17b Kehitysyhteistyön suuntaviivojen taustamuistio

Transkriptio

1 b Kehitysyhteistyön suuntaviivojen taustamuistio Kehitysyhteistyön suuntaviivojen on tarkoitus määrittää SYL:n kehitysyhteistyön tulevaisuuden toteuttamistapoja ja painopisteitä. Tulevat kehitysyhteistyöhankkeet tai muu kehitysyhteistyö valmistellaan toiminnan raamien selvittyä. Hankkeiden ja muun yhteistyön yksityiskohtaiseen sisältöön vaikuttavat merkittävästi hankekumppanien toiveet, tavoitteet ja osaaminen. Tässä taustamuistiossa käsitellään SYL:n kehitysyhteistyön ja kehitysyhteistyön uudelleenorganisointiprojektin taustaa, ja kuvataan tarkemmin liittokokoukselle esitettäviä kehitysyhteistyön suuntaviivoja. SYL:n nykyinen kehitysyhteistyö ja sen tuloksia Viimeisimmissä SYL:n kehitysyhteistyöhankkeissa on keskitytty lasten lukutaidon edistämiseen ja naisten voimaannuttamiseen sekä globaalikasvatukseen kotimaassa. Vuoden 2016 alussa evaluoidussa Mosambikin hankkeessa parannettiin selvästi ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden oppimistuloksia kuudessa hankekoulussa. Hankkeessa esimerkiksi koulutettiin 64 opettajaa ja jaettiin 2628 kirjoitustaidon harjoituskirjaa. Guatemalan hankkeessa maya-naisia autetaan hankkimaan tuloja kouluttamalla heitä avokadojen tuotantoon ja myyntiin. Hankkeessa perustettiin vuonna 2015 kaksi uutta taimitarhaa, järjestettiin 39 koulutusta ja istutettiin 2000 avokadopuun siementä. Kehitysyhteistyöviikkohankkeen tapahtumiin osallistui vuonna 2015 noin 8000 opiskelijaa ja sosiaalisen median julkaisut tavoittivat yli henkilöä. Hankkeessa laadittiin jatkoa varten kehitysyhteistyöviikon sosiaalisen median opas, josta on saatu paljon positiivista palautetta. SYL:n kehitysyhteistyön historia SYL aloitti kehitysyhteistyötoimintansa vuonna 1950, ja on saanut ulkoasiainministeriön hanketukea vuodesta 1970 lähtien. SYL:n kehitysyhteistyön teemoja ovat olleet vuosikymmenten ajan koulutus, opiskelijoiden tukeminen ja kehitysyhteistyötietoisuuden kasvattaminen Suomessa. Kehitysyhteistyö on edistänyt SYL:n muussakin toiminnassa vaalimia periaatteita: kestävyyttä, oikeudenmukaisuutta ja laadukasta koulutusta. Lisäksi globaalikasvatus on nähty

2 osana aktiivista kansalaisuutta, ja yliopistolain pykälässä 46 ja 2 :ssä säädettyä yliopiston kasvatustehtävän hoitamista. Laajempi kuvaus SYL:n kehitysyhteistyön historiasta on luettavissa osoitteessa: Kehitysyhteistyön uudelleenorganisointiprojektin tausta Vuodesta 2015 lähtien ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ovat asettaneet haasteita SYL:n kehitysyhteistyön tulevaisuudelle. Kehitysyhteistyön määrärahoja leikattiin yhteensä noin 40 % vuoden 2016 alussa vuoden 2015 tasoon verrattuna. Kansalaisjärjestöjen tuesta leikattiin saman verran, ja vuonna 2015 hanketuen hakukierros keskeytettiin kokonaan. Muuttuneessa tilanteessa kehitysyhteistyön uudelleenorganisointiprojektissa on suunniteltu uutta ja selkeää sisältöä SYL:n kehitysyhteistyötoiminnalle. Työn lähtökohtana on ollut vuonna 2014 laadittu SYL:n kehitysyhteistyöstrategia. Strategiassa SYL:n tulevaisuuden painopiste kehitysyhteistyössä on koulutus. Tavoitteena on edistää koulutuksen saavutettavuutta ja laatua kansainvälisesti, ja lisätä suomalaisten opiskelijoiden tietoa globaalikysymyksistä. Projektin puitteissa perustettiin SYL:n kehitysyhteistyön uudelleenorganisoinnin asiantuntijatyöryhmä. Työryhmän jäsenet muista organisaatioista olivat Johanna Kivimäki (UniPID), Laura Vanhanen (Kirkon Ulkomaanapu), Annica Moore (CIMO) ja Anu Juvonen (DEMO). Opiskelijoita edustivat Ilmi Salminen (AYY), Niina Jurva (SYL), Katariina Kulha (TYY), sekä Sanni Isometsä ja Larri Himma (KENKKU). Työryhmää puheenjohtajana toimi Alviina Alametsä ja sihteerinä SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Salla Mäkelä. Työryhmä etsi vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miksi kehitysyhteistyötä tehdään? Mitkä ovat kehitysyhteistyön periaatteemme? Mikä on ylioppilasliikkeen ja SYL:n lisäarvo kehitysyhteistyötoiminnassa? Mikä on kehitysyhteistyön rooli opiskelijaliikkeelle? Mitkä ovat SYL:n kehitysyhteistyötoiminnan prioriteetit? Miten toiminta voidaan rahoittaa? Seuraavissa kappaleissa on esitetty vastauksia, joita työryhmä kysymyksiin löysi. Ylioppilasliike on tukenut kehitysyhteistyötä pitkään, ja ajanut myös Suomen hallitusta samaan, kuten 0,7 % rahoitustavoitteeseen. Taustalla ovat ainakin: 1) Arvot. Ylioppilaat ovat kantaneet globaalia vastuuta ja tunteneet halua auttaa maailmalla. SYLin haluaa edistää kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

3 ) Yliopistolain pykälä 46 ja globaalikasvatus osana aktiivista kansalaisuutta: Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 :ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. 3) Kansalaismielipide: suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä (Ulkoasiainministeriön tilaaman selvityksen mukaan 84 prosenttia vuonna 2016, Juha Rahkonen, ure=fi-fi). SYL:n kehitysyhteistyötä ohjaa kulloinkin voimassa oleva kehitysyhteistyöstrategia. Kehitysyhteistyötä ohjaavat samat arvot kuin SYL:n muuta toimintaa, mutta lisäksi kehitysyhteistyö pyrkii edistämään seuraavia periaatteita: Demokratia toteutuu päätöksenteossa Ihmisoikeuksia ja ihmisten moninaisuutta kunnioitetaan Globaalia vastuuta kannetaan Ympäristöä kunnioitetaan Koulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo toteutuvat Kehitysyhteistyö on kestävää, vastuullista, läpinäkyvää ja avointa Suomalainen opiskelijaliike on harvinaisuus maailmassa: harvassa maassa on ylioppilasliikkeen kaltaista järjestelmää, joka mahdollistaa opiskelijavaikuttamisen ja -demokratian. Myös opiskelijoiden osallistuminen yliopistojen päätöksentekojärjestelmä Suomen mittakaavassa on maailmalla suhteellisen tuntematonta. Kehitysyhteistyöstrategian painotusten pohjalta SYL:n lisäarvo ulkomaantyössä syntyy kenties luontevimmin koulutuksen, opiskelijaosallistumisen ja opiskelijademokratian tukemisesta kehittyvissä maissa. SYLiä syytetään usein EI-liikkeeksi, mutta kehitysyhteistyö voi olla väylä tuoda uusia aloitteita opiskelijoilta maailmalle. Kehitysyhteistyö on SYL:lle yksi kanava luoda uutta. Ylioppilaskuntien kuulemisen perusteella työryhmä määritteli yhdessä SYL:n keskustoimiston kanssa SYL:n kehitysyhteistyölle muutamia päätavoitteita: Kehitysyhteistyötoiminnassa saadaan aikaan laadukkaita, näkyviä vaikutuksia. Toiminnassa kannustetaan opiskelijoita aktiivisiksi, kriittisiksi kansalaisiksi. Tuetaan opiskelijoiden osallistumista ja laadukasta koulutusta kehittyvissä maissa. Opiskelijoita ja nuoria innostetaan mukaan toimintaan työelämälähtöisesti. Globaali vastuunkanto ja tietoisuus tuodaan osaksi opiskelijoiden arkea. Toteutetaan kehitysyhteistyötä, johon ylioppilaskunnat ovat tyytyväisiä.

4 Tavoitteiden pohjalta kehitettiin erilaisia toimintamalleja, joita käytiin läpi kehitysyhteistyön sektoritapaamisessa Tämän jälkeen järjestettiin ensimmäinen lausuntokierros tulevaisuuden suuntaviivoista. Lausuntokierrokselta ja sektoritapaamisesta saadun palautteen perusteella suuntaviivoja kehitettiin eteenpäin liittokokoukselle esitettäviksi suuntaviivoiksi. Kehitysyhteistyön uudelleenorganisointiprojektin tulokset Tavoitteiden saavuttamiseksi SYL esittää ylioppilasliikkeen kehitysyhteistyön yhtenäistämistä, opiskelijavaikuttamista tukevaa kansainvälistä toimintaa ja työelämälähtöisempää kotimaista globaalikasvatustoimintaa. Muuttuneessa rahoitustilanteessa yhteisten hankkeiden toteuttamiseen kannustetaan. Ylioppilaskuntien ja SYL:n yhteisessä kehitysyhteistyötoiminnassa vastuullisen roolin haluavat ylioppilaskunnat sitoutuisivat hakuvaiheessa yhteistyösopimuksella toteuttamaan hanketta yhdessä SYL:n ja toistensa kanssa. Ylioppilaskuntien tulisi ilmoittaa alustava kiinnostuksensa osallistua kevään 2018 hanketuen hakuun SYL:n kanssa ensi vuoden alkupuolella ja sitoutua hakuun ensi vuoden lopulla. Pienellä panoksella mukaan voi tulla myös myöhemmin. Keskeistä hankkeiden toteuttamisessa olisi esimerkiksi vapaaehtoistyö. Kaikki halukkaat ylioppilaskunnat voisivat edelleen esittää jäseniä kehitysyhteistyöasiain neuvottelukuntaan (KENKKU), mutta neuvottelukunnassa tulisi olla jäsen vähintään hankkeessa vastuullisista ylioppilaskunnista. KENKKUn nykyinen rooli ohjata SYL:n hallitusta hankkeisiin liittyvässä päätöksenteossa säilyy myös tulevaisuudessa. Ylioppilaskunnilla on puolestaan valta järjestää sisäinen hankehallinnointinsa tai hanketoimintansa haluamallaan tavalla. Tämä tiivistäisi yhteydenpitoa ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä. Ylioppilaskunnat ja SYL voivat pitää molemmat yhteyttä kehittyvässä maassa toimivaan kumppanijärjestöön ja osallistua hankkeen suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin, mutta SYL koordinoi toimintaa ja on siitä päävastuussa. Ylioppilaskuntien paikalliset kehitysyhteistyöaktiivit voisivat edelleen osallistua toimintaan tiiviisti. Toimintamallissa SYL pitää yhteyttä ulkoasianministeriöön ja huolehtii hankkeen rahaliikenteestä. Halukkaat ylioppilaskunnat auttavat jatkossakin kartuttamaan omarahoitusosuutta osallistumalla opiskelijoille järjestettävään kehitysyhteistyökeräykseen, ja viestivät hankkeesta omassa ylioppilaskunnassaan. Kaikkien ylioppilaskuntien ei tarvitse olla mukana hankkeessa, ja ylioppilaskunnat voivat osallistua eri tavoilla. Hanke olisi suotavaa

5 toteuttaa yhdessä maassa toteutuksen helpottamiseksi, mutta perustellusta syystä hankekumppaneita voi olla laajemmalta alueelta. Tärkeintä on sopia hankkeelle yhteiset tavoitteet. Kehitysyhteistyöstrategian mukaisesti SYL pitää perusteltuna panostaa koulutukseen ja opiskelijoihin. Ulkomaanhankkeissa hankekumppanien toiveet ja tarpeet luovat viitekehyksen toiminnalle. Esimerkiksi ulkomaanhankkeisiin esitetyn pääteeman, korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien ohessa voidaan kehittää koulutusta laajemmin, esimerkiksi korkeakouluhallinnon laadun, opintojen joustavuuden ja opiskelijakeskeisen oppimisen näkökulmasta. Yhteistyössä SYL sekä oppii kumppaneiltaan että jakaa omaa asiantuntemustaan. SYL kykenee tarjoamaan asiantuntemusta muun muassa vaikuttamistyöstä, opiskelijatoiminnan organisoinnista, opiskelijalähtöisestä oppimisesta ja opiskelijaedustuksesta yliopistojen hallinnossa. Korkeakoulutus on monissa kehittyvissä maissa vain etuoikeutetussa yhteiskunnallisessa asemassa olevien saatavilla. SYL haluaa edistää koulutuksen saavutettavuutta sosioekonomisesta taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Korkeakoulutetuilla on merkittävä asema yhteiskuntien ja niiden rakenteiden kehittämisessä. Kun laadukasta korkeakoulutusta on tarjolla laajemmin ihmisten kotimaissa, ja nuorilla on mahdollisuuksia toteuttaa itseään esimerkiksi tieteen tai yrittäjyyden kautta, myös aivovuodon riski pienenee. Osallistavien ja demokraattisten käytäntöjen juurruttamisella opiskelijatoimintaan ja yliopistoyhteisöön on potentiaalisesti suuria pitkän aikavälin vaikutuksia. Hyvät käytännöt voivat levitä opiskelijoiden mukana työelämään ja muualle yhteiskuntaan. Koulutuksen, vaikuttamismahdollisuuksien ja hyvän hallinnon kehittäminen edistää siis koko yhteiskunnan toimivuutta. Koulutus ja etenkin korkeakoulutus on SYL:n ydinosaamisaluetta, ja siihen keskittyvää kehitysyhteistyötä tehdään vähän. Koulutuksen ja opiskelijavaikuttamisen kautta voidaan pyrkiä ratkaisemaan myös radikalisoitumisen kaltaisia uhkia, ja tarttua YK:n Nuoret, rauha ja turvallisuus - päätöslauselmaan. Mitä paremmin nuoret voivat, sitä paremmin yhteiskunta voi: hyvät sosiaaliset olosuhteet ehkäisevät tutkitusti radikalisoitumista. Suomalaisten opiskelijoiden kiinnostus globaalikysymyksiä kohtaan tuo globaalin ulottuvuuden esiin myös yliopistojen ulkopuolisessa yhteiskunnassa. Monet korkeakoulutetut päätyvät esimerkiksi työnsä kautta asemaan, jossa heidän päätöksensä vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmaan. Globaalikysymyksiin keskittyvälle opetukselle on nykyisellään enemmän tilausta kuin tarjontaa. Maailma kaipaa ratkaisuja opiskelijat kaipaavat haasteita ja työelämälähtöisyyttä.

6 Siksi SYL ehdottaa kehitysyhteistyöviikon muuttamista työelämälähtöisemmäksi. Hankkeessa voidaan toteuttaa uudenlaista globaalikasvatusta antamalla opiskelijoille mahdollisuus pohtia maailman visaisia ongelmia yhdessä niin järjestöjen, valtioiden, yritysten kuin säätiöidenkin kanssa. Hankkeessa keskitytään ongelmalähtöiseen oppimiseen mahdollisesti yhteistyössä kehitysmaissa asuvien opiskelijoiden kanssa. Näin SYL voi linkittää järjestelmällisemmin yrityksiä ja järjestökenttää yliopistoon ja työelämälähtöisiin opintoihin. Ylioppilasliikkeen vahvuus ovat opiskelijamme, joilla on laajaa osaamista eri aloilta ja eri näkökulmista. Uudessa globaalikasvatusmallissa opiskelijat voivat käyttää omaa osaamistaan yrittääkseen ratkaista konkreettisia ongelmia, ja keksiäkseen uutta yhdessä muiden kanssa. Tällainen toiminta antaa ylioppilasliikkeelle mahdollisuuden tehdä avauksia kohti parempaa tulevaisuutta ja viestiä opiskelijoiden aktiivisuudesta. Esimerkkejä vaikuttamistyöstä osallisuuden tukemisessa: nuoret mukaan koulutuksen ja yhteiskunnan rakentamiseen Kehitysyhteistyöstrategian mukaisesti SYL pitää perusteltuna panostaa koulutukseen ja opiskelijoihin. Ulkomaanhankkeissa hankekumppanien toiveet ja tarpeet luovat viitekehyksen toiminnalle. Kuhunkin ympäristöön ja kullekin yhteistyökumppanille sopivat vaikuttamiskeinot suunnitellaan yhdessä hyödynsaajien, kumppaneiden ja osallistuvien yo-kuntien kanssa hankesuunnitelman työstövaiheessa ja vielä toteutuksenkin aikana. Esitetyn pääteeman, korkeakoulutuksen saavutettavuuden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien ohessa voidaan kehittää koulutusta laajemmin, esimerkiksi korkeakouluhallinnon laadun, opintojen joustavuuden ja opiskelijakeskeisen oppimisen näkökulmasta. Suomessa on hyviä käytäntöjä muassa vaikuttamistyöstä, opiskelijatoiminnan järjestäytymisestä ja opiskelijaedustuksesta yliopistojen hallinnossa sekä nuorten osallisuudesta esimerkiksi nuorisovaltuustojen kautta. Myös opiskelijakeskeinen oppiminen on Suomessa vahvaa. Näistä paikalliset hyödynsaajat ja kumppanit pääsevät dialogin avulla tunnistamaan sellaisia toimintatapoja, joista olisi hyötyä myös kohdemaissa. SYL:sta on tärkeää edistää koulutuksen saavutettavuutta sosioekonomisesta taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Korkeakoulutetuilla on merkittävä asema yhteiskuntien ja niiden rakenteiden kehittämisessä. Jotta kehitysmaat pystyivät aidosti ottamaan tulevaisuudessa kehityksensä omiin käsiinsä, on valtion sisällä oltava tarvittavaa osaamista myös eliitin ulkopuolelta. Osallistavien ja demokraattisten käytäntöjen juurruttamisella opiskelijatoimintaan ja yliopistoyhteisöön on potentiaalisesti valtavia pitkän aikavälin vaikutuksia - hyvät käytännöt voivat levitä opiskelijoiden mukana työelämään ja muualle yhteiskuntaan. Koulutuksen kehittämisellä on valtava rooli myös laajan nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä ja hoitamisessa. Koulutus ja etenkin korkeakoulutus on SYL:n ydinosaamisaluetta, ja siihen keskittyvää

7 kehitysyhteistyötä tehdään vähän, vaikka tarve ja kolmansien maiden kysyntä toiminnalle on suuri. SYLillä on ollut koulutushanke Mosambikista vuodesta 2013 vuoteen Hankkeessa on keskitytty ala-asteen aloittavien lasten lukutaidon parantamiseen, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Loppuneen hankkeen pohjalle olisi mahdollista esimerkiksi rakentaa ja laajentaa jatkohanke, joka keskittyisi koulutusyhteistyöhön laajemmin. Aiemmassa hankkeessa on esimerkiksi koulutettu opettajia ja osallistettu opettajaopiskelijoita, ja jatkossa SYL voisi tehdä yhä vahvemmin yhteistyötä opiskelijoiden ja kanssa koulutuksen kehittämiseksi myös korkeakoulutuksen tasolla. Korkeakoulutuksen kehittäminen, työharjoittelumahdollisuuksien rakentaminen ja erityisesti hallintoon osallistuminen antaa opiskelijoille kanavia antaa palautetta opintojen laadusta ja vaikutusmahdollisuuksia opintojen sisältöön ja opetusmetodeihin. Kolmansissa maissa on usein lähinnä yksityisiä yliopistoja. SYL haluaa tukea koulutusta julkisena hyödykkeenä, ja etenkin paikalliset nuoret voivat tavoitella tätä asiaintilaa. Koulutuksen saavutettavuutta voidaan kuitenkin välittömästi edistää esimerkiksi kannustamalla yksityisiä yliopistoja luopumaan lukukausimaksuista tiettyjen sosioekonomisten ryhmien kohdalla. Myös opiskelijoiden asumista voidaan tukea, jotta esimerkiksi vähävaraisemmat opiskelijat syrjäseudulta pääsevät korkeakoulutuksen piiriin kaupunkeihin. Monien paikallisten opiskelijoiden tavoitteiden edistämiseksi voidaan tehdä yhteistyötä vahvistamalla opiskelijatoimijoiden kapasiteettia. Esimerkiksi opiskelijoiden vahvempi järjestäytyminen lisäisi vaikuttamismahdollisuuksia. Tätä edistetään jakamalla kokemuksia esimerkiksi siihen, miten varoja omaan toimintaan voidaan kerätä, mitä jäsenistölle voidaan tarjota ja millaista lobbausta tai vaikuttajaviestintää eri tavoitteiden saavuttamiseksi kannattaa tehdä - ja mille kohderyhmille. Esimerkiksi opiskelijat Eritreassa ovat olleet hyvin kiinnostuneita SYL:n toiminnasta ja muun muassa siitä, kuinka paikallisesti voitaisiin edesauttaa esimerkiksi avoimen Internetin tuomista maahan, sekä opiskelijoiden yrittäjyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia opintojen rakentamisessa.