan, eli molemmat kieliryhmät on sijoitettu rinnakkain samaan kiinteistöön. Tämä tarkoittaa, että joko rakennetaan täysin uusi kiinteistö, tai Ristikarin kiinteistö kunnostetaan ja siihen rakennetaan lisätilaa komisarjaisen koulun tarpeisiin. Liite 123 Toukokuussa 2013 sivistyslautakunta päätti seuraavalla tavalla: Sivistyslautakunta päättää sijoittaa Kielikylpykoulun Pursisalmen kiinteistöön syyslukukaudesta 2013 alkaen. Ristikarin kiinteistön suunnittelua kiirehditään, mutta realistinen arvio lienee se, että kiinteistön suunnitteluun ja kunnostamiseen menee noin kolme vuotta. Päivähoitoryhmät voivat jäädä kiinteistöön. Pietarsaaren lukio muuttaa yhteen Jakobstads Gymnasiumin kanssa. Elleivät tilat riitä, vuokrataan lisätiloja Strengbergin kiinteistöstä. Sivistyslautakunta valtuuttaa sivistysjohtajan vuokraamaan tilat. Toimintaa arvioidaan ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Lopullinen päätös lukion sijoituksesta tehdään ennen Kielikylpykoulun peruskorjauksen valmistumista. Ristikarin kiinteistön peruskorjaukseen ei ole myönnetty tänä aikana suunnittelurahaa, joten olemme edelleen samassa tilanteessa kiinteistön suunnittelun osalta. Tekninen lautakunta on varannut vuodeksi 2016 yhteensä Kielikylpykoulun suunnitteluun. Sivistyslautakunnan tulisi ottaa kantaa siihen, mihin vaihtoehtoon päädytään Kielikylpykoulun tulevaisuutta ajatellen siten, että suunnittelu voi käynnistyä tammikuussa.

35 376, KH :00 UBV: 381/2015 Kielikylpykoulun tilantarve on n m 2. Tähän sisältyy 400 m 2 :n voimistelusali. Nykyinen Ristikarin kiinteistö on n m 2. Peruskorjaus/lisärakentamisvaihtoehdossa tarvitaan siis vähintään 600 m 2 :n lisärakennus, todennäköisesti n. 800 m 2. Jos vaihtoehtona on uudisrakennus, jonka suuruus on n m 2, hankkeen kustannukset ovat noin Peruskorjaus ja lisärakennus ovat samaa suuruusluokkaa. Jos myös kielikylvyn 5-vuotiaat otetaan mukaan hankkeeseen, voimme laskea lisäksi vielä n. 500 m 2 tilaa. Liikuntajaosto on lisäksi esittänyt suuremman urheilusalin tarvetta koulunrakentamisen yhteydessä. Urheilusalin on oltava vähintään 800 m 2, ja lisäksi lisätilat mm. salibandyn tarpeisiin. Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää, että Pietarsaaren kouluverkko muotoillaan Koulut ja päiväkodit työryhmän ehdotuksen mukaan (liite). Kielikylpykoulun suunnittelu aloitetaan tammikuussa ja Ristikarin kiinteistö peruskorjataan/lisärakennetaan mahdollisimman nopeasti Kielikylpykoulun tarpeiden mukaan. Sivistyslautakunta: Keskustelun aikana Anita Petterson ehdotti, että uusi Kielikylpykoulu rakennetaan. ei saanut kannatusta ja se raukesi. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti valmistelun mukaisesti. Sivistyslautakunta lähettää asian eteenpäin kaupunginhallitukseen huomioitavaksi vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Kh Raportti: Liite 415 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu kustannus on Kaupunginhallitus: Keskustelun aikana kaupunginjohtajan sijainen muutti ehdotustaan seuraavasti:

36 376, KH :00 UBV: 381/2015 Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Tua Mäenpää jätti eriävän mielipiteen asiassa merkittäväksi pöytäkirjaan. Mäenpää ehdotti, että kielikylpyä varten rakennetaan uusi koulu. ei saanut kannatusta. Kv Raportti: Liite 83 Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto varaa määrärahat Ristikarin koulun kunnostamiseen/laajentamiseen vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Arvioitu määräraha saa enintään olla 5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Mikael Snellman ehdotti, että asia palautetaan uutta valmistelua varten. Valtuutettu Tua Mäenpää kannatti ehdotusta. Kaupunginvaltuusto päätti äänestää asiasta seuraavasti: Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät JAA ja palauttamisen puolesta äänestävät EI. Äänestyksen tulos: 38 JAA-ääntä ja 4 EI-ääntä. Muita vastaehdotuksia ei esitetty, joten kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti. Kh Päätös Kaupunginsihteeri: Kaupunginhallitus ilmoittaa rahatoimistolle, sivistyslautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh

37 376, KH :00 UBV: 381/2015 Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite). Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Pietarsaaren tulevaisuuden kouluverkoksi: Liite 6 A Raportti: Liite 6 B Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy Pietarsaaren kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (liite). Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Helinä Sipinen ehdotti, että raportin sisältämien puutteellisten tietojen ja liian tiukan aikataulun johdosta asia palautetaan uuteen valmisteluun. Valtuutettu Mervi Rantala kannatti ehdotusta. Asiasta äänestettiin. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät kyllä ja Sipisen ehdotuksen puolesta äänestävät ei. Äänestyksen tulos: 30 KYLLÄ- ja 11 EI-ääntä. Asian käsittely jatkuu. Keskustelun aikana valtuutettu Mervi Rantala ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Valtuutettu Helinä Sipinen kannatti ehdotusta. Asiasta äänestettiin. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestävät kyllä ja Rantalan ehdotuksen puolesta äänestävät ei. Äänestyksen tulos: 35 KYLLÄ- ja 6 EI-ääntä. Asian käsittely jatkuu. Keskustelun aikana ei ehdotettu muita vastaehdotuksia, joten kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen.

38 376, KH :00 UBV: 381/2015 Keskustelun aikana Ilmari Heinonen teki seuraavan ponsiesityksen: Kaupunginvaltuusto katsoo, että asian jatkovalmistelussa on huomioitava myös: 1. Luodon suomenkieliset lapset. 2. Kasvavan maahanmuuton ja mahdollisten perheenyhdistämisten vaikutukset oppilasmääriin. 3. Koulujen todelliset oppilasmäärät, mukaan lukien maahanmuuttajat. Kaupunginvaltuusto haluaa tarkennetut luvut ja arvion maahanmuuton vaikutuksista puolen vuoden kuluessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti. Kh Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus ilmoittaa sivistyslautakunnalle ja sivistysjohtajalle kaupunginvaltuuston päätöksestä. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Pietarsaaren kaupungin lausunto: Liite 139 A Kunnallisvalitus kaupunginvaltuuston päätöksestä: Liite 139 B Kaupunginlakimies: Kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaupunki on laatinut asiasta lausunnon, jossa pyydetään hallinto-oikeutta hylkäämään valitus aiheettomana. Pietarsaaren kaupungin lausunto on lähetetty Vaasan hallinto-oikeuteen Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan lausunnon, ja pyytää Vaasan hallinto-oikeutta hylkäämään valituksen aiheettomana. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

39 376, KH :00 UBV: 381/2015 Siv-su Suomenkielisen perusopetuksen kuudensien luokkien siirtäminen Etelänummen kouluun lukuvuodesta lähtien Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan Pietarsaaren uuden kouluverkon muodostamisen koulut ja päiväkodit-työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Ehdotuksessa suomenkielisen perusopetuksen kuudennet luokat siirtyvät Etelänummen yläkoulun yhteyteen syksyllä Ruotsinkieliset kuudennet luokat ovat siirtyneet Pietarsaaressa jo aiemmin yläkoulun yhteyteen. Siirron keskeisenä syynä on mahdollisuus kouluverkon tiivistämiseen. Kouluverkkotyöryhmän esityksen mukaan suomenkielisessä koulutoimessa lakkautetaan yksi alakoulu Etelänummen 6-9 työryhmä on tehnyt siirrosta suunnitelman, jonka koulutoimenjohtaja esitteli sivistyslautakunnassa 6/2016. Sivistyslautakunta päätti lähettää tilaratkaisuehdotukset tekniseen palvelukeskukseen kustannusarvion laskemista varten. Päätös Koulutoimenjohtaja: Suomenkielinen jaosto päättää toteuttaa suomenkielisen perusopetuksen kuudensien luokkien siirron Etelänummen yläkouluun alkaen. Opettajien rekrytointi käynnistetään sisäisellä haulla lokakuun 2016 aikana. Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto: Vuokko Piippolainen ehdotti kuudensien luokkien siirtämistä lykättäväksi vuodella (alk ). raukesi, koska ei saanut kannatusta. Markku Pukkinen ehdotti lisäyksenä koulutoimenjohtajan päätösehdotukseen ehdollista päätöstä, että Etelänummen koulun 6-9 työryhmän esittämät Puute- ja korjauslistan kohteet tulisi olla valmiina ennen kuudensien luokkien muuttoa kouluun. Listaan kuuluivat: koulun piha-alue, pienryhmätilat, (Keltainen talo), sisäiset muutostyöt: opettajanhuone, valaistus ja pintaremontti. M.Surma-Aho kannatti Pukkisen ehdotusta ja seurasi äänestys koulutoimenjohtajan ehdotuksen ja Pukkisen ehdotuksen välillä. Koulutoimenjohtajan ehdotus Jaa sai 0 ääntä. Pukkisen ehdotus Ei sai 5 ääntä: (Pukkinen, Perhiö, Melarti, Petterson, Surma-Aho). Yksi tyhjä ääni (Piippolainen). Suomenkielinen jaosto päättää toteuttaa suomenkielisen perusopetuksen kuudensien luokkien siirron Etelänummen

40 376, KH :00 UBV: 381/2015 yläkouluun alkaen. Opettajien rekrytointi käynnistetään sisäisellä haulla lokakuun 2016 aikana. Päätös on ehdollinen. Ehtona: Etelänummen koulun 6-9 työryhmän esittämät Puute- ja korjauslistan kohteet tulee olla valmiina ennen kuudensien luokkien muuttoa kouluun. Listaan kuuluivat: koulun piha-alue, pienryhmätilat, (Keltainen talo), sisäiset muutostyöt: opettajanhuone, valaistus ja pintaremontti. Kh Sivistysjohtaja: Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ilmari Heinosen ponsiesityksen. Alla vastaukset ponsiesityksessä esitettyihin kysymyksiin. 1. Luodon suomenkieliset lapset sisältyvät suomenkielisten koulujen oppilasmäärien lukuihin esiopetuksesta vuosiluokkaan 9 asti. Liite 356 A Alle 6-vuotiaat, vuosina syntyneet suomenkieliset lapset, sisältyvät liitteeseen B. Vuoden 2016 luvut puuttuvat vielä. Liite 356 B 2. Maahanmuuttoa on erittäin vaikea ennustaa. Viime vuonna suuri määrä maahanmuuttajia saapui seudullemme, maahanmuuton ollessa tällä hetkellä pysähdyksissä. Päätökset perheenyhdistämisistä ovat hyvin harvinaisia seudullamme. Näiden ei voida katsoa vaikuttavan koulujemme oppilasmääriin. Maahanmuutto vaikuttaa valmistavassa opetuksessa olevien lasten lukumäärään. Tällä hetkellä Itälän koululla on yksi ryhmä (5 lasta) valmistavassa opetuksessa. Viime lukuvuonna 35 lasta oli suomenkielisessä valmistavassa opetuksessa. Osa näistä lapsista on muuttanut kaupungista. Muut sisältyvät liitteen A tilastoon. 3. Liitteessä A on tarkat luvut suomenkielisten koulujemme oppilasmääristä Lukuihin sisältyvät kaikki maahanmuuttajat, jotka tällä hetkellä käyvät suomenkielisiä koulujamme. Myös Luodon oppilaat sisältyvät lukuihin. 4. Liitteessä C esitellään ruotsinkielisten koulujemme tarkat oppilasmäärät Liite 356 C

41 376, KH :00 UBV: 381/ Liitteessä D esitellään päivitetyt luvut, jotka koskevat ehdotusta Pietarsaaren uudeksi kouluverkoksi. Liite 356 D Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistysjohtajan vastauksen Ilmari Heinosen ponteen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kv Sivistysjohtaja: Kaupunginvaltuusto hyväksyi Ilmari Heinosen ponsiesityksen. Alla vastaukset ponsiesityksessä esitettyihin kysymyksiin. 1. Luodon suomenkieliset lapset sisältyvät suomenkielisten koulujen oppilasmäärien lukuihin esiopetuksesta vuosiluokkaan 9 asti. Liite 90 A Alle 6-vuotiaat, vuosina syntyneet suomenkieliset lapset, sisältyvät liitteeseen B. Vuoden 2016 luvut puuttuvat vielä. Liite 90 B 2. Maahanmuuttoa on erittäin vaikea ennustaa. Viime vuonna suuri määrä maahanmuuttajia saapui seudullemme, maahanmuuton ollessa tällä hetkellä pysähdyksissä. Päätökset perheenyhdistämisistä ovat hyvin harvinaisia seudullamme. Näiden ei voida katsoa vaikuttavan koulujemme oppilasmääriin. Maahanmuutto vaikuttaa valmistavassa opetuksessa olevien lasten lukumäärään. Tällä hetkellä Itälän koululla on yksi ryhmä (5 lasta) valmistavassa opetuksessa. Viime lukuvuonna 35 lasta oli suomenkielisessä valmistavassa opetuksessa. Osa näistä lapsista on muuttanut kaupungista. Muut sisältyvät liitteen A tilastoon. 3. Liitteessä A on tarkat luvut suomenkielisten koulujemme oppilasmääristä Lukuihin sisältyvät kaikki maahanmuuttajat, jotka tällä hetkellä käyvät suomenkielisiä koulujamme. Myös Luodon oppilaat sisältyvät lukuihin. 4. Liitteessä C esitellään ruotsinkielisten koulujemme tarkat oppilasmäärät

42 376, KH :00 UBV: 381/2015 Liite 90 C 5. Liitteessä D esitellään päivitetyt luvut, jotka koskevat ehdotusta Pietarsaaren uudeksi kouluverkoksi. Liite 90 D Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy sivistysjohtajan vastauksen Ilmari Heinosen ponteen. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. Kh Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tiedottaa Ilmari Heinosta ja sivistyslautakuntaa sivistysjohtajan vastauksesta ponteen.

43 377, KH :00 CFV: 880/2016 VALTUUTETTU KARI KOSKELA YM.: ALOITE PIETARSAAREN KAUPUNGIN TU- ESTA LASTEN HARRASTUKSIA VARTEN Kv Aloite: Liite 91 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh Aloite: Liite 377 Kaupunginsihteeri: Aloitteessa pyydetään kaupunginhallitusta selvittämään, mitä taloudellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia Pietarsaaren kaupungilla on ottaa käyttöön järjestelmä, jossa kaksitoistavuotiaat ja sitä nuoremmat lapset voivat käyttää kaupungin omia tai vuokraamiaan/tukemiaan urheilu- ja kulttuuritiloja ilmaiseksi tai selvästi alhaisemmilla hinnoilla verrattuna aikuisten maksamiin taksoihin. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta lausunnot sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Lausuntojen määräaika on

44 377, KH :00 / :s bilaga: Liite 377, kh

45 377, KH :00 / :s bilaga: Liite 377, kh

46 378, KH :00 CFV: 495/2016 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma : Liite 378 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta päätti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä. Päivittämistä varten nimettiin työryhmä. Moniammatilliseen ja kuntien väliseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Catarina Herrmans, Pedersören kunnan päivähoitojohtaja, työryhmän puheenjohtaja Maria Aho, sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityön yksikönjohtaja Malin Källman, Luodon päivähoidon johtaja Katarina Östman, Uudenkaarlepyyn nuoriso-ohjaaja Eri syiden vuoksi työryhmä pääsi aloittamaan työnsä vasta syksyllä Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu Pedersören kunnan vt. päivähoidon ohjaaja Johanna Storbacka. Ryhmä on kokoontunut 11 kertaa kaudella ja tehnyt yhdessä selvitystyön, koostanut aineiston sekä laatinut lasten ja nuorten päivitetyn hyvinvointisuunnitelman. Kunnallinen yhteistyölautakunta hyväksyi hyvinvointisuunnitelman kesäkuussa 2016 ja kehotti seudun kuntien valtuustoja hyväksymään suunnitelman. Hyvinvointisuunnitelma oli laadittu vain ruotsinkielellä, joten sen kääntäminen suomeen on täytynyt hoitaa ensin ennen kuin hyvinvointisuunnitelma voidaan hyväksyä. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta nuorisovaltuuston ja sivistyslautakunnan lausunnot ennen kuin suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa.

47 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lasten ja nuorten HYVINVOINTI- SUUNNITELMA "Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen vaatii panostusta ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Vastuu on kunnan kaikilla toimialoilla, ei pelkästään sosiaalihuollolla." Luoto, Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy

48 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Sisältö Esipuhe...3 Johdanto...4 Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan? Lasten ja nuorten kasvuolot ja nykyinen hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Tilanne seudulla Lasten ja nuorten kunnallinen palvelutarjonta Lasten päivähoito ja opetus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Toisen asteen koulutus Oppilashuolto Lasten ja nuorten terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Terveydenhuoltopalvelut Lasten ja nuorten ehkäisevä terveydenhuolto Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten yksikkö Perhepalvelukeskuksen palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Ehkäisevä perhetyö Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Riippuvuushoitoklinikka Kuntien nuorisotyö Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Kuntien välinen yhteistyö nuorisoasioissa Kotouttamistyö Maahanmuuttajien oikeus kunnallisiin palveluihin Lastensuojelun palvelujärjestelmä kunnissa Lastensuojelun tarve seudulla Lastensuojelulta vaadittavat resurssit

49 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin liittyvä yhteistyö Katsaus nykyisiin yhteistyöverkostoihin Koordinointiryhmä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö Oppilashuollon ohjausryhmä Epäviralliset yhteistyöverkostot Yhteistyön kehittäminen Suunnitelman toteutus ja seuranta Suunnitelmakauden toimialakohtaiset kärkihankkeet Loppupohdinta Lähdeluettelo

50 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Esipuhe Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa. Suunnitelman tulee kuvata kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää toimintaa sekä sisältää tietoa lastensuojelun järjestämistavasta ja kehittämisestä. Suunnitelma on otettava huomioon myös kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on siten lakisääteinen työväline lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään joka neljäs vuosi. Kunnallinen yhteistyölautakunta päätti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä kesällä 2012 ( ). Päivittämistä varten nimettiin työryhmä. Moniammatilliseen ja kuntien väliseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Catarina Herrmans, Pedersören kunnan päivähoitojohtaja, työryhmän puheenjohtaja Maria Aho, sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityön yksikönjohtaja Malin Källman, Luodon päivähoidon johtaja Katarina Östman, Uudenkaarlepyyn nuoriso-ohjaaja Eri syiden vuoksi työryhmä pääsi aloittamaan työnsä vasta syksyllä Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu Pedersören kunnan vt. päivähoidon ohjaaja Johanna Storbacka. Ryhmä on kokoontunut 11 kertaa kaudella ja tehnyt yhdessä selvitystyön, koostanut aineiston sekä laatinut lasten ja nuorten päivitetyn hyvinvointisuunnitelman. Työryhmään on kutsuttu myös asiantuntijoita, jotka ovat avustaneet antamalla tietoja uutta suunnitelmaa varten. Sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskuksen yksikönjohtaja Pia Kotanen on avustanut lastensuojelun asiantuntemuksellaan. Sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuollon avohoidon ylihoitaja Marjo Orava on laatinut terveydenhuoltoasioita koskevan tekstiaineiston. Johtava perheohjaaja Susann Rintamäki on kirjoittanut perhepalvelukeskuksen ehkäiseviä palveluja koskevan tekstin. Päihdehuollon johtaja Ireeni Finnholm on antanut tietoja riippuvuushoitoklinikan palveluista. Kotouttamiskoordinaattori Eva-Maria Emet on jakanut maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden osaamistaan. Lisäksi osa työryhmästä on tavannut kuntien koulukuraattoreita ja -psykologeja saadakseen ajantasaisen kuvan oppilashuollosta. Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattaa vuodet Suunnitelman loppuun on listattu toimenpide-ehdotuksia kärkihankkeita eri toimialoja varten. Työryhmän tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii yleisenä suuntaa antavana ohjausasiakirjana kuntien päättäjille ja hallinnonaloille. Työryhmän lähtökohtana on, että jokaisella toimialalla on oma asiantuntemuksensa ja yksityiskohtaiset kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset tulee juurruttaa osaksi toimintaa. Kunkin toimialan tehtävänä on kehittää toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma luovutetaan täten kuntien hallitusten ja valtuustojen käsiteltäväksi. Sen jälkeen suunnitelma toimitetaan edelleen kaikille lautakunnille käyttöönottoa ja kunkin toimialan jatkotoimenpiteitä varten. Pedersören kunta

51 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Johdanto YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimus sisältää 54 artiklaa, jotka muodostavat kokonaisuuden, mutta sopimuksen sisältö voidaan kiteyttää neljään perusperiaatteeseen: a) syrjimättömyys, b) lapsen edun huomioiminen päätöksenteossa, c) oikeus elämään ja kehittymiseen ja d) lapsen näkemysten kunnioittaminen. Suomen eduskunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991, joten se on laillisesti sitova. Lasten oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät. Perheellä ja läheisillä ihmissuhteilla on luonnollisesti ratkaiseva merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, mutta myös ympäröivän yhteiskunnan rakenteilla on merkittävä vaikutus. Näihin rakenteisiin kuuluvat instituutiot, joiden kanssa nuori on tekemisissä kasvuaikanaan; mm. varhaiskasvatus, perusopetus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi on tärkeää, että edellä mainittujen tahojen henkilöstö työskentelee lasten elämää vaikeuttavien tekijöiden vähentämiseksi näitä tekijöitä voivat olla vanhempien puutteellinen huolenpito, kiusaaminen, yksinäisyys, heikko terveydentila, oppimisvaikeudet tai mielekkäiden harrastusten puute. Lapsen keskeisiä ihmissuhteita tukevien ja vahvistavien lapsi- ja perhekeskeisten palvelumuotojen avulla yhteiskunta voi omalta osaltaan lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien tahojen on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lastensuojelulain 2 :n mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Huoltajien tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Tarvittaessa lapsi ja perhe on ohjattava lastensuojelun piiriin. Lisäksi kunnan on järjestettävä ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki, jota annetaan esim. varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, nuorisotyössä, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan? Lastensuojelulaki (12 ) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Lisäksi laissa säädetään, että kuntien tulee ottaa suunnitelma huomioon talouden ja toiminnan suunnittelussa. Lain mukaan suunnitelman tulee sisältää tiedot 1. lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 4

52 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Kunnat ovat vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja niiden tehtäväkenttä on laaja. Kunnat vastaavat n. 2/3 osasta julkisia palveluja ja valtio 1/3 osasta. Kuntien toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jatkuvasti. Väestörakenteeseen vaikuttavat mm. syntyvyys sekä tulo- ja lähtömuutto. Maailman väestö on nykyään liikkuvampaa, mikä näkyy mm. siten, että yhä suurempi osuus seudun väestöstä on ulkomaalaistaustaista. Seudullemme on vastaanotettu jo vuosien ajan lapsiperheistä koostuvia kiintiöpakolaisryhmiä, ja kunnissa esiintyy myös työperäistä maahanmuuttoa. Äskettäin maahan saapuneille on tärkeää, että kotoutuminen sujuu hyvin ja että yhteiskunnan palveluja muokataan uusia tarpeita vastaaviksi. Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset asettavat uusia vaati- muksia mm. varhaiskasvatukselle ja opetukselle, ja väestön ikärakenteella on heijastusvaikutuksia terveydenhuoltoon. Kunnallisiin palveluihin kohdistuu kauttaaltaan yhä suurempia laatuvaatimuksia samalla kun edellytetään kustannustietoisuuden ja tehokkuuden lisääntymistä. Kuntalain (410/2015) mukaan kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Sen vuoksi kuntien on selvitettävä jatkuvasti asukkaidensa palvelutarvetta, jotta palveluja voidaan tuottaa tarkoituksenmukaisesti. Kukin toimiala vastaa siitä, että niiden palvelut vastaavat palvelujen käyttäjien tarpeita. Lain mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on poliittinen ohjausasiakirja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää katsauksen nykyiseen palvelutarjontaan ja sen tavoitteisiin. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy analyysi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä valtakunnallisesta että alueellisesta näkökulmasta sekä arvio siitä, miten palveluja voitaisiin kehittää siten, että ne edistäisivät nuorimpien ikäryhmien hyvinvointia. Hyvinvointisuunnitelman laatinut työryhmä on antanut lasten ja nuorten palveluja tuottavien toimialojen tehtäväksi työstää omat kärkihankkeensa suunnitelmakaudelle. Toimialakohtaiset kärkihankkeet on esitelty suunnitelman viimeisessä luvussa, ja jokainen niistä on konkreettinen kehittämistoimenpide tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus toimia poliittisena ohjausasiakirjana. Suunnitelma on suunnattu kuntien kaikkien toimialojen päättäjille ja henkilöstölle. Suunnitelman toteuttamiskaudeksi on vahvistettu vuodet

53 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lasten ja nuorten kasvuolot ja nykyinen hyvinvoinnin tila 1.1 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä Suomessa. Apuna käytetään laajaa tilastoaineistoa, jonka indikaattorit on jaettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella seuraaviin ulottuvuuksiin: 1) materiaalinen elintaso, 2) kasvuympäristön turvallisuus, 3) terveys, 4) koulu, 5) perhe, osallistuminen ja vapaa-aika sekä 6) valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu. Kansainvälisesti vertaillen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuva Suomessa näyttää valoisalta. Suomen lasten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat materiaalinen elintaso, pienten lasten terveys sekä oppimistulokset. Suomen sijoitus on heikompi riskikäyttäytymisen ja terveystottumusten vertailussa. Yleisesti ottaen lasten kasvuympäristö on kuitenkin parempi kuin aikaisemmin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa kuitenkin raportissaan, että hyvinvointi eriarvoistuu ja lapsuus erilaistuu. Samalla kun enemmistö lapsista voi hyvin, pienellä osalla ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät. Mittarista riippuen pahoinvointia tai hyvinvoinnin uhkia kohtaavien lasten osuus vaihtelee muutamista prosenteista yli 10 prosenttiin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa lisäksi, että palveluissa ei ole kyetty vastaamaan lasten ja heidän vanhempiensa pahoinvointiin. (Lähde: Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3). Psykiatri ja Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck on osallistunut mielenterveyttä koskevan kansainvälisen asiantuntijaraportin laatimiseen. Raportti esiteltiin Euroopan komissiolle marraskuussa Raportin mukaan Suomessa masennuksesta kärsii vuosittain noin seitsemän prosenttia väestöstä, ja Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa. Wahlbeckin mukaan tämän kehityksen hillitsemiseksi tarvitaan ehkäisevää työtä kaikilla sektoreilla, pelkät terveydenhuollon korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä. Lapsuuden puutteelliset ja vahingolliset kasvuolosuhteet moninkertaistavat riskin sairastua aikuisiällä. Wahlbeck toteaa, että tehokkain keino torjua masennusta on lapsuuden turvallisen kehitysympäristön tukeminen, mikä käsittää mm. vanhemmuuden tukemisen äitiys- ja lastenneuvolassa ja päivähoidossa. (Lähde: Wahlbeck, Cuijpers & Holte 2015). 1.2 Tilanne seudulla Seutumme erityispiirteenä on, että lapsiperheiden osuus on suhteellisen suuri etenkin Luodossa (51,7 %) ja Pedersören kunnassa (45,3 %) muuhun maahan verrattuna (39,3 %). Yhden vanhemman perheiden osuus on koko seudulla runsaat 10 %, mikä on valtakunnallista keskiarvoa vähemmän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kunnissamme voidaan todeta, että tilanne on yleisesti ottaen hyvä siten, että suurin osa lapsista ja nuorista ilmoittaa, että heidän elämänlaatunsa on hyvä, he voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Seudun useimmat lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta huonosti voivien tilanne heikkenee jatkuvasti. Lähes joka neljäs vuosiluokkien 8-9 oppilaista ilmoittaa kuitenkin, että terveydentila on keskinkertainen tai huono, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa enemmän. Lähes yhtä moni, 23 %, kokee puutteita vanhemmuudessa mikä myös on enemmän kuin maan keskiarvo % vuosiluokkien 8-9 ja toisen asteen oppilaista ilmoittaa myös, että heillä ei ole läheisiä ystäviä (Lähde: Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomus ). Tätä hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on lasten ja nuorten nykyistä hyvinvoinnin tilaa 6

54 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh tiedusteltu seudun koulupsykologeilta ja -kuraattoreilta. Oppilashuoltohenkilöstö kertoo, että lasten ja nuorten poissaolojen ja ulkopuolisuuden on todettu lisääntyneen. Internetillä ja sosiaalisella medialla on nykyään merkittävä asema lasten ja nuorten arjessa, ja sen lieveilmiöitä ovat nettikiusaaminen ja häirintä. Myös päihteiden käyttö on lisääntynyt seudulla aikaisempaan verrattuna. Lasten ja nuorten kasvuolojen ja hyvinvoinnin nykytilasta voidaan todeta kokoavasti, että suurin osa nuoresta väestönosasta voi hyvin elämänlaadun, terveyden ja turvallisuuden suhteen. Huonosti voivien lasten ja nuorten pienen osan tilanne heikkenee kuitenkin jatkuvasti. Ruumiillinen kuritus on vähentynyt valtakunnan tasolla huomattavasti, mutta 1-3 % lapsista ilmoittaa kuitenkin kokeneensa toistuvasti fyysistä väkivaltaa, ja 3-13 % on kokenut toistuvasti psyykkistä väkivaltaa. Myös meidän seudullamme huolestuttavan suuri osa lapsista ja nuorista ilmoittaa kokevansa puutteita vanhemmuudessa. Läheisten ystävien puute ja oman terveydentilan kokeminen heikoksi ovat muita lapsilla ja nuorilla selvästi esiin tulevia ongelmia, mikä korostaa tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tulevaisuuden aikuiset voisivat välttyä suuremmilta ongelmilta. Seudun väestön hyvinvointia koskevat tarkemmat tilastot ovat nähtävissä Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomuksessa Asiakirja sisältää lukuisia indikaattoreita ja antaa siten yksityiskohtaisen kuvan seudun hyvinvoinnin tilasta kyseisellä ajanjaksolla. Terveellisen kasvuympäristön turvaamiseksi seudun kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää, että palvelujärjestelmä kykenee tavoittamaan huonosti voivat yksilöt ja tarjoamaan heille tarkoituksenmukaista tukea. 7

55 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lasten ja nuorten kunnallinen palvelutarjonta Suuri osa kunnille kuuluvista hyvinvointipalveluista on suunnattu lapsille ja nuorille. Kuntalain mukaan kuntien tulee edistää asukkaiden hyvinvointia, minkä on luonnollisesti heijastuttava tarjottaviin palvelumuotoihin. Hyvinvointipalveluissa tulee kehittää ja syventää moniammatillista työskentelytapaa jatkuvasti. Moniammatillisuus ei merkitse sitä, että kaikkien tahojen tulisi hallita kaikentyyppisiä tehtäviä, vaan jokaisessa toimielimessä kehitetään omaa osaamista ja tiedostetaan omat valtuudet. Kun valtuudet eivät enää riitä, on kyettävä toimimaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja ohjaamaan asiakas oikealle taholle. Moniammatillisessa työskentelykulttuurissa Moniammatillisuus merkitsee sitä, että eri tahot kykenevät toimimaan yhteistyössä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. asiakas on keskipisteessä ja verkosto muodostetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tähän lukuun on koostettu kunnalliset palvelut, jotka on tarkoitettu erityisesti lapsille ja nuorille. Tarkoituksena on saattaa nykyinen palvelutarjonta lukijan tietoisuuteen ja kuvailla eri palvelujen tavoitteita. Lastensuojelua ei käsitellä tässä luvussa, vaan sitä selvitetään tarkemmin luvussa 3. Koska vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista, on erittäin tärkeää, että huoltajat ja lasten ja nuorten kunnallisissa palveluissa työskentelevä henkilöstö tekevät rakentavaa yhteistyötä. Eri toimialojen ammattilaisten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten huoltajia voidaan parhaiten tukea vanhemmuudessa. Lisäksi on tärkeää korostaa sitä, että kunnalliset hyvinvointipalvelut tulee muokata kuntalaisten tarpeita vastaaviksi esimerkiksi vammaisuus ja etninen tausta on otettava huomioon. Palvelut tulee sovittaa sellaisiksi, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla myös toimintaympäristön muuttuessa. Kuntien tulee tunnistaa asukkaiden tarpeita ja hyvinvointipalveluille asettamia odotuksia jatkuvasti. 2.1 Lasten päivähoito ja opetus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hänen hyvinvointiaan. Seudullamme varhaiskasvatus järjestetään joko päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa tai perhepäivähoitona kodeissa. Seudun 0-5-vuotiaista lapsista % on päivähoidossa, ja kuntien välillä on huomattavia eroja. Kaiken kaikkiaan seutu alittaa kuitenkin maan keskiarvon, joka on n. 60 %. Lasten päivähoidosta annetun lain muuttamista koskevan lain (580/2015) mukaan kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Vanhemmat päättävät lapsen osallistumisesta. Subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajoitetaan kuitenkin 20 tuntiin viikossa lukien eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Jos lapsen huoltaja käy työssä, toimii yrittäjänä tai opiskelee kokoaikaisesti, on kunta kuitenkin velvollinen järjestämään lapselle varhaiskasvatusta kokopäiväisesti. Lisäksi lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta yli 20 tuntia viikossa, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia. Seutumme kunnista Luoto on päättänyt noudattaa valtakunnallisia linjauksia ja rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa, kun taas Pietarsaari ja Pedersören kunta ovat päättäneet olla toistaiseksi rajoittamatta oikeutta päivähoitoon. Uudessakaarlepyyssä asiasta päätetään lähiaikoina. Kunnat perivät huoltajilta lakisääteisen maksun varhaiskasvatuksesta. 8

56 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Esiopetus Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Perusopetuslain mukaan esiopetus on pakollista. Kunnat ovat vastuussa esiopetuksen järjestämisestä ja niiden tulee osoittaa esikoulupaikka kaikille lapsille. Esikoululaisilla on oikeus tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukemiseen ja oppilashuoltoon. Lisäksi lapsilla on oikeus ilmaiseen kuljetukseen, jos esikouluun on yli viiden kilometrin matka tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus maksuttomaan ateriaan kaikkina koulupäivinä. Päivähoitoa tarvitsevilla esikoululaisilla on mahdollisuus päivähoitoon ennen esikoulua ja sen jälkeen Perusopetus Vuosiluokkien 1-9 perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. Oppilailla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Lisäksi oppilailla on oikeus maksuttomaan oppilashuoltoon ja erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät apuvälineet, mm. avustajapalvelut Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä muiden luokkien erityisopetukseen otetuille oppilaille. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ennen ja jälkeen koulupäivän. Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Toimintaa tulee tarjota joko 570 tai 760 tuntia lukuvuoden aikana, kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja kunnat perivät osallistumisesta maksun. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät seudullamme sekä kunnat itse että yksityiset järjestäjät ostopalveluna. Pietarsaaressa toiminta ostetaan seurakunnilta ja Folkhälsanilta, kun taas Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersören kunta järjestävät palvelut omana toimintana Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutusta järjestetään lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Peruskoulun jälkeen on lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi muitakin mahdollisuuksia, esim. kymppiluokka, Ammattistartti, kansanopistot ja nuorten työpajat. 9

57 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Oppilashuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 12 :n mukaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava tiedot oppilas- ja opiskelijahuollosta. Oppilashuoltoa ovat kaikki toimenpiteet, joita tehdään koulun oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilaan oppimisedelly- Hyvä koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatusympäristö sekä hyvä asuinympäristö ovat hyvän terveyden tärkeitä edellytyksiä. tyksiä sekä lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koulussa. Oppilashuolto koostuu sekä yksilökohtaisesta että yhteisöllisestä tuesta (ks. oheinen tietoruutu). Oppilashuolto käsittää siten kaiken kouluyhteisössä tehtävän työn, ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten kanssa. Kaikki oppilashuoltotyö perustuu koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Kaikissa kouluissa on oma oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee, johtaa ja kehittää koulun oppilashuoltoa. Ryhmä on moniammatillinen, mikä tarkoittaa sitä, että siihen kuuluu sekä koulun opetushenkilöstöä että oppilashuoltohenkilöstöä ja kouluterveydenhoitaja. Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän oppilashuoltoasiat käsitellään asiantuntijaryhmässä, joka asetetaan tapauskohtaisesti. Myös asiantuntijaryhmä on moniammatillinen ja sen koollekutsuja on koulun kuraattori tai koulupsykologi. Lisäksi on seudullinen oppilashuollon ohjausryhmä (ks. lisätiedot luku 4.1.2), joka suunnittelee ja kehittää oppilashuoltoa seudullisella tasolla. Oppilashuolto-organisaatiota on havainnollistettu liitteen 1 kaaviossa. 2.2 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Lapsuus- ja nuoruusvuosien olosuhteilla on suuri merkitys sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle koko elämän ajan. Koti- ja kouluympäristössä toteutetut varhaiset toimenpiteet edistävät lasten ja nuorten terveyttä ja vähentävät eroja kasvuoloissa. Ympäristö on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen kasvuaikana ja myöhemmin elämässä. Lasten ja vanhempien hyvä suhde vähentää useiden eri terveysongelmien riskiä ja riskikäyttäytymistä lapsilla. Hyvä koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatusympäristö on tärkeä edellytys lasten ja nuorten koulusuoriutumiselle. Hyvä asunto ja asuinympäristö ovat hyvän terveyden tärkeitä edellytyksiä. Asunnolla ja sen lähialueella on suuri merkitys sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja turvallisuudelle, jotka kuuluvat ihmisen perustarpeisiin. Asuinalueita uudistettaessa on fyysisessä suunnittelussa kiinnitettävä huomiota myös terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. Yhteisöllinen oppilashuolto: - Kaikille oppilaille suunnattua ehkäisevää toimintaa, esim. kiusaamisen ehkäisy, ehkäisevä päihdetyö ja ystäväoppilastoiminta. Yksilökohtainen oppilashuolto: - Tukitoimet ja oppilashuoltopalvelut, joita järjestetään yksittäiselle oppilaalle, ryhmälle tai luokalle. Sosiaalityötä tekevät eri toimijat eri portaissa. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään mm. kunnan yhdyskuntasuunnittelussa, jossa lapsi- ja nuorisoystävällinen näkökulma käsittää tietoisia panostuksia sellaisten ympäristöjen viihtyvyyden edistämiseen, joissa erityisesti lapset ja nuoret oleskelevat. 10

58 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Terveydenhuoltopalvelut Lapsia ja nuoria koskevat terveydenhuoltopalvelut voidaan jakaa ehkäiseviin terveyspalveluihin ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Ehkäiseviin palveluihin kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto. Erikoissairaanhoidon palveluihin kuuluvat lasten ja nuorten osaston, lasten ja nuorten poliklinikan, Fredrika-klinikan sekä mielenterveyshuollon lasten ja nuorten vastaanoton toiminta. Sosiaali- ja terveysviraston sitovana tavoitteena on asiakaskeskeisen organisaatiomallin käyttöönotto vuoden 2016 lopussa. Parhaillaan on meneillään moniammatillisen mallin suunnittelu lapsia, nuoria ja perheitä varten. Tavoitteena on, että malli otetaan käyttöön vuoden 2016 lopussa Lasten ja nuorten ehkäisevä terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisen lasten ja nuorten neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman.toimintaohjelma on laadittu liitettäväksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Toimintaohjelman tarkoituksena on varmistaa, että ehkäisevät palvelut ovat suunnitelmallisia, että ne huomioivat väestön tarpeet ja että ne ovat laadultaan yhtäläisiä kaikkialla sosiaali- ja terveysviraston alueella. Tavoitteena on terveyden edistämistyön vahvistaminen, erityistuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toimintaohjelmassa kuvataan kansallisen asetuksen mukaisesti neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa, terveystarkastusten sisältöä ja laajuutta sekä yksikköjen välistä vastuunjakoa ja yhteistyötä Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten yksikkö Lasten ja nuorten yksikköön kuuluvat seuraavat tahot: Lasten ja nuorten osasto Lasten ja nuorten poliklinikka Fredrika-poliklinikka ja päiväosasto ( Mielenterveyshuollon lasten ja nuorten vastaanotto Lasten ja nuorten yksiköllä on joustava palvelutarjonta, joka perustuu lapsen/nuoren lääkinnällisen hoidon ja psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarpeeseen sekä vanhempien tuen ja ohjauksen tarpeeseen. Lasten ja nuorten vastaanotto tarjoaa apua lasten ja nuorten tunne-elämään ja kehitykseen liittyvissä vaikeuksissa. Fredrika-klinikalla on päiväosasto ja poliklinikka, jotka tarjoavat apua syömishäiriöön sairastuneille nuorille. Lasten ja nuorten osastolla ja poliklinikalla selvitellään ja käsitellään eri kansantauteja. Lisäksi siellä hoidetaan potilaita päiväkirurgiatoimenpiteiden jälkeen, ja myös runsaasti hoitoa tarvitsevia lapsia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä keskus- ja yliopistosairaaloiden kanssa. Osastolla on tarvittaessa mahdollisuus Fredrika-klinikan lasten- ja nuorisopsykiatristen potilaiden ympärivuorokautiseen hoitoon sekä lyhyisiin selvittelyjaksoihin kiireellisissä lastensuojeluasioissa. Osasto antaa tarvittaessa sairaalahoitoa potilaan kodissa. 11

59 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Perhepalvelukeskuksen palvelut Tässä luvussa käsitellään sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskuksen tarjoamia ehkäiseviä palveluja. Kuten aikaisemmin on mainittu, ei tässä luvussa oteta esille lastensuojelutyötä, vaan sitä käsitellään perusteellisemmin luvussa 3. Varhaiseen tukeen keskittyvät ehkäisevät palvelut, esim. kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheillä on mahdollisuus saada kotipalvelua kuormittavissa elämäntilanteissa, esim. vanhemman uupumuksen tai sairauden, vaikean raskauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä heikentävän syyn vuoksi tai erityisessä perhe- tai elämäntilanteessa. Kotipalvelu tukee vanhemmuutta tarjoamalla apua lastenhoitoon ja käytännön arkiaskareisiin. Kotipalvelutarpeen kartoituksen lähtökohtana on perheen yksilöllinen tilanne ja tarve. Kotipalvelua voidaan antaa tilapäisesti tai pidemmän aikaa. Palvelu on maksullista Ehkäisevä perhetyö Ehkäisevän perhetyön tavoitteena on tarjota varhaista tukea, jossa pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan perheen ongelmia. Perhetyöntekijä antaa vanhemmille tukea ja ohjausta. Perhetyössä pyritään tukemaan perhettä kokonaisuutena ja vastaamaan perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin. Pyrkimyksenä on löytää ja vahvistaa perheen omia voimavaroja itsenäiseen selviytymiseen tulevaisuudessa. Ehkäisevän perhetyön palvelut ovat maksuttomia Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteisiin. Tukiperheiden avulla halutaan tukea ja vahvistaa perheiden omia voimavaroja ja kasvatuskykyä sekä edistää lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä. Tukiperheet ottavat lapsen luokseen sopimuksen mukaisesti, esim. yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperheessä lapsi saa virikkeitä, aikaa, turvallisen arjen ja huolenpitoa. Tukiperheinä voivat toimia lapsiperheet, lapsettomat pariskunnat tai yksin asuvat henkilöt. Perheellä tulee olla vakaa sosiaalinen tilanne sekä voimia ja aikaa lapsen vastaanottamiseen. Tukihenkilötoiminta kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteisiin. Se eroaa tukiperhetoiminnasta siten, että tukihenkilön työpanos kestää muutaman tunnin kerrallaan ja tapaamiset järjestetään joko lapsen kodissa tai hänen lähiympäristössään Riippuvuushoitoklinikka Riippuvuushoitoklinikka on esim. alkoholi-, huumausaine-, lääke- ja peliriippuvaisille tarkoitettu avohoidon yksikkö. Myös omaiset otetaan tarvittaessa mukaan hoitoon. Palvelut on tarkoitettu myös lapsille ja nuorille. Riippuvuushoitoklinikka tiedottaa ja antaa koulutusta riippuvuussairauksista, ja yksiköllä on mahdollisuus myös konsultointiin ja työnohjaukseen. Toiminta-alueena on koko Pietarsaaren seutu. Klinikan työn tavoitteena on väärinkäytön väheneminen ja lakisääteisten riippuvuushoito- 12

60 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh palvelujen saatavuuden turvaaminen. Riippuvuushoitoklinikan työ on toimialarajat ylittävää. Asiakas voi hakeutua hoitoon klinikalle oma-aloitteisesti tai hänet ohjataan sinne jonkin muun tahon, kuten sosiaalihuollon, poliisin tai kuraattorin kautta. Hoitomenetelminä käytetään lähinnä keskusteluterapiaa yksilöllisesti tai ryhmässä sekä perheinterventioita. Jos avohoidon toimenpiteet ovat riittämättömiä, asiakas ohjataan laitoshoitoon. Riippuvuushoitoklinikka tekee yhteistyötä eri toimijoiden, esim. opetustoimen kanssa. Klinikka tarjoaa koululaisille mahdollisuuden tutustua toimintaan ja antaa samalla tietoa siitä, miten lapsi tai nuori voi menetellä, jos perheessä esiintyy päihteiden väärinkäyttöä. Klinikalla keskitytään myös ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen mm. tiedottamalla menetelmistä riskikulutuksen toteamiseksi. 2.6 Kuntien nuorisotyö Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuorisolaissa tarkoitetaan nuorilla vuotiaita. Kuntien tulee harjoittaa nuorten hyvinvointia edistävää nuorisotoimintaa. Kunta tukee ja nuorisotoimintaa harjoittavia yhdistyksiä ja ryhmiä, kuten kulttuuri- ja monikulttuurisuuskasvatusta sekä ympäristökasvatusta ja liikuntaa. Pyrkimyksenä on, että kaikilla nuorilla on turvallinen paikka johon mennä yhdistys, yksittäinen ryhmä tai monitoimitalo/nuorisotalo. Kunnat järjestävät harrastustoimintaa ja ohjelmaa koulujen lomien aikana Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kaikissa kunnissa on oppilaskuntien hallitukset perusopetuksen yläluokilla ja toisella asteella. Niiden ensisijaisena tehtävänä on oppilaskunnan mielipiteiden välittäminen ja oppilaiden viihtyvyyden lisääminen koulussa. Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä. Tätä suunnitelmaa laadittaessa kaikilla kunnilla on oma nuorisoneuvosto/nuorisovaltuusto nuorten kuulemista varten. Nuorisoneuvostoa/nuorisovaltuustoa on kuultava nuoria koskevissa asioissa. Nuorisoneuvoston haasteena on sen jatkuva markkinointi/tiedottaminen muille nuorille neuvoston olemassaolosta ja siitä, että se haluaa/voi vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin. Nuorisoneuvoston tulee näkyä ja toimia siellä, missä nuoret ovat Kuntien välinen yhteistyö nuorisoasioissa TIESITKÖ? Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25- vuotiaille opiskelu- tai työpaikkaa vailla oleville taataan paikka kolmen kuukauden kuluessa Nuorisotakuu ja etsivä nuorisotyö Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25-vuotiaille opiskelu- tai työpaikkaa vailla oleville taataan paikka kolmen kuukauden kuluessa. Vuonna 2013 oli 9,4 prosenttia seudun vuotiaista koulutusjärjestelmän ulkopuolella, ja luku on noussut ajan myötä. Etsivästä nuorisotyöstä vastaavat seudullamme musiikkikahvila After Eight ja Kokkotyö-säätiön Pietarsaaren yksikkö RETRO. Etsijät työskentelevät seudullamme tavoittaakseen kaikki nuoret, jotka ovat päättäneet peruskoulun, mutta ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Etsijät tarjoavat näille nuorille apua ja tukea. Työtä ohjaa ja kehittää eri toimialojen edustajista koottu ohjausryhmä Nuorten työpajat Pietarsaaressa sijaitseva musiikkikahvila After Eight tarjoaa seudun kunnille nuorten 13

61 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh työpajoja, joissa vuotiailla nuorilla on mahdollisuus työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Toimintaa ohjaa ja kehittää nuorten työpajojen ohjausryhmä, johon kuuluu nuoriso-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan edustajia. Tavoitteena on tarjota mielekästä työharjoittelua nuorten omien edellytysten mukaisesti Ennalta ehkäisevä päihderyhmä Alueellinen ennalta ehkäisevä päihderyhmä koostuu toimialojen välisestä verkostosta, joka avustaa asiantuntemuksella ja päihteiden käyttöä ehkäisevien panostusten koordinoinnilla. Ryhmän ensisijaisena tehtävänä on kannustaa ja tukea seudun kouluja, yhdistyksiä ja vanhempia erilaisissa päihteiden käyttöä ehkäisevissä panostuksissa. Tavoitteena on tukea kouluja ja vapaa-aikatoimintaa tarjoavia toimijoita ehkäisevässä päihdetyössä Nuorisoportaali Decibel.fi Decibel on kaksikielinen, vuotiaille nuorille tarkoitettu verkkoportaali. Sitä ylläpitää yksitoista pohjanmaalaista jäsenkuntaa. Decibel.fi tarjoaa tiedotus- ja neuvontapalveluja, vinkkejä ja kokemuksia. Nuoret voivat esittää nimettömänä kysymyksiä kaikista mieltään askarruttavista asioista ja saavat vastauksia nuorisotiedottajilta ja asiantuntijoilta. Portaalissa on myös nuorten ja päättäjien välinen linkki, jonka kautta on mahdollista tavoittaa oman kunnan päättäjät. Decibel on seudun nuorten ahkerassa käytössä ja Suomen ruotsinkielisten alueiden suurin nuorisoportaali. 2.7 Kotouttamistyö Pietarsaaren seudulla on yhteinen yksikkö, joka tarjoaa maahanmuuttoasioita koskevia palveluja, ohjausta ja tietoa. Kotouttamisyksikkö työskentelee kokonaisvaltaisesti maahanmuuton syystä riippumatta. Yksikkö sovittaa yhteen kunnan maahanmuuttajien vastaanottoa ja kotouttamista yhteistyössä TE-toimiston, kuntien toimialojen ja muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Yksikön päätehtävänä on olla mukana mahdollistamassa yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen kaikille maahanmuuttajille Maahanmuuttajien oikeus kunnallisiin palveluihin Laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) kuvataan kunnan roolia ja vastuuta maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin nähden. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille. Kunnilla on myös kotouttamisohjelma. 14

62 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lain piiriin kuuluu ja kunnan kotouttamispalveluihin oikeutettu on henkilö jolla on voimassa oleva oleskelulupa jonka oleskeluoikeus on rekisteröity jolle on myönnetty oleskelukortti jolle on myönnetty hakemuksesta kuntapaikka Lain piiriin kuuluvilla maahanmuuttajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla suomalaisilla. He ovat oikeutettuja mm. KELA:n sosiaaliturvaetuuksiin, kuten lapsilisään, asumistukeen, hoitotukeen ja vammaistukeen. Samoin he ovat oikeutettuja terveydenhuollon palveluihin, esim. ehkäiseviin terveyspalveluihin, kuten äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Lapsiperheillä on oikeus päivähoitoon ja kouluun samoin perustein kuin muilla suomalaisilla. Matkailijat ja turvapaikanhakijat eivät kuulu kunnan kotoutumispalvelujen piiriin. Jos turvapaikanhakijalta puuttuu oleskelulupa, hänestä vastaa vastaanottokeskus oleskelulupapäätökseen saakka. Kouluikäisillä turvapaikanhakijoilla on kuitenkin oikeus koulunkäyntiin odotusaikana, mutta alle kouluikäisillä ei ole oikeutta päivähoitoon. Vastaanottokeskuksilla on omat terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut. Lapsilla on kuitenkin oikeus ns. akuuttisairaanhoitoon sekä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluihin. 3 Lastensuojelun palvelujärjestelmä kunnissa Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan Lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta, edistää varhaista tukea sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaan lapsiperheillä on oikeus palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perheiden ehkäisevät palvelut, kuten kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun tukitoimia, joita ovat esim. tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lapsen terveyden kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut on järjestettävä viipymättä. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. TIESITKÖ? Lapsiperheillä on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä ja päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lastensuojelulaki muodostaa perustan lastensuojelutyölle, ja lain 11 :n 1 mom:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuu- 15

63 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh deltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. 16

64 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lain mukaan lastensuojelun on: 1. edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia 2. tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa 3. pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä 4. puututtava havaittuihin ongelmiin riittävän varhain. 3.1 Lastensuojelun tarve seudulla Vuonna 2014 seudullamme tehtiin 801 lastensuojeluilmoitusta, mikä merkitsee sitä, että seudun vuotiaista 4,1 prosenttia on ollut lastensuojeluilmoituksen kohteena. Samana vuonna koko maan vuotiaasta väestöstä on 5,9 prosenttia ollut lastensuojeluilmoituksen kohteena. Seudun vuotiaista 0,5 prosenttia oli huostaan otettuna tai kiireellisesti sijoitettuna vuonna 2014, ja avohuollon tukitoimia sai 5,1 prosenttia ikäryhmästä. Koko maan 0-17-vuotiaista 1,1 prosenttia oli huostaan otettuna ja 7,5 prosenttia ikäryhmästä oli avohuollossa vuonna Lastensuojeluilmoitusten määrä ja lastensuojelua saavien asiakkaiden osuus on siis valtakunnan keskiarvoa vähäisempi, mutta valitettavasti luvut ovat nousseet seudulla viime vuosien aikana. Seuraavasta taulukosta ilmenevät tuoreimmat tätä hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa saatavilla olevat tilastotiedot kuntien lastensuojelusta. Tiedot kuvaavat tilannetta Pietarsaari Pedersören kunta U-pyy Luoto Muut kunnat Yht. Lastensuojeluilmoitusten määrä Laitokseen sijoitettujen lasten määrä Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä Jälkihuoltoon sijoitettujen lasten määrä Kiireellisesti sijoitettujen määrä Avohuollossa olevien lasten määrä * Jälkihuollossa olevien lasten määrä (yli 18-v.) ** *) Avohuollolla tarkoitetaan kaikkia lastensuojelutoimenpiteitä, jotka eivät sisällä lapsen sijoitusta. **) Jälkihuollolla tarkoitetaan vuotiaille asiakkaille annettavia toimenpiteitä. Jälkihuolto on vapaaehtoista. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (lastensuojelulain 4 ). 17

65 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1. tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, 2. mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon, 3. taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen, 4. turvallisen kasvuympäristön sekä ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden, 5. itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen, 6. mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä 7. kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Lastensuojelulain antamien kriteerien lisäksi lapsen edun toteutumista voi tarkastella oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, luotettavuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Viranomaisen käyttämien toimien tulee olla oikein mitoitettuja Lievimmän riittävän puuttumisen periaate = Viranomaiset ryhtyvät toimiin alimmalla sellaisella tasolla, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus suhteessa asiakkaan auttamisen päämääriin ja tavoitteisiin. Periaatteena on, että viranomaisen toimet tehdään alimmalla sellaisella tasolla, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus (lievimmän riittävän puuttumisen periaate). Tämä korostuu etenkin vastentahtoisessa puuttumisessa perheiden yksityisyyden suojaan riittävien lastensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lasten, nuorten ja vanhempien osallistumisen vahvistaminen on yksi avain vaikuttavien lastensuojelupalvelujen kehittämiseen. Ollakseen osallisia lastensuojeluasian eri osapuolten pitää voida kokea ja luottaa siihen, että jokainen tulee kuulluksi omana itsenään ja pääsee tuomaan näkemyksensä käsiteltävään asiaan. Riittävä tiedonkulku ja oikea-aikainen yhteistyö erityisesti terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulun sekä perheen kanssa on tärkeää. 3.2 Lastensuojelulta vaadittavat resurssit Lastensuojelu vaatii erityistä osaamista työntekijältään. Työyhteisön ja johdon tulee sitoutua pitkäjänteisesti lastensuojelussa tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Vaativa työ vaatii tuekseen: vahvan perus-, erikois- ja täydennyskoulutuksen, osaamista erilaisilta työn osa-alueilta, työnohjausta, lastensuojelun kehittämisen mahdollistamista ja asiantuntijatyöryhmien hyödyntämistä. Laatusuositusten mukaan yhden sosiaalityöntekijän vastuulla tulee olla n lasta. Seudullamme yhtä sosiaalityöntekijää kohden on nykyään n lasta. Aktiivisen työvaiheen aikana sosiaalityöntekijän tulee laatusuosituksen mukaan tavata lasta vähintään kaksi tuntia kuukaudessa. Lastensuojelutyön kehittäminen jatkuu seudullamme. Työn hallittavuuden parantamiseksi lastensuojelu jaetaan: 1. Selvitystiimiin 2. Avohuoltotiimiin 3. Sijoitus-/jälkihuoltotiimiin Liitteessä 2 on lastensuojelun työprosessien kaaviomuotoinen katsaus. 18

66 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin liittyvä yhteistyö Yhteistyötä lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen välillä tehdään usealla eri tasolla. Osa kunnallisista palveluista on keskitetty ja tuotetaan täysin kuntien välisenä yhteistyönä. Myös niissä tapauksissa, joissa kunnat järjestävät palvelut itsenäisesti, esiintyy merkittävää kuntien välistä yhteistyötä sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Kuntarajat ylittävän yhteistyön lisäksi vaaditaan rakentavaa, toimialarajat ylittävää yhteistyötä kunnan sisällä palvelujen laadun varmistamiseksi. Kunnat tekevät yhteistyötä myös kolmannen osapuolen, kuten valtion viranomaisten, seurakuntien ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa voi koskea kunnallisten tehtävien ostamista ulkopuolisilta palveluntuottajilta, mutta yhteistyö voi olla myös tietojen vaihtoa ja kunnan ydintoiminnan täydentämistä. 4.1 Katsaus nykyisiin yhteistyöverkostoihin Suuri osa lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista järjestetään nykyään sopimuksin kuntien välisenä yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysvirasto palvelee kaikkia neljää kuntaa ja myös merkittävä osa nuorisotyöstä on järjestetty kuntien välisten verkostojen kautta (ks. lisätiedot luvussa 2.4.2). Lisäksi eri toimialoilla on kuntien välisiä, toimialarajat ylittäviä virallisia yhteistyöverkostoja. Seuraavassa on selvitys muutamista yhteistyöryhmistä, jotka voidaan katsoa erityisen merkittäviksi lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Koordinointiryhmä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välisen yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on kunnallinen yhteistyölautakunta päättänyt asettaa lapsi- ja perhetyön koordinointiryhmän. Ryhmä aloitti toimintansa sosiaali- ja terveysviraston alueen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvien toimialojen päällikköjen yhteistyöryhmänä kahdessa PerheKastehankkeessa, joihin kunnat osallistuivat. Hankkeiden päättymisen jälkeen koordinointiryhmä on jatkunut normaalina kuntien välisenä toimintana. Yhteistyölautakunta on nimennyt jäsenet ryhmään, johon kuuluu Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtavia viranhaltijoita Oppilashuollon ohjausryhmä Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee asettaa oppilashuollon ohjausryhmä. Lain mukaan oppilashuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen, ja tuo malli on käytössä Pietarsaaressa, Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa. Ryhmään kuuluvat kunkin kunnan sivistystoimenjohtajat sekä sosiaali- ja terveysviraston johtava lääkäri, sosiaalihuollon päällikkö ja perusterveydenhuollon avohoidon ylihoitaja. 19

67 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä kerää ja koostaa kaikkien koulujen oppilashuoltosuunnitelmat saadakseen yleiskuvan oppilaiden terveydestä. Seuranta tehdään vuosittain Epäviralliset yhteistyöverkostot Seudun kunnat hyötyvät toisistaan paljon myös epävirallisella tasolla. Mm. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön viranhaltijat tapaavat säännöllisesti naapurikuntien kollegoja epävirallisissa kokouksissa. Epävirallisten tapaamisten merkitystä ei pidä aliarvioida niillä on tärkeä sija tietojen vaihdossa ja koko seudun yhteisten linjausten laatimisessa. Lisäksi viranhaltijat saavat kollegoiltaan arvokkaita neuvoja ja ohjausta. Hedelmällinen rajat ylittävä yhteistyö perustuu mataliin kynnyksiin sen vuoksi on syytä pyrkiä levittämään kunnissa jo esiintyvää vapaata yhteistyökulttuuria uusille tasoille ja toimialoille. 4.2 Yhteistyön kehittäminen Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen jakaantuu kunnassa kaikkien hallinnonalojen kesken, joten niiden tulee tehdä yhteistyötä kokonaisnäkökulmasta käsin. Kunnallisiin hyvinvointipalveluihin liittyvän yhteistyön kehittämisestä on syytä todeta, että panostusta moniammatillisiin ja toimialarajat ylittäviin verkostoihin tulisi lisätä. Kuntalaisethan ovat usein samanaikaisesti monien eri toimialojen asiakkaina, ja sen vuoksi asiakaslähtöinen näkökulma vaatii kokonaiskäsitystä. Asiakkaan ei pidä kokea eri palvelumuotojen ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyttä, vaan toimialojen tulee täydentää toisiaan ja muodostaa yhtenäinen linja. Tämän aikaansaamiseksi kunnan tulee vahvistaa toimialojen välistä sisäistä yhteistyötä näkökulmaa laajentamalla ja tarkastelemalla myös oman toimialan ulkopuolista kokonaisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei koske pelkästään erityisesti nuorimmille ikäryhmille tarkoitettuja palveluja tarjoavia tahoja, vaan kunnan kaikkien toimialojen tulee ottaa lasten hyvinvointi huomioon toiminnassaan. Tämä koskee sekä var- haiskasvatusta, perusopetusta, sosiaalihuoltoa, terveyspalveluja, teknistä toimialaa ja yhdyskuntasuunnittelua että kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Kunnat tekevät mm. lapsi- ja nuorisotyöhön, perheneuvontaan sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluihin liittyvää yhteistyötä myös paikallisten seurakuntien ja eri yhdistysten kanssa. Pietarsaaressa seurakunnat ja Folkhälsan järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa. Muutoin kolmannen sektorin tarjoamat palvelut täydentävät kunnallisia hyvinvointipalveluja. Kuntien on kuitenkin syytä ylläpitää ja kehittää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa yleisellä tasolla. 20

68 378, KH :00 / :s bilaga: Liite 378, kh Suunnitelman toteutus ja seuranta Kuntalaki velvoittaa kunnat edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvointisuunnitelma sisältää analyysin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä katsauksen nykyiseen palvelutarjontaan. Nykytilan analyysin johtopäätöksenä on, että useimmat lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta huonosti voivien tilanne vaikuttaa heikentyvän jatkuvasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi on kysyttävä, miten voimme kehittää hyvinvointipalveluja tarkoituksenmukaisemmiksi siten, että ne tavoittavat syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Eräs avain hyvinvointipalvelujen menestyksekkääseen kehittämiseen on huoltajien saaminen mukaan kaikkiin lasten ja nuorten hyväksi tehtäviin panostuksiin. Lastensuojelulaissa tähdennetään, että ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista on huoltajilla, mikä merkitsee sitä, että yhteiskunnan eri tahojen tulee panostaa vanhemmuuden tukemiseen. Päivittäin lasten ja nuorten parissa työskentelevillä kunnan toimialoilla saadut kokemukset todistavat myös, että huoltajien tuki on ehdottoman tärkeää lasten hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden onnistumisen kannalta. Lyhyesti sanottuna: kehitystä ei tapahdu ilman vanhempien tukea. Kunnalliset hyvinvointipalvelut jakautuvat eri toimialojen kesken. Näiden tahojen välistä yhteistyötä on tehostettava ja kehitettävä kokonaisnäkökulmasta käsin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan kaikkien hallinnonalojen tehtävä. Samoin kuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on kehitettävä yleisellä tasolla. Eri tahojen tulee löytää uusia, kokonaisvaltaista vastuunottoa painottavia yhteistyörakenteita tavoitteenaan luoda lapsille ja nuorille paras mahdollinen hyvinvoinnin tila. 5.1 Suunnitelmakauden toimialakohtaiset kärkihankkeet Työryhmä oli jo varhaisessa vaiheessa yksimielinen siitä, että hyvinvointisuunnitelman tulee johtaa konkreettisiin ehdotuksiin kehittämistoimenpiteistä, jotka tähtäävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Lasten ja nuorten nykyinen hyvinvoinnin tila on kartoitettu suunnitelmaa laadittaessa ja on todettu, että nykyistä palvelutarjontaa on kehitettävä tarpeita vastaavaksi. Johtopäätöksenä on, että kunnallisissa palveluissa on tehostettava ehkäisevää työtä, vanhemmuuden tukemista sekä eri tahojen välistä yhteistyötä, ja sen vuoksi lasten ja nuorten palvelujen ylläpitäjien tehtäväksi on annettu nimetä kärkihanke omaa toimialaansa varten. Kärkihankkeet koostuvat konkreettisista toimenpidepaketeista, jotka toteutetaan suunnitelmakaudella. Seuraavassa on kuvaus kaikista kärkihankkeista. Varhaiskasvatus ja perusopetus mukaan luettuna esikoulu, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä oppilashuolto Ammatillisen yhteistyön lisääminen lasten ja oppilaiden parhaaksi Lapsen ja oppilaan etu keskipisteessä. Henkilöstö käyttää ydinosaamistaan ja tekee yhteistyötä tarvittavien toimijoiden kanssa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luomiseksi jokaiselle lapselle ja nuorelle. Henkilöstöllä on ammattimainen ja toimintakeskeinen työskentelytapa vanhempien tukemisessa. Henkilöstö voi tarvittaessa ohjata vanhempia omalla ydinalueellaan ammattitaitonsa ja ajantasaisten ohjausasiakirjojen avulla. Henkilöstölle annetaan täydennyskoulutuksen avulla mahdollisuus vanhempien ohjaamiseen muiden tarvittavien palvelujen piiriin. 20