KANSALAIS- & NUORISOJÄRJESTÖJEN KUULEMISTILAISUUS KESKUSTELUMUISTIO

Transkriptio

1 KANSALAIS- & NUORISOJÄRJESTÖJEN KUULEMISTILAISUUS KESKUSTELUMUISTIO JOHDANTO Tulevaisuusselonteko on kerran vaalikaudessa laadittava, pitkän aikavälin tulevaisuutta käsittelevä kannanotto, jonka valtioneuvosto antaa eduskunnalle, ja johon eduskunta vastaa. Siinä pohditaan Suomen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia ja esitetään hallituksen linjaukset. Tulevaisuusvaliokunta valmistelee eduskunnan vastauksen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteon teemana on Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 (lisätietoja Tulevaisuusselonteon valmistelemiseksi on vuoden 2012 aikana toteutettu ennakointivaihe, jonka tulokset ovat nyt valmiina. Ennakointivaiheen tulokset on koottu julkaistuun raporttiin (tulevaisuus.2030.fi). Keväällä 2013 käydään yhteinen keskustelu ennakointivaiheen tuotoksista ja määritellään mitkä asiat ovat olennaisimmat hallituksen ottaa huomioon tulevina vuosina. Osana tätä keskustelua järjestettiin maaliskuussa 2030 sarja kuulemistilaisuuksia eri sidosryhmille. Kaikki kuulemistilaisuudet järjestettiin saman ohjelman mukaisesti. Pääkysymyksiä keskustelulle oli kaksi: Mitkä ovat Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät teemat ja miksi? Mitkä ovat tärkeimmistä asioista ne, joihin hallitus voi parhaiten vaikuttaa? Tähän muistioon on koottu kansalais- ja nuorisojärjestöille suunnatun tilaisuuden keskustelujen päätulokset. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 26 henkilöä. Tilaisuuden osallistujalista on liitteenä. Muistio on kiertänyt osallistujien nähtävänä ja myös tilaisuuden jälkeen esitetyt kommentit on otettu huomioon. MITKÄ OVAT SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN JA KANSALAISTEN HYVINVOINNIN KANNALTA TÄRKEIMMÄT TEEMAT? Keskustelua käytiin osallistujien kesken pareittain ja sen jälkeen neljässä pienryhmässä, joita pyydettiin nostamaan esiin muutama keskeinen teema. Seuraavaan on koottu ryhmäkohtaiset päätulokset. Ryhmä 1 - Ryhmä koki valintatehtävän vaikeaksi. Kaikki teemat liittyvät toisiinsa ja tämän tähden on hankala tehdä perusteltua valintaa. - Tärkeää on löytää uusia tapoja oppia ja tuottaa tietoa, joka liittyy yhdessä tekemiseen. Tätä voisi levittää myös hallintoon, innovatiivista ajattelua tarvitaan paljon enemmän perinteisten työtapojen lisäksi. o Kansalaisten hyvinvointi on tärkein

2 o o Niukkuuden mahdollisuudet Tulevaisuuden työelämä Ryhmä 2 - Kansalaisten hyvinvointi on itsestään selvästi tärkein tavoiteltava asia. Jos ei tavoitella hyvinvointia, niin mitä me tavoittelemme? Miksi tavoittelemme rahaa, jos se ei takaa hyvinvointia? Tärkeää on, että hyvinvointi tulee nähdä muunakin kuin materiaalisena hyvinvointina. - Ilmastonmuutos tulee saada voimakkaammin näkyviin ja kestävän kehityksen käsitteen laajentaminen on tärkeää siten, että sisältää myös vihreän kasvun, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut näkökulmat laajasti. Myös sukupolvikysymys, meillä ei ole oikeutta käyttää 2030-lapsien eväitä. o Elinikäinen oppiminen, oppiva yhteiskunta läpi kansalaisten elinkaaren o Moniosaajien Suomi o Niukkuuden mahdollisuudet, missä ilmastonmuutos on saatava voimakkaammin näkyviin Ryhmä 3 - Uusliberalismi kurkkii ennakointiraportissa nurkan takaa. Toistuvat sanat markkinat, huippuosaaminen, digitaalinen, asiakas jne. ovat tästä osoituksena. Selvästi markkinaohjautuva tulevaisuuspaperi. o Kansalaisten hyvinvointi ja osallistuminen, yhteisöllisyys uudeksi otsikoksi o Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo o Konkreettinen ympäristötavoite, ei vain puhetta vaan tekoja Ryhmä 4 - Kansalaisten hyvinvointi mahdollistaa muut osa-alueet, ja sitä voi pitää koko projektin päämääränä. Nuorten hyvinvointi on erityisesti avain koko kansakunnan tulevaisuudelle. Koulutuksella on tässä tärkeä rooli. Demokratiakasvatusta on painotettava, jotta saadaan aktiivisia ja osallistuvia kansalaisia. Koulutusjärjestelmän pitäisi olla joustava: jos tekee yhden valinnan nuorena, ei pidä olla sidottuna siihen loppuelämäksi. Erilaiset yhteiskunnan ryhmät ja vähemmistöt tulee ottaa huomioon, myös esteettömyys. - Arktinen ulottuvuus on mahdollisuus, joka pitää nähdä ja logistisesti järkevää, mutta luonnonsuojelullinen näkökulma tulee ottaa huomioon. Ennakointiraportissa on yksiulotteisesti nostettu esiin vain logistinen näkökulma. o Kansalaisten hyvinvointi: o Maailman paras koulutusjärjestelmä o Arktinen ulottuvuus Ryhmien tulokset kokonaisuudessa koottiin seuraavaksi yhteenvedoksi: Kansalaisten hyvinvointi on tärkein muuta tekemistä ohjaava päämäärä Hyvinvointi ei ole vain materiaalista Yhteisöllisyys tulee nostaa korkealle Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo Nuorten hyvinvointi on tulevaisuuden menestyksen edellytys Kestävän kehityksen näkökulma korkealle prioriteetille Kestävä kehitys on nähtävä laajasti ja integroituna kaikkeen

3 Vihreä kasvu Ilmastonmuutos voimakkaasti näkyviin Tarvitsemme konkreettisia ympäristötekoja Uusi tapa oppia ja uusi tulevaisuuden työelämä Uudet tavat oppia ja tehdä koskevat myös hallintoa Elinikäinen ja yhteisöllinen oppiminen Monitaitoisten osaajien yhteiskunta Koulutusjärjestelmän kehittäminen pohjoismaisena yhteistyönä Demokratiakasvatus, joustavuus ja tasa-arvo Arktinen ulottuvuus Ei vain logistiikkaa, vaan paljon muutakin Kestävällä tavalla toimiminen, luonnonvarojen vastuullinen huomioiminen Yhteisessä keskustelussa nostettiin esiin vielä seuraavia kommentteja: - Suomi voittaa globaalissa työnjaossa on huonosti muotoiltu. Mitä voittaminen tai häviäminen tässä tarkoittaa? Suomen on kannettava globaali vastuunsa eli meidän hyvinvointi ei saa tapahtua muiden kustannuksella. - Ei pidä olla voittajia ja häviäjiä, vaan pitää ottaa potentiaali käyttöön. Potentiaali tällä hetkellä on 27- vuotias työtön kaveri, jolla on suunta hukassa! Isoin muutos tapahtuu, kun saataisiin työttömyys 3 prosenttia alaspäin. - Kyselyssä monet oli arvostanut kansalaisten hyvinvoinnin ja luonnon korkealle, mutta ympäristöasiat ovat ennakointiraportissa retuperällä ja asiantuntijuus ei näy läpi. - Pidän hyvänä, että ilmastonmuutos nousi vahvasti esiin keskustelussa. Niukkuuden mahdollisuudet otsikkona viittaa tähän, mutta tarvitaan lisää lihaa luiden ympärille. Pitäisi käsitellä sekä lmastonmuutoksen uhat että mahdollisuudet. - Olimme tässä tilaisuudessa hyvin yksimielisiä, mutta olisi mielenkiintoista käydä sama keskustelu vaikkapa EK:n kanssa samalla lattialla. - Ennakointiraportissa puhutaan siitä mitä pitäisi tukea ja tehdä, kun pitäisi puhua myös siitä mitä ei tueta, esim. globaali yritystoiminta ei voi johtaa siihen, että yritykset toimivat eettisesti vain Suomessa. MITKÄ OVAT TÄRKEIMMISTÄ ASIOISTA NE, JOIHIN HALLITUS VOI PARHAITEN VAIKUTTAA? Tauon jälkeen keskityttiin tulosten perusteella pienryhmissä keskustelemaan siitä, mitä nykyinen ja tulevat hallitukset voivat parhaiten tehdä päämääriin pääsemiseksi. Seuraavassa on koottu kunkin pienryhmän tulokset. Ryhmä 1: - Nuorten toimeentulo saatava vakaalle pohjalle, ei lainapainotteisuutta opintotukeen. - Suomen on vastattava globaalin arvoverkoston haasteisiin ja avattava näivettynyttä maahanmuuttopolitiikka. - Kestävyysvajeen paikkaaminen on tehtävä ympäristölle haitallisia tukia karsimalla. - Edelläkävijyys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. - Rakennettava rauhaa Suomessa ja maailmalla, lopetettava asekauppa.

4 Ryhmä 2: - Mahdollisuuksien tasa-arvo - Koulutuksen tasa-arvoisuus - Vahva ilmastolaki - Sukupolvien välinen tasa-arvo (toisin kuin raportti, ei lähdetä vaurauden lisäämisen kautta) - Globaali tasa-arvo - Suomi ei saa voittaa muiden kustannuksella globaalissa työnjaossa Ryhmä 3: - Uusi tapa oppia. Oppimisen käsite on miellettävä uudelleen, ei voi rajoittua vain koulutuksen piiriin. Hallitus voi muokata koulutusjärjestelmää. - Kansalaisten hyvinvointiin voi hallitus vaikuttaa monin tavoin ja oltava päämääränä. - Terveet elämäntavat ja liikunnallisuus, ylipainoisuuden kuriin saaminen. Hallitus voi tukea liikuntapaikkojen rakentamista ja kehittää koulujen harrastustoimintaa. Ryhmä 4: - Hallitus voi edistää kaikkia teemoja nostamalla esiin pitkän jänteen tavoitteita neljän vuoden hallitusohjelmatavoitteiden lisäksi. Hallitus voi toteuttaa paljon, mutta yksin ei pysty kaikkeen. - Koulutus on ykköasia. Ryhmä 5: - Koulutusjärjestelmään vaikuttaminen: o Enemmän yhteiskunnallisen osallistamisen koulutusta o Kielten opiskelun keinojen laajentaminen, ei vain kieliopin pänttäämistä o Kansainvälisyyskasvatusta lisää o Koulutuksen tasa-arvoisuus o Toisen asteen kansainvälistä liikkuvuutta tulisi lisätä Ryhmä 6: - Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puoli nostettava paremmin esiin. - Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen koulutus. - Miksi Suomen pitää olla maailman paras? Eikö olisi parempi, jos Suomi olisi hyvä? - Käytännönläheisempää oppimista. Ryhmä 7: - Toteuttaminen tärkeämpää kuin tämä tulevaisuuden suunnittelu. - Liikkumisen vähentäminen ympäristötavoitteeksi. - Tärkeää nähdä maahanmuuttajat resurssina eikä ongelmana. Asenteiden muutos on tärkeää. Työvoimapula olisi osittain ratkottavissa maahanmuuttajien avulla. - Nuoria pitäisi kannustaa yrittäjyyteen. Uuden yrityksen perustaminen on korkea kynnys nuorelle, joten yrittäjyyttä pitäisi brändätä. Yrittäjyydestä voisi puhua jo yläasteella ja luoda positiivista imagoa. Ryhmä 8:

5 - Ympäristöasioihin ei yksi hallitus voi tehdä suurta vaikutusta, mutta kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. - Kansalaisten hyvinvointi tärkein, ja hallitus voi vaikuttaa siihen sillä, mitä se painottaa ja mitä toteuttaa. - Koulutus: Kasvatusvastuu kuuluu perheisiin, mutta kaikilla se ei toteudu, joten koulussa pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia opettaa asennekasvatusta ja vuorovaikutustaitoja. Yhteisessä keskustelussa nostettiin esiin tärkeänä ja mielenkiintoisena asiana arktinen ulottuvuus. Kyse ei ole vain arktinen osaaminen ja Suomi ei pärjää yksin sillä, vaan asia liittyy laajemmin meriklusteriin ja telakka-asioihin. Suomessa on osaamista ja teollisuutta, jota hyödynnetään kaikkialla maailmassa. Viennin edistäminen tuo viime kädessä töitä myös telakoille Suomeen. Loppujen lopuksi on epäselvää mitä arktinen ulottuvuus tarkoittaa. Arktinen on ennemminkin hyvä tarina. Suomen hallitus voi ottaa kantaa myös vahvojen tarinoiden luomiseksi. Pohjoisen osaaminen ja pohjoinen ulottuvuus keskittyy myös hirveästi Suomeen, mutta emme ole yksin. Asioita tehdään yhdessä ja Pohjoismaista yhteistä tekemistä tulisi korostaa. Yhtenä näkökulmana on myös muistettava, että samaan aikaan kun pohjoinen toimeliaisuus kasvaa, niin sama ilmastonmuutos heikentää edellytyksiä toimia monin paikoin etelässä. Yhtenä kärkiteemana nostettiin esiin nuorten työttömyys, joka on iso ongelma ja vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, jos sitä ei ratkaista. Osaamisen ja oppimisen pitäisi jalostua myös työpaikoiksi. MUITA KESKUSTELUKOMMENTTEJA Hallinto-sanaa käytetään ennakointiraportissa, mutta voisiko olla ennemmin julkinen sektori? Hallintosanalla on negatiivinen assosiaatio itseään pyörittävään organisaatioon. Julkinen sektori takaa laajemman käsitteen, johon liittyy esim. sosiaaliviranomaiset. Tilaisuudessa keskusteltiin useassa kohden ennakointivaiheen menetelmävalinnoista. Toive oli saada tarkempaa kuvausta valmistelun toteutuksen menetelmistä ja perusteluista tehdyille valinnoille. Tilaisuudessa korostettiin, että koko tulevaisuusselonteon valmisteluprosessi toteutetaan nyt uudella tavalla ja tämän kierroksen kokemukset tullaan dokumentoimaan ja miettimään tarkasti mitä osia toistetaan tulevaisuudessa ja mitä osia kehitetään. Menetelmävalintoja on yli vuoden aikana tehty paljon ja harjoitus on monimuotoinen. Tulevaisuusselonteon valmistelu on tällä kertaa itsessään ollut kokeileva eikä valmiiksi loppuun asti suunniteltu. Tilaisuudessa kysyttiin myös eri tulosten hyödyntämisen tavoista. Kaikki prosessin aikana koottu tieto käydään läpi ja hyödynnetään eri tavoin. Kuulemistilaisuudet ja vielä keväällä esimerkiksi ennakointiraporttiin jätetyt kommentit otetaan tiukasti huomioon. Tulevaisuusselonteon sisältöjen linjaaminen ja viimeistelyn vastuu on kuitenkin hallituksen vastuulla.