Nro 24/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/75/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Liike- ja yhteisötunnus:

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 24/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/75/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajentaminen, Perho Ismo ja Katja Honkonen Tenhusentie 169 as Perho Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 31 lypsylehmää, 6 hiehoa ja 6 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi makuuparsipihattonavetta, johon voidaan sijoittaa enintään 81 lypsylehmää, hiehoja 61 kpl ja vasikoita (alle 6 kk) 55 kpl. Uuden tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi lietelantasäiliö (noin m 3 ). Vanha eläinsuojarakennus jää varastokäyttöön, mutta sen yhteydessä olevaa kuivalantalaa käytetään kuivalannan varastointiin. Eläinsuojan laajennus sijoittuu kahden eri tilan alueelle Perhon kunnan Perhon kylässä 1) tilalle Hautaniemi (RN:o 40:12) ja 2) määräalalle tilasta Mäntyniemi (RN:o 40:66). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka eläinmäärä eläinyksikköinä laskettuna vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aiemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee noin 12 km Perhon kuntakeskuksesta lounaan suuntaan maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Suunnitellulla rakennuspaikalla on voimassa Perhon rantaosayleiskaava. Suunniteltu rakennuspaikka sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-alue), jolla maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittua. Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimus ja lannanluovutussopimus. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen eläinsuoja ja kuivalantala sijaitsevat Tenhusentien luoteispuolella hakijoitten käytössä olevan asuinrakennuksen pihapiirissä. Uusi eläinsuoja rakennetaan Tenhusentien kaakkoispuolelle noin 200 m hakijoitten nykyisestä eläinsuojasta ja asuinrakennuksesta idän suuntaan. Uuden eläinsuojarakennuksen lähin etäisyys on noin 80 m Tenhusentien keskilinjasta ja luoteispuolella sijaitsevasta Porasjärvestä noin 150 m. Käyttöön jäävästä kuivalantalasta on etäisyyttä Porasjärveen noin 30 m ja katetusta virtsasäiliöstä noin 15 m. Eläinsuojan ympäristö on maa- ja metsätalousaluetta viljelykäytössä olevine peltoineen, mutta lähistöllä ei ole muita toiminnassa olevia eläinsuojia. Porasjärven rannalla on jonkin verran myös loma-asutusta. Uuden eläinsuojan sijaintipaikalta katsottuna asutusta on pohjoisen ja lännen suunnassa. Alle 300 m:n etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta on neljä asuinkiinteistöä, joista lähimpänä uutta eläinsuojarakennusta oleva asuinrakennus, on luvan hakijoiden hallinnassa. Lähimpänä uutta rakennettavaa eläinsuojaa olevat naapurien asuinrakennukset (kiinteistöillä ja ) ovat noin 205 ja 230 m:n etäisyydellä pohjoisen suunnassa. Lännen suunnassa olevan kiinteistön ( ) asuinrakennukseen tulee etäisyyttä noin 240 m. Vastaavasti etäisyydet uuteen rakennettavaan lietesäiliöön ovat noin 245 m, 260 m ja 300 m. Pohjoisen suunnassa olevien asuinrakennusten ja Tenhusentien välillä kasvaa metsää. Pohjoisen suunnassa on lisäksi neljä eri kiinteistöä, joiden asuin/lomarakennuksiin uudesta eläinsuojasta on etäisyyttä noin 330 m, 350 m, 400 m ja 460 m ja vastaavasti uuteen rakennettavaan lietesäiliöön noin 360 m, 400 m, 430 m ja 470 m. Muutoin asuin/lomarakennukset ovat yli 500 m etäisyydellä uudesta rakennettavasta eläinsuojasta. Tila sijaitsee Porasjoen yläosan valuma-alueella (48.006). Porasjärvi on pinta-alaltaan pieni (110 ha), matala järvi. Pintavesityyppinä se luokitellaan matalaksi runsashumuksiseksi järveksi.

3 3 Rakennettavan eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Porasharju II ( , II luokka; Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) sijaitsee lähimmillään noin 3,0 km tilakeskuksesta länteen päin. Lähimmät Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet ovat 1) Hötölamminneva (FI ) lähimmillään noin 1,2 km:n päässä idän ja kaakon suunnalla ja 2) Pohjoisneva (FI ) lähimmillään noin 2 km etelän suuntaan. Idän ja kaakon suunnassa noin 2,5 km tilakeskuksesta idän ja kaakon suuntaan osin Hötölamminnevalta alkava suojeltu valuma-alue (tunnus: Saarijärven reitti Leuhunkosken yläpuolella). Hakemuksessa tarkoitettu rakennuspaikka ei sijaitse em. suojellulla valuma-alueella. Tilan käyttövesi otetaan Perhon kunnan vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Tilan olemassa olevassa eläinsuojassa Tenhusentien luoteispuolella eläinmäärä on yhteensä 31 lypsylehmää, 6 hiehoa ja 6 nuorkarjaan (alle 6 kk) luettavaa eläintä. Eläinsuojan yhteydessä on kuivalantala, johon kertyvät valuma- ja suotovedet johdetaan katettuun virtsasäiliöön. Kuivalantalan pohjan ala 174 m 2 ja varastointitilavuus 348 m 3. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi makuuparsipihattonavetta ja uusi kelluvalla katteella katettu lietesäiliö Tenhusentien kaakkoispuolelle noin 200 m hakijoitten nykyisestä eläinsuojasta idän suuntaan. Nykyinen navettarakennus jää varastokäyttöön, mutta sen yhteydessä olevaa kuivalantalaa käytetään jatkossakin kuivalannan varastointiin. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee enintään 81 lypsylehmää, hiehoja 61 kpl ja vasikoita (alle 6 kk) 55 kpl. Muutoksen yhteydessä tilalla siirrytään robottilypsyyn. Laajennuksen käyttöönoton jälkeen tilalla tuotettava maitomäärä tulee olemaan litraa vuodessa. Lannan käsittely ja varastointi Lanta käsitellään ja varastoidaan pääasiassa lietelantana. Navetasta tuleva liete johdetaan pumppukaivoista (2 kpl) alakautta lietesäiliöön. Lietesäiliö on tarkoitus kattaa turvekatteella. Lietteen varastointitilavuutta on uudessa rakennettavassa säiliössä (2 826 m 3 ) ja valuttamalla toimivissa navetan lietekuiluissa (800 m 3 ) eli yhteensä m 3. Vanhan eläinsuojan yhteydessä olevaa virtsasäiliötä ei ole tarkoitus käyttää lietteen varastointitilana.

4 4 Ainoastaan poikimakarsinoissa on kuivikepohja ja juottovasikoiden (6 kpl) lisäksi 20 nuorkarjaan kuuluvaa vasikkaa ovat kuivikepohjilla. Kuivalanta varastoidaan olemassa olevan navetan yhteydessä olevaan kattamattomaan kuivalantalaan. Kuivalannan varastointitilavuutta on yhteensä 348 m 3. Kuivalantalan valuma- ja suotovedet johdetaan katettuun virtsasäiliöön. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 250 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Rakennettavaan eläinsuojaan tulee WC- tilat, jossa muodostuvat jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijoilla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 86,28 ha, josta omaa on 41,48 ha, vuokrapeltoa 22.9 ha ja lannan luovutussopimukseen liittyvää sopimuspeltoalaa 21.9 ha. Lannasta levitetään 30 % viikoilla 18 22, 50 % viikoilla ja 20 % viikoilla Laidunnus Eläimiä ei laidunneta. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua vuodessa noin tonnia pyöröpaaleihin. Pilaantunut rehu kootaan kuivalantalaan ja levitetään kuivalannan ohessa pellolle lannoitteena. Muut varastot Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on litraa. Hakemuksen mukaan polttoainesäiliössä ei ole lukitusta, ylitäytönestintä tai lapon estolaitetta. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa konesuojassa. Laajennuksen käyttöönoton jälkeen tilalla käytetään nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita yhteensä noin litraa. Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan raatokeräilyyn (Honkajoki Oy). Pilaantunut rehu (2 tn/v)varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään pellolla lannoitteena. Jätteiden vastaanottopisteeseen toimitetaan muovit, jäteöljy (0,4 tn/v), vaaralliset jätteet (0,2 tn/v) ja metalliromu. Jätemaito johdetaan lietesäiliöön. Tila on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen (kuiva talousjäte). Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilan liikenteellä ei ole erityisiä vaikutusta Tenhusen paikallistien liikenteeseen. Maitoauto käy tilalla neljä kertaa viikossa ja teurasauto kahdeksan kertaa vuodessa. Rehuauto käy kerran kuukaudessa.

5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen 5 Uuden eläinsuojan rakentaminen ei lisää merkittävästi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia. Lietesäiliö katetaan kelluvalla turvekatteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Avonaisten lietesäiliöiden synnyttämä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. Liete- ja kuivalanta pyritään levittämään pelloille niin, että siitä koituu mahdollisimman vähän hajuhaittoja naapureille. Uuteen lämpöeristettyyn pihattonavettaan tulee painovoimainen ilmanvaihto (poistohormit katolla). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Säilörehu tehdään esikuivattuna ja lietteen levitykseen on käytettävissä kiekkomultain. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tila toimii Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikirjan mukaisesti. Laatukäsikirja sisältää menettelytapaohjeet erilaisten poikkeustilanteiden kuten sähkökatkosten varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , , , ja Hakijat ovat muuttaneet eläinsuojan sijoituspaikkaa toimitetussa hakemuksen täydennyksessä. Muutetulta rakennuspaikalta on etäisyyttä lähimpiin naapuriasuinkiinteistöihin vähintään 200 m. Uusi suunniteltu sijoituspaikka on kahdella eri kiinteistöllä; (Hautaniemi, kiinteistötunnus ja määräala tilasta Mäntyniemi, ). Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Perhon kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Perhonjokilaakso lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Perhon kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

6 Lausunnot 6 Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Perhon kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselta. 1) Perhon kunnan ympäristölautakunta ( ) Lautakunta toteaa lausunnossaan, että suunniteltu eläinsuojan rakennuspaikka sijoittuu Perhon rantaosayleiskaavassa osoitetulle M-alueelle, maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittua. Suunniteltu uusi eläinsuojarakennus sijoittuu alueella kulkevan Tenhusen yksityistien kaakkoispuolelle. Lähin etäisyys on noin 80 m tien keskilinjasta. Tenhusentien luoteispuolella sijaitsee noin m etäisyydellä Porasenjärvi. Alueella rantavyöhykkeeksi katsottava alue rajoittuu Tenhusentien ja Porasenjärven väliseen alueeseen. Näin ollen suunniteltu rakennuspaikka on riittävän etäällä rantaviivasta eikä ole rantaosayleiskaavamääräysten tarkoittamaa rantavyöhykettä. Tilan eläinsuojatoiminnan siirtyessä hakemuksen mukaiselle paikalle, pienenee tilan eläinsuojista ja lantavarastoista vesistöön kohdistuva riski mahdollisista päästöistä erittäin paljon. Kuiva- ja lietelantalat tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön (MMM- RMO-C4) mukaiset rakentamismääräykset ja ohjeistukset. Lannan ja virtsan levityksessä on noudatettava siitä annettuja asetuksia ja säädöksiä. 2) Perhon kunnanhallitus on lausunnossaan yhtynyt Perhon kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon eikä sillä ole lisättävää tai muuta huomautettavaa. 3) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ( ) ELY-keskuksella ei ole erityistä lausuttavaa ympäristölupahakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia ja mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijoille on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Ismo Honkonen on puhelimitse ilmoittanut, että vastinetta ei anneta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ismo ja Katja Honkoselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajennukselle Perhon kunnan Perhon kylän tilalle Hautaniemi RN:o 40:12 ja määräalalle tilasta Mäntyniemi RN:o 40:66 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen.

7 7 Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen eläinsuojassa voidaan pitää enintään 81 lypsylehmää, 61 hiehoa ja 55 vasikkaa (alle 6 kk). Lupamääräykset 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet, tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Poikimakarsinoissa ja vasikkakarsinoiden kuivikepohjilla muodostuva kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Rakennettavan eläinsuojan laajennuksen pohjarakenteet, lietekuilut, uusi lietesäiliö ja lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Vanhojen eläintenpitoon liittyvien tilojen (nykyinen kuivalantala) korjaamisessa on noudatettava myös maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräystä ja -ohjetta. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (800 m 3 ) tilavuus. Kuivalantalassa tulee olla kuivikelannan varastointitilavuutta vähintään 149 m 3. Mikäli tilalla säilörehu tehdään laakasiiloihin tai rehutorniin, tulee esikuivatun säilörehun puristenestettä varten olla varastotilavuutta noin 0,05 m 3 /rehutonni. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (pvm ) mukaisesti uusi noin m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliön salaojitus on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö ja lastausalue tulee olla käyttövalmiina viimeistään silloin, kun eläinsuojan laajennus otetaan käyttöön. Rakennettavat, nyt kelluvalla katteella katettavaksi suunniteltu, lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteällä katteella. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m:n korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten mukaisesti. Olemassa oleva kuivalantala tulee olla varustettu kolmella vähintään 0,5 m korkuisella seinämällä. Kuivalantalassa tulee lisäksi olla neljännellä reunalla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen jatkeena tiivispohjainen kuormauslaatta. Olemassa olevan kuivalantalan ajoluiskan ja kuormauslaatan osalta mahdollisesti tarvittavat korjaustoimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä.

8 8 Pihattonavetan sosiaalitilojen WC- jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Eläinsuojan WC jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja lannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa tyhjennysten yhteydessä mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden/kuivalantalan käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhaittaa. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja kuivikelanta, maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojan pesuja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/kuivikelantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 83 hehtaaria. Peltopintaalassa tulee ottaa huomioon myös talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeitten vaatimat pinta-alat. Lietteen/kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/kuivikelannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/kuivikelantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ot-

9 9 tamatta välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään m levyinen lietteellä/kuivikelannalla käsittelemätön suojavyöhyke. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivikelantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivikelanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/kuivikelannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan yhteydessä oleva uusi lietesäiliö (tilavuus m 3 ) tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella (esim. vähintään 10 cm:n paksuinen kerros turvetta tai vastaavaa materiaalia). Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Kaikki lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Mahdolliset lietteen pudotus-/pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Kuivalantalassa varastoitava kuivalanta tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla. Kuivalantalassa varastoitavan pilaantuneen tuorerehun hajuhaitat on estettävä esimerkiksi peittämällä. Pihattonavetan poistoilma tulee hajuhaittojen vähentämiseksi johtaa eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta ja kuivikelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla pel-

10 10 tolohkoilla lietteen/kuivikelannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/kuivikelanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 4. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolle. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.

11 11 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Tarkkailu Lietesäiliöiden, lietteen pumppukaivojen, kuivalantalan, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lanta-analyysi Lietelannasta/kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Raportointi Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen, kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen ja kuivikelannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijai-

12 12 sesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi toiminnanharjoittajan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelymenetelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan laajennusosan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa

13 13 tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 3 mukaan lupaharkintaan vaikuttavana seikkana pidettäisiin myös muiden mahdollisten sijoituspaikkojen olemassaoloa. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoittamispaikkaa, ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uutta hanketta. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Hakemuksen mukainen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 1 mom:ssa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia. Uuden eläinsuojan rakennuspaikka sijoittuu Perhon rantaosayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittua. Hakijat esittivät lupakäsittelyn aikana uuden sijoituspaikan rakennettavalle eläinsuojalle ja lupa on myönnetty sen mukaiselle paikalle. Eläinmäärän osalta lupahakemuksen mukainen laajennus merkitsee eläinyksikköinä laskettuna toiminnan laajenemista 3,0-kertaiseksi. Kun lisäksi otetaan huomioon uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö se-

14 14 kä se, että tilalla ei ole aiempaa ympäristölupaa, näin merkittävä laajennus on lupaharkinnassa rinnastettava uudeksi hankkeeksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriölle alttiista kohteesta tulisi olla kyseessä olevalta maidontuotantotoiminnalta (noin 685 ey) vähintään noin 230 metriä suotuisissa olosuhteissa, vähintään 250 metriä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 330 metriä. Nykyinen eläinsuoja on lähimmillään noin 40 m päässä lähimmästä lännen puolella sijaitsevasta naapuriasuinrakennuksesta. Asiakirjojen ja karttaselvityksen mukaan etäisyydet uudesta eläinsuojasta pohjoisen ja lännen suunnan lähimpiin asuinrakennuksiin ovat noin 205 m, 230 m ja lännen suunnassa 240 m. Etäisyydet uuteen lietesäiliöön ovat vastaavasti noin 245 m, 260 m ja 300 m. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta sekä lietteen pudotus- ja pumppukaivojen kattamisesta betonikannella. Lisäksi on annettu määräys lietteen multaamisesta viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä ja lähempänä asutusta 4 tunnin kuluessa. Kuivalantalaan varastoitu kuivalanta on määrätty katettavaksi esim. turvekerroksella. Kun erityisesti otetaan huomioon toiminnan laajeneminen poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista ja etäämmälle Porasjärvestä ja kun toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti, aluehallintovirasto katsoo, että toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Toiminnalle myönnetty enimmäiseläinmäärä vastaa hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitettyä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivikelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä puristenesteen varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.

15 15 Lietelannalla olevat 81 lypsylehmää, 61 hiehoa ja 29 vasikkaa tuottavat laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet (250 m 3 ) sekä kattamattoman lietesäiliön sadevedet (212 m 3 ) on varastointitilavuustarve (12 kk) yhteensä m 3. Kattamattomaan lietesäiliöön on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Hakemuksen mukaan tilalla tehdään säilörehu pyöröpaaleihin eikä puristenestettä synny, mutta lupamääräyksellä on varauduttu myös siihen, että tilanne saattaa muuttua luvan voimassaoloaikana. Kuivalannan varastointitilavuustarve on yhteensä noin 149 m 3, kun otetaan huomioon poikimakarsinoissa (noin 45 m 3 /v), juottovasikoiden karsinoissa (noin 24 m 3 /v) ja 20 kuivikelannalla olevan nuorkarjasta (noin 80 m 3 /v) muodostuva laskennallinen lantamäärä. Kattamattomiin kuivalantaloihin on varattava sadevesitilavuutta 0,1 m 3 /m 2. Avolantalan sadevedet (noin 17 m 3 /v) suotautuvat avolantalasta katettuun virtsasäiliöön, joka on tilavuudeltaan noin 300 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, kuivalannan ja eläinsuojan maitohuoneen pesuvesien sekä muiden pesuvesien ja puristenesteen varastointitilavuutta. Hakemuksen mukaan eläinsuojatoimintaa varten on lietteen varastointitilavuutta yhteensä m 3, josta eläinsuojan yhteydessä kiinteällä katteella kattamattomassa lietesäiliössä m 3 ja lietekuiluissa 800 m 3. Kuivalantalan laskennallinen varastointitilavuus on pohjapiirroksen perusteella noin 348 m 3 (pohjan ala 174 m 2, seinäkorkeus 1,0 m). Kuivalantalassa on riittävästi varastointitilavuutta myös mahdollista pilaantunutta rehua varten. Määräys lietteen varastointitilojen rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliön salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeää, että salaojavedestä saadaan tarvittaessa näyte. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä katteella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamaton lietesäiliö tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kattamattomat kuivalantalat tulee olla varustettu kolmella vähintään 0,5 m korkuisella seinämällä ja neljännellä reunalla tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen jatkeena kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Kuivalantala ja suotovesien keräilyyn tarkoitettu virtsasäiliö sijaitsevat lähellä Porasjärveä, joten kuivalantalan osalta on annettu määräaika toimenpiteiden toteuttamiselle. Toimenpide koskee kuivalantalan ajoluiskaa ja sen jatkeena olevaa lastauslaattaa, joiden osalta on tarpeen tarkistaa rakenteiden määräyksen mukaisuus ja tarvittaessa tehdä tarpeelliset korjaustoimenpiteet.

16 16 Eläinsuojan sosiaalitilojen WC jätevesien käsittelystä on annettu määräys ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Eläinsuojan WC vesiä sekä karjatilojen maitohuoneiden jätevettä koskee talousjätevesiasetus (2097/2011), joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten, että asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät. WC- jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010). Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Lannan ja lietteen levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvilajien kesimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) mukaisesti. Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levitykseen käytössä oleva omien peltojen ja vuokra- sekä sopimuspeltojen peltoala (86,28 ha) on riittävä lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää muualle kuin pohjaveden muodostumisalueelle. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Määräys uuden rakennettavan lietesäiliön kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja täyttämisestä alakautta sekä lietteen pudotus-/pumppukaivojen pitämisestä katettuna betonikansilla on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen sekä kärpäshaittojen vähentämiseksi. Myös avokuivalantalassa varastoitava kuivalanta ja sinne mahdollisesti varastoitu pilaantunut rehu on määrätty katettavaksi em. syistä. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti myös rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan

17 17 vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Säilörehua koskeva lupamääräys 4 Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Pilaantunut rehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden varastointipaikan saattamisessa lupamääräyksen mukaiseksi on katsottu tarpeen antaa määräaika. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita ja polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Muut määräykset ja toiminnan muutoksia koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli-

18 18 suuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Etelä-Pohjanmaaan ELY-keskuksen lausunnossa ei ole esitetty erityisiä vaatimuksia. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Perhon kunnan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1 ja 2 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lantaanalyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )

19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 19 Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 16 19, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 72, 91, 118, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tämän kokoluokan mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittely vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, kun otetaan huomioon myös se, että toiminnalle on haettu ensimmäistä kertaa ympäristölupaa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Perhon ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Perhonjokilaakso lehdessä.

20 20 JAKELU Päätös Honkonen Ismo ja Katja Tenhusentie 169 as Perho Tiedoksi Perhon kunnanhallitus Perhon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.